LAURINTIE KORTTELI 700 OSA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1:1000. Alueen määrittely: Suunnittelualue on Lahdentien (Mt 140) Riihenmäen teollisuusalueella.

Transkriptio

1

2 2 MÄNTSÄLÄ Työ 230 LAURINTIE KORTTELI 700 OSA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee 1. päivänä maalis 2013 päivättyä asemakaavakarttaa. Alueen määrittely: Asemakaavamuutos koskee Mäntsälän kunnan kirkonkylän korttelin 700 tontteja 5 ja 6. Asemakaavamuutoksella muodostuvat Mäntsälän kunnan kirkonkylän korttelin 700 tontit 5-6 ja Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue on Lahdentien (Mt 140) Riihenmäen teollisuusalueella. Mäntsälän keskustaan on n. 1,0 km. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Nimi Laurintie 700 osa asemakaavan muutos 1:1000 Kaavatunnus 230 ASEMAKAAVAN MUUTOS Tarkoitus Asemakaavamuutoksella on tarkoitus muuttaa teollisuusrakennusten korttelialuetta (T) yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y).

3 3 MÄNTSÄLÄ LAURINTIE KORTTELI 700 OSA Työ 230 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 3 2. TIIVISTELMÄ Käsittelyvaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 4 3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Yhdyskuntarakenne Rakennukset Palvelut Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekninen huolto Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Luonnonympäristö Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava, rakennusjärjestys ja -kiellot Muut aluetta koskevat suunnitelmat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Osallisten tavoitteet Kunnan tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleiskuvaus Mitoitus Palvelut Kaavan vaikutukset TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liitteet: 1 Asemakaavan seurantalomakkeet 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

4 4 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Käsittelyvaiheet Maankäyttölautakunta / 112 käynnistäminen Kunnanhallitus / 222 ehdotus ja OAS nähtävillä Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus 00 / X hyväksyminen 00 / X vahvistaminen 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella muodostuu 5 tonttia 2:sta aiemmasta. Tonttien pinta-ala on 1,6685 ha. Rakennusoikeutta tonteille muodostuu tehokkuusluvulla e=0,5 yht k-m2 Rakennusoikeus ei lisäänny voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna. Liikennöinti tonteille tapahtuu Laurintien kautta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Rakentaminen toteutuu pääosin 5 vuoden kuluessa kaavan vahvistumisesta.

5 5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Korttelin 700 osa eteläosassa toimii palvelukoti. Vaikka asemakaavassa alue on merkitty teollisuusalueeksi (T) on korttelissa omakotitaloasutusta. Rakentamattomilta osilta alue on vesoittunutta peltoa. Kuva 1. Palvelukoti kaavamuutosalueen eteläosassa, kuva Laurintieltä. Kuva 2. Rakentamaton osa korttelista 700 oikeallapalvelukodin vieressä, kuva Laurintieltä.

6 Yhdyskuntarakenne Kortteli on Mäntsälän Kruunun yritysalueella Lahdentien Mt140 länsipuolela n. 1 km keskustasta pohjoiseen. Alue on toiminnoiltaan seka-alue, jossa ei ole pääkäyttömuotoa. 40- ja 50-luvuilla rakennettiin Laurintien varteen rintamamiestaloja, jotka ovat korttelissa edelleen. Kruunun teollisuusalueella on yrityksiä, mm. kaavamuutosalueen kohdalla Laurintien vastapuolella on pesula ja lähistöllä korjaamoja ym. työvaltaisia toimintoja. Logistisesti sijainti on huono teollisuudelle, koska Mäntsälän liikenne ja yritysalueet ovat painottuneet moottoritien eteläliittymän läheisyyteen. Kuva 3. Lahdentie pohjoisesta etelään, asemakaavan muutosaluetta on pelto keskellä Rakennukset Kaavamuutosalueella ei ole palvelukodin lisäksi muita rakennuksia. Naapurirakennukset ovat yksityinen palvelukoti etelärajalla ja rintamamiestalo ja I-kerroksinen yritysrakennus pohjoispuolella. Kuva 4. Pohjoispuoliset naapurirakennukset Lahdentieltä kuvattuina.

7 Palvelut Mäntsälän kaupallinen keskusta palveluineen on n.1 km etäisyydellä etelässä. Lähialueella ovat lounaskahvila, kunnallisia yleisiä palveluja ja yrityksiä kuten autokorjaamo, maalausyritys ym. PK-yrityksiä Liikenne Liikenne tapahtuu kokonaan Laurintien kautta, liittymiä Lahdentielle Mt 140 ei myönnetä. Lahdentie on keskustan pohjoinen sisääntulotie, jonka vuorokausiliikenne tällä kohden on noin määräinen vuorokausiliikenne on 3520 ajoneuvoa. Kevyt liikenne ja virkistysyhteydet Valaistu kevyen liikenteen väylä on Lahdentien Mt 140 varressa, Laurintiellä ei ole jalkakäytävää. Joukkoliikenne Lähiliikenteen linja-autopysäkki on vieressä Lahdentiellä Mt Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Rakennushistoriallisesti arvokkaat alueet Alueella ei ole rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita. Rakennussuojelualueet Alueella ei ole merkittäviä kulttuuriympäristökokonaisuuksia. Yksittäiset kohteet, kuten muinaismuistot ja muistomerkit Alueella ei ole säilytettäviä muinaismuistoja eikä muistomerkkejä Tekninen huolto Alue kuuluu kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piiriin. Vesihuolto Vesihuolto on valmiina. Sähkö Kaapelointi on tiealueella ja mahdollisia puistomuuntamoita sijoitetaan tonteille tien varteen.

8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Melu Ramboll Oy: teki meluselvityksen. Kuva 5. Meluselvitys päivä- ja yöajan äänitasoista nykyinen tilanne.

9 9 Kuva 6. Meluselvitys päivä- ja yöajan äänitasoista ennuste v Ote meluselvityksestä / T. Korkee Ramboll Oy: Melu korttelialueilla on ennustetilanteessa v on päivällä db ja yöllä db. Rakennusten ulkokuoren eritysvaatimus uusille Lahdentien puoleisille rakennusten seinille on 30 db. Lahdentie Mt 140 on alle 100 metrin etäisyydellä, joten rakennukset ja rakenteet tulee suunnitella pihaa suojaten. Tärinä Alueella ei ole tehty tärinämittauksia. Ilman laatu Ilman laadun pitoisuusarvoja ei ole tutkittu suunnittelualueella. Pilaantuneet maa-alueet Alueella ei ole pilaantuneita maa-alueita.

10 Luonnonympäristö Kuva 7. Asemakaavan muutosalueen puut Lahdentien suunnasta kuvattuna. Pohjois- ja eteläpuolinen puusto on paikoin tiheää ja havupuuvoittoista. Kaavaalue on lähes puuton, pohjoisreunassa on harva koivikko verhopuustona. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Alue on tasainen, maaperä on savea tai silttiä. Suunnittelualueella ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Hulevedet ohjautuvat ympäröiviin ojiin Maanomistus Alue on Mäntsälän kunnan omistuksessa palvelukodin tonttia lukuun ottamatta.

11 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alue on ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi.

12 Yleiskaava Oikeusvaikutteisessa Kirkonkylän osayleiskaava 2020:ssa alue on merkitty palvelujen ja hallinnon alueeksi (P-1). Kvalt. hyv , lainvoimainen.

13 Asemakaava, rakennusjärjestys ja -kiellot Alueella on voimassa asemakaava, vahvistettu Kaava on vanhentunut, koska osayleiskaavassa alue on päätetty muutettavaksi Palvelujen ja hallinnon alueeksi (P-1). POISTUVA ASEMAKAAVA

14 14 Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa Muut aluetta koskevat suunnitelmat Ei ole. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Osallisten tavoitteet 4.2 Kunnan tavoitteet Asemakaavamuutoksella on tarkoitus muuttaa teollisuusrakennusten korttelialuetta yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). 4.3 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Maankäyttölautakunta / 112 käynnistäminen Kunnanhallitus / 222 ehdotus ja OAS nähtävillä Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus 00 / X hyväksyminen 00 / X vahvistaminen 4.4 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavaehdotus oli nähtävillä välisenä aikana. Kuulemisen johdosta jätettyjen lausuntojen ja muistutuksen johdosta asemakaavaehdotukseen päivätty tehtiin seuraavat muutokset: Yleisten rakennusten korttelialueita (Y) koskien: - Rakennusten julkisivujen äänieristävyyden tulee olla vähintään 32dBA. - Piha tulee suojata meluaidalla, jonka korkeus on vähintään 160cm. - Rakennukset ja rakenteet tulee sijoittaa siten, että ne suojaavat oleskelupihaa melulta.

15 Lisättiin määräys: Asuin- ja liikerakennukset tulee liittää alueelliseen kaukolämpöverkkoon. Määräys koskee uudisrakennuksia. Määräystä sovelletaan rakennukseen, jonka rakennuslupaa haettaessa kaukolämpöverkko on toteutettu siten, että siihen liittyminen on mahdollista rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä. Liittymisvelvollisuus ei koske rakennuksia, joiden pääasiallinen lämmitysjärjestelmä on uusiutuviin energialähteisiin (aurinkoenergia, maalämpö, biopolttoaineet) perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä. Liittymisvelvollisuudesta voidaan poiketa myös, mikäli rakennuksen laskennallinen lämpöhäviö on enintään 60 % rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä. 15

16 16 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Yleiskuvaus Asemakaavalla muodostuu palveluasumisen korttelin osa joka täydentää viereistä eteläpuolella olevaa palvelurakentamista. Kuva 8. Alustava suunniteltu rakentaminen tyyppi-havainnekuvana. Tämän asemakaavaselostuksen kannessa on rakentamisen miljööstä tehty havainnekuva. Käyttötarkoitus muutettiin teollisuusalueesta Kirkonkylän osayleiskaavan 2020 mukaiseksi: YLEISTEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE (Y), jota koskevat määräykset: - RAKENNUSTEN JULKISIVUJEN ÄÄNIERISTÄVYYDEN TULEE OLLA VÄHINTÄÄN 32DBA. - PIHA TULEE SUOJATA MELUAIDALLA, JONKA KORKEUS ON VÄHINTÄÄN 160CM. - RAKENNUKSET JA RAKENTEET TULEE SIJOITTAA SITEN, ETTÄ NE SUOJAAVAT OLESKELUPIHAA MELULTA. - KORTTELIALUEELLA KAAVAN MUKAINEN RAKENNUSOIKEUS SISÄLTÄÄ VSS- TILAT. - AUTOJEN SÄILYTYSTÄ, JÄTEHUOLTOA JA KIERRÄTYSTÄ PALVELEVAT TILAT SAA RAKENTAA - KAAVAAN MERKITYN RAKENNUSOIKEUDEN LISÄKSI.

17 RAKENNUSLUPA-ASIAKIRJOIHIN TULEE LIITTÄÄ MILJÖÖ- JA VIHERSUUNNITELMA: - JALANKULKUREITIT, AUTOPAIKOITUS JA AJOTIET TONTILLA SEKÄ LIITTYMÄ- JA NÄKEMÄALUEET. - PIHAN OSA-ALUEIDEN KÄYTTÖTARKOITUS JA TILALLINEN JÄSENTELY (KULKUREITIT, OLESKELU, JÄTEHUOLTO SEKÄ LAAJALLE NÄKYVÄ, RAJATTU, YLEINEN, YKSITYINEN PIHAN OSA). - MAAN PINTAMATERIAALI, KASVILLISUUS (KIVEYS, LAATOITUS, ASFALTTI, SORA, NURMI), SEKÄ ISTUTUKSET JA HOITOTAPA (PUUT, PENSAAT, RAKENTEET). - AIDAT JA RAJAAVAT RAKENTEET (KORKEUS, MATERIAALIT JA TYYPPIKUVAT). - RAKENNUSTEN JA PIHOJEN YLEIS- JA KOHDEVALAISTUS SEKÄ TURVALLISUUDEN HUOMIOINTI. ASUIN- JA LIIKERAKENNUKSET TULEE LIITTÄÄ ALUEELLISEEN KAUKOLÄMPÖVERKKOON. MÄÄRÄYS KOSKEE UUDISRAKENNUKSIA. MÄÄRÄYSTÄ SOVELLETAAN RAKENNUKSEEN,JONKA RAKENNUSLUPAA HAETTAESSA KAUKOLÄMPÖVERKKO ON TOTEUTETTU SITEN,ETTÄ SIIHEN LIITTYMINEN ON MAHDOLLISTA RAKENNUSPAIKAN VÄLITTÖMÄSSÄ LÄHEISYYDESSÄ. LIITTYMISVELVOLLISUUS EI KOSKE RAKENNUKSIA, JOIDEN PÄÄASIALLINEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ ON UUSIUTUVIIN ENERGIALÄHTEISIIN (AURINKOENERGIA, MAALÄMPÖ, BIOPOLTTOAINEET) PERUSTUVA VÄHÄPÄÄSTÖINEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ. LIITTYMISVELVOLLISUUDESTA VOIDAAN POIKETA MYÖS, MIKÄLI RAKENNUKSEN LASKENNALLINEN LÄMPÖHÄVIÖ ON ENINTÄÄN 60 % RAKENNUKSELLE MÄÄRITETYSTÄ VERTAILULÄMPÖHÄVIÖSTÄ Mitoitus 5.3 Palvelut Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on m2, ei muutosta aiempaan. Rakennusoikeutta tonteille muodostuu tehokkuusluvulla e=0,5 yht k-m2, ei lisäystä aiempaan. Alueella ovat kaikki kunnalliset verkostot. 5.4 Kaavan vaikutukset Toimiva aluerakenne Ei vaikuta yhdyskuntarakennetta hajauttavasti. Kunnallistekniset verkostot ovat valmiina. Kunnalliset palvelut ja päivittäistavarakaupat ovat 1 2km:n etäisyydellä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Hoivakoti pyritään sijoittamaan omaan hieman erilliseksi, kuitenkin lähelle keskustaa. Rakennukset ja siihen liittyvä piha muodostavat kokonaisuuden. Ilmeisesti myös viereinen tontti otetaan yhdistäen mukaan jolloin saadaan aikaan laajempi suojattu ja samalla viihtyisämpi ja toimivampi piha. Vaikutukset luonnonoloihin ja ympäristöihin Ei vaikuta laajemmin ympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Alueen rakentamisen muutos ei lisää liikennettä.

18 18 7. Toteutus Alueen käyttöönoton aiheuttamat vaikutukset Alueen käytön muutoksella ei ole vaikutuksia muihin toimintoihin. Pohja- ja pintavesi Alue on savipeltoa eikä pohjavettä muodostu, pintavedet ohjautuvat pihaa kiertäviin ojiin. Alueelta ulos virtaavan huleveden säilyy jokseenkin ennallaan. Pöly- ja meluhaitat Asemakaavan muutos ei vaikuta pöly tai meluhaittoihin. 7.1 Toteuttaminen ja ajoitus Alue rakennetaan 1 vuoden kuluessa asemakaavan vahvistumisesta. Mäntsälässä 1. päivänä maaliskuuta 2013 Tapio Sillfors dipl. ins, arkkit yo, SNIL