Liito- oravakartoitus 2015 Hirvaskankaan asemakaava- alueen laajennus

Transkriptio

1 Liito- oravakartoitus 2015 Hirvaskankaan asemakaava- alueen laajennus + Yleiskaava- alueen aikaisemmin kartoitetut kohteet Mia Rahinantti

2 Sisällys 1. Taustaa Liito- orava Maastokartoitus Toteutustapa Asemakaava- alueen laajennusalue KYLMÄHAUTA (Alue 1) Yleiskaava- alueen aikaisemmin kartoitetut kohteet PIENI PIRTTILAMPI, PUROALUE (Alue 2) Alue 3 A Alue 3 B Alue 3 C Yhteenveto Lähteet Liitteet

3 1. Taustaa Uuraisten kunnassa, Hirvaskankaan alueella on vireillä asemakaavan laatiminen, johon liittyy tällä hetkellä kaksi kaavarunkoluonnosta Kylmähaudan Natura- alueen pohjoispuolella. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 5 :n mukaisesti tulee hankkeissa riittävän kattavasti selvittää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilyminen, sekä edistää ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä. Liito- orava kartoitus tehtiin, jotta alueen kaavoitushankkeen pohjaksi saataisiin ajantasaista tietoa liito- oravien olemassaolosta ja niiden elinpiireistä. Edellinen kartoitus Hirvaskankaan alueelle on tehty vuonna 2005 ja Tällöin liito- oravakartoitukset suoritti Risto Sulkava Hirvaskankaan osayleiskaavan ja rantayleiskaavan muutoksen yhteydessä. Nyt tehdyllä kartoituksella haluttiin samalla selvittää onko liito- oravan esiintymisalueet säilyneet samanlaajuisina edellisiin kartoituksiin verrattuna. Tämän vuoksi kartoitusalue on laajempi, kuin tämän hetkinen asemakaava hanke edellyttäisi. Liito- orava kartoitus tehtiin virkamiestyönä. Laatija Mia Rahinantti toimii Uuraisten kunnan ympäristösihteerinä. Hänellä on kokemusta erityyppisten luontoselvitysten tekemisessä vuodesta Liito- orava on kansallisesti uhanalaiseksi luokiteltu ja EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV mukainen yhteisön tärkeänä pitämä laji, jolloin se on tiukimman mahdollisen suojelun piirissä. Luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettujen eläinlajien luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Maa- ja metsätalousministeriön liito- oravatyöryhmä (2002)on todennut, että liito- oravan lisääntymispaikan tulee olla sellainen, että lisääntyminen potentiaalisesti onnistuu tai ainakin se kokee paikan soveliaaksi lisääntymistoimien aloittamiselle. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisenä voidaan pitää tilannetta, jossa kaikki kulkuyhteydet lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin tuhotaan. Heikentämisenä pidetään tilannetta, jossa esimerkiksi uudistushakkuissa kulkuyhteydet ruokailupuihin katkaistaan tai alueen käyttökelpoisuus huononee lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. (MMM & YM 2004) 2. Liito- orava Liito- orava (Pteromys volans) on yöaktiivinen nisäkäs, joka elää puissa. Laji suosii varttuneita kuusivaltaisia sekametsiä, joissa lisäksi kasvaa sen ravinto- ja pesäpuina käyttämiä lehtipuita, kuten leppää, raitaa, koivua ja pihlajaa, sekä kolopuina isoja haapoja. Liito- orava pesii yleensä vanhoissa tikankoloissa tai oravan risupesissä, joskus linnunpöntöissä tai rakennuksissa. Yleensä huhti- toukokuussa syntyy 2-3 poikasta. Liito- oravalla voi hyvissä olosuhteissa olla kaksikin poikuetta vuodessa, jolloin toinen poikue syntyy kesäkuussa. 2

4 Liito- oravanaaraat elävät keskimäärin noin 8 ha suuruisilla, toisistaan erillään olevilla reviireillä. Koiraiden reviirit voivat olla laajuudeltaan noin 60 hehtaaria ja ne ovat osittain keskenään päällekkäin ja ulottuvat useiden naaraiden elinpaikoille. 3. Maastokartoitus 3.1. Toteutustapa Liito- oravakartoitus perustuu pesä- ja muiden puiden alta löytyviin ulostepapanoihin. Varmimmin papanat havaitaan keväällä, mistä syystä kartoitukset tulee tehdä huhtikuun alun ja kesäkuun lopun välisenä aikana (esim. Hanski 2006). Tutkimusalat Hirvaskankaan alueella käytiin läpi 8.4 ja 22.4 välisenä aikana. Lisäksi tehtiin tarkastuskäynti vielä 6.5 Kylmäpuron luonnonsuojelualueelle. Papanoiden etsiminen keskitettiin samoille esiintymisalueille, jotka Risto Sulkava oli 2005 ja 2006 rajannut liito- oravan elinpiireiksi ja ydinalueiksi. Tämän alueen lisäksi tarkastettiin suunnitellun Hirvaskankaan asemakaavan laajennusalueen kaavarunkoluonnosten suunnittelualue. Erityisen huolellisesti tarkastettiin liito- oravan suosimien isojen haapojen ja kuusien tyvet, sekä vanhojen havaintopisteiden ympäristöt. Lajille huonosti sopivat alueet, kuten männiköt ja taimikot tarkastettiin suuripiirteisemmin, etsien lähinnä mahdollisia kolopuita ja aikaisemmassa kartoituksessa löydettyjä papanamerkittyjä puita, joita ei löytynyt enää metsänhakkuiden jäljiltä. Näitä alueita arvioitiin myös mahdollisina siirtymäalueina. Jokainen selvästi toisistaan erillisten puiden alta löydetty papanalöytö paikannettiin GPS- laitteella. Papanamäärän suuruusluokka arvioitiin (1 papana, alle 10, yli 10 ja yli 100 papanaa). Myös puulaji ja puun kokoluokka kirjattiin ylös. Alueilta otettiin kuvia. Kartoitusalueet merkittiin kartalle samoilla aluenumeroilla (1-3, alue 3 jaettiin A, B ja C- alueiksi), kuin edellisessä Sulkavan tekemässä kartoituksessa, jotta vertailtavuus olisi helpompaa. 4. Asemakaava- alueen laajennusalue 4.1. KYLMÄHAUTA (Alue 1) Kylmähaudan alueelle on viimeksi tehty vuonna 2005 liito- orava kartoitus. Tällöin alue on ollut suhteellisen elinvoimainen liito- oravan elinpiiri. Alueen etelä osassa oli useita papanamerkittyjä puita ja kylmähaudan laaksossa oli reviiripuu ja kolopuita kaksi. Myös länsi ja pohjoispuolella, rinteessä oli puita, jotka olivat papanamerkittyjä. Varsinaisen kylmähaudan ulkopuolella pohjoisessa on ollut yksi puu merkittynä papanoilla. Tässäkin kartoituksessa oli huomioitu liito- oravan esiintymisen (papana merkityt puut) vähentyneen jo vuodessa. 3

5 Kuva 1. Liito- oravan papanoita Kylmähauta tehdyssä kartoituksessa liito- oravan esiintymisestä tehtiin Kylmähaudan alueella edelleen papanahavaintoja. Kuitenkin löydetyt papanat olivat suhteellisen vähäisiä ja suurinosa papanoista olivat jo vanhempia, eivät aivan tuoreita. Varsinaista kolopuuta ei alueelta löytynyt. Alueella oli yksi risupesä kuusessa, mutta sen juurelta ei löytynyt merkkejä liito- oravasta. Kylmähaudan eteläosassa oli runsaimmat löydökset. Kaikki löydetyt papanat olivat järeiden kuusien juurilla kylmähaudan rinteessä. Yhden haavan juurelta itäosasta löytyi muutama vanha papana. Kuva 2. Kylmähaudan puro. 4

6 Toukokuun alussa tehdyssä tarkastuskäynnissä todettiin, ettei aktiivisuus ollut edellisestä käynnistä lisääntynyt. Löydettyjä uusia papanoita oli vain muutama eteläosassa olevan yhden kuusen juurella. Oletuksena on, että alueella elää yksi vanhahko liito- oravanaaras, mutta tällä ei ole lisääntymismahdollisuuksia, koska alue on eristynyt muusta alueesta niin voimakkaasti. Naaraalla ei ole merkitsemistarvetta, koska alueella ei ole kilpailua eri yksilöiden kesken. Kylmähaudasta on jonkinlainen mahdollisuus liito- oravan siirtyä muulle alueelle, mutta ympäröivä puusto on nuorta, tasaikäistä kasvatusmännikköä. Lisäksi aluetta rajaa pohjoisessa hakkuualue ja idässä ja lännessä valtatiet. Lähialueella ei juuri ole ruokailupuita, joten ei ole kovin todennäköistä, että liito- orava haluaisi siirtyä alueelta muualle tai että alueelle siirtyisi muualta jokin yksilö. Vuonna 2005 tehdyssä kartoituksessa ollut papanapuu pohjoisessa on kaadettu hakkuiden yhteydessä. Tällä hetkellä Kylmähaudan pohjoispuolella on edellä mainittu hakkuuaukko, jonka toteutumisesta oli viitteitä jo edellisessä kartoituksessa (Metsänhoitoyhdistyksen nauhat). Täten liito- oravan ydinalueen rajaus rajoittuu tällä hetkellä tiukasti Kylmähaudan luonnonsuojelualueen sisälle. Kulkuyhteys 4- tien itä puolelle on jollain tavoin olemassa, mutta nelostien itäosan liito- oravalle soveltuva metsikkö on niin pirstaleinen mm. paikallistien vuoksi, ettei liito- orava luultavammin mielellään tällä alueella liiku. Kuva3. Kylmähaudan alue kuvan takaosassa. Kuva otettu pohjoisesta etelän suuntaan. 5

7 Lännen suuntaan olemassa oleva lähes ainoa mahdollinen siirtymäreitti koostuu tasalaatuisesta nuoresta (n v) männyn kasvatusmetsästä ja lähi kilometrin etäisyydellä ei ole liito- oravalle suotuisaa elinaluetta. Tämä kulkuyhteys on myös erittäin kapea- alainen ja Häkintien rajoittama. Tämän kartoituksen osalta voidaan todeta, että asemakaava- alueen kaavarunkoluonnosehdotukset A ja B eivät kumpikaan uhkaa liito- oravan olemassa olevia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Tulevaisuuden suunnittelussa on huomioitava liito- oravan kulkuyhteyksien turvaaminen. Näitä voisivat olla siirtymäreitti Sarvilammen suuntaan, sekä 4- tien itäpuolelle tulisi toteuttaa kulkuyhteys Kylmäpuron ja Purunkorven alueille. Kuva 4. Kylmäpurosta luoteeseen. Asemakaavan muutosaluetta. 5. Yleiskaava- alueen aikaisemmin kartoitetut kohteet 5.1. PIENI PIRTTILAMPI, PUROALUE (Alue 2) Edellisessä kartoituksessa alue on numeroitu 2- alueeksi. Tällä alueella esiintyi tällöin papanapuita ja kolopuita kaksi. Nyt tehdyssä kartoituksessa Pirttilampea lähinnä olevalla ranta- alueella ei ollut havaittavissa liito- oravasta merkkiäkään. Lähempänä nelostietä olevan erittäin järeän kuusen 6

8 juurella oli muutamia vanhoja papanoita. Lisäksi yhden kuusen juurelta läheltä nelostietä, löytyi yksi papanakasa (n. 10 papanaa). Papanat olivat suhteellisen vanhoja, syksyllisiä. Pesäpuita ei alueelta löytynyt. Tällä alueella voisi olettaa liikkuneen koiras, joka ei ole oleskellut tällä alueella vähään aikaan. Kuva 5. Pieni- pirttilampipuro Alue 3 A Edellisessä kartoituksessa oli huomioitu 3 A- alueen jääneen erilliseksi 4- tien itäpuolen alueista. Nyt tehdyssä selvityksessä voidaan todeta yhteyden katkenneen 3 B ja 3 C alueisiin alueelle tehdyn tieliittymän vuoksi. Vuonna 2006 tehdyn liito- orava kartoituksen jälkeen 3 A- alueen läpi on tehty uusi tie, Hirvasentie. Lisäksi alueelle on tehty avohakkuualue (n. 1,5 ha). Liito- oravan elinpiiriksi aikaisemmin rajatulle länsiosalle on tehty hakkuuaukko, jolloin kulkuyhteys pohjoisessa olleelle elinympäristölle on lähes katkennut. Täten liito- oravan elinalue on pirstaloitunut ja supistunut voimakkaasti. Silti koko jäljelle jääneillä metsäalueilla löytyi liito- oravan papanapuita. Voimallisinta elinaluetta oli Hirvasentien itäpuolella, pienellä metsäsaarekkeella. Tällä alueella kasvaa järeitä kuusia ja reunaosissa myös järeähköjä haapoja ja suuria koivuja. Muita hyviä ruokailupuita olivat leppä, raita ja pihlaja. Alueella näyttäisi elävän naaras, jolla ei nähtävästi kuitenkaan ollut poikasia. 7

9 Useiden kuusien ja yhden haavan juurilla oli eri- ikäisiä papanakasoja (1-100 kpl/puu). Alueella sijaitsi myös potentiaalinen kolopuu, mutta tämän juurelta ei löytynyt yhtään papanaa. Kuva 6. 3A metsikön länsiosa Hirvasentieltä vasemmalla, oikealla hakkuuaukko idän puolella. Hirvasentien länsipuolella löytyi koko metsälöalalta papanoita. Kuitenkin vain sieltä täältä yksittäisiä. Suurin osa papanoista ei ollut aivan tuoreita. Etäisin papanapuu löytyi läheltä autokorjaamoa, aikaisemmin rajatun elinpiirin eteläosasta. Pohjoisessa olevalta, edellisen kartoituksen pieneltä elinalueelta ei löytynyt kuin yhden kuusen juurelta pari vanhaa papanaa Alue 3 B Nelostien itäpuoliset alueet ovat 3 B ja C- alueet, jotka edellisen selvityksen mukaisesti voidaan olettaa edelleen olevan saman elinpiirin osia, jotka yhdistyvät Uusi- Hirvan talon pihapiirin kautta toisiinsa. Tätä vahvistaa 3 B alueen edellisestä kartoituksesta laajentunut elinpiiri Hirvaskyläntien itäpuolelle, aikaisemmin rajatun elinpiirin kaakkoisosan ulkopuolelle, sekä papanakuusi 3 C- alueen pohjoisosassa, Uusi- Hirvan talon pihapiirin reunamilla. 3 B- alue on pienialainen kuusivaltainen sekametsä, jota rajaa Hirvaskyläntie, 4- tie ja pellot. Ainoa jonkinlainen kulkuyhteys on olemassa asutun kiinteistön pihapiirin läpi. Metsälössä löytyi useiden suurien kuurien juurilta papanoita. Papanamäärät eivät olleet suuria (1-50 kpl/puu). Suurin osa papanoista oli myös aika vanhoja. Yksittäisiä papanapuita oli kuitenkin löydettävissä koko alalta. Alueella ei ole pesäpuuta, vaan alue on toiminut lähinnä ruokailu- ja reviirialueena. 8

10 Kuva 7. 3 B alue. Kuva vasemmalla metsä Hirvaskyläntien lännen puolella. Kuva oikealla metsä tien itäpuolella Alue 3 C Aikaisemmassa kartoituksessa rajattu elinpiirin ydinalue alue 3 C, oli pirstaloitunut nelostien läheisyydessä. Alueen poikki on tehty uusi Hivaskyläntien tieliittymä. Täten alueen länsiosa on jäänyt tyhjäksi liito- oravista ja vain lähinnä kulkuyhteytenä 3 B alueelle. Sen sijaan alueen kaakkoisosa oli erittäin aktiivisesti asuttu. Tällä lähes jokaisen järeän kuusen juurilta löytyi papanoita, joita oli joissakin jopa yli 100 kpl/puun juuri. Seassa oli myös tuoreita papanoita. Kuva 8. Liito- oravan papanoita alue 3 C. 9

11 Alueella todennäköisesti asustaa naaras, jolla ei luultavasti ole kuitenkaan pentuja. Ainakaan yhtään selvästi pesäpuuksi havaittua puuta ei löytynyt. Alueella on paljon ruokailupuiksi sopivaa leppää, raitaa ja pihlajaa. Seassa kasvaa myös koivua ja aivan rajatun alueen koillisosassa myös haapoja. Alueen pääpuulaji on kuusi, jotka ovat jo erittäin iäkkäitä. Tämäkin alue on kapea kaistale peltojen välissä, joka riittäisi liito- orava naaraan elinpiiriksi. Metsäalue jatkuu Laukaan puolelle, Pieni- Hirvanen järven rantaan. Tätä Laukaan aluetta ei tässä kartoituksessa selvitetty. Mikäli tällä alueella on liito- oravalle suotuisia elinalueita, on mahdollista, että myös koiraalle on riittävän suuri reviirialue. Tällöin alueella voisi olettaa olevan lisääntymiskykyinen liito- oravapopulaatio. Kuva 9. 3 C metsää. 6. Yhteenveto Hirvaskankaan alueen liito- oravalle soveliaat elinalueet ovat pirstaloituneet erittäin pienialaisiksi ja kulkuyhteydet muihin suuntiin ovat olemattomat. Lähes joka puolella alueita rajoittavina tekijöinä ovat valtatiet, pellot, hakkuuaukot ja yksilajiset, hyvin nuoret männyn taimikot. Jonkinlaisena mahdollisuutena tulevaisuutena voisi olla männyn taimien järeytyessä käyttää näitä myös siirtymäreitteinä, mutta kovin houkuttelevina en usko näitä liito- oravan pitävän. 10

12 Kylmähaudan alue on eristynyt voimakkaasti muusta ympäristöstä. Sen ainutlaatuinen elinympäristö on ihanteellinen liito- oravalle, mistä kertoo siellä edelleen olevat papanaesiintymät. Kuitenkin elinkelpoisen kannan ylläpitäminen näyttäisi olevan erittäin haastavaa ellei täysin mahdotonta. Liito- orava naaralle alueen koko riittäisi reviiriksi, mutta koiraalle ei ole riittävää reviirialuetta, joka olisi soveltuva elinolosuhdevaatimuksiltaan. Täten lisääntymiseen on huonot edellytykset. Kylmähaudan pohjoisosan alue, jolle asemakaavan laajennusta on suunniteltu, ei tällä hetkellä heikennä tai vaaranna liito- oravan elinmahdollisuuksia. Pohjoisosa, jolle asemakaavan runkosuunnitelma on tehty on tällä hetkellä osin avohakkuualuetta ja osin tasaikäistä ja tasalajista nuorta kasvatusmännikköä. Jatkosuunnittelussa on otettava huomioon liito- oravien siirtymäyhteyksien säilyminen ja niiden tarkoituksen mukainen luominen elinolosuhteiltaan soveliaille alueille. Jokainen nyt kartoitettu alue oli liito- oravalle erittäin soveliasta aluetta, puronvarsia ja kuusivaltaisia sekametsiä. Näillä kaikilla oli edelleen liito- oravaesiintymiä, vaikka olosuhteet olivatkin jokaisessa kohteessa entisestään supistuneet. Parhaimmat edellytykset lisääntymiskykyiselle kannalle on olemassa 3 C alueella, jossa on vielä laajempi yhtenäinen metsäalue ulottuen Pieni Hirvanen järven rantaan, Laukaan puolelle. Lähteet Tarkennettu liito- oravaselvitys Uurainen, Hirvaskankaan osayleiskaavan ja rantayleiskaavan muutos. Risto Sulkava. Uuraisten kunta. Hirvaskankaan asemakaavan laajennus. Alustava kaavarunko A ja B. Sweco Oy MapInfo- karttapohjat. Uuraisten kunta. Otettu Liito- oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkarajausten vaikuttavuus lajin suojelukeinoina. Maarit Jokinen. Suomen Ympäristö 33/2012. Liitteet Kartat. Liito- oravan elinpiirit, kulkuyhteydet ja papanamerkityt puut. Alueet 1., 2. ja 3 A,B ja C 11

13 Hirvaskangas 1. Liito-oravan elinpiirin ydinalueen rajaus Papana merkitty puu mahdollinen pesäpuu 1. Likimääräinen kaavarunko suunnitelma-alue

14 Hirvaskangas 1. Liito-oravan elinpiirin ydinalueen rajaus 2. Papana merkitty puu mahdollinen pesäpuu Likimääräinen kaavarunko suunnitelma-alue

15 Hirvaskangas 1. 3.a Liito-oravan elinpiirin ydinalueen rajaus Papana merkitty puu mahdollinen pesäpuu 3.b 3.c Likimääräinen kaavarunko suunnitelma-alue