Sisällys. (role-playing method) ja skenaariotyöskentely (scenario working)

Transkriptio

1 Eläytymismenetelmä (role-playing method) ja skenaariotyöskentely (scenario working) Otto Sunell 1 1 Eläytymismenetelmä 1.1 Taustaa 1.2 Katalysaattori 1.3 Päätösten ennustaminen 1.4 Turismikokeilu 1.5 Kritiikki 2 Skenaariotyöskentely 2.2 Metsäklusteri 2.3 Columbia 2.4 Kritiikki 3 Lähteet 4 Artikkelit Sisällys 2 1

2 1 Eläytymismenetelmä 1.1 Taustaa Eläytymismenetelmä on hermeneuttinen tutkimusmenetelmä. Eläytymismenetelmällä tarkoitetaan esseiden ja tarinoiden kirjoittamista, jossa kirjoittajat jatkavat kehyskertomuksessa esitettyä tarinaa tai kuvaavat mitä on tapahtunut ennen kehyskertomuksessa esitettyä tilannetta. Menetelmä antaa vastaajalle mahdollisuuden käyttää vapaasti omaa ajatteluaan, harkintaansa ja mielikuvitustaan. Menetelmää voidaan hyödyntää uusien näkemysten ja päätöksenteon pohjana. Menetelmän erityinen käyttökohde on tulevaisuuden tutkimus. Tarkoituksena on selvittää tulevaisuuden mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia vaihtoehtoja. Tavoitteena on myös etsiä vaikutusmahdollisuuksia nykyhetken valintoihin. 3 1 Eläytymismenetelmä 1.1 Taustaa Käytetään toisinaan asenteiden ja käyttäytymisnormien selvittämiseen. Useimmiten tutkija antaa kahdelle koehenkilöryhmälleen hieman erilaiset variaatiot kehyskertomuksesta, toisin sanoen muodostaa koeasetelman. Kehyskertomus sopii sijoittaa koehenkilöille jaettavan A4-lomakkeen yläosaan, ja alaosaan vastaus. Lomake ei sovi kyselynä postitettavaksi, sillä vastaajat tuskin olisivat siihen kyllin motivoituneita. Eläytymismenetelmänaineistoa voidaan analysoida monella eri tavalla. Eläytymismenetelmän aineiston monipuolisuus ja rikkaus piilee juuri näissä monissa lukutavoissa, aineistoon voi halutessaan palata yhä uudelleen, lukutapaa vaihdellen. Tarinoista löytyvät samanlaisuudet, erilaisuudet ja poikkeavuudet nähdään kiinnostavalla seikkana analyysissa. Eläytymismenetelmän perusidea eli kokeellisen ajattelun logiikan soveltaminen toteutuu erilaisten tarinoiden vertailussa. (Eskola & Suoranta 1996.) 4 2

3 1 Eläytymismenetelmä 1.1 Taustaa Menetelmä tuottaa enemmänkin merkityksiä ja vihjeitä kuin faktoja. Eläytymismenetelmällä ei välttämättä löydetä uusia asioita, vaan koetellaan itsestään selvinä pidettyjä käsityksiä tutuista ilmiöistä ja tapahtumista (Eskola, Suoranta 1996). Eläytyessään kirjoittajat muodostavat enemmän tai vähemmän yhtenäisen kuva tulevaisuudesta. Eläytymismenetelmä on suhteellisen halpa ja nopea tapa kerätä aineistoa. Kerättyä aineisto voidaan myös täydentää jälkikäteen jos tarvitaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että jo vastausta kustakin kehyskertomusvariaatiosta riittää saavuttamaan saturaatio- eli kyllästymispisteen ja tuomaan esiin sen teoreettisen peruskuvion, mikä kyseisellä tarinalla on mahdollisuus saada (Eskola 1997). 5 1 Eläytymismenetelmä 1.1 Taustaa Esineiden tutkimuksen menetelmiä: Toimintaa havainnoivia menetelmiä: Kyseleviä menetelmiä: Sekundaarisen aineiston tutkimuksen menetelmiä: Uutta kartoittava tutkimus Holistinen esineiden tutkimus Vapaamuotoinen havainnointi. Toiminnan dokumentoiminen. Teemahaastattelu M allia täsmentävä tutkimus Analysoiva esineiden tutkimus Systemaattinen havainnointi Kysely ja lomakehaastattelu Kirjeiden, päiväkirjojen ym s tutkimus ja niiden hermeneuttinen analyysi Hypoteesia testaava tutkimus (Tulee harvoin kysymykseen) Lavastetun tapahtuman havainnointi Koe Eläytymismenetelmä Koe Jälkien tutkimus Ex post facto -asetelma Ylläoleva jaottelu on tarkoitettu vain jäsentämään metodien käsittelyä. Useinkin tutkimushankkeen kysym yksenasettelu vaatii käyttämään useita metodeja rinnakkain. Tämä voi olla sikälikin hyödyksi, että kullakin tutkimusmetodilla on omat heikkoutensa, jotka näin saadaan paremmin kontrolliin (engl. "triangulation": kohteen tarkastelu ikäänkuin "kolmesta suunnasta" yhtaikaa). Lähde: 6 3

4 1 Eläytymismenetelmä 1.2 Katalysaattori Kyseessä kuntoutus- ja työkyvyn arviointiverkosto-projekti (KUTVE) Pyritään vaikuttamaan työkyvyttömyyden uhan varhaiseen havaitsemiseen ja kehittämään kuntoutustarpeen arviointiin liittyvää yhteistyötä. Eläytymismenetelmä oli projektin yksi viidestä käytetystä menetelmästä. Eläytymismenetelmällä tuotettiin kuntoutujien tarinat (4 kpl), joissa vastaajia pyydettiin kertomaan tapahtumista alku- ja lopputilanteen välillä. Sisällön analyysin jälkeen määritettiin kehittämiskohteet, joilla saataisiin parannettua vallitsevia käytäntöjä, esim kuntoutusluotsi. Heikkilä-Laakso ja Heikkilä (1997) ovat esittäneet mallin katalysoivasta interventiosta, jolla joudutetaan tai stimuloidaan vuorovaikutusprosessia ja tällä tavoin mahdollistetaan eri tavoin määritelty muutos. 7 1 Eläytymismenetelmä 1.3 Päätösten ennustaminen Käytetty menestyksellisesti mm lakon ennalta estämisessä, teollisuustuotteiden tuotekehittelyssä ja asianajoprosessissa. Epäonnistuttu mm Falklandin kriisin ja Pohjois-Vietnamin pommitusstrategiavalinnan yhteydessä. Roolipelin on vastattava todellisuutta. Henkilövalinnoissa, rooliohjeissa, tilannekuvauksissa, hallinnollisissa menettelyissä ja ryhmien välisissä kanssakäymisissä on pyrittävä realistisuuteen. Johtopäätöksenä esitettiin, että roolipelin avulla voidaan ennustaa päätös tarkemmin, kuin asiantuntijan avulla. Viidessä tutkimuksessa roolipeli oli oikeassa 56%:ssa ennusteista, kun taas asiantuntijoiden luku oli 16%. 8 4

5 1 Eläytymismenetelmä 1.4 Turismikokeilu Kyseessä matkailunedistämisharjoitus James Cookin Yliopistossa, Australiassa. Vaikea toteuttaa perinteisenä luokkaopetuksena, joten toteutettiin lukukauden pituisena roolipelinä. Lähtökohtatilanteessa oppilaille annettiin kuvitteellisesti $, sekä rajoitukset (mm projekti piti saattaa päätökseen rahoitusvuonna ). Oppilaiden tuli laatia kirjallinen rahoitussuunnitelma ja sen pohjalta suullinen esitys. Oppilaat olivat tyytyväisiä opetukseen. Palautteessa ka oli 4.05 (Likertin 1-5 asteikolla) Arvioitaessa omien taitojen kehitystä ka oli Vaikka arvio oli subjektiivinen, pidetään roolipelinä toteutettavaa opetusta tehokkaana menetelmänä opetettaessa kyseistä aihetta. 9 1 Eläytymismenetelmä 1.5 Kritiikki Eläytymismenetelmän objektiivisuus on ongelmallinen asia, koska tutkija on laatinut kehyskertomuksen ja siten ehkä tietämättään rajannut pois tärkeitä asioita, jotka jäävät tulematta ilmi. Tutkija voi suunnata tutkimustaan haluamaansa suuntaan ja saada haluamiaan vastauksia. Eläytymismenetelmää käytettäessä ei pyritä häivyttämään tutkijan vaikutusta vaan se tuodaan esille, pyrkien näin lisäämään tutkimuksen luotettavuutta (Eskola 1997). Eläytymismenetelmän avulla on mahdollista tuoda ns. heikot signaalit kehityksestä esiin. Ongelmana on se, että asiantuntijat esittävät tulevaisuusarvionsa tyypillisesti sosiaalisen paineen alaisina eli sosiaalinen konteksti, jossa arviot esitetään, vaikuttaa arvion muotoon. Asiantuntijan hallitsema tietoaineisto on rajallinen tai hän voi valita sen mitä tietoa hän käyttää (Kuusi 1996). 10 5

6 1 Eläytymismenetelmä 1.5 Kritiikki Koska kyse on mielipiteistä ja tulevaisuuden arvioinnista on vaikea arvioida sitä olisiko tutkimustulos sama tutkittaessa samaa joukkoa seuraavana päivänä tai kuukauden kuluttua. Mielipiteillä kun on taipumus ajan myötä muuttua. Kehyskertomuksen laadinta on vaikeaa. Kertomuksen tulisi olla sellainen, että sen avulla voidaan saada vastaus juuri siihen kysymykseen mihin oli tarkoitus saada vastaus. On vaikea arvioida, olisiko erilaisella kehyskertomuksella saatu aikaan erilainen tutkimustulos. Siksi kehyskertomukset pyritään rakentamaan varsin väljiksi. Aineiston analysointi riippuu pitkälti tutkijan omista näkemyksistä ja ajatuksista. Kokonaiskäsityksen luominen aineistosta, tärkeiden ilmaisujen erottaminen ja merkityksien luominen ei ole helppo tehtävä. Joku toinen tutkija voisi saada samasta aineistosta aikaan erilaisen tutkimuksen. Tutkijan tekemät ratkaisut on selkeästi tuotava tutkimusraportissa esiin, jotta sen lukijat pystyvät seuraamaan tutkijan ajatusta Skenaariotyöskentely Kehitettiin II ms:n jälkeen USA:ssa ja Ranskassa. Käsitteen toi yleisempään käyttöön Herman Kahn vuonna Skenaario on alunperin teatteri- ja elokuvatermi, jolla tarkoitetaan elokuvan käsikirjoitusta, erityisesti ohjaajan kappaletta, jossa kuvataan vuorosanojen lisäksi näyttelijöiden liikkeet, valaistus, kameroiden kuvakulmat, rekvisiitta ja muut juonen toteutumiselle olennaiset asiat. Tulevaisuudentutkimuksessa skenaariota on luonnehdittu monin eri tavoin. Skenaariomenetelmällä luodaan loogisesti etenevä tapahtumasarja, jonka tarkoituksena on näyttää, miten mahdollinen, todennäköinen, tavoiteltava tai uhkaava tulevaisuudentila kehittyy nykytilasta. Yleisessä mielessä skenaario on siis vaihe vaiheelta etenevä tapahtumien kuvaus, joka liittää tulevaisuuden nykyhetkeen. 12 6

7 2 Skenaariotyöskentely Skenaariomenetelmiä on monia, mutta kolme elementtiä skenaariossa tulisi olla: yrityksen tai sen toimintaympäristön nykytilan kuvaus, tulevaisuudentilan kuvaus ja kuvaus prosessista, joka liittää nämä kaksi toisiinsa. Skenaario voi olla todennäköinen tai epätodennäköinen, uhkaava tai tavoiteltava. Skenaariota rakennettaessa voidaan edetä nykyhetkestä tulevaisuuteen tai päinvastoin, mutta kaikkien skenaarioiden tulee olla mahdollisia. Tunnettu skenaarioasiantuntija Michel Godet korostaa skenaarioiden jakautumista kahteen pääkategoriaan, eksploratiivisiin (tutkiviin) ja normatiivisiin (tavoitteellisiin) skenaarioihin. Ne muodostavat myös erään keskeisimmistä jaotteluista, joita eri tyyppisten skenaarioiden välille voidaan tehdä Skenaariotyöskentely Skenaariot eivät kuitenkaan ole ennusteita. Skenaario voi olla yrityksen, kunnan tai jonkin muun organisaation oman kehityksen kuvaus. Useimmiten kyse on kuitenkin toimintaympäristön kuvauksesta. Yleensä rakennetaan vähintään kolme skenaariota kuvaamaan keskeisiä vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Eksploratiivisissa (tutkivissa) skenaarioissa lähdetään tarkastelemaan menneisyyden ja nykyhetken trendejä ja jatketaan niitä tulevaisuuteen. Usein pyritään mahdollisimman todennäköisiin kehityskulkuihin siten, että vaihdellaan eräitä perusoletuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi talouskasvun vauhdin ja vallitsevan arvomaailman vaihtoehdot. Voidaan puhua myös viite- tai referenssiskenaarioista. Joskus todennäköisiä kehityskulkuja käytetäänkin juuri viitetasoina, joista voimakkaasti poikkeavia, nk. kontrastisia skenaarioita, rakennetaan tietoisesti. Näin voidaan etsiä esimerkiksi merkittäviä uusia markkinoita tai tunnistaa tärkeitä uhkia yrityksen toimintaympäristössä ja suhteuttaa niitä "business as usual" -skenaarioon, jota edustaa juuri mainittu viiteskenaario. 14 7

8 2 Skenaariotyöskentely Heikko signaali on ilmiö, joka on oraalla ja jolla ei yleensä ole historiaa, trendiä tai muuta selvästi tunnistettavaa menneisyyttä, mutta joka voi tulevaisuudessa muodostua aivan keskeiseksi ilmiöksi ja vaikuttajaksi (Mannermaa 1999). Megatrendillä (kehityksen suuri aalto tai linja) tarkoitetaan yleensä sellaista ilmiötä tai ilmiökokonaisuutta, jolla voidaan nähdä olevan yleinen jo toteutuneen kehityksen perusteella tunnistettava suunta ja jonka uskotaan jatkuvan samansuuntaisena myös tulevaisuudessa (Mannermaa 1999) Skenaariotyöskentely 16 8

9 2 Skenaariotyöskentely 17 2 Skenaariotyöskentely 18 9

10 2 Skenaariotyöskentely 2.2 Metsäklusteri Perustuu seitsemään globaaliin, viiteen EU:n ja kuuteen Suomalaiseen skenaarioon. Tarkastelunäkökulmia oli valittu kuusi: markkinat, resurssit, tuotantotapa, ympäristö, terveys ja turvallisuus, ohjaava tiede sekä yritysrakenteet. Muuttujia olivat: blokit, yhteistyö/avoimuus, Venäjän rooli, Kiinan rooli, talouskasvu, keskiluokan kasvu, kaupan maantieteellinen jakaantuminen, ympäristöasioiden huomion kohde, ympäristöasioiden tärkeys. Vaihtoehtoja olivat: blokkiyhdistelmä (NAFTA, EU, Kiina, Japani), moninapaisuus ja yksinapaisuus Laadittiin viisi skenaariota toimintavaihtoehtoineen ja esitettiin perusteet jatkotyöskentelylle Skenaariotyöskentely 2.3 Columbia Kyseessä seitsemän henkeä vaatineen avaruussukkula Columbian onnettomuuden tutkiminen kronologisessa järjestyksessä tietojen perusteella. Skenaario käsittelee vain teknisten näkökohtien osuutta onnettomuudesta. Onnettomuuden syyksi selvisi lähdössä vasemman siiven etureunaan osunut lisäpolttoainesäiliön eristepala, sekä Nasan työskentelykulttuuri. Onnettomuutta tutkinut komitea antoi loppuraportissaan useita ohjeita sukkulalentojen turvallisuuden parantamiseksi

11 2 Skenaariotyöskentely 2.4 Kritiikki Skenaarioihin sisällytettyjen olettamusten oikeellisuus voidaan kyseenalaistaa. Nykytilanteen diagnoosi ja kuvaus jää puutteelliseksi Skenaariolla ei ole kytkentää tärkeisiin päätöksentekokysymyksiin Skenaarioissa ei tavoiteta sopivaa tarkastelutasoa joko liian yleisiä tai liian yksityiskohtaisia Valitaan toivottu skenaario ja asetetaan se muita tärkeämmäksi Käyttäjien kannalta voi olla vaikeaa toimia useiden vaihtoehtoisten tulevaisuudenkuvien kanssa Skenaariot saatetaan sekoittaa ennusteisiin. Päätöksentekijöiden osallistuminen työskentelyyn jää liian vähäiseksi Lähteet Aalto, H-K. toim (2003) Miten tutkimme tulevaisuutta? TUTU1, artikkelikokoelma, Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemia, TUKKK:n offset-monistamo. Turku Eskola, J. (1997) Eläytymismenetelmäopas. Tampereen yliopisto. Tampere. Eskola, J. & Suoranta, J. (1996) Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Lapin yliopisto Rovaniemi. Kamppinen, M., Kuusi, O., Söderlund, S., (2003). Tulevaisuudentutkimus. Perusteet ja sovellukset. Tammer-Paino Oy. Tampere Mannermaa, M. (1993) Tulevaisuus -murroksesta mosaiikkiin. Otava. Helsinki

12 3 Lähteet techniques.html#scenarios Artikkelit Nikkarinen, T., Huvinen, S., Brommels, M (2001) KATALYSAATTORI keskustelusta kehittämiseen KUTVE-projektin alueellisissa työseminaareissa. EDITA. Helsinki Armstrong, J.S., (2000) Role Playing: A Method to Forecast Decisions. The Wharton School, University of Pennsylvania Philadelphia, PA Richards, F., (2004) Role playing in the classroom: A tourism experience. Tourism Program. James Cook University Meristö, T., Kettunen, J., Hagstöm-Näsi, C., (2000) Metsäklusterin tulevaisuusskenaariot, TEKES, Teknologiakatsaus 95/2000. Helsinki CAIB and NAIT, (2003), Report Volume II, Working Scenario, Appendix D