TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA VUOSIKERTOMUS 2014

Transkriptio

1 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA VUOSIKERTOMUS 2014 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa Tavoite: Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys Tukikelpoinen alue: Manner-Suomi Ohjelmakausi: Ohjelmanumero (CCI-nro): 2007 FI 052 PO 001

2 Sisältö YHTEENVETO OHJELMAN TOTEUTUMISESTA KATSAUS TOIMENPIDEOHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON Saavutettu edistyminen ja sen analyysi Toimenpideohjelman konkreettinen edistyminen Rahoituksen toteutuminen ja kohdentuminen Uudelleenmaksettu tai uudelleenkäytetty tuki Laadullinen analyysi Ohjelman hallinto ja seuranta Hallintoviranomainen ja todentamisviranomainen Välittävät toimielimet Hallintoviranomaisen antama ohjeistus Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus Valvonta Seurantajärjestelmät Seurantakomitea Kohdatut ongelmat Tarkastusviranomaisen toiminta Toimenpideohjelman täytäntöönpanossa tapahtuneet muutokset Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot Muiden välineiden täydentäminen ja yhteensovitus sekä ESR:n lisäarvo suhteessa kansalliseen toimintaan Arviointi TÄYTÄNTÖÖNPANO TOIMINTALINJOITTAIN Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi Kohdatut ongelmat Esimerkkihankkeita Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi Kohdatut ongelmat Esimerkkihankkeita

3 2.3 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi Kohdatut ongelmat Esimerkkihankkeita Toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi Kohdatut ongelmat Esimerkkihankkeita OHJELMAN YHTENÄISYYS JA KESKITTYMINEN TEKNINEN TUKI TIEDOTTAMINEN JA JULKISTAMINEN...61 LIITE 1: Manner-Suomen ESR-ohjelman indikaattoritiedot...65 LIITE 2: Rahaston käytön menoluokittaista jakautumista koskevat tiedot sekä vertailu ohjelmaasiakirjassa olevaan indikatiiviseen jakaumaan...67 LIITE 3: Tapahtumakalenteri 2014 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelmat

4 YHTEENVETO OHJELMAN TOTEUTUMISESTA Manner-Suomen ESR-ohjelmaa toteutetaan koko Suomessa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Ohjelma koostuu viidestä toimintalinjasta, joista yksi on teknisen tuen toimintalinja. Muut toimintalinjat ovat 1) Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 2) Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy 3) Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen sekä 4) Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESRtoiminnassa. Ohjelmassa on viisi osiota: valtakunnallinen osio sekä alueosiot Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja Itä- Suomelle. Valtakunnallinen osio toteutetaan valtakunnallisina kehittämisohjelmina Itä-Suomen ulkopuolella. Ohjelma-asiakirjan rahoitustaulukossa on oma ESR-kehys Itä-Suomen ohjelmaosiolle, muilla ohjelmaosioilla on yhteinen rahoituskehys. Itä-Suomi on omasta rahoituskehyksestään rahoittanut lähes kaikkiin valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin liittyviä hankkeita. Toimintalinjat ovat kaikissa ohjelmaosioissa samat ja indikaattoritavoitteet on asetettu yhteisesti koko ohjelmalle. Manner-Suomen ESR-ohjelman toteutus oli rahoituksellisesti vuoden 2014 lopussa hyvä. Rahoituspäätöksiä oli tehty yhteensä hankkeelle. Ohjelman julkinen rahoituskehys on 1,414 miljardia euroa, josta oli vuoden 2014 loppuun mennessä varattu hankkeisiin 98 % ja maksettu 90 %. Kaikkein nopeimmin kokonaisuutena ovat edelleen edenneet toimintalinjat 2 ja 3. Seuraavaksi parhaiten on toteutunut toimintalinja 1. Hitaimmin toteutus on edelleen tapahtunut toimintalinjassa 4. Vuosina tehtyä valtion vastinrahan leikkausta ei ole pystytty kuntarahoituksella kompensoimaan, minkä johdosta ohjelman edellä mainittu julkinen rahoituskehys ei tule täyttymään. Hankkeissa oli vuoden 2014 loppuun mennessä aloittanut yhteensä henkilöä. Aloittaneille asetettu ohjelmatason tavoite ylitettiin toteuman ollessa jo 113 %. Naisten osuus aloittaneista on hieman yli puolet (53 %). Uusia yrityksiä oli perustettu vuoden 2014 loppuun mennessä , joten tavoite on ylitetty huomattavasti (254 %). Uusia työpaikkoja on syntynyt koko ohjelmakaudella , mikä sekin ylittää asetetun tavoitetason yli kaksinkertaisesti (284 %). Tavoitteiden ylitys on suurimmaksi osaksi osoitus realististen tavoitetasojen asettamisen vaikeudesta. Taloustilanteen yleinen heikkeneminen on vaikuttanut hanketoimintaan monella tavalla. Ohjelman toteutus on hidastunut, hankkeiden suunnitelmia on jouduttu muuttamaan, organisaatioiden resurssit ovat hillinneet niiden mahdollisuuksia osallistua hanketoimintaan alkuperäisellä tavalla ja jatkaa toimintaa hankkeen päättymisen jälkeen. Kuntien heikentyneen taloustilanteen johdosta ohjelman nykyinen rahoituskehys ei tule toteutumaan täysimääräisesti. ESR-hankkeiden kytkentää alueiden ja ministeriöiden strategioihin voidaan kuitenkin pitää onnistuneena. Ohjelmakaudella on myös onnistuttu tunnistamaan tekijöitä, jotka edistävät hankkeiden vaikuttavuutta ja hyvien käytäntöjen leviämistä. Näitä malleja on voitu hyödyntää ohjelmakauden hankkeiden suunnittelussa. Ohjelmakauden loppua kohden yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttö on lisääntynyt huomattavasti ja siten antanut osaltaan mahdollisuuksia keskittyä hankkeiden laadulliseen sisältöön. Tämä on luonut pohjaa myös ohjelmakauden toteuttamiselle hallinnollisesti yksinkertaisemmilla menettelyillä. 3

5 1. KATSAUS TOIMENPIDEOHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON 1.1 Saavutettu edistyminen ja sen analyysi Toimenpideohjelman konkreettinen edistyminen Manner-Suomen ESR-ohjelmalle on asetettu toimintalinjakohtaiset tavoitteet hankkeissa aloittaneiden henkilöiden, uusien yritysten ja uusien työpaikkojen lukumäärälle. Seuraavassa taulukossa on esitetty edellä mainittujen indikaattoreiden vuosittainen toteuma. Vuosittaisia tavoitteita ei ohjelma-asiakirjassa ole asetettu vaan toteumalle on asetettu tavoite ainoastaan koko ohjelmakaudelle. Taulukko 1. Tuotosindikaattorit Manner-Suomen ESR-ohjelmassa (Lähde: EURA 2007) Tuotosindikaattori Yhteensä Prosenttia Aloittaneet - miehet Toteuma ,3 % - naiset Toteuma ,7 % - yhteensä Toteuma ,0 % Tavoite Toteuma% 0,0 5,3 19,5 22,9 21,5 18,7 15,9 9,1 112,9 Uudet yritykset - miesten perustamat yritykset Toteuma ,8 % - naisten perustamat yritykset Toteuma ,2 % - uudet yritykset yhteensä Toteuma ,0 % Tavoite Toteuma% 16,5 36,3 51,2 66,6 42,6 29,9 10,4 253,7 Uudet työpaikat - miehiä rekrytoineet työpaikat Toteuma ,4 % - naisia rekrytoineet työpaikat Toteuma ,6 % - uudet työpaikat yhteensä Toteuma ,0 % Tavoite Toteuma% 15,9 32,5 51,1 71,4 49,7 36,0 27,3 284,1 Hankkeissa oli vuoden 2014 loppuun mennessä aloittanut yhteensä yli henkilöä ja hankkeiden loppuun suorittaneita oli yli henkilöä, joten suurin osa aloitteista on myös päättänyt hankkeissa, mikä onkin luonnollista ottaen huomioon että ohjelmakausi on jo päättymässä. Yllä olevasta taulukosta käy ilmi, että aloittaneiden määrä oli korkeimmillaan vuonna 2010, jonka jälkeen aloittaneiden määrä on laskenut tasaisesti. Erityisen merkittävästi aloittaneiden määrä on laskenut vuonna 2014 edellisvuoteen verrattuna. Aloittaneiden osalta on ohjelmakauden tavoite jo ylitetty, sillä toteuma oli 113 %. Naisten osuus aloittaneista on hieman yli puolet (53 %). Uusia yrityksiä perustettiin vuonna 2014 yhteensä 726 ja koko ohjelmakaudella yhteensä lähes , joten tavoite on ylitetty yli kaksinkertaisesti. Myös uusien yritysten määrä putosi merkittävästi vuonna 2014 verrattuna edellisvuoteen. Uusia työpaikkoja on syntynyt koko ohjelmakaudella yli , mikä ylittää asetetun tavoitetason lähes kolminkertaisesti. Tavoitetasojen huomattava ylitys on osittain osoitus tavoitteiden asetannan vaikeudesta. Tähän on kiinnitetty huomiota ohjelmakauden ohjelma-asiakirjan laadinnassa ja pyritti tavoitteet jälleen asettamaan mahdollisimman realistisesti. 4

6 Hankkeissa aloittaneista vuoden 2014 loppuun mennessä 18 % oli vuotiaita, 45 % oli vuotiaita, 25 % vuotiaita ja 11 % vuotiaita. Yli 64-vuotiaita oli vuoden 2014 loppuun mennessä lähes henkilöä eli 1 %. Aloittaneista opetushenkilöstöön kuuluvia oli lähes henkilöä, joista naisia yli Manner-Suomen ESR-ohjelmassa on toteutunut yli 7,3 miljoonaa koulutus- ja henkilötyöpäivää. Erilaisiin hankkeiden järjestämiin tiedotustilaisuuksiin on osallistunut yli 1,7 miljoonaa henkilöä. Ohjelman avulla yli henkilöä on suorittanut tutkinnon tai tutkinnon osan. Hankkeisiin mukaan tulleista yli yrityksestä 52 % on alle viiden hengen yrityksiä. Tarkemmat ohjelmaa koskevat indikaattoritiedot ovat raportin liitteenä Rahoituksen toteutuminen ja kohdentuminen Seuraavassa taulukossa on kuvattu ohjelman kumulatiivinen rahoitus vuoden 2014 lopussa. Taulukossa on maksatushakemuksiin sisällytetyt ja rahoittajien hyväksymät kokonaiskustannukset toimintalinjoittain. Taulukossa on myös eritelty Itä-Suomen siirtymäalueen ja muun Suomen osuus kokonaisuudesta. Taulukko 2. Rahoitustiedot Manner-Suomen ESR-ohjelmassa Toimintalinja Hallintoviranomaiselle lähetettyihin maksupyyntöihin sisältyvät tuensaajien maksamat menot Vastaava julkinen rahoitusosuus Maksujen suorittamisesta tuensaajille vastaavan elimen maksamat menot 1 Komissiolta saatujen maksujen kokonaismäärä 2 Toimintalinja Toimintalinja Toimintalinja Toimintalinja Toimintalinja Yhteensä josta Itä-Suomen suuralue yhteensä josta muut yhteensä Maksajan maksatuspäätöksellä hyväksymät kokonaismenot 2 Komissiolta mennessä saatu Vuoden 2014 loppuun mennessä oli taulukon 3 mukaisesti julkista rahoitusta varattu yhteensä miljoonaa euroa eli 98 % kehyksestä ja maksettu yhteensä miljoonaa euroa, mikä on 90 % ohjelman julkisesta rahoituskehyksestä. Eniten varauksia on tehty toimintalinjaan 3, sillä sen kehyksestä on varattu jo 104 %, ja myös maksatukset ovat edenneet nopeimmin ollen 95 % kehyksestä. Vähiten varauksia ja maksatuksia on tehty toimintalinjaan 4 (54 % ja 49 %). Toimintalinjassa 4 tehtiin 2014 rahoituspäätöksiä vain kolmelle uudelle hankkeelle. Kansallisesti määritetyn tavoitteen mukaan kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuuden julkisesta kokonaisrahoituksesta tuli alunperin olla ohjelmatasolla 14,1 %. Suomen talous on jo pidemmän aikaa supistunut eikä nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ole ollut odotettavissa. Valtion vastinrahan vähennettiinkin vuosina ja se nosti kuntarahoituksen vaatimuksen 15,8 %:iin. Vuoden 2014 loppuun mennessä hankkeille tehdyissä varauksissa kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuus julkisesta kokonaisrahoituksesta oli 13,6 % ja toteutuneissa maksatuksissa hieman 5

7 enemmän eli 14,0 % - kuntarahan osuus on noussut aavistuksen verran vuoden takaisesta. Ohjelmatasolla kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuutta vievät merkittävästi alaspäin toimintalinjan 1 hankkeet, joissa sitä on kertynyt alle 12 %. On myös luonnollista, että pääsääntöisesti yritysten ja niiden henkilökunnan kehittämiseen liittyvään toimintaan ei kuntarahoitusta kerry kuten muissa toimintalinjoissa. Myös toimintalinjassa 4 kuntarahoituksen osuus on alhainen, mutta koska toimintalinjan rahoituskehys on suhteellisen pieni, ei alhaisella kuntarahoituksen kertymisellä ole ohjelman kokonaisuuden kannalta suurta vaikutusta. Julkisen rahoituksen suhteen tarkasteltuna keskimääräisesti suurimmat hankkeet löytyvät toimintalinjasta 2 ja pienimmät hankkeet puolestaan toimintalinjasta 4. Toimintalinja 2:n hankkeet sisältävät mm. merkittävästi työvoimapoliittisia toimia, mikä lisää julkisen rahoituksen osuutta. Taulukko 3: Julkisen rahoituksen toteutuminen toimintalinjoittain Toimintalinja ja julkisen rahoituksen kehys Varattu/ maksettu julkisesta kehyksestä Kunta+ muun julkisen osuus julkisesta Julkista rahoitusta keskimäärin hankkeissa EU+valtio Kunta ja muu julkinen Julkinen yhteensä Hankkeiden lkm TL 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Varattu % 11,4 % Maksettu % 11,8 % 743 TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymmisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Varattu % 15,6 % Maksettu % 16,3 % 729 TL 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Varattu % 15,7 % Maksettu % 15,8 % 874 TL 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Varattu % 12,6 % Maksettu % 12,7 % 119 TL 5: Tekninen tuki Varattu % 0,0 % Maksettu % 0,0 % 95 Kaikki yhteensä Varattu % 13,6 % Maksettu % 14,0 % Yleisasetukseen tehdyn muutoksen johdosta ei ohjelma-asiakirjan muutosta ole tarpeen tehdä, mikäli toimintalinjan kehys ylittyy enintään 10 %. Vuoden 2014 lopun tilanteen perusteella on nähtävissä, että edes toimintalinjan 3 kehys ei tule ylittymään 10 prosentilla. Täten toimintalinjojen epätasaisen toteutumisen johdosta ei komissiolle ole tarpeen tehdä ohjelmanmuutosesitystä. Koska valtion vastinrahoituksen leikkausta ei ole voitu kompensoida kuntarahoituksella, tullaan komissiolle kuitenkin tekemään ohjelmanmuutosesitys EU-osarahoitussuhteen korottamisesta. N+2 säännön mukaan rahoitusvuoden kehys tulee maksaa kahden vuoden kuluessa ko. vuodesta. Ohjelmakauden hitaan käynnistymisen ja taloudellisen tilanteen johdosta N+2 säännön laskentatapaa tarkistettiin v siten, että vuoden 2007 rahoituskehys jaetaan tarkastelussa tasan vuosille , jolloin N+2 -sääntöä ei sovellettu vuoden 2007 osalta, mutta sitä seuraavien vuosien osalta vaikutus on asteittain kumuloituva. Siten vuoden 2014 lopussa tuli olla maksettuna 6

8 vuosien 2008, 2009, 2010 ja 2011 kehyksiä + viittä kuudesosaa vuoden 2007 kehyksestä vastaava määrä julkista kokonaisrahoitusta (vähennettynä 7,5 % ennakkomaksuilla). Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelmassa N+2 ongelmaa ei ole päässyt muodostumaan. N+2- toteumaa tarkasteltiin viimeisen kerran vuoden 2014 lopussa. Toimintalinjat 1-3 etenevät hyvin tasatahtisesti ja toimintalinja 4 edelleen selkeästi hitaammin. Teknisen tuen toimintalinjassa 5 maksatukset vauhdittuivat huomattavasti vuonna Maksatusaste (julkinen kokonaisrahoitus) 100 % 95 % 90 % 85 % 80 % 75 % 70 % 65 % 60 % 55 % 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % ESR-toimenpideohjelma; toimintalinjat TL1 TL2 TL3 TL4 TL5 Yhteensä 3/07 6/07 9/07 12/07 3/08 6/08 9/08 12/08 3/09 6/09 9/09 12/09 3/10 6/10 9/10 12/10 3/11 6/11 9/11 12/11 3/12 6/12 9/12 12/12 3/13 6/13 9/13 12/13 3/14 6/14 9/14 12/14 Kuva 1. Julkisen rahoituksen maksatusten kumulatiivinen toteutuminen toimintalinjoittain Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain ESR-asetuksen 1081/2006 artiklan 4 mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että ESR:stä tuettavat toimet ovat Euroopan työllisyysstrategian mukaisia ja edistävät sen perusteella toteutettavia toimia. Yleisasetuksen 1083/2006 artiklan 9 mukaan jäsenmaan tulee käyttää asetuksen mukaista kategorisointi- eli menoluokitusta. Liitteessä 2 on taulukko hyväksyttyihin hankkeisiin tehdyistä ESRrahoituksen maksuista menoluokittain. Liitteestä näkyy myös ohjelmakauden alussa arvioitu varojen indikatiivinen kohdentuminen menoluokittain. 7

9 Työntekijöiden sekä yritysten ja yrittäjien sopeutumiskyvyn parantaminen 26,7 % 31,0 % Työelämään pääsyn ja kestävyyden parantaminen 23,8 % 41,4 % Keinot heikommassa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi 13,6 % 16,9 % Indikatiivinen osuus ohjelmaasiakirjassa Maksatukset Inhimillisen pääoman kehittäminen 14,3 % 24,4 % Tekninen tuki 4,0 % 3,9 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % Kuva 2. ESR-rahoituksen maksatukset ja ohjelma-asiakirjan indikatiiviset arviot menoluokittain Hankkeiden kohdentuminen menoluokkiin noudattelee edellisten vuosien linjaa. Manner-Suomen ESR-ohjelman kaikki toimintalinjat, teknisen tuen toimintalinjoja lukuun ottamatta, kohdentuvat näihin ensisijaisiin aihealueisiin. Työelämään pääsyn ja kestävyyden parantaminen menoluokkaan on edelleen kohdistunut hankkeita huomattavasti vähemmän kuin ohjelmaa suunniteltaessa arvioitiin. Ohjelman valmisteluvaiheessa painotettiin osaavan työvoiman saatavuutta silloisessa taloustilanteessa. Muiden päämenoluokkien suhteellinen osuus on vastaavasti ollut oletettua suurempi (pl. tekninen tuki). Toteuma päämenoluokkien osalta on lähes sama kuin edellisenä vuotenakin. Koska ohjelmaasiakirjassa oleva menoluokkataulukko on indikatiivinen, se ei rajoita ohjelman toimenpiteiden suuntaamista, mikä onkin mahdollistanut ohjelman suuntaamisen yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten edellyttämällä tavalla. Rahoituksen kohdentuminen hakijaorganisaatioittain Hankkeisiin maksetusta kumulatiivisesta julkisesta rahoituksesta kohdentui vuoden 2014 loppuun mennessä 32 % hankkeisiin, joissa hakijana oli valtion viranomainen, 12 % kuntayhtymien hankkeisiin ja 11 % yliopistojen hankkeisiin ja 10 % ammattikorkeakoulujen hankkeisiin. Valtion viranomaisten suurta osuutta selittää mm. se, että hankekokonaisuuksiin sisällytettäville työvoimapoliittisille toimille sekä pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluille tulee lainsäädäntösyistä aina perustaa valtion viranomaisten hallinnoima hanke. 8

10 KOKO OHJELMA Yritys; Ammatillinen oppilaitos; Ammattikorkeakoulu ; Yliopisto; Järjestö tai yhdistys; Kunta; Valtion viranomainen; Kuntayhtymä; Maakuntaliitto; Valtion liikelaitos; Tutkimuslaitos; Muu yhteisö; Säätiö; Muu; Muu oppilaitos; Kuva 3. Julkisen rahoituksen kohdentuminen hakijaorganisaatioittain Rahoituksen kohdentuminen Eurooppa 2020 strategian mukaisiin lippulaivoihin ja tavoitteisiin Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuonna 2010 Eurooppa 2020 strategian. Strategian tavoitteena on päästä irti talous- ja rahoituskriisistä ja auttaa EU:n taloutta valmistautumaan uuteen vuosikymmeneen. 1 Komissio määritteli seuraavat kolme keskeistä kasvun veturia ja niille lippulaivahankkeet: 1) Älykäs kasvu (Innovaatiounioni, Nuoret liikkeellä, Euroopan digitaalistrategia); 2) Kestävä kasvu (Resurssitehokas Eurooppa, Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka) ja 3) Osallistava kasvu (Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma, Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi). Manner-Suomen ESR-ohjelma tukee sisältönsä puolesta monia lippulaivoja kuten Nuoret liikkeellä, Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma sekä Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi. Täsmällistä tietoa ei kuitenkaan voida saada, koska tietojärjestelmissä ei edellytetä yksittäisen hankkeen kohdentamista johonkin edellä mainituista lippulaivoista. Eurooppa strategian linjausten pohjalta jäsenmaat ovat laatineet omat kansalliset Eurooppa 2020 strategiansa. Eurooppa-neuvosto on antanut kullekin jäsenmaalle suosituksia, joilla ohjataan kansallista päätöksentekoa. Hallitus antoi keväällä 2014 Suomen kuudennen kansallisen Eurooppa 2020 ohjelman 2, jossa kuvataan, miten kansalliset tavoitteet saavutetaan ja EU:n antamat suositukset on otettu huomioon. ESR-ohjelman kannalta Eurooppa 2020 tavoitteista keskeisimmät Suomen tavoitteet ovat vuotiaiden työllisyysaste 78 % (EU:n yleistavoite 75 %), vuotiaat koulupudokkaat 8 % (alle 10 %), v korkea-asteen suorittaneet 42 % (40 %), köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävät Lisätietoja: 2 Suomen kansallinen strategia 9

11 (20 milj. vähemmän). Suomi on asettanut EU:n yleistavoitteita tiukemmat tavoitteet työllisyysasteelle ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneille. Manner-Suomen ESR-ohjelmalla tuetaan työllisyysasteen parantamista esimerkiksi edistämällä työntekijöiden sopeutumista muutoksiin, parantamalla työttömien työllistymismahdollisuuksia sekä edistämällä siirtymistä koulutuksesta työelämään. Koulupudokkuutta vähennetään hankkeilla, joissa mm. parannetaan opiskelijoiden elämänhallintataitoja ja edistetään moniammatillista yhteistyötä. Korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden määrään vaikutetaan hankkeilla, joissa tehostetaan ohjausja neuvontapalveluita ja köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrää alennetaan hankkeissa, joissa edistetään työttömien pääsyä työmarkkinoille erilaisten tukitoimenpiteiden ja palvelumallien kehittämisen avulla. EU:n Itämeren alueen strategian toteuttaminen Vuonna 2009 esitellyn EU:n Itämeren alueen strategian (EUSBSR) keskeisenä lähtökohtana on ollut, että sen avulla pyritään tehostamaan olemassa olevien rahoitusvälineiden ja rakenteiden toimintaa ja yhteensovitusta. Vaikka Itämeren alueen strategian rakenne on vuonna 2013 uudistunut ja painopisteiden määrä kasvanut kahdella ja niiden määritelmiä on tarkistettu, ei toimivaa seurantajärjestelmää ole kuluvan kauden osalta enää ollut mielekästä uudistaa. Itämeren alueen strategiaa tukevat hankkeet ESR-toimenpideohjelmassa Itämeren strategiaa tukeviin hankkeisiin varatusta julkisesta rahoituksesta suurin osa sijoittuu ESRohjelman toimintalinjaan 1 (Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen). Kaikkein merkittävin suhteellinen rooli Itämeren strategian hankkeilla on toimintalinjassa 4, jossa niihin varattu rahoitus muodostaa 28,3 % toimintalinjan koko julkisesta rahoituksesta (taulukko 4 ). Taulukko 4. EU:n Itämeren alueen strategiaa tukevat hankkeet ESR-toimenpideohjelmassa toimintalinjoittain Toimintalinja Varattu julkinen rahoitus Osuus Osuus tl:n varauksista % 23,5 % % 4,3 % % 17,2 % % 28,3 % Kaikki yhteensä % 14,6 % Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelmassa oli vuoden 2014 loppuun mennessä tunnistettu yhteensä 386 vähintään yhtä strategian painopistealueista tukevaa hanketta, mikä on 13,9 % kaikista ohjelmassa rahoitetuista hankkeista (taulukko 5). Julkista rahoitusta ko. hankkeisiin oli varattu 202,2 miljoonaa euroa, eli 14,6 % kaikesta varatusta julkisesta rahoituksesta. Viranomaisten arvion mukaan valtaosa Itämeren alueen strategiaa tukevista ESR-hankkeista liittyy strategian II pilariin (Itämerestä vaurauden alue) ja erityisesti sen painopistealueeseen B8 (Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act aloitteen toteuttaminen: Yrittäjyyden edistäminen, pk-yritysten vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen) johon kohdistuu 43,3 % Itämeri-strategiaa tukevista ESRhankkeista ja 51,3 % niihin kohdistuvasta julkisesta rahoituksesta. Toinen merkittävämpi painopistealue on C12 (Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen), johon on kohdistunut 40,2 % Itämeristrategiaa tukevista ESR-hankkeista ja 35,1 % niiden julkisesta rahoituksesta. 10

12 Taulukko 5 : EU:n Itämeren alueen strategian eri painopistealueita tukevat hankkeet ESR-toimenpideohjelmassa Painopistealue ja lkm -% lkm-% Varattu julkinen yhteensä ,4 % Hankkeita 46 11,9 % Varattu julkinen yhteensä ,6 % Hankkeita 2 0,5 % Varattu julkinen yhteensä ,3 % Alueen tutkimus- ja innovointimahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen Energiamarkkinoille pääsyn parantaminen ja niiden tehokkuuden ja turvallisuuden lisääminen Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen toteuttaminen: yrittäjyyden edistäminen, pk-yritysten vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen erityisesti koulutuksen ja nuorison, matkailun, kulttuurin ja terveydenhuollon aloilla Kestävän maa-, metsä- ja kalatalouden vahvistaminen Luontoalueiden ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, myös kalatalouden alalla Rajat ylittävän rikollisuuden ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen Sisämarkkinoiden esteiden poistaminen Itämeren alueelta ja yhteistyön parantaminen tulli- ja veroasioissa Kaikki yhteensä Ohjelma yhteensä ja Itämeren alueen strategiaa tukevien hankkeiden osuus Hankkeita ,3 % Varattu julkinen yhteensä ,8 % Hankkeita 11 2,8 % Varattu julkinen yhteensä ,1 % Hankkeita ,2 % Varattu julkinen yhteensä ,4 % Hankkeita 2 0,5 % Varattu julkinen yhteensä ,1 % Hankkeita 1 0,3 % Varattu julkinen yhteensä ,2 % Hankkeita 1 0,3 % Varattu julkinen yhteensä ,1 % Hankkeita 1 0,3 % Varattu julkinen yhteensä ,0 % Hankkeita ,0 % Varattu julkinen yhteensä ,6 % Hankkeita ,9 % Tuki kohderyhmittäin Tuki on kumulatiivisesti tarkasteltuna jakaantunut vuoden 2014 loppuun mennessä kohderyhmittäin seuraavassa taulukossa esitetyn mukaisesti. Tuen määrä on laskettu suhteessa kussakin ryhmässä olevaan henkilömäärään. Taulukko 6. Tuki kohderyhmittäin Manner-Suomen ESR-ohjelmassa Varattu, ESR-osuus, euroa Aloittaneet henkilöt Henkilöä % Yhteisön tuki* Työssä (sisältää yrittäjät) , Työttömänä (sis. pitkäaik. tyött.) , Työelämän ulkopuolella yhteensä , Aloittaneet yhteensä , Aloittaneiden ikä Alle 25-vuotiaat , vuotiaat , Aloittaneista heikossa työmarkkina-asemassa Etnisiä vähemmistöjä, pakolaisia tms , Maahanmuuttajia , Vajaakuntoisia, vammaisia , Muita heikossa työmarkkina-asemassa o , Aloittaneiden koulutustaso Perusasteen koulutus , Keskiasteen koulutus , Keskiasteen jälk., ei korkea-aste , Korkea-asteen koulutus , ,0 *Ilman teknistä tukea 11

13 Laskennallisesta tuesta kumulatiivisesti tarkastellen suurin osa (66 %) kohdentuu edelleen aloittaneiden henkilöiden osalta työssä oleviin henkilöihin. Alle 25-vuotiaisiin kohdentuu 18 % ja heikossa työmarkkina-asemassa olevista maahanmuuttajat muodostavat suurimman ryhmän. Aloittaneiden koulutustasoa tarkasteltaessa tuki kohdentuu pääosin keskiasteen (34 %) ja korkeaasteen (36 %) koulutuksen saaneisiin henkilöihin. Kumulatiivisesti tarkasteltuna painotuksissa ei näytä tapahtuneen kovin suuria muutoksia edellisiin vuosikertomuksiin verrattuna. Aloittaneiden määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun vuoden 2010 jälkeen kuten taulukosta 1 näkyy. Täten parhaimman kuvan tapahtuneista muutoksista saa tarkastelemalla vuosittaista muutosta. Työssä olevien suhteellinen vuosittainen osuus on laskenut ja työelämän ulkopuolella olevien osuus vastaavasti noussut. 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Työssä Työttömänä Työelämän ulkopuolella Perusaste Keskiaste Keskiasteen jälkeinen Korkea-aste 10 % 0 % Kuva 4. Vuosittain ESR-hankkeissa aloittaneiden työllisyysstatus ja koulutusaste vuotiaiden suhteellinen osuus on viime vuosina laskenut ja alle 25-vuotiaiden osuus on noussut huomattavasti ja yli 65-vuotaidenkin jonkin verran. 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % yli 65 5 % 0 % Kuva 5. Vuosittain ESR-hankkeissa aloittaneiden suhteellinen osuus ikäryhmittäin 12

14 Äkillinen rakennemuutos Hallitusohjelman mukaisesti äkillisen rakennemuutoksen toimintamallia alettiin uudistaa vuonna Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä linjasi marraskuussa 2014, että äkillisen rakennemuutosten hallinnan mallia uudistetaan liittämällä siihen vahvasti ennakoiva elinkeinorakenteen uudistaminen. HALKE (Hallinnon ja aluekehittämisen ministerityöryhmä) lakkautti marraskuussa rakennemuutoksen reagointi työryhmän, jonka tehtävänä oli ollut koordinoida ja linjata äkillisissä rakennemuutostilanteissa käynnistettäviä tukitoimenpiteitä sekä rahoitusta. Sen tehtävistä vastaa jatkossa työ- ja elinkeinoministeriön asettama rakennemuutosten koordinaatiotyöryhmä. Vuonna 2014 ei rakennerahastovaroja enää jaettu äkilliseen rakennemuutokseen Uudelleenmaksettu tai uudelleenkäytetty tuki Manner-Suomen ohjelmassa ei ole peruutuksen jälkeen uudelleenmaksettua tai uudelleenkäytettyä tukea Laadullinen analyysi Hankkeiden kytkentää alueiden ja ministeriöiden strategioihin voidaan pitää onnistuneena. Alueellisilla hankkeilla on voitu pureutua täsmällisesti alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin. Valtakunnallisilla hankkeilla taas on kyetty muun muassa koordinoimaan kehittämis- ja koulutustoimintaa ja luomaan laajoja verkostoja sekä tuottamaan tietoa lainsäädännön tueksi. Kansainvälisistä kytkennöistä on ollut hankkeille merkittävää hyötyä, mutta kansainvälistä toimintaa ei kuitenkaan ole toteutettu siinä laajuudessa, kuin ohjelmakautta aloitettaessa odotettiin. Hankkeiden vaikuttavuutta ja niissä kehitettyjen hyvien käytäntöjen levittämistä edistää merkittävästi toimintamalli, jossa hankkeen toteuttamiseen osallistuu eri hallinnonalojen edustajia eri puolilta maata. Tällaisilla hankkeilla voidaan edistää myös hanketoteuttajien projektiosaamista ja vahvistaa verkostojen syntymistä. Samalla kuitenkin on huolehdittava siitä, että hankkeen hallinnointi säilyy mahdollisimman yksinkertaisena ja eri tahojen vastuut selvinä. Monien valtakunnallisten hankkeiden kesken pyrittiin tietoisesti kehittämään tulosten tuotteistamista, jotta ne olisivat paremmin hyödynnettävissä ja omaksuttavissa kansallisiin politiikkoihin. Taloustilanteen yleinen heikkeneminen on osaltaan vaikeuttanut hankkeiden aikaansaamien hyvien tulosten juurruttamista. Organisaatioiden resurssien supistaminen on myös supistanut organisaatioiden mahdollisuuksia jatkaa toimintaa hankkeen päättymisen jälkeen. Entistä enemmän tulisikin pyrkiä panostamaan myös hankkeiden tulosten levittämiseen ja juurruttamiseen hankerahoituksen turvin. Tämä tarkoittaisi samalla hankkeiden toteutusajan pidentämistä. Yksinkertaistettujen kustannusmallien lisääntynyt käyttöönotto on mahdollistanut entistä enemmän keskittymisen hankkeiden laadullisen sisällön parantamiseen ja hyvien ja vaikuttavien tulosten aikaansaamiseen. Tätä muutosta on pidetty tarpeellisena ja hyödyllisenä myös ohjelmakauden toteutusta edistävänä tekijänä. Esiselvityshankkeet ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Hanketoteuttamisen riskiä voidaan esiselvityshankkeilla pienentää ja samalla saada arvokasta lisätietoa hankkeen sisällön fokusoimisesta. 13

15 ESR-hankkeiden vaikuttavuudesta ja tulosten pysyvyydestä tehtyjä selvityksiä on hyödynnetty uuden ohjelmakauden valmistelussa, mm. valintaperusteiden määrittelyssä ja hankehakemusten arvioinnissa. Horisontaaliset painotukset Manner-Suomen ESR-ohjelman seurantakomitea hyväksymien valintaperusteiden mukaan rahoitettavien hankkeiden tulee edistää vahvasti ainakin yhtä horisontaalista painopistettä. Välittävät toimielimet määrittelevät EURA 2007 seurantajärjestelmään missä määrin kyseinen hanke tukee tasa-arvoa, kestävää kehitystä, kumppanuutta ja innovatiivisuutta. Seuraava taulukko kuvaa rahoittajien näkemystä siitä, miten kukin hanke tukee horisontaalisia painopisteitä. Suurin osa hankkeista edistää rahoittajien käsityksen mukaan kumppanuutta. Vuoden 2014 lopussa kumppanuutta edistävien hankkeiden osuus oli 85 %. Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottavien hankkeiden suhteellinen määrä oli 61 %. Tasa-arvon osalta useimmat hankkeet (74 %) luokitellaan rahoittajien toimesta sukupuolineutraaleiksi. Tasa-arvopainotteisten hankkeiden osuus oli vuoden 2014 lopussa 19 %. Merkittävästi kestävää kehitystä edistävien hankkeiden osuus oli 39 %. Taulukko 7. Horisontaaliset painopisteet Manner-Suomen ESR-ohjelmaan hyväksytyissä hankkeissa, maksettu julkinen rahoitus ja hankkeiden lukumäärä (Lähde: EURA 2007) HORISONTAALINEN PAINOTUS Tasa-arvo Maksettu julkinen Kaikki rahoitus Kpl yhteensä % Miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Julkinen rahoitus % Kpl 22 1 % Naisten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Julkinen rahoitus % Kpl 43 2 % Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Julkinen rahoitus % Kpl % Sukupuolineutraali projekti Julkinen rahoitus % Kpl % Tasa-arvopainotteinen projekti Julkinen rahoitus % Kpl % Yhteensä Julkinen rahoitus % Ympäristö/Kestävä kehitys Kpl % Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti Julkinen rahoitus % Kpl % Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta Julkinen rahoitus % Kpl % Yhteensä Julkinen rahoitus % Kumppanuus Kpl % Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti Julkinen rahoitus % Kpl % Kumppanuutta selvästi edistävä projekti Julkinen rahoitus % Kpl % Yhteensä Julkinen rahoitus % Innovatiivisuus Kpl % Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena Julkinen rahoitus % Kpl % Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti Julkinen rahoitus % Kpl % Yhteensä Julkinen rahoitus % Kpl % 14

16 ESR-asetuksen 10 artiklan mukaiset toimet ESR-asetuksen 1081/2006 artiklan 10 mukaan vuosikertomuksessa tulee tarvittaessa olla yhteenveto tasa-arvoa, maahanmuuttajia, vähemmistöjä, muita epäedullisessa asemassa olevia, innovatiivisia toimia sekä valtioiden tai alueiden välisiä toimia koskevista seikoista. Artikla 10:n mukaiset toimet ovat monimuotoisia ja toteutuvat erilaisella painotuksella eri toimintalinjoissa. Seuraavassa kuvataan esimerkkien avulla artiklan 10 mukaisia toimia. - Tasa-arvokysymysten valtavirtaistaminen ja mahdolliset sukupuolen mukaan eriytetyt toimet Valtava-kehittämisohjelman koordinaatiohanke (S10371) loi tasa-arvon tukirakenteen mallin ja toimi sellaisena sekä tasa-arvohankkeille että hallintoviranomaiselle. Hankkeessa tuotettiin sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen standardi yhteistyössä Gender CoP verkoston (European Community of Practice on Gender Mainstreaming) kanssa. Valtavan johtaman kansallisen CoP-työryhmän tuella saatiin sisällytettyä sukupuolinäkökulma uuden rakennerahastokauden valmisteluun melko kattavasti ja onnistuneesti. Valtavakehittämisohjelman järjestämät koulutukset, seminaarit ja hankeverkoston työpajat muodostivat ohjauksen ja konsultoinnin kanssa toisiaan tukevan kokonaisuuden, jonka johdosta hallintoviranomaisen, ohjelmavalmistelijoiden, välittävien toimielinten ja hanketoimijoiden tasa-arvo-osaaminen on lisääntynyt. - Maahanmuuttajien työelämään osallistumisen lisäämiseen ja sen myötä heidän sosiaaliseen integraationsa vahvistamiseen tarkoitetut toimet Suomen kielen mobiilioppiminen työssäkäyville hankkeessa (S12471) kehitettiin maahanmuuttajataustaisille, työssä käyville korkeasti koulutetuille henkilöille mobiilisovelluksen kautta hyödynnettävä koulutus, jossa tavoitteena on suullisen kielitaidon kehittäminen työpaikoilla. Opiskelu tapahtui opiskelijalla käytettävissä olevaa teknologiaa (älypuhelin, tablet-tietokone, PC/Mac -tietokone) hyödyntämällä opiskelijan itse valitsemana ajankohtana. - Vähemmistöjen työelämään integroitumisen ja siten heidän sosiaalisen osallistumisen vahvistamiseen tarkoitetut toimet Sydkustens landskapsförbund r.f:n toteuttama Produforum Åboland hanke (S11144) oli pitkäkestoinen ruotsinkielisten kulttuurialan toimijoiden osaamisen kehittämishanke Turunmaan kunnissa vuosina Projekti järjesti toteutusaikanaan 25 työpajaa (keskimäärin siis noin 5 vuodessa), 21 seminaaria ja yksitoista kurssia. Kurssiohjelmisto muodostui kohderyhmälle järjestetyn kyselyn pohjalta. Ohjelmistossa oli atk-osaamista, mm. indesign, publisher -ohjelmistokursseja ja audiovisuaalisen kerronnan kurssi, mutta myös juridiikkaa, brändin muodostusta ja osanottajille räätälöity kehittämisohjelma Artist goes Business, jonka toteutti Åbo Akademi. Tämän lisäksi projekti järjesti toimijoiden tapaamisia Turussa, Paraisilla ja Kemiössä sekä osalle toimijoista myös yrittäjyys- ja osaamisvalmennusta. Lisäksi projektin osallistujat ovat voineet osallistua myös valtakunnallisen sisarhankkeen järjestämiin tilaisuuksiin ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. 15

17 Projektin yhtenä tavoitteena oli lisätä alan toimijoiden näkyvyyttä. Projekti on julkaissut ilmoituksia ja esitteitä, mutta myös järjestäessään tapahtumia saanut julkisuutta sekä TV:ssä että lehdistössä ja samalla pystynyt tuomaan esiin alueen toimijoiden osaamista ja tuotoksia. Luovien alojen edustajien mahdollisuutta tarjota palveluitaan kuntien sosiaali- ja terveyssektoreille parannettiin mm. viemällä toimintaa päiväkoteihin ja vanhusten palvelutaloihin. Projektin omassa arvioinnissa nostettiin esiin mm. eräiden koulutussisältöjen jatkotarve, mutta myös ajatuksia siitä miten koulutusta pitäisi järjestää, jotta siitä saatava hyöty olisi mahdollisimman suuri. - Muiden epäedullisessa asemassa olevien ryhmien, myös vammaisten, työelämään integroitumisen ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen tarkoitetut toimet Vuoden kestäneessä Askeleet kohti työelämää hankkeessa (S12445) Päijät-Hämeen klubitalot ry on hakenut ja kehittänyt yhteistyömuotoja mielenterveyskuntoutujien työllistymisen tai opiskelun edistämiseksi. Hankkeen suunnitelman mukaan osallistujia piti olla 15, mutta toteutuma lähes kaksinkertaistui 29:ään. Hankkeen aikana 7 henkilöä työllistyi. - Innovatiiviset toimet, mukaan lukien niiden aloja ja tuloksia koskeva esittely, niiden levittäminen ja valtavirtaistaminen Karelia ammattikorkeakoulun hallinnoimassa ylimaakunnallisessa ASSI - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa -hankkeessa (S12135) luotiin yhteistyössä viiden osatoteuttajan kanssa uusia innovaatioita asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönottoon Pohjois-Karjalassa ja Pohjois- Savossa. Hankkeen tuloksena kehitettiin muun muassa palvelupolut työ- ja toimintaohjeineen diabetesta ja masennusta sairastaville asiakkaille ja Marevan -asiakkaille sekä sähköistä omahoitoa, ajanvarausta, lomakkeita, työterveyshuollon ja yritysten välistä sähköistä asiointia. Hankkeessa tuotettiin erilaisia sähköiseen asiointiin liittyviä toimintamalleja, koulutusta ja koulutusmateriaalia. Kohderyhmänä olivat sekä kansalaiset että osallistuvien organisaatioiden henkilöstö ja johto. Palvelumuotoilun menetelmien ja ketterän kehittämisen periaatteet tukivat kehittämistyötä ja käyttöönottoa ja varmistivat asiakaslähtöisyyden toteutumisen. Sähköiset palvelut ovat osatoteuttajaorganisaatioissa kansalaisten käytössä. - Valtioiden väliset ja/tai alueiden väliset toimet LIIKE- Koulutuksen järjestäjien uusien toimintatapojen kehittäminen Suomessa, Virossa Venäjällä ja Liettuassa (S12098) -hankkeen jälkeen Sastamalan koulutuskuntayhtymällä (Sasky) ja Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymällä on käytössään yhteistyöverkosto Virossa ja Venäjällä. Liettuan yhteistyö ei käynnistynyt. Sastamalan koulutuskuntayhtymä sai uusia yhteistyökumppaneita Venäjältä Pietarin alueelta ja Virosta. Kansainvälisestä toiminnasta tuli tärkeä ja näkyvä osa Sastamalan koulutuskuntayhtymän toimintaa. Hankkeessa on kehitetty toimiva yhteistyömalli lähialueyhteistyöhön ja yhteistyö toimii tehokkaasti verkoston ja sähköisten viestimien avulla. Hankkeessa on rakennettu sähköinen 16

18 oppimisympäristö, jonka avulla voidaan vaihtaa osaamista eri maiden koulutuksen järjestäjien välillä. Yhteistyötä on rakennettu mm. kansainvälisen työssäoppimisvaihdon, opettaja- ja opiskelijavaihdon lisäämiseksi. Tavoitteena oli myös saada hankkeen avulla Pirkanmaalla toimiville yrityksille hyvä yleiskuva kohdemaiden koulutusjärjestelmistä ja niiden mahdollisuuksista tuottaa korkeatasoista erityisosaamista, osaavaa työvoimaa erityisesti niille aloille, joilla on työvoimapulaa ja avata myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Taloudellinen tilanne vaikutti yrittäjien vähäisempään osallistumiseen suunniteltuun nähden. Hankkeesta löytyy tietoa Ohjelman hallinto ja seuranta Hallintoviranomainen ja todentamisviranomainen Hallintoviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö, TEM. Työjärjestyksen mukaisesti tehtävistä on vastuussa alueosasto. Todentamisviranomaistehtävät (mm. komissiolle laadittavat menoilmoitukset) on TEM:n työjärjestyksen mukaan osoitettu suoraan kansliapäällikön alaisuudessa toimivalle henkilöstö- ja hallintoyksikölle. Henkilöstö- ja hallintoyksikkö vastaa maksuliikenteestä sekä kirjanpidosta Välittävät toimielimet Välittävinä toimieliminä Manner-Suomen ESR-ohjelmassa toimivat ns. ohjelmarahan osalta työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Opetushallitus, ELY-keskukset sekä maakuntien liitot. Edellä mainittujen lisäksi teknistä tukea käyttää myös opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeiden hyväksymispäätöksistä 90 % tehdään ELY-keskuksissa. Vuoden 2014 alusta astui voimaan rakennarahasto-ohjelmien uusi hallinnointimalli. Asetuksen 1144/2013 ( ) mukaisesti ELY-keskusten rakennerahasto-ohjelmien hallinnointi keskitettiin neljään ns. rakennerahasto-ely-keskukseen (RR-ELYyn). Nämä neljä RR-ELYä ovat: Etelä-Suomessa Hämeen ELY-keskus, Itä-Suomessa Etelä-Savon ELY-keskus, Pohjois-Suomessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Länsi-Suomessa Keski-Suomen ELY-keskus. Kaikissa muissa ELY-keskuksissa tarjotaan edelleen asiakkaille rakennerahastoasioihin liittyvää palvelua, mutta niissä työskentelevät rakennerahastoasioita hoitavat virkailijat ovat työsuhteessa alueensa RR-ELY-keskukseen. Muutoksen seurauksena välittävien toimielinten ESR-ohjelmassa väheni 36:sta 25:een. Maakuntien liitot jatkoivat rakennerahastotehtävissä entisellä mallilla. Seuraavassa kuvassa on esitetty ESR-hankkeita toteuttavat RR-ELY-keskukset toimipisteineen. 17

19 Rovaniemi Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Kuopio Pori Jyväskylä Lahti Tampere Mikkeli Joensuu Turku Hämeenlinna Helsinki Kouvola Kuva 6: RR-Ely-keskukset ja niiden toimipisteet, joissa hoidetaan ESR-asioita Hallintoviranomaisen antama ohjeistus Hallintoviranomainen on vuoden 2014 aikana tukenut rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa antamalla tarkentavaa ohjeistusta välittäville toimielimille. Tavoitteena on ollut hyvän hallintotavan kehittäminen ja hallintomenettelyjen yhdenmukaisuuden turvaaminen valtakunnallisesti. Vuoden aikana annetussa ohjeistuksessa on korostunut ohjelmakauden asianmukaisen sulkemisen varmistamiseen liittyvät teemat: maksatusten nopeuttaminen, sulkemiseen liittyvät määräajat, tarkastusraporttien käsittely sekä tietojärjestelmien tietojen oikeellisuuden varmistaminen. Hallintoviranomainen on vastannut resurssiensa puitteissa sille lähetettyihin sähköpostikysymyksiin ja puhelimitse välittäviltä toimielimiltä tulleisiin tiedusteluihin Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus Hallintoviranomainen ylläpitää yleistä ohjelmatason hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvausta ja tekee siihen tarvittaessa muutoksia. Välittäviin toimielimiin tehtävillä ohjaus- ja valvontakäynneillään hallintoviranomainen varmistaa välittävän toimielimen hallinto- ja valvontajärjestelmää koskevan kuvauksen ajantasaisuuden ja kuvauksen mukaisesti perustetun järjestelmän toimivuuden. Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen RR-ELY-uudistuksen johdosta hallintoviranomainen kehotti RR-ELY-keskuksia päivittämään elokuun loppuun mennessä ajan tasalle hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksensa. ELY-keskusten lisäksi hallintoviranomainen 18

20 edellytti asiasta antamassaan kirjeessä myös muita välittäviä toimielimiä päivittämään hallinto- ja valvontajärjestelmänsä kuvaukset. Tarkastusviranomainen on järjestelmätarkastuksissaan tarkastanut hallinto- ja valvontajärjestelmien toimivuutta. Näiden tarkastusten mukaan välittäviin toimielimiin perustetut hallinto- ja valvontajärjestelmien prosessit toimivat vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin Valvonta Hallintoviranomaisen valvonta Ohjaus- ja valvontakäynnit välittävissä toimielimissä Hallintoviranomainen jatkoi välittäviin toimielimiin suuntautuvia ohjaus- ja valvontakäyntejään vuotuisen, ESR- ja EAKR-rahastoille yhteisen valvontasuunnitelmansa ja sen tavoitteiden mukaisesti. Kertomusvuoden käyntien teemoina korostuivat erityisesti ohjelmakauden asianmukaisen sulkemisen varmistaminen sekä kertomusvuoden alussa voimaan astuneen ELY-keskusten rakennerahastotoiminnan hallinnointiuudistuksen toimeenpanon käynnistymiseen liittyvät kysymykset. Lisäksi käyntien aikana keskusteltiin ohjelmakauden toimeenpanon tilanteesta ja siihen mahdollisesti liittyvistä ongelmista. Hallintoviranomainen teki vuonna 2014 yhteensä kuusi ohjaus- ja valvontakäyntiä. Käynnit kohdistuivat RR-ELY-keskuksina aloittaneisiin Etelä-Savon ja Hämeen ELY-keskuksiin, Etelä-Savon ja Uudenmaan liittoon, Finnveraan ja sosiaali- ja terveysministeriöön. Keskeisimmät käyntikohteet ESRtoiminnan kannalta olivat ELY-keskukset ja sosiaali- ja terveysministeriö. Tehtyjen käyntien havainnot ovat kuitenkin samansuuntaisia ja ne ovat yleistettävissä eri ohjelma-alueille sekä ESR- että EAKRrahastoihin hallintoviranomaisen kuluvalle ohjelmakaudelle antamien samanlaisten ohjeiden ja hallintomenettelyiden vuoksi. RR-ELY-uudistuksen toimeenpano merkitsi RR-ELY-keskuksissa varsin perusteellista tehtävien hoidon uudelleen arviointia ja sen perusteella tehtävää organisointia. Tehtävien uudelleen organisointia edellytti ja sille omat haasteensa toi samanaikaisesti tapahtunut teknisen tuen resurssien vähennys sekä tiedossa ollut tuleva ELY-keskusten toimintamenojen vähennys. Vaikka RR-ELY-uudistuksen toimeenpanoon liittyy monia haasteita, uudistus tulee jatkossa merkitsemään tehokkaampaa rakennerahastotehtävien hoitoa. Rakennerahastotehtävien hoitamisessa uudistus 1) antaa mm. mahdollisuuden resurssien joustavampaan käyttöön ja parempaan työnohjaukseen, 2) helpottaa sijaisjärjestelyjä sekä 3) mahdollistaa työtapojen yhtenäistämisen. Ohjelmakauden asianmukaisen sulkemisen varmistamiseksi hallintoviranomainen kiinnitti erityistä huomiota maksatushakemusten käsittelyakoihin, yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttöön päätöksiä tehtäessä sekä tarkastushavaintoja koskevien korjaavien toimenpiteiden riittävyyteen ja asianmukaisuuteen. Maksatushakemusten hallinnolliset tarkastukset, täydennettynä paikan päällä tarkastuksilla, ovat olleet tehokkaita ja suuri osa tuensaajien esittämiin menoihin liittyvistä tukikelvottomista menoista on havaittu jo tässä vaiheessa. Tätä havaintoa on tukenut myös tarkastusviranomaisen hanketarkastuksissaan havaitsemien tukikelpoisuusvirheiden vähäisyys. Art 13 menojen varmentamisen ongelmia olivat edellisinä vuosina olleet eräissä välittävissä toimielimissä pitkät maksatushakemusten käsittelyajat, mihin syynä on ollut mm. maksatustoiminnon resurssien niukkuus, sijaisten puuttuminen ja henkilöstön vaihtuvuuden aiheuttama osaamisvaje. Kertomusvuonna tilanne oli huomattavasti parantunut edellisiin vuosiin verrattuna. 19

21 Vuonna 2014 tehtyjen ESR-hankkeiden maksatushakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pl. tekninen tuki) oli mediaanina 59 päivää (keskiarvo 80 pv) edellisen vuoden vastaavan luvun ollessa 70 päivää (keskiarvo 104 pv). Käsiteltyjen maksatushakemusten määrä pl. teknisen tuen maksatushakemukset oli kpl. Vain Opetushallituksella (OPH) keskimääräinen (mediaani) käsittelyaika ylitti 90 päivää ollen 134 päivää. Vuosina 2011 ja 2012 käyttöönotetuilla yksinkertaistetuilla kustannusmalleilla on ollut myönteinen vaikutus käsittelyaikojen pituuteen, mutta niiden vaikutus myöhäisen käyttöönottoajankohdan vuoksi koskee vain hyvin pientä osaa ohjelmakaudella rahoitetuista hankkeista. Seuraavassa taulukossa on esitetty keskimääräinen maksatushakemusten käsittelyaika (mediaani ) päivinä vuonna Maksatushakemusten käsittelyaika (mediaani päivinä) Kaikki yhteensä OPH Uudenm. liitto Keski-Suomen ELY Pohjois-Savon liitto Hämeen ELY Pohjois-Pohjanmaan ELY TEM Etelä-Savon ELY Pohj.-Karjal. mk.liitto STM Keski-Suomen liitto Pohj.-Pohjanm.liitto Kuva 7: Maksatushakemusten keskimääräinen käsittelyaika päivinä (mediaani) vuonna 2014 Koska ohjelmakauden sulkeminen lähestyy, hallintoviranomainen seuraa hyvin tarkkaan maksatushakemusten käsittelyaikatilanteen kehittymistä ja pyrkii ohjauksessaan ja neuvonnassaan vaikuttamaan vielä havaittuihin ongelmiin. Tekemillään käynneillä hallintoviranomainen on havainnut, että välittävät toimielimet itse ovat kiitettävästi pyrkineet vaikuttamaan käsittelyaikojen lyhentämiseen. Vuoden 2014 alusta toimeenpantu RR-ELY-uudistus lisää mahdollisuuksia henkilöstöresurssien joustavampaan käyttöön ja näin myös tuo helpotusta syntyneiden ruuhkien purkuun ja pitkiin käsittelyaikoihin. Hallintoviranomainen suositteli ohjauksessaan ja neuvonnassaan välittäviä toimielimiä käyttämään päättyneen ohjelmakauden rahoituspäätöksiä tehdessään mahdollisimman laajasti käyttöön otettuja yksinkertaistettuja kustannusmalleja. Tähän oli kaksi syytä: maksatushakemusten käsittelyn nopeuttaminen ja kokemusten kerääminen yksinkertaistettujen kustannusmallien 20