3 Haminan Energian vuosi Toimitusjohtajan katsaus 8 Varatoimitusjohtajan katsaus 12 Suomen energiavuosi Energialiiketoiminta

Transkriptio

1 Vuosikertomus 21

2 Sisällys 3 Haminan Energian vuosi 21 4 Toimitusjohtajan katsaus 8 Varatoimitusjohtajan katsaus 12 Suomen energiavuosi Energialiiketoiminta 16 Verkostoliiketoiminta 18 Tietohallinto 2 Yhteiskuntavastuu 24 Hallituksen toimintakertomus 26 Hallitus 28 Tilinpäätös 46 Review by the Managing Director 5 Yhteystiedot Haminan Energia Oy on monipuolinen energia-alan palvelutuotantoon erikoistunut yritys, joka on 1 % Haminan kaupungin omistuksessa. Toimintamme selkärangan muodostavat sähkön-, maakaasun-, kaukolämmön ja tiedonsiirtoverkot, niiden ylläpito ja operointi sekä kaukolämmön ja prosessiteolllisuuden erilaisten energiapalveluiden tuotanto. 2 3

3 Toimitusjohtajan 4 katsaus Vuosi 21 muistetaan suurista energiapäätöksistä. Eduskunta antoi myönteisen periaatepäätöksen kahdelle uudelle ydinvoimalaitokselle, joista toinen on Haminan Energialle erittäin tärkeä Fennovoima-hanke. Samoin linjattiin energiaverotuksen tulevaisuus sekä uusiutuvien energioiden tukipolitiikka. Energian hinnat vahvistuivat voimakkaasti vuoden aikana johtuen Aasian kysynnän kasvamisesta, Euroopan alueen kylmemmistä säistä ja niukasta pohjoismaisesta vesitilanteesta. Haminan alueen teollisuuden energiankäyttö palasi taantumaa edeltäneelle tasolle. Energia-ala muistaa vuoden 21 myös monista myrskyistä, joiden seurauksena pahimmilla alueilla asiakkaat olivat ilman sähköä jopa useita viikkoja. Sähköverkkojen kriittisyys yhteiskuntamme elintärkeiden toimintojen turvaajana nousi taas esille ja on odotettavaa, että valtiovalta asettaa uusia vaatimuksia toiminnoille. Haminan Energialle vuosi 21 oli laadun ja toimitusvarmuuden kannalta historian paras; huolto- ja vikakeskeytykset asiakasta kohden olivat vain 1 minuuttia 32 sekuntia. Haminan talousalueen merkittävin ja kauaskantoisin tapahtuma oli Haminan ja Kotkan satamien fuusiopäätös. Uusi satamayhtiö aloittaa vuoden 211 keväällä, ja tällä yhdistyneellä satamalla tulee olemaan erittäin positiivinen vaikutus myös Haminan alueen koko elinkeinoelämään. Summan Tuulipuisto, joka on yhtiön historian merkittävin investointi, otettiin kaupalliseen käyttöön vuoden lopulla. Yhtiön tuulivoimatuotanto on Kemin ja Summan puistojen ansiosta ennätykselliset 3 prosenttia sähkön myynnistä. Tuulisähkö on myös saanut ilahduttavan vastaanoton asiakaskunnassamme. Sähköasiakkaiden määrä kasvoi 2 prosenttia vuonna 21. Sähkökauppa ja riskienhallinta onnistuivat myös erittäin hyvin, minkä ansiosta sähkönmyynti teki suunniteltua paremman tuloksen. Yhtiön liiketoiminnallinen tulos kasvoi kolmanneksen. Hyvän liiketuloksen lisäksi olen erittäin tyytyväinen, että yhtiömme onnistui myös laadullisissa tavoitteissa erinomaisesti. Haminan kaupungin yhtiölle asettama omistajapolitiikka toteaa: Haminan Energia Oy:n tavoitteena ei ole tuottaa ensisijaisesti voittoa omistajalleen vaan tavoitteena on turvata energiahuollon toimintavarmuus, energian laatu ja hinnan kilpailukyky sekä energiatoimialan paikallinen kehittäminen omistajapolitiikan mukaisesti. Näistä koostuvat Haminan kaupungin sekä sen asukkaiden ja elinkeinoelämän toiminnan tärkeät perustekijät. Yhtiö onnistui näissä tavoitteissa vuonna 21 varsin hyvin. TUOTANTOTUKIJÄRJESTELMÄN ODOTTELU JA UUDET VEROLINJAUKSET HÄMMENSIVÄT Kun yhtiö teki investointipäätöksen Summan Tuulipuistosta vuonna 28, oli syöttötariffia valmisteltu jo jonkin aikaa ja tuen piti astua voimaan vuoden 29 aikana. Valitettavasti tätä kirjoitettaessa ei Suomessa ole vieläkään voimassaolevaa tuotantotukijärjestelmää. Myös vanhat, vuonna 21 uusiutuvan energian tukea saaneet laitokset, ovat joutuneet yllätykselliseen tilanteeseen; vanhaakaan tukea ei makseta jo investoiduille laitoksille. Tilanne on johtanut jopa hiilen polttoon metsäenergian sijaan. Tuen puuttuminen on vaikuttanut niin Kemin tuulivoimalaan kuin Summan Tuulipuistoon. Myös Haminassa toimivan tuulivoimatehtaan toimintaa on tämä lopullisen ratkaisun pitkittyminen hankaloittanut kohtuuttomasti. Suunniteltu tuotantotukijärjestelmä ei valitettavasti ole onnistunut biokaasulla tuotetun sähkön ja biokaasun hyödyntämisen kannalta. Järjestelmää tulisi muuttaa biokaasun osalta niin, että siitä saataisiin toimiva ja uusiutuvan energian lisäämistavoitteisiin tähtäävä kannustinjärjestelmä. Suomessa löytyy todella paljon tätä pienimuotoisesti hyödynnettävää energiaa. Meillä tuntuu vain puuttuvan poliittinen tahto vaikuttaa kokonaisvaltaisesti kestävään kehitykseen. Tukijärjestelmässä on myös mahdollistettava biokaasun hyödyntäminen liikennekäytössä. Nykyinen malli ohjaa biokaasun käytön sähkön ja lämmön tuotantoon liikennekäytön kustannuksella. Pahimmillaan biokaasusähkön tukeminen ja pakkotuottaminen syrjäyttää verkossa muuta päästötöntä sähköenergian tuotantoa; liikennekäytössä tätä vaaraa ei ole. Tukiperiaatteet ja tasot tulisi olla samat niin liikennebiokaasulle kuin biokaasusähkölle, jolloin kannattavuus ja tekniset mahdollisuudet ratkaisisivat tehokkaimman käytön. On muistettava, että liikenne on tärkein päästölähde ja liikenteen päästöjen rajoittamiseen tulisi suhtautua kaikella vakavuudella. Liikennekäytössä kaasun lähes koko energiasisältö saadaan hyödynnettyä, kun taas sähköntuotannossa hyötysuhde jää alle 4 prosenttiin. Biokaasu on puhtain nykyisiin auton moottoreihin soveltuva biopolttoaine, ja liikennebiokaasun tuotantoketjun energiatehokkuus on ylivertainen muiden liikenteen biopolttoaineiden tuotantoketjuihin verrattuna. Tuotantotukeen tulisi lisätä biokaasun liikennekäytölle oma liikennepreemio, joka vastaisi biokaasun sähköntuotannon lämpöpreemiota 5 /MWh. Nykyisen esityksen mukaan sähköä tuottavalle biokaasulaitokselle myönnetään syöttötariffia 83,5 /MWh. Lisäksi lämpöä hyödyntäville laitoksille myönnetään 5 /MWh lämpöpreemio, mikäli laitoksen kokonaishyötysuhde ylittää 5 prosenttia. Liikennebiokaasua tuottavalle biokaasulaitokselle, minkä kokonaishyötysuhde on aina yli 8 prosenttia, ei esitetyssä syöttötariffijärjestelmässä ole myönnetty minkäänlaista tukea. Liikennebiokaasun tuottaja joutuu investoimaan kaasun jalostuslaitteistoon ja perustamaan investoinnin vasta kasvussa olevan kaasuajoneuvokannan varaan. On välttämätöntä, että järjestelmä laajennetaan kattamaan myös liikennekäyttö, ja myönnettäisiin liikennebiokaasua tuottaville laitoksille vähintään lämpöpreemiota vastaava liikennepreemio 5 /MWh. Energiaverotuksen rakenneuudistuksessa on jäänyt tarkastelematta energiakenttämme kokonaisuus, energiankäytön kokonaisvaltaiset vaikutukset. Lisäksi valmistelussa ja päätöksenteossa on otettu kantaa sovellettaviin tekniikoihin ja käytettäviin energialähteisiin eikä verotuksen ohjaavaan vaikutukseen. Ymmärtääkseni muutoksella on kuitenkin haettu päästöjen vähentämistä ja uusiutuvien energioiden käyttöön saamista. Siinä tapauksessa energialähteen ja sovellettavan tekniikan ratkaisut tulee jättää toimijoille, jotka hakevat parhaimmat ratkaisut teknisen kehityksen ja tehokkaimman käyttösovelluksen tai kohteen kautta. Hämmästyttävin vaikutus osui maakaasun osalle kesäisessä ehdotuksessa. Maakaasun puhtaus, monipuolisuus ja tehokkaat käyttöominaisuudet syrjäytettiin täysin valmistelussa. Unohdettiin yllätyksellisesti kaikki ne toimenpiteet ja mahdollisuudet, joita maakaasulla on päästöjen vähentämisessä. Ehdotuksen pahimmat vaikutukset olisivat olleet hiilenkäytön lisääntyminen puhtaamman maakaasun kustannuksella. Onneksi lakiesitystä korjailtiin jonkin verran, mutta paljon on vielä jäänyt työtä tehtäväksi varsinkin liikennekäytön osalta. Paras korjaus tilanteelle olisi siirtyä puhtaasti päästöpohjaiseen tuotannon ja kulutuksen verotukseen ja luopua teennäisestä ja laskennallisesta hiilisisällön verotuksesta yhdistettynä päästökauppaan. VUONNA 211 TEHDÄÄN UUSIA ENERGIAPOLIITTISIA LINJAUKSIA Euroopan unioni kamppailee tällä hetkellä vaikean taloustilanteen kimpussa. Euromaiden talouskriisi vaatii jäseniltään sitoutumista samalla kun nouseva inflaatio vaatisi tiukempia ohjaustoimenpiteitä. Japanin luonnonkatastrofi ydinvoimatuhoineen tulee muuttamaan valtavasti energiapoliittisia lupauksia. Samalla on herännyt arvostelu uusiutuvien energioiden tukitoimenpiteiden tehottomuudesta ja kalleudesta. On totta, että Euroopassa on varsin surutta tuettu uusiutuvia energioita. Tuet ovat johtaneet jopa tukkipuun polttoon ja varsin tehottomiin aurinkosähköinvestointeihin. Uusiutuvaan energiaan on myös panostettu lisäämällä uusiutuvaa komponenttia perinteiseen fossiiliseen polttoaineeseen. Tällä saadaan kyllä uusiutuvan osuutta kasvatettua, 5

4 Toimitusjohtajan katsaus Päästöjen verotus ja uuden tuotannon tukeminen tulisi pohjautua laitteen tai laitoksen todellisen ominaiskulutuksen ja päästöjen mukaan. 6 mutta samalla kasvaa myös ominaiskulutus eikä lopputulos kaikilta osin täytä kestävän kehityksen kriteereitä. Samalla etenkin vanhojen laitteistojen käytettävyys ja kunto joutuvat koetukselle. Päästöjen vähentämiseen tähtäävä päästökauppa on myös paljastanut hiilenmustan puolensa. On selvinnyt, että päästöoikeuksia tehtaillaan varsin kyseenalaisilla tempuilla ja päästökauppa on luonut miljardien liiketoimintakehyksen, jolla ei ole mitään tekemistä varsinaisen tavoitteen kanssa. Lopulta on myös paljastunut miljoonien päästöhuijaukset ja varkaudet. On aivan oikeutettua kyseenalaistaa tämän hyvin kalliin ja byrokraattisen järjestelmän vaikutus todelliseen päästöjen vähenemiseen. Tällä hetkellä arvostelua nykyisistä energiatukijärjestelmistä on esitetty ainakin Hollannissa ja Norjassa, ja uskon keskustelun kiihtyvän vuoden 211 aikana. Myös Suomessa uusi hallitus joutuu ottamaan energiaverotuksen ja energiatukipolitiikan linjauksiin uutta näkökulmaa. Niin Euroopassa kuin Suomessakin maakaasun asema ja käyttömahdollisuudet on otettu uuteen tarkasteluun. Maakaasuvarat ovat liuskekaasuesiintymien hyödyntämisellä kasvaneet merkittävästi niin Pohjois-Amerikassa kuin Euroopassakin. Parempi omavaraisuus yhdistettynä puhtauteen, tehokkuuteen ja monipuolisuuteen nostavat maakaasun takaisin sille kuuluvalle paikalle käytettävissä energialähteissä. Ydinvoiman osalta on tapahtunut samansuuntainen uudelleen arviointi, joka on nostanut ydinvoiman uuteen harkintaan monissa maissa. Japanin tapahtumat asettavat ydinvoimalle uusia turvallisuus- ja käyttövarmuusvaatimuksia kaikkialla maailmassa. Ehkä nyt olisi jo sen kauan peräänkuuluttamani periaatteen vuoro: Päästöjen verotus ja uuden tuotannon tukeminen tulisi pohjautua laitteen tai laitoksen todellisen ominaiskulutuksen ja päästöjen mukaan. Päästöistä tulisi huomioida kaikki päästöt; hiilidioksidin lisäksi myös kaikki muut haitalliset kaasut ja kaikki hiukkaspäästöt. Olisi tunnustettava, että myös puun poltosta tulee päästöjä. Verotuksella ja tuilla ei tulisi kannustaa energiankulutuksen kasvuun vain sillä varjolla, että polttoaine sattuu olemaan uusiutuvaa. Päästöt siis rajoitettaisiin ja hinnoiteltaisiin kaikille laitoksille, laitteistoille, moottoreille yms. samoilla periaatteilla riippumatta niiden käyttämästä polttoaineesta. Uusiutuvalle tai kierrätetylle polttoaineelle maksettaisiin tuotantotukea. Tällä periaatteella saataisiin uusiutuva tai kierrätettävä materiaali ohjattua tehokkaampiin prosesseihin ja säästettyä kokonaisenergian käyttöä. Päästökauppajärjestelmästä tulisi tietenkin luopua tässä yhteydessä. Hämmästyttävä on myös väite, että sähkölämmitys olisi pahin hiilijalanjäljen kasvattaja. Väite on täysin perusteeton. Sähkö on energiatehokkain lämmitystapa, jos verrataan rakennusten, etenkin pientalojen, ominaiskulutusta. Tässäkin pitäisi tutkia käytettyjä polttoaineita ja niistä tulevia päästöjä. Miten paljon tuulisähköllä lämmitetty omakotitalo tuottaa päästöjä? Miksi sähkölämmitys on saastuttavaa, mutta sähköautolla ajaminen ei saastuta yhtään? Moniportaisista ja vaikeaselkoisista päästökauppa- ja verorakennejärjestelmistä olisi syytä hankkiutua eroon ja siirtyä kaiken tuotannon ja kulutuksen todellisten päästöjen mukaiseen verotukseen ja siirtää tuet investointien ja raaka-aineen tuotannon puolelle. Valtion verotus tulisi hoitaa erikseen, ei energiaverotuksen kautta. Jos meillä olisi selkeä ja tasapuolinen järjestelmä, tuotanto ja kulutus ohjautuisivat markkinaehtoisesti tehokkaampaan ja kestävän kehityksen kannalta parhaimpaan ratkaisuun. Näillä perusteilla uskon, että voimme nähdä vuoden 211 aikana uusia energiapoliittisia linjauksia niin Suomessa kuin Euroopan unioninkin sisällä. VUODEN 21 TÄRKEIMMÄT PANOSTUKSET Yhtiön tärkeimmät panostukset omaan päästöttömään tuotantoon etenivät hyvin. Fennovoima-hanke sai eduskunnalta myönteisen periaatepäätöksen kesällä 21 ja se jatkuu nyt täydellä teholla. Asia on erittäin tärkeä meille monesta syystä. Hanke nostaa Haminan Energian sähköntuotannon omavaraisuuden lähes sataan prosenttiin, jolloin alueemme sähkönkäyttö ei ole enää markkinoiden ja tuonnin armoilla. Moni kyseenalaistaa ydinvoiman turvallisuuden ja järkevyyden Japanin tapahtumien jälkeen. Vastuuntuntoisesti ja kokonaisvaltaisesti harkittuna ydinvoima on kuitenkin hyväksyttävä ratkaisu niin kauan kuin tuomme sähköä Suomeen muualta parin ydinvoimalan verran. Fennovoima-hanke tarjoaa edullista ja vakaahintaista energiaa, joka mahdollistaa yhtiön lisäpanostukset uusiutuviin energioihin ja paikalliseen tuotantoon ja mikä parasta; tuotanto on päästötöntä. Fennovoiman osakaskunta kasvoi syksyllä 21 ja osakkaita on nyt 7. Yhtiön historian suurin investointi, Summan Tuulipuisto, otettiin kaupalliseen käyttöön syksyllä 21. Yhtiön tuulivoimakapasiteetti on nyt 15 MW ja tuotannon osuus sähkön myynnistä 3 prosenttia. Asennettu kapasiteetti on noin 1 prosenttia Suomen tuulivoimakapasiteetista. Summan Tuulipuiston tuotanto ja tuuliolosuhteet ovat vastanneet suunnitelmia ja laskelmia. Samoin asiakkaiden vastaanotto päästöttömälle tuulienergialle on ollut erinomainen. Yhtiö on aloittanut suunnitelmat laajentaa tuulivoimatuotantoa edelleen sataman alueelle. Kolmas merkittävä investointimme, Harjun biokaasulaitos, odottaa jo toista vuotta tuotantotukijärjestelmän lopullista varmistumista. Näkemyksemme mukaan saamme tarvittavat vastaukset maaliskuun aikana, ja investointi voitaisiin käynnistää ja ottaa kaupalliseen käyttöön vuoden 212 alussa. Harjun kaltaisia kierrätettävään raaka-aineeseen pohjautuvia biokaasulaitoksia tullaan varmaan näkemään useita Haminan Energian kaasuverkon alueella. Sähköverkon laajennus- ja perusparannusohjelmaa jatkettiin vuonna 21 keskustan alueella, Summan alueella sekä 11 kv:n asemilla. Yhtiö on panostanut määrätietoisesti sähköverkon laatuun ja kilpailukykyyn ja saavuttanut 7 prosentin kaapelointiasteen, toimivat varayhteydet sekä erittäin korkean luotettavuuden. Ohjelmaa tullaan jatkamaan vielä muutaman vuoden ajan. Tietoliikenteessä Wimax-verkon kilpailukyky on osoittautunut erittäin hyväksi haja-asutusalueilla. Monin paikoin Wimax-yhteys on ollut asiakkaille paljon edullisempi ja toimivampi ratkaisu kuin valtakunnallinen laajakaistahanke. Yhtiö teki myös päätöksen käyttää omaa tiedonsiirtoverkkoa mittareiden etäluennassa. Ratkaisulla saadaan paras järjestelmien käytettävyys ja kustannustehokkuus. Yhtiö jatkoi tutkimus- ja tuotekehityspanostustaan tuulivoiman tuotantoon, biokaasutekniikkaan sekä langattomiin tiedonsiirtotekniikoihin. Levätuotannon mahdollisuuksista biokaasutuotannossa saatiin hyviä tuloksia. Levätuotannon avulla biokaasuvoimala toimii tasaisesti ja tehokkaasti. Tuulivoimatuotannossa tekninen kehitys ja uudet torniratkaisut mahdollistavat tuotannon sijoittamisen kustannustehokkaasti sisämaahan. Sadan voimalan tavoite Kymenlaaksoon ei ole mahdottomuus. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Haminan Energia täytti 11 vuotta Pitkän historian kuluessa sähkölaitos on muuttunut monialaiseksi palveluyritykseksi. Yhtiö on jo 2-luvun alussa valinnut strategiakseen panostuksen omaan tuotantoon sekä alueen asiakas- ja teollisuusprosesseihin. Strategia on osoittautunut onnistuneeksi ja yhtiö on onnistunut hyödyntämään uusiutuvan ja päästöttömän energian mahdollisuudet. Haminan kaupungilla on myös mahdollisuutensa luoda kaupungistamme edelläkävijä uusiutuvan energian, energiatehokkaan kaavoituksen ja rakentamisen sekä niihin liittyvien uusien ideoiden ympärille. Haminan Energian omistajapolitiikka ohjaa jo vahvasti kehitystä tähän suuntaan: Haminan alueen tärkeitä kilpailutekijöitä ovat edullinen ja toimitusvarma energia, panostukset uusiutuvaan ja päästöttömään energiaan sekä kilpailukykyiset, monipuoliset laajakaistayhteydet. Näillä kilpailutekijöillä varmistetaan nykyisen teollisuuden elinmahdollisuudet ja uuden toiminnan sijoittuminen alueelle. Monipuolinen tarjonta laajakaistayhteyksissä edistää tietoyhteiskunnan kehitystä alueella ja parantaa erityisesti haja-asutusalueiden elinvoimaisuutta. Myös hajautettu, paikallinen tuotanto ja alueella syntyvien jätevirtojen hyödyntäminen takaisin energiantuotantoon vähentää ympäristökuormitusta ja edesauttaa uutta elinkeinotoimintaa. Yhtiön tulee toiminnassaan panostaa uusiutuvaan ja päästöttömään energiaan, energian käytön tehostamiseen, ja monipuolistamiseen sekä tietoliikenneyhteyksien tarjonnan lisäämiseen etenkin haja-asutusalueilla. Tietopalveluiden toteuttaminen kuntalaisille pyritään toteuttamaan yhteistyössä kaupungin kanssa. Paikallisen tuotannon lisääminen yhdessä alueen maatalouden ja teollisuuden kanssa tavoitteena saavuttaa mahdollisimman korkea maatalouden ja teollisuuden energian omavaraisuus, päästöjen leikkaus ja raaka-aineiden kierrätys. Vuonna 22 yhtiön sähköntuotannon tavoitteena on olla täysin omavarainen sekä saavuttaa 9 prosentin osuus tuotannosta joko päästöttömillä tai uusiutuvilla tuotantomuodoilla. Maakaasun ja kaukolämmön tavoitteena on saavuttaa vuoteen 22 mennessä 38%:n osuus kaikesta muusta kuin teollisuuden käytöstä joko päästöttömillä tai uusiutuvilla tuotantomuodoilla. Teollisuuden osalta yhtiön tulee pyrkiä saavuttamaan samat tavoitteet yhteistyöllä vaarantamatta teollisuuden kilpailukykyä. Yhtiö jatkaa investointejaan päästöttömiin ja uusiutuviin energialähteisiin. Yhdistettynä paikalliseen tuotantoon ja elinkeinoelämään tämä antaa yhtiöllemme erittäin hyvän pohjan liiketoiminnalle. Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja tiedonsiirtoverkkojen synergia luo monipuolisen ja tehokkaan palvelutarjonnan asiakaskunnallemme. Tietohallinnon ja tiedonsiirron kustannukset ja tehokkuus tulevat nimittäin olemaan energiayhtiöiden tärkeä menestystekijä tulevaisuudessa. Satamien yhdistyminen ja teollisuuden toipuminen taantumasta tulevat antamaan hyvät lähtökohdat Haminan talousalueen kehitykselle. Omistajapolitiikkamme on haastava ja sen toteuttamiseen tarvitsemme kaikkien Teidän tukeanne; asiakkaamme, sidosryhmämme ja ennen kaikkea henkilöstömme. Kiitän Teitä kaikkia vuodesta 21. Timo Toikka Toimitusjohtaja 7

5 Varatoimitusjohtajan katsaus Talous kääntyi kuluneen vuoden aikana kasvuun vuonna 28 alkaneen romahduksen jälkeen, mikä näkyy myös Haminan talousalueen energian käytön kasvuna. Teollisuus oli koko valtakunnassa hyvänä veturina energian käytön lisäämisessä, oma vaikutuksensa oli myös viime talven kovilla pakkasilla sekä alkutalvesta että loppuvuonna. Sähköenergian kokonaiskäyttö Suomessa kasvoi 7,6 prosenttia, josta teollisuuden käytön kasvu oli 1,6 prosenttia ja muun sähkön käytön kasvu oli 5 prosenttia. Kaikkiaan sähkön käyttö Suomessa jäi 87,5 terawattituntiin. Tuulivoiman tuotanto kasvoi yli kuusi prosenttia. Sähkön nettotuonti väheni kolmetoista prosenttia vuodesta 29 Venäjän tuonnin pysyessä lähes ennallaan, Viron tuonti kasvoi ja Pohjoismaiden kanssa sähkökauppa oli vientivoittoinen. Sähkön hinta Suomessa vuonna 21 oli keskimäärin 53 prosenttia kalliimpi kuin vuonna 29. Haminassa sähkön käyttö kasvoi runsaat 12 prosenttia edellisvuodesta ollen 176 GWh. Maakaasun hankinta Haminassa oli 435 GWh, jossa on kasvua edellisvuoteen verrattuna reilut 15 prosenttia. Kylmä talvi lisäsi lämmityskäyttöä, mutta suurempi osa kasvusta on piristyneen teollisen toiminnan ansiota. Energiaverojen korotukset puhuttivat alaa runsaasti kuluneen vuoden aikana. Ne vaikuttavat teollisuuden kilpailukyvyn lisäksi huomattavasti monia muita maita enemmän sähkön käyttäjiin runsaan energiantarpeemme vuoksi. Vuodenvaihteessa voimaan astuneet korotukset veivät Suomen verottajien kärkikastiin Euroopan unionissa. Energiaverotuksen korotuksille on esitetty myös lisäpaineita tulevaisuudessa. Päästökauppajärjestelmäkin on uudistumassa ja vuoden 213 alusta energiaverojen lisäksi valtiolle alkaa kertyä tuloja päästöoikeuksien huutokaupasta. Huutokauppatulot saattavat olla hyvinkin merkittävät, ja tulo kerätään joka tapauksessa pääosin sähkön ja lämmön tuotannolta, joiden kustannusten nousu kerätään puolestaan kuluttajilta. Olisikin tarkoituksenmukaisinta suunnata verotuksen painopiste energian kulutuksen sijaan päästöihin, mikä edistäisi parhaiten myös ilmastotavoitteen saavuttamista. Päästöttömälle sähköntuotannolle on jälleen esitetty myös ns. windfall-veroa, joka jo kerran todettiin vaikeaksi tai mahdottomaksi toteuttaa. Järjestelmä olisi kaiken lisäksi ainakin osittain päällekkäinen päästökaupan kanssa ja huonontaisi sen ohjausvaikutusta. Alan pitäisi kuitenkin kaiken tämän lisäksi vielä kyetä investoimaan käyttövarmuuteen. Kotitaloussähköä Suomea enemmän EU:ssa verottavat ainoastaan Tanska, Saksa ja Ruotsi. Sähköenergian kokonaishinta kuluttajalle jakautuu kolmeen osaan, joista verojen osuus on 31 prosenttia, sähkönsiirron osuus on keskimäärin 28 prosenttia ja kilpaillun sähköenergian osuus on keskimäärin 41 prosenttia. Energiavero peritään kokonaisuudessaan sähkönsiirron laskutuksen yhteydessä. Maakaasun verotuksen muutos herätti myös kiivaan keskustelun julkisuudessa. Maakaasulle tuleva vero on myös osoitus puhtaasti verotuksellisesta ratkaisusta, jolla ei ole tarkoitus ohjata energian käyttöä vähäpäästöisempään suuntaan. Maakaasua on käytetty Suomessa vuodesta 1974, ja maakaasun käytön vaikutukset muun muassa hiili- ja rikkidioksidin päästöihin ovat olleet merkittäviä. Verotus muuttuu portaittain maakaasun verotuksen noustessa huomattavasti enemmän kuin turpeen. Yhteistuotannossa maakaasun veron nousu on suurempi verrattuna kivihiileen ja erillisessä lämmön tuotannossa nousu on vastaavasti suurempi kuin raskaan polttoöljyn. Pienkäyttäjien osalta veroratkaisu oli kuitenkin sellainen, ettei sillä ole juurikaan vaikutusta maakaasun kilpailukykyyn verrattuna kilpaileviin polttoaineisiin. Maakaasumarkkinat tulevat muuttumaan tulevaisuudessa paljon. Suurimpana syynä muutokseen voidaan pitää liuskekaasun hyödyntämisen mahdollistanutta teknistä kehitystä. Yhdysvaltain kaasuntarpeesta katetaan jo lähes 1 prosenttia liuskekaasulla. Pelkästään Yhdysvaltain arvioidut varannot liuskekaasussa ovat yli kymmenkertaiset verrattuna tähän asti arvioituun kaasuvarantoon. Liuskekaasuesiintymiä on runsaasti Yhdysvaltojen ohella Australiassa, Kiinassa ja Euroopassa. Kaasumarkkinoilla on tällä hetkellä ylitarjontaa ainakin nesteytetyn maakaasun osalta. Maakaasun käyttöä liikennepolttoaineena tulisi kasvattaa, jotta biopohjaisten polttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista saavuttaisi tavoitteiden mukaiset määrät vuoteen 22 mennessä. Mikäli tarjolla oleva biokaasupotentiaali ohjataan mahdollisimman kattavasti liikennepolttoainekäyttöön, Suomen tavoitteleman uusiutuvien liikennepolttoaineiden osuuden saavuttaminen helpottuu huomattavasti. Olisi tarkoituksenmukaista hyödyntää biokaasun päästövähennysvaikutus nimenomaan liikennesektorilla, jossa päästövähennyskeinojen valikoima on muutenkin hyvin niukka. Hyödyntämällä yhdyskuntajätteen jälkikäsittelyssä biokaasutuotantoa voidaan biokaasun liikennepolttoaineen jakeluasemien määrää lisätä huomattavasti ja samalla vähentää päästöjä tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi liikennekäytössä biokaasun hyödyntämisaste ei ole riippuvainen lähistöllä olevasta lämpökuormasta, vaan se voidaan hyödyntää täysimääräisesti kaikissa olosuhteissa. Eteläisessä Suomessa valmiina oleva maakaasuinfrastruktuuri, jakeluverkko, tankkausasemat ja valmis ajoneuvokanta mahdollistavat biokaasun tehokkaan ja nopean käyttöönoton. Syöttämällä biokaasu maakaasuverkkoon se on kaikkien ajoneuvokäyttäjien ulottuvilla kaikissa maakaasun tankkauspis- 8 9

6 Varatoimitusjohtajan katsaus Uutena tutkimuskohteena biokaasutuotannossa on ollut menneen vuoden aikana levän kasvatus. 1 teissä koko maakaasuverkoston alueella. Biopolttonesteet, maa- ja biokaasu täydentävät toisiaan, ja liikennekäytössä löytyy tulevaisuudessa varmasti tilaa kaikille polttoainevaihtoehdoille eikä eri liikennepolttoaineiden vastakkainasettelu tuota kestäviä kokonaisratkaisuja. Myöskään ei voi jättää huomiotta sitä, että maakaasuverkosto takaa biokaasulle hyvän toimitusvarmuuden, ja maakaasun jakeluverkosto puolestaan takaa biokaasun hyötykäytön jatkuvuuden. Tukimuotoja jaettaessa tai veroja kohdennettaessa tulisikin erityisesti ottaa huomioon toimenpiteen vaikutukset päästökehitykseen, koska tarkoituksenahan on kuitenkin ennen muuta vähentää päästöjä. Uutena tutkimuskohteena biokaasutuotannossa on ollut menneen vuoden aikana levän kasvatus. Vihermassan käyttö parantaa biokaasulaitoksien kaasuntuottoa huomattavasti. Riippuen valitusta biokaasun tuotantoprosessista siinä syntyy kohtalaisen paljon myös nestemäisiä jakeita, joiden levittäminen lannoitteeksi peltoalueille on tehtävä hyvin lyhyen ajanjakson aikana sulaan maahan. Levittäminen on mahdotonta talviaikana, jolloin maaperä on jäässä. Sen varastoiminen on mahdollista, mutta lisää kustannuksia huomattavasti. Vihermassan tuottaminen kasvattamalla levää ratkaisisi kannattavalla tavalla nestemäisen jakeen käsittelyn. Nestemäisen jakeen sisältämä runsas typpi ja fosfori saataisiin näin ympäri vuoden tehokkaaseen käyttöön ja tuottamaan samalla raaka-ainetta biokaasuprosessiin. Nestemäisen jakeen voisi sen jälkeen laskea jätevesi- tai sadevesiviemäriin, millä estettäisiin tarpeeton typpi- ja fosforikuormitus ympäristöön sekä tehostettaisiin laitoksen ympärivuotista käyttöä. Tuulivoima herättää voimakkaita tunteita ja sillä on omat vankkumattomat kannattajansa kuin vastustajansakin. Lukemattomat tahot vastustavat tuulivoimaloiden rakennushankkeita, ja syyt, joiden perusteella hankkeita tulisi evätä, ovat moninaiset. Suomessa on käytössä noin 13 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu tuotantoteho on noin 197 MW. Se, löytyykö Suomesta tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja tavoitteena olevalle 6 TWh:n vuosituotannolle vuoteen 22 mennessä, saattaa osoittautua suuremmaksi haasteeksi kuin on alun perin arveltu. Tuulivoimaloiden sijoittaminen tulisikin ottaa huomioon kaavoituksessa paremmin ja harkita tuulivoimaloiden rakentamisen sallimista pelkän yleiskaavan perusteella. Asemakaava on usein hyvin samansisältöinen kuin yleiskaava. Mikäli tuulivoimahanke joutuu ympäristövaikutusten arviointiprosessiin, on lupakäsittelyyn menevä aika helposti kahdesta kolmeen vuotta mahdollisine valituskierroksineen. Tuulivoiman tuotantotuet on päätetty, mutta niiden voimaantulo on vielä avoin. Vuoden alusta päädyttiin tilanteeseen, että mitään tuotantotukia ei ole toistaiseksi voimassa. Syöttötariffin pitäisi olla voimassa, mutta tuen tasoa ja hyväksymispäätöstä koskeva lainsäädäntö astuu voimaan vasta myöhemmin valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Tilanteen pelastajana on ollut sähkön korkealla pysyttelevä markkinahinta. Puolustusvoimat on nostanut esille tuulivoimaloiden tutkavaikutukset. Tuulivoiman tutkavaikutusten selvittäminen on käynnistynyt, ja hankkeessa kehitetään tutkavaikutusten arviointiin työkalua, joka hyödyttää alan yrityksiä tuulivoimahankkeita koskevissa selvityksissä. Työkalun kehittämistä rahoittavat muun muassa Metsähallitus sekä työ- ja elinkeinoministeriö, ja hankkeen toteuttaa VTT. Uusiutuvia polttoaineita kohtaan on alkanut kuulua maailmalla myös soraääniä. Tukimuodoista ja niihin käytettävistä taloudellisista satsauksista käydään keskustelua. Esimerkiksi Hollannissa, poiketen selvästi ympäröivien EU-valtioiden politiikasta, ollaan tekemässä selvää irtiottoa merituulivoiman, aurinkoenergian tai suuremman mittakaavan biomassahankkeiden tukipolitiikasta. Vihreät arvot ovat kyllä vahvasti esillä, mutta ei hinnalla millä tahansa. Uusiutuvien energiamuotojen ja päästöjen vähennyksen tavoitteet halutaan saavuttaa huomattavasti pienemmillä kustannuksilla ohjaamalla valtiovallan tuet halvempiin uusiutuvan energian muotoihin. Haluan kiittää asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja erityisesti omaa henkilökuntaamme vuoden 21 onnistumisesta. Pekka Raukko varatoimitusjohtaja 11

7 Sähkön hankinta energialähteittäin 21 (87,5 TWh) Tuulivoiman tuotanto Suomessa kasvoi yli kuusi prosenttia uusien tuulivoimalaitosten myötä. 12 suomen energiavuosi 21 Suomen talous on kääntynyt taantumasta uuteen nousuun. Sähkön käyttö kasvoi lähes kahdeksan prosenttia ja maakaasun käyttö noin kymmenen prosenttia vuonna 21. Kaukolämmössä tehtiin kaikkien aikojen ennätys, johon vaikuttivat kylmän sään lisäksi uudet asiakkaat. SÄHKÖKATSAUS Suomen talous on kääntynyt syvästä taantumasta uuteen nousuun. Suomi käytti sähköä viime vuonna 87,5 miljardia kilowattituntia (87,5 terawattituntia, TWh). Sähkön käyttö kasvoi viime vuonna 6,2 TWh eli 7,6 prosenttia. Määrällisesti kasvu on suurin vuosilisäys kautta aikojen. Lämpötilakorjattuna sähkön käyttö kasvoi viime vuonna 5,6 prosenttia. Teollisuuden sähkön käyttö kasvoi viime vuonna yli 1 prosenttia. Suuret kasvuprosentit johtuvat kuitenkin osittain vuoden 29 alhaisesta lähtötasosta ja viime vuoden kylmistä säistä. Teollisuudessa muutos parempaan alkoi näkyä jo loppusyksyllä 29. Teollisuuden sähkön käyttö on kuitenkin edelleen yli kymmenen prosenttia alle 2-luvun ennätysvuosien alapuolella. Suurimmat muutokset sähkön hankintaan aiheutti viime vuonna pitkäaikaiset pakkaset, Pohjoismaiden jo vuonna 29 alkaneen huonon vesitilanteen jatkuminen ja Ruotsin ydinvoimalaitosten pitkät seisokit. Kylmyyden ja kuivuuden johdosta sähkön erillistuotanto kasvoi viime vuonna 5,5 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto CHP kasvoi 15 prosenttia ja yhteistuotannossa saavutettiin kaikkien aikojen ennätys. Sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöt kasvoivat kolmanneksen. Kotimaisen puu- ja muun bioenergian käyttö kasvoi viime vuonna neljänneksen. Viime talvena kovien pakkasten aikaan pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla oli korkeita hintapiikkejä. Sähkön käytöstä katettiin Suomen omalla tuotannolla 88 prosenttia. Sähkön nettotuonti supistui 13 prosenttia. Tuonti Venäjältä pysyi likimain edellisvuoden ennätyksessä. Sähkön tuonti Virosta kasvoi. Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna edelleen 59-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 31 prosenttia sähköntuotannosta. Keskimäärin markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna 5,7 snt/kwh, 53 prosenttia kalliimpi kuin vuonna 29 keskimäärin. Markkinahintojen nousu siirtyi vain osittain sähkön kuluttajahintoihin. Sähkölämmittäjällä verollinen kokonaishinta nousi vuodessa noin 2 prosenttia. Merkittävin syy nousuun oli verokorotukset eli sähköveron korotus ja arvonlisäveron nousu. MAAKAASUKATSAUS Maakaasun käyttö vuonna 21 kasvoi noin 1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoteen mahtui sekä uusia käyttöen- nätyksiä päivä- ja kuukausitasolla että pidemmän aikavälin selkeästi alhaisempia käyttöjaksoja. Maakaasun käyttö Suomessa oli 44,6 TWh. Maakaasu kattoi 1 prosenttia Suomen energiankulutuksesta. Maakaasun käyttöön vaikuttivat niin sää, sähkömarkkinat kuin teollisuuden käyttöasteet. Sää oli alkuvuodesta poikkeuksellisen kylmä, kesä taas erityisen lämmin. Myös sähkön markkinahinta oli kesällä poikkeuksellisen alhaalla. Teollisuuden käyttöasteet palautuivat taantuman jälkeen lähes normaalitasolle. Teollisuuden osuus maakaasun käytöstä oli noin puolet. Maakaasun käyttöhuiput vuonna 21 osuivat vuoden alku- ja loppupuolelle, kesällä taas käyttö oli huomattavasti viime vuotta alhaisempi. KAUKOLÄMPÖKATSAUS Kaukolämmön myynti nousi viime vuonna yli kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Kulutus nousi erityisesti kylmän sään vuoksi, mutta kaukolämpöön liittyi myös uusia asiakkaita vuoden aikana. Lämpötilakorjattu kaukolämmön kulutus kasvoi vajaalla yhdellä prosentilla. Kaukolämpöä myytiin vuoden 21 aikana 35,8 TWh, sen rahallinen arvo oli 1,97 miljardia euroa. Asuntojen osuus kaukolämmön myynnistä oli 55 prosenttia. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa 1,25 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu yli 2,6 miljoonaa ihmistä. Valtaosa julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Lähes puolet kaikkien rakennustemme lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä. Suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta yli 9 prosenttia katetaan kaukolämmöllä. Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 38,7 TWh. Määrä on yli kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän. Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannon määrä kasvoi edellisestä vuodesta 1,5 prosenttia ollen 27,3 TWh. Yhteistuotannon osuus oli 71 prosenttia koko kaukolämmön tuotannosta. Kaukolämmön verollinen keskihinta laski kaksi prosenttia edellisestä vuodesta, vaikka lämmön hinnassa oleva arvonlisävero nousi kesällä yhdellä prosenttiyksiköllä. Kaukolämmön toimitusvarmuus oli 99,98 prosenttia eli kovillakin pakkasilla erinomainen. Lähteet: Energiateollisuus ry, Gasum Oy, Suomen Kaasuyhdistys ry Sähkön tuotanto energialähteittäin 21 (77 TWh) Sähkön kokonaiskulutus 21 (87,5 TWh) Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 21 (64,3 TWh) Nettotuonti 12, % Vesivoima 14,6 % Tuuli,3 % Turve 6 % Biomassa 11,9 % Jäte,8 % Ydinvoima 25 % Maakaasu 12,5 % Kivihiili 16,3 % Öljy,6 % Kivihiili 18,5 % Öljy,7 % Vesivoima 16,6 % Tuulivoima,4 % Turve 6,8 % Biomassa 13,5 % Jäte,9 % Ydinvoima 28,4 % Maakaasu 14,2 % Uusiutuvat: 31 %, Hiilidioksidivapaat: 59 % Metallinjalostus 9 % Muu teollisuus 6 % Asuminen ja maatalous 28 % Palvelut ja rakentaminen 22 % Häviöt 3 % Metsäteollisuus 25 % Kemianteollisuus 7 % Kivihiili 23 % Maakaasu 35 % Turve 18 % Öljy 5 % Uusiutuvat 18 % Muut 1 % 13

8 energialiiketoiminta Summan Tuulipuiston valmistumisen myötä päästöttömän sähkön osuus yhtiön hankinnasta kasvoi selvästi. 14 Summan Tuulipuisto on itäisen Suomenlahden suurin. Yhtiön energiakauppaa on kehitetty vuonna 21 selkeyttämällä liiketoimintaalueita ja vahvistamalla organisaatiota. Lämpöliiketoiminta, joka perustuu maakaasuun, on jatkanut kasvuaan edelleen. Sähköenergian puolella omavaraisuus kasvoi merkittävästi Summan Tuulipuiston myötä. Haminan Energian energialiiketoimintaa selkiytettiin vuoden 21 lopulla, kun lämpöliiketoiminta eriytettiin omaksi liiketoiminta-alueeksi ja sen organisaatiota vahvistettiin. Lämpöliiketoiminta vastaa yhtiön lämmöntuotanto- ja CHP-laitosten hallinnoinnista, käytöstä ja kunnossapidosta. Energiakaupan vastuulle jäi sähkön ja maakaasun hankinta sekä myynnin koordinointi. LÄMPÖÄ MAAKAASULLA Lämpöliiketoiminta on kasvanut voimakkaasti koko 2-luvun ajan ja muodostaa jo neljänneksen yhtiön liikevaihdosta. Vahvistetulla organisaatiolla lämpöliiketoiminta pystyy tarjoamaan entistä luotettavampaa palvelua sekä teollisuus- että kaukolämpöasiakkailleen. Yhtiön lämpölaitosten polttoaineena on käytetty ainoastaan maakaasua, joka on yleisesti tunnustettu ympäristöystävälliseksi polttoaineeksi vähäisten päästöjen vuoksi. Maakaasu on fossiilinen polttoaine, mutta sen polttamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat selvästi pienemmät kuin hiili- ja öljytuotteilla. Maakaasun suurin etu nestemäisiin ja kiinteisiin polttoaineisiin verrattuna tulee esiin lähipäästöissä eli raskasmetalli- ja hiukkaspäästöissä, joilla on välitön vaikutus lähialueen luontoon ja ihmisiin. Näitä päästöjä maakaasulla ei ole. Haminan Energian näkemyksen mukaan maakaasu tulee säilymään alueen tärkeimpänä polttoaineena vielä pitkään. Maalämpöjärjestelmien haasteena on korkeiden investointikustannusten lisäksi suuri sähköenergian tarve. Maakaasua korvaavan biokaasun osalta ongelmaksi muodostuu biokaasun raaka-aineena käytettävän biomassan saatavuus suuremmissa määrissä. SÄHKÖNHANKINNAN OMAVARAISUUS Yhtiön sähköenergian hankinta koostuu omien voimalaitosten ja tuotanto-osuuksien hallinnoinnista sekä sähköenergian ostosta. Haminan Energian sähkönhankinnan omavaraisuusaste kasvoi aimo harppauksen vuonna 21, kun Summaan valmistui yhtiön oma 12 MW tuulipuisto ja Keljonlahteen valmistuneesta Jyväskylän Voiman voimalaitoksesta saatiin käyttöön 2 MW:n puu/turvesähköosuus. Näiden hankkeiden myötä yhtiön omavaraisuus sähkönhankinnassa yltää jo yli kolmannekseen. Summan Tuulipuiston valmistumisen myötä myös päästöttömän sähkön osuus yhtiön hankinnasta kasvoi selvästi; yksistään tuulivoima kattaa kokonaishankinnasta jo lähes kolmanneksen. Haminan Energian sähkönhankinnan kannalta merkittävin asia oli valtioneuvoston Fennovoimalle antama periaatepäätös ydinvoimalan rakentamiseksi. Valmistuessaan arvion mukaan noin vuonna 22 voimala tuottaa Haminan Energialle päästötöntä ja hinnaltaan kilpailukykyistä sähköä ja tekee yhtiöstä sähkönhankinnasta täysin omavaraisen, lähes päästöttömän ja tuonnista riippumattoman. Valtiovallan poukkoilu uusiutuvien energialähteiden tukimuotojen suhteen saatiin vihdoin päätökseen ja uudet tukimuodot lainvoimaiseksi vuoden 211 alusta. Vaikka lain toimeenpano on edelleen hieman epäselvää, vaikuttaa siltä, että tukien avulla on mahdollista lisätä tuulivoiman tuotantoa Haminan alueella. Sen sijaan biokaasun syöttötariffin kohdentaminen biokaasulla tuotetulle sähkölle oli Haminan Energialle pettymys; biokaasun käyttäminen sähköntuotantoon ei ole kokonaistaloudellisesti tai edes ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Haminan Energian biokaasulaitos tultaneenkin toteuttamaan investointituen avulla, jolloin yhtiölle jää enemmän vapauksia korvata osa kaasuverkostossa virtaavasta fossiilisesta maakaasusta uusiutuvalla biokaasulla. 15

9 verkostoliiketoiminta Haminassa on vältetty myrskyjen aiheuttamat jakelukeskeytykset kaapeloinnin ja ennakoivan kunnossapidon ansiosta. 16 Summan tuulivoimalat pystyvät tuottamaan vuoden sähköt 15 kerrostalokaksiolle. Tavoitteena on turvata energiahuollon toimintavarmuus, laatu ja kilpailukyky. Haminan Energia Oy:n omistajapolitiikassa todetaan, että yhtiön tavoitteena ei ole ensisijaisesti tuottaa voittoa omistajalleen vaan tavoitteena on turvata energiahuollon toimintavarmuus, energian laatu ja hinnan kilpailukykyisyys. Edellä mainitun tavoitteen mukaisesti yhtiön tärkein tehtävä on sen verkosto-omaisuuden hoito ja ylläpito tehokkaasti sekä taloudellisesti. Lisäksi on kyettävä turvaamaan huolto- ja toimitusvarmuus. Yhtiön liiketoiminnan taloudellisuudesta ja kannattavuudesta tulee huolehtia siten, että asiakkaat saavat eri energiamuotoja ja niihin liittyviä palveluja pitkällä aikavälillä mahdollisimman edullisesti ja kilpailukykyisesti. Tavoitteen toteuttamiseksi on panostettava oman tuotannon lisäämiseen ja hajautetun tuotantoteknologian kehittämiseen. Runsas lumentulo ja myrskyt aiheuttivat vuoden 21 aikana jälleen runsaasti haittaa sähkönjakelulle ja liikenteelle. Valtakunnan uutisotsikoissa sai toistuvasti seurata sähköttä olevien kotitalouksien määrää eri puolilla maata. Luonnonmullistukset alkoivat jo loppukesällä, jolloin myrskyt tekivät todella pahaa jälkeä itäisessä Suomessa. Myrskyjen ja lumentulon jäljiltä korjaustyötä riittää edelleen pitkäksi aikaa. Etukäteen ei moni olisi uskonut, että vuonna 21 Suomessa evakuoidaan vanhainkotia sen vuoksi, ettei sähköä ole käytettävissä. Haminassa on vältetty myrskyjen aiheuttamat jakelukeskeytykset kaapeloinnin ja ennakoivan kunnossapidon ansiosta. Systemaattinen ja pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta. Energiamarkkinalaki vapautti kilpailulle viimeisetkin kuluttajat vuonna Sen jälkeen sähkön siirtoliiketoiminnan valvonta- ja sääntelymenettelyjä on uudistettu moneen kertaan. On kuitenkin perusteltua kysyä, onko työssä onnistuttu ja onko saavutettu lopputulos tähän mennessä ollut kuluttajan tai sähkönkäyttäjän etu. Ovatko jatkuva kilpailu sähkön myynnissä ja toistuvasti lisääntyvät velvoitteet muuttuvien regulaatiomenetelmien täytäntöönpanossa hämärryttäneet alalla varsinaisen tehtävän: energian jakelun ja sen käyttövarmuudesta huolehtimisen? Kohtuuton tehokkuuden korostaminen ja erilaiset teennäiset sääntelymenetelmät jakeluverkon sallitun tuoton määrittämisessä ovat johtaneet liian ohuisiin organisaatiorakenteisiin monissa yhtiöissä. Lisäksi ylenpalttinen suuruuden ekonomian korostaminen yhdessä tehokkuusvaatimuksen kanssa on johtanut tilanteeseen, jossa kunnossapitohenkilöstöä ei alueella ole riittävästi. Pohdittaessa sallitun tuoton määrää ja sääntelymenetelmiä tulisikin ottaa riittävästi huomioon jakeluverkon käyttövarmuuden edellyttämä saneeraustarve sekä riittävän kunnossapito- ja käyttöhenkilöstön saatavuus. Paperilla hoidetut kriisisuunnitelmat eivät ole riittävä varautuminen kuluneen vuoden aikana nähtyjen luonnonoikkujen hallitsemiseen. Käyttövarmuutta ei voida ylläpitää ilman riittävää ja oikea-aikaista ennakoivaa huoltoa sekä oikea-aikaista saneerausta. Suomessa jakelualueet ovat laajoja ja kuluttajia on monin paikoin harvassa. Nämäkin alueet tulee kyetä hoitamaan siten, että kohtuullinen käyttövarmuus taataan. Miten nykyiset valvontamallit ja sallitun tuoton laskentakaavat tukevat tätä tavoitetta? Valvontamalli ohjaa ratkaisuun, jossa teollisuuslaitoksen alle puolen tunnin käyttökatkos kannattaa korjata ennen kuin haja-asutusalueen viikon katkos. Sähkön hinta jakaantuu kolmeen osaan: sähköenergia, sähkön jakelu ja verot. Sähkönjakelun osuus on 28 prosenttia, kilpailun piirissä olevan energian osuus 41 prosenttia ja verojen osuus on 31 prosenttia, joka laskutetaan kokonaisuudessaan sähkönsiirron yhteydessä. Siis 28 prosenttia sähkölaskusta on se määrä, jolla käyttövarmuus ylläpidetään. Merkillepantavaa on, että se on pienempi kuin veron osuus sähkön kokonaishinnasta. Reaaliaikainen energian mittaus ja todelliseen kulutukseen perustuva energian laskutus on ollut menneen vuoden aikana runsaasti esillä julkisuudessa. Vuoden 213 loppuun mennessä 8 prosenttia kuluttaja-asiakkaista tulee olla menettelyn piirissä. Suurempien kuluttajien, yli 63A:n sähköliittymien, tuli olla menettelyn piirissä tuntitehomitattuina vuoden 21 loppuun mennessä. Suurimpana ongelmana kehityksen tiellä ovat olleet todellisten vaihtoehtojen vähyys kuluttajamittareissa ja etenkin mittareiden saatavuudessa. Haminassakin on testattu erilaisia tuotteita ja toteutuksia useamman vuoden aikana. Tavoitteena on kuluvan vuoden syksyyn mennessä saada luentaverkko rakennettua siten, että voidaan tehdä aikataulu kuluttaja-asiakkaiden energiamittauksien uusimisesta. Luentaverkon toteutukseen on Haminassa valittu Kamstrupin radioluentajärjestelmä. Tulevaisuudessakin Haminan Energian jakelualueella tullaan pitämään tinkimättä kiinni energianjakelun käyttövarmuudesta ja laadusta. Kiitos hyvästä toiminnasta, jolla palvelu jälleen menneen vuoden aikana saavutettiin, kuuluu omalle henkilökunnalle sekä kaikille yhteistyökumppaneille. 17

10 Summan Tuulipuiston hulppeat näkymät ovat kaikkien nettikävijöiden ihasteltavissa 7 metrin korkeuteen sijoitettavan web-kameran silmin. 18 tietohallinto Haminan Energian tietohallinto toimii oman seudun parhaaksi niin taajamakuin haja-asutusalueillakin. Vahvuutena on erityisesti asiakaslähtöinen palvelu. Valokuitutekniikassa on kovan kilpailun keskellä pidettävä edelleen huoli hyvästä asiakaspalvelusta. Haminan Energian tietohallinto tukee tärkeällä tavalla yhtiön liiketoimintaa oman seudun elinkeinotoiminnan ja asukkaiden hyväksi. Tiedonsiirtotekniikoissa on kaksi päälinjaa. Langattomaan laajakaistaan perustuvalla Wimax-liittymällä voidaan palvella haja-asutusalueiden asukkaita. Valokuituyhteyksiä kehittämällä puolestaan palvellaan taajama-alueilla asuvia. WIMAX-VERKKO Wimax-verkko laajeni kesällä kattamaan Haminan ja Miehikkälän pohjoisosat. Kyläläiset ovat olleet aktiivisia ja yhteistyö on sujunut erittäin hyvin. Paikallisten asukkaiden palvelua on tarkoitus jatkaa laajentamalla verkkoa edelleen. Tulevaisuudessa pyritään siihen, että verkkopeitto kattaisi Kaakonkulman haja-asutusalueen kokonaan. Wimaxin laajentuminen näkyi positiivisesti myynnissä. Asiakasmäärät tuplaantuivat edellisvuoteen verrattuna. VALOKUITUYHTEYDET Valokuituun perustuvan tiedonsiirtotekniikan kehitystyö on edennyt hyvin. Taajama-alueille suunniteltu valokuituyhteys kulkee maan alla ja sitä asennetaan samaan tahtiin eri alueiden sähköverkon kaapeloinnin uusimisen kanssa. Kesällä yhteys saatiin asennettua Haminan Meltin alueelle ja sitä päästään käyttämään 211. Valokuituyhteyksillä on tarkoitus kattaa lähitulevaisuudessa koko Haminan taajamaalue. KILPAILUKYKYINEN PALVELU Kilpailu tietoliikennepalveluissa on edelleen kova. Etenkin taajamaalueilla vastassa on lukuisia valtakunnallisia palveluntarjoajia, jotka kilpailevat hinnoilla ja nopeuksilla. Haminan Energia on pitänyt kiinni vahvuudestaan, joka on asiakasystävällinen lähestymistapa. Tämä tarkoittaa nopeaa ja asiantuntevaa palvelua. Asiakastyytyväisyys on ollut erinomaisella tasolla. Kesällä saatiin valmiiksi uudistus vaihdepalveluiden puhelinjärjestelmään. Se parantaa asiakaspalvelua entisestään muun muassa takaamalla nopeammat vastausajat. Hintakilpailuun on vastattu tarjoamalla pysyvyysetuuksia ja keskittämisetuja Haminan Energian asiakkaille. SÄHKÖNMITTAUKSEN ETÄLUENTA Suunnitelmat sähkömittareiden etäluentaverkon rakentamiseksi on saatu valmiiksi. Vuonna 21 suoritettu pilotointi toimi toivotusti ja hanke etenee kohti toteuttamisvaihetta. Etäluennassa saadaan Haminan Energiassa merkittäviä synergiaetuja, sillä luenta tapahtuu yhtiön omien tiedonsiirtotekniikoiden avulla. Kun tieto siirretään AMR-tukiasemilta luentajärjestelmään sisäisenä palveluna, toiminta tehostuu ja ennen kaikkea palvelua ei tarvitse ostaa yhtiön ulkopuolelta. Etäluenta voi tulevaisuudessa olla lähellä online-palvelua, jolloin asiakas voi seurata sähkönkulutustaan lähes reaaliajassa. Tämä on myös ekologisesti kestävä visio. TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Tietoliikennepalveluissa kehitetään jatkossakin sekä Wimax-verkkoa että valokuituun perustuvia yhteyksiä. Wimaxin vahvuus on siinä, että se pystyy vastaamaan haja-asutusalueiden tarpeisiin. Valokuitutekniikassa on kovan kilpailun keskellä pidettävä edelleen huoli hyvästä asiakaspalvelusta. Lisäksi on jatkuvasti kehitettävä asiakkaita kiinnostavia tuotteita kuten lisäpalveluita (mm. tilauselokuvia ja mu- siikkia), mikä vaatii paljon tulevaisuuden kehityksen ennustamista. Uusi palvelutuote, jossa tietoliikenneyhteyksiin liitettyä kameraa voi hyödyntää esimerkiksi huviloiden ja liikehuoneistojen vartioinnissa, odottaa vielä läpilyöntiään laajemmille markkinoille. Sen sijaan Haminan torikamera on saamassa vastaavaan tapaan toimivan yleisökameran. Summan Tuulipuiston tietoliikennemastoon asennetaan web-kamera, joka sijoitetaan 7 metrin korkeuteen. Näkymät ovat kaikkien nettikävijöiden ihasteltavissa, kun kamera saadaan asennettua alkuvuodesta 211. SISÄINEN TIETOHALLINTO Myös yhtiön sisäiseen tietohallintoon liittyy paljon hankkeita, joista useita valmistui vuonna 21. Toimintaan on haettu tehoa rakentamalla yhtiölle uudet tallennusjärjestelmät, palvelinvirtualisointi ja lisäksi koko talon Office-työryhmäohjelmisto ja Intranet on päivitetty. Syksyn SEPA-uudistus teetti paljon työtä. Uudistus saatiin valmiiksi aikataulun mukaan, vaikka joidenkin yhteistyökumppaneiden resurssit ja järjestelmät asettivat projektille haasteita. Heinäkuinen alv-muutos sujui ongelmitta. Tietohallinto on huolehtinut myös tietoliikenneyhteydet yhtiön uusiin tuotantoyksiköihin kuten Summan Tuulipuistoon, jonne rakennettiin myös tukiasema ja tuulimittausjärjestelmä. Suurena haasteena häämöttää koko asiakastietojärjestelmän uudistaminen. Päätös uudistuksesta ja sen aikataulusta on tarkoitus tehdä vuonna

11 YHTEISKUNTAvastuu Tuulisähkö herättää kiinnostusta myös Haminan Energian toimialueen ulkopuolella. Tuulivoimaloiden pyörivien lapojen liike-energia muutetaan sähkövirraksi. 2 Haminan Energia Oy:n tilikausi toteutui suunnitelmallisesti ja liiketoiminnallinen tulos kasvoi kolmanneksen. Yhtiö panostaa hyvään asiakaspalveluun ja henkilöstön hyvinvointiin. Ympäristö otetaan huomioon yhtiön koko toiminnassa erilaisin isoin ja pienin keinoin. TALOUDELLINEN VASTUU Haminan Energia on vahvasti seutukuntansa hyväksi toimiva yhtiö, jonka omistaa Haminan kaupunki. Haminan Energian tärkeänä tehtävänä on tarjota ja turvata energian saanti kaikissa olosuhteissa. Energiayhtiön liiketoiminnat ovat sähkö, maakaasu, kaukolämpö, tiedonsiirtopalvelut sekä teollisuudelle suunnatut energiapalvelut. Yhtiön liiketoiminnan tulos kasvoi kolmanneksen. Hyvän liiketuloksen lisäksi yhtiö onnistui myös laadullisissa tavoitteissaan erinomaisesti. Saatu tulos käytetään täysimääräisesti seutukunnan hyväksi. Haminan Energia on panostanut voimakkaasti talousalueen kehitykseen ja elinkeinoelämän edellytysten turvaamiseen tarjoamalla toimitusvarmaa, vakaahintaista ja edullista energiaa, monipuolisia tuotteita ja palveluita sekä asiakaskohtaisesti räätälöityjä yhteistuotantolaitoksia. Tiedonsiirtopalvelut, kaukolämpö ja teollisuuden energiapalvelut ovat kymmenessä vuodessa saavuttaneet 3 prosentin osuuden liikevaihdosta. ASIAKKAISTA HUOLEHTIMINEN Haminan Energian toiminnan perustana on asiakaslähtöisyys. Asiakaskuntaan kuuluu niin yksityistalouksia kuin varsin erikokoisia, julkisia ja yksityisiä, yhteisöjä ja yrityksiä, jotka edustavat erilaista liiketoimintaa kuten kauppaa, liikennettä, palveluita ja teollisuutta. Summan Tuulipuiston valmistuminen on lisännyt yhtiön näkyvyyttä ja tuonut uusia asiakkaita. Tuulisähkö herättää kiinnostusta myös Haminan Energian toimialueen ulkopuolella. Tuulisähköasiakkaissa on paljon seutukunnan ulkopuolella asuvia. Tuulisähkön myötä oman sähköverkon ulkopuolisten myyntiasiakkaiden määrä kaksinkertaistui vuoden 21 aikana. Sähköverkon siirtoasiakkaiden ja kokonaisasiakkaiden määrissä on jatkuvaa pientä vaihtuvuutta, mutta asiakasmäärät ovat pysyneet hyvin edellisvuosien tasolla. Asiakkaamme ovat hyötyneet yhtiön edullisesta hinnoittelusta; sähkö- ja kaasuverkon hinnoittelu on noin 1 prosenttia alle lain salliman kohtuullisen tuoton, ja sähkön myyntihinta on keskimäärin 5 prosenttia alle valtakunnan keskiarvon. Myös maakaasun kokonaishinta on noin 15 prosenttia alle kevyen polttoöljyn hinnan. Tietoliikenteessä Wimax-asiakkaiden määrä on kasvanut tasaisesti sitä mukaa, kun verkko on laajentunut uusille alueille. Sama kehitys jatkunee verkon edelleen laajentuessa uusille haja-asutusalueille. Vuonna 29 käyttöönotettu uusi asiakasetuohjelma on toiminut hyvin. Se on vakiinnuttanut paikkansa pitkäaikaisten asiakassuhteiden palkitsemiskeinona. Haminan Energia kuuluu viidentoista itsenäisen ja paikallisen energiayhtiön muodostamaan Voimatoriin. Voimatorin syksyllä te- kemä asiakaspalvelututkimus antoi Haminan Energialle kiitettävän arvosanan. Asiakaspalvelun nopeutta ja sujuvuutta on parannettu uudella puhelinjärjestelmällä sekä uudistetuilla nettisivuilla. HENKILÖSTÖ Haminan Energian positiivinen henkilöstökehitys jatkui edelleen vuonna 21. Lisäystä edellisvuoteen oli viisi henkilöä ja henkilöstömäärä on nyt 45. Henkilöstön keski-ikä on 39,8 vuotta, mikä laski hieman edellisvuodesta. Suurin ikäryhmä on vuotiaat, joten henkilöstön eläköitymisten vaaraa ei näy lähitulevaisuudessa. Rekrytoinnissa ei ole ollut ongelmia. Henkilöstön sairauslomapäivät vähentyivät tuntuvasti vuonna 21. Edellisenä vuonna useammat pitkät sairaslomat nostivat sairaslomapäivien määrän korkealle, mutta nyt määrä lähes puolittui ja oli 6,5 päivää henkeä kohti. Sairaspoissaoloista suuri osa johtui vapaa-ajan tapaturmista. Valtakunnalliseen tasoon verrattuna yhtiön sairauspoissaolot, 2,6 prosenttia, olivat varsin alhaiset. Henkilöstön terveydestä huolehdittiin perustyöterveyshuollon lisäksi muun muassa tarjoamalla mahdollisuus kuntotestiin. Liikun- 21