Gemensam Nordisk Anläggningsmarknad GNA. Tilannekatsaus Jatkotoimenpiteet. Hankinta 2010 versus GNA

Transkriptio

1 Gemensam Nordisk Anläggningsmarknad GNA Tilannekatsaus Jatkotoimenpiteet Hankinta 2010 versus GNA

2 Pohjoismaisen ministerineuvoston aloitteesta vuonna 2003 perustettu pohjoismaisten tie- ja ratalaitosten yhteinen projekti yhteisten infra-alan markkinoiden luomiseksi. Vaihe 1 Sopimus Vaihe 2 Loppuraportti, tehtävä Pohjoismaiselta ministerineuvostolta. Sopimus kehitysprojektista yhteispohjoismaisten markkinoiden kehittämiseksi. 8 priorisoitua osaprojektia

3 GNA projekti, vaiheen 2 osaprojektit Yhteispohjoismainen visio Yhteinen porttaali Yhteinen sanasto alan keskeisistä termeistä Urakka- ja yhteistyömuotojen kehittäminen Yhteisiä vaatimuksia terveydelle, ympäristölle ja turvallisuudelle Yhteisiä vaatimuksia ratateknisille koneille Yhtenäiset pätevyysvaatimukset Yhteisten toimivuusvaatimusten kehittäminen Lisäksi Pohjoismainen ministerineuvosto tavoittelee: Yhtenäiset verotusperusteet Kilpailuesteiden poisto

4 Pohjoismainen visio: Pohjoismaiset infra-alan markkinat ilman rajoja NORDISK VISION: En nordisk anläggningsmarknad utan gränser! Yhteiset markkinat: tunnetaan yhteiskuntataloudellisesta tehokkuudesta, hyvästä etiikasta, luottamuksesta ja toimivasta kokemustenvaihdosta urakoitsijan ja tilaajan välillä Tulevaisuuden ala joka kiinnostaa ammattina molempia sukupuolia Väylälaitosten hankintastrategioilla on yhteinen suunta Laajat markkinat, joilla erityyppiset toimijat löytävät sopivia tehtäviä Toimittajien kansalliset esteet on poistettu Turvalliset ja ympäristöystävälliset tuotantotavat Urakkamuodot, jotka kannustavat innovatiivisiin ratkaisuihin, parempaan tuottavuuteen ja sitä kautta kaikille osapuolille parempaan tuottoon ja tehokkuuteen

5 Tanskan vastuulla Portti eri maiden hankintaohjelmiin vaihe 1 linkit nykyisille sivuille vaihe 2 linkitettyjen sivujen yhtenäistäminen vaihe 3 hakukone Sanasto Raportit ym. GNA-aineisto Yhteinen porttaali

6 Yhteinen sanasto Suomen vastuulla, Jussi Ala-Fossi n. 200 keskeistä urakka- ja tarjoustermiä Suomi-Englanti-Ruotsi-Tanska-Norja Käyttö porttaalin kautta Yhteisiä vaatimuksia terveydelle, ympäristölle ja turvallisuudelle Norjan vastuulla keskittyy turvallisuuteen ja työympäristöön tilanne kartoitettu eri maissa ongelmana erilainen tilastointi Norjassa paras tilanne Viranomaisvastuu eri paikoissa (Norjassa tilaajalla) Urakoitsijat: tilaaja temppelinharjalla

7 Urakka- ja yhteistyömuotojen kehittäminen Suomen vastuulla, Markku Teppo Tärkein osaprojekti Pohjoismaisten käytäntöjen vertailu Kolmen urakkamuodon (KU, ST, käyttöikä-) ja kolmen yhteistoimintamallin (PJP, PJU, samverkan) kuvaus ja SWOT-analyysi Kehitystarpeet ja suositukset

8 Yhteisiä vaatimuksia ratateknisille koneille Norjan ja Ruotsin ratalaitokset muutamia periaatteellisia eroja, selvitetään mahdollisuuksia yhtenäistää tulokset kaikkien käyttöön Yhtenäiset pätevyysvaatimukset Ruotsin vastuulla ei uusia vaatimuksia, yhtenäistetään olemassaolevia valittu 4 ratatöiden ja 2 tietöiden pätevyysvaatimusta Tanska ei mukana Yhteisten toimivuusvaatimusten kehittäminen ( koskee teiden ylläpitoa) Norjan vastuulla Rajoituttu hoidon toimivuusvaatimukset Vertailtu eri maiden vaatimuksia Systematisointi ja ehdotus vaatimuksisksi priorisoiduilta alueilta

9 GNA:n käyttöönotto (ehdotus) osaprojektit raportoivat projektien tulokset ja käyttöönottosuunnitelmat ohjausryhmälle ohjausryhmä muodostaa oman näkemyksensä Tampereella Tie- ja ratahallinnot muodostavat kantansa kesän ja syksyn aikana vuorovaikutteinen keskustelu jatkuu alan kanssa alkusyksyllä ja alkuvuonna 2007 (INFRA 2010, FIA) käyttöönottosuunnitelma hyväksytään pääjohtajatapaamisessa GNA:n Ylläpito (ehdotus) ylläpitosuunnitelma sanasto porttaalin päivitys Yhteiset tapaamiset ja muu yhteydenpito kokemusten välittäminen uudet hankkeet harmonisoinnin jatkaminen

10 Hankinta 2010 versus GNA GNA:n suosituksia, jotka ovat heijastuneet Hankinta 2010 asiakirjaan käytetään sellaisia urakkamalleja, jotka antavat vapausasteita; ST (totalentreprenad), käyttöikämalli (funktionsentreprenad), elinkaarimalli (livscykelentreprenad) pilotoidaan mm. käyttöikämallia ja kumppanuutta lisätään kokemusten vaihtoa eri urakkamalleissa käytettävistä kumppanuuteen pohjautuvista toimintatavoista (samverkans entreprenad, partnering).