ITÄ-LAPIN JÄLLEENRAKENNUSAIKA TUNNETUKSI SOTA- JA KULTTUURIHISTORIALLISEN MATKAILUN TUOTTEISTAMIS - JA MARKKINOINTIHANKE HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 Kuva: Suomen ympäristö 31/2012 ITÄ-LAPIN JÄLLEENRAKENNUSAIKA TUNNETUKSI SOTA- JA KULTTUURIHISTORIALLISEN MATKAILUN TUOTTEISTAMIS - JA MARKKINOINTIHANKE HANKESUUNNITELMA 1. Hankkeen nimi Itä-Lapin jälleenrakennusaika tunnetuksi Sota- ja kulttuurihistoriallisen matkailun tuotteistamis- ja markkinointihanke Toimenpide: Maaseudun palveluiden ja kylien kehittäminen Kohdennettu toimi: Kulttuuri- ja luonnonperintö, kehittäminen 2. Hakija Itä-Lapin kuntayhtymä Kuumaniemenkatu KEMIJÄRVI Puh: (toimisto) Y-tunnus: Hankkeen tiivistelmä Historia ja kulttuuriperintö säilyvät ja kehittyvät, kun tietoa siitä ja historiakohteita käytetään ja kehitetään aktiivisesti osana nykypäivän arkista toimintaa. Näin historia luo hyvinvointia nykypäivään, mikä motivoi vaalimaan ja kehittämään historiallisia kohteita. Asukkaille toiminta historian parissa tuo mielekästä tekemistä, jonka tulokset näkyvät alueen vireyden lisääntymisenä. Hankkeen tavoitteena on tuotteistaa ja markkinoida Itä-Lapin sota- ja jälleenrakennusajan käyntikohteita ja tuottaa helposti hyödynnettävää tietoa jälleenrakennusajan tapahtumista ja kohteista alueen matkailuyrit- 1

2 täjien, matkailijoiden ja asukkaiden käyttöön. Tämä lisää ja monipuolistaa alueen matkailutuotteiden tarjontaa lisäten siten alueen matkailullista vetovoimaa. Samalla alueen asukkaiden kotiseututuntemus ja kotiseutuylpeys lisääntyvät. Jälleenrakennusajan kohteiden kartoittaminen, niistä viestiminen sekä matkailutuotteiden kehittäminen luovat aiempien talvi- ja jatkosota-aiheisten sotahistoriahankkeiden kanssa sota- ja kulttuurihistoriallisen matkailukokonaisuuden, joka pohjautuu alueen omaleimaiseen identiteettiin ja säilyttää ja kehittää identiteettiä. Itä-Lapissa aiemmin toteutetut sotahistorialliset hankkeet ovat pohjana tälle uudelle kehittämistyölle, jonka avulla edetään sodista jälleenrakennusaikaan historiallisella jatkumolla. Näin muodostuu temaattisesti selkeä, laaja ja kiinnostava historiallinen kokonaisuus erityisesti matkailuyrittäjien ja matkailijoiden käyttöön. Matkailutuotteiden kehittämisessä kiinnitetään erityisesti huomiota tuotteiden asiakaslähtöisyyteen, missä apuna voidaan käyttää esimerkiksi palvelumuotoilua. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi luo myös omalta osaltaan otolliset olosuhteet sille, että historiatieto kiinnostaa juuri nyt tämän hankkeen aikana suurta yleisöä erityisen paljon. Aiemmissa Itä-Lapin sotahistoriahankkeissa (Itä-Lapin talvisotahistoria tutuksi, Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa) keskityttiin pääasiassa tiedon tuottamiseen, tässä hankkeessa tavoite on tu1otetun tiedon tehokas käyttö matkailussa. Aiemmissa hankkeissa kartoitettuja sotahistoriallisia ja tässä hankkeessa kartoitettavia jälleenrakennusajan kulttuurihistoriallisia kohteita kehitetään ja tuotteistetaan matkailunäkökulmasta paikallisten yrittäjien ja asukkaiden voimin hankkeen toimiessa tässä tukena ja asiantuntija-avun järjestäjänä. Perinnetiedon käyttäminen ja sen välittäminen elävästi ja mielenkiintoisilla tavoilla sukupolvien ja kansallisuuksien yli on paras tapa säilyttää ja uusintaa tietoa. Tärkeimpiä matkailun kehittämiskohteita ovat yritysten tarjoamat sota- ja kulttuurihistoriamatkailun tuotteet ja palvelut, sota- ja kulttuurihistorian paikkatietoportaali erityisesti matkailijoille, viestintämateriaali eri kielillä sekä kohteiden saavutettavuuden kehittäminen. Saavutettavuuden ensimmäinen pullonkaula on tiedollinen saavutettavuus. Tässä hankkeessa kohteiden saavutettavuutta parannetaan sekä kohteiden monipuolisella markkinoinnilla ja muulla viestinnällä että virtuaalisten ja fyysisten opastuspalveluiden ja opasteiden kehittämisellä. Aiemmista sotahistoriahankkeista tämä hanke poikkeaa historiallisen jatkumon laajenemisen ja selkeän matkailutoimintaan kohdentamisen lisäksi siinä, että uutena teemana mukaan otetaan ajankohdan ruokakulttuurin hyödyntäminen matkailussa. Hankkeen tavoitteena on parantaa matkailuyrittäjien mahdollisuuksia käyttää historiatietoa tuottavan toiminnan kehittämiseen. Käyttömahdollisuus innostaa säilyttämään ja kehittämään historiakohteita. Tämän saavuttamiseksi hanke järjestää matkailuyrittäjien, kyläyhdistysten ja kuntien matkailutoimijoiden yhteisiä käytännönläheisiä matkailutuotteiden suunnittelu- ja kehittämistyöpajoja. Hanke järjestää yhteistyössä kansalaisopiston kanssa kyläopaskurssin, jossa paikallishistorian tuntevat ihmiset saavat valmiudet matkailijoiden opastamiseen. Itä-Lapin matkailutoimijat voivat käyttää hankkeessa tuotettua viestintämateriaalia, palvelualustoja, matkailureittejä ja kyläoppaita kehittäessään ja markkinoidessaan sota- ja kulttuurihistoriallisia matkailutuotteita. Hanke osallistuu näiden tuotteiden ja Itä-Lapin alueen markkinointiin yhteistyössä muiden kehittämishankkeiden kanssa messuilla ja monipuolisesti mediassa. 4. Hankkeen tausta ja perustelut 2

3 Matkailu on yksi Itä-Lapin päätoimialoista (Itä-Lapin elinkeinostrategia) ja sitä kehitetään kehittämällä matkailutuotteita ja markkinoinnilla. Parhaat matkailutuotteet perustuvat alueen omiin, aitoihin vahvuuksiin. Sota- ja kulttuurihistoriatuotteista muodostuu Itä-Lappiin monipuolinen teemamatkailukokonaisuus. Hyvin tuotteistettuina eli helposti saavutettavina, houkuttelevina ja elämyksiä antavina historiatuotteet ovat aito ja omaleimainen vetovoimatekijä alueelle. Itä-Lapissa on jo tehty vankka pohjatyö sotahistoriallisen matkailun kehittämiseksi. Se saa lisää painoarvoa ja kokonaisuudesta muodostuu entistä vetovoimaisempi ja omaleimaisempi kokonaisuus, kun sotahistoriatietoon lisätään jälleenrakennusajan kulttuurihistoriatieto ja näistä kehitetään elämyksellisiä matkailutuotteita, joita markkinoidaan osuvasti sopiville kohderyhmille. Käyttöön otettuna historiatieto elävöittää koko aluetta. Aiemmilla sotahistoriahankkeilla (Itä-Lapin talvisotahistoria tutuksi - ja Jatkosodan vuodet Itä- Lapissa) on kerätty ja tuotu esille tietoa Itä-Lapin merkittävästä sotahistoriasta ja kehitetty alueen sotahistoriallista matkailua. Näiden hankkeiden suosio ja niiden aikana virinnyt tarve kannustavat jatkamaan teemaa jälleenrakennusajan tuotteiden ja markkinoinnin kehittämiseen. Sekä sota- että jälleenrakennusajan tuotteita tulee markkinoida, jotta tehty työ hyödyttäisi alueen yritystoimintaa ja ihmisiä mahdollisimman paljon. Sota- ja kulttuurihistoriallista matkailua kehitetään yhdessä, mikä luo matkailijoita kiinnostavan historiallisen kokonaisuuden ja antaa matkailijoille lisää syitä sekä tulla että viipyä alueella. Sota- ja kulttuurihistoriahankkeiden toteuttaminen tiiviinä kokonaisuutena lisää Itä-Lapin laadukasta matkailullista tuotetarjontaa. Jälleenrakennusajan tuotteistaminen matkailukäyttöön liittyy sodan tuhoista selviytymiseen. Sodan jälkeen kaikki piti aloittaa alusta: rakentaa talot, raivata pellot, järjestää koulut ja hallinto. Sisua ja tulevaisuudenuskoa tarvittiin. Jälleenrakennusaika on muovannut Itä-Lappia ja itälappilaisia nykyisenlaiseksi niin materiaalisesti kuin myös henkisesti. Saksalaisten vetäytyivät Itä-Lapista syksyllä 1944 poltetun maan taktiikalla tuhoten irtaimiston, rakennuskannan, tie-, rata- ja sähköverkon lähes täysin ja miinoittaen monia paikkoja. Vain muutama kylä säästyi tuholta. Lapin alueelta Savukosken kunta koki raskaimmat tuhot: noin 95 prosenttia rakennuksista tuhottiin. Salla koki hävityksen jo toisen kerran lyhyen ajan sisällä. Jälleenrakennustyö käynnistyi Sallassa uuden kirkonkylän rakentamisella, sillä vanha jäi rauhanehtojen mukaisesti Neuvostoliiton puolelle. Menetetyn Sallan alueen asukkaille täytyi osoittaa uudet asuinpaikat. Jälleenrakentamista ja siirtoväen asuttamista ohjattiin Kuusamon-Sallan alueille suunnatuilla maanhankintalailla. Kemijärveä ja Sallaa varten muokattiin lakiin oma pykälä, Lex Lahtela, jolla tiloihin voitiin liittää lisämaata. Uusia asuinalueita perustettiin yhdeksän. Asutustilat sijoitettiin hajalleen pistoteiden varsille. Myös Rajavartiosto käynnisti toimintaansa uudelleen Sallassa ja uusia rajavartiorakennuksia rakennettiin Naruskalle, Aatsinkiin, Ainijärvelle, Karhutunturiin ja Selkälään. Kemijärvellä jälleenrakennustyö käynnistyi heti saksalaisten vetäydyttyä alueelta syksyllä Suomalaiset sotilaat saapuivat alueella ja aloittivat miinanraivauksen. Räjäytetyt sillat ja tuhottu junarata täytyi kunnostaa, ja rata saatiin avattua vuonna Myös Pelkosenniemellä jälleenrakennustyötä oli paljon. Pelkosenniemellä tuholta olivat säästyneet syrjäinen Suvannon kylä sekä Kairalan kylän länsipuoli. 3

4 Jälleenrakennusaika noin vuosina Lappi kukoisti ja työtä oli. Itä-Lapissa aikaa leimasivat suuret rakennustyömaat, kuten voimalaitos- ja metsätyömaat, joiden tuotolla maksettiin myös sotakorvauksia. Sähkölaitoksia ja sahoja perustettiin, julkisia rakennuksia rakennettiin, Salla oli Lapin merkittävin maidontuottaja. Ajanjakso loppu, kun työt alkoivat vähentyä. Nuoret alkoivat muuttaa Ruotsiin ja Etelä-Suomeen työn perässä ja sivukylät alkoivat autioitua luvulla alkoi suuri rakennemuutos kohti Suomen kaupungistumista. Jälleenrakennusajan tapahtumat muokkasivat Itä-Lapin kulttuurimaisemaa, rakennettua ympäristöä, väestörakennetta, teollista toimintaa ja elinkeinoja. Tuon ajan kulttuurinen ja sosiaalinen merkitys on mittava. Jälleenrakennusaika ja sota-aika ovat jättäneet jälkensä niin elämäntyyliin, tapoihin, asenteisiin kuin arvoihinkin. Jälleenrakennusajan perintöä Itä-Lapissa ovat esimerkiksi nykyisenlainen teollisuusrakenne, maaseutujen kaavoitus ja rakennustyypit, kuten virasto- ja asemarakennukset ja koulut. Itä-Lapin jälleenrakennusajan tapahtumien tallentaminen ja kulttuuriperinnön säilyttäminen on tärkeää alueen ihmisten identiteetin rakentumiselle, Itä-Lapin historian ymmärtämiselle, arvostukselle ja myös tulevaisuudelle eteenkin asukkaiden elinkeino- ja työmahdollisuuksille, joita matkailu tuo. Helposti saatava ja ymmärrettävä sekä mielenkiintoisella tavalla esitettävä tieto alueen historiasta ja tärkeistä tapahtumapaikoista edistää sekä paikallisten ihmisten halua vaalia omaa kulttuuriperintöä että matkailijoiden halua tulla tutustumaan paikkaan ja viipyä siellä. Nuorten kiinnittymistä omaan synnyinseutuunsa tuetaan kertomalla heille kotiseudun merkittävästä historiasta. Jälleenrakennusajan tapahtumien tuotteistamisella saadaan alueen matkailuyrittäjille lisää tuotetarjontaa ja vetovoimaa. Itä-Lapin sota- ja kulttuurihistoriallisen matkailun tuotteistamisessa hyödynnetään alueen omaleimaista historiaa, tapahtumia ja kohteita, jolloin uudet tuotteet ovat aidosti alueen omiin vahvuuksiin perustuvia ja ainutlaatuisia. Itä-Lapin kulttuurihistoriallisia kohteita on aiemmin kartoitettu osista Itä-Lapin kunnista (Salla ja Savukoski), mitä työtä voidaan hyödyntää tässä hankkeessa. Kemijärvellä tai Pelkosenniemellä tämä työ on tekemättä. Jälleenrakennusajan kohteiden tuominen yleiseen tietoon on hankkeen yksi keskeisistä tavoitteista. Aikaisemmissa sotahistoriahankkeissa tuotettu materiaali ja tieto ovat jo käytössä, mutta niiden hyödyntämistä voidaan kehittää huomattavasti. Itä-Lapin Talvisota ja Jatkosota esitteet ja DVD:t ovat myynnissä matkailukohteissa ja kirjastoissa. Tähän mennessä DVD:tä o n toimitettu myyntiin kappaletta, ja se on liitteenä myös Pentti Airion (2014) Aseveljeys-kirjassa (painos 1500 kpl). Esitteiden nettiversioita oli ladattu esimerkiksi ajalla mennessä eri kieliversioina seuraavasti: suomi 7781 kpl, englanti 1623 kpl, saksa 1429 kpl ja ruotsi 1325 kpl. Myös venäjänkielisellä materiaalilla on kysyntää. Sotamuistomerkit ja kohteet -paikkatietosivuja oli viimeisen vuoden aikana käyty katsomassa Sallan matkailusivujen kautta noin 1400 kertaa ja Kemijärven kautta 750 kertaa (muita käyntejä on oletettavasti enemmän). Maastossa sotahistoriakohteet ovat nyt selkeästi merkittyjä ja hyvin opastettuja. Niiden kävijämääristä ei ole kattavaa tietoa, mutta esimerkiksi Joutsijärven bunkkereiden vieraskirjaan kertyy kesäkaudella noin 4000 nimeä (arviolta viidennes jättää nimen kirjoittamatta). Joutsijärven kaupalle bunkkerilla vierailijat ovat erittäin tärkeä tulonlähde. Kohteita on yhteensä useita kymmeniä, ja vaikka kaikkien vierailumäärät eivät yllä tuhansiin, kohoaa niiden yhteenlaskettu kävijämäärä väistämättä kymmeniin tuhansiin. Tällai- 4

5 nen kävijämäärä näkyy alueella toimeliaisuuden ja matkailijoilta saatavan tulon lisääntymisenä. Kohteiden ylläpito onkin paikallisille asukkaille yhteisöllistä ja mielekästä toimintaa, jonka tulokset näkyvät. Kulttuurimatkailuteeman kiinnostavuudesta kertoo myös se, että kuntayhtymän sivuilla olevaa Tapani Niemen Eräkulttuurimatkailijan opas Yli-Kemijoelle kirjaa on ladattu sivuilta lähes 9000 kertaa. Lisäksi esimerkiksi Kairan kutsu on kehittänyt matkailijoille Talvisota-retken ja teemaa hyödyntävät myös esimerkiksi Isäntä-Matin museo ja Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo. Teeman tuotteistaminen on kuitenkin vielä vasta alussa jopa aiemman materiaalin kohdalla. Lisäksi Jälleenrakennusajan kohteiden hyödyntäminen vahvistaa teemaa kokonaisuudessaan ja tuo uusia kiinnostuneita matkailijoita alueelle. On myös arvioitu, että sota- ja jälleenrakennusajan historia alkavat kiinnostaa erityisesti nyt, kun sodasta on kulunut aikaa riittävästi niin, että sen aiheuttamat kipeimmät haavat ovat arpeutuneet. Jälleenrakennusajan kohteet kiinnostavat myös selliasia kulttuurista, historiasta, yhteiskunnasta ja asutusta ympäristöstä kiinnostuneita matkailijoita, joita sotahistoria ei vahvasti kiinnosta. Uutena kehittämisaihiona hankkeessa aloitetaan sota- ja jälleenrakennusajan ruokakulttuuriin liittyvien matkailutuotteiden kehittämiseen tähtäävä työ yhdessä yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa. Itä-Lapin elinkeinostrategiassa luonnontuotteet ovat uusi painoala, jota kehitetään painottaen erityisesti yhteyttä matkailuun. Sota- ja jälleenrakennusajan ruoka on ollut paikallista ja luonnosta peräisin, joten sota- ja jälleenrakennusalan kulttuurimatkailulla ja luonnontuotealalla on selkeä yhtymäkohta. Aiheeseen perehtyminen on aloitettu Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolla. Koska luonnontuotteet ja ruoka ovat vahva megatrendi, teeman esiin nostaminen mahdollistaa entistä laajempien matkailijaryhmien kiinnostuksen sekä aluetta että historiaa kohtaan. Sota- ja jälleenrakennusajan historiasta ruokakulttuurilla ryyditettynä muodostuu temaattisesti yhtenäinen ja samalla monipuolinen kokonaisuus, joka kiinnostaa monenlaisia matkailijoita. 5. Tavoitteet ja tuotokset Hankkeen yleistavoitteena on kehittää Itä-Lapin matkailua niin, että työssä hyödynnetään ja uusinnetaan alueen omaa sota- ja kulttuurihistoriaa. Tavoitteeseen päästään tuottamalla viestintämateriaalia, järjestämällä kursseja matkailuyrittäjille ja kyläläisille Itä-Lapin historiasta ja markkinoimalla aihetta monipuolisesti ja kiinnostavasti. Viestintämateriaalin tuottamiseen sisältyy aineistonkeräys jälleenrakennusajasta Itä-Lapissa. Viestintämateriaali tuotetaan neljässä eri muodossa: elokuvana, esitteinä, portaalina ja opastetauluina. Materiaalin tuottamisessa hyödynnetään aiempien sotahistoriahankkeiden aikana tuotettuja pohjia, kuten paikkatietopalvelusivustoa ( Elokuvalla tuodaan Itä- Lapin jälleenrakennusaikaa esille helposti ymmärrettävässä, mielenkiintoisessa ja tiiviissä muodossa. Elokuvaan sisältyy myös tarinoita ajankohdan ruokakulttuuriin liittyen. Hankkeen toiminnasta ja Itä-Lapin sota- ja kulttuurihistoriasta tiedotetaan some-viestinnällä. Sähköinen väline antaa ihmisille mahdollisuuden tutustua Itä-Lapin historiaan paikasta, ajasta ja painokustannuksista riippumatta. Lisäksi some-viestinnällä tavoitetaan nuoret muita välineitä helpommin. 5

6 Hanke järjestää työpajoja alueen matkailu- ja ohjelmapalveluyrittäjille Itä-Lapin sota- ja kulttuurihistoriallisten matkailutuotteiden ja -palveluiden kehittämisestä. Työpajoissa kehitetään myös jälleenrakennusajan ruoka- ja luonnontuoteteemaisia tuotteita, kuten tuotteistetaan teemaan liittyviä tarinoita paperi- ja nettiversioina sekä esimerkiksi lounas- tai pitotarjoiluita tai yksittäisiä tuotteita matkailijoiden hankittavaksi tai matkailutoimijoiden käyttöön. Kaikille avoimista työpajoista tiedotetaan yhdessä alueen kansalaisopistojen kanssa. Hanke järjestää myös kyläopaskurssin yhteistyössä Kemijärven ja Sallan kansalaisopistojen kanssa. Kyläoppaiden tarve tuli esille edellisten sotahistoriahankkeiden aikana. Kyläopaskurssilla aktiiviset kyläläiset saavat opastusta matkailijoiden opastukseen, ja kyläoppailla voidaan kattaa Itä-Lapin keskeisimpien kylien ja käyntikohteiden opastustarpeet. Itä-Lapin nuorten tietoisuutta kotiseudun historiasta lisätään koululaisille järjestettävillä tutustumismatkoilla Itä-Lapin merkittäviin sota- ja kulttuurihistoriallisiin kohteisiin. Hanke tekee markkinointityötä yhdessä muiden Itä-Lapin alueen matkailunedistämishankkeiden kanssa. Itä-Lapin sota- ja kulttuurihistoriallista matkailutarjontaa tuodaan esille lehtimainoksissa ja - artikkeleissa, somessa, messuilla ja esitteillä. Markkinointia varten järjestetään medialle sota- ja kulttuurihistorian kiertomatka, jonka oppaina toimivat koulutetut kyläoppaat. Itä-Lapin jälleenrakennusajan arvostuksen lisäämistä ja markkinointia varten hanke osallistuu yhteistyössä Savukosken kunnan kanssa Savottapäivien järjestämiseen jälleenrakennusajan teemalla. Hankkeen avulla luodaan ihmisille mahdollisuus tutustua ja eläytyä Itä-Lapin jälleenrakennusaikaan ja -kohteisiin. Jälleenrakennusajan kohteiden, tapahtumien, esineiden ja ruoka- ja luonnontuotteiden kartoittaminen mahdollistaa Itä-Lapin historian kertomisen eteenpäin suuremmalle yleisölle niin koti- kuin ulkomailla. Hankkeen avulla tuotettu tietoa auttaa etenkin Itä-Lapin maaseutumatkailua, sillä useimmat jälleenrakennusajan kohteet sijaitsevat varsinaisten kuntakeskusten ulkopuolella. Kohteita kartoittamalla ja parantamalla niihin voidaan tarjota internetissä vaihtoehtoisia ajoreittejä matkailijoille ja lisätä jälleenrakennuskohteiden arvostusta. Alueella liikkuvien ihmisten lisääntyminen lisää alueen kauppa- ja muiden palveluiden käyttöä. Hankkeen avulla innostetaan myös paikallisia kyläyhdistyksiä kehittämään omaa palveluntarjontaa, kuten kyläopastoimintaa. Sota- ja jälleenrakennusajan historian tunteminen lisää nuorten kiinnostusta ja arvostusta omaa kotiseutuaan kohtaan. Hanke luo alueen matkailutoimijoille hyvät mahdollisuudet tarjota matkailijoille tietoa, palveluja ja matkailutuotteita Itä-Lapin sota- ja jälleenrakennusajasta ja vierailukohteista. Markkinoinnin myötä Itä-Lapin sota- ja kulttuurihistoriallinen matkailu saa lisää ja uudenlaista näkyvyyttä koko Suomessa ja valituissa kohdemaissa (Ruotsi, Saksa ja Venäjä). 6. Toteutus ja toimenpiteet Hankkeen päätoimenpiteitä ovat Itä-Lapin jälleenrakennusajan tiedon kerääminen, viestintämateriaalin tuottaminen alueen matkailutoimijoille, matkailijoille ja alueen asukkaille helposti saatavassa ja kiinnostavassa muodossa, kurssin ja työpajojen järjestäminen sota- ja kulttuurihistoriallisen matkailun edistämiseksi sekä Itä-Lapin sota- ja kulttuurihistoriallisen tarjonnan markkinointi matkailukäyttöön. 6

7 1. Jälleenrakennusajan tiedonkeräys Hankkeessa kerätään tietoa jälleenrakennusajan merkittävimmistä tapahtumista, rakennustyömaista ja arkielämästä Sallassa, Savukoskella, Pelkosenniemellä ja Kemijärvellä vuosina Tuon ajan muistavia ihmisiä haastatellaan, haastatteluja hyödynnetään hankkeen viestintämateriaalin koostamisessa ja haastattelut tallennettaan myöhempää käyttöä varten. Haastatteluita toteutetaan autenttisilla tapahtumapaikoilla, mikäli mahdollista. Paikallisilta kerätään myös valokuvia jälleenrakennusajalta. Valokuvat digitoidaan hankkeen ja myöhempää käyttöä varten. Jälleenrakennusajan merkittäviä rakennuksia ja työmaakohteita kartoitetaan Itä-Lapin alueelta haastattelujen, kirja- ja arkistotiedon perusteella. Hankevetäjä vastaa haastattelujen ja aineistonkeräyksen organisoinnista, varsinaisesta tiedonkeräyksestä vastaa hankkeelle ostopalveluna työskentelevä jälleenrakennusajan asiantuntija ja videokuvaaja on mukana tallentamassa aineistoa. 2. Viestintämateriaalin tuottaminen Itä-Lapin jälleenrakennusajan viestintämateriaali tuotetaan esitteinä, elokuvana, paikkatietopalveluna ja opasteina. Tietoa jälleenrakennusajasta tuodaan esille painetuissa ja sähköisissä esitteissä matkailijoille ja matkailuyrittäjille, alueen asukkaille sekä opiskelu- ja tutkimuskäyttöön. Jälleenrakennusajasta viestittäessä otetaan huomioon aiemmin tehdyt sotahistorian tiedotusmateriaalit esimerkiksi yhtenäisellä ulkoasulla. Esitteet tuotetaan suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, venäjäksi ja ruotsiksi. Jälleenrakennusaikaa tehdään tunnetuksi myös tuottamalla elokuva Itä-Lapin jälleenrakennusajasta. Elokuvaa käytetään opetus- ja esittelytarkoitukseen. Se jaetaan kaikkiin Itä-Lapin kirjastoihin, kouluihin, museoille ja kunnille ja sitä voi ostaa omakustannushintaan. Elokuvan tuotannosta vastaa hankevetäjä ja sen tekemiseen osallistuvat videokuvaaja, hankkeen jälleenrakennusajan asiantuntija ja mahdollinen vapaaehtoisista koottu elokuvatiimi. Elokuvan musiikin suunnittelussa vastaa muusikko. Kuvauksesta ja editoinnista vastaa videokuvaaja. Elokuva täydentää Itä-Lapin historiasta kertovaa dokumenttisarjaa, josta aiemmat liittyvät alueen sotahistoriaan. Kolmas hankkeessa tuotettava viestintämateriaali on paikkatietopalvelu, johon kootaan merkittäviä Itä-Lapin jälleenrakennusajan kohteita. Paikkatietopalvelun pohjana toimii jo sotahistoriahankkeissa tuotettu -portaali, jota täydennetään jälleenrakennusajan kohteilla, kuten jälleenrakennusaikaa edustavilla silloilla, rakennuksilla, muistomerkeillä ja tapahtumapaikoilla. Portaali toteutetaan samoilla kieliversioilla kuin aiemmin eli suomeksi, englanniksi ja saksaksi ja mahdollisesti venäjäksi. Portaalin tuottamisesta vastaa portaalin tekninen toteuttaja yhdessä hankevetäjän kanssa. Asiatiedosta vastaa hankkeen jälleenrakennusajan asiantuntija. Neljänneksi hankkeen tiedotusmateriaalina tuotetaan opastetauluja merkittävimpiin Itä-Lapin kuntien jälleenrakennusajan kohteisiin, kuten rautatieasemille, kouluille, voimalaitoksiin, siirtokyliin/uusiin Sallan kyliin ja Riutukkaan. Opastetaulujen sijoitus valitaan kohteiden kartoituksen jälkeen. Kohteiden kartoituksesta vastaa hankkeen jälleenrakennusajan asiantuntija. Opastau- 7

8 lujen rakentaminen toteutetaan tarjousten perusteella ja opastaulujen ulkoasun suunnittelussa käytetään graafikon palveluja. Paikalliset seurat ja yhdistykset osallistuvat talkootyönä opastaulujen pystytykseen. Hankevetäjä organisoi opastaulujen toteutuksen. Viestintämateriaalien ulkoasun suunnittelussa hyödynnetään graafikon palveluja. Kaikessa tiedotusmateriaalin asiasisällön tuottamisessa vastaavana on hankkeeseen ostopalveluna asiantuntijapalveluita tuottava jälleenrakennusajan asiantuntija. Hankevetäjä organisoi toiminnan kokonaisvaltaisen toteutumisen. 3. Sota- ja kulttuurihistoriallisen matkailun tuotteiden ja palveluiden kehittäminen Itä-Lapin matkailu- ja ohjelmapalveluyrittäjille järjestetään Itä-Lapin sota- ja kulttuurihistoriaan liittyvä tuote-/palvelukehitystyöpajoja (3 kpl). Työpajojen tavoitteena on synnyttää Itä-Lapin alueen yrityksiin valmiita, markkinoitavia tuotteita ja palveluita, jotka perustuvat Itä-Lapin alueen sota- ja kulttuurihistoriaan. Tuotekehittelyssä huomioidaan jokaisen kunnan omaleimainen tausta ja käyntikohteet. Työpajoihin osallistuvat Itä-Lapin matkailutoimijoiden ja kyläläiset. Työpajaan kutsutaan vieraaksi toimijoita, jotka esittelevät jo toimivia sota- ja kulttuurihistoriallisia tuotteita ja palveluita. Työpajojen toteutuksesta vastaa hankevetäjä. Ensimmäisessä työpajassa tutustutaan sota- ja kulttuurihistoriallisen matkailun tuotetarjontaan, toisessa työpajassa kehitetään itä-lappilaisia sota- ja kulttuurihistorian matkailutuotteita ja -palveluita ja kolmannessa työpajassa selvitetään tuotteiden markkinointia ja testausta. Osana työpajatoimintaa on ruokakulttuurin liittyvien matkailutuotteiden kehittäminen ja pilotointi. Kehittämisessä hyödynnetään mm. palvelumuotoilun keinoja, ja työpajoihin pyritään saamaan mukaan myös nuorten näkökulmaa ja ideoita. Kulttuurimatkailun pullonkaulana Visit Finland toiminnassa on pientoimijoiden näkökulmasta se, että tuotteessa pitää olla mukana majoitus. Majoitus on edellytyksenä sille, että tuotteella pääsee mukaan kulttuurimatkailun kansainväliseen osaan kiinni - tämä siis tarkoittaa matkanjärjestäjäoikeuksia. Hankkeessa selvitellään, miten pienten toimijoiden tuotteita saadaan mukaan esimerkiksi hotellin tai muun vastaavan tahon pakettiin. Hanke järjestää myös opaskursseja kyläoppaille. Kurssitettujen oppaiden avulla kyläyhdistykset voivat käynnistää kyläopastoiminnan. Kyläoppaat voivat toimia esimerkiksi kyläyhdistysten kautta oppaina omatoimimatkailijoille hyvinkin joustavasti. Kurssin pituus on noin 30 tuntia. Kurssin järjestämisestä vastaa hankevetäjä. Yhteistyöosapuolena koulutuksessa ovat Kemijärven ja Sallan kansalaisopistot. Esiintymis- ja opastoiminnan luennoitsijat valitaan tarjousten perusteella. Koulutukseen liittyy koematka bussikyydillä Itä-Lapin alueella, minkä aikana oppaat pääsevät testaaman käytännössä opastyön toteuttamista. Lisäksi Itä-Lapin alueen 8.-luokkalaisille ja lukion 1. vuosikurssilaisille järjestetään tutustumismatkat Itä-Lapin merkittäviin sota- ja kulttuurihistoriallisiin kohteisiin. Tutustumismatkojen järjestämisestä vastaa hankevetäjä, opastuksesta hankkeen asiantuntija ja koululaisten eväistä ja pääsymaksuista koulut. 8

9 4. Markkinointi Hankkeessa kehitetään Itä-Lapin sota- ja kulttuurihistoriallisten matkailukohteiden näkyvyyttä ja markkinointia. Yhteistyötä markkinoinnissa tehdään muiden aluekehityshankkeiden kanssa. Näkyvyyttä haetaan niin kotimaassa kuin ulkomailla sähköisellä markkinoinnilla ja messuosallistumisella. Itä-Lapin sota- ja kulttuurihistoriallista matkailutarjontaa markkinoidaan Riihimäen erämessuilla kesäkuussa 2016 messuosastolla. Markkinointia varten järjestetään median ja matkatoimistojen edustajille esittelymatka Itä-Lapin sota- ja kulttuurihistoriallisiin kohteisiin syksyllä Markkinointitoimenpiteiden järjestelystä vastaa hankevetäjä. Jälleenrakennustyön arvostuksen lisäämiseksi hanke osallistuu yhteistyössä Savukosken kunnan kanssa Savottapäivien järjestämiseen jälleenrakennusteemalla. Hanke osallistuu Savottapäivien ohjelmatuotantoon (jälleenrakennusaiheiset luennot ja jälleenrakennuskohteiden esittelyt ja tiedottaminen jälleenrakennusajan rakennusten kunnostamisesta) sekä järjestelykustannuksiin (ilmoituskulut). Luennoista vastaa hankkeen asiantuntija. Hankevetäjä osallistuu Savottapäivien organisointiin yhdessä Savukosken kunnan kanssa. 7. Aikataulu Hankkeen toiminnallinen toteuttaminen kestää kaksi vuotta ajalla ja sen hallinnollinen toteuttaminen jatkuu tästä vielä puolen vuoden ajan. Toimenpide/kk loma jota hema huto kehe elosy loma jota hema huto kehe elosy 6 kk Työntekijän rekrytointi Hankkeen käynnistäminen Ostopalvelujen kilpailuttaminen Aineistonkeräys Elokuvan tuottaminen Esitteiden tuottaminen ja painatus Paikkatietoportaali Opastetaulut Tuotekehitystyöpajat Käännöstyöt Messuosallistuminen Kyläopaskurssi Koululaisten retket Tuotteiden julkistaminen, esittelymatka medialle 9

10 Tiedottaminen, sähköinen markkinointi Savottapäivät Hankkeen lopputyöt 8. Organisaatio ja yhteistyötahot Hankkeen toteuttamisesta vastaa ja hanketta hallinnoi Itä-Lapin kuntayhtymä. Hankkeelle palkataan hankevetäjä 24 kuukaudeksi. Hankevetäjä vastaa hankkeen toimenpiteiden toteuttamisesta, viestinnästä, yhteydenpidosta hankkeen ohjausryhmään, yhteistyöosapuoliin ja yksityisiin rahoittajiin. Hankkeen taloushallinnasta ja maksatushakemusten tekemisestä vastaa Itä-Lapin kuntayhtymän toimistosihteeri, joka laskuttaa työstä hanketta tuntikirjanpidon mukaisesti. Hankkeelle ostetaan ostopalveluina videoammattilaisen, mediasuunnittelijan, graafikon, muusikon, jälleenrakennushistorian asiantuntijan ja paikkatietopalveluasiantuntijan sekä kouluttajan palveluita. He vastaavat oman tehtävän hoitamisesta hankesuunnitelman, hankevetäjän ja ohjausryhmän ohjeiden mukaisesti omilla työvälineillään. Hankkeen yhteistyötahoina toimivat Itä-Lapin kunnat Salla, Savukoski, Pelkosenniemi ja Kemijärven kaupunki. Yhteistyökumppaneina ovat Itä-Lapin museot ja Kemijärven ja Sallan kansalaisopistot. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat: kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä Kemijärvi Nina Sipola Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo Salla Seppo Leinonen Isäntä Matin museo Salla Helena Poikolainen Kemijärven kotiseutumuseo Kemijärvi Kostamo Tapio Kemijärven kaupunki Kemijärvi Erkki Yrjänheikki Lapin rakennusperinne ry Salla Erkki Tuovinen Metsähallitus Rovaniemi Eero Fisk Kairan Kutsu Pelkosenniemi Kari Tallavaara Kairalan kyläseura ry Pelkosenniemi Tuomo Kilpimaa Savukosken sotaveteraanit ry Savukoski Nimetään myöhemmin Rahoittajan edustaja 9. Tiedotussuunnitelma 10

11 Hankkeen toiminnasta tiedotetaan aktiivisesti hankkeen omilla Facebook-sivuilla, kuntayhtymän sivuilla ja tiedotuksilla. Hankkeen toimenpiteistä kirjoitetaan säännöllisesti myös Itä-Lapin kuntayhtymän Projektori-tiedotussivulla (Koti-Lapin liitesivu). Hankkeen toiminnasta tiedotetaan erikseen hankkeen sidosryhmiä. Rahoittajaa tiedotetaan vuosittain hankkeen vuosiraportissa ja hankkeen loppuraportissa. Hankevetäjä vastaa hankkeen näkyvyydestä ja yhteydenpidosta hankkeen sidosryhmiin. 10. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma KUSTANNUSARVIO kerroin á kk/kpl yht. Palkat ja palkkiot Hankevetäjä (palkka, lomarahat) Sosiaalikulut 0,27 777, Toimistosihteeri (tuntikirjanpito) Ostopalvelut, sis. sotut Graafikko 2000 Muusikko 650 Jälleenrakennusajan asiantuntija Dokumentin tuottaminen (palkkio + tuotanto) Paikkatietoportaalin toteutus 2800 Elokuvan painatus 1400 Esitteiden painatus 4100 Käännöspalvelut (esitteet, paikkatietopalvelu, opastaulut) 6200 Ostopalvelun toteuttajien matkakulut, päivärahat 4200 Opastaulut (painatus, rakentaminen, materiaali) Kyläopaskurssi, työpajat (luennoitsija) 1500 Bussikyydit (koululaiset, media, kyläopas) 2800 Muut kustannukset 7210 Osallistumismaksu messuille 700 Kahvitukset yleisötilaisuudet 1060 Arkistomaksut 450 Tiedottaminen (hanketoiminta, Savottapäivät) 3500 Messuosallistumisen tilavuokra 1500 Tositteelliset kulut yhteensä Flat rate 24 % Kustannusarvio yhteensä RAHOITUSSUUNNITELMA 11

12 kerroin Julkinen rahoitus EU+valtio 0, Kuntarahoitus 0, Yksityinen rahoitus (rahallinen osuus) 0 0 Yhteensä Kuntarahoituksen jakaantuminen % -osuus v Kemijärvi 59, Pelkosenniemi 6,9 611 Salla 25, Savukoski 8,8 779 Yhteensä Kuntaosuuksien jakaantuminen vuosille Yhteensä Kemijärvi Pelkosenniemi Salla Savukoski Yhteensä Seuranta ja jatkuvuus Hankkeen toteutuksesta raportoidaan rahoittajan ohjeiden mukaisesti ohjausryhmää ja hankkeen rahoittajaa. Lisäksi hankkeen etenemisestä tiedotetaan mediaa säännöllisesti. Hankkeen tuotoksista hankkeen jälkeen vastaa hankkeen hallinnoija. Hankkeen avulla tuotettujen sota- ja kulttuurihistoriallisten matkailutuotteiden ja -palveluiden myynnistä, markkinoinnista ja jatkokehittämisestä vastaavat yrittäjät itse. 12. Päiväys ja allekirjoitus Kemijärvellä Aila Ryhänen, kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä 12