1/2006. MLL 10 v! s AUTOTON ALUE S. 3 BLUESIA FERSENISSÄ S. 6 7 VIAPORI.FI S. 14 LINTUINFLUENSSASTA S.15

Transkriptio

1 1/2006 MLL 10 v! s AUTOTON ALUE S. 3 BLUESIA FERSENISSÄ S. 6 7 VIAPORI.FI S. 14 LINTUINFLUENSSASTA S.15

2 2 Pääkirjoitus 1/2006 Vaikuta, älä ruikuta! Suhtaudun uuteen Suomenlinnaseuran hallituksen puheenjohtajuuteen hieman hämmentynein tuntein. Perinteikkään ja ison yhdistyksen vuosikokouksessa oli paikalla vain kourallinen ihmisiä. Seuran sääntöjen kertoma toiminnan tavoite on sen luonteinen, että kaikkien täällä asuvien luulisi olevan kiinnostuneita siitä. Vai miltä kuulostaa esimerkiksi asumisolosuhteiden, liikenneyhteyksien ja yleisen sosiaalipalvelun parantaminen? Kaikkihan ovat valmiita ottamaan saavutetut edut vastaan ja moittimaan, mikäli niitä ei saavuteta, mutta kuinka moni on valmis itse tekemään asioiden eteen jotakin? Eli näen kyllä yhtenä tavoitteena jäsenistön aktivoimisen toimimaan yhteisten asioiden puolesta ja kertomaan mielipiteensä ja ajatuksensa asioista, joihin tulisi puuttua. Tässä mottona voisi olla vaikka vaikuta, älä ruikuta. Toisekseen pyrin vaikuttamaan Suomenlinnaseurassa toimiessani siihen, että yhdistys pyrkii edelleen parantamaan asumisen ja yrittämisen mahdollisuuksia Suomenlinnassa. Tämä on aika iso juttu ja koostuu useasta alueesta. Mielestäni noin 860 vakituisen asukkaan ja yli 200 ei niin vakituisen asukkaan saarella tulee olla kunnossa sellaiset perusasiat kuin kauppa, posti, kirjasto, päiväkoti, koulu, miehitetty pelastusasema jne. Lisäksi olen sitä mieltä, että suomenlinnalaisia syrjitään mm. perusterveydenhuolto- ja liikenneasioissa. Eikä tässä ole edes kaikki, sillä minusta vaikuttaa siltä, että ilman aktiivista toimintaa emme pysty pitämään yllä edes nykyistä palvelujen tasoa. Työsarkaa siis riittää ja siksi kaikkein panos on tärkeä. Juha Bäck Suomenlinnaseura puheenjohtaja Suomenlinnaseuraan uusi puheenjohtaja Helmikuun lopussa Paarlastihuoneella pidetty vuosikokous valitsi Suomenlinnaseura ry:n uudeksi puheenjohtajaksi Juha Bäckin. Muuten seuran hallitus säilyi lähes ennallaan, sen jäseninä jatkavat Auli Aho, Magdalena af Hällström,, Karla Loppi, Arja Lukkari, Tarja Matilainen, Maikki Rantala, Kaija Tuomisto ja Olli Varjonen. Päättyneenä toimikautena asukkaiden edunvalvonta keskittyi Vironnimen terveysaseman ja saaren kaupan jatkamisen puolustamiseen. Hoitokunnan kanssa valmisteltiin sopimusta Viapori.fi-palvelimen ylläpidosta. Muu toiminta noudatti tuttuja latuja: julkaistiin lehteä, järjestettiin iltasoitto ja juhannuskokko sekä asukkaiden joulukirppis ja toimittiin avannon emona. Lisäksi asukkaille tarjottiin tilaisuus tutustua uuden lautan turvajärjestelyihin ja työsiirtolaan. Seuralla oli 36. toimintavuotensa päättyessä 466 henkilöjäsentä ja 28 yhteisöjäsentä. Alkaneen kauden suunnitelmissa on toteuttaa vakiintuneen ohjelman lisäksi useampia tutustumiskäyntejä ja elokuvatapahtuma ja julkaista vihdoin ne seuran verkkosivut! Lisäksi seuran harteilla on nyt Viapori.fi- palvelimen ylläpito. LAPSI-VANHEMPI TANSSITUNNIT JATKUVAT! Mukavasti käynnistyneet tanssitunnit 1 3-vuotiaille lapsille vanhempineen jatkuvat Maneesissa. Ryhmään mahtuu hyvin vielä uusia tulokkaita. Tunneilla liikutaan leppoisasti yhdessä vanhemman kanssa pääpainona kuitenkin lasten liikkuminen. Torstaisin klo Liikuntamaneesissa alkaen Hinta 25 euroa perhettä kohden/5 kertaa (maksetaan ohjaajille tunnin yhteydessä). Ennakkoilmoittautuminen suotavaa: riikka_siirala@hotmail.com tai p Tervetuloa, terveisin ohjaajat Riikka ja Laura KING S GATE BAND KEIKALLE King s Gate Band esiintyy ravintola Panimolla lauantaina klo Ilmainen sisäänpääsy. King s Gate Bandissä esiintyvät suomenlinnalaiset Osmo Palonen (piano), Pekka Helin (kontrabasso ja laulu) ja Riikka Rahi (laulu) sekä ulkosuokkilaisena jäsenenä Niklas Ahlsved (rummut). Viime vuonna perustettu yhtye on lyhyestä urastaan huolimatta ehtinyt jo keikkailla ahkerasti ympäri eteläistä Suomea. Tervetuloa kuuntelemaan kevyen jatsin iskusävelmiä, jotka ovat olleet hyviä jo vähintään 50 vuotta! SUOKKI-KUVIA JUGEND-SALISSA Pohjoisespalla Jugendsalissa on huhtikuun 9. päivään asti valokuvanäyttely, jossa on kuvia vanhasta lautasta ja sen matkustajista. Kuvat on ottanut Nina-Maria Oförsagd, ja ne on otettu v matkailusesongin ulkopuolella, jolloin lautassa ovat lähinnä vain me, saaren ja mantereen väliä seilaavat Suomenlinnan asukkaat. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Jugendsali on avoinna klo 17 saakka kaikkina muina päivinä paitsi lauantaina. Kaikki vanhat suokkilaiset! Tapaaminen Upseerikerholla Aloitamme Suomenlinnan kirkossa klo , Upseerikerholla n. klo 13.00, ruokailu klo seisovasta pöydästä entiseen tapaan. Vahvista osallistumisesi mennessä maksamalla ruokailusta 15 euroa tilille Nordea , viite 001, Pentti Kallio Oy, PL 3, Helsinki Anna sanan kiertää! Spändi Jussi Anttonen MY NAME IS BÄCK, JUHA BÄCK Tässä uuden puheenjohtajamme esittely: Olen 42-vuotias tuotekehityspäällikkö. Harrastan mm. moottoripyöräilyä kesäisin, jonkin verran musiikkia, vielä joskus kuplavolkkarin korjailua, usein lukemista jne. Vielä joskus haluaisin harrastaa veneilyä, mutta kun vaimo Petra on töissä kesät ja tuo moottoripyöräilykausikin sattuu samaan ajankohtaan, on se vielä jäänyt haaveeksi. Suomenlinnassa olen tällä rupeamalla asunut melkein 2 vuotta. Asuin myös aiemmin täällä hetken, silloin Kanttinauhassa, mutta siitä on aikaa kai jo 10 vuotta. Toimituksen tiedot SUOMENLINNAN SANOMAT 1/2006 julkaisija: Suomenlinnaseura ry päätoimittaja: Kaija Tuomisto toimitus: Auli Aho,, Maija Metsä-Pauri, Maikki Rantala taitto: Maikki Rantala etusivun kuva: Yrjö Tuunanen kuvankäsittely: Juha Niiniranta painopaikka: Iprint Oy painos: 900 kpl Lehden julkaisemiseen on saatu avustusta Suomenlinnan Hoitokunnalta. jakelu: Joka luukkuun Suomenlinnassa ja postitse myös kaupunkijäsenille seuraavien lehtien ilmestyminen: 2/2006 kesäkuu 3/2006 elokuu 4/2006 joulukuu. Seuraavan numeron aineiston tulee olla toimituksella mennessä. Juttuja, kuvia ja ideoita voi lähettää osoitteeseen: suomenlinnan.sanomat@viapori.fi yhteystiedot: Suomenlinnaseura ry, C 83, Helsinki suomenlinnaseura@viapori.fi

3 3 Suomenlinna autoton alue? Suomenlinnaa kehitetään autottomana alueena. Näin sanotaan Suomenlinnan järjestyssäännöissä. Arkikokemus kuitenkin kertoo, että sääntöä sovelletaan varsin laveasti tulkiten. Utelimme Suomenlinnan hoitokunnalta, minkälaista ajoneuvokulttuuria säännöksellä tavoitellaan. Näin ongelmaa valotti johtaja Jaakko Antti-Poika. Mitä käytännössä tarkoittaa, että Suomenlinnaa kehitetään autottomana alueena? Tämä periaate on kirjattu valtioneuvoston periaatepäätökseen vuodelta 1974 Suomenlinnan säilyttämisestä ja sen nojalla Helsingin kaupunki myöntää suomenlinnalaisille autonomistajille D-alueen (Katajanokka) asukaspysäköintitunnuksen. Kehittäminen autottomana alueena tarkoittaa mahdollisimman vähäistä autolla liikkumisen määrää tai vähän/ei ollenkaan autoja toiminnassaan tarvitsevien toimintojen valitsemista Suomenlinnan tilojen käyttäjäksi. Totaalikieltäytyminen autoista on kuitenkin mahdotonta. Minusta on erinomainen asia, jos Suomenlinnassa autoilevalla on sydänalassaan koko ajan tunne siitä, että hän on väärässä paikassa. Saarilla on vain muutamia virallisia pysäköintipaikkoja. Eikö autoja saa pysäköidä muualle, esimerkiksi talojen pihoihin? Suomenlinnassa asuminen tarkoittaa elämistä monumentin ja itselle tärkeän asumismukavuuden ristipaineessa. Hoitokunnan näkemyksen mukaan pysäköinti pihoillakin on häiritsevää ja sitä pitäisi välttää. Jo asuntohakemusten perusteella voi todeta, että Suomenlinnaan asukkaiksi pyrkivätkin ymmärtävät tämän asian. Jyrkästi tulkiten kaikkien suomenlinnalaisten yksityisautojen pysäköintipaikat ovat Katajanokalla. Pihapiirin mahdollisten vajojen käyttäminen autotallina parantaa näkymisaspektia, muttei välttämättä vaikuta liikenteen määrään. auton seisottaminen päivittäin Panimon päädyssä eivät minusta ole huoltoajoa, lauttarannassa ei ole liityntäpysäköinnin P-aluetta. Viime keväänä Wreden/Hyveen muurityömaan työnjohtaja laski kahden tunnin aikana pyynnöstämme ohiajavan liikenteen määrän: 22 autoa tai traktoria. Pääosa liikenteestä oli hoitokunnan ajoa ja osa varmasti siinäkin tarpeetonta. Itse mietin aina ajon tarpeellisuutta, kun esim. vastaantulevassa traktorissa ei ole ollenkaan peräkärryä mukana. Onko kaupassakäynti ja muu perheen jokapäiväinen asiointi huoltoajoa? Edellisessä vastauksessa esitetyillä poikkeusajatuksilla en pidä sitä aitona huoltoajona. Suomenlinnassa on myös alueellinen nopeusrajoitus 20 km/t. Miten hoitokunta näkee, että sitä noudatetaan? Hoitokunta on hakenut alueellisen nopeusrajoituksen laskun virallisesti 30 km/t:sta 20 km/t:iin. Kaupunkisuunnittelulautakunta on rajoituksen hyväksynyt ja se on merkitty liikennemerkein, joiden noudattamista poliisi valvoo. Minusta sitä noudatetaan vaihtelevasti, pahimmat ylittäjät ovat roska-autot ja kauppaan tavaraa vievät autot. Olemme joskus toimistosta soittaneet poliisipartion mittaamaan ajonopeuksia täällä. Valvontaa saisi olla enemmän. Miten hoitokunta pystyy valvomaan järjestyssäännön toteutumista? Hoitokunnalla ei ole muuta tosiasiallista valtaa kuin maanomistajalle kuuluva. Ärhentelemällä pysäköinnistä voidaan ehkä autojen määrää ja sitä kautta kaahaamistakin vähän vähentää. Miten hoitokunta toivoo, että asukkaat ottaisivat huomioon järjestyssäännön omassa toiminnassaan? Suomenlinnan varsin tuore järjestyssääntö pohjaa uuteen järjestyslakiin. Hoitokunta ei tietenkään voi eikä halua antaa lain yli meneviä käyttäytymisohjeita, lakia puolestaan kaikkien tulisi noudattaa. Järjestyssäännön on tarkoitus olla muistutuksena tavallisille ihmisille normaaleista inhimillisen kanssakäymisen pelisäännöistä. Poliisi hoitaa järjestyksenvalvontaa tilanteissa, joissa käytöstavat ovat unohtuneet. Suomenlinnassa on sen pienestä koosta johtuen varsin tarkka ja toimiva asukkaiden keskinäinen sosiaalinen kontrolli. Sen hyvänä puolena on voimakas yhteisöllisyyden tunne. Henkilökohtaisesti toivon, että eteläpohjalainen sananparsi kyllä naapuri naapurin asumaan opettaa toteutuisi täälläkin positiivisella tavalla. Kun Suomenlinnaa kehitetään autottomana alueena, onko kehitys tuomassa autottomuuteen joitain uusia rajoituksia tai ratkaisuja? Liikenteen perustuminen lauttoihin (ja autojen kalliit kuljetusmaksut) ovat liikenteen tehokkain rajoitin. Tekeillä oleva asemakaava ehkä tuo uusia ajatuksia asiaan. Entä väliaikainen pysäköinti? Mitä on väliaikainen pysäköinti? Mikä on sen vastakohta? Jos sillä tarkoitetaan tavaroiden ja ihmisten noutamista tai jättämistä, on se tietenkin sallittua. Jos pitkäaikainen pysäköinti tarkoittaa rekisteristä pois otettuja, metsää kasvavia projektiautoja ja väliaikainen esim. säännöllistä työmatkaliikennettä, molemmat kuuluvat mielestäni kiellettyihin asioihin. Juhlatiloille, joiden käyttö (bändit, catering, hääparit) usein edellyttää auton tuomista saareen, on lyhytaikaiseen käyttöön varattu 1 2 autopaikkaa tilan läheltä. Susisaaren ja Kustaanmiekan alueella on ainoastaan huoltoajo sallittua. Mikä on huoltoajoa? Näillä saarilla on C- ja E-saarta vähemmän asuntoja ja vastaavasti enemmän kävijöitä kiinnostavia historiallisia linnoituslaitteita, siksi vain huoltoajo on sallittu. Minusta esim. auton jatkuva pysäköinti Poliisikoulun pihalla tai Piperin puiston vieressä osoittaa asukkaalta huonoa arvostelukykyä, Linnanpihalla kukaan ei ole aikoihin enää yrittänytkään pysäköidä. Kaupassakäynti alkaa jo olla enemmän sävyjä sisältävä asia: kassien painavuus ja kantajan kunto tulevat ajatteluun mukaan. Ajo kotoa lautalle ja

4 4 Herkkuja Siwan valikoimista Viime Sanomissa Helena Valve huhuili ohjeita ruokiin, joita voi valmistaa rakkaan ruokakauppamme Siwan valikoimista. Tässä kampanjan varhaisinta satoa, joka jo osoittaa, että Siwan hyllyiltä löytyy aineksia jos jonkinlaiseen. Ja se on yllättävä lähellä! FETA-PARSAKAALIPIIRAKKA Tässä ohje vaikkapa vierasväelle tarjottavaksi. Itse olemme tehneet tätä gluteenittomana, ainakin aiemmin vielä jauhoja löytyi myös Siwan valikoimista. Pohja: 100 g margariinia, 2 dl jauhoja, 2 rkl vettä, suolaa Täytteeksi: purkillinen fetakuutioita, parsakaalia (pakasteesta), 150 g juustoraastetta, 3 kananmunaa, purkki ranskankermaa, mustapippuria Nypitään jauhot ja margariini, lisätään kylmä vesi ja sekoitetaan taikina tasaiseksi. Painellaan taikina voideltuun vuokaan. Levitetään päälle fetakuutiot ja parsakaalit. Sekoitetaan muut täytteen aineet ja kaadetaan seos vuokaan piirakan päälle. Paistetaan 200 asteisessa uunissa n. 30 minuuttia. Elina ja Tiina Takala KELTAISTA JA VAALEANPUNAISTA PASTAKASTIKE Pilko iloinen sipuli ja runsaasti valkosipulia. Lorauta paistinpannulle reilusti kotimaista rypsiöljyä. Herätä curryjauhe ehkä noin teelusikallinen öljyssä. Lisää sipulisilppu ja anna hautua mitä pitempään sen parempi. Sipulit eivät saa ruskistua (maku muuttuu), käytä siis mietoa lämpötilaa. Mausta merisuolalla ja mustalla pippurilla. Lorauta sipulien joukkoon ensin noin desi vettä, jatka hauduttamista. Vettä voi lisätä uudelleen. Suurusta vehnätai maissijauholla käytä siivilää apuna, niin ei tule limppejä. Lorauta joukkoon ruokakermaa 1 2 dl, maun mukaan. Eksoottista suomiruokaa turisteille MLL:n laskiaisen pulkkamäessä. Tarkista maku. Katkaravut tuovat hiukan lisää suolaa mukanaan... Lisää viimeisenä jäiset katkaravut, niin että juuri ehtivät sulaa ja lämmetä. (Muuten ravut kutistuu ja sitkistyy.) Tarkista maku. Koristele annos sitruunasiivulla, persiljasilpulla tai basilikan lehdillä. Tarjoile mieluiten vihreän tuorepastan kanssa sitäkin joskus saa Siwasta. Lisukkeeksi juustoraastetta. Kuiva valkoviini täytyy kantaa kaupungista. Petra PUNAJUURI-SINIHOMEJUUSTOVUOKA (5 annosta) 0,5 kg punajuurta 1 iso sipuli 1 dl puuroriisiä 4 dl vettä 0,5 tl suolaa 1 paketti sinihomejuustoa (125 g) 2 dl kasvisrasvasekoitetta tai ruokakermaa 3/4 tl mustapippuria 1 tl meiramia Kuori ja raasta punajuuret karkeaksi raasteeksi. Silppua sipulit. Keitä riisiä suolalla maustetussa vedessä n. 10 min. Sekoita kasvikset, murustettu juusto, kasvisrasvasekoite, pippuri ja meirami kuuman riisin joukkoon. Kaada voideltuun uunivuokaan ja kypsennä 175 asteessa uunin alimmalla tasolla n. puoli tuntia. Sekoita ja tasoita vuoka kypsennyksen puolivälissä. Anna vetäytyä hetki ennen tarjoamista. (Ohje on alunperin kuulemma Pirkasta, sain sen tuttavalta... Siwassa ei aina ole punajuuria, mutta kun on, kannattaa heti kantaa kotiin...) Karla Loppi PELTILEIPÄ Taikina: 3 dl vettä pussi kuivahiivaa 0,5 tl suolaa 6 dl vehnäjauhoa Päälle: tuoretta basilikaa aurinkokuivattua tomaattia oliiviöljyä mustapippuria (suolaa) Liota kuivahiiva 42 asteiseen veteen. Sekoita joukkoon suola ja pari desiä vehnäjauhoja. Sekoita taikinaa voimakkaasti ja lisää jauhoja, kunnes taikinaon niin paksua ettei sitä voi enää sekoittaa. Alusta taikina valmiiksi käsin. Anna kohota. Levitä kohonnut taikina uunipellille leivinpaperin päälle. Silppua päälle aurinkokuivattuja tomaatteja ja tuoreita basilikanlehtiä. Suihkuta tai pirskota hieman oliiviöljyä, rouhi mustapippuria ja halutessasi vähän suolaa. Paista 225 asteessa noin viisitoista minuuttia. Leikkaa paloiksi ja tarjoa keiton tai salaatin kanssa tai kahvipöydän suolapalana. KARJALANPIIRAKAT Kuori: 2 dl vettä 2 tl suolaa 2 dl vehnäjauhoja 3 dl ruisjauhoja Täyte: 1 l soija- tai kauramaitoa 1 l vettä 2 4 dl puuroriisiä 1 2 tl suolaa Tummansinistä Keijua Valmista ensin kuoritaikina. Sekoita kahteen desilitraan vettä suola ja sen jälkeen jauhot. Vaivaa tasaiseksi. Valmista täyte: Kaada maito ja vesi kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää vähitellen riisit ja keitä seosta niin kauan, että se puuroutuu. Lisää suola. Jäähdytä puuro kannen alla viileässä. Pyöritä taikinasta noin 3,5 cm paksuja pyöreitä tankoja ja jaa ne sen jälkeen 1,5 cm mittaisiksi paloiksi. Kauli pulikalla ruisjauhon kanssa ohuiksi soikeiksi lätyiksi. Levitä levyille täytettä ja rypytä taikinan reunat täytteen päälle. Paista uunissa 300 asteessa noin 15 minuuttia. Voitele piirakat paiston jälkeen vesi-rasvaseoksella (1 osa tummansinistä Keijua, 1 osa vettä). MILLAN MAISTUVA KURKKUKEITTO 3 kesäkurpitsaa 3 tuorekurkkua 2 kasvisliemikuutiota Pilko kesäkurpitsat ja laita kiehumaan niukkaan veteen kahden kasvisliemikuution kanssa. Kesäkurpitsojen kypsyessä pilko kurkut pieniksi paloiksi. Kun kesäkurpitsat ovat pehmenneet, ota kattila hellalta ja lisää pienet kurkkukuutiot. Soseuta sauvasekoittimella. MOKKARUUDUT 4,5 dl vehnäjauhoa 3 dl sokeria 3 tl leivinjauhetta 3 rkl makeuttamatonta kaakaojauhetta 50 g margariinia n. 4 dl soijamaitoa Kuorrutus: 225 g tomusokeria 2 rkl makeuttamatonta kaakaojauhetta 50 g sulatettua rasvaa 4 rkl vahvaa kahvia Tee ensin pohja. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita keskenään maito ja sulatettu rasva, ja lisää ne kuivien aineiden sekaan hyvin sekoittaen. Paista leivinpaperilla suojatulla uunipannulla uunin keskitasossa 200 asteessa minuuttia. Sekoita kuorrutuksen ainekset keskenään ja levitä paistamisen jälkeen kuuman taikinapohjan päälle. Leikkaa jäähtyneenä annospaloiksi. Peltileivän, karjalanpiirakoiden, kurkkukeiton ja mokkaruutujen ohjeet: Saarajohanna Kuru

5 Asukasyhdistykset valittivat terveyslautakunnan päätöksestä 5 Yhdeksän helsinkiläistä kaupunginosayhdistystä, niiden mukana Suomenlinnaseura ry, jättivät helmikuun puolivälissä Helsingin hallinto-oikeuteen kunnallisvalituksen. Siinä hallinto-oikeus antaisi täytäntöönpanokiellon Helsingin kaupungin terveyslautakunnan lokakuussa tekemälle päätökselle lakkauttaa useita pieniä terveysasemia. Yhdistykset katsovat, että lautakunnan päätös on lainvastainen. Yhdistykset pyysivät, että täytäntöönpanokielto tutkitaan ja päätetään kiireellisesti, sillä kaupunki on ilmoittanut aloittavansa päätöksen toimeenpanon nyt maaliskuussa. Yhdistykset katsovat, että terveyslautakunnan päätös on sekä sen omien, saman kokouksen edellisessä kohdassa hyväksyttyjen suunnitteluperiaatteiden vastainen että myös kuntalain vastainen. ENSIN PÄÄTETTIIN PERIAATTEISTA, 307 Terveyslautakunta hyväksyi kokouksessaan terveysaseman toimintamallin periaateratkaisuna jatkosuunnittelun pohjaksi. Päätöksessä luetellaan useita seikkoja, jotka pitää ottaa huomioon suunnittelussa. Näitä ovat esim. eri puolilla asuvien helsinkiläisten tasa-puolinen kohtelu ja väestön lisääntyvät terveyspalveluihin kohdistuvat odotukset ja palvelukysyntä. Päätöksessä todettiin, että jatkosuunnittelun pohjaksi on olennaista varmistaa mm. terveysasemien toimintavarmuus ja toimintakyky, tasa-arvoinen palvelutarjonta ja henkilöstön tarkoituksenmukainen työnjako. Lisäksi päätöksessä kaavailtiin terveysasemien porrastusta pääterveysasemiin (6 8 kpl), lähiterveysasemiin ja lähipalvelupisteisiin. SITTEN PÄÄTETTIIN LAKKAUTTAMISESTA, 308 Näistä periaatteista piittaamatta kokous päätti saman kokouksen seuraavassa kohdassa lopettaa Vironniemen, Viikin ja Malmin terveysasemat jo tämän vuoden aikana. Päätöksen kustannuksista ei ole tehty selvityksiä. Yhdistykset pitävätkin todennäköisenä, että hankkeen kustannukset ovat niin suuret, ettei päätös edes kuulu terveyslautakunnan toimivaltaan. Yhdistysten mielestä kaupunginvaltuuston kuuluisi päättää taloudellisesti näin merkittävistä asioista, jotka vaikuttavat olennaisesti kuntalaisten peruspalveluihin. Lakkautuspäätöksen valmistelu ei myöskään ollut terveyslautakunnan vahvistamien suunnitteluohjeiden mukaista. Sehän ei olisi ollut mahdollistakaan, kun ohjeet hyväksyttiin juuri edellisessä pykälässä! Yhdistykset katsoivat valituksessaan myös, että lakkautuspäätökset tehtiin ilman kuntalain mukaista valmistelua. Näin ollen ne ovat syntyneet virheellisessä järjestyksessä ja ovat lain vastaisia. Erityisen outona ja kuntalaisten tasa-arvon kannalta arveluttavana yhdistykset pitivät sitä, että selvitystyötä ei tehty asiakaslähtöisesti ja vuorovaikutteisesti. Näin meneteltiin esim. ruotsinkielisten terveyspalvelujen toteuttamisprojektissa. SOVITUT PERIAATTEET OHITETTIIN Asukasyhdistysten mielestä päätöksen valmistelussa unohdettiin seuraavat periaatteet ja ohjeistukset: - Kansallisen terveysprojektin muistio : terveydenhuollon lähipalvelut on tuotettava lähellä kuntalaisia. Näitä ovat mm. ehkäisevä terveydenhuolto, äkillisesti sairastuneiden hoidon järjestäminen, hammashuolto, vanhusten hoito, mielenterveystyön avopalvelut ja työterveyshuolto. - Valtioneuvoston terveyspalveluita koskeva periaatepäätös : on turvattava pienempien, mutta tehokkaiden yksiköiden toiminta. - Helsingin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 2001, kaupungin toimintaa ohjaavat arvot: asiakaslähtöisyys, kestävä kehitys, oikeudenmukaisuus, taloudellisuus, turvallisuus, yrittäjämielisyys - Helsingin kaupungin Kestävän kehityksen toimintaohjelma : vuorovaikutuksen ja kansalaisosallistumisen edistäminen Erityisen loukkaavana yhdistykset pitivät lautakunnan ja terveysviraston johdon kovakorvaisuutta vahvaa kansalaismielipidettä kohtaan. Yli kaupunkilaista on allekirjoittanut vetoomuksen Vironniemen terveysaseman säilyttämisen puolesta. VERORAHOJEN SURUTONTA TUHLAUSTA Yhdistykset edellyttävät valituksessaan, että terveysasemaverkkoa kehitetään siten, että terveyspalveluiden saatavuus paranee ja hoitotakuu toteutuu. Nyt tehty päätös vaikuttaa päinvastoin! Yhdistykset muistuttavat, että suunnittelussa on otettava huomioon, että vuoteen 2010 mennessä yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa noin 15 % ja yli 80-vuotiaiden määrä 24 %. Lisäksi ne katsovat, että terveysasemien työoloja olisi kehitettävä siten, että työolot tukevat hyvän hoidon toteutumista. Asukasyhdistysten mielestä ilman huolellista valmistelua ja tutkimuksiin perustuvaa tietoa tehdyt päätökset ovat kaupunkilaisten verorahojen surutonta tuhlaamista. Näyttää siltä, että Helsingin terveystoimen johdolle on keskeistä olla tekevinään jotakin, ilman todellista välittämistä siitä, mitä päätökset merkitsevät palvelujen käyttäjille ja mitä kustannuksia loppujen lopuksi koituu veronmaksajille. TÄMÄN VIIKON TILANNE Helsingin hallinto-oikeus ei antanut asukasyhdistysten vaatimaa toimeenpanokieltoa. Laboratorio muutti Vironniemestä jo 1.3. Sensijaan hallinto-oikeus pyysi Helsingin kaupungin terveysvirastolta lausuntoa valituksesta mennessä. Myös A-studio on kiinnostunut asiasta. Se valmistelee parhaillaan ohjelmaa terveyspalvelujen keskittämisestä ja suurten yksiköiden kannattavauudesta. Esimerkkitapauksena ovat Helsingin kaupungin toimet. Kaija Tuomisto Vironniemi muuttaa 2.5. Terveysaseman toiminta ja henkilökunta siirtyvät Viiskulman terveysasemalle tiistaina , osoitteeseen Pursimiehenkatu 4. Terveysasema sijaitsee toisessa kerroksessa. Puhelinnumerot säilyvät ennallaan lähtien on Viiskulman terveysaseman kanssa yhteinen ajanvarauspuhelin, jonka numero on Terveysasema on suljettu muuton vuoksi Näiden päivien aikana akuuteissa tilanteissa tulee hakeutua Viiskulman terveysasemalle. Tapaamisiin uusissa tiloissa! Lääkkeet joka päivä jonottamatta Iltaisin seitsemään! Avoinna pyhäisin! Vironniemen terveysaseman henkilökunta ma pe 8 19 la 9 16 su ja pyhät* Helsingin Kauppatorin apteekki Avoinna 360 päivää vuodessa! * Suljettuna vain 1.1., 1.5., Juhannuspäivänä, ja joulupäivänä

6 6 Talvista bluesia pahvi-augustinin suojeluksessa TÄMÄ EI OLLUT KERTASOITTO - Ohjelmistoa ideoitaessa halusimme sisällyttää siihen sekä taidekasvatusta ja harrastustoimintaa tukevat osiot. Niinpä mukaan tulivat Suomenlinnan ala-asteen bluesprojekti ja Suokki Blues Workshop ja mahdollisimman korkeatasoiset ammattilaiset, kertoo Toivanen. Mutta ennen kuin iltakonsertin muusikot ehtivät saada ilmoille ensimmäisiä sointujaan, Toivanen ja Järvinen keskustelevat jo jatkosta. Annantalo on jo mukana ja Aija Puurtinenkin myöntyväinen uuteen urakkaan ja ennen kaikkea juttu sopii Jutta Narjuksen mukaan myös koululle. Tavoitteena on tehdä tapahtumasta valtakunnallinen ja kaksipäiväinen. - Tämä on niin hieno juttu ja niin hieno paikka, että tapahtumalla on varmasti tulevaisuutta. Tämä ei jää kertasoitoksi, vakuuttaa Esa Toivanen. Lost Ferry vauhdissa. Kaija Tuomisto Maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna Viapori Winter Blues houkutti kahteen kertaan Tenalji von Fersenin suuren salin täyteen musiikin kuulijoita. Menestys oli ilmeinen yllätys myös tarjoilusta vastanneelle Walhallalle, ainakin päätellen siitä, että ensin buffetista loppui lohikeitto ja myöhemmin olut ja viini. Yläasteen bändi Nameless Blues Band Markku Tanttu Viapori Winter Blues -tapahtuman takaa löytyivät saaren kulttuuriyhdistyksen Viapori Forumin puuhamiehet Markku Tanttu ja Esa Toivanen. Talvinen blues-tapahtuma lähti liikkeelle heidän iltakeskustelustaan. Yhdistyksen ulkopuolelta blues-työryhmään pyydettiin lisäksi musiikkineuvos Klaus Järvinen ja Pekka Helin, toinen touhukas mies, kuten Toivanen määritteli. RAHOITUSTA EI LÖYTYNYT Tapahtuma järjestettiin täysin talkootyönä. Tunteja ei kukaan laskenut, mutta niitä kului satoja. Lukuisat yhteydenotot, promootiot ja eri tahojen lähestymiset toivat tapahtumalle paljon julkisuutta, mutta ei valitettavasti rahoittajia. Tapahtuman tulopuoli jäi kokonaan pääsylippumyynnin varaan; eli kulupuoli oli pidettävä aisoissa. - Kävimme Esan kanssa läpi kaikki mahdolliset opetusministeriön ja kaupungin tahot, mutta rahoitusta ei herunut, kertoi Klaus Järvinen, joka toimi myös Viapori Jazzin asiantuntevana kummisetänä sen startatessa vuonna Ihan kuuroille korville puuhamiehet eivät kuitenkaan puhuneet. Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen Annantalo lähti mukaan hankkeen taidekasvatuspuoleen. Lisäksi tapahtumalle saatiin Hot Helsinki Team -leima, mikä takasi sen, että tapahtumasta kerrottiin kaikessa Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston matkailijoille tarkoitetussa viestinnässä. Viapori Forum oli tapahtuman avulla mukana myös saarten talvimatkailun kehittämisessä yhdessä hoitokunnan ja saaressa toimivien yrittäjien kanssa. Yhteisenä tavoitteena on saada näihin maisemiin pienimuotoisia ja korkeatasoisia tapahtumia. AIJA PUURTINEN: TILANNE HYVIN HALTUUN - Pienemmät olivat myös panostaneet omaaloitteisesti visuaalisuuteen, ei siihen mitenkään opastettu, myhäili ala-asteen blues-projektin vetäjänä toiminut Aija Puurtinen konserttien väliajalla. Puurtinen on maineikkaan Honey B & T- Bones yhtyeen basisti ja vokalisti, joka toimii myös pop- ja jazzlaulun opettajana Teatterikorkeassa ja Sibelius-akatemiassa. Joten alaasteella saatiin varmasti parasta mahdollista opetusta! Puurtinen oli ylipuhuttu mukaan projektiin ennen joulua, aikataulu oli siis tiukka. Harjoituksia ehdittiin pitää vain viidesti, mihin nähden tulos oli Puurtisen mielestä hyvä. Lavalle nousi kaksi bändiä, ala-asteen 5. luokan 17-henkinen Shadow Blues Band ja koulun entisten oppilaiden yhtye, neljä poikaa ja tyttö. - Aikaa olisi tarvittu enemmän tietämyksen syventämiseen, sanoi Puurtinen. Tämän ikäiset eivät ole niin pitkäjänteisiä: kun biisi on kerran soitettu, se osataan! Mutta bändissä on tärkeää juuri yhteissoitto ja sen oppiminen vie aikaa. Suurin haaste oli hänen mielestään kuitenkin laulu, sillä bluesin fraseeraus on vaikeaa, samoin laulaminen englanniksi. Ensimmäisenä esiintynyt 5. luokka tarjoili opettajalleen yllätyksen: se meni hienosti sisään esitystilanteeseen ja otti sen haltuun, pukeutuneena asianmukaisesti mustiin paitoihin ja laseihin. Puurtisen apuna ala-asteen taidekasvatusja bluesprojektissa toimivat musiikkineuvos Klaus Järvinen ja opettaja Pekka Kaipainen. Ne lapset, jotka eivät musisoineet, toteuttivat Taidekoulu Maan kanssa musiikkiaiheisen kuvataidenäyttelyn. PEKKA HELIN: BÄNDI EI YLEENSÄ SYNNY NÄIN HELPOSTI - Hienointa tässä projektissa on ollut, että orkesterit ihan oikeasti innostuivat, löysivät toisensa ja kokevat olevansa bändi. Kokemukseni mukaan bändin perustaminen ei yleensä

7 7 Pekka Sihvonen Pekka Sihvonen Ala-asteen The Shadow Blues Band ole näin helppoa, nyt on ollut onni mukana, kuvaili varttuneemman väen bluesprojektia vetänyt Pekka Helin. Pekka on suomenlinnalainen basisti ja laulaja, jolla on useita eri kokoonpanoja, mm. huippuammattilaisista koostuva ryhmä Pekka Helin Band. Hän toimii myös musiikinopettajana Stadiassa. Blueprojektin tuloksena Fersenin lavalla kuultiin kolmea kokoonpanoa Lost Ferry, Nameless Blues Band ja Simplex Fabula. - Kaikki alkoi kartoittamalla suomenlinnalaisia harrastajasoittajia: kuka soittaa, kuka harjoittelee kotona, kenellä on kitara, kuka haluaisi soittaa, mutta ei ole kaveria Kiinnostuneet kokoontuivat sitten yläkerholla, missä sovittiin jaoista yhtyeiksi, kertoi Helin juonnossaan. Syntyneistä kokoonpanoista yksi kuihtui matkalle, mutta on ehkä mukana ensi kerralla. Kun orkesterit oli koottu, ne harjoittelivat omaehtoisesti ja valitsivat itse bluesahtavat kappaleensa mitä nyt Helin muutaman kerran kävi treeneissä kuuntelemassa. Jatkossa Pekan on tarkoitus puuttua soitantaan hieman enemmän ja opastaa mm. soundien ja sovitusten kanssa. ANJA HURME: ON UPEA FIILIS JAKAA MUSIIKKIA Paljasjalkainen suokkilainen, 23-vuotias Anja Hurme esiintyi Lost Ferry-bändin solistina kuin ammattilainen, vaikka hän oli yleisön edessä ensimmäistä kertaa elämässään! Ja kerrottakoon myös, että hän ei ole myöskään opiskellut laulua. Luonnonlahjakkuus siis, kuten bändikaveritkin vakuuttivat. - Olen laulanut aina ja tulen aina laulamaan, laulan mitä vaan ja missä vaan, sanoi Anja esiintymisensä jälkeen. Laulun opiskelu kuuluu suunnitelmiin jossain vaiheessa, joskin toistaiseksi hän hankkii elantonsa siivoamalla Merisotakoulua. - On upea fiilis jakaa musiikkia muiden ja yleisön kanssa, rakastan sitä! Anja hehkutti, mutta myönsi myös, että aluksi lavalle meneminen jännitti ja tuntui vaikealta. Blues-työpajan kautta toisensa löytänyt Lost Ferry -yhtye harjoitteli kerran viikossa neljän kuukauden ajan ja aikoo jatkaa yhdessä. Meillä on hyvä porukka ja hauskaa treeneissä. Yhtyeen muut jäsenet ovat: Juho Jalagin (kitara), Jarmo Kauppinen (kitara), Aki Mälkki (basso), Ida Thompson Coon (kosketinsoittimet) ja Viljami Valo (rummut). Blues Bändin solistiksi. Eräänä päivänä nimittäin Kari Takala oli ovella kysymässä, sattuisiko naapuri Larmolalla olla leivinpaperia ja kysäisi samalla, josko tämä lähtisi bändiin solistiksi. Musiikista oli toki juteltu muutamaan kertaan aikaisemmin, kertoo vasta puolisen vuotta saarella asunut Larmola. Hänelle solistin tehtävä ei ollut uutta, sillä hän on ollut mukana useammassakin kokoonpanossa ja keikkoja on kertynyt satakunta. Nameless Blues Bändin kanssa hän ehti harjoitella kuukauden verran. Bluestapahtumassa oli Larmolan mielestä mukavan hyväntuulinen tunnelma, kuin kylätalkoissa. Ja sellaisethan ne olivatkin, osa porukkaa esitti ohjelmaa, muut olivat yleisönä ja yksi teki soppaa! Varsinaiselta ammatiltaan Larmola on freelance-teatterintekijä ja esiintyjä. Blueslauantain jälkeisenä sunnuntaina hänen ohjaamansa ruotsinkielinen nukketeatteriesitys Rumasta ankanpoikasesta sai ensi-iltansa Porvoossa. Nameless Blues Bändin muut jäsenet olivat Kari Takala (kitara), Mika Siponen (rummut), Raimo Autio (kitara) ja Ville Leino (basso). MIKÄ ON VIAPORI FORUM? Viapori Forum ry on Suomenlinnassa toimivien taiteilijoiden ja eri kulttuurialoilla työskentelevien ammattilaisten vuonna 2000 perustama yhdistys. Sen tarkoituksena on elävöittää hankkeillaan Suomenlinnaa ja sen kulttuurielämää maailmanperintökohteen edellyttämällä tavalla. Yhdistys on järjestänyt mm. runoiltoja, näyttelyitä, lasten taideleirejä ja -kerhoja, konsertteja ja tietysti Viapori Jazz -tapahtuman. Ala-asteen kuvataiteilijoiden Viapori Winter Blues-tapahtumaan tekemä näkemisen arvoinen musiikkiaiheinen kuvataidenäyttely on osittain esillä Rantakassun aulassa ja taidekäsityöläisten vitriinissä (Panimon aula). Kuvat ovat syntyneet yhteistyössä Taidekoulu Maan kanssa. Käykääpä tutustumassa! 5. luokan tunnelmat Näin vastasivat blues-projektissa mukana olleen 5. luokan oppilaat opettaja Jutta Narjuksen tekemään kyselyyn projektin tunnelmista. Parasta projektissa oli: - soittaminen, soittaminen, soittaminen, uuden laulun oppiminen, kitarasoolon soittaminen, soittaminen, kavereitten kanssa olo, laulaminen, kaikki, laulaminen, harjoituspäivänä sai herätä myöhään, oppi laulamaan bluesia, koulu alkoi 10.30, sai nähdä Aija Puurtisen Ikävintä projektissa oli: - virheet, ei mikään, torstai huono harjoituspäivä, sotki harrastuksia, kun oli neljään koulua harjoituspäivänä, meteli, opettaja hermostui välillä, omat virheet, ei mitään, valittaminen, aika meni niin nopeasti, laulu, sotki torstain harrastusohjelmaa, torstaista tuli aika pitkä, ei mikään Ensimmäinen sana, joka tulee mieleen projektista: - basso, laulu, länkkäri, soittaminen, yhteistyö, bongo, oli kiva laulaa, tosi kivaa, blues, musiikki, komentaminen, laulu, se oli hienoa, musiikki KELLO ANNANTALOLLA Ala-asteen The Shadow Blues Band ja yläasteen bändi esiintyvät uudelleen. Vapaa pääsy. ANTTI LARMOLA: HYVÄNTUULINEN TUNNELMA Leivinpaperin lainaaminen vei Antti Larmolan toisen aikuisemman väen bändin, Nameless Koulun bluesjoukko

8 8 Suomenlinnakeskuksen kuulumisia Suomenlinnakeskus on toiminut uudistetulla mallilla pian jo vuoden ajan. Näin talvikaudella Suomenlinnakeskus ja Suomenlinnamuseo ovat avoinna joka päivä Jos et ole vielä ehtinyt tutustua uudistettuun rakennukseen tai digitoituun Suomenlinna Experience -laajakangasesitykseen, poikkea sisään! Asukaskortilla sisäänpääsy on ilmainen! SUOMENLINNAN KÄVIJÄTUTKIMUS KÄYNNISTYI Suomenlinnan hoitokunnan toteuttama Suomenlinnan kävijätutkimus 2006 käynnistyi vuoden alussa. Kyselytutkimus kestää joulukuuhun saakka ja sen otos on Tutkimuksen tarkoituksena on kerätä tietoa Suomenlinnan kävijöistä, palveluiden käytöstä ja laadusta. Lisäksi saadaan tärkeää tietoa kehitystyön tueksi kävijöiden rahankäytöstä ja ennakkotiedon lähteistä sekä pyritään selvittämään mahdollisia häiriötekijöitä. Kyselylomakkeita tullaan jakamaan Suomenlinnan lautoilla ja vesibusseissa saaresta lähteville kävijöille. Asukkaat ja Suomenlinnassa työssäkäyvät eivät kuulu tämän tutkimuksen piiriin, mutta asukkaatkin pääsevät kertomaan mielipiteitään hoitokunnan toiminnasta ja matkailusta seuraavaksi käynnistyvässä asukastyytyväisyyskyselyssä. Kävijätutkimus toteutetaan yhteistyössä Helia Porvoon ammattikorkeakoulun matkailun koulutusohjelman kanssa. Kyselylomakkeiden keräämisestä vastaavat niin matkailualan opiskelijat kuin Suomenlinnakeskuksen kausityöntekijät. Tulette varmasti törmäämään haastattelijoihin vuoden aikana lautoilla ja vesibusseissa. Koska heidän on välillä vaikea erottaa alkuasukkaita kävijöistä, voidaan asukkaitakin lähestyä kyselyjen merkeissä. Huikatkaa haastattelijoille olevanne suokkilaisia tai täällä työskenteleviä, niin lomakkeiden kerääjät siirtyvät haastattelemaan kävijöitä. Tutkimusraportti valmistuu helmikuun 2007 loppuun mennessä, jonka jälkeen Suomenlinnan hoitokunnan matkailutiimi tiedottaa tutkimuksen tuloksista. Matkailutiimissä kävijätutkimuksesta vastaa Milla Öystilä. SUOMENLINNA ON YHÄ SUOMEN KÄRKIKOHTEITA Vuonna 2005 Suomenlinnassa vieraili kävijää. Suurin osa heistä saapui edelleen touko-syyskuun välisenä kesäsesonkina, vaikka elokuun rankkasateet verottivatkin tehokkaasti vierailijoiden määrää. Koko Suomen matkailukohteiden kävijämäärätutkimus ilmestyy myöhemmin keväällä, mutta uskomme, että tällä kävijämäärällä olemme taas Suomen matkailukohteiden ehdotonta kärkikastia. Talvimatkailua kehitetään yhdessä saarelaisten yrittäjien ja toimijoiden kanssa, jotta kävijämäärät jakaantuisivat entistä tasaisemmin eri kuukausille. Tänä vuonna panostamme joulutapahtuman lisäksi laskiaiseen ja pääsiäiseen. Viapori Winter Blues soi talvisessa linnoituksessa 4.3. Suomenlinnan historiaan pääsee tutustumaan oppaan johdolla Ehrensvärd-seuran järjestämillä englanninkielisiä opastuskierroksia joka viikonloppu toukokuun loppuun saakka. Suomenlinnakeskuksen matkailuneuvonnassa on talven aikana vieraillut paljon hyväntuulisia matkailijoita ympäri maailmaa. Useat vieraat ovat aidosti innoissaan merimatkasta jäiden läpi ja ovat kokeneet vierailun lumisessa linnoituksessa poikkeavana elämyksenä. Mikään muu paikka Helsingissä ei tarjoa näin mahtavia puitteita talvisen saariston ja oman historiamme esittelyyn. Olkaamme ylpeitä siitä! Talviaurinkoisin terveisin hoitokunnan matkailutiimi Katja Siberg, Tiina Virolainen ja Milla Öystilä Eläinlääkäri Suomenlinnassa! Yrjö Tuunanen Suomenlinnan Eläinlääkäri Hoitohuone on Suomenlinnan Vaasankassun kivijalassa (C 83). Eläinlääkäri ottaa siellä vastaan joka kuukauden ensimmäinen keskiviikkoilta alkaen klo Huom! Vain ajanvarauksella! Vastaanotto on auki myös kesällä. Koska tila on vaatimaton ja eläinlääkärillä vain kannettavat tavarat mukanaan, pystymme Suomenlinnassa tekemään vain pieniä toimenpiteitä kuten rokotukset, korvien ja hampaiden puhdistukset, uroskissan kastraatiot yms. Avaruussukeltaja, Juha Kukkonen Rontti-kissana ja Jani Kiiskilä Iivarina. Eiran Eläinlääkärit Uusi isompi tila, jossa on päävastaanotto ja leikkaussali, röntgen sekä laboratorio on Ullanlinnassa osoitteessa Neitsytpolku 10 B (melkein Tehtaankadun kulmassa, Kaivopuiston apteekin vieressä). Perille pääsee raitiovaunuilla 3 B, 3T ja 1A, pois jäädään ravintola Amigon edessä. Aukioloajat kuten ennenkin: ma, ke ja pe 9 17 sekä ti ja to La sop. mukaan. Lisäksi meillä työskentelee keskiviikkoisin eläinhieroja Janina Granell. Ajanvaraukset kaikkialle edelleen puh./tel.: Tervetuloa! Eläinlääkärit: Anna Hielm-Björkman, Christoph Gerhards ja Anu Jäminki Avaruussukeltaja tulee taas Suomenlinnan lasten kesäteatteri SuLaKe esittää myös tulevana kesänä Lelumuseon pihassa koko perheen musiikkinäytelmää Avaruussukeltaja. Ensimmäiset esitykset ovat toukokuun lopulla klo 13. Näytökset jatkuvat heinäkuun puolivälistä elokuuhun. Avaruussukeltaja kertoo 6-vuotiaasta Iivarista, joka tuntee itsensä yksinäiseksi, kun vanhemmatkin vain tekevät remonttia. Onneksi paikalle ilmaantuvat puhuva kissa ja tyttö, jonka luona kissa asuu Näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Jarmo Lampela ja siinä näyttelevät Jani Kiiskilä, Juha Kukkonen, Meri Nenonen, Aarni Kivinen ja Milka Alroth. Liput, 8, ennakkoon Lelumuseosta tai Suomenlinnakeskuksesta, lippuvaraukset avaruussukeltaja@viapori.fi ja 1.5. alkaen puh

9 9 Teatteri vetää kaukalon kasvattia Jani Kiiskilä on Suomenlinnan ala-asteen raamikas ja pidetty ope, joka yrittää sovitella elämäänsä kahta työtä, opettamista ja teatterintekoa, molempia yhtä kunnianhimoisesti. Keski-Suomesta kotoisin oleva Jani tuli näihin maisemiin 7 vuotta sitten Joensuusta. Muutos oli odotettua isompi. Koulu on edelleen se piste, jonka kautta hän sanoo orientoituvansa tähän ympäristöön ja joka pitää häntä tiukasti saarella: työnteko yhdessä lasten, vanhempien ja työtovereitten kanssa on miellyttävää ja yhteisö ainutlaatuinen. Pari vuotta sitten Jani kuitenkin malttoi ottaa opettajan hommista vuoden virkavapaata ja lähti opiskelemaan Stadian aikuiskoulutuspuolelle teatteri-ilmaisun ohjaajaksi. Hän sai tiivistahtiset opintonsa päätökseen viime lokakuussa. Lämmitetyllä jalkakäytävällä on mukava kävellä korkokengillä, matkalla vähän lattea litkimään. Meitä on täällä monta, itsenäisiä litkijöitä, kissanpentuja maitokipolla. Jokainen tilaamassa itse. Kumpaakaan työtä ei Janin mukaan voi tehdä vasemmalla kädellä. Mikä sitten vetää teatterin pariin niin, että on valmis käyttämään siihen kaikki illat, viikonloput ja lomat? - Olen kai sen verran idealisti, haluan kertoa tarinoita, jotka saavat ihmiset ajattelemaan, vastaa Kiiskilä. Hän hymähtää hieman tälle korkeaotsaiselle tavoitteelleen ja toteaa sitten, että opettajan työssä on jotain samaa, halua auttaa, herättää keskustelua ja tutkiskelua. Ihan yhtäkkisestä teatterikärpäsen puremasta ei kuitenkaan ole kyse. Jani kiittää opettajan ammatin pitkiä lomia siitä, että on voinut viettää kesiä teatterin parissa. Joku vuosi sitten hän oli mukana Joutsan kesäteatterin koko perheen fantasianäytelmässä Neito tanssii ja eväitä on haettu myös Oriveden opiston draamakirjoittamisen kurssilta. Näin ei kuitenkaan ole ollut aina. Kiiskilä sanoo kasvaneensa Mäntän jääkiekkokaukalossa ja nähneensä elämäänsä ensimmäisen näytelmän 22-vuotiaana! Teatterintekijänä hän kokee olevansa eniten kirjoittaja. Siksi hän sanookin yllättyneensä löytäessään itsensä viime kesänä näyttämön puolelta Lelumuseon pihassa saarelaisvoimin esitetyn musiikkinäytelmän Avaruussukeltajan 6-vuotiaana Iivarina. Ensi kesänä Jani temmeltää taas tämän avaruusrangerin housuissa. - Näytteleminen on myös tarinan kertomista, siinä vain pelataan eri säännöin, se on enemmän hetkessä elämistä, hän miettii ja kiittelee saman tien hienoa työryhmää ja sitä, että on päässyt tekemään juttuja ammattilaisten kanssa. Se on oman oppimisen ja kehityksen kannalta arvokasta. Nyt helmikuussa oli jälleen yksi teatterin tekemisen näytönpaikka, kun Jani Kiiskilän kirjoittamaa, ohjaamaa ja lavastamaa musiikkipitoista monologia Armoton nainen esitettiin Teatteri IlmiÖ:ssä Vallilassa. Näytelmän teemana oli trendikäs sinkkuus ja sen takana oleva yksinäisyys, rakkauden kaipuu ja pelko, nähtynä kolmikymppisen naisen silmin. Esitys lähti kehittymään viime kesänä, kun Jani ryhtyi kurssikaverinsa Teija Tapion kanssa rakentamaan tämän uudelle monologille muotoa. - Teija oli lukenut tekstejäni, piti niiden kielestä ja hän halusi laulaa. Etsimme monologille aihetta kuuntelemalla noin 30 laulua mitä niistä löytyisi, mikä molempia kiinnostaisi? Yksin elämisen teema oli se, joka sieltä nousi. Tähän teemaan Jani sovelsi sitten hetkeen tarttuvaa elämyksen dramaturgiaa, jonka kurssi oli ollut koulussa. Tuloksena oli kahdeksan sekuntia yksinäisen naisen elämää: yksi katse saa näytelmän Katrin häkeltymään ja jokainen sekunti näyttää naiselle Katrille palan hänen elämäänsä. Muistot, pelot, unelmat, pettymykset koko elämä kulkee hänen päänsä läpi. Monologia rytmitetään lauluilla, niistä 11 pääsi mukaan esitykseen. Mä en halua olla itsekäs ja siltä mä kuulostan. Jokainen mun kuulumiseni alkaa sanalla minä. Minä tein, minä kävin, minä olin. Ja muiden suusta ei kuulu kuin me sitä ja me tätä. Se on sitä me-kieltä. Ja se sana tunkee mun sisälleni ja se soi siellä tyhjien minä sanojen kanssa. Pelkkiä riitasointuja, kunnes Me-sana tykyttää monotonisesti sydämen tahtiin. Me.Me.Me.Me. Me.Me.ME. Minä menen kotiin. Siellä voin olla me. Minä ja kaukosäädin. Minä ja kirja. Minä ja suklaalevy. Minä ja kliseet. Siellä minä olen me. Kiiskilältä on kyselty, miksi hän kirjoitti näytelmän naisen suuhun ja miten hän osasi kuvata niin tarkkanäköisesti naisen tuntemuksia. Voisiko saman tekstin esittää myös mies? - Periaatteessa voisi, toki ei kaikkea, nämä asiat ja tuntemukset ovat minusta kuitenkin suurelta osin yleispäteviä, vastaa Jani. Toki hän myöntää, että miehenä kirjoittaessaan välillä mietti, onko hahmo tunnistettava. Ajattelisiko nainen näin? Fiktiivinen henkilö pitää Janin mukaan oppia tuntemaan. Nyt Katrin aineksia haettiin myös oman ikäisten naisystävien jutuista, kuulluista tarinoista ja tekstiä käytiin läpi sana sanalta puhelimessa Tapion kanssa. Varsinkin joululomalla pidettiin tiiviitä kahdeksan tunnin rupeamia. Nyt Armoton nainen -monologille kartoitetaan vierailuesityksiä ja siitä sovitetaan lyhyempi ravintolaversio. Tarkoituksena on hakea myös osallistumista sen kanssa Tampereen teatterikesään, Pieksämäen monologipäiville ja Mikkelin työväennäyttämöpäiville. - Mukavaa olisi, jos se jäisi elämään. Muuten vuoden työ on viikossa ohi. Kaija Tuomisto Sitaatit Kiiskilän kirjoittamasta näytelmästä Armoton nainen. Jussi Anttonen Syksyllä sataa aina vettä. Maassa on märkiä lehtiä mustalla uudella asvaltilla. Värikkäitä lehtiä, isoja vaahteran lehtiä, niissä on monta väriä. Vihreitä lehmuksen lehtiä niiden seassa. Syleilevät ja hyväilevät. Sellaisena näkee syksyn kun tuijottaa maahan ja välttää katsomasta pariskuntia. Niitä kävelee joukkona vastaan. Sadetakit päällä, videokasetti kädessä. Rattaissa on sadesuoja. Käsi kädessä. Osa kahisee, osa ei, pelkkiä pariskuntia. Puhuvat me-kieltä. Kouluyhteisö pitää Jani Kiiskilää tiukasti näissä maisemissa.

10 10 Suomenlinnan MLL 10 vuotta työtä lasten hyväksi Yrjö Tuunanen Jermu Koivukoski Yrjö Tuunanen Mannerheimin lastensuojeluliiton Suomenlinnan osasto juhlii tänä vuonna kymmenettä toimintavuottaan. Yhdistys perustettiin, kun paikalliset lapsiperheet halusivat järjestää kerhotoimintaa etenkin alle kouluikäisille lapsille. Tuolloin todettiin, että toimiminen MLL:n paikallisosastona olisi paras ja luontevin tapa toimia lasten hyväksi. Alkuvuosina yhdistys järjesti muun muassa lasten liikuntakerho- ja muskaritoimintaa. Kuluneina vuosina MLL on järjestänyt sekä koko perheen lastentapahtumia että suppeammalle kohderyhmälle tarkoitettuja kerhoja. Koko perheen toimintaa ovat olleet esimerkiksi Pii-paa -päivä, satuseikkailu ja jo perinteiseksi muodostuneet leikkilauantait. Kerhotoiminnasta mainittakoon teatterikerho, koululaisten savipaja sekä viimekesäinen kesäleiri. Maija Tiippana LUISTELUKOULUSSA OPETELTIIN PERUSTAITOJA JÄÄLLÄ Hieno talvisää suosi jo kolmannen kerran järjestettyä MLL:n luistelukoulua sunnuntaina 12.2., jolloin Paraatikentän jäälle kirmasi 30 innokasta luistelijaa kolmessa eri tasoryhmässä. Alle kouluikäiset opettelivat hauskojen jääleikkien ohessa luistelua eteen- ja taaksepäin, monenlaisia askeleita eikä kahden jalan piruettikaan jäänyt kokeilematta. Alakoululaiset puolestaan harjoittelivat jo hiukan vaikeampia temppuja sirklauksesta erilaisiin käännöksiin ja yhden jalan piruettiin. Hei mä osasin tämän! huudahti moni jäätaituri liukuessaan pitkin kirkasta jäätä. Intoa puhkuvien aikuisten ja yläkoululaisten ryhmässä päästiin perustaitojen ohella tutustumaan jopa muodostelmaluistelun saloihin. Luistelu suorassa rivissä ja yhtäaikaisin potkuin sai aplodit myös yleisöltä! Ahkeran harjoittelun jälkeen iloisille ja taitaville luistelijoille maistui mehu ja pulla. Uusia ideoita vapaa-ajan luisteluun oli taas tullut lisää. Ensi talvena on hyvä jatkaa uusien temppujen merkeissä! RUSETTILUISTELUSSA OLI AITOA KYLÄJUHLAN TUNNELMAA Upea talvisää, elävä vaskimusiikki, ulkotulet sekä iloiset suokkilaiset loivat mahtavat puitteet historiansa ensimmäiselle MLL:n Rusettiluistelulle Paraatikentällä lauantaina Koko perheelle suunnattu tapahtuma keräsi jäälle runsaasti kaikenikäisiä luistelijoita ja jään reunalle joukon tunnelmasta nauttivia katsojia. Iloksemme luistelijoiden joukossa oli myös tapahtumaamme saapuneita ulkopaikkakuntalaisia. Hämärtyvän iltapäivän ohjelmaan kuului vapaata luistelua musiikin tahdissa, yhteisiä leikkejä, numeroidun luisteluparin etsimistä sekä jäätanssin alkeiden opettelua oman parin kanssa. Jäätanssi Foxtrot sai aivan uuden suokkilaisen vivahteen parien liukuessa ympäri kenttää musiikin rytmissä. Luistelun ohessa kaikki saivat nauttia itseleivottua pullaa ja lämmintä juomaa. Musiikkia, luistelua, seurustelua ja iloista mieltä riitti pimeän tuloon asti. Tämä monelle niin mieluisa ja paljon kiitosta saanut tapahtuma oli tunnelmaltaan ainutlaatuinen. Toivottavasti voimme järjestää vastaavan myös ensi talvena! Miia Wikström MLL:N LASKIAISSUNNUNTAINA OLI HAUSKAA Laskiaissunnuntaina 26.helmikuuta järjestettiin MLL:n paikallisosaston perinteinen laskiaismäki. Laskiaisen lisäksi juhlittiin osastomme 10-vuotisjuhlaa. Tällä kertaa paikaksi valittiin Muistomerkin mäki ja päiväunta tarvitsevia pikkuisia ajatelleen makkaranpaisto ja mäenlasku aloitettiin jo kello kymmeneltä. Aamusta asti mäessä oli väkeä ja pipoa, olihan sää suosiollinen ja lunta runsaasti. Mäen alle olimme rakentaneet huoltopisteen, jossa mäenlaskijat saattoivat itse grillata makkaraa, nauttia mehua tai kahvia sekä tietenkin laskiaispullia. Paikalla oli runsaasti suomenlinnalaisia mutta myös turisteja. Ulkomaalaiset turistit olivat suorastaan haltioissaan makkaranpaistosta ja aitosuomalainen ruoka sai kiitosta niin italialaisilta, ranskalaisilta ja saksalaisilta kuin japanilaisiltakin. Ulkopaikkakuntalaiset pääsivät kokeilemaan pulkkailutaitojaan kun ystävälliset suomenlinnalaiset lainasivat pulkkia vieraiden käyttöön. Maija Tiippana

11 11 Yrjö Tuunanen Tuoreehkon ämmä(llälläläise)n tunnustuksia Kun muutin 5-vuotiaani kanssa saarelle pari vuotta sitten, selasin nettisivuja ja pidin korvat auki yrittäen hahmottaa, mitä saarella tapahtuu, missä väki liikkuu ja käy kaveriksi. Tiedotus saaren tapahtumista tuntui kulkevan suusta suuhun ja uusi tulokas oli lievästi sanoen ula(pa)lla. Mannerheimin lastensuojeluliitto kuului järjestäneen leikkilauantain juuri sinä viikonloppuna, kun emme olleet saaressa, mutta ainakin nyt tiesin, että paikallisosasto on olemassa MLL Suomenlinnan nettisivut olin kyllä löytänyt, mutta niiden edellisestä päivityksestä oli tainnut kulua pari vuotta Kun ilmoitustaululle sitten ilmestyi kutsu vuosikokoukseen, olin kärppänä paikalla. Motiivini oli täysin itsekäs: haluan nopeasti verkostoitua muiden lapsiperheiden kanssa, jotta omani pääsee muodostamaan kaverisuhteita ja itse pysyn kärryillä siitä, mikä saarella lapsiperheiden elämässä ajankohtaista kulloinkin on. Juoneni on toiminut paremmin kuin luulinkaan: tulin valituksi hallitukseen teknisesti ottaen ennen kuin olin edes jäsen (epäröin liittymisen kanssa, kun se piti tehdä mielestäni oudolla tavalla internetin kautta). Siitä lähtien olen ollut erittäin hyvin selvillä tapahtumista, koska Suokin MLL:n aktiivit niistä suuren osan järjestävät ja lopuistakin varmasti tietävät. TARINAN OPETUKSET Tämä tarina sisältää monta opetusta, painakaa nämä mieleenne: - Suomenlinnan MLL on aktiivinen ja ahkera (ja tiedottaa nykyisin paremmin ei minun ansiostani vaan muuten vain!), viime vuosina on järjestetty useita leikkitapahtumia, koululaisten kesäleiri, teatteri-, savityö ja askartelukerhoja, luistelukouluja, tanssiaiset, laskiaisriehoja, ja kerätty rahaa buffetinpidolla joulutapahtumassa. - Kun tulee saarelle uutena lapsiperheenä, ei taida olla parempaa väylää uida sisään piireihin. Yhdistys nimenomaan haluaa tarjota saarelaisille väyliä tutustua toisiinsa ja leikkiä ja harrastaa yhdessä. - Lasten hyväksi touhuamisesta innostuvia aktiiveja ei ole koskaan liikaa (toimintaan pääsee siis varmasti mukaan eikä kaikkien ole pakko liittyä hallitukseen, kuten itselleni pääsi käymään ) - MLL:n Suomenlinnan osastoon liitytään nettisivujen kautta eikä se ole todellisuudessa lainkaan vaikeaa. Jäsenmaksu on 15 euroa, josta osa menee valtakunnalliselle järjestölle ja osa tänne paikalliseen toimintaan. - MLL:llä on monia jäsenetuja. Niin, ja nykyisin olen itse se henkilö, joka nolosti toteaa, että nettisivut ovat jääneet hiukan ajastaan jälkeen. Ne kuitenkin löytyvät osoitteesta Karla Loppi Laskiaisviikonlopun makkarasponsoroinnista erikoiskiitos Suomenlinnan Kioskille! Kiitokset myös seuraaville: Skate Marketing, Kasarmitorin S-market, Pikkolo Satamakatu, Merisotakoulu, Suomenlinnan hoitokunta, Suomenlinnan Panimo, Cafe Chapman, Jermu Koivukoski, Timo Nevalainen, Ari Pitkänen, J-P Schroderus ja Unto Usvasalo. MLL:n tulevia tapahtumia Huhtikuu La 8.4. klo Pääsiäisaskartelua lauantaina Suomenlinnan kirjastossa. Vapaa pääsy. To klo MLL:n vuosikokous Suomenlinnan Upseerikerholla. Kaikki jäsenet ja jäseniksi liittyvät ovat tervetulleita tilaisuuteen. Su klo Kevään 2005 teatterikerhon uusintaesitys Sirkus-näytöksestä Paarlastihuoneella. Toukokuu Lystisunnuntai Kirkkosaaressa perinteisten leikkien parissa. Savipaja naperoille. Tarkemmat ajat ja paikat ilmoitetaan myöhemmin. Kesäkuu maanantaista perjantaihin klo koululaisten kesäleiri. Lisätietoja myöhemmin. Tervetuloa mukaan koko perheen voimin! VAPAAEHTOISEKSI TAPAHTUMIIN MLL toivoo toimintaansa mukaan vapaaehtoisia, jotka voisivat kertaluonteisesti auttaa vaikkapa makkaranmyynnissä laskiaismäessä, puhvettimyynnissä ja leikittämisessä lystisunnuntaina tai muissa mukavissa toimissa lasten kanssa erilaisissa tapahtumissa ja tempauksissa. Vapaaehtoiseksi ilmoittautuminen ei edellytä sitoutumista, vaan mukaan voi tulla silloin kun itselle sopii. Olisi kuitenkin korvaamaton apu, jos meillä olisi tiedossa avuliaita ihmisiä, joille voisi soittaa esimerkiksi silloin kun hallituksen jäsenet kaatuvat flunssan kourissa sänkyyn ja puhvetti kaipaa myyjiä. Tervetuloa mukaan! Voit ilmoittaa halukkuutesi vapaaehtoistyöhön hallituksen jäsenille, esim. Piritta Koivukoski ( ), Päivi Schroderus ( ), Sarianne Tikkanen ( ). MLL:N HALLITUS Piritta Koivukoski (puheenjohtaja), Päivi Schroderus (sihteeri), Sarianne Tikkanen (varapuheenjohtaja), Maija Tiippana (taloudenhoitaja), Magdalena af Hällström, Sirpa Kauppila, Karla Loppi, Maija Metsä-Pauri, Miia Wikström

12 12 40 innostunutta lasta ei voi olla väärässä: Suomenlinnan Pursiseuran purjehdusleiri oli kesän hauskin juttu! Juha Niiniranta Juha Niiniranta Juha Niiniranta Koko leiriväki hienoissa leiripaidoissaan. Torstai Reinikaisen Timpan valtaisan kokoiseen rahtialus Tiiraan lastattiin kahdeksan optaria ja paljon muuta tarpeellista tavaraa. Lasten tärkeimpänä tehtävänä oli vaatteiden pakkaus: sadevaatteet, hellevaatteet, uimavaatteet Lista oli pitkä. Perjantai Esivalmistelujoukko lähti kahdella purjeveneellä ja Tiiralla laittamaan leiriä kuntoon. Perillä oltiin hyvissä ajoin ennen puoltapäivää. Huoltoteltta pystytettiin laiturille ja kaikki paikat katsottiin kuntoon. Heti puolen päivän jälkeen ulapalta kaarsi pieneen lahteen meripelastusristeilijä Jenny Wihuri kyydissään melko innokas ja äänekäs täydennysmiehistö. Köydet kiinni ja purjehtijat laiturille, reput majan seinälle ja purjehtijajoukko käskynjakoon rantakiveykselle. Jokainen telttakunta sai etsiä itselleen mieluisimman telttapaikan. Ruokailun jälkeen Rauhalan Mika piti kipparikokouksen, jossa käytiin läpi viikonlopun ohjelma. Pelastusliivit päälle, jollat veteen ja purjehtimaan. Iltapalan ja iltatoimien jälkeen olikin sitten jo aika hiljentyä telttoihin. Siis olisi ollut aika. Ensimmäinen yö teltoissa tietysti jännitti, ja uni ei kaikille tullut ihan ensimmäiseksi mieleen. Korvaamattomia olivat kiertävät iltasadunlukijat Tuula Niiniranta, Elli Nousiainen ja Irma Lehmusvaara. He istahtivat kukin jonkin teltan ulkopuolelle ja lukivat sadun. Lopulta viimeinenkin teltta hiljeni. Juha Niiniranta Armeijan kaunis saari Rönnskär aivan Porkkalanniemen kärjessä on kaikille purjehtijoille tuttu. Saaressa paukkuvat joskus isommat ja pienemmän pyssyt, mutta eräänä viikonloppuna viime kesäkuussa siellä oli varmasti sellainen hulina, ettei koskaan ennen. Jollat lahdella on aina kaunis näky. Lauantai Aamupala nautittiin klo 8. Ensimmäiset lapset olivat jo vähän kuuden jälkeen lautanen ja muki ojossa toivorikkaasti odottamassa aamuherkkuja. Lapset jaettiin kuuteen ryhmään. Edessä oli rasteja, joissa ryhmät opiskelivat, taiteilivat ja ratkoivat erilaisia tehtäviä vuorotellen. Yksi rasteista oli luonnollisesti purjehtiminen. Jokainen sai oman jollan ja mukana oli kumiveneellä kaksi kannustajaa ja valvojaa. Erityisen ansiokasta oli Kairamon Eeron ahtautuminen pieneen jollaan. Kun hän purjehti edellä, seurasi jono tiukasti opettajansa puuhia matkivia lapsia. Hienoa purjehdusta. Toinen rasti oli merimiestaito, jota Irma opetti. Siinä selvisi mm. miksi solmuja tarvitaan ja miksi pelastusliivit ovat tärkeitä. Omana osionaan oli jollan osien tunnistaminen. On paljon helpompi purjehtia, jos tietää, mitä milläkin narulla tehdään. Myös merellisiin kädentaitoihin tutustuttiin. Tavoitteena oli osata viisi solmua ja lopetettu ei, ennen kuin kaikki ryhmän jäsenet osasivat solmunsa. Kulttuuriakaan ei unohdettu. Tehtiin luonnon materiaaleista ympäristötaidetta rantakalliolle. Upeita teoksia! Tähystysrastilla Nousiaisen Tapsa jaksoi huimaamatta juoksuttaa ryhmän toisensa perään hirveän kauhean korkeaan pookitorniin. Sieltä 50 metristä oli hyvä tähyillä upeaa saaristoa ja avomerta. Pienimmät neidot luonnollisesti menivät kurkistamaan aivan matalan kaiteen viereltä alas. Melkoista hermojen hallintaa sekä tytöiltä että valvojalta. Seuraavalla rastilla etsittiin kadonnutta kalastajaa. Mystisessä vanhan kalastajan talossa tutkittiin erilaisia kalastukseen liittyviä esineitä ja vastattiin tietokilpailuun. Iltanuotiolla kaikki uudet leiriläiset saivat leirikasteensa ja vaaleansinisen leiripaidan. Jostain syystä satupartioiden työ oli paljon edellisiltaa helpompaa. Taas on koittanut iltahetki ja eessä on nyt kotiretki Sunnuntai Haikea lähtöpäivä. Aamiaisen jälkeen oli vuorossa telttojen purku ja tavaroiden pakkaaminen. Tavaraa oli ihmeen paljon enemmän kuin tullessa, niin vaikea oli saada reppuja kiinni. Lasten vaatimuksesta rikattiin vielä optarit ja kaikki pääsivät ainakin kerran purjehtimaan. Hienoa menoa, purjehduksen niksit oli opittu todella nopeasti. Puolen päivän jälkeen oli kuitenkin jo aika kavuta Tiiraan, jolla pikku purjehtijat vietiin Porkkalanniemelle. Sieltä bussi toi tyytyväisen oloiset purjehtijamestarit lauttarantaan. Lauri Juva Junnut jolliin ja purjeet ylös Tervetuloa junioreiden purjehdusleirille Suomenlinnan Pursiseura järjestää tänäkin vuonna suuren suosion saavuttaneen junnujen purjehdusleirin. Tiedossa on hauskaa yhdessäoloa, leirielämää, merenkulkua ja tietysti purjehdusta. Leiri järjestetään kesäkuuta, ja on tarkoitettu vuotiaille. Leirille voivat ilmoittautua suomenlinnalaiset ja Suomenlinnan Pursiseuran jäsenten lapset. Mukaan mahtuu 40 lasta. Aiempaa purjehduskokemusta ei tarvitse olla. Osallistumismaksu on 50 / lapsi. Maksu sisältää kuljetukset, majoituksen, ruuan ja ohjelman. Suomenlinnan Pursiseura vastaa leiriläisten vakuutuksista. Ilmoittautumiset mennessä Sarianne Tikkaselle (sarianne.tikkanen@helsinki.fi, ). Huom! Optimistijollien omistajat: olisi ensiarvoisen tärkeää saada optimistijollanne lainaksi leirille, sillä mitä enemmän on jollia, sitä enemmän lapset pääsevät harjoittelemaan purjehdusta. Kiitokset jo etukäteen! Lisätietoja antavat Sarianne Tikkanen p ja Mika Rauhala p Tervetuloa kaikki juniorit mukaan hauskalle leirille purjehduksen, merimiestaitojen ja mukavan yhdessäolon pariin! OPTARIT VESILLÄ KESÄLLÄ KESKIVIIKKOISIN: Kesäkuusta alkaen optaripurjehdusta ja harjoittelua jälleen keskiviikkoisin klo Länskärin rannassa!

13 13 Hiki lentää Kuntomaneesissa Loppusyksystä avattu kuntomaneesi tuli selvästikin tarpeeseen, joinain iltoina hikisiä saarelaisia on riittänyt melkeinpä tungokseksi asti... Olo-OK:n tarjoamien palveluiden ohella asukkailla on mahdollisuus käyttää isoa liikuntasalia tiistaisin ja perjantaisin Suomenlinnan urheilijoiden vuokraamalla ajalla. Toistaiseksi näillä vuoroilla on pelattu sählyä, junnufutista ja jumpattu. Vuorot ovat nimenomaan asukkaiden tarpeita varten eli toiveet ja ehdotukset lajivalikoimasta ovat tervetulleita! Kannattaa vierailla urheilijoiden hienolla sporttisaitilla jäsenyysasiat, palaute, ehdotukset sekä tarkemmat tiedot toiminnasta löytyvät käteväsi sieltä. Kuntomaneesin pelivuorojen käyttö edellyttää urheilijoiden jäsenyyttä (5 /lapsi, 10 /aikuinen, 15 /perhe) ja vuorokohtaisen käyttömaksun suorittamista. Kuluvalta vuodelta seuran hallitus vahvisti maksuiksi 50 euroa alle 20 -vuotiailta ja 80 euroa aikuisilta. MYÖS MAKSUPUOLI KUNTOON! Seura toivoo rotia käyttömaksujen maksamiseen! Viime vuonna kokeiluluontoisena alkanut toiminta käynnistyi muutoin yli odotusten, mutta valitettavan moni unohti maksaa sen 20 euroa, joka oli käyttömaksu jouluun asti. Tiedottamisessa on ollut puutteita myös seuran puolelta ja tätä pahoittelemme, mutta itse kukin ehtii vielä korjata asian. Toivomme, että pelivuorot voidaan jatkossakin pitää asukkaiden käytössä ja se onnistuu vain, jos A) käyttäjiä riittää ja B) kukin hoitaa maksunsa ajallaan. NUORTEN URHEILIJOIDEN VANHEMMILLE Pelaako jälkikasvusi maneesissa? Suuren suosion saavuttanut nuorten perjantai-illan pelivuoro kaipaa valvovia silmiä. Kenenkään ei tarvitse sitoutua suururakoihin. Urheiluseura toivoisi, että asianosaiset aikuiset jakaisivat vastuut siten, että viikoittain aina joku käväisisi paikan päällä katsomassa, että kaikki on niin kuin olla pitää! Nuorten kannalta on tärkeää, että he tietävät, etteivät peli-illat ole täysin valvomattomia temmellyskenttiä. Ja ehkäpä perjantai-illan vietto punttia nostellen sopii jollekulle varttuneemmallekin kevätkunnon kohottajalle Jos tunnet asian omaksesi voit ottaa yhteyttä suoraan allekirjoittaneeseen sporttisaitin kautta tai viapori.fi osoitteeseen. Meillä on hieno liikuntatila pidetään yhdessä se asukkaiden käytössä! Terveisin, Laura Kairamo, Suomenlinnan urheilijat NYKYISET LIIKUNTAVUOROT Tiistai junnufudis jumppa/aikuiset sähly/aikuiset sähly/nuoret Perjantai sähly/juniorit sähly/aikuiset sähly/nuoret Kaikilla vuoroilla on tilaa uusille harrastajille. Hyvät suomenlinnalaiset, Suomenlinnan verkkopalloseuran vuosikokous pidettiin 16. maaliskuuta 2006 Upseerikerhon tiloissa. Kokouksessa valittiin paitsi yhdistyksen uusi hallitus, myös varattiin tulevan kesän vakiotunteja vanhan tavan mukaan lähes kaikki iltatunnit. Seuran jäsenille lähetetään vuoden 2006 toimintasuunnitelma ja vakiotuntien varauslista, johon on merkitty varatut tunnit. Jäsenten vakiotuntivaraukset tehdään suoraan Raija Haapalan kanssa puhelimitse tai Kevään kunnostustalkoot pidetään kentällä huhtikuussa heti säiden salliessa Vapaaksi jääneet tunnit voi varata vain pukusuojan ilmoitustaululla olevalla viikottaisella listalla. Jäsentemme lisäksi Merisotakoululle annetaan mahdollisuus varata edullisesti vapaita tunteja. Niistä veloitetaan jäsenhinta, 5 euroa per tunti. Tänä vuonna emme järjestä naisten tai koululaisten kursseja. Jatkossa autamme naisten kurssin toteuttamisessa heti, kun asiaan on riittävästi kiinnostusta. Autamme myös Suomenlinnan koulua tenniskurssien järjestämisessä, heti kun löytyy tarpeeksi innostusta tennikseen. Toivomme, että yhteistyö Suomenlinnan Urheilijoiden kanssa lisää tenniksen harrastusta saarella. Aktiivisten jäsentemme talkootyöllä ja Suomenlinnan hoitokunnan tuella olemme saaneet tenniskentän ja pukusuojaholvit erinomaiseen kuntoon. Suomessa ja tuskin muuallakaan on upeampaa tennisympäristöä ja tämä kaikki on vielä suomenlinnalaisille vain lyhyen kävelymatkan päässä. Suurin toiveemme on, että voisimme antaa suomenlinnalaisten käsiin vuosikymmenien työmme ja että saarelaiset alkaisivat huolehtia tenniskenttäperinteen jatkuvuudesta ja ennen muuta kentän hyvästä kunnosta. Paras tapa aloittaa tämä työ on tulla mukaan seuramme toimintaan. SLVS:n puolesta Pertti Solla Vielä ehtii avantoon! Lumi, pakkanen ja uusi avantopumppu mahdollistavat vielä hetken aikaa nautinnollisen pulahduksen Länskärin avannossa. Hyisestä merestä kannattaa nauttia vielä ennen kuin kevätauringon myötä talviuinti vaihtuu kesäpulikointiin. Tänä talvena avantokausi oli tosin valitettavasti hiukan takkuinen, kun vanha pumppu hyytyi kokonaan ja pahimmilla pakkasilla avanto jäätyi umpeen. Kiitos kuitenkin innokkaimmille uimareille talkoohenkisyydestä, jonka ansiosta avantoa pidettiin auki hakulla ja sahaamalla. Kiitos myös teille muillekin talviuimareille kärsivällisyydestänne, vaikka avantoon ei ole aina päässytkään, tai se ei siten houkutellut luokseen. Helmikuun puolessa välissä asiaan saatiin onneksi parannusta. Helsingin kaupungin liikuntaviraston Markku Koskinen apumiehineen kävi asentamassa laskiaisviikolla uuden avantopumpun. Kiitos liikuntavirastolle nyt vesi virtaa jo reippaammin, ja avanto pysyy paremmin auki. Jos tuntuu, että virtaus häiritsee uimista, voi laiturin kaiteessa olevan sähkötöpselin irrottaa uinnin ajaksi. Suomenlinnan talvitapahtumassa avannossa oli sunnuntaina avoimet ovet ja lämpimät saunat. Uskomattoman upean talvisään innoittamana myös moni turisti pulahti avantoon ensimmäistä kertaa. Nyt kaikki joukolla uimaan! Sarianne Tikkanen PS. Avantokerhon jäsenmaksun (15 ) voi maksaa Suomenlinnaseuran jäsenmaksun yhteydessä tilille

14 14 Lue tämä! Viapori.fi-sähköpostipalvelimen ylläpito siirtyi vuoden alusta Suomenlinnaseuralle. Käyttäjien kannalta meilailu ei muutu, vain käyttösopimus tulee allekirjoitettavaksi. Hoitokunta vastaa edelleen saaren kaapeliverkosta. Suomenlinnalaisilla asukkailla ja yhteisöillä on ollut jo muutaman vuoden mahdollisuus saada käyttöönsä oma viapori.fi-sähköpostiosoite ja kotisivutilaa, jonka osoitteeksi tulee ww.viapori.fi/käyttäjä. Varsinkin sähköpostimahdollisuuteen on moni tarttunutkin. Tätä viapori.fi-palvelinta (palvelin = tietokone, jonka kautta sähköpostiliikenne kulkee ja jossa kotisivut fyysisesti sijaitsevat) on ylläpitänyt Suomenlinnan hoitokunnan atk-osasto muiden töidensä ohella, vähän epävirallisesti. Mitään käyttäjäsopimusta ja sääntöjä ei ole kenenkään kanssa sovittu, eikä toisaalta myöskään hoitokunnan puolelta mitään luvattu palvelun jatkuvuudesta hamaan tulevaisuuteen. Hoitokunnalle tilanne on ollut hankala: asukkaiden sähköpostipalvelimen ylläpito ei mitenkään automaattisesti kuulu isännöitsijän hommiin, eikä atk-ihmisten työajan käyttämistä sen ylläpitoon voi oikein helposti perustella. Tästä syystä, vuoden 2006 alusta asti, viapori.fi-palvelimen ylläpitovastuu on virallisesti siirretty Suomenlinnaseuralle, jonka toiminta-ajatukseen asukkaiden etujen ajajana ja verkostona palvelintoiminta sopii kuin nappi näppäimistöön! YLLÄPITOA TALKOOVOIMIN Tässä lähiaikoina kaikkia viapori.fi-sähköpostiosoitteen ja/tai kotisivutilaa omistavia pyydetään hyväksymään ihan oikea käyttösopimus,jossa määritellään mistä palvelussa on kyse, mitä Suomenlinnaseuralta on lupa odottaa ja mitä taas itse saa osoitteellaan tehdä ja mitä ei. Palvelimen toiminta sinänsä pysyy toivottavasti ennallaan ja tulee yhä luotettavammaksi pikku hiljaa. Käyttäjiltä pyydetään kuitenkin ymmärrystä: kyseessä on talkoovoimin ylläpi- Nörttejä etsitään! Osaatko asentaa sähköpostin, tiedätkö mitä tehdään, kun printteri ei toimi, osaatko poistaa tavallisimmat virukset tietokoneesta? Naapurisi saattavat kaivata mm. tälläista apua ja voisivat mieluustikin maksaa pienen korvauksen siitä, että joku päästää heidät pälkähästä. Jos kiinnostaa, niin ota yhteyttä Karlaan (yhteystiedot yllä) tai muihin Suomenlinnaseuran hallituksen jäseniin! dettävä palvelu, jonka luotettavuutta ja huoltovarmuutta ei voi taata kaikissa tilanteissa. Jos haluaa 24 h vuorokaudessa toimivan teknisen tuen, kannattaa ostaa samat palvelut joltain kaupalliselta tarjoajalta, kuten Elisa tai Sonera. Hoitokunnan atk-osastolle ei enää kannata soittaa, jos sähköposti ei toimi. Hoitokunnan vastuulla on kuitenkin edelleen itse kaapeliverkon ylläpitäminen, joten jos bitti ei kulje verkossa lainkaan, asia on toinen! KÄYTTÖSOPIMUS MÄÄRITTELEE EHDOT Käyttäjäsopimuksen keskeiset asiat tulevat olemaan: palvelu on maksuton, ja sen saavat kaikki Suomenlinnassa asuvat tai täällä toimivat yhteisöt tai esimerkiksi käsityöläiset kun muuttaa saarelta pois, osoitetta ei voi viedä mukanaan, mutta jos ilmoittaa muutosta ajoissa, saa mukavan siirtymäajan palvelinta ei luonnollisestikaan saa käyttää laittomuuksiin, eikä ns. tiedostojen jakaminen (esimerkiksi musiikkitiedostojen asettaminen tuntemattomien muiden ihmisten ladattavaksi) ole sallittua suomenlinnaseura pitää huolta käyttäjien yksityisyyden suojasta ja pyrkii pitämään palvelimen toiminnan mahdollisimman luotettavana kotisivutila ja postilaatikko ovat toistaiseksi rajoittamattoman kokoisia, mutta käyttäjiä pyydetään oma-aloitteiseen kohtuullisuuteen Suomenlinnaseura uusii paraikaa Viapori.fisivuja ja valmistelee samalla omia sivujaan. Niille tulee lisää tästä aiheesta ja mahdollisuus hyväksyä käyttösopimus sähköisesti. Toivottavasti sivuille ajan mittaan syntyy muutakin eloa: ilmoitustaulua ja keskustelupalstaa ainakin on toivottu. Terveisin Suomenlinnaseuran hallituksen palvelinasiavastaava Karla Loppi puhelin , karla.loppi@viapori.fi Se, että LUET TÄTÄ LEHTEÄ ei välttämättä tarkoita, että olet hyvässä seurassa! Suomenlinnan sanomat on Suomenlinnaseuran äänitorvi ja ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Lehti jaetaan nykyään kaikkiin saaren talouksiin seuran jäsenyydestä riippumatta. Lehti kuitenkin kootaan ja toimitetaan seuran toimesta, ja jäsenmaksullasi varmistat, että näin tapahtuu jatkossakin. kissa pöydällä Pakkaset tulivat ja meri jäätyi, mutta uusi lautta kulkee miltei yhtä sulavasti kuin sulan veden aikana. Aikoinaan paljon parjattu alus on osoittautunut varsinaiseksi jäänmurtajaksi. Lautalta kuuluu kyllä kummiakin: Miehistö ei tunnu pitävän kiinni lähtöajoista, vaan Kakkonen lähtee usein myöhässä! Mahtaako olla kyse päällikön kellon jätättämisestä vai eräiltä aina viime tipassa tulevilta suokkilaisilta tulleesta palautteesta? Osa matkustajista vaikuttaa olevan uudesta käytännöstä vain hyvillään kun taas joitakuita jämptiin kuriin ja järjestykseen tottuneita matkaajia harmittaa moinen lepsuminen. Koskaan te ihmiset ette ole tyytyväisiä, sanon minä Tammikuussa saarille saapuivat häikäisevän kirkkaansiniset kartonginkeräyslaatikot, joita täällä oli jo odotettukin. Kissa on uteliaana eläimenä kurkistellut iltakävelyillään laatikoihin ja suureksi ilokseen huomannut, että niissä toden totta on vain ja ainoastaan maito- ja mehutölkkejä, kuivia kartonkipakkauksia ja muita asiaan kuuluvia pahvituotteita. Hyvä, hyvä! Kissa rakastaa puhtautta ja siisteyttä ja sitä iljettää jo nyt ajatus siitä, mitä sulavan lumen alta piakkoin paljastuu. Vuosi toisensa jälkeen Suokistakin löytyy koiranomistajia, jotka yhä uskovat koirien ulosteiden jollain yliluonnollisella tavalla häviävän lumen mukana. Tiedoksi: kakka ei haihdu taivaan tuuliin. Lintuinfluenssaa odotellessa olisi teidän ihmisten nyt korkea aika alkaa kiinnittää huomiota yleiseen hygieniaan ja huolehtia myös karvaisten ystävienne jätöksistä. Suokkilaisten kunto on tänä talvena tainnut nousta aika lailla, sillä kaikenlainen liikkuminen on kissankin nähden lisääntynyt huimasti. Maneesissa on harva se ilta joku porukka kuntoilemassa, mikä on kerrassaan mainiota. Liikkumaan on päässyt myös hiihtäen ja luistellen, ja Lemmenlammen jäällä on kuulemma harjoitettu jopa kuutamoluistelua. Piperin jää on muuten erinomaisessa luistelukunnossa, kiitos Koposten ja muiden ahkerien kolaajien! Mielipide Kävin antamassa ääneni Suokin koululla presidentin vaaleissa. Sain sitä samaa ei katsekontaktia. Ei tervehdystä. Hymystä puhumattakaan. Mieleeni jäi päälaki ja kova ulkokuori. Kohtelu oli välinpitämätöntä. Kaupunkilaiset virkailijat olivat asiallisia. Vaalivirkailija on varmaan pätevä ammatillisesti tehtävissään, mutta missä ovat käytöstavat? Koko pakkaus? Vaalivirkailijaksi pyrkivän tai joutuvan kannattaa valmiiksi miettiä minkälainen tilaisuus äänestäminen on kansalaisen kannalta. Ei hänen itsensä. Päivä oli yleinen liputuspäivä ja sen kuuluisi olla iloinen asia. Saanhan osallistua äänestykseen ja vaikuttaa äänelläni. Se, miksi joku pyrkii tai tarjoutuu vaalivirkailijaksi ja saa osoittaa paremmuuttaan toiselle olla välinpitämätön, on mielestäni turhaa. Mieluummin jättäisi virkansa muille, jotka osaavat koko pakkauksen, vaikkakin pienellä viiveellä. Toivon, ettei tästä kovuudesta ole koitumassa yleinen vaalitapa Suokkiin, vai olenko ainoa, joka tunsi menevänsä mestaamaan mahdollista tulevaa presidenttiä? Ennakkoäänestyksellä koko pakkaus HH

15 Hoitokunta toimii viranomaisten ohjeiden mukaan Kohta tulee kevät ja? 15 Vaikka Suomenlinna fyysisesti on saari, ei se kuitenkaan ole saari yhteiskunnassa: suomenlinnalaiset ovat suomalaisia ja helsinkiläisiä, joita yhteiskunnan yleiset turvajärjestelmät suojaavat siinä kuin muitakin, myös lintuinfluenssan varalta. Kaisa Kuuranne Suomen maantieteellinen sijainti kaukana pohjoisessa on kerrankin eduksi: arvioiden mukaan sairastuneet linnut eivät kaikissa tapauksissa selviydy rasittavasta muuttomatkasta. Lintuinfluenssa on kuitenkin tulossa, ei ole mitään syytä luulla, että se jättäisi juuri Suomen väliin. Tulevaa kevättä ja muuttolintuja ajatellen on syytä pitää mielessä ainakin seuraavat asiat. LINTUJEN TAUTI Lintuinfluenssa on edelleenkin (niinkuin tämän viruksen aikaansaama tauti on nyt 10 vuotta ollut) lintutauti. Yhtään sellaista sairastumista, jossa tauti olisi tarttunut villistä linnusta ihmiseen, ei ainakaan vielä tiedetä. Kaikki ihmistartunnat ovat tapahtuneet siipikarjan kautta. Sen vuoksi kaikkialla Euroopassa viranomaisten ensisijainen huoli nyt onkin suojata kanat ja muut tarhalinnut tartunnalta. VIRKAELÄINLÄÄKÄRIT VALMIUDESSA Suomen valmiusorganisaation muodostavat läänineläinlääkärit ja heidän alaisinaan toimivat valmiuseläinlääkärit, joita on yhteensä n. 70. Virkaeläinlääkäreiden yhteystiedot löytyvät puhelinluettelosta kuntien ja läänien kohdalta. Hoitokuntakin voi välittää ilmoituksen eteenpäin, jos oikeaa tahoa ei siinä tilanteessa tule mieleen. Yksittäisten kuolleena löydettyjen tai sairaiden luonnonlintujen tutkimista lintuinfluenssan varalta ei nykytilanteessa pidetä tarpeellisena, mutta jos kuolleita lintuja löytyy useita samoilta paikoilta, asia on jo astetta vakavampi. Eläinlääkäri päättää myös lintujen toimittamisesta tutkittaviksi. Lintujen joukkokuolemana voidaan pitää esim. yli viiden kuolleen joutsenen tai yli kymmenen muun kuolleen linnun löytymistä. Suojeltuja valkoposkihanhia pesii Suomenlinnassa noin 100 paria. Mikäli hoitokunta määrätään poistamaan kuolleet linnut ja mahdollisesti desinfioimaan löytöpaikat, se tehdään eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Eelan tai maatalousministeriön ohjeiden mukaisesti asianmukaisesti suojautuneena. VALKOPOSKIHANHIEN RISKI? Valkoposkihanhet ovat yksi muuttavien vesilintujen ryhmä, joka täällä saaressa tuntuu erityisesti keskusteluttavan. Suomenlinnassa pesivä kanta on n. 100 paria ja se on arviolta 10 15% koko Helsingin seudun valkoposkista. Emme siis ole tämän asian kanssa yksin: Tapiolan ympäristössä kanta on vankempi kuin täällä. Hoitokunnalla ei ole ohjetta tai valtuuksia näiden lintujen erityiskohteluun. Valkoposkihanhi on suojeltu laji ja jos se vastoin nykyistä tietoa osoittautuu erityiseksi lintutaudin kantajaksi tai levittäjäksi, viranomaiset hoitavat tarvittavat toimet. Viruksen muuntuessa ihmiselle vaaralliseksi lintujen ulosteet muodostavat riskin. Suomenlinna on laaja, osin luonnonvarainen alue, jota ei mitenkään voi pitää täysin puhtaana lintujen ulosteista. Siinä tilanteessa hoitokunta tekee puhdistustyötä maatalousministeriön ohjeiden mukaisesti. Kissojen ja koirien omistajia kiinnostava tieto on, ettei lintuinfluenssaa pidetä lemmikkieläimille vaarallisena. PANDEMIA 40 VUODEN VÄLEIN Jos lintuinfluenssa muuntuu ihmisestä ihmiseen tarttuvaksi, voi syntyä pelätty pandemia. Virusasiantuntijoiden mukaan näin käy keskimäärin 40 vuoden välein. Edellinen pandemia oli 1900-luvun keskivaiheilla liikkunut ns. Hongkongilainen influenssa, jonka vaikutukset jäivät olennaisesti vähäisemmiksi kuin sen Espanjantautina tunnetun edeltäjän. Ero näiden kahden välillä selittyy mm. hygieniaolojen parantumisella ja lääketieteen olennaisella kehittymisellä. Kaisa Kuuranne TÄRKEINTÄ HYVÄ HYGIENIA Suomi on kehittynyt länsimainen yhteiskunta, jossa tekninen ja tiedollinen etukäteisvarustautuminen on niin hyvää kuin se tällaisessa tapauksessa yleensä voi olla. Suomenlinnassa toimii useita viranomaistahoja (mm. armeija ja rajavartiosto), joilla on valmius toimimiseen poikkeustilanteissa. Toistaiseksi yksityisille ihmisille annetut tärkeimmät ohjeet ovat kuolleisiin lintuihin koskemiskielto ja kehoitus hyvään käsihygieniaan. Tietoa lintuinfluenssasta ja varautumisesta siihen saa mm. seuraavilta internetsivuilta: ja Jaakko Antti-Poika Suomenlinnan hoitokunta

16 16 Lapset saivat kerhon Suomenlinnalaisvanhemmat ovat huokailleet kateellisina kuunnellessaan kuinka mantereella lapsen voi viedä pariksi tunniksi kerhoon tai puistoon. Viime syksynä täällä saaressa tartuttiin vihdoin härkää sarvista ja kysyttiin kaupungilta, voisiko vastaavaa toimintaa saada tänne saaristoon. Haaveesta tuli totta: kerho aloitti toimintansa helmikuun lopussa. Minna Leino, kahden pienen pojan äiti Kustaanmiekalta, lähetti lokakuussa sähköpostia sosiaalivirastoon ja onnistui heti vetämään oikeasta narusta. Suomenlinnan päivähoitopaikkojen rajallisuus, saarten korkea syntyvyys ja harvakseltaan kulkeva lautta vakuuttivat kaupungin edustajat, ja aloitteeseen suhtauduttiin alusta alkaen myönteisesti. Suomenlinnassa on paljon alle kouluikäisiä kotihoidossa olevia lapsia, ja heille on ollut niukasti ohjattua tekemistä. Seurakunnan kerho kokoontuu kerran viikossa, mutta ei vakuutussyistä ota vastaan alle 3-vuotiaita. Torstaisin kokoontuva perhekerho on puolestaan nimensä mukaisesti tarkoitettu perheille, eli lapset ovat siellä vanhempiensa kanssa. VIAPORI-LISTA JA VIIDAKKORUMPU Seuraava askel kerhon toteuttamiseksi otettiin marraskuussa, jolloin johtava leikkipuisto-ohjaaja Anja Virolainen pyysi kartoittamaan todellisten kerhoasiakkaiden määrää. Viraston väki taisi hiukan hätkähtää, kun heille toimitettiin toistakymmentä nimeä sisältävä lista parissa päivässä! Mutta perheiden tavoittaminen täällä on helppoa. Viapori-listaa luetaan ahkerasti, ja viimeistään leikkipuistoissa tai kaupalla sanan saa niillekin, jotka eivät tällä listalla vielä ole. Perinteisiä ja digitaalisia ilmoitustauluja tarvittiin jälleen tammikuussa, jolloin eteläisen perhekeskuksen työntekijät halusivat kutsua perheet asukasiltaan päiväkotiin. Paikalle saapui parikymmentä vanhempaa, jotka saivat kertoa viraston edustajille toiveistaan. Yksi toive nousi ylitse muiden: että saisi käydä kaupungilla päiväaikaan ilman mukana roikkuvia lapsia. Monelle pari-, kolmevuotiaan vanhemmalle oli tärkeää sekin, että lapsi pääsisi leikkimään muuallakin kuin oman äidin helmoissa. KERHO KERRAN VIIKOSSA Asukasillan aikana tuli selväksi, että kaupunki ei pysty täyttämään vanhempien toiveita pari, kolme kertaa viikossa kokoontuvasta aamupäiväkerhosta. Sosiaalivirasto ei saa mistään lisää rahaa Suomenlinnan uuteen kerhotoimintaan, vaan toiminta on järjestettävä olemassa olevin voimavaroin. Tästä syystä kerho kokoontuu nyt keväällä vain kerran viikossa, kaksi tuntia kerrallaan. Kerhoa vetää kaksi kokenutta lastenohjaajaa, ja sen tavoitteena on lasten sosiaalisen kasvun tukeminen; lapset pääsevät harjoittelemaan itsenäistä toimintaa ja ryhmässä olemista. Kerho on tarkoitettu 2 5 -vuotiaille, kotihoidossa oleville suomenlinnalaisille lapsille, ja hakemuksia saa esimerkiksi sosiaaliviraston nettisivuilta. Ryhmään mahtuu 12 lasta. Kerho pidetään Suomenlinnan päiväkodin tiloissa. Päiväkodin väki ansaitseekin lämpimät kiitokset joustavuudesta ja myötämielisestä suhtautumisestaan. TULEVAISUUS Tällä erää kerho päättyy toukokuun lopulla, ja silloin mietitään sen mahdollista jatkoa syksyllä. Löytyykö riittävästi yli kaksivuotiaita kerholaisia, järjestyvätkö tilat, ja pystyykö kaupunki järjestämään ohjaajat? Voidaanko kerhotoimintaa kasvattaa niin, että se pitäisi pienet puuhakkaina useampana aamupäivänä viikossa? Vanhempien aktiivisuus on jatkossakin erittäin tärkeää. Toiveita ja terveisiä sosiaalivirastoon voi lähettää esimerkiksi allekirjoittaneiden kautta. Minna Leino ja Auli Aho Hyvää kevättä kaikille veneiden krapsuttajille Suomenlinnan Venekerho ry Osta kaksi musiikkicd:tä kympillä, saat leffavuokraussetelin Ensimmäisellä kerhokerralla paikalla olivat mm. Petros Hirsimaa, Aava Rantala (äitinsä Kirsin sylissä), Luca Ojala (äitinsä Annen sylissä), Veikka Leino, Maiju (ohjaaja Marjut Haanpää), Kuutti Kivinen, Lauri Kotivuori (äitinsä Helenan sylissä), Anna (ohjaaja Anna Aarnio) ja Joonas Pesonen (hoitajansa Lassin sylissä). kaupanpäälle! Auli Aho