ITÄ-LAPIN JÄLLEENRAKENNUSAIKA TUNNETUKSI SOTA- JA KULTTUURIHISTORIALLISEN MATKAILUN TUOTTEISTAMIS - JA MARKKINOINTIHANKE HANKESUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄ-LAPIN JÄLLEENRAKENNUSAIKA TUNNETUKSI SOTA- JA KULTTUURIHISTORIALLISEN MATKAILUN TUOTTEISTAMIS - JA MARKKINOINTIHANKE HANKESUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Kuva: Suomen ympäristö 31/2012 ITÄ-LAPIN JÄLLEENRAKENNUSAIKA TUNNETUKSI SOTA- JA KULTTUURIHISTORIALLISEN MATKAILUN TUOTTEISTAMIS - JA MARKKINOINTIHANKE HANKESUUNNITELMA 1. Hankkeen nimi Itä-Lapin jälleenrakennusaika tunnetuksi Sota- ja kulttuurihistoriallisen matkailun tuotteistamis- ja markkinointihanke Toimenpide: Maaseudun palveluiden ja kylien kehittäminen Kohdennettu toimi: Kulttuuri- ja luonnonperintö, kehittäminen 2. Hakija Itä-Lapin kuntayhtymä Kuumaniemenkatu KEMIJÄRVI Puh: (toimisto) Y-tunnus: Hankkeen tiivistelmä Historia ja kulttuuriperintö säilyvät ja kehittyvät, kun tietoa siitä ja historiakohteita käytetään ja kehitetään aktiivisesti osana nykypäivän arkista toimintaa. Näin historia luo hyvinvointia nykypäivään, mikä motivoi vaalimaan ja kehittämään historiallisia kohteita. Asukkaille toiminta historian parissa tuo mielekästä tekemistä, jonka tulokset näkyvät alueen vireyden lisääntymisenä. Hankkeen tavoitteena on tuotteistaa ja markkinoida Itä-Lapin sota- ja jälleenrakennusajan käyntikohteita ja tuottaa helposti hyödynnettävää tietoa jälleenrakennusajan tapahtumista ja kohteista alueen matkailuyrit- 1

2 täjien, matkailijoiden ja asukkaiden käyttöön. Tämä lisää ja monipuolistaa alueen matkailutuotteiden tarjontaa lisäten siten alueen matkailullista vetovoimaa. Samalla alueen asukkaiden kotiseututuntemus ja kotiseutuylpeys lisääntyvät. Jälleenrakennusajan kohteiden kartoittaminen, niistä viestiminen sekä matkailutuotteiden kehittäminen luovat aiempien talvi- ja jatkosota-aiheisten sotahistoriahankkeiden kanssa sota- ja kulttuurihistoriallisen matkailukokonaisuuden, joka pohjautuu alueen omaleimaiseen identiteettiin ja säilyttää ja kehittää identiteettiä. Itä-Lapissa aiemmin toteutetut sotahistorialliset hankkeet ovat pohjana tälle uudelle kehittämistyölle, jonka avulla edetään sodista jälleenrakennusaikaan historiallisella jatkumolla. Näin muodostuu temaattisesti selkeä, laaja ja kiinnostava historiallinen kokonaisuus erityisesti matkailuyrittäjien ja matkailijoiden käyttöön. Matkailutuotteiden kehittämisessä kiinnitetään erityisesti huomiota tuotteiden asiakaslähtöisyyteen, missä apuna voidaan käyttää esimerkiksi palvelumuotoilua. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi luo myös omalta osaltaan otolliset olosuhteet sille, että historiatieto kiinnostaa juuri nyt tämän hankkeen aikana suurta yleisöä erityisen paljon. Aiemmissa Itä-Lapin sotahistoriahankkeissa (Itä-Lapin talvisotahistoria tutuksi, Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa) keskityttiin pääasiassa tiedon tuottamiseen, tässä hankkeessa tavoite on tu1otetun tiedon tehokas käyttö matkailussa. Aiemmissa hankkeissa kartoitettuja sotahistoriallisia ja tässä hankkeessa kartoitettavia jälleenrakennusajan kulttuurihistoriallisia kohteita kehitetään ja tuotteistetaan matkailunäkökulmasta paikallisten yrittäjien ja asukkaiden voimin hankkeen toimiessa tässä tukena ja asiantuntija-avun järjestäjänä. Perinnetiedon käyttäminen ja sen välittäminen elävästi ja mielenkiintoisilla tavoilla sukupolvien ja kansallisuuksien yli on paras tapa säilyttää ja uusintaa tietoa. Tärkeimpiä matkailun kehittämiskohteita ovat yritysten tarjoamat sota- ja kulttuurihistoriamatkailun tuotteet ja palvelut, sota- ja kulttuurihistorian paikkatietoportaali erityisesti matkailijoille, viestintämateriaali eri kielillä sekä kohteiden saavutettavuuden kehittäminen. Saavutettavuuden ensimmäinen pullonkaula on tiedollinen saavutettavuus. Tässä hankkeessa kohteiden saavutettavuutta parannetaan sekä kohteiden monipuolisella markkinoinnilla ja muulla viestinnällä että virtuaalisten ja fyysisten opastuspalveluiden ja opasteiden kehittämisellä. Aiemmista sotahistoriahankkeista tämä hanke poikkeaa historiallisen jatkumon laajenemisen ja selkeän matkailutoimintaan kohdentamisen lisäksi siinä, että uutena teemana mukaan otetaan ajankohdan ruokakulttuurin hyödyntäminen matkailussa. Hankkeen tavoitteena on parantaa matkailuyrittäjien mahdollisuuksia käyttää historiatietoa tuottavan toiminnan kehittämiseen. Käyttömahdollisuus innostaa säilyttämään ja kehittämään historiakohteita. Tämän saavuttamiseksi hanke järjestää matkailuyrittäjien, kyläyhdistysten ja kuntien matkailutoimijoiden yhteisiä käytännönläheisiä matkailutuotteiden suunnittelu- ja kehittämistyöpajoja. Hanke järjestää yhteistyössä kansalaisopiston kanssa kyläopaskurssin, jossa paikallishistorian tuntevat ihmiset saavat valmiudet matkailijoiden opastamiseen. Itä-Lapin matkailutoimijat voivat käyttää hankkeessa tuotettua viestintämateriaalia, palvelualustoja, matkailureittejä ja kyläoppaita kehittäessään ja markkinoidessaan sota- ja kulttuurihistoriallisia matkailutuotteita. Hanke osallistuu näiden tuotteiden ja Itä-Lapin alueen markkinointiin yhteistyössä muiden kehittämishankkeiden kanssa messuilla ja monipuolisesti mediassa. 4. Hankkeen tausta ja perustelut 2

3 Matkailu on yksi Itä-Lapin päätoimialoista (Itä-Lapin elinkeinostrategia) ja sitä kehitetään kehittämällä matkailutuotteita ja markkinoinnilla. Parhaat matkailutuotteet perustuvat alueen omiin, aitoihin vahvuuksiin. Sota- ja kulttuurihistoriatuotteista muodostuu Itä-Lappiin monipuolinen teemamatkailukokonaisuus. Hyvin tuotteistettuina eli helposti saavutettavina, houkuttelevina ja elämyksiä antavina historiatuotteet ovat aito ja omaleimainen vetovoimatekijä alueelle. Itä-Lapissa on jo tehty vankka pohjatyö sotahistoriallisen matkailun kehittämiseksi. Se saa lisää painoarvoa ja kokonaisuudesta muodostuu entistä vetovoimaisempi ja omaleimaisempi kokonaisuus, kun sotahistoriatietoon lisätään jälleenrakennusajan kulttuurihistoriatieto ja näistä kehitetään elämyksellisiä matkailutuotteita, joita markkinoidaan osuvasti sopiville kohderyhmille. Käyttöön otettuna historiatieto elävöittää koko aluetta. Aiemmilla sotahistoriahankkeilla (Itä-Lapin talvisotahistoria tutuksi - ja Jatkosodan vuodet Itä- Lapissa) on kerätty ja tuotu esille tietoa Itä-Lapin merkittävästä sotahistoriasta ja kehitetty alueen sotahistoriallista matkailua. Näiden hankkeiden suosio ja niiden aikana virinnyt tarve kannustavat jatkamaan teemaa jälleenrakennusajan tuotteiden ja markkinoinnin kehittämiseen. Sekä sota- että jälleenrakennusajan tuotteita tulee markkinoida, jotta tehty työ hyödyttäisi alueen yritystoimintaa ja ihmisiä mahdollisimman paljon. Sota- ja kulttuurihistoriallista matkailua kehitetään yhdessä, mikä luo matkailijoita kiinnostavan historiallisen kokonaisuuden ja antaa matkailijoille lisää syitä sekä tulla että viipyä alueella. Sota- ja kulttuurihistoriahankkeiden toteuttaminen tiiviinä kokonaisuutena lisää Itä-Lapin laadukasta matkailullista tuotetarjontaa. Jälleenrakennusajan tuotteistaminen matkailukäyttöön liittyy sodan tuhoista selviytymiseen. Sodan jälkeen kaikki piti aloittaa alusta: rakentaa talot, raivata pellot, järjestää koulut ja hallinto. Sisua ja tulevaisuudenuskoa tarvittiin. Jälleenrakennusaika on muovannut Itä-Lappia ja itälappilaisia nykyisenlaiseksi niin materiaalisesti kuin myös henkisesti. Saksalaisten vetäytyivät Itä-Lapista syksyllä 1944 poltetun maan taktiikalla tuhoten irtaimiston, rakennuskannan, tie-, rata- ja sähköverkon lähes täysin ja miinoittaen monia paikkoja. Vain muutama kylä säästyi tuholta. Lapin alueelta Savukosken kunta koki raskaimmat tuhot: noin 95 prosenttia rakennuksista tuhottiin. Salla koki hävityksen jo toisen kerran lyhyen ajan sisällä. Jälleenrakennustyö käynnistyi Sallassa uuden kirkonkylän rakentamisella, sillä vanha jäi rauhanehtojen mukaisesti Neuvostoliiton puolelle. Menetetyn Sallan alueen asukkaille täytyi osoittaa uudet asuinpaikat. Jälleenrakentamista ja siirtoväen asuttamista ohjattiin Kuusamon-Sallan alueille suunnatuilla maanhankintalailla. Kemijärveä ja Sallaa varten muokattiin lakiin oma pykälä, Lex Lahtela, jolla tiloihin voitiin liittää lisämaata. Uusia asuinalueita perustettiin yhdeksän. Asutustilat sijoitettiin hajalleen pistoteiden varsille. Myös Rajavartiosto käynnisti toimintaansa uudelleen Sallassa ja uusia rajavartiorakennuksia rakennettiin Naruskalle, Aatsinkiin, Ainijärvelle, Karhutunturiin ja Selkälään. Kemijärvellä jälleenrakennustyö käynnistyi heti saksalaisten vetäydyttyä alueelta syksyllä Suomalaiset sotilaat saapuivat alueella ja aloittivat miinanraivauksen. Räjäytetyt sillat ja tuhottu junarata täytyi kunnostaa, ja rata saatiin avattua vuonna Myös Pelkosenniemellä jälleenrakennustyötä oli paljon. Pelkosenniemellä tuholta olivat säästyneet syrjäinen Suvannon kylä sekä Kairalan kylän länsipuoli. 3

4 Jälleenrakennusaika noin vuosina Lappi kukoisti ja työtä oli. Itä-Lapissa aikaa leimasivat suuret rakennustyömaat, kuten voimalaitos- ja metsätyömaat, joiden tuotolla maksettiin myös sotakorvauksia. Sähkölaitoksia ja sahoja perustettiin, julkisia rakennuksia rakennettiin, Salla oli Lapin merkittävin maidontuottaja. Ajanjakso loppu, kun työt alkoivat vähentyä. Nuoret alkoivat muuttaa Ruotsiin ja Etelä-Suomeen työn perässä ja sivukylät alkoivat autioitua luvulla alkoi suuri rakennemuutos kohti Suomen kaupungistumista. Jälleenrakennusajan tapahtumat muokkasivat Itä-Lapin kulttuurimaisemaa, rakennettua ympäristöä, väestörakennetta, teollista toimintaa ja elinkeinoja. Tuon ajan kulttuurinen ja sosiaalinen merkitys on mittava. Jälleenrakennusaika ja sota-aika ovat jättäneet jälkensä niin elämäntyyliin, tapoihin, asenteisiin kuin arvoihinkin. Jälleenrakennusajan perintöä Itä-Lapissa ovat esimerkiksi nykyisenlainen teollisuusrakenne, maaseutujen kaavoitus ja rakennustyypit, kuten virasto- ja asemarakennukset ja koulut. Itä-Lapin jälleenrakennusajan tapahtumien tallentaminen ja kulttuuriperinnön säilyttäminen on tärkeää alueen ihmisten identiteetin rakentumiselle, Itä-Lapin historian ymmärtämiselle, arvostukselle ja myös tulevaisuudelle eteenkin asukkaiden elinkeino- ja työmahdollisuuksille, joita matkailu tuo. Helposti saatava ja ymmärrettävä sekä mielenkiintoisella tavalla esitettävä tieto alueen historiasta ja tärkeistä tapahtumapaikoista edistää sekä paikallisten ihmisten halua vaalia omaa kulttuuriperintöä että matkailijoiden halua tulla tutustumaan paikkaan ja viipyä siellä. Nuorten kiinnittymistä omaan synnyinseutuunsa tuetaan kertomalla heille kotiseudun merkittävästä historiasta. Jälleenrakennusajan tapahtumien tuotteistamisella saadaan alueen matkailuyrittäjille lisää tuotetarjontaa ja vetovoimaa. Itä-Lapin sota- ja kulttuurihistoriallisen matkailun tuotteistamisessa hyödynnetään alueen omaleimaista historiaa, tapahtumia ja kohteita, jolloin uudet tuotteet ovat aidosti alueen omiin vahvuuksiin perustuvia ja ainutlaatuisia. Itä-Lapin kulttuurihistoriallisia kohteita on aiemmin kartoitettu osista Itä-Lapin kunnista (Salla ja Savukoski), mitä työtä voidaan hyödyntää tässä hankkeessa. Kemijärvellä tai Pelkosenniemellä tämä työ on tekemättä. Jälleenrakennusajan kohteiden tuominen yleiseen tietoon on hankkeen yksi keskeisistä tavoitteista. Aikaisemmissa sotahistoriahankkeissa tuotettu materiaali ja tieto ovat jo käytössä, mutta niiden hyödyntämistä voidaan kehittää huomattavasti. Itä-Lapin Talvisota ja Jatkosota esitteet ja DVD:t ovat myynnissä matkailukohteissa ja kirjastoissa. Tähän mennessä DVD:tä o n toimitettu myyntiin kappaletta, ja se on liitteenä myös Pentti Airion (2014) Aseveljeys-kirjassa (painos 1500 kpl). Esitteiden nettiversioita oli ladattu esimerkiksi ajalla mennessä eri kieliversioina seuraavasti: suomi 7781 kpl, englanti 1623 kpl, saksa 1429 kpl ja ruotsi 1325 kpl. Myös venäjänkielisellä materiaalilla on kysyntää. Sotamuistomerkit ja kohteet -paikkatietosivuja oli viimeisen vuoden aikana käyty katsomassa Sallan matkailusivujen kautta noin 1400 kertaa ja Kemijärven kautta 750 kertaa (muita käyntejä on oletettavasti enemmän). Maastossa sotahistoriakohteet ovat nyt selkeästi merkittyjä ja hyvin opastettuja. Niiden kävijämääristä ei ole kattavaa tietoa, mutta esimerkiksi Joutsijärven bunkkereiden vieraskirjaan kertyy kesäkaudella noin 4000 nimeä (arviolta viidennes jättää nimen kirjoittamatta). Joutsijärven kaupalle bunkkerilla vierailijat ovat erittäin tärkeä tulonlähde. Kohteita on yhteensä useita kymmeniä, ja vaikka kaikkien vierailumäärät eivät yllä tuhansiin, kohoaa niiden yhteenlaskettu kävijämäärä väistämättä kymmeniin tuhansiin. Tällai- 4

5 nen kävijämäärä näkyy alueella toimeliaisuuden ja matkailijoilta saatavan tulon lisääntymisenä. Kohteiden ylläpito onkin paikallisille asukkaille yhteisöllistä ja mielekästä toimintaa, jonka tulokset näkyvät. Kulttuurimatkailuteeman kiinnostavuudesta kertoo myös se, että kuntayhtymän sivuilla olevaa Tapani Niemen Eräkulttuurimatkailijan opas Yli-Kemijoelle kirjaa on ladattu sivuilta lähes 9000 kertaa. Lisäksi esimerkiksi Kairan kutsu on kehittänyt matkailijoille Talvisota-retken ja teemaa hyödyntävät myös esimerkiksi Isäntä-Matin museo ja Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo. Teeman tuotteistaminen on kuitenkin vielä vasta alussa jopa aiemman materiaalin kohdalla. Lisäksi Jälleenrakennusajan kohteiden hyödyntäminen vahvistaa teemaa kokonaisuudessaan ja tuo uusia kiinnostuneita matkailijoita alueelle. On myös arvioitu, että sota- ja jälleenrakennusajan historia alkavat kiinnostaa erityisesti nyt, kun sodasta on kulunut aikaa riittävästi niin, että sen aiheuttamat kipeimmät haavat ovat arpeutuneet. Jälleenrakennusajan kohteet kiinnostavat myös selliasia kulttuurista, historiasta, yhteiskunnasta ja asutusta ympäristöstä kiinnostuneita matkailijoita, joita sotahistoria ei vahvasti kiinnosta. Uutena kehittämisaihiona hankkeessa aloitetaan sota- ja jälleenrakennusajan ruokakulttuuriin liittyvien matkailutuotteiden kehittämiseen tähtäävä työ yhdessä yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa. Itä-Lapin elinkeinostrategiassa luonnontuotteet ovat uusi painoala, jota kehitetään painottaen erityisesti yhteyttä matkailuun. Sota- ja jälleenrakennusajan ruoka on ollut paikallista ja luonnosta peräisin, joten sota- ja jälleenrakennusalan kulttuurimatkailulla ja luonnontuotealalla on selkeä yhtymäkohta. Aiheeseen perehtyminen on aloitettu Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museolla. Koska luonnontuotteet ja ruoka ovat vahva megatrendi, teeman esiin nostaminen mahdollistaa entistä laajempien matkailijaryhmien kiinnostuksen sekä aluetta että historiaa kohtaan. Sota- ja jälleenrakennusajan historiasta ruokakulttuurilla ryyditettynä muodostuu temaattisesti yhtenäinen ja samalla monipuolinen kokonaisuus, joka kiinnostaa monenlaisia matkailijoita. 5. Tavoitteet ja tuotokset Hankkeen yleistavoitteena on kehittää Itä-Lapin matkailua niin, että työssä hyödynnetään ja uusinnetaan alueen omaa sota- ja kulttuurihistoriaa. Tavoitteeseen päästään tuottamalla viestintämateriaalia, järjestämällä kursseja matkailuyrittäjille ja kyläläisille Itä-Lapin historiasta ja markkinoimalla aihetta monipuolisesti ja kiinnostavasti. Viestintämateriaalin tuottamiseen sisältyy aineistonkeräys jälleenrakennusajasta Itä-Lapissa. Viestintämateriaali tuotetaan neljässä eri muodossa: elokuvana, esitteinä, portaalina ja opastetauluina. Materiaalin tuottamisessa hyödynnetään aiempien sotahistoriahankkeiden aikana tuotettuja pohjia, kuten paikkatietopalvelusivustoa (www.ita-lapinsotanahtavyydet.fi). Elokuvalla tuodaan Itä- Lapin jälleenrakennusaikaa esille helposti ymmärrettävässä, mielenkiintoisessa ja tiiviissä muodossa. Elokuvaan sisältyy myös tarinoita ajankohdan ruokakulttuuriin liittyen. Hankkeen toiminnasta ja Itä-Lapin sota- ja kulttuurihistoriasta tiedotetaan some-viestinnällä. Sähköinen väline antaa ihmisille mahdollisuuden tutustua Itä-Lapin historiaan paikasta, ajasta ja painokustannuksista riippumatta. Lisäksi some-viestinnällä tavoitetaan nuoret muita välineitä helpommin. 5

6 Hanke järjestää työpajoja alueen matkailu- ja ohjelmapalveluyrittäjille Itä-Lapin sota- ja kulttuurihistoriallisten matkailutuotteiden ja -palveluiden kehittämisestä. Työpajoissa kehitetään myös jälleenrakennusajan ruoka- ja luonnontuoteteemaisia tuotteita, kuten tuotteistetaan teemaan liittyviä tarinoita paperi- ja nettiversioina sekä esimerkiksi lounas- tai pitotarjoiluita tai yksittäisiä tuotteita matkailijoiden hankittavaksi tai matkailutoimijoiden käyttöön. Kaikille avoimista työpajoista tiedotetaan yhdessä alueen kansalaisopistojen kanssa. Hanke järjestää myös kyläopaskurssin yhteistyössä Kemijärven ja Sallan kansalaisopistojen kanssa. Kyläoppaiden tarve tuli esille edellisten sotahistoriahankkeiden aikana. Kyläopaskurssilla aktiiviset kyläläiset saavat opastusta matkailijoiden opastukseen, ja kyläoppailla voidaan kattaa Itä-Lapin keskeisimpien kylien ja käyntikohteiden opastustarpeet. Itä-Lapin nuorten tietoisuutta kotiseudun historiasta lisätään koululaisille järjestettävillä tutustumismatkoilla Itä-Lapin merkittäviin sota- ja kulttuurihistoriallisiin kohteisiin. Hanke tekee markkinointityötä yhdessä muiden Itä-Lapin alueen matkailunedistämishankkeiden kanssa. Itä-Lapin sota- ja kulttuurihistoriallista matkailutarjontaa tuodaan esille lehtimainoksissa ja - artikkeleissa, somessa, messuilla ja esitteillä. Markkinointia varten järjestetään medialle sota- ja kulttuurihistorian kiertomatka, jonka oppaina toimivat koulutetut kyläoppaat. Itä-Lapin jälleenrakennusajan arvostuksen lisäämistä ja markkinointia varten hanke osallistuu yhteistyössä Savukosken kunnan kanssa Savottapäivien järjestämiseen jälleenrakennusajan teemalla. Hankkeen avulla luodaan ihmisille mahdollisuus tutustua ja eläytyä Itä-Lapin jälleenrakennusaikaan ja -kohteisiin. Jälleenrakennusajan kohteiden, tapahtumien, esineiden ja ruoka- ja luonnontuotteiden kartoittaminen mahdollistaa Itä-Lapin historian kertomisen eteenpäin suuremmalle yleisölle niin koti- kuin ulkomailla. Hankkeen avulla tuotettu tietoa auttaa etenkin Itä-Lapin maaseutumatkailua, sillä useimmat jälleenrakennusajan kohteet sijaitsevat varsinaisten kuntakeskusten ulkopuolella. Kohteita kartoittamalla ja parantamalla niihin voidaan tarjota internetissä vaihtoehtoisia ajoreittejä matkailijoille ja lisätä jälleenrakennuskohteiden arvostusta. Alueella liikkuvien ihmisten lisääntyminen lisää alueen kauppa- ja muiden palveluiden käyttöä. Hankkeen avulla innostetaan myös paikallisia kyläyhdistyksiä kehittämään omaa palveluntarjontaa, kuten kyläopastoimintaa. Sota- ja jälleenrakennusajan historian tunteminen lisää nuorten kiinnostusta ja arvostusta omaa kotiseutuaan kohtaan. Hanke luo alueen matkailutoimijoille hyvät mahdollisuudet tarjota matkailijoille tietoa, palveluja ja matkailutuotteita Itä-Lapin sota- ja jälleenrakennusajasta ja vierailukohteista. Markkinoinnin myötä Itä-Lapin sota- ja kulttuurihistoriallinen matkailu saa lisää ja uudenlaista näkyvyyttä koko Suomessa ja valituissa kohdemaissa (Ruotsi, Saksa ja Venäjä). 6. Toteutus ja toimenpiteet Hankkeen päätoimenpiteitä ovat Itä-Lapin jälleenrakennusajan tiedon kerääminen, viestintämateriaalin tuottaminen alueen matkailutoimijoille, matkailijoille ja alueen asukkaille helposti saatavassa ja kiinnostavassa muodossa, kurssin ja työpajojen järjestäminen sota- ja kulttuurihistoriallisen matkailun edistämiseksi sekä Itä-Lapin sota- ja kulttuurihistoriallisen tarjonnan markkinointi matkailukäyttöön. 6

7 1. Jälleenrakennusajan tiedonkeräys Hankkeessa kerätään tietoa jälleenrakennusajan merkittävimmistä tapahtumista, rakennustyömaista ja arkielämästä Sallassa, Savukoskella, Pelkosenniemellä ja Kemijärvellä vuosina Tuon ajan muistavia ihmisiä haastatellaan, haastatteluja hyödynnetään hankkeen viestintämateriaalin koostamisessa ja haastattelut tallennettaan myöhempää käyttöä varten. Haastatteluita toteutetaan autenttisilla tapahtumapaikoilla, mikäli mahdollista. Paikallisilta kerätään myös valokuvia jälleenrakennusajalta. Valokuvat digitoidaan hankkeen ja myöhempää käyttöä varten. Jälleenrakennusajan merkittäviä rakennuksia ja työmaakohteita kartoitetaan Itä-Lapin alueelta haastattelujen, kirja- ja arkistotiedon perusteella. Hankevetäjä vastaa haastattelujen ja aineistonkeräyksen organisoinnista, varsinaisesta tiedonkeräyksestä vastaa hankkeelle ostopalveluna työskentelevä jälleenrakennusajan asiantuntija ja videokuvaaja on mukana tallentamassa aineistoa. 2. Viestintämateriaalin tuottaminen Itä-Lapin jälleenrakennusajan viestintämateriaali tuotetaan esitteinä, elokuvana, paikkatietopalveluna ja opasteina. Tietoa jälleenrakennusajasta tuodaan esille painetuissa ja sähköisissä esitteissä matkailijoille ja matkailuyrittäjille, alueen asukkaille sekä opiskelu- ja tutkimuskäyttöön. Jälleenrakennusajasta viestittäessä otetaan huomioon aiemmin tehdyt sotahistorian tiedotusmateriaalit esimerkiksi yhtenäisellä ulkoasulla. Esitteet tuotetaan suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, venäjäksi ja ruotsiksi. Jälleenrakennusaikaa tehdään tunnetuksi myös tuottamalla elokuva Itä-Lapin jälleenrakennusajasta. Elokuvaa käytetään opetus- ja esittelytarkoitukseen. Se jaetaan kaikkiin Itä-Lapin kirjastoihin, kouluihin, museoille ja kunnille ja sitä voi ostaa omakustannushintaan. Elokuvan tuotannosta vastaa hankevetäjä ja sen tekemiseen osallistuvat videokuvaaja, hankkeen jälleenrakennusajan asiantuntija ja mahdollinen vapaaehtoisista koottu elokuvatiimi. Elokuvan musiikin suunnittelussa vastaa muusikko. Kuvauksesta ja editoinnista vastaa videokuvaaja. Elokuva täydentää Itä-Lapin historiasta kertovaa dokumenttisarjaa, josta aiemmat liittyvät alueen sotahistoriaan. Kolmas hankkeessa tuotettava viestintämateriaali on paikkatietopalvelu, johon kootaan merkittäviä Itä-Lapin jälleenrakennusajan kohteita. Paikkatietopalvelun pohjana toimii jo sotahistoriahankkeissa tuotettu -portaali, jota täydennetään jälleenrakennusajan kohteilla, kuten jälleenrakennusaikaa edustavilla silloilla, rakennuksilla, muistomerkeillä ja tapahtumapaikoilla. Portaali toteutetaan samoilla kieliversioilla kuin aiemmin eli suomeksi, englanniksi ja saksaksi ja mahdollisesti venäjäksi. Portaalin tuottamisesta vastaa portaalin tekninen toteuttaja yhdessä hankevetäjän kanssa. Asiatiedosta vastaa hankkeen jälleenrakennusajan asiantuntija. Neljänneksi hankkeen tiedotusmateriaalina tuotetaan opastetauluja merkittävimpiin Itä-Lapin kuntien jälleenrakennusajan kohteisiin, kuten rautatieasemille, kouluille, voimalaitoksiin, siirtokyliin/uusiin Sallan kyliin ja Riutukkaan. Opastetaulujen sijoitus valitaan kohteiden kartoituksen jälkeen. Kohteiden kartoituksesta vastaa hankkeen jälleenrakennusajan asiantuntija. Opastau- 7

8 lujen rakentaminen toteutetaan tarjousten perusteella ja opastaulujen ulkoasun suunnittelussa käytetään graafikon palveluja. Paikalliset seurat ja yhdistykset osallistuvat talkootyönä opastaulujen pystytykseen. Hankevetäjä organisoi opastaulujen toteutuksen. Viestintämateriaalien ulkoasun suunnittelussa hyödynnetään graafikon palveluja. Kaikessa tiedotusmateriaalin asiasisällön tuottamisessa vastaavana on hankkeeseen ostopalveluna asiantuntijapalveluita tuottava jälleenrakennusajan asiantuntija. Hankevetäjä organisoi toiminnan kokonaisvaltaisen toteutumisen. 3. Sota- ja kulttuurihistoriallisen matkailun tuotteiden ja palveluiden kehittäminen Itä-Lapin matkailu- ja ohjelmapalveluyrittäjille järjestetään Itä-Lapin sota- ja kulttuurihistoriaan liittyvä tuote-/palvelukehitystyöpajoja (3 kpl). Työpajojen tavoitteena on synnyttää Itä-Lapin alueen yrityksiin valmiita, markkinoitavia tuotteita ja palveluita, jotka perustuvat Itä-Lapin alueen sota- ja kulttuurihistoriaan. Tuotekehittelyssä huomioidaan jokaisen kunnan omaleimainen tausta ja käyntikohteet. Työpajoihin osallistuvat Itä-Lapin matkailutoimijoiden ja kyläläiset. Työpajaan kutsutaan vieraaksi toimijoita, jotka esittelevät jo toimivia sota- ja kulttuurihistoriallisia tuotteita ja palveluita. Työpajojen toteutuksesta vastaa hankevetäjä. Ensimmäisessä työpajassa tutustutaan sota- ja kulttuurihistoriallisen matkailun tuotetarjontaan, toisessa työpajassa kehitetään itä-lappilaisia sota- ja kulttuurihistorian matkailutuotteita ja -palveluita ja kolmannessa työpajassa selvitetään tuotteiden markkinointia ja testausta. Osana työpajatoimintaa on ruokakulttuurin liittyvien matkailutuotteiden kehittäminen ja pilotointi. Kehittämisessä hyödynnetään mm. palvelumuotoilun keinoja, ja työpajoihin pyritään saamaan mukaan myös nuorten näkökulmaa ja ideoita. Kulttuurimatkailun pullonkaulana Visit Finland toiminnassa on pientoimijoiden näkökulmasta se, että tuotteessa pitää olla mukana majoitus. Majoitus on edellytyksenä sille, että tuotteella pääsee mukaan kulttuurimatkailun kansainväliseen osaan kiinni - tämä siis tarkoittaa matkanjärjestäjäoikeuksia. Hankkeessa selvitellään, miten pienten toimijoiden tuotteita saadaan mukaan esimerkiksi hotellin tai muun vastaavan tahon pakettiin. Hanke järjestää myös opaskursseja kyläoppaille. Kurssitettujen oppaiden avulla kyläyhdistykset voivat käynnistää kyläopastoiminnan. Kyläoppaat voivat toimia esimerkiksi kyläyhdistysten kautta oppaina omatoimimatkailijoille hyvinkin joustavasti. Kurssin pituus on noin 30 tuntia. Kurssin järjestämisestä vastaa hankevetäjä. Yhteistyöosapuolena koulutuksessa ovat Kemijärven ja Sallan kansalaisopistot. Esiintymis- ja opastoiminnan luennoitsijat valitaan tarjousten perusteella. Koulutukseen liittyy koematka bussikyydillä Itä-Lapin alueella, minkä aikana oppaat pääsevät testaaman käytännössä opastyön toteuttamista. Lisäksi Itä-Lapin alueen 8.-luokkalaisille ja lukion 1. vuosikurssilaisille järjestetään tutustumismatkat Itä-Lapin merkittäviin sota- ja kulttuurihistoriallisiin kohteisiin. Tutustumismatkojen järjestämisestä vastaa hankevetäjä, opastuksesta hankkeen asiantuntija ja koululaisten eväistä ja pääsymaksuista koulut. 8

9 4. Markkinointi Hankkeessa kehitetään Itä-Lapin sota- ja kulttuurihistoriallisten matkailukohteiden näkyvyyttä ja markkinointia. Yhteistyötä markkinoinnissa tehdään muiden aluekehityshankkeiden kanssa. Näkyvyyttä haetaan niin kotimaassa kuin ulkomailla sähköisellä markkinoinnilla ja messuosallistumisella. Itä-Lapin sota- ja kulttuurihistoriallista matkailutarjontaa markkinoidaan Riihimäen erämessuilla kesäkuussa 2016 messuosastolla. Markkinointia varten järjestetään median ja matkatoimistojen edustajille esittelymatka Itä-Lapin sota- ja kulttuurihistoriallisiin kohteisiin syksyllä Markkinointitoimenpiteiden järjestelystä vastaa hankevetäjä. Jälleenrakennustyön arvostuksen lisäämiseksi hanke osallistuu yhteistyössä Savukosken kunnan kanssa Savottapäivien järjestämiseen jälleenrakennusteemalla. Hanke osallistuu Savottapäivien ohjelmatuotantoon (jälleenrakennusaiheiset luennot ja jälleenrakennuskohteiden esittelyt ja tiedottaminen jälleenrakennusajan rakennusten kunnostamisesta) sekä järjestelykustannuksiin (ilmoituskulut). Luennoista vastaa hankkeen asiantuntija. Hankevetäjä osallistuu Savottapäivien organisointiin yhdessä Savukosken kunnan kanssa. 7. Aikataulu Hankkeen toiminnallinen toteuttaminen kestää kaksi vuotta ajalla ja sen hallinnollinen toteuttaminen jatkuu tästä vielä puolen vuoden ajan. Toimenpide/kk loma jota hema huto kehe elosy loma jota hema huto kehe elosy 6 kk Työntekijän rekrytointi Hankkeen käynnistäminen Ostopalvelujen kilpailuttaminen Aineistonkeräys Elokuvan tuottaminen Esitteiden tuottaminen ja painatus Paikkatietoportaali Opastetaulut Tuotekehitystyöpajat Käännöstyöt Messuosallistuminen Kyläopaskurssi Koululaisten retket Tuotteiden julkistaminen, esittelymatka medialle 9

10 Tiedottaminen, sähköinen markkinointi Savottapäivät Hankkeen lopputyöt 8. Organisaatio ja yhteistyötahot Hankkeen toteuttamisesta vastaa ja hanketta hallinnoi Itä-Lapin kuntayhtymä. Hankkeelle palkataan hankevetäjä 24 kuukaudeksi. Hankevetäjä vastaa hankkeen toimenpiteiden toteuttamisesta, viestinnästä, yhteydenpidosta hankkeen ohjausryhmään, yhteistyöosapuoliin ja yksityisiin rahoittajiin. Hankkeen taloushallinnasta ja maksatushakemusten tekemisestä vastaa Itä-Lapin kuntayhtymän toimistosihteeri, joka laskuttaa työstä hanketta tuntikirjanpidon mukaisesti. Hankkeelle ostetaan ostopalveluina videoammattilaisen, mediasuunnittelijan, graafikon, muusikon, jälleenrakennushistorian asiantuntijan ja paikkatietopalveluasiantuntijan sekä kouluttajan palveluita. He vastaavat oman tehtävän hoitamisesta hankesuunnitelman, hankevetäjän ja ohjausryhmän ohjeiden mukaisesti omilla työvälineillään. Hankkeen yhteistyötahoina toimivat Itä-Lapin kunnat Salla, Savukoski, Pelkosenniemi ja Kemijärven kaupunki. Yhteistyökumppaneina ovat Itä-Lapin museot ja Kemijärven ja Sallan kansalaisopistot. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat: kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä Kemijärvi Nina Sipola Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo Salla Seppo Leinonen Isäntä Matin museo Salla Helena Poikolainen Kemijärven kotiseutumuseo Kemijärvi Kostamo Tapio Kemijärven kaupunki Kemijärvi Erkki Yrjänheikki Lapin rakennusperinne ry Salla Erkki Tuovinen Metsähallitus Rovaniemi Eero Fisk Kairan Kutsu Pelkosenniemi Kari Tallavaara Kairalan kyläseura ry Pelkosenniemi Tuomo Kilpimaa Savukosken sotaveteraanit ry Savukoski Nimetään myöhemmin Rahoittajan edustaja 9. Tiedotussuunnitelma 10

11 Hankkeen toiminnasta tiedotetaan aktiivisesti hankkeen omilla Facebook-sivuilla, kuntayhtymän sivuilla ja tiedotuksilla. Hankkeen toimenpiteistä kirjoitetaan säännöllisesti myös Itä-Lapin kuntayhtymän Projektori-tiedotussivulla (Koti-Lapin liitesivu). Hankkeen toiminnasta tiedotetaan erikseen hankkeen sidosryhmiä. Rahoittajaa tiedotetaan vuosittain hankkeen vuosiraportissa ja hankkeen loppuraportissa. Hankevetäjä vastaa hankkeen näkyvyydestä ja yhteydenpidosta hankkeen sidosryhmiin. 10. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma KUSTANNUSARVIO kerroin á kk/kpl yht. Palkat ja palkkiot Hankevetäjä (palkka, lomarahat) Sosiaalikulut 0,27 777, Toimistosihteeri (tuntikirjanpito) Ostopalvelut, sis. sotut Graafikko 2000 Muusikko 650 Jälleenrakennusajan asiantuntija Dokumentin tuottaminen (palkkio + tuotanto) Paikkatietoportaalin toteutus 2800 Elokuvan painatus 1400 Esitteiden painatus 4100 Käännöspalvelut (esitteet, paikkatietopalvelu, opastaulut) 6200 Ostopalvelun toteuttajien matkakulut, päivärahat 4200 Opastaulut (painatus, rakentaminen, materiaali) Kyläopaskurssi, työpajat (luennoitsija) 1500 Bussikyydit (koululaiset, media, kyläopas) 2800 Muut kustannukset 7210 Osallistumismaksu messuille 700 Kahvitukset yleisötilaisuudet 1060 Arkistomaksut 450 Tiedottaminen (hanketoiminta, Savottapäivät) 3500 Messuosallistumisen tilavuokra 1500 Tositteelliset kulut yhteensä Flat rate 24 % Kustannusarvio yhteensä RAHOITUSSUUNNITELMA 11

12 kerroin Julkinen rahoitus EU+valtio 0, Kuntarahoitus 0, Yksityinen rahoitus (rahallinen osuus) 0 0 Yhteensä Kuntarahoituksen jakaantuminen % -osuus v Kemijärvi 59, Pelkosenniemi 6,9 611 Salla 25, Savukoski 8,8 779 Yhteensä Kuntaosuuksien jakaantuminen vuosille Yhteensä Kemijärvi Pelkosenniemi Salla Savukoski Yhteensä Seuranta ja jatkuvuus Hankkeen toteutuksesta raportoidaan rahoittajan ohjeiden mukaisesti ohjausryhmää ja hankkeen rahoittajaa. Lisäksi hankkeen etenemisestä tiedotetaan mediaa säännöllisesti. Hankkeen tuotoksista hankkeen jälkeen vastaa hankkeen hallinnoija. Hankkeen avulla tuotettujen sota- ja kulttuurihistoriallisten matkailutuotteiden ja -palveluiden myynnistä, markkinoinnista ja jatkokehittämisestä vastaavat yrittäjät itse. 12. Päiväys ja allekirjoitus Kemijärvellä Aila Ryhänen, kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä 12

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

MARKKINOINTISUUNNITELMA

MARKKINOINTISUUNNITELMA MARKKINOINTISUUNNITELMA 2015 Painoarvot Someron kaupungin markkinointia vuonna 2015 tullaan painottamaan uusasukashankintaan sekä nykyisten yritysten kasvun tukemiseen. Markkinoinnissa digitaalisen median

Lisätiedot

SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS

SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS HANKESUUNNITELMA BUDJETTI SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS TIIVISTELMÄ Tausta Pohjois-Karjalassa on tehty ansiokasta työtä sotahistoriallisten kohteiden kunnostamiseksi ja kehittämiseksi.

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI JATKOSODAN VUODET ITÄ-LAPISSA -HANKE 1.6.2012 31.12.2013

LOPPURAPORTTI JATKOSODAN VUODET ITÄ-LAPISSA -HANKE 1.6.2012 31.12.2013 JATKOSODAN VUODET ITÄ-LAPISSA -HANKE 1.6.2012 31.12.2013 LOPPURAPORTTI Kannen kuva: Kemijärven-Sallan -junaradan rakentamistyömaa välirauhan aikaan (SA-kuva) SISÄ LLYS 1 Hankkeen toteuttaja... 3 2 Hankkeen

Lisätiedot

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Opastetilaisuus 8.10.2014 Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Teijon kansallispuistosta kasvun eväät hanke 2014-2015 Opastetilaisuuden yhteenveto 8.10.2014 Tilaisuudessa keskusteltiin saavutettavuudesta

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

11/11/2014. Kohdemaa: Venäjä

11/11/2014. Kohdemaa: Venäjä Kohdemaa: Venäjä 1 Näkyvyys venäjänkielisessä Tampere blogissa Fontanka.fi sivustolla Kohderyhmä: Venäjänkieliset Fontanka uutissivuston lukijat (pääasiallisesti Pietarin alueella), joita kiinnostavat

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Isto Vanhamäki ja Mika Lehtolainen Joensuun yliopisto Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus Imatra 23.5.2007

Lisätiedot

Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953

Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953 Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953 Teuvan kunta 1. TAUSTA Teuvalla sijaitsee ainutlaatuinen Tove Janssonin suurtyö, alttaritaulu Kymmenen neitsyttä, jonka Jansson maalasi Teuvalla v. 1953. Tove

Lisätiedot

13. KUSTANNUSARVIO. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen.

13. KUSTANNUSARVIO. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen. 13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Kaikki kustannukset ilmoitetaan

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

Luova Matka Culture Creators go Tourism

Luova Matka Culture Creators go Tourism Luova Matka Culture Creators go Tourism Toteutusaika 1.10.2015 30.9.2018 Euroopan sosiaalirahaston rahoittama valtakunnallinen hanke (ESR) Budjetti 600 000 euroa Hankkeen hallinnoija Visit Finland/Finpro

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta. Antti Korkka MW-Kehitys Oy

Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta. Antti Korkka MW-Kehitys Oy Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta Antti Korkka MW-Kehitys Oy MATKAILUN KEHITTÄMINEN MW-KEHITYKSEN VETOVASTUULLE Perustana kaupungin konserni- ja strategiaohjaus. Hyötynä suora yhteys

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Ohjelma 8:45 Hankkeen esittely miksi, mitä ja kenen kanssa? Maija Pirvola, Yrityssalo 9:00 Teijon kansallispuiston erityispiirteet

Lisätiedot

Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö

Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Eeva Snellman: Jätkän tie ja Aalto-reitin esittely 1 EU -

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUKSEN KEHITTÄMINEN

MÄNTTÄ-VILPPULAN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUKSEN KEHITTÄMINEN MÄNTTÄ-VILPPULAN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUKSEN KEHITTÄMINEN Hankesuunnitelma 25.4.2012 / tark. 31.1.2013 / tark. 29.8.2013 1. Kohderyhmä, tarve ja tavoitteet Mänttä-Vilppulan kaupunki on valtakunnallisesti

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys 1. Hankkeen perustiedot Hakija: Utajärven kunta, Kehittämispalvelut (Y-tunnus 190224-1) Yhteyshenkilö: Hankkeen nimi: Ohjelmayhteydet: Asko Merilä

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

18.11.2014 ONLINE. Tampere All Bright!

18.11.2014 ONLINE. Tampere All Bright! ONLINE Tampere All Bright! 1 Visittampere.fi -verkkosivusto Visittampere.fi on Tampereen seudun virallinen matkailusivusto. Sivuston ydinsisältö koostuu suosituksista ja tapahtumien, kohteiden ja paikkojen

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla Maksatushakemus flat rate -hankkeissa Osaamisen ja sivistyksen asialla Flat rate: maksatusprosessi Tuensaaja tekee maksatushakemuksen toteutuneista projektisuunnitelman mukaisista välittömistä kustannuksista.

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Nina Peronius Projektipäällikkö

Nina Peronius Projektipäällikkö Nina Peronius Projektipäällikkö riskinä -hanke 11.6.2013 1 Kaste-ohjelmaan kuuluva kehittämishanke 1.3.2013 31.10.2015 2 Sosiaali- ja terveysministeriö myöntänyt 6.3.2013 päätöksellä 75 % valtionavun eli

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Matkailun toimialaraportin julkistamisseminaari Rovaniemi 10.12.2014 Heli Mende, Visit Finland / Finpro Matkailuyrityksen systemaattinen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA. RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen

LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA. RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen TAVOITTEET Minkälaisia kokemuksia itäsuomalaisilla kulttuuritoimijoilla ja luovien alojen yrityksillä on

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

Kuva: Tuula Palaste-Eerola

Kuva: Tuula Palaste-Eerola Kuva: Tuula Palaste-Eerola Näkyvyyttä alueen toimijoille! Uusimaa-viikko on Uudenmaan liiton koordinoima tapahtumaviikko, jonka tarkoituksena on tehdä tunnetuksi maakunnan hyväksi tehtyä työtä ja nostaa

Lisätiedot

Hakemusnumero: 705122 Projektikoodi: S11748 Projektin nimi: Musiikki elämään - osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen k...

Hakemusnumero: 705122 Projektikoodi: S11748 Projektin nimi: Musiikki elämään - osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen k... 13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. 13.A. 1 Aineet, tarvikkeet

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

PIENTALON HUOLTOKONSEPTI

PIENTALON HUOLTOKONSEPTI Pientalon huoltokonsepti joka kodin talonpitojärjestelmä PIENTALON HUOLTOKONSEPTI Vaiheistettu työsuunnitelma 2011 Pentti Heikkurinen PIENTALON HUOLTOKONSEPTI - joka kodin talonpitojärjestelmä Vaiheistettu

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

instituutti kulttuurimatkailu

instituutti kulttuurimatkailu Pohjoisen kulttuuri-instituutti instituutti kulttuurimatkailu Veli-Pekka Räty projektipäällikkö Lapin matkailuparlamentti, Suomu 30.9.2010 Eväitä kulttuurimatkailun kehittämiseen Pohjoisen kulttuuri-instituutti

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle?

Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle? TIEDOTE 26.08.2013 Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle? - Mikä ihana matka, mikä jumalainen järviluonto, yksi maailman ihmeistä, ylistivät kansainväliset höyrylaivamatkailijat

Lisätiedot

Viitosväylä. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi? Kari Turunen Sirpa Uimonen Pirkko Vallinkoski 17.5.2013

Viitosväylä. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi? Kari Turunen Sirpa Uimonen Pirkko Vallinkoski 17.5.2013 Viitosväylä Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi? Kari Turunen Pirkko Vallinkoski VIITOSVÄYLÄ Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille

Lisätiedot

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Tommi Sievers tommi.sievers@hmt.fi 044 381 0052 Sami Santalahti sami@nitro.fi 040 844 1751 www.nitro.fi 1 Aluksi Esityksen sisältö: 1. Yritysesittelyt 2. Tavoitetila

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Linnasta Linnaan - Castle to Castle

Linnasta Linnaan - Castle to Castle SOUTH-EAST FINLAND RUSSIA ENPI CBC 2007 2013 KULTTUURIMATKAILUN KEHITTÄMISHANKE Linnasta Linnaan - Castle to Castle Linnojen ja linnoitusten historian tuotteistaminen ja elävöittäminen Irina Lukkarinen

Lisätiedot

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Rajupusu Leaderin kehittämishanke

Rajupusu Leaderin kehittämishanke Luonto- kulttuuri- ja perinneympäristön kohteiden paikkatiedon yhteisöllinen tuottaminen ja hyödyntäminen mobiili- ja verkkoympäristössä Mobiilipaikkatietowiki ja lähiympäristö Rajupusu Leaderin kehittämishanke

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen yhteistyön edistäminen sekä ammatillisten että paikallismuseoiden parissa 2. Osallistava, vuorovaikutteinen tiedonvälitys kulttuuriperintöön

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot