SAN ANDREASIN SIIRROS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAN ANDREASIN SIIRROS"

Transkriptio

1 Suvi Heinonen SAN ANDREASIN SIIRROS ABSTRAKTI San Andreasin siirros on oikeakätinen sivuttaissiirros, jota pitkin tapahtuu suurin osa Tyynen valtameren ja Pohjois Amerikan laattojen liikkestä. Siirros syntyi noin 25 miljoonaa vuotta sitten. San Andreas on Pohjois ja Etelä Kalifornian alueella lukkiutunut, mutta näiden segmenttien väliin jää hitaasti ja tasaisesti ryömivä osuus. Tomografiatutkimuksissa San Andreasin siirros on selvästi havaittavissa seismisten aaltojen nopeuksien kasvuna. Parkfieldin alueelle on rakennettu maailman tihein mittalaiteverkko havaitsemaan siirroksella tapahtuvia maanjäristyksiä ja fysikaalisia prosesseja.

2 1 JOHDANTO Kaliforniassa sijaitseva San Andreasin siirros (kuvat 1 ja 2) on yksi maalman tunnetuimmista ja tutkituimmista siirroksista jo pelkästään sijaintinsakin vuoksi. San Andreas on oikeakätinen sivuttaissiirros, jota pitkin tapahtuu valtaosa Tyynen valtameren ja Pohjois Amerikan tektonisten laattojen liikkeestä. Se kulkee koko Kalifornian halki vaikuttaen siten yli 35 miljoonan ihmisen elämään. Aivan siirroksen tuntumassa on San Franciscon ja Los Angelesin kaltaisia suurkaupunkeja, joten suuren maanjäristyksen tapahtuessa tuhot voivat olla valtavia. Parkfieldin alueella San Andreasin siiroksen keskivaiheille pystytettyjen mittalaitteiden avulla on saatu valtavasti tietoa siiroksen rakenteesta ja toiminnasta. SAFOD hankkeen (San Andreas Observatory in Depth) myötä tullaan saamaan ensikäden tietoa siirostason kivistä ja fluidesta sekä siiroksella tapahtuvista prosesseista. Tämä tulee myös tuomaan oman lisänsä maanjäristysten ennustamiseen ja niihin varautumiseen. SAN ANDREASIN SIIRROKSEN SYNTY Yli 30 miljoonaa vuotta sitten itäisellä Tyynellä valtamerellä oli aktiivinen leviämiskeskus. Leviämiskeskuksen itäpuolelle muodostuneen merellisen kuoren aluetta kutsutaan Farallonin laataksi. Farallonin laatta liikkui itään Pohjois Amerikan laattaa kohti ja alkoi laattojen kohdatessa subduktoitua Pohjois Amerikan laatan alle. Subduktio aiheutti Kalliovuorten kasvun, Sierra Nevadan graniittien synnyn ja Coloradon ylätasangon nousun. Myös Tyynen valtameren leviämisselänne liikkui itään, ja noin 25 miljoonaa vuotta sitten vyöhykkeen etuosa oli saavuttanut Pohjois Amerikan laatan. Tämän törmäyksen seurauksena Farallonin laatta jakautui Cocos ja Juan de Fucan laattoihin. Keskiselänteen kadottua Pohjois Amerikan alle laattojen keskinäinen liike muuttui itäänpäin suuntautuneesta subduktiosta luoteissuuntaiseksi transformisiirrokseksi (Hough, 2004). Kuvassa 1 on esitetty nykyiset laattarajat Kalifornian alueella. Yksinkertaistetusti San Andreasin siirros voidaan kuvitella syväksi vertikaaliseksi halkeamaksi maankuoressa. Kallioperä liikkuu eri puolilla tätä halkeamaa vastakkaisiin suuntiin. Todellisuudessa San Andreas on kuitenkin pikemminkin siirrosvyöhyke, jossa tektonisten laattojen liike jakautuu useille lähes samansuuntaisille siirrossegmenteille. San Andreasin siirrosvyöhyke puolestaan on osa Kalifornian siirrossysteemiä, johon kuuluu useita erityyppisiä siirroksia. Kaliforniassa risteilevistä siirroksista San Andreas on kaikkein pisin ja merkittävin, koska sitä pitkin tapahtuu valtaosa Tyynen valtameren ja Pohjois Amerikan laattojen välisestä liikkeestä (Collier, 1999).

3 2 Kuva 1: Tektoniset laatat Kalifornian aluella. (alkuperäinen kuva: SIIRROKSEN SEGMENTIT Tyynen valtameren ja Pohjois Amerikan laattojen välinen liike näkyy eri osissa San Andreasin siirrosta eri tavoin. Siirros on lukkiutunut satojen kilometrien matkalta Pohjois ja Etelä Kaliforniassa. Lukkiutuneiden segmenttien väliin jää tasaisesti ryömivä osa, jonka ympäristössä tapahtuu jatkuvasti pieniä maanjäristyksiä. San Andreasin maantieteellinen sijainti ja segmentit on esitetty kuvassa 2. Lukkiutunut osa siirroksesta voi pysyä hiljaisena satoja vuosia, kunnes tektonisten laattojen liikkeen aiheuttama jännitys viimein purkautuu maanjäristyksenä. Maanjäristyksen aiheuttama äkillinen siirtymä tapahtuu vain yhdellä jaksolla siirrosta kerrallaan, ei koko siirroksella (Hough, 2004). Pohjois Kalifornian alueella San Andreasin siirros voidaan ajatella suhteellisen suorana rajana Tyynen valtameren ja Pohjois Amerikan laattojen välissä. Los Angelesin pohjoispuolella siirros tekee noin 35 asteen kulman, joka tunnetaan nimellä Big Bend. Transverse Rangesin vuoret ovat muodostuneet Big Bendin yhteyteen mannerlaattojen keskinäisen liikkeen aiheuttaman suuren kompression seurauksena. Tyynen valtameren ja Pohjois Amerikan laattojen liike näkyy Kalifornian alueella myös Basin and Rangen ekstensiona. Kalifornian eteläosissa risteilee San Andreasin lisäksi useita muita merkittäviä siirroksia, kuten San Gabrielin, Sierra Madren, Mission Creekin ja San Jacinton siirrokset (Collier, 1999).

4 3 San Andreasin päättyy pohjoisessa Mendocinon kolmoispisteeseen Pohjois Kaliforniaan (kuva 1). Mendocinon kolmoispisteessä kohtaavat kolme mannerlaattaa: Juan de Fucan, Tyynenmeren ja Pohjois Amerikan laatat. (Collier, 1999). San Andreasin siirroksen olemassaolo on havaittu ensimmäistä kertaa San Franciscon niemellä. jossa se on erityisen selkeästi havaittavissa lineaarisina järvinä, painannelampina, selänteinä ja maanjäristysten aiheuttamina siirtyminä. San Andreasin siirros kulkee tällä alueella hyvin lähellä monia suuria kaupunkeja kuten San Franciscoa, San Mateota, Palo Altoa, Sunnyvalea ja San Joseta. Vuonna 1906 tapahtuneen kuuluisan San Franciscon maanjäristyksen jälkeen San Andreaksella ei ole tapahtunut merkittäviä maanjäristyksiä pohjois Kalifornian alueella (Hough, 2004). Kuva 2. San Andreasin siirroksen kulku Kalifroniassa. Karttaan on merkitty punaisella lukkiutunut osa siirrosta ja sinisellä tasaisesti ryömivä osa siirrosta. Kuvien 3, 4, ja 5 tutkimukset on tehty violetin laatikon alueella. (Alkuperäinen kuva: San Andreasin keskivaiheilla San Franciscon ja Los Angelesin välissä sijaitsee Parkfieldin pikkukaupunki (kuva 2). Tämän pikkukaupungin mukaan nimetty 40 kilometriä pitkä osuus San Andreasin siirrosta sijoittuu tasaisesti ryömivän ja lukkiutuneen segmentin väliin. Parkfieldin alueella Tyynenmeren ja Pohjois Amerikan laattojen liike tuottaa toistuvasti noin magnitudiltaan noin 6.0 suuruisia maanjäristyksiä. Vuoden 1857 jälkeen näitä ns. karakteristisia maanjäristyksiä on tapahtunut ainakin kuusi. Järistysten säännöllisyyden vuoksi Parkfieldiin on rakennettu geofysikaalisten mittalaitteiden verkko, jonka avulla havaitaan mm. ennen järistystä tapahtuvaa jännityksen kasautumista ympäröivässä maankuoressa sekä maanjäristysten ja liukumien esiintymistä siirroksella. Mittauslaitteiston avulla on myös tarkoitus tarkkailla suuria maanjäristystä edeltäviä ilmiöitä (Bakun et al., 2005).

5 4 Vuonna 1985 USGS teki ennusteen, jonka mukaan vuoteen 1993 mennessä San Andreasin siirroksella tulee tapahtumaan magnitudiltaan noin 6.0 suuruinen maanjäristys lähellä Parkfieldiä. Ennustus ei kuitenkaan toteutunut, mutta tapauksen havainnointia varten pystytetty mittalaitteisto jäi paikoilleen. Syyskuussa 2004 odotettu magnitudin 6.0 suuruinen maanjäristys viimein tapahtui. Maanjäristysten ennustamisen kannalta tämä järistys oli pettymys, sillä järistystä ei edeltänyt huomattavia muutoksia magneettikentässä, tellurisessa sähkökentässä, näennäisessä resistivisyydessä eikä creephavainnoissa. Vuorokautta ennen järistystä havaittiin kyllä pieniä muutoksia jännityksessä, mutta ne ovat liian vähäisiä käytettäviksi maanjäristyksen luotettavaan ennustamiseen (Bakun et al., 2005). SAN ANDREASIN LUJUUS Siirrosten kokonaislujuutta kuvataan kitkakertoimen avulla. Kitkakertoimen arvo vaihtelee välillä 0 1. Tasaisesti liukuvan, heikon siirroksen kitkakerroin on alle 0.3, vahvan yli 0.8. Siirroksen lujuuden mittaaminen suoraan paikan päällä on hyvin vaikeaa, joten se määritellään epäsuorin keinoin esimerkiksi tutkimalla maanjäristyksen aiheuttamia repeämiä suuren siirroksen läheisillä pienemmillä siirroksilla (Hough, 2004). Siirroksella tapahtuva maanjäristys vapauttaa energiaa useissa muodoissa. Suurin osa energiasta kuluu laattojen liikkeeseen, osa säteilee seismisinä aaltoina ja osa vapautuu lämpönä. Teoreettisten laskelmien mukaan maanjäristyksen yhteydessä vapautuvan lämmön määrä riippuu repeämäyvöhykkeen leveydestä. Mitä kapeampi siirros on, sitä enemmän lämpöä vapautuu. Mikäli hyvin kapeat siirrokset olisivat myös vahvoja, aiheuttaisi maanjäristyksessä syntyvä lämpö kivien sulamista. Toisaalta syvällä kuoressa oleva paine aiheuttaa aineen tiivistymisen, jolloin heikko siirros ei ole mahdollinen. (Hough, 2004). Monissa siirroksissa on geologisten todisteiden mukaan vettä sekä syvällä kuoressa, että lähellä pintaa. Veden läsnäolo pienentää kitkakerrointa mahdollistaen heikkojen siirrosten olemassaolon myös syvällä maankuoressa. Toisaalta siirrokset ovat monin paikoin lukkiutuneita, joten veden on oltava eristyneissä osissa siirrosta. Siirroksen lujuuden määrittämisprosessi on teoreettisesti hyvin monimutkainen ja vaatii suuria laskennallisia ponnistuksia. Tästä johtuen tutkijat ovat saaneet täysin vastakkaisia tuloksia saman siirroksen kitkakertoimelle ja siten myös siirroslujuudelle (Hough, 2004). Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana tehtyjen laboratoriokokeiden perusteella kivine kitkakerroin on yleensä väliltä Huokospaine on kiven halkeamissa ja huokosissa olevien fluidien, etupäässä veden paine. Kitkakertoimen vaihteluvälin seurauksena vain äärimmäisen suuret jännitykset aiheuttavat siirrosliikuntoja suurissa syvyyksissä mikäli kiven huokospaineen oletetaan olevan likimain hydrostaattinen. Syvistä kairarei'istä ympäri maailman saadun tutkimusaineiston perusteella syvällä maankuoressa esiintyy hyvin suuria leikkausjännityksen arvoja. Tulokset ovat yhteensopivia laboratoriomittausten kanssa. Jos San Andreasin siirros oletetaan vahvaksi,

6 5 vaaditaan suuri kitkan vastustus liukumiselle aina km syvyyteen asti, jossa suurimmat järistykset syntyvät (Zoback, 2000). Mikäli San Andreasin siirroksella todella olisi laboratoriomittausten osoittama kitkallinen lujuus (kitkakerroin ), olisivat siirroksen pitkän aikavälin liikunnot tuottaneet huomattavan paljon kitkalämpöä. Vaadittavaa lämpövuota ei kuitenkaan ole havaittu, joten siirroslujuuden on oltava huomattavan paljon luultua pienempi. Siirroslujuuden pienempi arvo voi tarkoittaa, ettei laboratoriomittauksissa havaita kaikkia siirroksella tapahtuvia prosesseja, San Andreasin kivet ovat koostumukseltaan erilaisia verrattuna paljastuneelta siirrososuudelta löydettäviin kiviin tai siirrosliukuma tapahtuu fluidien avustuksella (Zoback, 2000) luvun lopussa havaittiin, että lähellä San Andreasta maksimaalinen ensisijainen horisontaalijännitys on lähes kohtisuorassa siirrosta vastaan. Yhdessä lämpövuohavaintojen perusteella tästä pääteltiin, että San Andreas on täysin heikko siirros muuten vahvassa kuoressa. Toisaalta monet tutkijat ovat geodynaamisen mallin pohjalta päätyneet lopputulokseen, että Maan hauras kuorikerros on yleisesti heikko. Kuoren heikkouden seurauksena sekä laattojen sisäiset, että niiden väliset siirrokset olisivat lujuudeltaan pieniä. Eri tutkimusryhmät pitävät siis San Andreasta joko heikkona siirroksena vahvassa kuoressa, heikkona siirroksena heikossa kuoressa tai vahvana siirroksena yhtä vahvassa kuoressa. Syvistä kairarei'istä tehdyt mittaukset sulkevat pois keskimmäisen vaihtoehdon ainakin laattojen jäykille sisäosille. Jäljelle jäävistä kahdesta vaihtoehdoista toinen voidaan sulkea pois vasta, kun saadaan mittauksia jännitystasoista ja fysikaalisista olosuhteista, joissa maanjäristykset siirroksella tapahtuvat (Zoback, 2000). SAN ANDREASIN RAKENNE Suurin osa San Andreasin maanjäristyksistä tapahtuu kilometrin syvyisellä osalla kuorta. Tämän seismogeenisen kerroksen alapuolinen rakenne siirroksesta ei ole täysin selvillä. On mahdollista, että siirros leikkaa koko kuoren ja yläkuoren tapaan alakuoren deformaatio on keskittynyt kapealle vyöhykkeelle siirroksen maanpäällisen kulun alle. Toisaalta kuoren alaosien ja vaipan deformaatio voi olla jakautunut laajalle alueelle (Zhu, 2000).

7 6 Kuva 3. San Andreasin siirroksen (SAF) rakenne Zhun (2000) mukaan. Paksut viivat kuvaavat kuoren ja ylävaipan välisiä rajapintoja (interferenssejä). Pienillä punaisilla risteillä on merkitty alueella tapahtuneita maanjäristyksiä vuosina Vihreät viivat ovat kuoren heijastajia. Viivoitettu ylävaipan alue on seismisissä tomografiatutkimuksissa havaittava Transverse Rangen korkean seismisen nopeuden anomalia. Kaavakuvan yläpuolelle on piirretty havaittu (yhtenäinen viiva), Mohon topografian avulla laskettu (harmaa viiva) sekä Airyn isostasiamallia käyttämällä laskettu Bouguer anomalia. LAB Los Angelesin allas, ECSZ Itä Kalifornian hiertovyöhyke, SMF Sierra Madren siirros, VCT Vicentin työntösiirros. Zhu (2000) on tutkimuksissaan päätynyt tulokseen, että San Andreasin siirros ulottuu vaippaan saakka. Siirros näkyy alempien kuoren rakenteiden muutoksina ja Mohon korkeuden äkillisenä muutoksena (6 8 km) suoraan siirroksen alapuolella. Kuvassa 3 Mohon epäjatkuvuuskohta näkyy selvästi. Zhun tutkimalla segmentillä maanjäristyksiä tapahtuu ylimmässä 15 kilometrissä kuorta, mikä viittaa hauraaseen deformaatioon yläkuoressa. Lisäksi alakuoren siirrosvyöhykkeen deformaatio tapahtuu Zhun mukaan pienellä vyöhykkeellä ja se on yhteydessä yläkuoressa tapahtuvaan deformaatioon. Myös geodeettinen data sekä useat heijastus ja taittumisluotaustutkimukset tukevat tulkintaa koko kuoren lävistävästä siirroksesta.

8 7 Kuva 4. Ylemmissä kuvissa on esitetty P aallon nopeuden vaihtelu ja alemmissa kuvissa on v p /v s suhteen vaihtelu 2.4 kilometrin syvyydeltä Parkfieldin alueelta (kuva 2) käyttäen kolmea eri alkumallia Roekerin et al. (2006) mukaan. Maanjäristykset (valkoiset pallot) on valittu 300 metrin etäisyydeltä tutkimusprofiilia (keltainen viiva). Samanarvokäyrien väli P aaltojen nopeudelle on 0.2 km/s (ohuet viivat) ja 1.0 km/s (paksut viivat). Käyrävälii v p /v s suhteelle on ohuille ja paksuille viivoille. Seismisiä asemia on merkitty keltaisilla kolmioilla ja tutkimuksen tekoon käytetyt räjäytykset keltaisilla laatikoilla. Valkoinen timantti kuvaa SAFOD hankkeen kairareikäpaikkaa ja keltainen viiva seismistä profiilia. Kuvissa 3 ja 4 on esitetty Roekerin, Thurberin, Robertsin ja Powellin (2006) tutkimustuloksia San Andreasin siirrokselta. He käyttivät tutkimuksessaan FD tekniikkaa kolmelle eri alkumallille. San Andreasin siirros näkyy seismisessä tomografiatutkimuksessa P aaltojen nopeuden muutoksena. San Andreasin siirroksen rakennetta hallitsee huomattava nopeuskontrasti erityisesti 1 ja 7 kilometrin syvyydessä (ks. kuva 5). Noin 3 7 kilometrin syvyydessä seismiset nopeudet molemmin puolin siirrosta ovat alle 6 km/s, siirroksen kohdalla nopeus on noin 7 km/s. Kuvassa 4 näkyy selvästi siiroksen alaosan vertikaalisen epäjatkuvuuskohta. Siirrosvyöhyke erottuu ympäristöstään korkeampana v p /v s suhteen arvona, mikä saattaa johtua siirrosvyöhykkeellä olevista fluideista. v p /v s suhde saa anomalisen korkeita arvoja myös siirroksen koillispuolella. Kuvassa 3 on horisontaalinen leikkaus Parkfieldin alueelta noin 2.4 km syvyydeltä. Seismiset nopeudet eri puolilla San Andreasin siirrosta eroavat

9 8 toisistaan selkeästi. Myös horisontaalileikkauksessa havaitaan korkea v p /v s suhde lähellä siirrosta. Kuva 5. Ylemmässä kuvassa on P aaltojen nopeuden, alemmassa P ja S aaltojen suhteen variaatio Roekerin et al. (2006) tomografiatutkimuksen perusteella. Tutkimusprofiili (keltainen viiva kuvassa 4) sijaitsee lähellä SAFODin kairareikää ja se on kohtisuorassa San Andreasin siirrosta vastaan.. P aaltojen nopeuden ahuet samanarvokäyrät on piirretty 0.2 km/s välein, paksut 1.0 km/s. Vastaavasti alemassa kuvassa ohuiden viivojen intervalli on ja paksujen Maanjäristykset on merkitty valkoisilla palloilla, keltaiset kolmiot ovat pinta asemia ja keltaiset neliöt kairareiässä olevia sensoreita.

10 9 Yksi merkittävimmistä tutkimushankkeista San Andreasin siirrokseen liittyen on SAFOD (San Andreas Fault Observatory at Depth). Hankkeen tarkoitus on saada syväporareiän avulla suoraa tietoa fysikaalisista olosuhteista, joissa maanjäristykset tapahtuvat. San Andreasin siirrosvyöhykkeelle porataan 3.2 kilometriä syvä reikä lähelle 1966 tapahtuneen Parkfieldin maanjäristyksen hyposentriä. Tarkoituksena on ottaa näytteitä siirrosmateriaaleista (kivet ja fluidit), mitata erilaisia siirrosvyöhykkeen ominaisuuksia ja tarkkailla ryömivää ja seismisesti aktiivista siirrosta. (www.earthscope.org). Tulevaisuudessa SAFOD tulee tarjoamaan valtavasti uutta tietoa maanjäristysmekanismista ja tektonisten laattojen välisistä siirroksista. MAANJÄRISTYKSET KALIFORNIASSA Viimeisten 30 vuoden aikana kerätty tieto maanjäristyksistä ja laattojen liikenopeudesta San Andreasin siirroksella on mahdollistanut maanjäristysten todennäköisyyden ennustamisen pitkällä aikavälillä. Kuitenkin ymmärrys siirrosten fysiikasta on edelleen hyvin vajavainen. Vieläkään ei pystytä lyhyen aikavälin maanjäristysennustuksiin eikä myöskään tiedetä, lisääkö yhdellä siirroksella tapahtunut järistys maanjäristys todennäköisyyttä toisella siirroksella. (Zoback, 2000) Maanjäristysten ennustaminen perustuu historiallisiin tilastoihin järistysten esiintymisestä sekä jossain määrin myös GPS mittauksilla saatuihin laattojen keskenäisiin liikenopeuksiin. San Franciscon alueella tapahtuu magnitudiltaan 7.0 tai suurempi maanjäristys noin 60 prosentin todennäköisyydellä seuraavien 30 vuoden kuluessa. Los Angeles kokee vastaavan kokoisen järistyksen 60 prosentin todennäköisyydellä jo viiden vuoden kuluessa. San Andreasin siirroksen lähialueet erottuvat suuren seismisen riskin alueina Kalifornian seismisen hasardin kartasta (kuva 6). Seismistä hasardia laskettaessa otetaan huomioon paitsi maanjäristystodennäköisyys, myös paikallinen geologia ja rakennusten kunto. Kiinteällä, kovalla kallioperällä maanjäristys aiheuttaa vähemmän tuhoa, kuin esimerkiksi hiekka tai mutamailla. Vastaavasti huono kuntoiset rakennukset sortuvat todennäköisemmin, kuin maanjäristyksiä kestämään suunnitellut.(collier, 1999).

11 10 Kuva 6: Kiihtyvyyden huippuarvo (%g), joka ylittyy 10% todennäköisyydellä 50 vuoden kuluessa. Maahan kiinnittyneen pienen kappaleen edestakaisen liikkeen kiihtyvyys esitetään prosentteina Maan painovoimakiihtyvyydestä, %g. Kiihtyvyyden huippuarvoa käytetään usein seismisen hasardin kartoissa, sillä se on verrannollinen aiheutuneisiin tuhoihin. (Kuva:earthquake.usgs.gov/research/hazmaps/products_data/2002/2002April03/CNU/CNUpga500v4.pdf)

12 LÄHTEET Bakun, W.H, Aagaard, B., Dost, B., Ellsworth, W.L, Hardebeck, J.L., Harris, A., Ji, C., Johnston, J.S., Langbein, J., Lienkaemper, J.J., Michael, A.J., Murray, J.R., Nadeau, R.M., Reasenberg, P.A., Reichle, M.S., Roeloffs, E.A., Shakal, A., Simpson, R.W., Waldhauser, F., Implications for prediction and hazard assessment for the 2004 Parkfield earthquake. Nature vol 473, Collier, Michael, A land In Motion, California s San Andreas Fault. University of California Press. 116s. Hough, Susan Elizabeth, Finding fault in California. Mountain Press Publishing Company. 263s. Roeker, S., Thurber, C., Roberts, K., Powell, L., Refining the image of the San Andreas Fault near Parkfield, California using a finite difference travel time computation technique. Tectonophysics 426, Zhu, L., Crustal structure across the San Andreas Fault, southern California from teleseismic converted waves. Earth and Planetary Science Letters 179, Zoback, M.D., Strength of the San Andreas. Nature vol 405, earthquake.usgs.gov/research/hazmaps/products_data/2002/2002april03/cnu/cnupga5 00v4.pdf

Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje

Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje Johdanto: Kreikassa on Euroopan maista eniten maanjäristyksiä ja se on yksi koko maailman seismisesti aktiivisimmista maista. Siksi tietämys maanjäristysten

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus

Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus Teräsrakenteiden T&K-päivät Helsinki 28. 29.5.2013 Jussi Jalkanen, Jyri Tuori ja Erkki Hömmö Sisältö 1. Maanjäristyksistä 2. Seismisten kuormien suuruus ja kiihtyvyysspektri

Lisätiedot

Sumatran luonnonkatastrofin geofysiikkaa

Sumatran luonnonkatastrofin geofysiikkaa Sumatran luonnonkatastrofin geofysiikkaa P. Heikkinen 1, L. J. Pesonen 2, A. Korja 1, H. Virtanen 3 ja A. Beckmann 2 1 Seismologian laitos, Helsingin yliopisto, PL 68, 00014 Helsingin yliopisto 2 Geofysiikan

Lisätiedot

Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla

Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla Päivi Mäntyniemi Seismologian instituutti, Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Päivi

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan

Lisätiedot

Luvun 10 laskuesimerkit

Luvun 10 laskuesimerkit Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 10.1 Tee-se-itse putkimies ei saa vesiputken kiinnitystä auki putkipihdeillään, joten hän päättää lisätä vääntömomenttia jatkamalla pihtien vartta siihen tiukasti sopivalla

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi

Lisätiedot

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3. Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

subduktio- eli alityöntövyöhykkeillä. Virtaukset pyrkivät jäähdyttämään maapalloa ja saavat siis energiansa

subduktio- eli alityöntövyöhykkeillä. Virtaukset pyrkivät jäähdyttämään maapalloa ja saavat siis energiansa Miksi maapallolla tärisee? ANNAKAISA KORJA tektoniikan dos. FT, PEKKA HEIKKINEN, Seismologian laitoksen johtaja, FT, ja KATI KARKKULAINEN, tutkimusapulainen, Luk; Helsingin yliopiston seismologian laitos

Lisätiedot

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa 1 Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Kustantaja: Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

Jupiterin kuut (1/2)

Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (2/2) Jupiterin kuut: rakenne (1/2) Kuu, R=1738km Io, R = 1821 km Europa, R = 1565 km Ganymedes, R = 2634 km Callisto, R = 2403 km Jupiterin kuut: rakenne (2/2) sisäinen

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä

Lisätiedot

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Haarto & Karhunen Tavallisimpia voimia: Painovoima G Normaalivoima, Tukivoima Jännitysvoimat Kitkavoimat Voimat yleisesti F f T ja s f k N Vapaakappalekuva Kuva, joka

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Merenkulku. Onnea matkaan aikaa 10 minuuttia

Merenkulku. Onnea matkaan aikaa 10 minuuttia Merenkulku Onnea matkaan aikaa 10 minuuttia Tehtävä 1 Minkälaisen äänimerkin konealus antaa, kun se liikkuu veden halki, näkyvyyden ollessa rajoittunut? A. Yksi lyhyt enintään 1min välein B. Yksi pitkä

Lisätiedot

Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009

Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 1 Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta Sisältö: Perustiedot... 1 Inventointi... 2 Kartat... 2 Kuvia...

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Myynti ja valmistus: NWE Network Engineering Oy Uppstutåget 2 FI-64200 Närpiö www.nwe.fi info@nwe.fi

KÄYTTÖOHJE. Myynti ja valmistus: NWE Network Engineering Oy Uppstutåget 2 FI-64200 Närpiö www.nwe.fi info@nwe.fi KÄYTTÖOHJE Yleisesti FIX kuorman sidontapeite on sidontaväline, sillä voi korvata muita sidontamenetelmiä, esim. esim liinasidontaa. FIX valmistetaan kutomalla erikoiskuidusta ja päällystämällä kangas

Lisätiedot

Koronan massapurkauksen synnyttämät aallot

Koronan massapurkauksen synnyttämät aallot Koronan massapurkauksen synnyttämät aallot Sanni Hoilijoki Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 29.3.2012 1 / 21 Sisällys Koronan massapurkaus Purkauksen aiheuttamat häiriöt Auringon kaasukehässä

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

Suorakulmainen kolmio

Suorakulmainen kolmio Suorakulmainen kolmio 1. Määritä terävä kulma α, β ja γ, kun sinα = 0,5782, cos β = 0,745 ja tanγ = 1,222. π 2. Määritä trigonometristen funktioiden sini, kosini ja tangentti, kun kulma α = ja 3 β = 73,2

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Optisessa hilassa on hyvin suuri määrä yhdensuuntaisia, toisistaan yhtä kaukana olevia

Lisätiedot

Peruskoulun matematiikkakilpailu Loppukilpailu 2010 Ratkaisuja OSA 1

Peruskoulun matematiikkakilpailu Loppukilpailu 2010 Ratkaisuja OSA 1 Peruskoulun matematiikkakilpailu Loppukilpailu 010 Ratkaisuja OSA 1 1. Mikä on suurin kokonaisluku, joka toteuttaa seuraavat ehdot? Se on suurempi kuin 100. Se on pienempi kuin 00. Kun se pyöristetään

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Kenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5

Kenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5 Kenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

Tampereen Tornihotelli CASE STUDY. Juha Valjus Finnmap Consulting Oy 17.11.2011

Tampereen Tornihotelli CASE STUDY. Juha Valjus Finnmap Consulting Oy 17.11.2011 Tampereen Tornihotelli CASE STUDY Juha Valjus Finnmap Consulting Oy 17.11.2011 TAMPEREEN TORNIHOTELLI 2011 2 TAMPEREEN TORNIHOTELLI 2011 Veturitalli Ravintolat ja kokoustilat Torniosa Huoneet ja Lounge

Lisätiedot

kartiopinta kartio. kartion pohja, suora ympyräkartio vino pyramidiksi

kartiopinta kartio. kartion pohja, suora ympyräkartio vino pyramidiksi 5.3 Kartio Kun suora liikkuu avaruudessa niin, että yksi sen piste pysyy paikoillaan ja suoran jokin toinen piste kiertää jossakin tasossa jonkin suljetun käyrän palaten lähtöpaikkaansa, syntyy kaksiosainen

Lisätiedot

Työ 5: Putoamiskiihtyvyys

Työ 5: Putoamiskiihtyvyys Työ 5: Putoamiskiihtyvyys Työryhmä: Tehty (pvm): Hyväksytty (pvm): Hyväksyjä: 1. Tavoitteet Työssä määritetään putoamiskiihtyvyys kolmella eri tavalla. Ennakko-oletuksena mietitään, pitäisikö jollain tavoista

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja

Lisätiedot

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013 1 Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013 Jasse Tiilikkala Kustantaja: Forssan vesihuoltoliikelaitos 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Yleiskartat... 3 Lähtötiedot... 5 Inventointi ja kartoitus...

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 17.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Energian, työn ja tehon käsitteet sekä energiaperiaate (Kirjan luku 14) Osaamistavoitteet: Osata tarkastella partikkelin kinetiikkaa

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe 27.5.2015, malliratkaisut

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe 27.5.2015, malliratkaisut Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisalinta - dia-alinta 15 Insino o rialinnan fysiikan koe 7.5.15, malliratkaisut A1 Pallo (massa m = 1, kg, sa de r =, cm) nojaa kur an mukaisesti pystysuoraan

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Lestijärven tuulivoimapuisto

Lestijärven tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG

Lisätiedot

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: HAMK, Tuomas Salonen Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 4013 12.2.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 13110 HÄMEENLINNA Hämeen Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET 1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys

Lisätiedot

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2 Tässä kappaleessa esittelen erilaisia tapoja, joilla voiat vaikuttavat kappaleen liikkeeseen. Varsinainen kappaleen pääteea on assan liikeyhtälön laatiinen, kun assaan vaikuttavat voiat tunnetaan. Sitä

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen 6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän 3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina

Lisätiedot

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Myytävänä olevat tölkinvedin kukkarot

Myytävänä olevat tölkinvedin kukkarot 1 MUSTA/HOPEA ISO YMPYRÄ KUKKARO Koko 13 x 13 cm, pronssinvärinen kehys, pronssinvärinen nappi Hinta euroa 30 euroa+ postikulut 3 euroa MUSTA/KULTA ISO YMPYRÄ KUKKARO Koko 13 x 13 cm, pronssinvärinen kehys,

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Kalajoki Juurakon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Kalajoki Juurakon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kalajoki Juurakon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Juola Holding Oy / Pöyry Finland 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot