Muutoksenhaku Siuntion kunnanvaltuuston päätöksestä :n 66 kohdalla (Slussenin asemakaavan hyväksyminen).

Transkriptio

1 Liite 17 Bilaga 17 H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Siuntion kunnanvaltuuston päätöksestä :n 66 kohdalla (Slussenin asemakaavan hyväksyminen). VALITTAJA: Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry (rek.nro ) (jäljempänä Tringa). Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää lintuharrastusta sekä lintujen- ja luonnonsuojelua sekä toimia alueensa lintuharrastajien ja tutkijoiden yhdyssiteenä. Yhdistyksen toiminta-alue on Helsinki ja sen ympäristö (Uusimaa). 1

2 MUUTOKSENAHAUN LAAJUUS: Koko päätös. VAATIMUKSET: Valittaja vaatii Halsingin hallinto-oikeutta kumoamaan Siuntion kunnanvaltuuston mainitun kaavapäätöksen. PROSESSIOSOITE: Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry Aili Jukarainen Annankatu 29 A Helsinki suojelusihteeri@tringa.fi GSM Valittaja on kiistatta Uudenmaan parhaita linnustoasiantuntijoita, josta esimerkkinä on koontijulkaisu Uudenmaan linnusto (Solonen ym. 2010). Muutoksenhaun oikeutus Tringa ry on säännöissään sitoutunut edistämään toimialueellaan (mukaan lukien Siuntio) linnustonsuojelua. Störsvikin Slussenin asemakaava rajautuu välittömästi kansallisesti tärkeään lintualueeseen (FINIBA), Pikkalanlahteen. Tästä huolimatta Siuntio ei ole osallistanut Tringaa näin merkittävän kaavan valmisteluun. Tringaa ei ole kutsuttu tilaisuuksiin eikä luonnoksia ole tullut lausunnolle. Tämän vuoksi Tringa ry:llä ei ole osoittaa aikaisempia kannanottoja Slussenin kaavaprosessista. Tringa ei kuitenkaan tässä valituksessa käsittele hallinnollista menettelyvirhettä osallistamisen puutteista, vaan tarkastelee kaavan sisällöllisiä ristiriitoja (luonnonsuojelu)lainsäädäntöön nähden. Vaatimukset Tringa ry vaatii Helsingin hallinto-oikeutta kumoamaan Slussenin asemakaavan kokonaisuudessaan sen puutteellisten selvitysten vuoksi, mikä on johtamassa Pikkalanlahden valtakunnallisesti tärkeän lintualueen arvoihin ilmeisen haitallisesti vaikuttavan kaavan toteutumiseen. Perustelut, liittyen selvitysten puutteellisuuteen Störsvikin Slussenin asemakaava rajautuu kansallisesti tärkeään lintualueeseen, Pikkalanlahteen. Alueen linnustoarvot tiedossa hyvissä ajoin ennen kaavoitusta (Leivo ym. 2002, aineisto saatavilla myös netissä). Kaavaselvityksissä tai kaavan asiakirjoissa tätä seikkaa ei edes mainita. Kyseisen alueen linnustoarvot ovat säilyneet ja ne on hiljattain todettu maakunnallisesti erittäin merkittäviksi (Ellermaa 2011). Jälkimäinen selvitys on toimitettu Siuntion kuntaan alkukeväällä 2011 ja aineisto on ollut saatavilla Tringa ry:n kotisivuilla tyydyttävässä laajudessa saatavilla vuoden 2010 keväästä 2

3 alkaen ( Siuntion kunnanvaltuuston vahvistama Slussenin asemakaava vaarantaa Pikkalanlahden lintualueen luonnontieteellisen merkityksen, sillä kaava mahdollistaa venesataman perustamisen Pikkalanjoelle sulun yläpuolelle. Uuden venesataman perustaminen johtaisi häirinnän kasvamiseen Pikkalanlahdella, mikä vaarantaa alueen merkityksen muuttolinnustolle tärkeänä levähdysalueena. Veneilyn aiheuttama häirintä linnustolle on todettu merkittäväksi Laajoen suistossa toteutetussa veneilyhäirintäselvityksessä (Lindroos ym 2000). Alueella veneileminen aiheutti selvää häiriötä keväällä lepäilevälle linnustolle. Vastaavassa selvityksessä Paimionlahdella todettiin sama asia (Lindroos ja Alho 2007). Pikkalanlahdella linnustoarvo perustuu nimenomaan kansallisesti merkittäviin isokoskelokertymiin sekä vähintään maakunnallisesti merkittäviin uivelo- ja tukkasotkakertymiin. Nämä, kuten muutkin levähtävät vesilinnut keskittyvät Siuntion joen suistoon (kts. liite 2). Joen suiston merkitys perustuu ilmeisesti siihen, että suistoalueella on linnuille parhaiten ravintoatarjolla ja se aukeaa keväällä aikaisemmin jäistä kuin itse Pikkalanlahti. Lisäksi kyseisellä alueella on nykyisellään verrattain vähän häirintää, sillä joen suistossa on 400m kalastuskieltoalue, eikä juuri läpiajoveneilyä. Vaikka Pikkalanlahti ei kuulu Natura-verkostoon linnustonsuojelualueena, on kaavaan rajautuva vesialue kiistaton "hot spot", mikä tulee kaavassa huomioida maankäyttö- ja rakennuslain puitteissa. Valittaja katsoo, että joen suisto tulee luonnontieteellisen näytön vuoksi osoittaa kaavassa suojelualueeksi rakentamisen sijaan. FINIBA-alueen linnustoarvojen huomioimisen osalta kaavoituksessa valittaja viittaa Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen KHO:2009:77, joka velvoittaa selvittämään ja huomioimaan merkittävät luontoarvot kaavoituksessa myös suojelualueverkoston ulkopuolella. Näin ei Slussenin asemakaavan tapauksessa ole menetelty, eikä kaava näin ollen täytä MRL:n vaatimuksia kaavan vaikutusten selvittämisestä (MRL 9 ) ja luonnonarvojen vaalimisesta (MRL 5 ). Vahvistettu Slussenin kaava ei ole Pikkalanlahden FINIBA-alueen linnustoarvoja millään lailla huomioinut, ja herää epäilys, onko ko. asemakaavan valmistelun yhteydessä asianmukaisesti muutakaan luontoarvoihin liittyvää selvitetty. Raskauttavaa tässä yhteydessä on se, että Siuntio on kaavoittanut Pikkalanlahden rantoja sen luonnontieteellisen statuksen (kansallisesti tärkeä lintualue) julkaisun jälkeen jo aikaisemminkin: Störsvikin ja golfkenttän välille rajautuvalla kaavalla (minkä perusteella rakennettu venerantaisia taloja) ja tällä hetkellä kunnassa on valmisteilla Marseuddenin osayleiskaavan muutos, jolla mahdollistetaan uusien rantotonttien perustaminen Pikkalanlahden rannalle. Valittaja katsoo, että maankäyttö- ja rakennuslain tasapainoinen toteuttaminen edellyttäisi nyt Pikkalanlahdella suojelualueiden perustamista, eikä lisärakentamista. Muut perustelut Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta ( ) velvoittaa välttämään Slussenin kaltaisen laajan luontoympäristön laajamittaista muuttamista ja asutuksen hajauttamista. Slussenin asemakaavalla ollaan hajauttamassa kunnan rakennetta taajamien ulkopuolelle. Kansallisen luonnonsuojelulainsäädännön tulkinnassa on huomattava myös vuoden 1992 biodiversiteettisopimuksen velvoitteet pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen (myös Suomi ratifioinut). Vuonna 2010 sopimuksen 10. osapuolikokouksessa Nagoyassa todettiin, että yksikään osapuolimaa ei ollut saavuttanut tavoitetta ja tavoite uusittiin. On selvä, että tavoitteen saavuttamiseksi kansallista (luonnonsuojelu)lainsäädäntöä on tulkittava entistä tiukemmin. 3

4 LIITTEET: Liite 1. Uudenmaan tärkeät lintualueet -selvitys. Liite 2. Pikkalanlahden kansallisesti ja maakunnallisesti tärkeän lintualueen rajaus. Tärkein levähdysalue on merkitty ympyrällä. Liite 3. Paimionlahden veneilyhäirintäselvitys LÄHTEET: Ellermaa, M. 2011: Maakunnallisesti tärkeät lintualueet ja niiden tunnistaminen Uudellamaalla. - Tringa 37/38: ). Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. ja Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio 142 s. Lindroos R. ja Alho, P. 2007: Veneilyn vaikutus Paimionlahden linnustoon. - Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut Lindroos, R., Lehikoinen, E. ja Sorakunnas E. 2000: Selvitys kalastuksen ja veneliikenteen vaikutuksista Laajoen suiston linnustoon. Biota Bd Oy:n selvityksiä 9/2000. Solonen, Lehikoinen ja Lammi 2010: Uudenmaan linnusto. Tringa. 508 s. Helsingissä 4. päivänä lokakuuta 2011 Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry:n puolesta Seppo Vuolanto puheenjohtaja 4

5 Helsingin hallinto-oikeudelle Asia: Muutoksenhaku Siuntion kunnanvaltuuston tekemään päätökseen 66 (Slussenin asemakaavaehdotuksen hyväksyminen) Valittaja: Ingå-Sjundeå Miljöförening rf på finska Inkoon-Siuntion Ympäristöyhdistys ry rn:o (jäljempänä muutoksenhakija tai ympäristöyhdistys) Valittajan asiamies ja prosessiosoite: OTK Pekka Reinikainen, Niemenkyläntie 493A, Siuntio p , sähköposti: Valitusoikeuden peruste: Muutoksenhakija on maankäyttö- ja rakennuslain (jäljempänä MRL) 191 :ssä tarkoitettu alueella toimiva rekisteröity luonnon- ja ympäristönsuojelun alalla toimiva yhdistys Vaatimukset ja muutoksenhaun laajuus: Asemakaavan hyväksymispäätös tulee poistaa tai kumota kokonaan tai vaihtoehtoisesti vähintään siltä osin kuin se koskee venesataman (merkintä LV-1) laajentamista alueella. Helsingin hallinto-oikeuden tulee välitoimenpiteenä hankkia asiassa viran puolesta riista- ja kalataloudelliselta tutkimuslaitokselta ja Uudenmaan ELY-keskukselta lausunnot, joissa vähintään tämän valituksen tutkimisen edellyttämässä laajuudessa selvitettäisiin Siuntionjoen ja sen rantaalueiden arvo suojeltavana eläin- ja kasvilajien elinympäristönä sekä joessa esiintyvästä tai siitä riippuvasta lajistosta. Mikäli hallinto-oikeus itse ei katso voivansa hankkia lausuntoja, tulisi Siuntion kunta siihen velvoittaa taikka muutoksenhakijalle varata tilaisuus lausuntojen hankkimiseen. Perustelut Perustelujen yleisnäkökulma Kyse on Etelä-Suomen oloissa varsin luonnonvaraiseen ja myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön kohdistuvasta, Siuntion kunnassa mittavasta maankäyttöratkaisusta. Varsinkin alueen vesiluonto on suojelullisesti merkittävä, Natura-2000-ohjelmassa lajistonsa ja

6 suojelutoimien kiireellisyyden kannalta korkealle priorisoitu. Erityisesti vesiluonnon osalta on selvää, että päätöksellä hyväksytyn maankäyttöratkaisun vaikutukset eivät rajaudu pelkästään Slussenin alueelle, vaan koko Siuntionjoen vesistöön. Kaavassa AO- ja AP alueille hyväksytyn rakennusoikeuden kerrosneliömäärä on ja asukasmäärä nousisi suunnittelutietojen mukaan asukkaaseen. Kapeaan jokiuomaan sijoittuvan satama-alueen venepaikkamäärä kasvaisi lähes kaksinkertaiseksi (n: 40:stä n. 70:een) Käytettävissä olevin kaava-asiakirjatiedoin valituksenalaista ratkaisua on pidettävä (vähintäänkin) kyseessä olevan satama-alueen osalta MRL:n ja myös hallintoa yleisemmin säätelevien valmistelunormien vastaisena. Kaavan valmistelu ei laadullisesti täytä alueen erityisluonteen edellyttämiä vaatimuksia. Ympäristöyhdistyksen käsityksen mukaan koko ratkaisun kumoamista tai poistamista (palauttamisineen uuteen valmisteluun) puoltaa Siuntionjoen ja Pikkalanlahden keskeinen asema alueen suunnittelussa. Kysymys siitä, voitaisiinko kiistatta arvokkaan vesistöalueen monimuotoisuus ja muut luonnonarvot (MRL 1. luku 5 1 mom.) säilyttää säästämällä alue itseensä vesistöön ja sen rantaalueeseen kohdistuvan käytön lisäämiseltä (sataman laajennus), ei ympäristöyhdistyksen mielestä ole ratkaistavissa ilman edellä tarkoitettujen lausuntojen hankkimista (vaatimuskohdassa tarkoitettu välitoimenpide). Valmisteluvirheestä Kaavan valmisteluun on jäänyt luonnonolojen kuvauksen kannalta olennaisia aukkoja. Luontoselvitykset on tehty voittopuolisesti kuivalla maalla. Vesi- ja ranta-alueen selvitykset ovat tästä syystä jääneet vajaamittaisiksi, ja suunnittelualueen luonnonoloista vedettyjä ilmeisesti koko aluetta kattaviksi tarkoitettuja johtopäätöksiä on siksi pidettävä asiallisesti virheellisinä ja harhaanjohtavina. Äskeiseen on lisättävä, että kertynyttä oikeasisältöistäkin valmistelumateriaalia ei ole ilmeisestikään osattu päätöksenteossa käyttää. Käytettävissähän on ollut tietoa mm. Siuntionjoen vesistön kuulumisesta Natura-2000-ohjelmaan. Tätä seikkaa ei olisi pitänyt päätöksenteossa kuitata pelkällä maininnalla Natura 2000:n tärkeät sisältötekijät sivuuttaen. Kyseessä on valmisteluvirhe jonka välttäminen olisi ollut mahdollista jopa helppoa. Tiedonhankinnan puutteet olisi voitu korjata hankkimalla lausunnot Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta ja lausunnon täydennys (taimenkannan osalta) ELY-keskukselta sekä kuulemalla Suomen Lintutieteellistä yhdistystä Tringa ry:tä. Ongelmallisinta on, että päätös ei valituksenalaiselta osin vastaa olemassa ja ilmeisesti valmistelijoiden tiedossa tai saatavilla olevia asiassa vaikutuksellisia tietoja eivätkä edes kaavaasiakirjoihin sisällytettyjä toteen näytettyjä tai asian luonteen johdosta selvittämisvelvollisuuden piiriin kuuluneita tosiasioita. Valmistelu ja sen pohjalta tehty päätös eivät siten täytä lainmukaista, MRL 1 luvun 5 :n 1. momentin johtolauseeseen perustuvaa riittävän vaikutusten arvioinnin vaatimusta. Palaan puutteisiin lähemmin tuonnempana. Maankäytön suunnittelun oikeudellisten periaatteiden rikkominen

7 1) Valituksenalaisella päätöksellä hyväksytty kaava ei edistä MRL 1. luvun 5 :n 1. momentin 4. kohdassa edellytetyin tavoin luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä. 2) Kaava ei valituksenalaiselta osaltaan vastaa MRL 54 :ssä säädettyä luonnonarvojen vaalimisen periaatetta eikä ole samassa lainkohdassa säädettyjen arvojen hävittämiskiellon mukainen. Valittajan kannan lähemmät perustelut Valituksen kohdennuksesta ja rajauksesta: Edellä todettiin ympäristöyhdistyksen käsityskanta siitä, että valitusprosessissa ulotettaisiin asian selvittäminen ja ratkaisun harkinta koko päätökseen. Erityisen huomion ja kritiikin kohteena on Natura 2000-verkoston alueelle eli Natura 2000 ohjelman mukaista suojaa nauttivaan Siuntionjoen vesistöön suunniteltu sataman laajennus. Lisääntyvän satamatoiminnan vaikutukset tulisivat toteutuessaan kohdistumaan nimenomaan vesiluontoon itseensä ja vesistöstä riippuvaisen lajiston elinpiireihin ja oloihin tavalla joka merkitsisi em. monimuotoisuuden säilyttämisvaatimuksen loukkaamista. Vaikutusten kannalta kaavaehdotuksen ( ) kappaleesta 1.2 viimeisellä lauseella ( Asemakaavoituksen vaikutusalue on suunniteltua laajempi. ) on erityisen suuri mutta päätöksenteossa sivuun jätetty - merkitys, koska joen suojeluarvon kannalta hyvin merkittävä vaelluskalojen (meritaimen ja vimpa) nousu, joka ainakin meritaimenen osalta ulottuu n.15 km ylempänä Myllykylässä oleville kutupaikoille, alkaa juuri kaava-alueelta. Vastaavasti merkityksellisiä ovat saman asiakirjan kohdassa todettu Siuntionjoen vesistön kuuluminen Natura-verkostoon ja tähän seikkaan liittyen kohdassa mainittu ranta-alueen tärkeys suojavyöhykkeenä sekä kohdasta ilmenevänä kulttuuriympäristön ym. vaalimisen kannalta tärkeänä alueena. Jo äsken todettujen yleisluonteisten, mutta alueen olemassa olevista suojeluarvoista kertovien kaavaehdotuksen tekstin sisältämien mainintojen valossa vaikuttaa uskomattomalta, että vesi- ja ranta-alueeseen kajoaminen olisi voitu kunnanvaltuuston päätöksellä hyväksyä. Kyse on vaikeasti selitettävissä olevasta tiedossa olevien tosiasioiden huomiotta jättämisestä päätöksenteossa. Luonnonoloista: Siuntionjoen luonnonoloista on lähtökohtaisesti käytettävissä huomattavasti enemmän kaavoituksen kannalta adekvaattia, dokumentoitua tietoa kuin päätöksen perusteiksi esitetyissä asiakirjoissa annetaan ymmärtää. Todettakoon tässä erikseen, että Suomen Lintutieteellinen yhdistys Tringa ry hakee tiettävästi muutosta valituksenalaiseen päätökseen ja tulee valituksessaan painottamaan Pikkalanlahden merkitystä kansallisesti tärkeänä lintuvetenä. Siksi ympäristöyhdistyksen valituksessa pitäydytään merialueen osalta toteamaan, että ympäristöyhdistys yhtyy Tringa ry:n valituksessa esitettyihin, Pikkalanlahden luonnonoloja koskeviin perusteluihin ja myös siihen, että Tringa ry:tä olisi tullut kuulla kaavan valmistelun luonnos-/ehdotusvaiheessa.

8 Mitä Siuntionjoen vesistöön tulee, sen suojeluarvo on kokonaisuudessaan kiistaton. Natura-2000 alueiden yleissuunnitelmassa Siuntionjoen hoitosuunnitelma luokittuu kiireelliseksi, jopa erittäin kiireelliseksi. Natura-alueiden luettelossa Siuntionjoen vesistö (välillä Pikkalanlahti- Myllykylän Sågarsfors) mainitaan erityisesti suojeltavana jokivesistönä. Tämän yleisluonnehdinta nojautuu paljolti, mitä joen arvoon ja monimuotoisuuteen eri lajien elinympäristönä tulee, luettelon selostustekstissä viiden nimenomaisesti mainitun suojeltavan lajin esiintymiseen. Kyseessä ovat vimpa, vuollejokisimpukka, purokatka, saukko ja meritaimen. Kaikki mainitut ovat valmistelussa v teetetyn varsin suppeasti ja vailla alueen kokonaismerkitykselle osoitettua ymmärrystä laaditun luontoselvityksen ulkopuolelle jääneitä, eriasteisesti uhanalaisia ja ekologisen kokonaisuuden kannalta tärkeitä lajeja. Tämän valituksen kannalta aktuellit kysymykset fokusoituvat Siuntionjoen merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta. Siuntionjokea pidetään yleisesti Uudenmaan parhaana saukkojokena ja tiettävästi Siuntionjoen meritaimenkanta on toinen kahdesta Uudenmaan jokien alkuperäisestä luonnollisesti lisääntyvästä meritaimenkannasta. (Toinen on Inkoon Ingarskilajoen 1980/90- lukujen vaihteessa vaivoin ruoppauksilta säästynyt kanta). Uhanalaisena vaelluskalana myös vimpa on nyt kyseessä olevan kohdealueen suunnittelun kannalta välttämättä huomioon otettava laji. Uhanalaisuuden aste on kaikilla tässä kirjelmässä mainituilla lajeilla sellainen, että kaikkea suoraan suojelualueen herkimpään kohtaan (vaelluskalojen nousukohta) osuvan häiriötoiminnan lisäämistä olisi vähintäänkin suojelusäännösten soveltamisessa noudatettavan nk. varovaisuusperiaatteen nojalla vältettävä. Lopuksi Käytyäni läpi kaavoituksen asiakirjamateriaalin ja verrattuani sitä Siuntionjoen suojelua koskevaan yleisesti tiedossa olevaan dokumentaatioon, totean, että kaavaehdotuksessa mainitut alueen suojeluarvoa koskevat maininnat ovat todennäköisesti jääneet, asiasta päätettäessä, Siuntionjoen liian niukoiksi jääneiden, ainakin osin heikosti tehtyjen selvitysten varaan. Luontoselvityksen menetelmä (kertakävely alueella ja tarkemmat vain maajalassa tehdyt selvitykset) eivät edusta, alueen kokonaisuus- ja tiedossa olevan avainlajiston liikkuvuus huomioon ottaen, kovin korkeaa asiantuntemuksen tasoa. Arviota kaava-alueen luonto-arvoista (luontoselvityksen kohta) 5. ei olisi tullut näissä oloissa jättää sen varaan, mitä ei ole havaittu. Asiamiehenä laati: Siuntiossa Pekka Reinikainen (valtakirja ja liiteasiakirjat toimitetaan erikseen postitse)