Kunnanhallitus Valtuusto Valmistuneet HLJ 2015-jatkotyöt

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Valtuusto Valmistuneet HLJ 2015-jatkotyöt KH 120 KUUMA-komissio / 3 KUUMA-johtokunta / 32 KUUMA-komissio / 3 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 on hyväk syt ty HSL:n hallituksessa ja KUUMA-johtokunnassa Suunnitelman laatimisen yhteydessä on tunnistettu tarve usei den liikenteellisten aiheiden jatkotarkasteluille ja yk si tyis koh tai sille selvityksille. HLJ suunnitelman linjausten pohjalta on muodos tet tu HLJ jatkotöiden kokonaisuus: - ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityskokonaisuus - ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys - liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuunjakomallin pilotointi Pa sila - Riihimäki ratakäytävässä HLJ-jatkotöiden kokonaisuutta on käsitelty KUUMA-johtokunnassa Lisäksi ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityksen ete ne mises tä on pidetty tilannekatsaus KUUMA-johtokunnalle Kaik ki kolme HLJ-jatkotyötä ovat valmistuneet maaliskuuhun 2016 men nes sä. Selvitykset on käsitelty HSL:n hallituksessa , jol loin ne on päätetty merkitä tiedoksi. HSL:n hallitus on myös sa malla päättänyt lähettää selvitykset ja näihin liittyvät pöy tä kir jan ot teet tiedoksi KUUMA-johtokunnalle ja edelleen KUUMA-kuntiin lä he tet tävik si. HLJ töiden loppuraportit ovat ladattavissa PDF-muodossa HSL:n kotisivuilla osoitteessa Ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityskokonaisuus Ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityskokonaisuuden tarkoituksena on ollut syventää ja päivittää aikaisempia Helsingin seudulle tehtyjä ajo neu vo lii ken teen hinnoitteluun liittyviä tarkasteluja. HSL on sel vit tänyt yhdessä HLJ-toimikunnan nimeämän työryhmän (Liikenne- ja vies tin tä mi nis te riö, Liikennevirasto, Trafi, Uudenmaan ELY-keskus, Hel sin gin, Espoon, Vantaan kaupungit sekä KUUMA-seutu) kanssa ajo neu vo lii ken teen hinnoittelun vaikutuksia Helsingin seudulle. Sel vityk ses sä on tarkasteltu ajoneuvoliikenteen hinnoittelun tek nis toi minnal li sia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia sekä arvioitu hinnoittelun vai ku tuk sia hallintoon ja lainsäädäntöön. Tiemaksujen vaikutuksia on arvioitu seudun asettamien MAL/HLJ- tavoitteiden näkökulmasta. Sel vi tyk seen liittyvät materiaalit ovat ladattavassa HSL:n kotisivuilla

2 osoit tees sa HLJ 2015-suunnitelmassa tunnistettu tarve selvittää ajo neu vo lii kenteen hinnoittelun vaikutuksia suhteessa seudun asettamiin ta voit teisiin on toiminut työn keskeisenä lähtökohtana. Tek nis toi min nal li sessa osaselvityksessä A on pyritty määrittelemään tek nis toi min nal li sesti sopivin ajoneuvoliikenteen hinnoittelumalli(t) ja arvioimaan laa jas ti tähän sekä hinnoittelulle vaihtoehtoisiin ratkaisuihin liittyviä vai ku tuksia ja kustannuksia. Hallinnollislainsäädännöllisessä osa sel vi tyk sessä B puolestaan on tarkasteltu ajoneuvoliikenteen hinnoittelua koske via hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä sekä hin noit te lun edellyttämiä lainsäädännöllisiä muutostarpeita. Hinnoitteluselvityskokonaisuuden tulosten mukaan tiemaksut edis tävät HLJ tavoitteiden saavuttamista: matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia, ruuhkautuminen on hallinnassa, joukkoliikenteen kil pailu ky ky paranee ja liikennejärjestelmä kehittyy kestävillä kulkutavoilla hy vin saavutettavaksi. Pitkällä aikajänteellä tiemaksut yhdessä muiden HLJ toimenpiteiden kanssa tukevat tiiviin ydinalueen, raide käy tä vien ja KUUMA-kuntien keskusten yhdyskuntarakenteen ehey ty mis tä ja tiivistävät rakennetta. Selvitystulosten perusteella tiemaksut kohdistuvat alle 20 %:iin kaikis ta Helsingin seudun aamuruuhkan matkoista. Autolla tehtävistä mat kois ta maksun piiriin tulee aamuruuhkassa %, vaihdellen läh tö kun nan ja määränpään mukaan. Autoilevan työmatkalaisen (200 edestakaista matkaa vuodessa) keskimääräinen vuotuinen kustan nus tiemaksuista on 340 tai 670 euroa vuodessa tiemaksujen tuot to ta voit tees ta riippuen. Maksut painottuvat työssäkäyvään väestöön. Rasitus kohdistuu erityisesti niille käyttäjille, jotka ovat ai heut tamas sa ruuhkautumista sekä muita negatiivisia ulkoisvaikutuksia. Vaih to eh toi ses ti ilman tiemaksuja syntyy ruuhkautumista ja tämän myö tä ajassa mitattavia kustannuksia tienkäyttäjille. Elinkeinoelämälle kohdistuvat vaikutukset vaihtelevat alueellisesti. Tie mak suil la on yhdyskuntarakennetta tiivistävä vaikutus, jonka vuok si kestävillä liikennemuodoilla saavutettavat alueet vahvistuvat. Kes ki-uu den maan kuntien palvelukeskittymät vahvistuvat, joista pääradan keskukset myös työpaikkakeskittyminä. Haasteeksi nou see kehäteiden välinen vyöhyke erityisesti raidekäytävien ul kopuo lel la, jonka suhteellinen houkuttelevuus kaupan ja toi mis to val taisten toimialojen näkökulmasta heikentyy. Kehä III:n poh jois puo lis ten henkilöautovaltaisten alueiden vetovoima puolestaan heikkenee asumi sen ja asuntomarkkinoiden näkökulmasta. Helsingin seutua koskeva alueellinen tiemaksu on toteutettavissa nykyi siin hallintorakenteisiin liittyen, mutta edellyttää niihin tar kis tuk sia

3 sekä uutta lainsäädäntöä. Tiemaksut mahdollistavan lain sää dän nön valmistelu on edellytys, jotta seutu voi niin halutessaan ottaa tie maksut käyttöön. Lainsäädännössä voidaan harkita etenemistä myös määräaikaisen kokeilun kautta. Mahdollisesta esityksestä lain säädän nön valmistelun käynnistämiseksi päätetään erikseen. Osalle seudun väestöstä ja yrityksistä tiemaksut merkitsevät liik ku misen kustannusten kasvua ja osalla liikkumisvalintojen muutosta. Tämä aiheuttaa paineita järjestelmän suunnittelulle ja on tämän vuok si otettava huomioon jatkotarkasteluissa. Mahdollisia jat ko tar kas te lun aiheita ovat tiemaksumallin työstäminen tarkemmalla ta sol la ja vaikutuksiltaan parhaimman ratkaisun löytäminen sekä tie mak su jen tuottotavoitteen arvioiminen suhteessa yh teis kun ta ta lou del li seen optimiin. Kehityspolkua tulee arvioida, esimerkiksi port ti vyö hy ke järjes tel mää voidaan toteuttaa vaiheittain. Reunaehtona tie mak su jen mahdolliselle käyttöönotolle on, että tiemaksujen tuotot tulee pa lauttaa seudun liikennejärjestelmän rahoitukseen eivätkä tiemaksut saa vähentää valtion rahoitusta seudulle. Ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys Ajoneuvoliikenteen verkkoselvityksessä on ollut tarkoituksena tar kastel la verkon ja yhteyksien kehittämistä, ajoneuvoliikenteen pal ve lu tasoa ja verkon hallinnollisia kysymyksiä. HSL on selvittänyt yh des sä HLJ-toimikunnan nimeämän työryhmän (Liikennevirasto, Uu denmaan liitto, Uudenmaan ELY-keskus, Helsingin, Espoon, Van taan ja Järvenpään kaupungit sekä KUUMA-seutu) kanssa sel vit tä nyt Helsingin seudun tie- ja katuverkon kokonaisvaltaista toimivuutta ja palvelutasoa. Työssä on kehitetty palvelutason määrittämistapa se kä asetettu tavoitetasot tieverkon kehittämistarpeen arviointia var ten. Tieverkon keskeiset palvelutasopuutteet ja kehittämistarpeet on tunnis tet tu useista eri näkökulmista useissa erilaisissa en nus te ske naariois sa. Selvitykseen liittyvät materiaalit ovat ladattavissa HSL:n ko tisi vuil la osoitteessa /julkaisut. HLJ 2015-suunnitelman laadinnan yhteydessä muodostetut tie ver kon tavoitteet ja luokittelu sekä maankäyttö- ja lii ken ne verk ko ske naa riot vuosille 2025 ja 2040 ovat toimineet työn keskeisinä läh tö koh ti na. Tärkeimpänä tavoitteena on ollut tuottaa tietoa tieverkon ke hit tä mistar peis ta toimenpiteiden suunnittelua ja priorisointia varten. Ta voittee na on ollut myös kehittää palvelutasopuutteiden ja ke hit tä mis tarpei den arviointimenetelmiä. Työssä on arvioitu seudun tieverkkoa ja sen kehittämistarvetta HLJ suunnitelmassa määritetyistä liikenteellisen palvelutason (kul-

4 je tus ten sujuvuus, joukkoliikenteen kilpailukyky, ruuhkaisuuden hallin ta, liikenneturvallisuus) sekä liikennemelun ja maankäytön ke hit tämis edel ly tys ten näkökulmista. Työn lopputuloksena on kehitetty mene tel mä palvelutason arviointiin sekä laadittu tieverkon ke hit tä mis tarpei den analyysi. Työssä on tunnistettu tieverkon keskeiset pal ve lu taso puut teet ja kehittämistarpeet eri näkökulmista useissa erilaisissa en nus te ske naa riois sa. Työssä ei ole kuitenkaan arvioitu ke hit tä mishank kei ta eikä niiden vaikutuksia, kustannustehokkuutta tai kii reel lisyys jär jes tys tä. Työssä määritettyä palvelutason ja kehittämistarpeiden arviointi mene tel mää hyödyntäen on havaittu, että suurin osa tiejaksoista, joille ana lyy si osoitti merkittäviä kehittämistarpeita, on tunnistettu jo en tuudes taan tarpeellisiksi parantaa. Toisaalta analyysi osoitti merkittävää ke hit tä mis tar vet ta myös useille sellaisille tiejaksoille, joille ei ole esitet ty kehittämistoimia HLJ 2015-suunnitelmassa. Tiemaksujen to teutu mi nen vähentäisi selvästi sujuvuuskytkentäisiä pal ve lu ta so puut tei ta ja vähentää kehittämistarvetta useilla tavoitealueilla. Kehitetty menetelmä on kokonaisvaltainen, systemaattinen ja yh teistyös sä tehtyjen indikaattorivalintojen, painotusten ja tavoitetasojen aset ta mi sen jälkeen myös varsin objektiivinen. Painotukset laadittiin työ ryh män työpajassa. Eri näkökulmien erittely antaa mah dol li suuden painottaa eri tavoitealueita ja niihin liittyviä kehittämistarpeita erilais ten preferenssien mukaisesti. Tieverkon jatkosuunnittelua ja hankkeiden ohjelmointia varten on käyn nis ty mäs sä ELY-vetoinen selvitys, jossa tässä selvityksessä tuotet tu ja tietoja täydennetään ja syvennetään kehittämistarpeeltaan suu rim mik si tunnistettujen jaksojen osalta. Tarkasteltavaksi valitaan ai na kin jaksoja, joille ei ole osoitettu toimia vuoteen 2025 mennessä tai joilla ei ole ajantasaisia kehittämissuunnitelmia. HSL osallistuu sel vi tyk sen laadintaan. Liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuunjakomallin pilotoin-ti Pa si la - Riihimäki ratakäytävässä HSL on toteuttanut liityntäpysäköinnin kustannus- ja vas tuu ja ko mallin pilottiprojektin Pasila - Riihimäki -ratakäytävässä yhteistyössä HLJ-toi mi kun nan asettaman ohjausryhmän ja projektiryhmän kanssa. Pilotissa on tarkennettu HLJ suunnitelmassa hyväksytyn lii tyn tä py sä köin nin kustannusjakomallin soveltamista, kirjattu kus tannus jaon yleiset periaatteet sekä luotu sopimuspohja tulevia kus tannus ja ko neu vot te lu ja varten. Selvitykseen liittyvät materiaalit ovat ladat ta vis sa HSL:n kotisivuilla osoitteessa /julkaisut.

5 Liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuunjakomalli hyväksyttiin osana HLJ 2015 liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja -päätöstä keväällä Mallissa seudullisten liityntäpysäköintialueiden julkinen ra hoitus osuus hoidetaan kustannus- ja vastuunjaon periaatteiden mu kaises ti sijaintikunnan, kohdekunnan, kotikunnan ja valtion kesken. Pilot ti pro jek tin tavoitteena on ollut muodostaa tarkennettu kus tan nus jako mal li ja jalkauttaa liityntäpysäköinnin kustannustenjakoperiaate laa jem min osaksi uusien ja olemassa olevien lii tyn tä py sä köin ti alueiden investointeja. Kustannusjaon yleisinä periaatteina on sovittu seuraavaa: - kustannusjakomalli koskee henkilöautojen ja pyörien lii tyn tä py säköin ti aluei ta - malli ei kumoa ennen tätä tehtyjä kohdekohtaisia sopimuksia - auto- ja pyöräliityntäpysäköintipaikkojen kustannusjako lasketaan omil la periaatteillaan - kustannusjako koskee ainoastaan liityntäpysäköintialueiden ra kenta mis ta. - hoito- ja kunnossapitokustannukset jäävät sijaintikunnan vastuulle. - mahdolliset maankäyttö- ja vuorottaispysäköinnin hyödyt sekä pysä köin ti tu lot jäävät sijaintikunnan hyväksi. Pyöräliityntäpysäköinnin rakentamiskustannukset esitetään jaet tavak si tasan sijaintikunnan ja valtion kesken (50 % / 50 %) sekä seudul li ses ti että paikallisesti merkittävissä kohteissa. Pyöräpaikan jaetta vien kustannusten enimmäishinta on euroa/pyöräpaikka. Hinta sidotaan indeksiin. Jos enimmäishinta ylittyy, jää enimmäishinnan ylittävä osa pyöräpaikkakustannuksista sijain ti kun nan maksettavaksi. Autoliityntäpysäköinnin seudullisesti merkittävissä kohteissa kus tannus ja ko mal lin esitetään perustuvan indeksiin sidottuihin, työssä mää ri tet tyi hin pysäköintipaikkojen perushintoihin. Perushintojen ylittä vä osa autopaikkakustannuksista jää sijaintikunnan maksettavaksi. Jos autopaikan todellinen hinta on perushintaa pienempi, au to paikka kus tan nuk set jaetaan todellisten kustannusten perusteella. Kuntien välisessä kustannusjaossa liityntäpysäköintipaikan perushinta on aina maantasopaikan ja rakenteellisen paikan osalta euroa/paik ka. Valtiolle maantasopaikan perushinta lisäpaikkojen osalta on euroa/paikka ja rakenteellisen autopaikan osalta eu roa/paik ka. Lisäksi valtion osuus määräytyy jouk ko lii ken ne vyö hykkeen mukaan siten, että valtio maksaa edellä esitetyistä pe rus hinnois ta 30 % vyöhykkeillä A-B, 40 % vyöhykkeellä C ja 50 % vyö hykkei den A-C ulkopuolella. Autoliityntäpysäköinnin paikallisesti merkittävissä kohteissa kus tannuk sia jakavat ainoastaan sijaintikunta ja valtio. Valtion kus tan nus-

6 osuus muodostuu tällöin edellä esitetyn mukaisista perushinnoista ja jouk ko lii ken ne vyö hyk keis tä. Korvaavien autoliityntäpaikkojen perushinta on 50 % lisäpaikan perus hin nas ta kaikissa edellä mainituissa tapauksissa. Tavoitteena on, että Helsingin seudulla tulevien lii tyn tä py sä köin ti kohtei den investoinnit toteutetaan yhteistyössä raportissa esitetyn kustan nus ja ko mal lin mukaisesti. Työssä laadittu suositus lii tyn tä py säköin ti aluei den kustannusjakomalliksi ei sellaisenaan takaa vielä valtion eikä kuntien rahoitusta, vaan kustakin kohteesta neuvottelut käydään erikseen. Työn aikana tehtyjen pilottikohteiden laskelmilla on havainnollistettu mallien antamia kustannusjako-osuuksia eri osapuo lil le. KUUMA-liikennesuunnittelija Henrik Helenius esittelee komission kokouk ses sa HLJ jatkotöiden keskeisimmät tulokset. HSL:n liikennejärjestelmäosaston johtaja Sini Puntanen tulee esit tele mään HLJ jatkotöiden tuloksia KUUMA-johtokunnalle Liite 2a Ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 45) Liite 2b Ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 46) Liite 2c Ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 47) Esitys: Komissio päättää: - merkitä tiedoksi valmistuneet HLJ jatkotyöt ja otteet HSL:n hal li tuk sen pöytäkirjasta ( , 45, 46, 47) - esittää KUUMA-johtokunnalle, että se päättää merkitä tiedoksi valmis tu neet HLJ jatkotyöt ja otteet HSL:n hallituksen pöy tä kirjas ta ( , 45, 46, 47) - esittää KUUMA-johtokunnalle, että se päättää esittää Hyvinkään, Jär ven pään ja Keravan kaupunginhallituksille sekä Kirkkonummen, Mänt sä län, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kun nan hal li tuk sil le, että ne merkitsevät tiedoksi valmistuneet HLJ jatkotyöt ja otteet HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 45, 46, 47) Päätös: Komissio päätti esityksen mukaisesti ja vie asian edelleen tiedoksi KUU MA-joh to kun nal le

7 KUUMA-johtokunta / 32 HSL:n liikennejärjestelmäosaston johtaja Sini Puntanen tulee esit tele mään HLJ jatkotöiden tuloksia KUUMA-johtokunnalle. Liite 13a Ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 45) Liite 13b Ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 46) Liite 13c Ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 47) Esitys: KUUMA-johtokunta päättää: - merkitä tiedoksi valmistuneet HLJ jatkotyöt ja otteet HSL:n hal li tuk sen pöytäkirjasta ( , 45, 46, 47) - esittää Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan kaupunginhallituksille se kä Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuu su lan ja Vihdin kunnanhallituksille, että ne merkitsevät tiedoksi val mis tu neet HLJ jatkotyöt ja otteet HSL:n hallituksen pöy täkir jas ta ( , 45, 46, 47) Päätös: KUUMA-johtokunta päätti esityksen mukaisesti. Esitys: Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi em. valmistuneet HLJ jat kotyöt ja otteet HSL:n hallituksen pöytäkirjasta :t 45-47, ja antaa asian myös valtuustolle tiedoksi. Lisätietoja: kunnanjohtaja Kimmo Behm, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 3. KV 50 Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 11.