Moottori- ja ampumaradat - esiselvitys sijoittumisesta Kouvolan seudun aluerakenteessa

Transkriptio

1 Moottori- ja ampumaradat - esiselvitys sijoittumisesta Kouvolan seudun aluerakenteessa Hankesuunnitelman esiselvitys Kouvolan seudun kuntayhtymä/ Maankäyttö Päivitys:

2 1. Johdanto 2. Hankkeen tavoitteet 3. Moottorikeskuksen mahdollisuudet 4. Hankesuunnitelman osa-alueet 4.1. Nykytilanne 4.2. Yhteistyö sidosryhmien kanssa 4.3. Toimintojen kehittäminen 4.4. Vaikutukset 5. Moottori- ja ampumaurheiluradat Kouvolan seudulla 5.1. Ampumaratatoiminta 5.2. Moottoriurheilun suorituspaikat 6. Ratojen ympäristövaikutuksien huomioiminen 6.1. Äänimaisemaan vaikuttavat tekijät 6.2. Pohjavesialueet 6.3. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat alueet 7. Muut sijoituspaikan valintaan vaikuttavat tekijät 8. Olemassa olevat moottoriurheilumahdollisuudet 8.1. Tykkimäen moottorirata 8.2. Pikkusuon moottorirata 8.3. Anjalankosken ajoharjoittelurata 9. Alustavien vaihtoehtojen tarkastelu 9.1. Iitin ja Kuusankosken raja-alue valtatie 12 läheisyydessä 9.2. Iitti, Säyhtee 10. Yhteenveto moottoriradan sijaintivaihtoehtojen soveltuvuudesta

3 1. Johdanto Useat kulttuuritoimen ja urheilutoimen toiminnot, näyttelyt ja messutapahtumat voisivat saada vahvemman toimintaperustan, jos niiden sijainti koettaisiin seudulliseksi. Osa harrastustoiminnasta on kehittymässä ammatillisesti hoidetuksi toiminnaksi, jotka vaativat samalla laajan aluekokonaisuuden. Toimintojen kehittyminen ammatillisesti hoidetuksi edellyttää niiden keskittämistä ja talvi- ja kesäurheilun suorituspaikkojen alueellista yhdistämistä seudullisiksi tai jopa maakunnallisiksi monitoimikeskuksiksi. Monitoimikeskukset palvelevat myös muita toimintoja esim. ulkoilmatapahtumia ja näyttelyitä. Niiden toiminta on kannattavaa ja työllistävää. Vuonna 2005 kuntayhtymän toimesta laadittiin haulikkoammunnan keskittämistä koskeva selvitys, joka liittyy nyt tehtävään selvitykseen. Moottori- ja ampumaradat aiheuttavat merkittäviä ympäristövaikutuksia luontoon, pohjavesiin ja maisemaan. Toiminnot sopivat meluvaikutuksiensa vuoksi huonosti muiden maankäyttömuotojen yhteyteen ja ne vaativat laajahkoja maa-alueita. Toiminta on siten laadultaan sen luonteista, että sen sijoittaminen harvaan asutulle maaseudulle on perusteltua. Vuonna 2000 voimaan tulleet ympäristönsuojeluasetus- ja laki edellyttävät suorituspaikoilta tulevaisuudessa ympäristölupaa. Keskeistä uusien alueiden osoittamisessa on niiden soveltuvuus käyttöön ympäristöluvan saamiseksi, ympäristövaikutusten huolellinen arviointi, sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella ja mahdollisen liiketoiminnan kannattavuuden suunnittelu sekä arviointi etukäteen. AKK:n mukaan moottoriratojen kokonaismäärän oletetaan pysyvän nykytasolla, Etelä-Suomeen tarvitaan yksi uusi moottorirata. Riittävien suorituspaikkojen puute voi johtaa luvattomiin harjoitusalueisiin, joka puolestaan aiheuttaa lajeille kielteistä ilmapiiriä. Uusien sijoitusalueiden valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomioita mm. pohjavesialueisiin ja melun haittavaikutuksien minimoimisen. Monitoimialueet, joissa on ammunta- ja moottoriurheilun suorituspaikat, tulevat yleistymään.

4 2. Hankkeen tavoitteet Seudulliset ja yleishyödylliset tavoitteet 1. Selvitetään seudullisen moottori- ja ampumaurheilukeskuksen tulevaisuuden mahdollisuudet 2. Sijoittaa keskus siten, että se sijoittuu liikenteen sekä aluerakenteen kannalta tarkoituksenmukaiseen paikkaan alueelle, jossa se ei vahingoita suojeltuja luontoarvoja ja aiheuta asutukselle tai virkistykselle kohtuutonta haittaa. Ympäristönsuojelulliset vaatimukset moottori- ja ampumaratojen sijoittumisessa ovat kasvaneet (pohjavesialueet, luonnonsuojelu, melu, maisema). 3. Kuntalaisten harrastus/liikuntamahdollisuuksien lisääminen 4. Edistetään asukkaiden ja erityisesti nuorison sitoutumista maaseudulle parantamalla vapaa-ajanviettomahdollisuuksia 5. Luodaan edellytykset ammattimaisesti ja liiketoimintaperiaatteella hoidettavan liikuntakeskuksen syntymiselle, jota ei voida hoitaa pelkästään urheiluseurojen talkootyöllä. Liiketoimintaperiaatteella toimiva keskus edellyttää panostusta yleiseen asiakasviihtyvyyteen, palveluihin ja keskuksen ulkoiseen ilmeeseen. Useamman toiminnon yhdistämisellä saavutetaan synergiaetu: yhdessä olemme enemmän sekä yhteisen infran kustannusetu. 6. Kohdentamalla investointiresurssit yhteen keskitettyyn paikkaan liiketoimintavaatimuksiin on mahdollista vastata ja niillä voidaan luoda lisäarvoa keskuksen markkinoinnissa. 7. Hanke lisää maaseudun työpaikkoja oheistoimintoineen välittömästi sekä välillisesti lisäämällä maatalouden sivuelinkeinomahdollisuuksia. Majoitus- ja ruokailutoimintojen tarve lisääntyy. 8. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen lisääminen - autourheilu on yhdistävä tekijä Liikunta- ja urheilumahdollisuuksien kehittäminen ja lisääminen Moottoriurheilukeskuksessa uudet ja toimivat huoltorakennukset, tuomari- ja toimistotilat ja tekniset järjestelmät mahdollistavat monenlaisten urheilukilpailujen järjestämisen. Hyvät sosiaalitilat, radat ja hallit /varastot luovat edellytykset monipuolisille, ammattimaisesti järjestetyille liikunta/urheilutoiminnoille

5 Puitteet suurtapahtumien järjestämiseen Infrastruktuuri - Riittävän laajat pysäköintialueet ja hyvät liikenneyhteydet alueelle - Asfaltoidut alueet messujen järjestämiseen - Kuulutusjärjestelmät ja atk-valmius - Riittävät sähköjärjestelmät laajaan toimintaan - Siirrettävät katsomo ja toimistorakennelmat sopivat monenlaisiin tapahtumiin ja ovat vuokrattavissa seutukunnan muihin tapahtumiin. - Huoltorakennus, jossa kahvio- ja sosiaalitilat toimivat tapahtumien keskuksena (lisäansiomahdollisuudet paikallisilla pitopalveluyrittäjillä) 3. Moottorikeskuksen mahdollisuudet Toiminnan edellytyksenä on riittävä tila, vähintään ha, hyvät liikenneyhteydet alueelle sekä mahdollisuus yhdistää erilaisia toimintoja samaan kohteeseen. Toiminnasta aiheutuu jonkin verran melua, jolloin vähimmäisetäisyytenä asutukseen voitaisiin pitää noin 2 km (ei olemassa ohjearvoa). Toisaalta on tarkoituksenmukaista, että keskus sijoittuu melko lähelle kaupunkiseutua, jolloin saadaan suurempi käyttäjäpotentiaali ja aluetta voidaan kehittää valtakunnallisesti. Alueen maaperän ja profiilin tulee soveltua rakentamiseen siten, että radat ovat rakennettavissa kohtuullisin kustannuksin. Moottoriradat - autokilpailut, jokamiesluokka, tractorpulling - moottoripyörät: motocross, speedway, stunttiradat ja hyppyjen alastulopaikat, maa- ja ruohoradat - karting - radio-ohjattavat autot Ampumaradat - Haulikkoradat, metsästysradat, pistooliradat - jousiammunta Harrasteilmailu - kiitotiet, rullaustiet, harrastusalueet Muut toiminnot, jotka voivat tukeutua moottoriratoihin - rullaluistelu ja -hiihto - palo- ja pelastustoimen harjoitusalue - palvelu- ja pelastuskoiratoiminta - testitoiminta - talvisin hiihtokäyttö ja moottorikelkkailu, alueen yhdistyminen olemassa oleviin reitteihin - näyttelyt ja tapahtumat, messutoiminta, esim. Maanrakennusalan ja metsäsektorin messut - suunnistus- ja maastojuoksukilpailujen lähtö- ja maalialue

6 Yhteinen infrastruktuuri eri toiminnoille - tuomaritornit, katsomot - infopiste, kisatoimisto - näyttelyt, myynti - ravintola, kokoustilat - sosiaalitilat, kahvio, yleisö WC:t - varastot, huoltohallit - liikenneväylät, pysäköinti - vesi- ja jätevesihuolto - sähkö - muu tekninen huolto 4. Hankesuunnitelman osa-alueet 4.1. Nykytilanne Vaihtoehdoista esitetään tarpeen mukaan valokuvat sekä ilmakuvia. Kartoilla esitetään yleispiirteisesti kohteesta riippuen: -maaperä -maisema ja korkeuskäyrät -luontoarvot ja luonnonsuojelualueet -asutus -ympäröivä maankäyttö ja aluetta tukevat toiminnot Nykytilanteen perusteella valitaan kohteet /kohde tarkempaa suunnittelua varten. Toteutus: vaihe I 4.2. Yhteistyö sidosryhmien kanssa - AKK Motorsport ry, Moottoriliitto ry Vuonna 2004 AKK Motorsport osallistui Uudenmaanliiton koordinoimaan maakuntakaavan valmistelutyöhön. Tavoitteena oli määritellä maakunnallisesti tärkeät moottoriurheilun suorituspaikat ja merkitä ne maakuntakaavaan - Paikalliset moottoriurheiluseurat - kunnat - yritykset - asukkaat ja maanomistajat 4.3. Toimintojen kehittäminen Kehittämissuunnitelman vaiheet: - Vapaa ideointi toiminnoista yhteistyössä sidosryhmien kanssa - Tulot vs. ylläpitokustannukset (liiketoimintasuunnitelma ja kannattavuuslaskelmat) - Toimintojen valinta - Yleissuunnitelma (sisältää maisemointisuunnitelman?) - Esite + muu tiedotus

7 Toteutus: Vaihe I ja II 4.4. Vaikutukset 1. Selvitetään nykyisten ratojen sijainti sekä mahdolliset uudet sijoituspaikat 2. Olemassa olevista radoista sekä eri sijoitusvaihtoehdoista esitetään tarpeen mukaan valokuvat sekä ilmakuvia. 3. Ratojen ja vaihtoehtoisten kohteiden ympäristövaikutuksia tarkastellaan seuraavasti: o o o Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriperintöön - Tarkoittavat vaikutuksia maankäyttöön, maankäytön ja tiestön kehittämissuunnitelmiin, maa- ja metsätalouteen, asutukseen, kiinteistöihin, virkistykseen sekä maisemaan ja kulttuuriperintöön. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen - Lähinnä melun mahdollisesti aiheuttamat vaikutukset tai virkistyskäytön estyminen alueilla. Vaikutukset maaperään, luonnonvarojen hyödyntämiseen, vesiin ja vesistöihin, ilmaan ja ilmastoon sekä kasvillisuuteen ja eliöihin. - Vaikutukset kasvillisuuden ja eliöstön vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuden ja suojeluarvojen säilymiseen, maaperään ja pohjavesiin. Esitetään karttoina yleispiirteisesti kohteesta riippuen nykytilanne: -maaperä -maisemarakenne ja korkeuskäyrät -luontoarvot ja luonnonsuojelualueet, pohjavesialueet -asutuksen sijainti ja laajuus lähialueella -ympäröivä maankäyttö ja aluetta tukevat toiminnot 4. Arvioidaan kohteiden soveltuvuus monitoimikeskukselle nykytilanteen perusteella ja valitaan kohteet /kohde tarkempaa suunnittelua varten.

8 5. Moottori- ja ampumaurheiluradat Kouvolan seudulla 5.1. Ampumaratatoiminta Ympäristönsuojelulainsäädännön täytäntöönpanosta annetun lain (113/2000) mukaan tulee ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraisesta ampumaratatoiminnasta tehdä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tehtävää merkintää varten. Ampumaratojen toiminnasta aiheutuu ympäristöhaittoja laukausten aiheuttamasta melusta ja lisäksi suojaamaton käyttö voi aiheuttaa vahinkoa alueen maaperälle ja pohjavedelle. Meluhaittojen laajuuteen vaikuttaa lähialueiden maankäyttö. Kaakkois- Suomessa ampumaratoja sijaitsee myös muun muassa Salpausselkien pohjavesialueilla, jolloin niiden toiminnasta saattaa aiheutua riski pohjavesille. Usein vanhimmat ampumarata-alueet on sijoitettu soranottoalueiden hiekkakuoppiin, joissa toiminta on voitu aloittaa pienin perustamistöin tausta- ja suojavallien ollessa jo lähes valmiita. Ampumaratojen yleisin haitta-aine on lyijy. Myös muita raskasmetalleja kuten antimonia, kuparia, nikkeliä ja sinkkiä on tutkimuksissa löydetty ratojen maaperässä erilaisia määriä ammuntalajista riippuen. Normaalisti haitta-aineet pitäytyvät maan pintakerroksessa, josta ne ovat poistettavissa. Joiltakin Suomen radoilta metalleja on kuitenkin päässyt liukenemaan pohjavesiin. Ampumaratojen toiminnan valvonta ja lupa-asiat kuuluvat kuntien ympäristöviranomaisten toimivaltaan. Kouvolan seudulla (Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Jaala Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) toimivia ampumaratoja on merkitty Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tietojärjestelmään 33 kappaletta (kuva 1.) Ne ovat pääosin urheilu- ja metsästysseurojen hallinnoimia ja ylläpitämiä ampumaharjoittelupaikkoja. Kouvolan seudulla on 17 ampumaseuraa, joissa on yhteensä yli 1500 jäsentä. Joillakin kunnilla on omia ampumaratakeskuksia ja puolustusvoimilla luonnollisesti omat harjoitteluratansa. Lopetettuja tai olemattomassa käytössä olevia "kylmiä" ampumarata-alueita on lisäksi noin 50 kappaletta. Ampumaurheilun kehittäminen, suuren jäsenmäärän tarpeiden täyttäminen ja osallistumismahdollisuuden tarjoaminen kansainväliseen ampumaurheilutoimintaan vaativat toimenpiteitä Kouvolan seudulla. Toiminnan edistämiseksi Kouvolan seudun haulikkoampumaradat on tarkoitus keskittää joko yhdelle tällä hetkellä käytössä olevalle radalle tai vaihtoehtoisesti seudulle rakennetaan uusi urheiluampumakeskus. Tämän radan tulee täyttää ampumakeskusten luokituksessa kansainvälisen urheiluampumakeskuksen vaatimukset (luokka I). Ampumaurheilukeskuksien rakentamisessa on tarkoituksena tehdä viihtyisiä, turvallisia ja hyvät palvelut omaavia kokonaisuuksia, jotka voidaan liittää osaksi kuntien liikunta- ja virkistyspaikkoja Moottoriurheilun suorituspaikat

9 Moottoriradoista aiheutuu samankaltaisia ympäristöhäiriöitä kuin ampumaradoista ja ne tarvitsevat laajoja alueita toiminnalleen. Kouvolan seudulla toimii tällä hetkellä kolme erilaista moottoriurheilurataa: Tykkimäen moottorirata, Anjalankosken ajoharjoittelurata ja Pikkusuon moottorirata (Kuva 1.). Tykkimäen moottorirata sijaitsee logistiikkakeskuksen terminaalialueen lähistöllä ja tulevaisuudessa voi esiintyä paineita alueen käyttötarkoituksen muutokselle. Kuva 1. Kouvolan seudun ampuma- ja moottoriurheiluradat. AKK:n mukaan moottoriratojen kokonaismäärän oletetaan pysyvän nykytasolla, Etelä- Suomeen tarvitaan yksi uusi moottorirata. Uusien sijoitusalueiden valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomioita mm. pohjavesialueisiin ja melun haittavaikutuksien minimoi-

10 misen. Monitoimialueet, joissa on ammunta- ja moottoriurheilun suorituspaikat, tulevat yleistymään. Kouvolan seudulla voitaisiin ammunta- ja moottoriurheilutoiminnan yhdistämisellä saada paljon etuja. Sijoituspaikkoja voidaan tutkia myös siitä näkökulmasta, että Tykkimäen moottorirata saatettaisiin tulevaisuudessa lakkauttaa, tällöin tulee olla olemassa vaihtoehtoinen rata. 6. Ratojen ympäristövaikutuksien huomioiminen 6.1. Äänimaisemaan vaikuttavat tekijät Melua aiheuttavan kohteen ympärille voidaan kartalla sijoittaa puskurivyöhyke, jonka yli ei kohteesta aiheutuvan melun pitäisi kuulua. Puskurivyöhykkeen suuruus: - valta- ja kantatiet: 4 km - seututiet ja rautatiet: 3 km - yhdystiet 2 km - lento- ja vesiliikenne 3 km - moottoriurheilualueet 3 km (Kymenlaakson liitto) Meluvyöhykkeiden ulkopuolelle jäävät alueet ovat ns. hiljaisia alueita. Hiljaiset alueet tarkoittavat siis alueita, joissa ei kuulu ihmisen toiminnasta aiheutuvaa melua ja vallitsevana ovat luonnonäänet. Tällaisten alueiden vähäisyydestä johtuen on viime vuosina kiinnitetty huomiota tarpeeseen varata ja säilyttää kansalaisille alueita, joihin ei kuulu melua. Ympäristöministeriön selvityksessä Hiljaiset alueet tarkastellaan äänimaiseman sellaisia hiljaisuuden tekijöitä ja kriteereitä, joita voitaisiin käyttää arvioitaessa alueen hiljaisuutta maankäytön suunnitellussa. Yksi selvityksen merkittävimmistä tuloksista on äänimaisemaan oleellisena osana kuuluvan tuulikohinan ja kasvillisuuden kahinan suuri peittovaikutus. Tuulen ihmisen pään ympärillä generoima pseudoääni ja puiden kahina voi yltää db(a)-tasoon. Näin voimakas kohinaääni saattaa pahimmillaan estää kaikkien tasoltaan alle db(a) äänien, sekä ihmisen tuottamien että luonnonäänien, erottamisen äänimaisemasta. Äänen etenemisvaimentuminen vaihtelee pitkällä aikavälillä, esimerkiksi vuoden aikana, sitä enemmän, mitä pitempi on matka lähteestä vastaanottajaan. Esimerkiksi kilometrin etäisyydellä tiestä tieliikennemelun vaimentumisen vaihtelu voi olla luokkaa db(a). Arvioitaessa hiljaisten alueiden äänioloja, on siten otettava huomioon sekä etenemisvaimentumisen vaihtelun vaikutus että tuulikohinan ja puiden kahinan peittovaikutus. Myös eri maiden julkaisemat hiljaisuuden kriteerit, hiljaisuuden ohjearvot ja alueiden suojaetäisyydet vaihtelevat suuresti. ( / SY738 Hiljaiset alueet)

11 Hiljaisuuden kokeminen ja sen arviointi vaihtelee siis kohteittain ja hiljaisten alueiden määrittely voi olla vaikeaa. Puskurivyöhykkeiden avulla voidaan alustavasti tarkastella sijoituspaikkoja hiljaisten alueiden suhteen. Ympäristössä jo olevan melun voidaan katsoa puoltavan sijoituspaikkaa, jos toisena vaihtoehtona on hiljaisella alueella oleva kohde. Asutuksen vähimmäisetäisyydelle ei toistaiseksi ole määritetty kriteeriä. Alueellisessa tarkastelussa pyritään uudet harjoittelupaikat sijoittamaan nykyisille melualueille ja harvaan asutulle alueelle. On myös huomattava, että tutkimusten mukaan ihminen ei koe melua niin voimakkaana, jos melun lähdettä ei nähdä. Toisaalta pelkkä tietoisuus melun kohteen olemassaolosta voi psykologisesti lisätä melun haitallista vaikutusta. Kuva 2. Tiemelun puskurivyöhykkeet ja niiden ulkopuolelle jäävät hiljaiset alueet. Nykyiset ampuma- ja moottoriradat sijaitsevat kaikki meluvyöhykkeillä.

12 6.2. Pohjavesialueet Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus valmistui vuonna Lähtökohtana luokitusta laadittaessa ovat olleet vedenhankinnan yleiset tavoitteet, pohjaveden suojelutarve ja pohjavesialueiden huomioiminen maankäytön suunnittelussa. Kymenlaakson osalta pohjavesialueluokitusta tarkistettiin pohjavesien suojelua ja kiviaineshuollon yhteensovittamista käsittelevän POSKI-projektin aikana vuosina Pohjavesialueiden kokonaismäärä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella on noin 530 kpl; alueiden yhteispinta-ala on noin km 2. Pohjavesialueilla on arvioitu muodostuvan pohjavettä yhteensä noin m 3 /d. Luokitelluista alueista 128 kpl on vedenhankintaa varten tärkeitä alueita (luokka I) ja 151 kpl vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita (luokka II). Alueet on POSKI-projektissa luokiteltu tärkeiksi tai vedenhankintaan soveltuviksi alueiksi tai ne on poistettu kokonaan luokituksesta Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat alueet Kaakkois-Suomen Ympäristökeskukselta on saatu kartta-aineistona tiedot seuraavista suojelukohteista: - Maisemakokonaisuudet - Perinnebiotoopit - Harjujensuojeluohjelma - Kallioalueet - Lehtojensuojeluohjelma - Lintuvesiensuojeluohjelma - Erämaa-alueet (luonnonsuojelu) - Natura Poskikalliot - Rantojensuojeluohjelma - Soidensuojeluohjelma - Suojellut luontotyypit - Vanhojen metsien suojeluohjelma Ympäristökeskukselta tulee pyytää lausunto radan sijoituspaikasta. Rataa ei voida sijoittaa luonnon- tai maisemansuojelun kannalta arvokkaiden alueiden sisään tai niitä leikkaaviksi.

13 7. Muut sijoituspaikan valintaan vaikuttavat tekijät Liikenneyhteydet alueelle ja sijainti suhteessa asutukseen - Ratojen tulisi sijaita hyvien liikenneyhteyksien varrella, aluerakenteen keskeisten väylien yhteydessä, ei liian kaukana kaupunkiseudusta. Asutus ja maankäyttö lähialueilla - Etäisyys lähimpään asukkaaseen ja lähialueella asuvien asukkaiden määrä. Suunniteltua sijoituspaikkaa ympäröivä maankäyttö. Maaperä - Jotta perustamiskustannukset pysyisivät kohtuullisina, maaperän tulee soveltua helposti moottoriratojen rakentamiseen. Rakennettavuudeltaan hyviä maalajeja ovat hiekka ja hiekka-moreenimaalajit. Tilantarve - Moottorikeskuksen tilantarve riippuu suuresti sinne sijoitettavista toiminnoista, eli ratojen määrästä ja alueeseen tukeutuvien toimintojen määrästä. Ratojen lisäksi on varattava tilaa pysäköinnille, varikkotoiminnoille, mahdollisille rakennuksille jne. Kouvolan Tykkimäen moottoriradan pinta-ala on noin 22 ha. Suuntaa antavaksi tilavaatimukseksi selvityksessä on valittu 50 ha. Liite 1. sisältää vireillä olevia moottoriratahankkeita, joiden avulla tilantarvetta on arvioitu sekä olemassa olevien moottoriratojen sijainnin Suomessa.

14 8. Kouvolan seudun moottoriradat 8.1. Tykkimäen moottorirata Sijainti ja ympäröivä maankäyttö Tykkimäen moottorirata sijaitsee Kouvolassa, noin 5 km päässä keskustasta, lähellä valtateitä15 ja 6. Alueella on useita erilaisia ratoja ja siellä toimii viisi eri moottoriurheilujärjestöä. Alueen pinta-ala on noin 22 ha. Moottoriurheilukeskus sijaitsee logistiikkakeskuksen terminaalialueen lähistöllä ja tulevaisuudessa voi esiintyä paineita alueen käyttötarkoituksen muutokselle. Kouvolan kaupungin kaavoituskatsauksessa (2004) todetaan, että nykyinen moottoriurheilualue on esitetty varattavaksi urheilutoiminnan päätyttyä teollisuuden ja terminaalitoiminnan reservialueeksi. Arvioiden mukaan tämä on ajankohtaista kenties noin 10 vuoden päästä. Kaupunki on luvannut alueella toimiville moottoriurheilujärjestöille osoittavansa vastaavan paikan, mikäli toiminta loppuu. Lähin asukas on noin 400 m päässä ja 1,5 km etäisyydellä on lisää asutusta. Alue sijaitsee valtatie 6:n, rautatien ja teollisuusalueen melualueella. Kuva 3. Ilmakuva Tykkimäen moottoriradasta

15 Kuva 4. Tykkimäen moottoriradan sijainti ja asutus sekä Tornionmäen pohjavesialue. Maisema ja luonto Tykkimäen moottorirata sijaitsee osittain luokan 1 eli veden hankinnan kannalta tärkeän Tornionmäen pohjavesialueen päällä. Ympäristössä ei ole suojeltuja tai arvokkaita luonto- tai maisemakokonaisuuksia. Soveltuvuus laajentumiselle Alueen maaperä on hiekkamoreenia, jonka rakennettavuus on hyvä. Alue voisi edelleen laajentua etelään tai mahdollisesti itään. Toisaalta kaupungin kaavasuunnitelmissa alue on varattu logistiikkatoimintojen reservialueeksi, mikä ei puolla laajentumista. Idässä on lisäksi asutusta, jolloin laajentuminen itään lisäisi asukkaiden altistumista melulle. Sijainti pohjavesialueella vaatii erityishuomiota pintavesien käsittelyyn ja mahdollisten toiminnasta aiheutuvien päästöjen haittavaikutusten ennalta ehkäisyyn. Ympäristössä on toimintaa tukevia vapaa-ajan toimintoja: Tykkimäen huvipuisto ja Käyrälammen leirintäalue sekä uimaranta. Sijainti valtateiden läheisyydessä ja lähellä kaupunkiseutua on saavutettavuuden kannalta hyvä.

16 8. 2. Pikkusuon moottorirata Kuva 5. Pikkusuon moottorirata Sijainti ja ympäröivä maankäyttö Alue sijaitsee valtatie 15:n varressa Kouvolasta noin 20 km etelään päin, omistaja Anjalankosken Urheiluautoilijat Ry. Radalle on hyvät liikenneyhteydet ja sijaitsee Kymenlaakson kannalta keskeisesti, suhteellisen lähellä Kotkaa. Kouvolan seudun yleiskaavallisessa suunnitelmassa nykyisen moottoriradan itäpuolella sijaitsee maaainestenottoalue (turve). Ympäröivä alue on muuten maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Lähin asutus sijaitsee noin 600 metrin päässä. 2,5 km:n etäisyydellä on noin 130 asukasta. Asutus sijoittuu valtatien toiselle (länsi-) puolelle kuin nykyinen moottorirata. Rata ei ole hiljaisella alueella, koska se sijaitsee vt 15:sta melualueella. Maisema ja luonto Pinnanmuodoiltaan seutu on melko alavaa. Välikankaan harju kohoaa noin 40 m mpy, lähistöllä on noin m korkuisia pieniä mäkiä. Moottorirata sijaitsee osittain Välikankaan harjulla, joka on luokiteltu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta paikallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Rata ei sijaitse pohjavesialueella tai sen läheisyydessä.

17 Soveltuvuus laajentumiselle Välikankaan harju on luokiteltu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta paikallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Laajentuminen harjulle ei siten ole suotavaa. Eteläpuolella sijaitsevalle turvealueelle ratojen rakentaminen ei kustannussyistä ole tarkoituksenmukaista Anjalankosken ajoharjoittelurata Sijainti ja ympäröivä maankäyttö Alue sijaitsee valtatie 15 :sta varressa noin 15 km Kouvolasta Kotkaan päin, omistaja Kymenlaakson Ajoharjoittelurata Oy. Lähistöllä on kaatopaikka. Etäisyys lähimpään asutukseen on 300 metriä. Lisää asutusta on aivan valtatie 15:sta vieressä ja sen melualueella 1 km päässä. Maisema ja luonto Pinnanmuodoiltaan alue on mäkistä, mäkien välissä on tasaisempia suo- ja savikkoalueita. Ajoharjoitteluradan ympärillä ovat Pyörässuonmäki, Suurimäki ja Karitassuonmäki, jotka kohoavat m merenpinnan yläpuolelle ja noin 5-15 m ajoharjoitteluradan aluetta korkeammalle. Alueen lähistöllä ei ole pohjavesi- tai luonnonsuojelualueita eikä hiljaisia alueita. Kuva 6. Maaperäkartta Anjalankosken ajoharjoitteluradan ympäristöstä.

18 Soveltuvuus laajentumiselle Sopivia uusia alueita voisi olla nykyisen radan pohjoispuolella, missä maasto on tasaista ja maaperä helposti rakennettavaa hiekkamoreenia. Alueen lähistöllä ei ole pohjavesi- tai luonnonsuojelualueita eikä hiljaisia alueita, jotka asettaisivat esteitä. Laajentuminen ei vaikuttaisi merkittävästi maisemakuvaan valtatien suuntaan, koska välissä näköyhteyden estävät Pyörässuonmäki, Karitassuonmäki ja Murtomäki. 9. Alustavien vaihtoehtojen tarkastelu 9.1. Iitin ja Kuusankosken raja-alue valtatie 12 läheisyydessä Sijainti ja ympäröivä maankäyttö Alue sijaitsee valtatie 12:sta pohjoispuolella Kouvolasta noin 10 km Kausalaan päin, ensimmäisen Salpausselän reunamuodostuman päällä/pohjoispuolella. Kouvolan seudun yleiskaavallinen suunnitelma: Valtatien pohjoispuolella noin kahden km:n päässä on neljä järveä: Ikolanlampi, Kalliojärvi, Vähäjärvi ja Matkuslampi, joiden rannalla on mökkiasutusta. Näitä ympäröivä alue on varattu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja. Siellä kulkee mm. ulkoilureitti. Vt 12:sta pohjoispuolella on kolme maa-aineksenottoon varattua aluetta. VE 2:n etäisyys lähimpään asutukseen on noin kilometri, muuten seutu on melko harvaan asuttua. Maisema ja luonto Alueella on useita 100 m mpy olevia kallioisia mäkiä. Näitä reunustaa usein kapea moreenikaistale. Näiden väliset matalammat alueet ovat turvetta etenkin länsipäässä, jossa sijaitsevat suurehkot Toittilansuo ja Puusuo. Itäosassa maaperä on pääasiassa savea, hiekkaa ja hiesua. Länsipuolella on Tillolan ja luoteispuolella Ruokosuon pohjavesialue. Luoteispuolella Ruokosuon pohjavesialueella on luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokas Syvienhautojenkangas, joka on luokiteltu paikallisesti merkittäväksi alueeksi. Suunnitellut sijoituspaikat eivät nykyluokituksen mukaan ole varsinaista pohjavesialuetta (alue on ollut ennen POSKI - projektia luokassa III).

19 Kuva 7. Iitin ja Kuusankosken raja-alueen alustavat vaihtoehdot radan sijoituspaikaksi. Soveltuvuus Alueella olevat kallioiset mäet ja suot vähentävät käyttökelpoisia sijoituspaikkoja. Itäosassa maasto on tasaisempaa, maaperä on savea ja hiesua, jolle rakentaminen on mahdollista, mutta perustamiskustannukset nousevat massanvaihtojen vuoksi (kuva 8). Kartalle on sijoitettu 50:n ha laajuisia mahdollisia sijoituspaikkoja. Valtatie 12:sta eteläpuolelta voisi myös löytyä sopivia alueita moottoriurheilukeskukselle, esim. vaihtoehto 3. VE 3:n ja asutuksen välissä on mäki, joka estää suoran näköyhteyden rataan sekä vaikuttaa melun etenemiseen esteenä. Suviojan eritasoliittymän ympäristö on Kuusankosken yleiskaavaluonnoksessa selvitysaluetta, jonka käyttö sovitaan yhteistyössä Tiehallinnon kanssa. Sijoituksessa tälle alueelle ylipäätään on huomioitava vt 12:sta muuttuvat tiejärjestelyt tulevaisuudessa.

20 Kuva 8. Maaperäkartta Iitin ja Kuusankosken raja-alueelta. Alue sopii moottori- ja ampumaradoille melko hyvin. Liikenneyhteydet alueelle ovat hyvät ja se sijaitsee lähellä kaupunkiseutua. Rakennettavuus on hyvä, kun löydetään ja rajataan maalajiltaan sopiva alue. Alue ei ole hiljaista aluetta, vaan se sijaitsee vt 12:sta melualueella. Moottoriradan näkyvyys tielle riippuu radan ja tien väliin jäävästä kasvillisuudesta, ei luonnostaan fyysisiä isoja esteitä kuten mäkiä Iitti, Säyhtee Sijainti ja ympäröivä maankäyttö Alue sijaitsee muutama kilometri valtatie 6:n pohjoispuolella, noin 40 km Kouvolasta Lahteen päin, ensimmäisen Salpausselän pohjoispuolella (kuva 9). Asutus keskittyy järvien rannoille; järvien välisellä harjukannaksella on noin 15 asukasta. Suunnitellun sijoituspaikan VE1 läheisyydessä Arrajärven länsipuolella asuu noin 50 henkilöä. Hiljaisen alueen puskuri valtatieltä on 4 km ja suunnitellut sijoitusvaihtoehdot ovat noin 3,5 km päässä tieltä, eli hiljaisen vyöhykkeen reunalla. Alueella on vapaa-ajan asutusta.

21 Maisema ja luonto Alue on pinnanmuodoiltaan melko korkeaa ja kumpuilevaa. Mäkialueiden väliin jää märempiä alueita, kuten soita ja pieniä lampia. Arrajärven ranta kohoaa melko jyrkkinä harjuina vesistöstä. Alueella on luoteis-kaakko -suuntaisia harjuja, jotka muodostavat peräkkäin yhtenäisiä jonoja. Useimmat harjut kohoavat selkeästi yli 100 m mpy ja aluetta ympäröivät vesistöt ovat myös noin 75 m mpy. Näiden välillä kulkee alueen läpi luoteis-kaakko suunnassa pitkittäisharju, johon liittyy etelässä pienempi harju. Pohjoispuolella noin 3 km:n etäisyydellä Arrajoen Natura-alue. Alueen länsipuolella sijaitseva Arrajärvi on luokiteltu tärkeäksi lintualueeksi. Kriteerilajina on kaulushaikara. Lähistöllä sijaitsee kaksi pohjavesialuetta: Veljestenharju (II lk) ja Selkola (I lk). Selkolan ja Veljestenharjun pohjavesialueilla sijaitsevat maiseman- ja luonnonsuojeluarvoiltaan arvokkaat harjualueet Löllänvuori (46 ha) ja Veljestenharju-Puustellinsaari (87 ha). Veljestenharjun pohjoispuolella sijaitsee lisäksi Säynäsmäenharju (27 ha). Löllänvuoren ja Säynäsmäenharjun arvo on luokiteltu paikallisesti merkittäväksi ja Veljestenharjun-Puustellinsaaren maakunnallisesti merkittäväksi. Alueella sijaitsee Kärmesniemenkallion erämaa-alue, joka kuuluu osittain vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Kuva 9. Iittiin esitetyt moottoriradan sijoitusvaihtoehdot ja niitä ympäröivät luonnonsuojelukohteet sekä asutus.

22 Soveltuvuus Alustavassa tarkastelussa ei ollut käytettävissä alueen maaperäkarttaa, joten rakennettavuustarkastelu jää korkeusaineiston ja muiden ympäristötekijöiden varaan. VE 1 sijaitsee selvästi vedenpintaa korkeammalla järvien välisellä kannaksella, etäisyys järviin on noin kilometri. Melu kantautuu laajoille alueille vettä pitkin, joten melun leviämistä tulisi tarkastella lähemmin. Alueella on runsaasti vapaa-ajanasutusta, joka kärsii melusta. VE 2 :n läheisyydessä on vähemmän asutusta. Läheisyydessä on useita luonnonsuojelualueita, mutta ehdotetut vaihtoehdot eivät kuitenkaan sijoitu minkään näiden alueiden sisälle. Alueiden virkistyskäytölle aiheutuu haittaa melusta. 10. Yhteenveto moottoriradan sijaintivaihtoehtojen soveltuvuudesta Seuraavassa on esitetty sanallinen yhteenveto tutkituista vaihtoehdoista. Sijoitusvaihtoehdot on esitetty myös yhteenvetotaulukossa, jossa vaihtoehdot on asetettu paremmuusjärjestykseen kunkin arvioidun tekijän suhteen. Kokonaisuudessaan Iitin ja Kuusankosken raja-alueella vt12 läheisyydessä sijaitseva sijoitusvaihtoehto osoittautui parhaimmaksi. Moottoriradan sijaintivaihtoehdot: - VE1 Tykkimäen moottorirata - VE2 Pikkusuon moottorirata - VE3 Anjalankosken ajoharjoittelurata - VE4 Iitin ja Kuusankosken raja-alue valtatie 12 pohjoispuolella - VE5 Iitti, Säyhtee Liikenteellinen sijainti Moottoriradan toiminnan kannalta keskeistä on sen sijainti ja saavutettavuus pääkaupunkiseudulta sekä lähialueen kunnista. Sijaintivaihtoehdoista lyhyimmällä etäisyydellä pääkaupunkiseudusta sijaitsee vt12 pohjoispuolinen Tillolan alue. Alue sijaitsee valtakunnallisten pääväylien valtatie 6 (pääkaupunkiseudulta pohjoiseen) ja länsi-itä suuntaisen valtakunnallisen poikittaisväylän valtatie 12 risteysalueen yhteydessä. Tykkimäki ja Anjalankosken molemmat sijoitusvaihtoehdot sijaitsevat etäämpänä pääkaupunkiseudusta. Iitin vt12 läheisyydessä sijaitseva sijoituspaikkavaihtoehto sekä Tykkimäki sijaitsevat lähimpinä rautatieasemia ja ovat helposti saavutettavissa julkisilla kulkuvälineillä. Ympäristövaikutukset Radan ympäristövaikutuksia ovat vaikutukset pohjaveteen, luontoon, maisemaan ja meluun. Radan sijainti pohjavesialueella on riskitekijä ja joidenkin sijoitusvaihtoehtojen läheisyydessä on arvokkaita luoto- tai maisemakohteita. Pohjavesivaikutuksien suhteen huonoin on nykyinen Tykkimäen moottorirata, joka sijaitsee osittain luokan I eli veden hankinnan kannalta tärkeän pohjavesialueen päällä. Muissa vaihtoehdoissa ei ole pohjavesialueita sijoituspaikalla.

23 Luonto- ja maisemavaikutusten suhteen parhaimpia ovat vaihtoehdot, jossa tukeudutaan nykyiseen, rakennettuun infrastruktuuriin. Näin parhaimpia vaihtoehtoja luonnon ja maiseman suhteen ovat Tykkimäki ja Iitin vt12 pohjoispuolinen alue, joka on soranottoaluetta. Kummassakaan ei ole laajentumista rajoittavaa luonnonsuojelukohdetta ja ympäristö on voimakkaasti ihmisen muokkaamaa. Luonnonympäristön kannalta heikoin on Pikkusuon moottorirata, jonka vieressä on luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaaksi luokiteltu Välikankaan harju. Meluvaikutuksiin vaikuttaa suunnitellun sijainnin ympäristön asutus, virkistyskäyttö, ympäröivä maasto ja radan korkeusasema. Melun kannalta paras on Iitin vt12 pohjoispuoleinen alue, jossa asutusta ei ole lähistöllä ja rata sijoittuisi todennäköisesti muuta ympäristöä alemmas soranottoalueen painanteeseen. Heikoimpia vaihtoehtoja ovat Iitin Säyhteen alue sekä Tykkimäki. Aluevaraukset ja laajentuminen Maanomistusolosuhteet, nykyinen ja tuleva maankäyttö vaikuttavat radan perustamiseen, koska rata-aluetta varten tulee olla varattavissa noin 200 ha laajuinen alue. Helpoiten alue on muodostettavissa Iittin Tillolan alueelle, jossa hanke voidaan sijoittaa kahden tilan alueelle. Nykyinen ja tuleva maankäyttö asettaa eniten rajoituksia Tykkimäessä. MOOTTORIRADAN SIJAINTIVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VE1 Tykkimäen moottorirata VE2 Pikkusuon moottorirata VE3 Anjalankosken ajoharjoittelurata VE4 Iitti, valtatie 12 pohjoispuoli VE5 Iitti, Säyhtee VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 Liikenteellinen sijainti ja toimivuus etäisyys pääkaupunkiseudusta saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä Ympäristövaikutukset pohjavesivaikutukset, öljy- ja kemikaalivuodot /- +/- +/- +/- maisemalliset tekijät luonto melu - - +/- +/ Aluevaraukset, laajentumismahdollisuus maapohjan lunastus (omistussuhteet) +/- +/- +/- ++ +/- maaperä- ja pohjaolosuhteet /- nykyisen ja tulevan maankäytön rajoitukset /- +/ Yhteensä

24 Yllä olevassa kartassa on esitetty Kouvolan seudun väestö ruututietokantana, pohjavesialueet, ympäristökohteet sekä nykyiset ampuma- ja moottoriradat. Sijoituspaikkavaihtoehtojen ympärille on tehty 5 km puskurivyöhyke, joka kuvaa radan tarvitsemaa aluetta.

25 LIITE MELUSELVITYS Ratahankkeen meluvaikutuksia on selvitetty alustavasti suunnitelmaluonnoksen pohjalta SITO Oy:n toimesta. Selvityksessä ei tällöin ole otettu huomioon lainkaan melunsuojatoimenpiteitä. Selvitys perustuu kansainvälisten liittojen laatimiin säännöksiin autojen ja moottoripyörien katsastus-/testitilanteessa sallituista maksimi äänipainetasoista. Katsastustilanteessa (Autojen laskennallinen lähtömelutaso on 103 db ja) moottoripyörien laskennallinen äänitehotaso L wa on noin 110 db.(moottoripyörän maksimi äänipainetaso L ASmax katsastus tilanteessa on db [0,5 m päässä pakoputkesta tietyllä kierrosluku alueella].) Kilpailutilanteessa melu nousee kuitenkin korkeammaksi. Esiselvityksessä on oletettu, että yksittäisen auton tai moottoripyörän äänitehotaso L wa on 120 db. Radan kokonaismelu on laskettu olettaen, että radalla on samanaikaisesti 10 ajoneuvoa, mikä kuvastaa harjoitteluajan tilannetta. Kilpailutilanteessa arvioidaan radalla voivan olla yhtäaikaisesti enintään 40 ajoneuvoa. Radalta kilpailutilanteessa lähtevä kokonaistehotaso on 10 ajoneuvon tilanteessa 130 db ja 40 ajoneuvon tilanteessa noin 136 db. Kun äänitehotasosta vähennetään 28 db, niin se vastaa äänipainetasoa L pa 10 metrin etäisyydellä kovalla alustalla eli esimerkiksi tiiviillä asfaltilla.. Toimintapäivän melutaso on laskettu aikavälille , jolloin toimintaaika on 15 tuntia. Tuloksia arvioitaessa voidaan todellinen toiminta-aika ottaa huomioon siten, että toiminta-ajan puolittuminen (7,5h) laskee melutasoa 3 db. Rata seuraillee maastomuotoja, jolloin sen korkeustaso vaihtelee noin välillä. Todellisuudessa korkeustasot tulevat kuitenkin tasoittumaan. Todellisen korkeustason määrittely edellyttää varsinaisen ratasuunnitelman laatimista, mitä ei tässä yhteydessä ole tehty. Keskiäänitasot on laskettu 2 m korkeudelle pohjoismaisella teollisuusmelun laskentamallilla, jossa 0,5 m korkeudelle radan keskilinjalle on laitettu viivamainen äänilähde. Laskentamallissa on kohtalaiset myötätuuli-, eli melun leviämiselle suotuisat olosuhteet, melulähteestä kaikkiin laskentapisteisiin. Maanpinta on akustisesti kova rata-alueella ja pehmeä alueen ulkopuolella. Laskentatulokset on kuvattu oheisissa kartoissa. Tulokset osoittavat, että 10 ajoneuvon harjoittelutilanteessa 55 db melutaso ylittyy noin metrin etäisyydellä radasta. Kilpailutilanteessa 55 db taso ylittyy noin 1 km etäisyydellä radasta. Tällä alueella ei ole lainkaan asuntoja. Vastaavasti voidaan arvioida, että selvästi havaittava ja mahdollisesti meluärsytystä aiheuttava 50 db taso ulottuu noin 0,8 km etäisyydelle harjoittelutilanteessa ja kilpailutilanteessa noin 1,6 km. etäisyydelle. Kilpailutilanteessa tälle alueelle jää alustavan arvion mukaan 2 asuntoa, jotka sijaitsevat radasta lounaaseen. Laskemalla radan korkeustasoa länsiosassa sekä melua rajoittavilla katsomorakenteilla voidaan niihinkin kohdistuvaa meluvaikutusta vähentää. Lisäksi on otettava huomioon, että kilpailupäivänä toiminta-aika on lyhyempi kuin harjoituspäivinä.

26

27 Kartalla on kuvattu pysyvän asutuksen ja loma-asuntojen sijainti suhteessa rata-alueeseen sekä 55 ja 45 db melualueet, jotka syntyvät kun 40 moottoripyörää ajaa kello 7-22 välisenä aikana.