Moottori- ja ampumaradat - esiselvitys sijoittumisesta Kouvolan seudun aluerakenteessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moottori- ja ampumaradat - esiselvitys sijoittumisesta Kouvolan seudun aluerakenteessa"

Transkriptio

1 Moottori- ja ampumaradat - esiselvitys sijoittumisesta Kouvolan seudun aluerakenteessa Hankesuunnitelman esiselvitys Kouvolan seudun kuntayhtymä/ Maankäyttö Päivitys:

2 1. Johdanto 2. Hankkeen tavoitteet 3. Moottorikeskuksen mahdollisuudet 4. Hankesuunnitelman osa-alueet 4.1. Nykytilanne 4.2. Yhteistyö sidosryhmien kanssa 4.3. Toimintojen kehittäminen 4.4. Vaikutukset 5. Moottori- ja ampumaurheiluradat Kouvolan seudulla 5.1. Ampumaratatoiminta 5.2. Moottoriurheilun suorituspaikat 6. Ratojen ympäristövaikutuksien huomioiminen 6.1. Äänimaisemaan vaikuttavat tekijät 6.2. Pohjavesialueet 6.3. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat alueet 7. Muut sijoituspaikan valintaan vaikuttavat tekijät 8. Olemassa olevat moottoriurheilumahdollisuudet 8.1. Tykkimäen moottorirata 8.2. Pikkusuon moottorirata 8.3. Anjalankosken ajoharjoittelurata 9. Alustavien vaihtoehtojen tarkastelu 9.1. Iitin ja Kuusankosken raja-alue valtatie 12 läheisyydessä 9.2. Iitti, Säyhtee 10. Yhteenveto moottoriradan sijaintivaihtoehtojen soveltuvuudesta

3 1. Johdanto Useat kulttuuritoimen ja urheilutoimen toiminnot, näyttelyt ja messutapahtumat voisivat saada vahvemman toimintaperustan, jos niiden sijainti koettaisiin seudulliseksi. Osa harrastustoiminnasta on kehittymässä ammatillisesti hoidetuksi toiminnaksi, jotka vaativat samalla laajan aluekokonaisuuden. Toimintojen kehittyminen ammatillisesti hoidetuksi edellyttää niiden keskittämistä ja talvi- ja kesäurheilun suorituspaikkojen alueellista yhdistämistä seudullisiksi tai jopa maakunnallisiksi monitoimikeskuksiksi. Monitoimikeskukset palvelevat myös muita toimintoja esim. ulkoilmatapahtumia ja näyttelyitä. Niiden toiminta on kannattavaa ja työllistävää. Vuonna 2005 kuntayhtymän toimesta laadittiin haulikkoammunnan keskittämistä koskeva selvitys, joka liittyy nyt tehtävään selvitykseen. Moottori- ja ampumaradat aiheuttavat merkittäviä ympäristövaikutuksia luontoon, pohjavesiin ja maisemaan. Toiminnot sopivat meluvaikutuksiensa vuoksi huonosti muiden maankäyttömuotojen yhteyteen ja ne vaativat laajahkoja maa-alueita. Toiminta on siten laadultaan sen luonteista, että sen sijoittaminen harvaan asutulle maaseudulle on perusteltua. Vuonna 2000 voimaan tulleet ympäristönsuojeluasetus- ja laki edellyttävät suorituspaikoilta tulevaisuudessa ympäristölupaa. Keskeistä uusien alueiden osoittamisessa on niiden soveltuvuus käyttöön ympäristöluvan saamiseksi, ympäristövaikutusten huolellinen arviointi, sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella ja mahdollisen liiketoiminnan kannattavuuden suunnittelu sekä arviointi etukäteen. AKK:n mukaan moottoriratojen kokonaismäärän oletetaan pysyvän nykytasolla, Etelä-Suomeen tarvitaan yksi uusi moottorirata. Riittävien suorituspaikkojen puute voi johtaa luvattomiin harjoitusalueisiin, joka puolestaan aiheuttaa lajeille kielteistä ilmapiiriä. Uusien sijoitusalueiden valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomioita mm. pohjavesialueisiin ja melun haittavaikutuksien minimoimisen. Monitoimialueet, joissa on ammunta- ja moottoriurheilun suorituspaikat, tulevat yleistymään.

4 2. Hankkeen tavoitteet Seudulliset ja yleishyödylliset tavoitteet 1. Selvitetään seudullisen moottori- ja ampumaurheilukeskuksen tulevaisuuden mahdollisuudet 2. Sijoittaa keskus siten, että se sijoittuu liikenteen sekä aluerakenteen kannalta tarkoituksenmukaiseen paikkaan alueelle, jossa se ei vahingoita suojeltuja luontoarvoja ja aiheuta asutukselle tai virkistykselle kohtuutonta haittaa. Ympäristönsuojelulliset vaatimukset moottori- ja ampumaratojen sijoittumisessa ovat kasvaneet (pohjavesialueet, luonnonsuojelu, melu, maisema). 3. Kuntalaisten harrastus/liikuntamahdollisuuksien lisääminen 4. Edistetään asukkaiden ja erityisesti nuorison sitoutumista maaseudulle parantamalla vapaa-ajanviettomahdollisuuksia 5. Luodaan edellytykset ammattimaisesti ja liiketoimintaperiaatteella hoidettavan liikuntakeskuksen syntymiselle, jota ei voida hoitaa pelkästään urheiluseurojen talkootyöllä. Liiketoimintaperiaatteella toimiva keskus edellyttää panostusta yleiseen asiakasviihtyvyyteen, palveluihin ja keskuksen ulkoiseen ilmeeseen. Useamman toiminnon yhdistämisellä saavutetaan synergiaetu: yhdessä olemme enemmän sekä yhteisen infran kustannusetu. 6. Kohdentamalla investointiresurssit yhteen keskitettyyn paikkaan liiketoimintavaatimuksiin on mahdollista vastata ja niillä voidaan luoda lisäarvoa keskuksen markkinoinnissa. 7. Hanke lisää maaseudun työpaikkoja oheistoimintoineen välittömästi sekä välillisesti lisäämällä maatalouden sivuelinkeinomahdollisuuksia. Majoitus- ja ruokailutoimintojen tarve lisääntyy. 8. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen lisääminen - autourheilu on yhdistävä tekijä Liikunta- ja urheilumahdollisuuksien kehittäminen ja lisääminen Moottoriurheilukeskuksessa uudet ja toimivat huoltorakennukset, tuomari- ja toimistotilat ja tekniset järjestelmät mahdollistavat monenlaisten urheilukilpailujen järjestämisen. Hyvät sosiaalitilat, radat ja hallit /varastot luovat edellytykset monipuolisille, ammattimaisesti järjestetyille liikunta/urheilutoiminnoille

5 Puitteet suurtapahtumien järjestämiseen Infrastruktuuri - Riittävän laajat pysäköintialueet ja hyvät liikenneyhteydet alueelle - Asfaltoidut alueet messujen järjestämiseen - Kuulutusjärjestelmät ja atk-valmius - Riittävät sähköjärjestelmät laajaan toimintaan - Siirrettävät katsomo ja toimistorakennelmat sopivat monenlaisiin tapahtumiin ja ovat vuokrattavissa seutukunnan muihin tapahtumiin. - Huoltorakennus, jossa kahvio- ja sosiaalitilat toimivat tapahtumien keskuksena (lisäansiomahdollisuudet paikallisilla pitopalveluyrittäjillä) 3. Moottorikeskuksen mahdollisuudet Toiminnan edellytyksenä on riittävä tila, vähintään ha, hyvät liikenneyhteydet alueelle sekä mahdollisuus yhdistää erilaisia toimintoja samaan kohteeseen. Toiminnasta aiheutuu jonkin verran melua, jolloin vähimmäisetäisyytenä asutukseen voitaisiin pitää noin 2 km (ei olemassa ohjearvoa). Toisaalta on tarkoituksenmukaista, että keskus sijoittuu melko lähelle kaupunkiseutua, jolloin saadaan suurempi käyttäjäpotentiaali ja aluetta voidaan kehittää valtakunnallisesti. Alueen maaperän ja profiilin tulee soveltua rakentamiseen siten, että radat ovat rakennettavissa kohtuullisin kustannuksin. Moottoriradat - autokilpailut, jokamiesluokka, tractorpulling - moottoripyörät: motocross, speedway, stunttiradat ja hyppyjen alastulopaikat, maa- ja ruohoradat - karting - radio-ohjattavat autot Ampumaradat - Haulikkoradat, metsästysradat, pistooliradat - jousiammunta Harrasteilmailu - kiitotiet, rullaustiet, harrastusalueet Muut toiminnot, jotka voivat tukeutua moottoriratoihin - rullaluistelu ja -hiihto - palo- ja pelastustoimen harjoitusalue - palvelu- ja pelastuskoiratoiminta - testitoiminta - talvisin hiihtokäyttö ja moottorikelkkailu, alueen yhdistyminen olemassa oleviin reitteihin - näyttelyt ja tapahtumat, messutoiminta, esim. Maanrakennusalan ja metsäsektorin messut - suunnistus- ja maastojuoksukilpailujen lähtö- ja maalialue

6 Yhteinen infrastruktuuri eri toiminnoille - tuomaritornit, katsomot - infopiste, kisatoimisto - näyttelyt, myynti - ravintola, kokoustilat - sosiaalitilat, kahvio, yleisö WC:t - varastot, huoltohallit - liikenneväylät, pysäköinti - vesi- ja jätevesihuolto - sähkö - muu tekninen huolto 4. Hankesuunnitelman osa-alueet 4.1. Nykytilanne Vaihtoehdoista esitetään tarpeen mukaan valokuvat sekä ilmakuvia. Kartoilla esitetään yleispiirteisesti kohteesta riippuen: -maaperä -maisema ja korkeuskäyrät -luontoarvot ja luonnonsuojelualueet -asutus -ympäröivä maankäyttö ja aluetta tukevat toiminnot Nykytilanteen perusteella valitaan kohteet /kohde tarkempaa suunnittelua varten. Toteutus: vaihe I 4.2. Yhteistyö sidosryhmien kanssa - AKK Motorsport ry, Moottoriliitto ry Vuonna 2004 AKK Motorsport osallistui Uudenmaanliiton koordinoimaan maakuntakaavan valmistelutyöhön. Tavoitteena oli määritellä maakunnallisesti tärkeät moottoriurheilun suorituspaikat ja merkitä ne maakuntakaavaan - Paikalliset moottoriurheiluseurat - kunnat - yritykset - asukkaat ja maanomistajat 4.3. Toimintojen kehittäminen Kehittämissuunnitelman vaiheet: - Vapaa ideointi toiminnoista yhteistyössä sidosryhmien kanssa - Tulot vs. ylläpitokustannukset (liiketoimintasuunnitelma ja kannattavuuslaskelmat) - Toimintojen valinta - Yleissuunnitelma (sisältää maisemointisuunnitelman?) - Esite + muu tiedotus

7 Toteutus: Vaihe I ja II 4.4. Vaikutukset 1. Selvitetään nykyisten ratojen sijainti sekä mahdolliset uudet sijoituspaikat 2. Olemassa olevista radoista sekä eri sijoitusvaihtoehdoista esitetään tarpeen mukaan valokuvat sekä ilmakuvia. 3. Ratojen ja vaihtoehtoisten kohteiden ympäristövaikutuksia tarkastellaan seuraavasti: o o o Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriperintöön - Tarkoittavat vaikutuksia maankäyttöön, maankäytön ja tiestön kehittämissuunnitelmiin, maa- ja metsätalouteen, asutukseen, kiinteistöihin, virkistykseen sekä maisemaan ja kulttuuriperintöön. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen - Lähinnä melun mahdollisesti aiheuttamat vaikutukset tai virkistyskäytön estyminen alueilla. Vaikutukset maaperään, luonnonvarojen hyödyntämiseen, vesiin ja vesistöihin, ilmaan ja ilmastoon sekä kasvillisuuteen ja eliöihin. - Vaikutukset kasvillisuuden ja eliöstön vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuden ja suojeluarvojen säilymiseen, maaperään ja pohjavesiin. Esitetään karttoina yleispiirteisesti kohteesta riippuen nykytilanne: -maaperä -maisemarakenne ja korkeuskäyrät -luontoarvot ja luonnonsuojelualueet, pohjavesialueet -asutuksen sijainti ja laajuus lähialueella -ympäröivä maankäyttö ja aluetta tukevat toiminnot 4. Arvioidaan kohteiden soveltuvuus monitoimikeskukselle nykytilanteen perusteella ja valitaan kohteet /kohde tarkempaa suunnittelua varten.

8 5. Moottori- ja ampumaurheiluradat Kouvolan seudulla 5.1. Ampumaratatoiminta Ympäristönsuojelulainsäädännön täytäntöönpanosta annetun lain (113/2000) mukaan tulee ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraisesta ampumaratatoiminnasta tehdä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tehtävää merkintää varten. Ampumaratojen toiminnasta aiheutuu ympäristöhaittoja laukausten aiheuttamasta melusta ja lisäksi suojaamaton käyttö voi aiheuttaa vahinkoa alueen maaperälle ja pohjavedelle. Meluhaittojen laajuuteen vaikuttaa lähialueiden maankäyttö. Kaakkois- Suomessa ampumaratoja sijaitsee myös muun muassa Salpausselkien pohjavesialueilla, jolloin niiden toiminnasta saattaa aiheutua riski pohjavesille. Usein vanhimmat ampumarata-alueet on sijoitettu soranottoalueiden hiekkakuoppiin, joissa toiminta on voitu aloittaa pienin perustamistöin tausta- ja suojavallien ollessa jo lähes valmiita. Ampumaratojen yleisin haitta-aine on lyijy. Myös muita raskasmetalleja kuten antimonia, kuparia, nikkeliä ja sinkkiä on tutkimuksissa löydetty ratojen maaperässä erilaisia määriä ammuntalajista riippuen. Normaalisti haitta-aineet pitäytyvät maan pintakerroksessa, josta ne ovat poistettavissa. Joiltakin Suomen radoilta metalleja on kuitenkin päässyt liukenemaan pohjavesiin. Ampumaratojen toiminnan valvonta ja lupa-asiat kuuluvat kuntien ympäristöviranomaisten toimivaltaan. Kouvolan seudulla (Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Jaala Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) toimivia ampumaratoja on merkitty Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tietojärjestelmään 33 kappaletta (kuva 1.) Ne ovat pääosin urheilu- ja metsästysseurojen hallinnoimia ja ylläpitämiä ampumaharjoittelupaikkoja. Kouvolan seudulla on 17 ampumaseuraa, joissa on yhteensä yli 1500 jäsentä. Joillakin kunnilla on omia ampumaratakeskuksia ja puolustusvoimilla luonnollisesti omat harjoitteluratansa. Lopetettuja tai olemattomassa käytössä olevia "kylmiä" ampumarata-alueita on lisäksi noin 50 kappaletta. Ampumaurheilun kehittäminen, suuren jäsenmäärän tarpeiden täyttäminen ja osallistumismahdollisuuden tarjoaminen kansainväliseen ampumaurheilutoimintaan vaativat toimenpiteitä Kouvolan seudulla. Toiminnan edistämiseksi Kouvolan seudun haulikkoampumaradat on tarkoitus keskittää joko yhdelle tällä hetkellä käytössä olevalle radalle tai vaihtoehtoisesti seudulle rakennetaan uusi urheiluampumakeskus. Tämän radan tulee täyttää ampumakeskusten luokituksessa kansainvälisen urheiluampumakeskuksen vaatimukset (luokka I). Ampumaurheilukeskuksien rakentamisessa on tarkoituksena tehdä viihtyisiä, turvallisia ja hyvät palvelut omaavia kokonaisuuksia, jotka voidaan liittää osaksi kuntien liikunta- ja virkistyspaikkoja Moottoriurheilun suorituspaikat

9 Moottoriradoista aiheutuu samankaltaisia ympäristöhäiriöitä kuin ampumaradoista ja ne tarvitsevat laajoja alueita toiminnalleen. Kouvolan seudulla toimii tällä hetkellä kolme erilaista moottoriurheilurataa: Tykkimäen moottorirata, Anjalankosken ajoharjoittelurata ja Pikkusuon moottorirata (Kuva 1.). Tykkimäen moottorirata sijaitsee logistiikkakeskuksen terminaalialueen lähistöllä ja tulevaisuudessa voi esiintyä paineita alueen käyttötarkoituksen muutokselle. Kuva 1. Kouvolan seudun ampuma- ja moottoriurheiluradat. AKK:n mukaan moottoriratojen kokonaismäärän oletetaan pysyvän nykytasolla, Etelä- Suomeen tarvitaan yksi uusi moottorirata. Uusien sijoitusalueiden valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomioita mm. pohjavesialueisiin ja melun haittavaikutuksien minimoi-

10 misen. Monitoimialueet, joissa on ammunta- ja moottoriurheilun suorituspaikat, tulevat yleistymään. Kouvolan seudulla voitaisiin ammunta- ja moottoriurheilutoiminnan yhdistämisellä saada paljon etuja. Sijoituspaikkoja voidaan tutkia myös siitä näkökulmasta, että Tykkimäen moottorirata saatettaisiin tulevaisuudessa lakkauttaa, tällöin tulee olla olemassa vaihtoehtoinen rata. 6. Ratojen ympäristövaikutuksien huomioiminen 6.1. Äänimaisemaan vaikuttavat tekijät Melua aiheuttavan kohteen ympärille voidaan kartalla sijoittaa puskurivyöhyke, jonka yli ei kohteesta aiheutuvan melun pitäisi kuulua. Puskurivyöhykkeen suuruus: - valta- ja kantatiet: 4 km - seututiet ja rautatiet: 3 km - yhdystiet 2 km - lento- ja vesiliikenne 3 km - moottoriurheilualueet 3 km (Kymenlaakson liitto) Meluvyöhykkeiden ulkopuolelle jäävät alueet ovat ns. hiljaisia alueita. Hiljaiset alueet tarkoittavat siis alueita, joissa ei kuulu ihmisen toiminnasta aiheutuvaa melua ja vallitsevana ovat luonnonäänet. Tällaisten alueiden vähäisyydestä johtuen on viime vuosina kiinnitetty huomiota tarpeeseen varata ja säilyttää kansalaisille alueita, joihin ei kuulu melua. Ympäristöministeriön selvityksessä Hiljaiset alueet tarkastellaan äänimaiseman sellaisia hiljaisuuden tekijöitä ja kriteereitä, joita voitaisiin käyttää arvioitaessa alueen hiljaisuutta maankäytön suunnitellussa. Yksi selvityksen merkittävimmistä tuloksista on äänimaisemaan oleellisena osana kuuluvan tuulikohinan ja kasvillisuuden kahinan suuri peittovaikutus. Tuulen ihmisen pään ympärillä generoima pseudoääni ja puiden kahina voi yltää db(a)-tasoon. Näin voimakas kohinaääni saattaa pahimmillaan estää kaikkien tasoltaan alle db(a) äänien, sekä ihmisen tuottamien että luonnonäänien, erottamisen äänimaisemasta. Äänen etenemisvaimentuminen vaihtelee pitkällä aikavälillä, esimerkiksi vuoden aikana, sitä enemmän, mitä pitempi on matka lähteestä vastaanottajaan. Esimerkiksi kilometrin etäisyydellä tiestä tieliikennemelun vaimentumisen vaihtelu voi olla luokkaa db(a). Arvioitaessa hiljaisten alueiden äänioloja, on siten otettava huomioon sekä etenemisvaimentumisen vaihtelun vaikutus että tuulikohinan ja puiden kahinan peittovaikutus. Myös eri maiden julkaisemat hiljaisuuden kriteerit, hiljaisuuden ohjearvot ja alueiden suojaetäisyydet vaihtelevat suuresti. (www.ymparisto.fi / SY738 Hiljaiset alueet)

11 Hiljaisuuden kokeminen ja sen arviointi vaihtelee siis kohteittain ja hiljaisten alueiden määrittely voi olla vaikeaa. Puskurivyöhykkeiden avulla voidaan alustavasti tarkastella sijoituspaikkoja hiljaisten alueiden suhteen. Ympäristössä jo olevan melun voidaan katsoa puoltavan sijoituspaikkaa, jos toisena vaihtoehtona on hiljaisella alueella oleva kohde. Asutuksen vähimmäisetäisyydelle ei toistaiseksi ole määritetty kriteeriä. Alueellisessa tarkastelussa pyritään uudet harjoittelupaikat sijoittamaan nykyisille melualueille ja harvaan asutulle alueelle. On myös huomattava, että tutkimusten mukaan ihminen ei koe melua niin voimakkaana, jos melun lähdettä ei nähdä. Toisaalta pelkkä tietoisuus melun kohteen olemassaolosta voi psykologisesti lisätä melun haitallista vaikutusta. Kuva 2. Tiemelun puskurivyöhykkeet ja niiden ulkopuolelle jäävät hiljaiset alueet. Nykyiset ampuma- ja moottoriradat sijaitsevat kaikki meluvyöhykkeillä.

12 6.2. Pohjavesialueet Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus valmistui vuonna Lähtökohtana luokitusta laadittaessa ovat olleet vedenhankinnan yleiset tavoitteet, pohjaveden suojelutarve ja pohjavesialueiden huomioiminen maankäytön suunnittelussa. Kymenlaakson osalta pohjavesialueluokitusta tarkistettiin pohjavesien suojelua ja kiviaineshuollon yhteensovittamista käsittelevän POSKI-projektin aikana vuosina Pohjavesialueiden kokonaismäärä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella on noin 530 kpl; alueiden yhteispinta-ala on noin km 2. Pohjavesialueilla on arvioitu muodostuvan pohjavettä yhteensä noin m 3 /d. Luokitelluista alueista 128 kpl on vedenhankintaa varten tärkeitä alueita (luokka I) ja 151 kpl vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita (luokka II). Alueet on POSKI-projektissa luokiteltu tärkeiksi tai vedenhankintaan soveltuviksi alueiksi tai ne on poistettu kokonaan luokituksesta Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat alueet Kaakkois-Suomen Ympäristökeskukselta on saatu kartta-aineistona tiedot seuraavista suojelukohteista: - Maisemakokonaisuudet - Perinnebiotoopit - Harjujensuojeluohjelma - Kallioalueet - Lehtojensuojeluohjelma - Lintuvesiensuojeluohjelma - Erämaa-alueet (luonnonsuojelu) - Natura Poskikalliot - Rantojensuojeluohjelma - Soidensuojeluohjelma - Suojellut luontotyypit - Vanhojen metsien suojeluohjelma Ympäristökeskukselta tulee pyytää lausunto radan sijoituspaikasta. Rataa ei voida sijoittaa luonnon- tai maisemansuojelun kannalta arvokkaiden alueiden sisään tai niitä leikkaaviksi.

13 7. Muut sijoituspaikan valintaan vaikuttavat tekijät Liikenneyhteydet alueelle ja sijainti suhteessa asutukseen - Ratojen tulisi sijaita hyvien liikenneyhteyksien varrella, aluerakenteen keskeisten väylien yhteydessä, ei liian kaukana kaupunkiseudusta. Asutus ja maankäyttö lähialueilla - Etäisyys lähimpään asukkaaseen ja lähialueella asuvien asukkaiden määrä. Suunniteltua sijoituspaikkaa ympäröivä maankäyttö. Maaperä - Jotta perustamiskustannukset pysyisivät kohtuullisina, maaperän tulee soveltua helposti moottoriratojen rakentamiseen. Rakennettavuudeltaan hyviä maalajeja ovat hiekka ja hiekka-moreenimaalajit. Tilantarve - Moottorikeskuksen tilantarve riippuu suuresti sinne sijoitettavista toiminnoista, eli ratojen määrästä ja alueeseen tukeutuvien toimintojen määrästä. Ratojen lisäksi on varattava tilaa pysäköinnille, varikkotoiminnoille, mahdollisille rakennuksille jne. Kouvolan Tykkimäen moottoriradan pinta-ala on noin 22 ha. Suuntaa antavaksi tilavaatimukseksi selvityksessä on valittu 50 ha. Liite 1. sisältää vireillä olevia moottoriratahankkeita, joiden avulla tilantarvetta on arvioitu sekä olemassa olevien moottoriratojen sijainnin Suomessa.

14 8. Kouvolan seudun moottoriradat 8.1. Tykkimäen moottorirata Sijainti ja ympäröivä maankäyttö Tykkimäen moottorirata sijaitsee Kouvolassa, noin 5 km päässä keskustasta, lähellä valtateitä15 ja 6. Alueella on useita erilaisia ratoja ja siellä toimii viisi eri moottoriurheilujärjestöä. Alueen pinta-ala on noin 22 ha. Moottoriurheilukeskus sijaitsee logistiikkakeskuksen terminaalialueen lähistöllä ja tulevaisuudessa voi esiintyä paineita alueen käyttötarkoituksen muutokselle. Kouvolan kaupungin kaavoituskatsauksessa (2004) todetaan, että nykyinen moottoriurheilualue on esitetty varattavaksi urheilutoiminnan päätyttyä teollisuuden ja terminaalitoiminnan reservialueeksi. Arvioiden mukaan tämä on ajankohtaista kenties noin 10 vuoden päästä. Kaupunki on luvannut alueella toimiville moottoriurheilujärjestöille osoittavansa vastaavan paikan, mikäli toiminta loppuu. Lähin asukas on noin 400 m päässä ja 1,5 km etäisyydellä on lisää asutusta. Alue sijaitsee valtatie 6:n, rautatien ja teollisuusalueen melualueella. Kuva 3. Ilmakuva Tykkimäen moottoriradasta

15 Kuva 4. Tykkimäen moottoriradan sijainti ja asutus sekä Tornionmäen pohjavesialue. Maisema ja luonto Tykkimäen moottorirata sijaitsee osittain luokan 1 eli veden hankinnan kannalta tärkeän Tornionmäen pohjavesialueen päällä. Ympäristössä ei ole suojeltuja tai arvokkaita luonto- tai maisemakokonaisuuksia. Soveltuvuus laajentumiselle Alueen maaperä on hiekkamoreenia, jonka rakennettavuus on hyvä. Alue voisi edelleen laajentua etelään tai mahdollisesti itään. Toisaalta kaupungin kaavasuunnitelmissa alue on varattu logistiikkatoimintojen reservialueeksi, mikä ei puolla laajentumista. Idässä on lisäksi asutusta, jolloin laajentuminen itään lisäisi asukkaiden altistumista melulle. Sijainti pohjavesialueella vaatii erityishuomiota pintavesien käsittelyyn ja mahdollisten toiminnasta aiheutuvien päästöjen haittavaikutusten ennalta ehkäisyyn. Ympäristössä on toimintaa tukevia vapaa-ajan toimintoja: Tykkimäen huvipuisto ja Käyrälammen leirintäalue sekä uimaranta. Sijainti valtateiden läheisyydessä ja lähellä kaupunkiseutua on saavutettavuuden kannalta hyvä.

16 8. 2. Pikkusuon moottorirata Kuva 5. Pikkusuon moottorirata Sijainti ja ympäröivä maankäyttö Alue sijaitsee valtatie 15:n varressa Kouvolasta noin 20 km etelään päin, omistaja Anjalankosken Urheiluautoilijat Ry. Radalle on hyvät liikenneyhteydet ja sijaitsee Kymenlaakson kannalta keskeisesti, suhteellisen lähellä Kotkaa. Kouvolan seudun yleiskaavallisessa suunnitelmassa nykyisen moottoriradan itäpuolella sijaitsee maaainestenottoalue (turve). Ympäröivä alue on muuten maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Lähin asutus sijaitsee noin 600 metrin päässä. 2,5 km:n etäisyydellä on noin 130 asukasta. Asutus sijoittuu valtatien toiselle (länsi-) puolelle kuin nykyinen moottorirata. Rata ei ole hiljaisella alueella, koska se sijaitsee vt 15:sta melualueella. Maisema ja luonto Pinnanmuodoiltaan seutu on melko alavaa. Välikankaan harju kohoaa noin 40 m mpy, lähistöllä on noin m korkuisia pieniä mäkiä. Moottorirata sijaitsee osittain Välikankaan harjulla, joka on luokiteltu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta paikallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Rata ei sijaitse pohjavesialueella tai sen läheisyydessä.

17 Soveltuvuus laajentumiselle Välikankaan harju on luokiteltu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta paikallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Laajentuminen harjulle ei siten ole suotavaa. Eteläpuolella sijaitsevalle turvealueelle ratojen rakentaminen ei kustannussyistä ole tarkoituksenmukaista Anjalankosken ajoharjoittelurata Sijainti ja ympäröivä maankäyttö Alue sijaitsee valtatie 15 :sta varressa noin 15 km Kouvolasta Kotkaan päin, omistaja Kymenlaakson Ajoharjoittelurata Oy. Lähistöllä on kaatopaikka. Etäisyys lähimpään asutukseen on 300 metriä. Lisää asutusta on aivan valtatie 15:sta vieressä ja sen melualueella 1 km päässä. Maisema ja luonto Pinnanmuodoiltaan alue on mäkistä, mäkien välissä on tasaisempia suo- ja savikkoalueita. Ajoharjoitteluradan ympärillä ovat Pyörässuonmäki, Suurimäki ja Karitassuonmäki, jotka kohoavat m merenpinnan yläpuolelle ja noin 5-15 m ajoharjoitteluradan aluetta korkeammalle. Alueen lähistöllä ei ole pohjavesi- tai luonnonsuojelualueita eikä hiljaisia alueita. Kuva 6. Maaperäkartta Anjalankosken ajoharjoitteluradan ympäristöstä.

18 Soveltuvuus laajentumiselle Sopivia uusia alueita voisi olla nykyisen radan pohjoispuolella, missä maasto on tasaista ja maaperä helposti rakennettavaa hiekkamoreenia. Alueen lähistöllä ei ole pohjavesi- tai luonnonsuojelualueita eikä hiljaisia alueita, jotka asettaisivat esteitä. Laajentuminen ei vaikuttaisi merkittävästi maisemakuvaan valtatien suuntaan, koska välissä näköyhteyden estävät Pyörässuonmäki, Karitassuonmäki ja Murtomäki. 9. Alustavien vaihtoehtojen tarkastelu 9.1. Iitin ja Kuusankosken raja-alue valtatie 12 läheisyydessä Sijainti ja ympäröivä maankäyttö Alue sijaitsee valtatie 12:sta pohjoispuolella Kouvolasta noin 10 km Kausalaan päin, ensimmäisen Salpausselän reunamuodostuman päällä/pohjoispuolella. Kouvolan seudun yleiskaavallinen suunnitelma: Valtatien pohjoispuolella noin kahden km:n päässä on neljä järveä: Ikolanlampi, Kalliojärvi, Vähäjärvi ja Matkuslampi, joiden rannalla on mökkiasutusta. Näitä ympäröivä alue on varattu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja. Siellä kulkee mm. ulkoilureitti. Vt 12:sta pohjoispuolella on kolme maa-aineksenottoon varattua aluetta. VE 2:n etäisyys lähimpään asutukseen on noin kilometri, muuten seutu on melko harvaan asuttua. Maisema ja luonto Alueella on useita 100 m mpy olevia kallioisia mäkiä. Näitä reunustaa usein kapea moreenikaistale. Näiden väliset matalammat alueet ovat turvetta etenkin länsipäässä, jossa sijaitsevat suurehkot Toittilansuo ja Puusuo. Itäosassa maaperä on pääasiassa savea, hiekkaa ja hiesua. Länsipuolella on Tillolan ja luoteispuolella Ruokosuon pohjavesialue. Luoteispuolella Ruokosuon pohjavesialueella on luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokas Syvienhautojenkangas, joka on luokiteltu paikallisesti merkittäväksi alueeksi. Suunnitellut sijoituspaikat eivät nykyluokituksen mukaan ole varsinaista pohjavesialuetta (alue on ollut ennen POSKI - projektia luokassa III).

19 Kuva 7. Iitin ja Kuusankosken raja-alueen alustavat vaihtoehdot radan sijoituspaikaksi. Soveltuvuus Alueella olevat kallioiset mäet ja suot vähentävät käyttökelpoisia sijoituspaikkoja. Itäosassa maasto on tasaisempaa, maaperä on savea ja hiesua, jolle rakentaminen on mahdollista, mutta perustamiskustannukset nousevat massanvaihtojen vuoksi (kuva 8). Kartalle on sijoitettu 50:n ha laajuisia mahdollisia sijoituspaikkoja. Valtatie 12:sta eteläpuolelta voisi myös löytyä sopivia alueita moottoriurheilukeskukselle, esim. vaihtoehto 3. VE 3:n ja asutuksen välissä on mäki, joka estää suoran näköyhteyden rataan sekä vaikuttaa melun etenemiseen esteenä. Suviojan eritasoliittymän ympäristö on Kuusankosken yleiskaavaluonnoksessa selvitysaluetta, jonka käyttö sovitaan yhteistyössä Tiehallinnon kanssa. Sijoituksessa tälle alueelle ylipäätään on huomioitava vt 12:sta muuttuvat tiejärjestelyt tulevaisuudessa.

20 Kuva 8. Maaperäkartta Iitin ja Kuusankosken raja-alueelta. Alue sopii moottori- ja ampumaradoille melko hyvin. Liikenneyhteydet alueelle ovat hyvät ja se sijaitsee lähellä kaupunkiseutua. Rakennettavuus on hyvä, kun löydetään ja rajataan maalajiltaan sopiva alue. Alue ei ole hiljaista aluetta, vaan se sijaitsee vt 12:sta melualueella. Moottoriradan näkyvyys tielle riippuu radan ja tien väliin jäävästä kasvillisuudesta, ei luonnostaan fyysisiä isoja esteitä kuten mäkiä Iitti, Säyhtee Sijainti ja ympäröivä maankäyttö Alue sijaitsee muutama kilometri valtatie 6:n pohjoispuolella, noin 40 km Kouvolasta Lahteen päin, ensimmäisen Salpausselän pohjoispuolella (kuva 9). Asutus keskittyy järvien rannoille; järvien välisellä harjukannaksella on noin 15 asukasta. Suunnitellun sijoituspaikan VE1 läheisyydessä Arrajärven länsipuolella asuu noin 50 henkilöä. Hiljaisen alueen puskuri valtatieltä on 4 km ja suunnitellut sijoitusvaihtoehdot ovat noin 3,5 km päässä tieltä, eli hiljaisen vyöhykkeen reunalla. Alueella on vapaa-ajan asutusta.

21 Maisema ja luonto Alue on pinnanmuodoiltaan melko korkeaa ja kumpuilevaa. Mäkialueiden väliin jää märempiä alueita, kuten soita ja pieniä lampia. Arrajärven ranta kohoaa melko jyrkkinä harjuina vesistöstä. Alueella on luoteis-kaakko -suuntaisia harjuja, jotka muodostavat peräkkäin yhtenäisiä jonoja. Useimmat harjut kohoavat selkeästi yli 100 m mpy ja aluetta ympäröivät vesistöt ovat myös noin 75 m mpy. Näiden välillä kulkee alueen läpi luoteis-kaakko suunnassa pitkittäisharju, johon liittyy etelässä pienempi harju. Pohjoispuolella noin 3 km:n etäisyydellä Arrajoen Natura-alue. Alueen länsipuolella sijaitseva Arrajärvi on luokiteltu tärkeäksi lintualueeksi. Kriteerilajina on kaulushaikara. Lähistöllä sijaitsee kaksi pohjavesialuetta: Veljestenharju (II lk) ja Selkola (I lk). Selkolan ja Veljestenharjun pohjavesialueilla sijaitsevat maiseman- ja luonnonsuojeluarvoiltaan arvokkaat harjualueet Löllänvuori (46 ha) ja Veljestenharju-Puustellinsaari (87 ha). Veljestenharjun pohjoispuolella sijaitsee lisäksi Säynäsmäenharju (27 ha). Löllänvuoren ja Säynäsmäenharjun arvo on luokiteltu paikallisesti merkittäväksi ja Veljestenharjun-Puustellinsaaren maakunnallisesti merkittäväksi. Alueella sijaitsee Kärmesniemenkallion erämaa-alue, joka kuuluu osittain vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Kuva 9. Iittiin esitetyt moottoriradan sijoitusvaihtoehdot ja niitä ympäröivät luonnonsuojelukohteet sekä asutus.

22 Soveltuvuus Alustavassa tarkastelussa ei ollut käytettävissä alueen maaperäkarttaa, joten rakennettavuustarkastelu jää korkeusaineiston ja muiden ympäristötekijöiden varaan. VE 1 sijaitsee selvästi vedenpintaa korkeammalla järvien välisellä kannaksella, etäisyys järviin on noin kilometri. Melu kantautuu laajoille alueille vettä pitkin, joten melun leviämistä tulisi tarkastella lähemmin. Alueella on runsaasti vapaa-ajanasutusta, joka kärsii melusta. VE 2 :n läheisyydessä on vähemmän asutusta. Läheisyydessä on useita luonnonsuojelualueita, mutta ehdotetut vaihtoehdot eivät kuitenkaan sijoitu minkään näiden alueiden sisälle. Alueiden virkistyskäytölle aiheutuu haittaa melusta. 10. Yhteenveto moottoriradan sijaintivaihtoehtojen soveltuvuudesta Seuraavassa on esitetty sanallinen yhteenveto tutkituista vaihtoehdoista. Sijoitusvaihtoehdot on esitetty myös yhteenvetotaulukossa, jossa vaihtoehdot on asetettu paremmuusjärjestykseen kunkin arvioidun tekijän suhteen. Kokonaisuudessaan Iitin ja Kuusankosken raja-alueella vt12 läheisyydessä sijaitseva sijoitusvaihtoehto osoittautui parhaimmaksi. Moottoriradan sijaintivaihtoehdot: - VE1 Tykkimäen moottorirata - VE2 Pikkusuon moottorirata - VE3 Anjalankosken ajoharjoittelurata - VE4 Iitin ja Kuusankosken raja-alue valtatie 12 pohjoispuolella - VE5 Iitti, Säyhtee Liikenteellinen sijainti Moottoriradan toiminnan kannalta keskeistä on sen sijainti ja saavutettavuus pääkaupunkiseudulta sekä lähialueen kunnista. Sijaintivaihtoehdoista lyhyimmällä etäisyydellä pääkaupunkiseudusta sijaitsee vt12 pohjoispuolinen Tillolan alue. Alue sijaitsee valtakunnallisten pääväylien valtatie 6 (pääkaupunkiseudulta pohjoiseen) ja länsi-itä suuntaisen valtakunnallisen poikittaisväylän valtatie 12 risteysalueen yhteydessä. Tykkimäki ja Anjalankosken molemmat sijoitusvaihtoehdot sijaitsevat etäämpänä pääkaupunkiseudusta. Iitin vt12 läheisyydessä sijaitseva sijoituspaikkavaihtoehto sekä Tykkimäki sijaitsevat lähimpinä rautatieasemia ja ovat helposti saavutettavissa julkisilla kulkuvälineillä. Ympäristövaikutukset Radan ympäristövaikutuksia ovat vaikutukset pohjaveteen, luontoon, maisemaan ja meluun. Radan sijainti pohjavesialueella on riskitekijä ja joidenkin sijoitusvaihtoehtojen läheisyydessä on arvokkaita luoto- tai maisemakohteita. Pohjavesivaikutuksien suhteen huonoin on nykyinen Tykkimäen moottorirata, joka sijaitsee osittain luokan I eli veden hankinnan kannalta tärkeän pohjavesialueen päällä. Muissa vaihtoehdoissa ei ole pohjavesialueita sijoituspaikalla.

23 Luonto- ja maisemavaikutusten suhteen parhaimpia ovat vaihtoehdot, jossa tukeudutaan nykyiseen, rakennettuun infrastruktuuriin. Näin parhaimpia vaihtoehtoja luonnon ja maiseman suhteen ovat Tykkimäki ja Iitin vt12 pohjoispuolinen alue, joka on soranottoaluetta. Kummassakaan ei ole laajentumista rajoittavaa luonnonsuojelukohdetta ja ympäristö on voimakkaasti ihmisen muokkaamaa. Luonnonympäristön kannalta heikoin on Pikkusuon moottorirata, jonka vieressä on luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaaksi luokiteltu Välikankaan harju. Meluvaikutuksiin vaikuttaa suunnitellun sijainnin ympäristön asutus, virkistyskäyttö, ympäröivä maasto ja radan korkeusasema. Melun kannalta paras on Iitin vt12 pohjoispuoleinen alue, jossa asutusta ei ole lähistöllä ja rata sijoittuisi todennäköisesti muuta ympäristöä alemmas soranottoalueen painanteeseen. Heikoimpia vaihtoehtoja ovat Iitin Säyhteen alue sekä Tykkimäki. Aluevaraukset ja laajentuminen Maanomistusolosuhteet, nykyinen ja tuleva maankäyttö vaikuttavat radan perustamiseen, koska rata-aluetta varten tulee olla varattavissa noin 200 ha laajuinen alue. Helpoiten alue on muodostettavissa Iittin Tillolan alueelle, jossa hanke voidaan sijoittaa kahden tilan alueelle. Nykyinen ja tuleva maankäyttö asettaa eniten rajoituksia Tykkimäessä. MOOTTORIRADAN SIJAINTIVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VE1 Tykkimäen moottorirata VE2 Pikkusuon moottorirata VE3 Anjalankosken ajoharjoittelurata VE4 Iitti, valtatie 12 pohjoispuoli VE5 Iitti, Säyhtee VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 Liikenteellinen sijainti ja toimivuus etäisyys pääkaupunkiseudusta saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä Ympäristövaikutukset pohjavesivaikutukset, öljy- ja kemikaalivuodot /- +/- +/- +/- maisemalliset tekijät luonto melu - - +/- +/ Aluevaraukset, laajentumismahdollisuus maapohjan lunastus (omistussuhteet) +/- +/- +/- ++ +/- maaperä- ja pohjaolosuhteet /- nykyisen ja tulevan maankäytön rajoitukset /- +/ Yhteensä

24 Yllä olevassa kartassa on esitetty Kouvolan seudun väestö ruututietokantana, pohjavesialueet, ympäristökohteet sekä nykyiset ampuma- ja moottoriradat. Sijoituspaikkavaihtoehtojen ympärille on tehty 5 km puskurivyöhyke, joka kuvaa radan tarvitsemaa aluetta.

25 LIITE MELUSELVITYS Ratahankkeen meluvaikutuksia on selvitetty alustavasti suunnitelmaluonnoksen pohjalta SITO Oy:n toimesta. Selvityksessä ei tällöin ole otettu huomioon lainkaan melunsuojatoimenpiteitä. Selvitys perustuu kansainvälisten liittojen laatimiin säännöksiin autojen ja moottoripyörien katsastus-/testitilanteessa sallituista maksimi äänipainetasoista. Katsastustilanteessa (Autojen laskennallinen lähtömelutaso on 103 db ja) moottoripyörien laskennallinen äänitehotaso L wa on noin 110 db.(moottoripyörän maksimi äänipainetaso L ASmax katsastus tilanteessa on db [0,5 m päässä pakoputkesta tietyllä kierrosluku alueella].) Kilpailutilanteessa melu nousee kuitenkin korkeammaksi. Esiselvityksessä on oletettu, että yksittäisen auton tai moottoripyörän äänitehotaso L wa on 120 db. Radan kokonaismelu on laskettu olettaen, että radalla on samanaikaisesti 10 ajoneuvoa, mikä kuvastaa harjoitteluajan tilannetta. Kilpailutilanteessa arvioidaan radalla voivan olla yhtäaikaisesti enintään 40 ajoneuvoa. Radalta kilpailutilanteessa lähtevä kokonaistehotaso on 10 ajoneuvon tilanteessa 130 db ja 40 ajoneuvon tilanteessa noin 136 db. Kun äänitehotasosta vähennetään 28 db, niin se vastaa äänipainetasoa L pa 10 metrin etäisyydellä kovalla alustalla eli esimerkiksi tiiviillä asfaltilla.. Toimintapäivän melutaso on laskettu aikavälille , jolloin toimintaaika on 15 tuntia. Tuloksia arvioitaessa voidaan todellinen toiminta-aika ottaa huomioon siten, että toiminta-ajan puolittuminen (7,5h) laskee melutasoa 3 db. Rata seuraillee maastomuotoja, jolloin sen korkeustaso vaihtelee noin välillä. Todellisuudessa korkeustasot tulevat kuitenkin tasoittumaan. Todellisen korkeustason määrittely edellyttää varsinaisen ratasuunnitelman laatimista, mitä ei tässä yhteydessä ole tehty. Keskiäänitasot on laskettu 2 m korkeudelle pohjoismaisella teollisuusmelun laskentamallilla, jossa 0,5 m korkeudelle radan keskilinjalle on laitettu viivamainen äänilähde. Laskentamallissa on kohtalaiset myötätuuli-, eli melun leviämiselle suotuisat olosuhteet, melulähteestä kaikkiin laskentapisteisiin. Maanpinta on akustisesti kova rata-alueella ja pehmeä alueen ulkopuolella. Laskentatulokset on kuvattu oheisissa kartoissa. Tulokset osoittavat, että 10 ajoneuvon harjoittelutilanteessa 55 db melutaso ylittyy noin metrin etäisyydellä radasta. Kilpailutilanteessa 55 db taso ylittyy noin 1 km etäisyydellä radasta. Tällä alueella ei ole lainkaan asuntoja. Vastaavasti voidaan arvioida, että selvästi havaittava ja mahdollisesti meluärsytystä aiheuttava 50 db taso ulottuu noin 0,8 km etäisyydelle harjoittelutilanteessa ja kilpailutilanteessa noin 1,6 km. etäisyydelle. Kilpailutilanteessa tälle alueelle jää alustavan arvion mukaan 2 asuntoa, jotka sijaitsevat radasta lounaaseen. Laskemalla radan korkeustasoa länsiosassa sekä melua rajoittavilla katsomorakenteilla voidaan niihinkin kohdistuvaa meluvaikutusta vähentää. Lisäksi on otettava huomioon, että kilpailupäivänä toiminta-aika on lyhyempi kuin harjoituspäivinä.

26

27 Kartalla on kuvattu pysyvän asutuksen ja loma-asuntojen sijainti suhteessa rata-alueeseen sekä 55 ja 45 db melualueet, jotka syntyvät kun 40 moottoripyörää ajaa kello 7-22 välisenä aikana.

Ampumaurheilun monitoimikeskus

Ampumaurheilun monitoimikeskus Ampumaurheilun monitoimikeskus 1 Kouvolan seudun ampumaradat Kouvolan seudulla on 17 ampumaseuraa, joissa on yhteensä yli 1276 jäsentä Kouvolan kaupungin alueella on 69 metsästysseuraa ja näissä jäseniä

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

Kouvolan Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maanläjitysalueselvitys

Kouvolan Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maanläjitysalueselvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 14 Kouvolan Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maanläjitysalueselvitys Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Nykytilanne... 1 2.1 Tiedot ylijäämämaista... 1 2.2

Lisätiedot

Kemoran moottoriradan meluselvitys

Kemoran moottoriradan meluselvitys Pitkäkoski Oy/Kemoran moottorirata Sito-Yhtiöt Juha Korhonen 9.2.2012 2 (7) 9.2.2012 Kemoran moottoriradan meluselvitys SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Melun ohjearvot... 3 2 TOIMINNAN JA ALUEEN KUVAUS...

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN Aluearkkitehti Ilmari Mattila puh. 044-5772726 TAUSTAA Honkajoen Pesämäen monitoimialueelle on toteutettu isot kehittämistoimet vuosien

Lisätiedot

Ruotimon moottoriurheilukeskuksen meluselvitys ja -mallinnus Mäntyharjun kunta, Mäntyharjun Moottorikerho ry.

Ruotimon moottoriurheilukeskuksen meluselvitys ja -mallinnus Mäntyharjun kunta, Mäntyharjun Moottorikerho ry. Mäntyharjun kunta, Mäntyharjun Moottorikerho ry. Juha Korhonen Jarno Kokkonen 20.2.2013 20.2.2013 1 (6) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Melun ohjearvot... 2 2 TOIMINNAN JA ALUEEN KUVAUS... 3 2.1 Rata-alue

Lisätiedot

2. Ovatko kunnassanne sijaitsevat ampuma- ja moottoriurheiluradat huomioitu asema-ja yleiskaavoissa

2. Ovatko kunnassanne sijaitsevat ampuma- ja moottoriurheiluradat huomioitu asema-ja yleiskaavoissa KAAVOITUSYKSIKKÖ HEINOLAN KAUPUNKI 03.07.2013-1 44 I R T V I E H E I N O L A A N VIITE Kysymykset Heinolan kaupungin kaavoitusviranomaiselle, 11.06.2013 / WSP Finland Oy, Ilkka Oikarinen (ilkka.oikarinen@wspgroup.fi)

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Hiljaiset alueet, puskurivyöhyketarkastelu 67050263.

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Hiljaiset alueet, puskurivyöhyketarkastelu 67050263. Raportti 67050263.SU 13.3.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Hiljaiset alueet, puskurivyöhyketarkastelu 1 TAUSTAA Liikenteen lisääntyminen ja muiden melua

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.6.2014 KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Päivämäärä 23.6.2014 Laatija

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT

Lisätiedot

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Kaavan 8159 meluselvitys

Kaavan 8159 meluselvitys Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

Nivalan yleiskaavan meluselvitys

Nivalan yleiskaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA NIVALAN KAUPUNKI Nivalan yleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (11) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.9.2015 P25797P001 Raportti i P25797P001 Matti Manninen

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö maankäytön suunnittelun näkökulmasta Ampumarataseminaari 25.4.2014 Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitto

Uudistuva lainsäädäntö maankäytön suunnittelun näkökulmasta Ampumarataseminaari 25.4.2014 Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitto Uudistuva lainsäädäntö maankäytön suunnittelun näkökulmasta Ampumarataseminaari 25.4.2014 Tapio Ojanen Esityksen sisältö: Maakuntakaavoitus yleisesti Päijät-Hämeen ampumaradat ja moottoriurheilualueet

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk. Orajärven oyk. Kemijärvi

Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk. Orajärven oyk. Kemijärvi Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys Kaavatilanne Liite 3 Vaihtoehto A Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk Kuntaraja Asemakaavoitettu alue Yleiskaavat (Maankäyttö ja rakennuslaki) Yleiskaava

Lisätiedot

Pohjois-Savon liiton julkaisu A:57. Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen. Painosmäärä 100 kpl Kuopio 2008

Pohjois-Savon liiton julkaisu A:57. Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen. Painosmäärä 100 kpl Kuopio 2008 1 PohjoisSavon liiton julkaisu A:57 Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen Painosmäärä 100 kpl Kuopio 2008 PohjoisSavon liitto Sepänkatu 1, Kuopio, PL 247, 70101 Kuopio puh. (017) 550 1400 email:

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Loviisa MELUSELVITYS. Lokakuu 2009. Loviisan kaupunki

St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Loviisa MELUSELVITYS. Lokakuu 2009. Loviisan kaupunki St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Lokakuu 2009 n kaupunki St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT...

Lisätiedot

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,

Lisätiedot

LIITE 10 SELVITYS TIELIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA MELUSTA SASTA- MALAN STORMIN ALUEELLA. 11.5.2012 Projektinumero: 301022 / 21.

LIITE 10 SELVITYS TIELIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA MELUSTA SASTA- MALAN STORMIN ALUEELLA. 11.5.2012 Projektinumero: 301022 / 21. LIITE 10 SELVITYS TIELIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA MELUSTA SASTA- MALAN STORMIN ALUEELLA 11.5.2012 Projektinumero: 301022 / 21 2 (7) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Toiminnan

Lisätiedot

Meijeritien asemakaavan meluselvitys

Meijeritien asemakaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.6.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 18.6.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 04/2013 MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS Päivämäärä 23/04/2013 Laatija Timo Korkee Tarkastaja Jussi Kurikka-Oja

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kouvolan kaupunki Maankäytön suunnittelu Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAANOJAN ALUE Pvm. 29.8.2014 Kaupunginosa 8. Kankaro Asemakaava koskee tilan 286-402-36-2 osaa Asemakaavan muutos

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys päivitetty 13.8.2012 S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe... 3 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 3 Ohjearvot... 3 4 Raideliikennemelun leviäminen...

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA Vastaanottaja Rakennustoimisto Pohjola Oy Asiakirjatyyppi Raporttiluonnos Päivämäärä 30.12.2011 RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

VALTATIEN 2 MELUNTORJUNNAN SUUNNITTELU 11.4.2012 2 (7)

VALTATIEN 2 MELUNTORJUNNAN SUUNNITTELU 11.4.2012 2 (7) VALTATIEN 2 MELUNTORJUNNAN Porin Laanin ja Ruutukuoppa eritasoliittymien välinen tieosuus Sito-Yhtiöt Anne Määttä, Juha Korhonen 11.4.2012 11.4.2012 2 (7) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUTASOJEN OHJEARVOT...

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Pieksämäen kaupunki/rakennusvalvonta Lausunto / Viite: Lausuntopyyntö 5.2.2015 27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Alue,

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013 KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS Työ: E26478 Tampere, 4.12.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Y-tunnus 0564810-5 Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Kaavan 8231 meluselvitys

Kaavan 8231 meluselvitys Kaavan 8231 meluselvitys Hanke: Pvm: 11.7.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavan muutosta Pohtolan kaupunginosassa, korttelissa 2582. Tätä tarkoitusta varten Mittaus-

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 2016

KOUVOLAN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 2016 RAPORTTI KOUVOLAN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 2016 31.3.2016 Projektinumero: 306494 Kannen kuvat: Kouvolan kaupunki Kouvolankaupunginmeluselvitys2016 IlkkaNiskanen, TuukkaLyly, SirpaLappalainen, KaiJussila,

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma 10.4.2012 1. YLEISTÄ KIINTEISTÖJÄRJESTELYSUUNNITELMASTA

Lisätiedot

Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS

Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS 1 Päivämäärä 6.6.2014 Laatija Aura Salmela Tarkastaja

Lisätiedot

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen Ympäristövaikutusten arviointiselostus Yleisötilaisuus Inkoossa 19.8.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Finngulf LNG, LNG-terminaali Inkooseen LNG-terminaali

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. 1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA ELINKEINOT JA PALVELUT ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO VIRKISTYSALUEET JA REITIT ARVOKKAAT YMPÄRISTÖT ELINKEINOT JA PALVELUT ALKUTUOTANTO Maatalous >

Lisätiedot

IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE

IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE Vastaanottaja Iitin kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 27.11.2013 Viite 82144450 IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILUALUE Päivämäärä 27.11.2013 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS

MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS Vastaanottaja Haukiputaan kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.8.2011 MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS 1 Päivämäärä 30.8.2011 Laatija Marja Pussinen Tarkastaja Sanna Kaikkonen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

SISÄLTÖ JA RAKENNE MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHTOPÄÄTÖKSET PILOTOINNISTA MALLIN JATKOTYÖSTÄMINEN

SISÄLTÖ JA RAKENNE MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHTOPÄÄTÖKSET PILOTOINNISTA MALLIN JATKOTYÖSTÄMINEN SISÄLTÖ JA RAKENNE SISÄLTÖ JA RAKENNE 1 2 3 4 5 6 7 8 MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PILOTOINTI PILOTOINNIN KARTAT MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHDANTO MALLIN KEHITTÄMIS- Maapaikka-hallintamallin JA

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot