Vesihuollon tukeminen, maatalouden vesiensuojelukeinot ja Itämeren suojelu

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö KOKOUSMUISTIO TOTEUTTAMISSUUNNITELMIA KOSKEVAT NEUVOTTELUT 2008 Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö Aihe Vesihuollon tukeminen, maatalouden vesiensuojelukeinot ja Itämeren suojelu Aika klo Paikka Läsnä Pihapaviljonki, kh. 376, Snellmaninkatu 5 (SM:n sisäpiha) Tarja Reivonen, TEM pj. Jenna Nieminen, TEM siht. Lasse Rekola, Uudenmaan liitto Jaakko Mikkola, Itä-Uusimaa Pekka Hallikainen, Itä-Uusimaa Petteri Partanen, Varsinais-Suomi Juho Savo, Varsinais-Suomi Anne Savola, Satakunta Juha Hertsi, Päijät-Häme Ari Pietarinen, Kymenlaakso Hannu Huikuri, Pohjois-Karjalan liitto Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaa Varpu Rajaniemi, Pohjanmaa Tiina Malm, MMM Marjatta Kemppainen-Mäkelä, MMM Jaakko Sierla, MMM Jukka Vuontela, YM Tarja Haaranen, YM 1. Neuvottelun avaus, pj. Reivonen, TEM Puheenjohtaja avasi kokouksen 2. Maatalouden uudet vesiensuojelukeinot ja Itämeren suojelu / Varsinais-Suomi, Satakunta Juha Savo (Varsinais-Suomi) kävi läpi aloitteen saaristomeren ja itämeren tilasta, sekä esitteli Pro- Saaristomeri hanketta, jossa viranomaiset toimineet yhdessä saariston ja itämeren tilan parantamiseksi. Hanke on toiminut maakunnan rahoituksella ja siihen on laitettu myös maakunnan kehittämisrahaa. Hanke valtion budjettiin, josta rahoitusta 3 milj. Tarvetta yhteistyölle eri vesistöalueilla myös jatkossa, sillä ravinnepäästöjen vähentäminen ja itämeren tilan parantaminen on tärkeää. Ja vuoteen 2015 mennessä täytettävät ravinteiden ja päästöjen vähennystavoitteet vaativat lisäpanostuksia. Tiina Malm Maa- ja metsätalousministeriöstä esitteli koulutusta ja tiedonvälitystoimenpiteitä sekä investointitoimenpiteitä. Malmin mukaan tutkimushankkeita on monia ja koska järjestelmä on EU-

2 rahoitteinen, on ympäristötuen määrä mittava. Ympäristötoimen muutosryhmän toimintaa on tehostettu entisestään ja haussa on tällä hetkellä kolme uutta erityistukea. Toimien kehittämiseksi tarvitaan mm. tutkimusta, selvitystä koulutusta neuvontaa. Tärkeää, että oikeat tuet ohjataan oikeisiin paikkoihin ja tässä tilakohtainen neuvonta on tärkeässä roolissa. Saralta löytyy vielä hyvin paljon kohdentamista. Perustoimenpiteet joita tehostetaan lisätoimenpiteillä, ja erityistoimenpiteillä voidaan vielä toimintaa vielä pidemmälle. Varsinais-Suomi ja Satakunta voivat hyödyntää tukia hyvin ja toimijat alueilla ovat olleet aktiivisia Anne Savola: Satakunnan liitto on samaa mieltä Varsinais-Suomen kanssa. Alueella toimivat myös mm. Satavesiohjelma, joka on pro-saaristomeren sisarohjelma. Alueellisia ongelmia ovat aiheuttaneet mm. ilmastonmuutos, sillä sateet aiheuttaneet valumia, korostuneet pelloilla ym. Itämeri on haaste myös haaste valtiolle. Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä puhui vesienhoidosta ja toteuttamisohjelman toimeenpanosta. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä direktiivin mukaisesti pintavesien tila olisi hyvä. Työtä on tehtävä erityisesti keskustelussa ilmitulleilla alueilla. Vesienhoitoalueilla maatalous on ollut suurin kuormittaja. Ympäristöministeriö on perustanut hankeryhmän, joka on laajapohjainen ryhmä jossa toimii eri toimijatahoja. Hankeryhmän eri valmistelutiimien tehtävänä on tehdä ehdotuksista analyysit ja arvioida rahoituksen järjestämistä sekä käydä läpi nykyisiä ohjausjärjestelmiä ja miten niitä voitaisiin kehittää. Maatalouden ympäristötuki keskeisin, rahankäyttöä voidaan jo olemassa olevan rahan sisällä tehostamaan. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan valtio on tällä hetkellä sitoutunut tähän vuoteen 2013 asti. Jukka Vuontela (YM) mukaan on vaikea lähteä esittämään budjettiin hanketta jonka sisällöstä ei vielä kovin tarkkaa tietoa. Tarkempaa lisätietoa tulisi saada. Länsi-Suomessa paljon hankkeita, jotka pitäisi toteuttaa lähivuosina. Meneekö tämä hanke muiden edelle? mm. suuret siirtoviemärihankkeet, jotka vievät ainakin vuoteen 2010 runsaasti rahaa. Momenttiin tulossa lisää rahaa mutta määräraha tulee olemaan 14milj vuonna Toteuttamissuunnitelmien mukainen määrärahatarve on 20 milj. Varsinais-Suomi kommentoi, että maakunnat laittavat hankkeensa mielellään järjestykseen ja Varsinais-Suomen neuvotteluesitys on heidän varsinainen ykköshanke, joka menee kaikkien muiden edelle. Ympäristöministeriön linjauksen mukaisesti tulisi kuitenkin harjoittaa alueellista oikeudenmukaisuutta, ettei kaikkea olemassa olevaa raha sijoitettaisiin yhteen maakuntaan, sillä ylimääräistä rahaa ei ole. Ympäristöministeriö lisäsi, että ympäristötukeen on laskettu lisätoimenpiteiden tarve, joka kattaa mm. neuvonnan koulutuksen ym. toiminnan. Maa- ja metsätalousministeriöstä nostettiin esille, että rahoitustoiminnassa ei voida maksaa samasta toiminnasta kahta kertaa, eli päällekkäisrahoitusta on varottava. Juho Savon mukaan Varsinais- Suomessa ei hankkeissa ole ollut päällekkäisrahoitusta. Ei tule rahalla tehdyksi kaikkea mitä suunnitelmassa oli tarkoitus tehdä. Tämä asia tehty ympäristöviranomaisten kanssa ja tälle asialle ei voida tehdä mitään. Puheenjohtaja Reivonen totesi, että alueellisilta ympäristökeskuksilta pyydetään selvitys mitä toimenpiteet ovat, sillä neuvottelussa ei ole tällä hetkellä tarpeeksi asiantuntevaa väkeä vastaamaan kysymyksiin. Katsotaan yhdessä MMM:n ja YM:n kanssa miten tästä edetään ja mitä käytännöntoimenpiteitä tarvitaan. Neuvotteluprosessia jatketaan ja se otetaan jatkovalmisteluun ja asia otetaan tammikuussa uudestaan esille ja järjestetään lisäneuvottelu tammikuun loppupuolella. 3. Ministeriöiden kommentit Ei käsitelty

3 4. Valtion tuki yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin / Jaakko Sierla, MMM Jaakko Sierla (MMM) piti alustuksen vesihuollon suuntaviivoista ja valtion tuista yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin. Kohti isompia kokonaisuuksia vesihuollossa, että voitaisiin kunnolla kehittää. Vesihuollon tukemisen opas on painossa ja tulossa hallinnon käyttöön. Tuettavat toimenpiteet mainittu vesihuoltolaissa. Tarpeet erittäin suuria ja rahaa on melko vähän. Linjaus, joka tullut esille, että maankäytön tulisi olla esillä. Vesihuolto ja alueidenkäyttö ovat normaalisti organisaatioissa samassa. Kokonaistarve haja-asutusalueiden viemäröinnille oli yllättävän korkea. Koko tällaisen massan tukemisen valtion avustuksella on mahdotonta. Osa jää toteutumatta ja osa ei valtion avustuksella. Katsotaan tarkkaan mitkä pääsevät tuen piiriin. Vesienhuollon rahoitukseen on ylipäätään suhtauduttu positiivisesti, eduskunnassa myönteistä suhtautumista, että kumpikin ministeriö saa lisärahaa ja elvyttävään lisäbudjettiin vesihuollon tukivaroja olisi/tulisi. Aika hyvä rahoitustilanne. Asko Peltola. Taantuville alueille ei tällaisia huoltoja kannata tehdä. Maaseutupoliittisesti vaarallista ajattelua. Jaakko Sierlan mukaan tämä on kuntien asia. Valitettavaa että joissakin kunnissa tehdään sellaisia valintoja, että mm. kouluja lakkautetaan. Ettei kaikki kunnat kuolisi, kohdistetaan toimenpiteitä tietyille alueille. Tässäkin tarvitaan alueiden ja liittojen ja ministeriön välistä yhteistyötä. 5. Maakuntien neuvottelukysymykset Avustukset vesihuoltoinvestointeihin / Itä-Uusimaa Pekka Hallikainen (Itä-Uusimaa) mukaan Sierlan esittämä alustus on linjassa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen selvitysten kanssa. Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella on paljon tarvetta vesihuollolle asukasta on järjestetyn vesihuollon ulkopuolella. Asukastiheys on korkea ja rakentamispaine suuri erityisesti pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella. Veden hankinnan ja jätevesien huollon sekä maatalouden problematiikka, mitkä liittyvät myös Itämeren suojeluun. Molempia täytyy viedä eteenpäin, mikä tuo lisää paineita ongelmien ratkaisuun. Itä-Uudellamaalla ovat tärkeitä lisäksi luonnon tilan ja pohjaveden kysymykset. Arvioitu, että vuosittaiset investointitarpeet ovat 41 milj. ympäristökeskuksen alueella ja maaseudulla 9,4 milj. On pelko, että ihmiset kiinteistökohtaisia systeemejä, joka johtaa kaksinkertaisiin investointeihin. Tämä on ongelmana myös siirtoviemärien ja yhdysviemärien kannalta. Alueella on monia ajankohtaisia hankkeita ja valtion avun tarve on 8,5milj. vuodessa. Jaakko Sierla (MMM) mielestä tämä on molempien ministeriöiden ja alueiden yhteinen huoli. Virkamiestasolla asiaa on yritetty tuoda esille, mutta tarpeenmukaiseen rahoitukseen ei päästä. Sierlan mukaan tarvitaan alueellista yhteistyötä, että kaikista tärkeimmissä kohteissa saadaan hankkeet rahoitetuksi. Monia sovellettuja ratkaisuja ettei tarvitsisi tehdä lyhytaikaisia ratkaisuja investointien puutteen vuoksi. TuJo- alueellisten ympäristökeskusten kanssa että pyrittiin selvittämään onko suurista hankkeista maakuntien liiton kanssa yhteinen näkemys niiden tärkeydestä. Yhteistyö pelaa.

4 Jukka Vuontela mukaan ympäristöministeriön tulevissa menokehysneuvotteluissa priorisoidaan työrahoja. Avustukset jäävät MMM:n asiaksi. YM:n puolella tulosidonnaisia, kiinteistökohtaisia avustuksia, joita voidaan vähävaraisemmille myöntää. Näissä on melko vähän kysyntää avustussummaan nähden. Päijät-Hämeen keskeisiä investointitarpeita , Vesihuoltoasiat/ Päijät- Häme Juha Hertsi (Päijät-Häme) nosti esille, että Päijät-Hämeessä on myös hanketarpeita mutta Kanta-Häme yleensä priorisoidaan etusijalle. Päijät-Hämeessä on Hertsin mukaan pyritty vaikuttamaan selkä valmisteluun että painottamaan elinkeinostrategiassa ympäristöosaamiseen. Vesihuollossa ym. toimenpiteissä ei ole saatu tukea, että hankevalmistelu olisi toivottavalla tasolla. Päijännettä haluttaisiin valjastaa suurempaa käyttöön mm. bioenergian ja metsäteollisuuden kehittämiseksi. MasterPlan, jossa toivotaan että Keski-Suomi ja Päijät-Häme sekä MMM ja YM olisivat hankkeessa tekemisissä. Jaakko Sierla (MMM) n mukaan tämä oli ensimmäinen kerta kun hän on kuullut vastaavasta, ettei yhden alueellisen ympäristökeskuksen alueella maakuntia kohdella tasa-arvoisesti. Päijät-Hämeen asioita hoidettaisiin Hämeenlinnassa ja Lahdessa hoidetaan kulkuyhteyksiin ja muihin liittyviä asioita. Päijät-Hämeen esille nostamaan asiaan kiinnitetään huomiota jatkossa ja asia tullut kuulluksi. Turun kaupunkiseudun tekopohjavesihanke / Varsinais-Suomi Juho Savo Kertoi Varsinais-Suomen esityksestä, joka tuli maakunnan kärkihankkeeksi kun se esitettiin lisäbudjettiin syksyllä. Maakuntaelinvoimakysymyksiä milj. maksava. Päätös ettei tueta suurten kaupunkien hankkeita. Järjetelmä jolla vesihuoltohankkeita tuetaan eri alueilla, jäätiin ihmettelemään asiallinen peruste että vain pienenpiä hankkeita tuetaan tavoitteena että pohjavesi putkia pitkin turkuun ja saaristoon jossa jatkuva pohjaveden pula. 10% tuki hankkeelle haettu. Jaakko Sierla (MMM) kommentoi Varsinais-Suomen esitykseen, että on perusteltua ettei suurten kaupunkien hankkeita tueta. Ennen on ollut helpompi budjetointiteknisesti saada isompia hankkeita budjettiin. Varsinais-Suomen hanke tulee käsiteltäväksi kehyksen ylittävänä erillisenä asiana. Lisäbudjetti on nykyään miten voidaan saada käsitellyksi. On toteutettu liiketaloudellisia analyyseja, jotka osoittavat, että vesihuoltolaitokset suurissa kaupungeissa tulouttava suuria summia kaupungin kassaan. Hankkeet mahdollisia jos isommasta hankkeen liittyy esimerkiksi pienempiä osioita, jotka palvelevat pienempiäkin alueita. Pitäisi nähdä kokonaisuutena, jossa hankkeet pienemmät osaset ovat tukikelpoisia vaikka suuren kaupungin hanke ei olisikaan. Varsinais-Suomen puoltaa, että vesienhuoltolaitos on tulouttanut alueelle melko suuria summia eikä tukia haeta. Ympäristökeskukset ovat olleet aktiivisesti liikkeellä. Juuri tähän asiaan ja hankkeeseen on saatu tyrmäys mutta asiaa kannattaa tarkastella niin, että jos hankkeen muihin osiin olisi vielä mahdollista palata.

5 Hannu Huikuri otti esille Pohjois-Karjalan ehdotuksen Joensuun Penttilänrannan tulevaisuudesta. Ministeriöltä saadun vastauksen perusteella ihmeteltiin, että keskustelu ei kannata. Olisi kohteliasta, että aihe olisi listoilla jos maakunta haluaa asiasta keskustella. Puheenjohtaja lisäsi tähän, että Joensuun Penttilänrannan esityksestä valmistuu myöhemmin selvitys ministeriöltä. Vuontela. Työmomentille tulossa muutama lisämiljoona että hankkeelle voitaisiin jotain myöntää. Elvyttävä lisäbudjetti tulossa ja tämä hanke olisi siihen hyvä hanke esitettäväksi. 6. Mahdolliset muut kysymykset Ei muita kysymyksiä 7. Neuvottelun päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen 14.09