MAAPOLIITTINEN OHJELMA Luonnos

Transkriptio

1 MAAPOLIITTINEN OHJELMA Luonnos SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 NYKYTILANNE 1.1 Yleistä Oriveden kaupungista 1.2 Maapolitiikan suunnittelu 1.21 Lainsäädännöllistä taustaa 1.22 Seudullinen suunnittelu 1.23 Oriveden maapolitiikan suunnittelu Oriveden kaavoitustilanne 1.31 Seudullisia suunnitelmia 1.32 Yleiskaavoitus 1.33 Asemakaavoitus 1.34 Rakennusjärjestys 1.35 Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolelle Ranta-alueet Suunnittelutarvealueet Muut alueet 1.4 Oriveden maanomistustilanne 1.5 Oriveden kaupungin maareservit 1.51 Omakotirakennuspaikkareservit 1.52 Rivitalorakennuspaikkareservit 1.53 Kerrostalorakennuspaikkareservit 1.54 Teollisuusrakennuspaikkareservit 1.55 Virkistysalueet 1.56 Raakamaareservit 1.57 Vaihtomaa-alueet 1.58 Yhteenveto maareserveistä 1.6 Maanhankinta 1.61 Maanhankinnan tavoitteet 1.62 Maanhankinnan määrä 1.63 Maanhankintatavat 1.64 Maanhankinnan ajoitus 1.65 Maanhankintahinnat 1.7 Maanluovutus 1.71 Maanluovutuksen tavoitteet 1.72 Rakennuspaikkojen luovutusehdot 1.73 Rakennuspaikkojen luovutushinnat 1.74 Rakennuspaikkojen luovutusmäärät 1.75 Rakennuspaikkojen luovutuksen ongelmat 1.8 Maapolitiikan organisaatio

2 2 MAAPOLITIIKAN TAVOITTEET JA KEINOT 2.1 Maapolitiikan tavoitteet 2.11 Strategiset tavoitteet 2.12 Muut tavoitteet Maapolitiikan keinot 2.21 Maanhankinnan keinot 2.22 Maanluovutuksen keinot Luovutusmuodot Muut luovutusehdot Luovutusjärjestelmä ja -perusteet Luovutushinnat Markkinointi 2.23 Kaavoituksen keinot 2.24 Verotuksen keinot 2.25 Muut keinot 3 MAAPOLITIIKAN ORGANISAATIO 4 MAANHANKINTASUUNNITELMA 5 TIIVISTELMÄ LIITELUETTELO 4.1 Maanhankintatarve 4.11 Maanhankintatarve vuosina Maanhankintatarve vuoden 2020 jälkeen 4.2 Maanhankinnan suuntaaminen 4.3 Maapolitiikan rahoitus 1. Tampereen kaupunkiseudun maapoliittiset periaatteet 2. Rakennusluvat asuinrakennukset / loma-asunnot 3. ELY:n tilasto suunnittelutarveratkaisuista Asemakaava-alueen rakentamattomat tontit 5. Kaupungin omakotirakennuspaikat 6.a Kaupungin raakamaavarannot (taulukko) 6.b Kaupungin maa-alueet (kartta) 6.c Kaupungin raakamaa-alueita (kartta) 7. Asemakaava-alueen rakennuspaikkojen yleiset luovutusehdot

3 3 ORIVEDEN KAUPUNKI Maapoliittinen ohjelma Johdanto 1 NYKYTILANNE Kaupungin maapoliittinen ohjelma on osa kaupungin strategista suunnittelua. Sen tavoitteena on luoda pitkän tähtäimen linjaukset maapolitiikan harjoittamiseen. Yhdyskuntarakenteen ohjaaminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Maapoliittisessa ohjelmassa määritellään kaupungin strategiset tavoitteet maapolitiikan osalta sekä maapolitiikkaa koskevat toimintaperiaatteet ja keinot, joilla tavoitteisiin päästään. Ohjelma laaditaan siten, että kaupungin päättäjät ja päätöksentekoa valmistelevat viranhaltijat yhteisesti sitoutuvat ohjelman tavoitteisiin ja sen toteuttamiseen. Kaupungin maanomistajien ja asukkaiden kannalta tärkeää on kaupungin toiminnan ennustettavuus sekä tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu maapolitiikan harjoittamisessa. Ohjelma on syytä tarkistaa aina strategian tarkistamisen yhteydessä valtuustokausittain. Tätä ohjelmaa on valmistellut kaupungin AME-toimikunta. Valmistelussa on käytetty mm. kaupunginhallituksen, ympäristölautakunnan ja AME-toimikunnan yhteistä työpajatyöskentelyä. 1.1 Yleistä Oriveden kaupungista Orivesi sijaitsee Pirkanmaalla ja kuuluu Tampereen kaupunkiseutuun. Tampereelle on matkaa noin 40 km, Jyväskylään noin 110 km ja Helsinkiin noin 200 km. Kaupunki sijaitsee valtatien 9 ja kantateiden 58 / 66 sekä Jyväskylän ja Haapamäen ratojen risteyskohdassa. Kaupungin väkiluku vuoden 2013 lopussa oli noin 9630 asukasta. Orivesi on mukana Tampereen kaupunkiseudun elinvoimaselvityksessä. 1.2 Maapolitiikan suunnittelu 1.21 Lainsäädännöllistä taustaa Lainsäädäntö sääntelee rakentamisen sijoittumista ja toisaalta tukee kuntien maanhankintaa mm. verohelpotuksilla, etuosto-oikeudella ja monipuolisilla lunastusmahdollisuuksilla. Keskeistä maapolitiikkaan vaikuttavaa lainsäädäntöä ovat mm. maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) ja asetus (MRA) sekä etuostolaki. MRL:iin perustuvat mm. valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Seuraavassa esitetään keskeisiä lainsäädännön kohtia: MRL 16 Suunnittelutarvealue Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 72 Suunnittelutarve ranta-alueella 91 a Maanomistajan velvollisuus osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin

4 4 91 b Maankäyttösopimukset 91 c Kehittämiskorvaus 94 Katualueen siirtyminen kunnalle 96 Kunnan ym. lunastusoikeus asemakaava-alueella 97 Rakentamiskehotukseen perustuva lunastus 99 Lunastuslupaan perustuva maan lunastaminen Kehittämisalueet 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella Poikkeamisvalta ja poikkeamisen edellytykset ETUOSTOLAKI 1 Kunnan etuosto-oikeus 2 Etuostomenettely 5-6 Etuoston rajoitukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee MRL:n mukaan ottaa huomioon ja niitä tulee edistää mm. kuntien kaavoituksessa. Kunnassa yleiskaava on tärkeä väline konkretisoida tavoitteet. Seuraavassa muutamia poimintoja tavoitteista: Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Huomattavia uusia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria Seudullinen suunnittelu Kaupunkiseudun maapoliittiset periaatteet Seutuhallitus on hyväksynyt Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman Rakennesuunnitelman osana siihen on kirjattu maapolittiset periaatteet. Kaupunkiseudun maapolitiikan lähtökohtina todetaan seuraavaa : Aktiivinen maapolitiikka on yhdyskuntarakenteen keskeinen ohjausväline ja edellytys rakennesuunnitelman toteuttamiselle. Tätä varten kunnat ovat laatineet yhteistyössä maapoliittiset periaatteet, jotka voivat toimia kuntien omien maapoliittisten periaatteiden rinnalla tai niiden puuttuessa niiden tilalle. Maapoliittisten periaatteiden laadintaa on ohjannut rakennesuunnitelma ja niiden tarkistamisen tarve arvioidaan valtuustokausittain tehtävän maapoliittisen analyysin pohjalta. Kaupunkiseudun maapoliittiset periaatteet ovat liitteenä 1. Seutuhallitus hyväksyi kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 kokouksessaan Suunnitelman mukaan seudulliset maapoliittiset sisältötavoitteet ja välineet tullaan päivittämään.

5 Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi Seutuhallitus on hyväksynyt asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet ja lähettänyt ne kuntiin käsiteltäviksi ja huomioitaviksi. Oriveden kaupunginhallitus on päättänyt hyväksyä seudulliset periaatteet otettavaksi huomioon maankäytön suunnittelun ja lupien valmistelussa.lisäksi kaupunginhallitus on päättänyt, että asemakaava-alueiden lievealueiden rajauksia tarkennetaan keskustan yleiskaavoituksen alkuvaiheessa. Periaatteiden lähtökohtia ovat: Periaatteet toteuttavat kaupunkiseudulla keväällä 2010 hyväksytyn laajan yhdyskuntasuunnittelun hankekokonaisuuden tavoitteita. Periaatteiden lähtökohtana on kaupunkiseudun kestävä kasvu, kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja asemakaava-alueen lieverakentamisen hillitseminen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on myös tärkeä osa valtion ja kuntien solmimaa MAL-aiesopimusmenettelyä. Periaatteissa kiinnitetään erityistä huomiota asemakaava-alueiden lievealueiden rakentamisen hillitsemiseen. Lievealueille rakentaminen haittaa tulevaa taajamien suunnittelua ja toisaalta lievealueille rakentaminen ei tue maaseudun ja sen palvelujen kehittämistä. Omalta osaltaan periaatteet tukevat niiden kylien kehittämistä, joissa palvelujen järjestäminen onnistuu kohtuullisin kustannuksin. Periaatteilla pyritään myös turvaamaan maaseutuelinkeinojen edellytykset maaseutumaisella alueella. Periaatteiden toimenpide-ehdotukset ovat seuraavat: Asemakaava-alueen lievealue Keskeinen toimenpide yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä on suunnittelemattoman rakentamisen hillitseminen asemakaava-alueen läheisyydessä olevilla lievealueilla, joihin rakentamispaine erityisesti kohdistuu. Rakentaminen alueella edellyttää asemakaavaa, eikä suunnittelutarveratkaisuja tulisi myöntää kuin vanhojen kiinteistöjen uudelleen rakentamiseen. Yleiskaavoitus Rakentamisen ohjauksen parantamiseksi kunnat laativat maaseutu- ja kyläalueille oikeusvaikutteiset osayleiskaavat. Niiden avulla asemakaava-alueiden ulkopuolelle hakeutuva rakentaminen pyritään ohjaamaan kyläalueille. Hajarakentamisen seurannan kehittäminen Kunnat seuraavat hajarakentamisen kehitystä Oriveden maapolitiikan suunnittelu Orivedellä ei aikaisemmin ole laadittu varsinaista maapoliittista ohjelmaa, vaan maapolitiikkaa on käsitelty hajanaisesti eri kunnallisissa suunnitelmissa. Monissa asioissa on kuitenkin noudatettu vakiintuneita käytäntöjä. Oriveden uudessa kaupunkistrategiassa on todettu, että yhtenä strategian toteuttamisohjelmana laaditaan maapoliittinen ohjelma.

6 1.231 Oriveden kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkistrategian kaupunginvaltuustossa Tätä aiempi kaupunkistrategia oli vuodelta Strategian mukaisia tavoitteita ovat mm. kaupungin väestön kasvaminen 0,5 % vuodessa, monipuolinen tonttitarjonta asumiseen ja yrittämiseen sekä tasapainoinen talous, joka mahdollistaa toimivien palveluiden järjestämisen ja välttämättömät investoinnit. Maanhankinnan osalta tavoitteena on raakamaan riittävyys viiden vuoden varannolla. Uusia omakotitontteja pyritään myymään 20 kappaletta vuodessa ja rivi- ja kerrostalotontteja siten, että asuntoja voitaisiin rakentaa yhteensä 20 kappaletta vuodessa. Lisäksi tavoitteeksi on kirjattu 10 kesäasunnon muuttaminen vakinaisiksi asunnoiksi vuodessa Oriveden elinkeinopoliittinen ohjelma Oriveden kaupungin elinkeino-ohjelma vuosille on hyväksytty kaupunginhallituksessa Ohjelman tavoitteita ovat mm. nykyisten yritysalueiden laajentaminen ja mahdollisuuksien mukaan uusien suunnittelun aloittaminen erityisesti valtatien 9 läheisyyteen Orituvalta Tampereen suuntaan sekä Orituvan alueen kehittämissuunnitelmien aloittaminen maakuntakaavan pohjalta. Tavoitteena on myös mm. asemanseudun alueen vetovoimaisuuden parantaminen, keskusta-alueen kehittäminen sekä valtatien 9 kehittämissuunnitelmien edistäminen.

7 7 1.3 Oriveden kaavoitustilanne 1.31 Seudullisia suunnitelmia 1.32 Yleiskaavoitus 1.33 Asemakaavoitus 1.34 Rakennusjärjestys Maakuntakaava Valtioneuvosto on päätöksellään vahvistanut Pirkanmaan liiton maakuntavaltuuston tekemän päätöksen, jolla on hyväksytty Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Uuden kokonaismaakuntakaavan 2040 laadinta on käynnissä Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 Oriveden kaupunki on mukana Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2040, joka hyväksyttiin seutuhallituksessa Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 Ohjelman mukaan Orivedellä rakennetaan vuoteen 2030 mennessä keskimäärin 30 omakotiasuntoa, 10 rivitaloasuntoa ja 10 kerrostaloasuntoa vuodessa. Keskustaajamassa on kaupunginvaltuuston hyväksymä (ei oikeusvaikutteinen) yleiskaava. Sen uudistaminen (oikeusvaikutteiseksi) on vireillä. Orivedellä on kaksi oikeusvaikutteista rantaosayleiskaavaa: Iso Teerijärven ja Pohjoisen järvialueen yleiskaavat. Lisäksi Oriveden kaupungin alueella on useita kaupunginvaltuuston hyväksymiä rantaosayleiskaavoja. Kaikki kaavoittamattomat ranta-alueet (lukuun ottamatta Keskustaajaman lähirantoja) käsittävän rantaosayleiskaavan laadinta on käynnissä. Sen luonnos oli nähtävillä marras-joulukuussa Rantaosayleiskaavahankkeeseen kuuluu myös seitsemän ranta-alueisiin liittyvää kyläaluetta: Eräjärvi, Längelmäen kirkonkylä, Naappila-Suomasema, Päilahti-Pitkäjärvi, Siitama, Talviainen ja Västilä. Asemakaavoitettua aluetta on Keskustaajamassa ja Hirsilässä. Keskustaajaman asemakaava on vaihtelevan ikäistä. Vanhimmat osat ovat 1960-luvulta. Hirsilän asemakaava on vuodelta Oriveden kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Se on tullut voimaan

8 Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolelle Oriveden pientaloista noin kolmannes on vuosina rakennettu asemakaava-alueen ulkopuolelle. Näistä valtaosa sijoittuu kylämäisille alueille. Liite Ranta-alueet Ranta-alueille rakentaminen vaatii tällä hetkellä pääsääntöisesti poikkeusluvan, josta päätöksen tekee Pirkanmaan ELY-keskus. Tekeillä on kuitenkin rantaosayleiskaava, jonka voimaantulon jälkeen rantojen rakentaminen tapahtuu pääsääntöisesti normaalein rakennusluvin. Rantaosayleiskaavan tarkoituksena on lähinnä loma-asumisen järjestäminen, mutta se tulee sisältämään myös pysyvää asutusta. Rantaosayleiskaavaa varten on laadittu edullisuusvyöhyketarkastelu, jonka tarkoituksena on löytää pysyvälle asumiselle edullisia alueita. Se palvelee paitsi pysyvän asumisen rakennuspaikkojen merkitsemistä kaavaan, myös kaavan voimaantulon jälkeisten käyttötarkoituksen muutoshakemusten (lomarakennuksesta pysyvän asumisen asuinrakennus) käsittelyä Suunnittelutarvealueet Maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukaan suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Lisäksi kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Yleiskaavan tai rakennusjärjestyksen määräys alueen osoittamisesta suunnittelutarvealueeksi on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Orivedellä osa suunnittelutarvealueista muodostuu em. pykälän perusteella suoraan lain nojalla ja osa on merkitty rakennusjärjestykseen, sen kohtaan 6. Merkittävin osa rakennusjärjestyksen suunnittelutarvealueista on mukana rantaosayleiskaavahankkeen kyläalueina. Suunnittelutarvealueille rakentamista säätelee maankäyttö- ja rakennuslain 137, jossa on määritelty rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella. Nämä edellytykset tutkitaan suunnittelutarveratkaisussa, jonka Orivedellä käsittelee ympäristölautakunta. Viime aikojen suunnittelutarveratkaisuista on liitteenä 3 ELY:n tilasto Muut alueet Muilla alueilla rakentaminen ratkaistaan pääsääntöisesti normaalein rakennusluvin. Rakennuslupaviranomaisena on ympäristölautakunta. Pienemmät hankkeet, mm. omakotitalojen ja loma-asuntojen luvat, on delegoitu rakennustarkastajille.

9 1.4 Oriveden maanomistustilanne 9 Rakentamisen kannalta merkittävimpiä maanomistajia ovat Oriveden kaupunki ja yksityiset henkilöt. Yhtiöiden, valtion ja seurakunnan maanomistus on melko vähäistä. Kaupungin maanomistusta on selvitetty lähemmin kohdassa 1.5. Kaupungin raakamaatilanne on kohtuullisen hyvä. Muutoin raakamaa-alueet ovat pääosin yksityisten henkilöiden omistuksessa. Tämän lisäksi yksityiset henkilöt omistavat melko runsaasti asemakaavan mukaisia rakennuspaikkoja, etenkin erillispientalojen rakennuspaikkoja. 1.5 Oriveden kaupungin maareservit Kaupungin nykyiset maareservit on selvitetty vallinneen tilanteen pohjalta. Erillispientalorakennuspaikkojen (AO) osalta on ilmoitettu rakennuspaikkojen lukumäärä ja muiden rakennuspaikkojen osalta lisäksi myös rakennusoikeuden määrä. Selvityksestä ilmenevät myös yksityisten omistamat tontit. Selvitys on liitteenä Omakotirakennuspaikkareservit Kaupunki omistaa omakotirakennuspaikkoja kaava-alueella tilanteen mukaan seuraavasti (liitteenä 5) : - heti rakennettavissa olevat AO-rakennuspaikat noin 50 kpl - AO, asemakaava, muttei kunnallistekniikkaa noin 57 kpl - yhteensä noin 107 kpl Uusia omakotitaloja on viime vuosina valmistunut seuraavasti: Vuosi kaava-alue kaavan ulkop. alue yhteensä Kaava-alueella valmistuneista valtaosa on rakennettu kaupungin luovuttamalle maalle. Rakentumisessa näkyy taantuman vaikutus. Reservien riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon tähän asti toteutunut tuotanto, taantuman vaikutus sekä tulevaisuuden tavoitteet. AO-rakennuspaikkareserviä on arviolta noin viideksi vuodeksi. Koko reservin käyttöönotto edellyttää kunnallistekniikan rakentamista. Liitteestä ilmenevät myös kyläalueilla olevat tontit, joita on Hirsilässä, Talviaisissa, Karpissa ja Eräjärvellä Rivitalorakennuspaikkareservit Rivitalorakennuspaikkoja on asemakaavoissa vuoden 2014 lopussa noin krs-m²:lle. Laskennallisesti tämä riittää noin 15 vuodeksi. Koko reservin käyttöönotto edellyttää kunnallistekniikan rakentamista osalle tonteista.

10 Kerrostalorakennuspaikkareservit Kerrostalorakennuspaikkoja on asemakaavoissa vuoden 2014 lopulla noin 8600 krs-m²:lle. Laskennallisesti tämä riittää noin 9 vuodeksi. Reservi sijoittuu Kössinpellon alueelle sekä kahdelle ydinkeskustan jo varatulle tontille. Reservi on kokonaan heti käyttöön otettavissa Teollisuusrakennuspaikkareservit 1.55 Virkistysalueet 1.56 Raakamaareservit 1.57 Vaihtomaa-alueet Oriveden kaupungin teollisuusrakennuspaikkareservit keskittyvät lähinnä Oripohjan, Neron sekä Vehkalahden teollisuusalueille. Neron alueella kaavoitettua korttelialuetta on noin 3,4 ha ja Oripohjan alueella noin 6,5 ha ja asemanseudulla noin 1 ha. Yhteensä em. alueita on noin 11 ha. Lisäksi vireillä on Oripohjan alueen laajennus, joka tuo arviolta noin 11 ha lisää yritystoiminnan aluetta. Oriveden kaupunki omistaa virkistysalueita eri puolilla kaupunkia mm. Vesijärvellä (Pikku-Vittanen), Längelmävedellä (Eräpyhä-Eräsalo), Aihtianjärvellä, Enojärvellä (Haukkaniemi) sekä taajaman lähialueilla. Em. virkistysalueitten lisäksi kaupunki omistaa välittömästi asuntoalueisiin liittyviä lähivirkistysalueita. Kaupungin raakamaareservitilanne ilmenee liitteinä olevasta taulukosta 6a ja kartoista 6b ja c. Reservi ylittää selvästi viiden vuoden varantotavoitteen. Maanhankintaan tulee kuitenkin panostaa jatkuvasti. Vuoden 2014 loppuun mennessä oli voimassa määräaikainen verovapaus kaupungille myytäessä. Kaupunki on vuosien varrella hankkinut huomattavan määrän raakamaa-alueita maanvaihdoilla, viimeksi vuonna Kaupungilla on vaihtomaiksi sopivia metsäalueita esim. Hirsilän pohjoispuolella. Sopivien vaihtomaa-alueiden riittävyydestä tulee pitää huolta Yhteenveto maareserveistä Kaupungin rakennuspaikkareservit ja raakamaareservit ovat kaikilta osin määrältään hyvät. Tällä hetkellä ongelmana näyttää lähinnä olevan se, riittävätkö rahat uusien alueiden kunnallistekniikan rakentamiseen. Sijainnin osalta omakotitalojen ja rivitalojen rakennuspaikat painottuvat Asemanseudulle ja jatkossa on niiden tuotantoa suunnattava enemmän myös Kirkonseudulle. Tämä on otettu huomioon myös raakamaahankinnassa. Viimeisimmät keskustaajaman yhteensä noin 33 ha raakamaahankinnat vuosina sijoittuivatkin Kirkonseudulle välittömästi asemakaava-alueen viereen. Kerrostalorakennuspaikat sijoittuvat Kirkonseudulle tämänhetkisen kysynnän mukaisesti. Teollisuusrakennuspaikkojen reserviä parantaa tekeillä oleva Oripohjan alueen laajennus, joka on viivästynyt ratajärjestelyselvityksen takia. Alueen laajennus vaatii huomattavan suuren panostuksen kunnallistekniikan rakentamiseen. Hirsilässä on hyvä maareservi nykyisen asemakaava-alueen pohjoispuolella. Osaa näistä alueista voidaan tarvittaessa käyttää myös vaihtomaana. Vaihtomaaksi soveltuvat metsäalueet ovat vähentyneet tehtyjen vaihtojen myötä. Niiden hankintaan on syytä panostaa.

11 1.6 Maanhankinta Maanhankinnan tavoitteet Kaupunkistrategiassa maanhankinnan tavoitteena on raakamaan riittävyys siten, että raakamaata tulisi olla vähintään 5 vuoden varanto. Talousarviossa vuodelle 2015 tavoitteena on mainittu, että kaupungilla tulisi olla tarjolla asemakaavoitettua tonttimaata eri tarkoituksiin keskimäärin noin viideksi vuodeksi. Maapolitiikan hoitamisessa jatkossa noudatettavat tavoitteet määritellään luvussa Maanhankinnan määrä ja laatu Maa-alueita hankittiin ja hankintaan käytettiin vuosina rahaa seuraavasti: keskim./vuosi Raakamaa 32,6 7, ,0 9,8 10,8 ha Raakamaa euroa yhteensä euroa Vuoden 2009 poikkeuksellisen suurta maanhankinnan määrää selittää määräaikainen verovapaus. Raakamaiden lisäksi kaupunki on hankkinut mm. rakentamattomia tontteja, joita on kaupungille myyty mm. korotetun kiinteistöveron vauhdittamina sekä rakentamishankkeiden peruuntuessa. Vuonna 2012 merkittävä hankinta oli Suojan urheilukentän alue, joka hankittiin vaihdolla metsämaahan. Jatkossa pitää varautua myös jo rakennettujen kiinteistöjen ostamiseen alueiden tehokkuuden nostamiseksi. Näitä hankintoja on jo toki jonkin verran tehtykin. Vuonna 2014 hankittiin jälleen määräaikaisen verovapauden ansiosta runsaasti raakamaata Maanhankintatavat Vapaaehtoinen kauppa Lunastukset Rakentamiskehotukset Maata on pääsääntöisesti hankittu vapaaehtoisilla kaupoilla muiden hankintakeinojen ollessa poikkeuksellisia. Myös vaihtoja on käytetty melko usein. Viime vuosina on tehty joitakin lunastuksia lähinnä puisto- ja katualueiden osalta. Raakamaata ei ole lunastettu. Rakentamiskehotus on keino saada käyttöön yksityisten omistamia rakennuspaikkoja. Niiden ensisijainen tarkoitus on siirtää rakennuspaikat suoraan omistajilta rakentajille. Mikäli kehotusta ei noudateta, saa kaupunki oikeuden lunastaa rakennuspaikat. Rakentamiskehotusta ei toistaiseksi ole käytetty. Yksityisten omistuksessa on kuitenkin runsaasti etenkin erillispientalojen rakennuspaikkoja. Niiden määrä on kuitenkin vähentynyt viime vuosina osittain jo useita vuosia käytössä olleen korotetun kiinteistöveron johdosta.

12 12 Etuosto-oikeus Maankäyttösopimukset Kunnalla on etuosto-oikeus alueellaan sijaitsevan kiinteistön kaupassa etuostolain 1977/608 mukaisesti siinä mainituin rajoituksin. Etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Etuosto-oikeuden käyttämisen edellytykset tutkitaan tarkastamalla kaupungille tulevat kaupanvahvistajan ilmoitukset. Mahdollisia etuostotilanteita ei ole ollut kovinkaan runsaasti ja tällöinkin kaupunki saattanut jättää etuosto-oikeuden käyttämättä eri syistä. Etuostoa on käytetty, mutta sen merkitys kaupungin maanhankinnassa on ollut vähäinen. Maankäyttösopimuksia on viime aikoina käytetty lähinnä kaavanmuutostilanteissa kun rakennusoikeuden määrä on lisääntynyt. Samalla on voitu sopia mm. puisto- ja tiealueiden siirtymisestä kaupungille lähinnä korvauksetta. Uusien alueiden maankäyttösopimuksia ei ole tehty Maanhankinnan ajoitus Pyrkimyksenä on ollut hankkia maa hyvissä ajoin ennen alueen asemakaavoitusta. Raakamaareservit eivät ole tätä aina mahdollistaneet varsinkin jos tonttikysyntä on kohdistunut epätasaisesti suhteessa raakamaareserveihin Maanhankintahinnat 1.7 Maanluovutus Raakamaan hankintahinnat ovat viime vuosina vaihdelleet noin eurosta hieman runsaaseen kahteen euroon. Kirkonseudulla hinta on ollut asteikon yläpäässä. Lähinnä virkistyskäyttöön soveltuvat / suunnitellut alueet on hankittu likimäärin metsämaan ja puuston hinnoin Maanluovutuksen tavoitteet Talousarviotavoitteena vuodelle 2014 on, että kaupungilla on tarjolla asemakaavoitettua tonttimaata eri tarkoituksiin keskimäärin noin viideksi vuodeksi. Lisäksi tavoitteena on, että tarjolla on tontteja myös kyläalueilta. Kaupunkistrategian mukaan myytävien uusien omakotitalotonttien määrän tavoite on 20 kpl/ vuosi. Myytävien rivi- ja kerrostalotonttien osalta tavoitteena on, että niille voitaisiin yhteensä rakentaa 20 asuntoa / vuosi. Lisäksi yritystontteja pyritään myymään 2 kappaletta vuodessa Rakennuspaikkojen luovutusehdot Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt asemakaava-alueen rakennuspaikkojen yleiset luovutusehdot. Kaupunginhallitus on tämän jälkeen tarkistanut myyntihintoja siten, että ne tulivat voimaan Yleiset luovutusehdot ovat edelleen voimassa. Liite 7. Yleisten luovutusehtojen mukaan rakennuspaikat voidaan luovuttaa joko myymällä tai vuokraamalla. Vuokra-aika on enintään 50 vuotta. Vuokran määrä on ensimmäisenä vuonna 5 % kauppahinnasta ja se sidotaan elinkustannusindeksiin. Käytännössä kaikki omakotitalotontit on luovutettu myymällä ja vuokraus on tullut kyseeseen osassa rivi- ja kerrostalotontteja. Yleisissä luovutusehdoissa on määräykset mm. rakennuspaikalle rakennettavan kerrosalan määrästä sekä rakentamisajasta. Rakennuslupa tulee hakea vuoden kuluessa ja rakentamisen tulee tapahtua kolmen vuoden kuluessa kaupantekohetkestä. Näiden velvoitteiden turvaamiseksi luovutuskirjaan sisällytetään määräys sopimussakosta.

13 Rakennuspaikkojen luovutushinnat Asemakaavan AO-tontit Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaava-alueiden rakennuspaikkojen myyntihinnat, jotka ovat tulleet voimaan Yksittäisiä tontteja on myyty myös tarjousmenettelyllä, mikäli esim. sijainti on ollut erityisen hyvä. Asemakaavan mukaisten omakotitonttien hinnat vaihtelevat noin 5000 eurosta noin euroon. Hinnat vaihtelevat noin 4-19 euroa / m². Kalleimmat tontit sijaitsevat keskustassa. Asemakaavan rivi- ja kerrostalorakennuspaikat Asemakaavan yritystontit Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti rivi- ja kerrostalorakennuspaikkojen hinnat kaava-alueella vaihtelevat 45 / krs-m² /krs-m². Yritystonttien hinnat vaihtelevat Oripohjan, Neron ja Vehkalahden alueilla 2-6 / m². Valtatien varren tonttien hinnoittelu päätetään kuitenkin erikseen. Kylätontit Kylätonttien hinnat vaihtelevat 1,5 5 / m². Talviaisten tonttien hinta päätetään erikseen Rakennuspaikkojen luovutusmäärät MYYNNIT Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 kappaletta AO AR 1 2 AK 1 lomatontit 1 yritystontit 3 2 muuta Männikön talouskeskus Asevarikon alue Naappilan ja Talviaisten koulut Vihasjärven asuintalo Puharilan koulu Oriveden ent. asema 1.75 Rakennuspaikkojen luovutuksen ongelmat Tällä hetkellä rakennuspaikkoja on määrällisesti riittävästi. Laadun osalta ongelmia on jonkin verran kysynnän ja tarjonnan suhteen mm. sijainnin ja tonttien laadun osalta. Esimerkiksi rinnetontteja on maasto-olosuhteista johtuen kysyntään nähden liikaa. Omakotitontteja on määrällisesti enemmän asemanseudulla. Ongelmia on ollut myös tonttien rakentumisessa. Rakentamisvelvoitteita ei ole täytetty määräajassa.

14 1.8 Maapolitiikan organisaatio 14 Ylintä päätösvaltaa maapolitiikassa käyttää sekä maanluovutus ja -hankinta-asioiden että kaavoitusasioiden osalta kaupunginvaltuusto. Huomattavassa määrin on ratkaisuvaltaa siirretty kaupunginhallitukselle, jonka päätettävissä on mm: kiinteistöjen ja maa-alueiden ostaminen ja luovuttaminen, kun hinta, vaihtoarvo tai korvaus on yli euroa, mutta enintään euroa lykkäyksen myöntäminen rakennuspaikkojen ja muiden alueiden myynti- tai vuokraehtojen mukaisen rakentamis- tai muun sellaisen velvollisuuden täyttämisestä sekä poikkeamisesta minimirakennusvelvoitteesta rivi- ja kerrostalotonttien sekä teollisuus- ja liiketonttien varaaminen yleisten perusteiden vahvistaminen kiinteän omaisuuden vuokralle antamista ja ottamista koskevissa asioissa asemakaavan tai asemakaavan muutoksen hyväksyminen, milloin muutokset eivät ole vaikutukseltaan merkittäviä maankäyttö- ja rakennuslain 97 :ssä tarkoitetun rakentamiskehotuksen antaminen sekä rakentamattoman tontin lunastus maankäyttö- ja rakennuslain 99 :n ja 100 :n mukaisen lunastusluvan hakeminen rakennuskiellon määrääminen ja pidentäminen yleis- tai asemakaavan laatimisen tai muuttamisen ollessa vireillä Asumis-, maankäyttö- ja elinkeinotoimikunnan tehtävänä on mm. ohjata kaupungin maankäytön suunnittelua ja maapolitiikkaa sekä asuntopolitiikkaa. Edelleen maapoliittisia asioita käsittelee ja osaltaan päättää ympäristölautakunta, jonka tehtävänä on mm. huolehtia kaavoituksen valmistelusta ja mittaustoimeen liittyvistä asioista sekä maa- ja metsätilojen hoidosta ja käytöstä. Ympäristölautakunnan päätettävissä on mm: - kaavahankkeisiin liittyvä laatimisvaiheen kuuleminen - kaupungin toimivallassa olevat poikkeusluvat ja suunnittelutarveratkaisut sekä lausunnot ELY-keskuksen päätettäviksi menevistä poikkeusluvista Rantayleiskaavahanketta valmistelee rantayleiskaavatoimikunta. Viranhaltijoista maankäyttöinsinööri hoitaa kaupungin maapolitiikkaa. Hänelle on delegoitu mm. alle euron kaupat sekä erillispientalotonttien varaukset ja kaupat, kun ne tapahtuvat yleisten myyntiehtojen mukaisesti. Lisäksi hän päättää siitä, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeutta. Maanmittausinsinöörille ja maankäyttöteknikolle on delegoitu alle euron puuston myynnit ja maankäyttöteknikko voi myös päättää omakotitonttien varaamisesta.

15 15 2 MAAPOLIIKAN TAVOITTEET JA KEINOT 2.1 Maapolitiikan tavoitteet 2.11 Strategiset tavoitteet Maapolitiikka on osa kaupungin strategiaa ja kaupungin kehittämistä. Maapolitiikalla palvellaan kaupungin asukkaiden ja elinkeinoelämän etuja turvaamalla kaupungin suunnitelmallinen ja taloudellinen yhdyskuntakehitys sekä viihtyisä elinympäristö Muut tavoitteet Maapolitiikan tärkein tavoite on varmistaa, että kaupungin kehittämisen kannalta tärkeät alueet saadaan hankittua oikeilta paikoilta oikeaan aikaan ja kohtuullisin hinnoin. Järkevän ja suunnitelmallisen yhdyskuntakehityksen turvaaminen Maanhinnan kohtuullinen taso Maahan liittyvien ongelmien ratkaiseminen Yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttaminen Hankkimalla maa-alueet kaupungin omistukseen hyvissä ajoin ennen kaavoitusta mahdollisimman laajoina kokonaisuuksina voidaan parhaiten turvata järkevää ja suunnitelmallista yhdyskuntakehitystä. Maanhankinnoissa tulee käyttää yhtenäisin perustein määräytyvää hintatasoa, jolloin myös yhdenvertaisuusperiaate toteutuu. Sama pätee myös tonttien luovutuksessa. Tontinluovutuksen ollessa merkittävässä määrin kaupungin käsissä, myös tonttien hinnat voidaan pitää kohtuullisella tasolla ja siten edistää asukkaiden ja työvoiman saamista kaupunkiin. Lainsäädäntö tukee monin tavoin kaupungin maapolitiikan harjoittamista ja antaa mahdollisuuksia maahan liittyvien ongelmien (esim. saatavuus, hinta ) ratkaisemiseen. 2.2 Maapolitiikan keinot 2.21 Maanhankinnan keinot Maata tulee hankkia riittävästi siten, että hankinnoilla varmistetaan noin viiden vuoden tonttireservi eri tarkoituksiin sekä noin 5-10 vuoden raakamaareservi. Maanhankinnat suunnataan nykyistä yhdyskuntarakennetta tukevasti ja mahdollisuuksien mukaan nykyisiä raakamaa-alueita laajentaen. Jatkossa hankinnat suunnataan etenkin vireillä olevan yleiskaavan laajenemisalueille. Maanhankintaa kohdistetaan myös toteutumattomille ja saneerattaville asemakaava-alueille sekä mm. puistoalueille. Edelleen hankintoja kohdistetaan myös vaihtoalueiksi sopiville alueille, lähinnä metsämaille. Kaupunki ei hanki rakentamista varten maita kyläalueilta, mutta pyrkii edistämään mahdollisuuksien mukaan yksityistä tontin myyntiä esim. tonttipörssillä. Ensisijaisesti pyritään käyttämään vapaaehtoisia kauppoja sekä vaihtoja, mutta tarvittaessa käytetään myös muita lainsäädännön mahdollistamia keinoja, esimerkiksi lunastusta. Maata pyritään hankkimaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mieluiten vähintään 5-10 vuotta ennen alueiden suunniteltua käyttöönottoa. Tällä varmistetaan kaavoitukselle ja kunnallistekniikan suunnittelulle ja rakentamiselle riittävä liikkumavara. Rakentamiskehotuksia, maankäyttösopimuksia ja kehittämisaluemenettelyä käsitellään kohdassa 2.25.

16 2.22 Maanluovutuksen keinot Luovutusmuodot Kaupungin kannalta pitkällä tähtäimellä edullisin luovutusmuoto on vuokraus. Luovutus vuokraamalla helpottaa myös mahdollisia myöhempiä kaavan saneeraustilanteita. Nykyisten luovutusehtojen mukaan vaihtoehtoja ovat myynti tai vuokraus. Vuokran määrä on ensimmäisenä vuonna 5 % kauppahinnasta ja se sidotaan elinkustannusindeksiin. Käytännössä kuitenkin lähes poikkeuksetta omakotitontit on haluttu ostaa. Osin ostamisen suosioon lienee vaikuttanut myös Oriveden suhteellisen edullinen hintataso. Jatkossakin kaupunki luovuttaa tontit kysynnän mukaan joko vuokraamalla tai myymällä Muut luovutusehdot Muita luovutusehtoja ovat mm. vuokra-ajan pituus, jonka enimmäisaika tällä hetkellä on 50 vuotta sekä sopimussakot. Nämä säilytetään ainakin toistaiseksi ennallaan Luovutusjärjestelmä ja -perusteet Omakotitontteja on kaupungilla ollut tarjolla riittävästi siten, että hakemukset on voitu pääsääntöisesti hyväksyä. Varaukset ja myynnit tehdään hakemusten aikajärjestyksessä. Tontit ovat pääsääntöisesti koko ajan varattavissa. Kysynnän joskus mahdollisesti kasvaessa tulee harkita perusteet, joilla tonttien luovuttaminen ratkaistaan. Rivi- ja kerrostalotontit sekä teollisuus- ja liiketontit luovutetaan yleensä joko varausten tai tarjousmenettelyn kautta. Päätökset varauksista tekee kaupunginhallitus ja niissä käytetään hankekohtaista harkintaa ottaen huomioon mm. hankkeen työllistävä merkitys. Tarjousmenettely on tullut kyseeseen lähinnä tilanteissa, joissa tarjolla on yksittäinen muusta tarjonnasta poikkeava tontti, esim. keskustan liiketontti tai yksittäiset omakotitontit, joiden sijainti tai muut olosuhteet (esim. näköala) ovat erityisen houkuttelevat. Tällä hetkellä ei näyttäisi olevan tarvetta määritellä erityisiä luovutusperusteita, mutta tilannetta seurataan ja tarvittaessa luovutusperusteita täsmennetään. Muutoin jatketaan edellä mainituin menettelyin. Kyläalueilla tehdään yhteistyötä yksityisten kanssa mm. tonttien markkinoinnissa Luovutushinnat Tampereen kaupunkiseudun hintatasoon verraten Oriveden tonttien hintataso on varsin edullinen. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut erityisen vilkkaaseen kysyntään. Uusien pientaloalueiden tonttien hinnoittelu on pyritty tekemään vähintään omakustannusperusteisesti huomioon ottaen raakamaahankinnan sekä alueiden toteutuskustannukset. Yritystonttien hinnoittelu on varsin edullinen ja vahvasti subventoitu. Osalla tonteista se kattaa lähinnä vain raakamaakustannukset. Oripohjan alueen laajennuksen yhteydessä määritellään uudelleen yritystonttien hintataso.

17 Markkinointi Tonttimarkkinoinnissa on käytetty keinoina mm. lehti-ilmoituksia, kaupungin internetsivuja, etuovi.com sivustoa, radiomainontaa, facebookia ja erilaisia messutapahtumia (astamessut, kotivisio messut ja kaupungin omat tonttipäivät). Varsinaisia alennuskampanjoita ei ole käytetty. Hintojen noustessa on käytetty vielä nyt vanhaan hintaan ilmoittelua. Hintojen noustessa on huonosti kaupaksi meneviä esim. haasteellisemman maaperän tonttien osalta jätetty korotuksia tekemättä. Markkinointia tulee tehostaa ja pyrkiä entistä paremmin erottumaan muista kunnista. Kyläalueilla tehdään yhteistyötä yksityisten kanssa tonttien markkinoinnissa Kaavoituksen keinot 2.24 Verotuksen keinot 2.25 Muut keinot Uudella keskustan yleiskaavalla on tarkoitus osoittaa kaupungin rakentamisalueet siten, että kaupunkiin muodostuu entistäkin taloudellisempi, toimivampi ja viihtyisämpi elinympäristö. Yleiskaavan tavoitteeksi tulee asettaa kaupunkirakenteen tiivistäminen ja viihtyisien asuin- ja työpaikka-alueiden luominen. Tavoiteasettelussa otetaan huomioon maapoliittisen ohjelman käsittelyn yhteydessä (mm. työpajassa) esillä olleet maankäytön tavoitteet. Erityistä huomiota kiinnitetään ranta-alueiden hyödyntämiseen ja asemanseudun kehittämiseen. Tiivistämisen yhteydessä on tärkeää varata riittävästi laadukkaita viheralueita. Ajantasainen yleiskaava luo hyvän pohjan maanhankinnalle ja asemakaavoitukselle. Oriveden rantaosayleiskaavassa määritellään edullisuusvyöhykkeet, joiden avulla pysyvää asutusta pyritään suuntaamaan alueille, joille palvelut pystytään järjestämään kohtuullisin kustannuksin. Tällöin otetaan huomioon mm. että koulukyyteihin kuluva aika ei muodostu kohtuuttoman pitkäksi. Asemakaavat laaditaan edelleen pääsääntöisesti kaupungin omistamalle maalle. Asemakaavan muutoksissa voidaan tarvittaessa käyttää maankäyttösopimuksia (kohta 2.25). Pieniä yksityisten omistamia alueita voidaan ottaa kaavaan mukaan yhtenäisen kaava-alueen muodostamiseksi ilman maankäyttösopimuksia. Kaupungissa on jo useita vuosia ollut käytössä korotettu kiinteistövero rakentamattomille tonteille. Korotettu kiinteistövero on nostettu korkeimmalle lain mahdollistamalle tasolle, jossa se pidetään myös jatkossa. Rakennusjärjestys Oriveden rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestys on syytä uusia viimeistään valtuustokauden alussa. Rakennusjärjestyksessä määritellään mm. suunnittelutarvealueet. Rakennusjärjestyksessä on lisäksi määräyksiä mm. tonttikoosta sekä rakentamisen määrästä asemakaava-alueiden ulkopuolella.

18 Rakentamiskehotukset 18 Yksityisten omistuksessa olevien rakentamattomien rakennuspaikkojen määrä on viime vuosina selvästi vähentynyt mm. korotetun kiinteistöveron johdosta. Korotettu kiinteistövero on vauhdittanut niiden myyntiä kaupungille sekä rakentumista muutoin. Yksi keino vauhdittaa niiden rakentumista on rakentamiskehotukset (MRL 97 ). Mikäli tonttia ei rakenneta kolmen vuoden kuluessa rakentamiskehotuksen antamisesta, syntyy kaupungille oikeus lunastaa tontti. Kaupunki seuraa rakennuspaikkojen rakentumista ja ryhtyy tarvittaessa antamaan rakentamiskehotuksia etenkin sellaisilla alueilla jossa kysyntä suhteessa kaupungin tarjolla oleviin tontteihin on suurta. Rakentamiskehotukset kannattaa antaa alue kerrallaan, jotta tarjonta ja kysyntä pysyvät paremmin tasapainossa ja mahdolliset lunastukset eivät kasaannu yhdelle vuodelle. Kehittämisaluemenettely MRL 110 :n mukaan kaupunki voi enintään 10 vuoden ajaksi nimetä yhden tai useamman rajatun alueen kehittämisalueeksi. Päätös kehittämisalueeksi nimeämisestä voidaan tehdä yleis- ja asemakaavan muuttamista koskevan päätöksen yhteydessä taikka oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai asemakaavassa. Päätös kehittämisalueesta voidaan tehdä myös erillisenä, milloin kaavan laatiminen tai muuttaminen ei alueen kehittämiseksi ole tarpeen. Päätöksestä tai kaavasta tulee ilmetä, mitä erityisjärjestelyjä alueella sovelletaan. Näitä voivat olla mm. kiinteistöjärjestelyt, kehittämismaksut, laajennettu etuoston käyttö sekä erityiset tukitoimet. Kaupunki harkitsee alueiden osoittamista kehittämisalueiksi tarvittaessa tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Maankäyttösopimukset Maankäyttösopimuksia ei solmita raakamaa-alueiden (mukaan lukien asemakaavan maaja metsätalousalueet) osalta. Alueet hankintaan kaupungin omistukseen ennen kaavoitusta. Kaavanmuutoshankkeissa maankäyttösopimuksia käytetään mikäli rakennusoikeudet kaavalla kasvavat vähäistä enemmän. Teknisiä muutoksia ei tällöin oteta huomioon (esim. kerrosalan laskentatavan muutokset). Sopimuksilla peritään kaupungille aiheutuvien yhdyskuntarakentamisen kustannusten kattamiseksi korvauksia vastaavaan tapaan kuin jäljempänä kohdassa kehittämiskorvaukset. Sopimusmenettely on MRL:n mukaan ensisijainen menettely. Kehittämiskorvaukset Kehittämiskorvauksia voidaan MRL 91 c :n mukaan periä maanomistajilta, mikäli maankäyttösopimusta ei ole saatu syntymään. Niitä käytetään, mikäli sopimusta ei synny ja korvauksen perimisen edellytykset täyttyvät. Kehittämiskorvauksena peritään lain mahdollistama enimmäismäärä (tällä hetkellä enintään 60 % asemakaavasta johtuvasta asemakaavan mukaisen tontin arvonnoususta). Maankäytön toteuttamisohjelma Maankäytön toteutuksen suunnittelemiseksi ja sen kytkemiseksi mm. palvelujen toteuttamiseen on syytä laatia maankäytön toteuttamisohjelma. Tällainen on laadittu esim. rakennesuunnitelman toteuttamiseen liittyen. Maankäytön toteuttamisohjelma voitaisiin laatia aluksi esim. vuosille Sitä voitaisiin tarkistaa kerran valtuustokaudessa ja lisäksi tarpeen mukaan esim. yleiskaavan laadinnan yhteydessä.

19 19 3 MAAPOLITIIKAN ORGANISAATIO Maapolitiikan organisaatiossa ei tällä hetkellä ole suuria muutostarpeita. 4 MAANHANKINTASUUNNITELMA 4.1 Maanhankintatarve 4.11 Maanhankintatarve vuosina Vuoden 2014 määräaikaisen verovapauden aikana vireillä olleet maanhankinnat toteutuivat hyvin. Näin ollen painottuu maanhankintatarve vuosina lähinnä asemakaavan toteuttamiseen ja maankäytön tiivistämiseen liittyviin hankintoihin. Vaihtomaata käytettiin myös 2014 hankinnoissa, joten vaihtomaiden riittävyyttä tulee tarkkailla Maanhankintatarve vuoden 2020 jälkeen Maanhankintatarve vuoden 2020 jälkeen riippuu olennaisesti kysynnän kehittymisestä. Mikäli kysyntä palautuu taantumaa edeltävälle tasolle, tulisi raakamaata hankkia vähintään noin 8-10 ha vuodessa. Raakamaahankinnoissa tulee varautua paitsi asuinalueiksi myös yritysalueiksi soveltuvien raakamaa-alueiden hankintaan. Edelleen tulee varautua myös asemakaava-alueiden hankintoihin sekä vaihtomaa-alueisiin tarpeen mukaan. Vuoden 2020 jälkeistä hankintatarvetta täsmennetään maapoliittisen ohjelman tarkistuksen yhteydessä, jolloin on myös tarkempaa tietoa kysynnän kehittymisestä. 4.2 Maanhankinnan suuntaaminen 4.3 Maapolitiikan rahoitus Hankintojen suuntaamisessa käytetään apuna tulevaa laadittavaa yleiskaavaa. Lisäksi tulee ottaa huomioon kysyntä, jotta tarjolle saadaan kysyntää vastaavia tontteja. Viime vuosina maanhankintaan on ollut varattuna euroa vuodessa. Tämä on ollut keskimäärin riittävä taso. Koska vuonna 2014 saatiin verovapauden ansiosta hankittua normaalia enemmän raakamaata, voidaan määrärahatasoa lähivuosille tarvittaessa jopa hieman alentaa. Ainakin vuoden 2020 jälkeen tulisi määrärahaa kuitenkin varata ainakin noin euroa vuodessa, jotta raakamaahankintojen lisäksi voitaisiin tehdä myös muita edellä mainittuja tarpeellisia hankintoja. 5 TIIVISTELMÄ Tästä ohjelmasta on laadittu erillinen tiivistelmä powerpoint muodossa.