MaankäyttÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, MÄNTSÄLÄ

Transkriptio

1

2 2 MaankäyttÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, MÄNTSÄLÄ

3 3 MÄNTSÄLÄ TYÖ 256 HYÖKÄNNUMMI KORTTELIT 801 OSA JA 806 OSA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Alueen määrittely: Asemakaavan muutos koskee Mäntsälän kunnan Hyökännummen asemakaavan kortteita 801 osa ja 806 osa, liikenne- ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Mäntsälän kunnan Hyökännummen asemakaavan korttelit 801 osa ja 806 osa ja katualuetta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Hyökännummella Etelä-Mäntsälässä Tuusulan kunnan rajan läheisyydessä. Matkaa Mäntsälän kirkonkylälle on noin 20 km. Järvenpäästä Hyökännummelle ja edelleen Mäntsälän kirkonkylään johtava Ohkolantie kulkee suunnittelualueen pohjpjoispuolella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Nimi Hyökännummi korttelit 801 osa ja 806 osa asemakaavan muutos Kaavatunniste 256 Tarkoitus Hyökännummen asuinaluetta täydennetään muuttamalla erillispientalojen korttelialuetta (AO) sallimaan rivi- ja paritalojen rakentaminen, sekä laajentamalla omakotitaloaluetta. ASEMAKAAVAN MUUTOS MaankäyttÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, MÄNTSÄLÄ

4 3 MÄNTSÄLÄ TYÖ 256 HYÖKÄNNUMMI KORTTELIT 801 OSA JA 806 OSA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus 3 2. TIIVISTELMÄ Käsittelyvaiheet Asemakaava Toteutus 4 3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Rakennettu ympäristö Ympäristön häiriötekijät Maanomistus Suunnittelutilanne 8 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Ehdotusvaihe Asemakaavan tavoitteet 13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE 14 Kunnallistekniikka 15 Melu ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 17 Liitteet: 1 Asemakaavan seurantalomakkeet 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

5 4 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Käsittelyvaiheet Maankäyttölautakunta kaava vireille kaavan käynnistäminen ja OAS Kunnanhallitus OAS nähtävillä Maankäyttölautakunta ehdotus Ehdotus nähtävillä Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus vahvistaminen Asemakaava Suunnittelualueen koko on n. 1,8455 ha. Alue täydentää Hyökännummen yhdyskuntarakennetta sijoittuen taajaman keskiosiin, Mäntsälän kirkonkylälle on noin 20 km. Erillispientalojen korttelialuetta (AO) muutetaan sallimaan rivi- ja paritalojen rakentaminen, sekä Pienteollisuusaluetta (TP) asumiseen. Alueelle muodostuu rakennusoikeutta yhteensä 4105 k-m 2 vastaten aluetehokkuutta e=0,22. Rakennusoikeus lisääntyy korttelissa 801 osa yhteensä 973 k-m 2. Kerrosluku vaikuttaa rakennusoikeuteen siten että I-kerroksisina se on yht k-m2, jolloin myös pihalle jää tilaa eikä runkosyvyys kasva yli 12 m:n. Liikenne ohjataan kokonaan asuntokatujen ja Kokoojatien (Kiertotie) kautta pääteille. Suorat liittymät maantielle (Linjatie) on kielletty. 2.4 Toteutus Asemakaava toteutetaan noin 5 vuoden kuluessa vahvistumisesta.

6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Nykytilanteessa alue on pääosin rakentamatonta peltoa. Maasto on tasaista, vedet virtaavat kaakkoon pelto-ojien kautta. Koska maaperä on vettä läpäisemätöntä savea ei tilanne muuto rakentamisen jälkeenkään eli alueelta ohjautuu hulevesiä pelto-ojien kautta peltojen keskellä olevaan kokoojapuroon.. Mikäli alue myöhemmin myös sadevesien osalta viemäröidään tulee osa hulevesistä poistumaan. Alueen länsi ja pohjoispuolella on omakotitaloaluetta. Tontti rajautuu lounaassa Linjatiehen joka on seudullinen maantie. Muilta osin ympäröivät alueet ovat viljelyskäytössä. Luonnonympäristö Hyökännummen osayleiskaavatyön yhteydessä tehdyissä luontoselvityksissä alueelta ei ole havaittu arvokkaita luontokohteita. Maisema Hyökännummen taajama levittäytyy tälle Linjatien koillispuolen peltoaukealle. Rakentamattoman lähialueen yleistä maisemakuvaa luonnehtivat tasaiset pellot. Pelto (kunnan omistama) on vuokrattu viljelyyn. Kuva: kaava-alue rajattuna ilmakuvaan.

7 6 Pinnanmuodot ja maaperä Maasto on tasaista savikkoa, korkeudeltaan +58m +59m. Maaperä Lähialueen maaperää on selvitetty pitkällä jaksolla, seuraavassa esimerkit tutkimuksista: / Tuusulan maaperätutkimus Oy 2007 ja Selvityksen mukaan maaperä alueella edellyttää:

8 7 Pohjavesi ja hulevedet Alueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Tasainen savikko on ojitettua peltoa. Reunojen niskaojat keräävät imeytymättömät pintavedet. Koska savialueella ei ole merkittävästi maahan imeytymistä ei rakentaminen vaikuta merkittävästi ojiin valuvien vesien määrään. 3.2 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Etelä-Mäntsälässä sijaitseva Hyökännummi on kirkonkylän ohella toinen kunnan taajamista. Kaavoitettava alue on n. 21 km Mäntsälän ydinkeskustasta. Hyökännummen taajama on rakentunut kiinni Tuusulan puoleiseen Kellokosken taajamaan niin, että ne muodostavat kuntarajan ylittävän taajamakokonaisuuden. Palvelut Hyökännummella on koulu ja kolme päiväkotia. Lähimmät päivittäistavarakaupat ja posti ovat Tuusulan puolella Kellokosken keskustassa. Koulun yhteydessä on valaistu pallokenttä. Liikenne Alueelta on liikenneyhteydet Ohkolantietä Mäntsälään ja Kellokoskelle. Ohkolantien liikennemäärä oli Hyökännummen kohdalla 1725 autoa/vrk (2010). Kaava-alueella on Nummelantien varressa kevyen liikenteen väylä. Taajaman nopeusrajoitus on 40 km/h. Mäntsälä Kellokoski - Järvenpää Helsinki välillä liikennöivät linja-autot kulkevat Ohkolantietä. Kaava-alueen läheisyydessä on linja-autoliikenteen pysäkki. Lähde: Liikennemääräkartta 2014

9 8 Kunnallistekniikka Asemakaava-alue on kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piirissä. 3.3 Ympäristön häiriötekijät Liikennemäärät ovat suhteellisen pienet ja taajamassa on 40 km:n nopeusrajoitus. 3.4 Maanomistus Kaavoitettava alue on korttelin 801 osalta yksityisessä ja 806 osalta Mäntsälän kunnan omistuksessa. 3.5 Suunnittelutilanne Aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaava Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa kaava-alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi.

10 9 Yleiskaava Hyökännummen oikeusvaikutteinen osayleiskaava 2020 on hyväksytty kunnanvaltuustossa Asemakaava- aluetta koskevat seuraavat merkinnät:

11 10 Lähialueita koskevat merkinnät: Asemakaava Alueella ovat voimassa: Poistuva kaava Ohkola rakennuskaava Erillispientalojen kortteliaalue (AO). - Pienteollisuusalue (TP). - Liikennealue.

12 11 Alueelle lähtökohtavaiheessa tai aikaisemmin laaditut selvitykset Käytettävissä ovat olleet muut selvitykset: Hyökännummen osayleiskaava-alueen luontoselvitys (v. 2002, Enviro Oy). Alueelta ei ole osoitettu merkittäviä luontokohteita. Maiseman osa-alueselvitys 1990 Hyökännummen rakennuskulttuurin ja kulttuurimaiseman inventointi Rakennusjärjestys Aluetta koskee voimaan tullut rakennusjärjestys. Tonttijako ja rekisteri Kaava-alue kuuluu kiinteistörekisteriin. Rakennuskielto Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Mäntsälän kunta. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) asettamat vaatimukset.

13 12 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Hyökännummen taajama kasvaa, lähivuosina rakennetaan Taruman asuntoalue ja koulua ja päiväkotia laajennetaan. Asemakaavalla liitetään Roinilanpellon alueeseen uusia asuinpientaloja suoraan nykyiseen rakenteeseen, katuverkkoon ja kunnallistekniikkaan liittyen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Maankäyttölautakunta kaava vireille kaavan käynnistäminen ja OAS Kunnanhallitus OAS nähtävillä Maankäyttölautakunta ehdotus Ehdotus nähtävillä Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus vahvistaminen Osallistuminen ja yhteistyö Ehdotusvaihe Asemakaavaehdotus oli nähtävillä

14 Asemakaavan tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja teollisuusaluetta (T) muutetaan sallimaan rivija paritalojen rakentaminen. Maakuntakaavan antamat tavoitteet Maakuntakaavassa kaava-alue on varattu taajamatoimintojen alueeksi, jonka suunnittelumääräyksessä esitetään mm: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen sijoittamalla asuntotuotannon ja muiden toimintojen painopiste olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, rataverkkoon ja pääväyliin tukeutuen. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö-, luonto- ja perinnearvot. Yleiskaavan antamat tavoitteet Hyökännummen osayleiskaavassa kaava-alue on varattu uutena tai olennaisesti muuttuvana pientalovaltaisena asuntoalueena (AP-1). Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Hyvät yhteydet asuinalueelta Ohkolantien kevyen liikenteen väylälle ja pysäkeille tulee toteuttaa. Taajamakuvallisena tavoitteena on, että rakennukset sopeutuvat pientaloalueeseen.

15 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Aluevaraukset Asemakaavalla muodostuvat korttelit 801 osa ja 806 osa ja katualuetta. Suunnittelualueen koko on n. 1,8455 ha. 14 Erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja teollisuusaluetta (T) muutetaan sallimaan rivi- ja paritalojen rakentaminen. Alueelle muodostuu rakennusoikeutta yhteensä 4105 k- m2 vastaten aluetehokkuutta e=0,22. Rakennusoikeus lisääntyy korttelissa 801 osa yhteensä 973 k-m2. Kerrosluku vaikuttaa rakennusoikeuteen siten että I-kerroksisina se on yht k-m2, jolloin myös pihalle jää tilaa eikä runkosyvyys kasva yli 12 m:n. Liikenne ohjataan kokonaan asuntokatujen ja Kokoojatien (Kiertotie) kautta pääteille. Suorat liittymät maantielle (Linjatie) on kielletty. Rakennustapa AP-7 Asuinpientalojen korttelialue. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Rakennuksissa tulee käyttää harjakattoa, jonka kattokaltevuus on vähintään 25 astetta. Korttelialueella rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa tarvittavat autotallit ja jätehuoltokatokset. Korttelialueille rakennettavat autotallit ja katokset sekä autopaikat on ympäröitävä puu- tai pensasistutuksin. Rakennusoikeus ja kerrosluku Kerrosluku on kortteleissa enintään II ja toteutettavissa oleva rakennusoikeus määräytyy kerrosluvun mukaan jotta saadaan muodostumaan toimivat pihat ja että rakennus sopeutuu mittasuhteiltaan lähivyöhykkeen pientaloihin. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Enimmäiskerrosala on määrätty erikseen I- ja II-kerroksisille taloille. Yleisiä määräyksiä Autopaikkoja tulee varata AP-7 korttelialueilla 1 ap / asunto ja 1 vieraspaikka / 5 asuntoa. Rakentamattomat korttelinosat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, tulee pitää puistomaisessa kunnossa. Asuinrakennukset tulee liittää alueelliseen kaukolämpöverkkoon. Määräys koskee uudisrakennuksia. Määräystä sovelletaan rakennukseen, jonka rakennuslupaa haettaessa kaukolämpöverkko on toteutettu siten, että siihen liittyminen on mahdollista rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä. Liittymisvelvollisuus ei koske rakennuksia, joiden pääasiallinen lämmitysjärjestelmä on uusiutuviin energialähteisiin (aurinkoenergia, maalämpö, biopolttoaineet) perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä. Liittymisvelvollisuudesta voidaan poiketa myös, mikäli rakennuksen laskennallinen lämpöhäviö on enintään 60 % rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä. Miljöö- ja vihersuunnitelma Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää miljöö- ja vihersuunnitelma sisältäen:

16 - Jalankulkureitit, autopaikoitus ja ajotiet tontilla sekä liittymä- ja näkemäalueet. - Pihan osa-alueiden käyttötarkoitus ja tilallinen jäsentely (kulkureitit, oleskelu, jätehuolto, laajalle näkyvä, rajattu, yleinen, yksityinen). - Maan pintamateriaali, kasvillisuus (kiveys, laatoitus, asfaltti, sora, nurmi) sekä istutukset ja hoitotapa (puut, pensaat, niitty, metsä). - Aidat ja rajaavat rakenteet (korkeus, materiaalit ja tyyppikuva). - Valaistus sisältäen kokonaissuunnitelman, turvallisuuden huomioimisen ja kohdevalaistuksen. Hulevedet 15 Alueen hulevesiä ei ole mahdollista imeyttää, koska maaperä on savea ja sellaiselta on luonnonoloissa valuntaa. Nykyisin nämä hulevedet ohjautuvat kaakkoispuolisen pellon niskaojiin. Tavoitteena on imeyttää vedet nykymäärässä esim. reunaistutuksin, rakennuksien salaojituksiin ja katujen kuivatuksen avulla. Hulevesien osalta kirjattiin kaavamääräys: "Kiinteistöillä on velvollisuus esittää rakennuslupaa haettaessa miten hulevedet huomioidaan niiltä osin kuin niitä ei voida johtaa alueella olemassa oleviin hulevesiviemäreihin. Kunnallistekniikka Viemäröinti toteutetaan Kiertotien kautta. Vesijohtojen ja viemärien järjestämisestä neuvotellaan Tuusulan kunnan vesilaitoksen kanssa. Ympäristöhäiriöt Liikennemääräkartta 2014 / Uudenmaan tiepiiri perusteella Maantien Linjatie liikennemäärä on 1776 aj/vrk ja arvioitu kasvu huomioiden 2230 aj/vrk Suunniteltu asumisen liikenne ja myös muu Hyökännummen kasvu on huomioitu ko. ennusteessa. Kevyttä liikennettä aiheutuu lähinnä Kellokosken suuntaan ja se on suunniteltu ohjattavaksi Ohkolantien kautta sekä myöhemmin Linjatielle mahdollisesti rakennettavan erotetun kevyen liikenteen reitin kautta. Tälle kevyelle liikenteelle tulee suunnitella turvallinen kulkureitti Linjatiellä ja sen ylitse. Hyökännummen koulun rakentaminen tulee aiheuttamaan Linjatien kevyen liikenteen reitin kiireellisen toteuttamisen. Melu Linjatien arvioitu max. liikenne 2230 aj/vrk v ei aiheuta meluntorjuntaan erityistarpeita kuten meluaidan tai vallin rakentamista kun huomioidaan alueella oleva nopeusrajoitus 40 km/t.

17 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaava noudattaa osayleiskaavaa, jonka yhteydessä on arvioitu seudullisia vaikutuksia. Vaikutukset luontoon Kaava-alueella ei ole havaittu luontoarvoja. Kaava-alueen pelto on viljelykäytössä. Katujen ja johtolinjojen rakentaminen ja tonttien salaojittaminen kuivattaa alueen maaperää, hulevedet vähenevät myös rakennusten salaojien kautta. Maisema ja viihtyisyys on huomioitu: - Kortteleiden ulkolaidoille istutetaan kasvillisuutta, kaavassa merkitty mm istutettavat puurivit. Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavalla ei ole vaikutuksia nykyiseen liikenneverkon toimivuuteen. Noin 36 asunnon ja 100 asukkaan tuottamat liikenteen matkat ja alueelle kohdistuvat vierailumatkat ovat noin 80 ha-matkaa/vrk. Nämä aiheuttavat seuraavat suunnittelun ja rakentamisen tarpeet: - Kiertotie rakennetaan kokoojakatuna Roinilantielle saakka. - Alueen pohjoispuolitse tulee rakentaa kevyen liikenteen reitti koululle koillisessa ja edelleen Linjatien yli Kellokosken suuntaan puistoalueelle osayleiskaavan mukaisesti. - Liittymiä Linjatielle ei sallita vaan liikenne ohjataan Kiertotien kautta. Alueen työperäiset matkat tulevat suuntautumaan pääosin maantien (Linjatie) kautta seututielle 140. Kaavoitettavan alueen liikenne voi suuntautua myös valtatielle 4. Palveluiden hankintamatkat kohdistuvat Hyökännummen, kirkonkylän, Kellokosken ja Järvenpään taajamiin. Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen Vesi- ja viemäriverkosto ulottuu alueelle. Alue on tasaista eikä jätevedenpumppaamoja tarvita. Vesihuolto tulee suunnitella ja toteuttaa yhdessä Tuusulan kunnan kanssa. Vaikutukset maisemakuvaan Alueen maisemakuva ei muutu olennaisesti, laajan peltovyöhykkeen reuna täydentyy osayleiskaavan mukaisesti. Asemakaavaluonnos mahdollistaa viheralueen /virkistysyhteyden jatkumisen alueen läpi. Rakentamistapaohjeilla tarkastellaan maisemaan sopeutumista ja piha-alueiden käsittelyä, jotta rakennettu ympäristö tulee liittymään luontevasti ympäröiviin peltoalueisiin Vaikutukset väestöön Kortteliin 801 osa tulee n. 60 asukasta ja kortteliin 806 osa n. 40 asukasta jotka ovat pääosin lapsiperheitä. Alueelle on rakentumassa koulu ja kaupat ovat lähellä. Hyökännummi on kehittyvä nuorten perheiden taajama. Sosiaaliset vaikutukset Uudet asukkaat ovat sosiaalisesti saman tyyppisiä kuin Roinilan pellon asuntoalueelle muutkin viime vuosina muuttanee, uudet asukkaat eivät aiheuta muutoksia alueen sosiaalisen rakenteeseen.

18 17 Vaikutukset palveluihin Kevyen liikenteen verkostoa tulee täydentää Linjatiellä. Sijainti lähellä Ohkolantietä saattaa lisätä joukkoliikenteen kysyntää. Palveluita haetaan jatkossakin Kellokoskelta, kirkonkylästä ja lähikaupungeista. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentaminen Katujen ja kunnallistekniikan rakentamiseen ryhdytään asemakaavan tultua lainvoimaiseksi. Alue toteutuu n. 5v kuluessa. Mäntsälässä 9. päivänä maaliskuuta 2016 Kaavan laatija: Viran psta: Tapio Sillfors, dipl.ins., arkit yo, SNIL dipl.ins. Lauri Pouru, kaavoitusjohtaja Liitteet: 1 Asemakaavan seurantalomakkeet 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS