Suonenjoen kaupunki MAAPOLIITTINEN OHJELMA

Transkriptio

1 Suonenjoen kaupunki MAAPOLIITTINEN OHJELMA Tekninen lautakunta pp.kk.2017 Kaupunginhallitus pp.kk.2017 Kaupunginvaltuusto pp.kk.2017

2 Sisältö 1. Johdanto Lähtökohtia Lähtötietoja Suonenjoesta Väestökehitys Palvelut Elinkeinot Kaavoitustilanne sekä maankäyttöä koskevat päätökset ja sopimukset Maakuntakaavoitus Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Hajarakentaminen Kuopion seutua koskevat sopimukset Kaupungin maanomistus Tonttitarjonta Maapoliittisen ohjelman tavoitteet Maapolitiikan keinot Maanhankinnan keinot Vapaaehtoiset kaupat ja vaihto Kunnan etuosto-oikeus Lunastaminen Katualueen ilmaisluovutus Asemakaavan laatimiseen liittyvät keinot Maankäyttösopimukset Kehittämiskorvaus Kehittämisaluemenettely Asemakaavan rakentumista edistävät keinot Rakentamiskehotus ja rakentamiskehotukseen perustuva lunastus Rakentamattoman rakennuspaikan korotettu kiinteistövero Tonttien luovuttaminen Maapolitiikan toteuttaminen Euroopan yhteisön valtiontukisääntöjen soveltaminen kuntien maapolitiikassa Päätöksenteko ja maanhankintaan käytettävät määrärahat

3 1. Johdanto Suonenjoen kaupungin visio on olla elinvoimainen, hyvät peruspalvelut tarjoava viihtyisä mansikkakaupunki. Strategisiksi tavoitteiksi kaupunginvaltuusto on määritellyt talouden tasapainon, lapsiperheiden ja nuorten peruspalveluiden turvaamisen, panostuksen ennaltaehkäiseviin palveluihin, kasvua edistävän tontti- ja asuntotarjonnan, yrittäjyyteen kannustavan toimintaympäristön sekä kaupungin imagon vahvistamisen. Näihin tavoitteisiin pyritään kannustavalla elinkeinopolitiikalla, aktiivisella maankäyttö- ja asuntopolitiikalla, hyvillä peruspalveluilla ja tehokkaalla toimintatavalla. (Talousarvio 2017, Toiminta-ja taloussuunnitelma , KV ) Strategisten tavoitteiden toteutumista edistetään muun muassa maankäyttöpolitiikalla eli kaavoituksella ja maapolitiikalla. Kunnan maapolitiikka käsittää kunnan maanhankintaan ja kaavojen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset yhdyskuntien kehittämiselle. Maapolitiikan tavoite on aina yhtenäinen, kustannustehokas ja toimiva yhdyskuntarakenne. Hyvällä ja aktiivisella maapolitiikalla kunta pystyy tuottamaan kohtuuhintaisia tontteja kysyntää vastaavasti olemassa olevan palveluverkon yhteyteen. Maapolitiikan toteuttamisella on siten yhteys kunnan talouteen. Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa on linjattu kunnan maapoliittiset tavoitteet, periaatteet ja toimintatavat pitkällä tähtäimellä. Maapoliittisella ohjelmalla tuodaan lisäksi näkyväksi kunnan toiminnan ennustettavuus ja varmistetaan kansalaisten tasapuolinen kohtelu maapolitiikan keinoja käytettäessä. Ohjelman hyväksyy kaupunginvaltuusto ja se tarkistetaan valtuustokausittain. Suonenjoen kaupungilla on laadittu aiemmin vain yksi maapoliittinen ohjelma, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuonna Nyt valmisteilla oleva maapoliittinen ohjelma on laadittu nykytilanteen pohjalta tukemaan kaupungin strategiaa ja taloutta. Maapoliittisen ohjelman valmistelua on ohjannut kaupunginhallitus, ja ohjelman on koostanut kaavoittaja. 3

4 2. Lähtökohtia 2.1 Lähtötietoja Suonenjoesta Suonenjoen kunta on perustettu vuonna Suonenjoki muuttui kauppalaksi vuonna 1967 ja kaupungiksi vuonna Kaupungin pinta-ala on 862 km², josta vesipinta-alaa on 149 km². Kaupungin naapurikuntia ovat Kuopio, Leppävirta, Pieksämäki, Rautalampi ja Tervo. Suonenjoki sijaitsee Savon radan ja VT9:n varrella. Suonenjoen keskustasta on noin 50 kilometriä Kuopioon ja noin 90 kilometriä Jyväskylään Väestökehitys Suonenjoella oli asukkaita vuoden 2015 lopussa 7390 henkeä, joista 0-15-vuotiaita oli 14,2 %, vuotiaita 13,0 %, vuotiaita 44,4 % ja yli 64-vuotiaita 28,5 % (Tilastokeskus ). Vuonna 2014 väestöstä noin 72 % asui taajamassa ja 28 % haja-asutusalueella (Tilastokeskus ). Vuonna 1980 Suonenjoella oli asukkaita henkeä, joten väkiluku on vähentynyt Suonenjoella lähes viidenneksellä (18,9 %) viimeisten 35 vuoden aikana. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2015) mukaan Suonenjoella on noin asukasta vuonna 2030 ja noin 6930 asukasta vuonna Ennusteissa on otettu huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden, kuntien välisen muuton sekä siirtolaisuuden vaikutukset. Alla olevassa taulukossa on esitetty väestömäärät ikäluokittain vuoden 2015 tilanteesta alkaen verrattuna vuoden 2040 ennusteeseen. Taulukko. Väestö ikäluokittain vuosina (Tilastokeskus 2015). Ikäluokka Väestö yhteensä Palvelut Suonenjoen keskustaajamassa sijaitsee terveyskeskus, lukio, yhtenäiskoulu (luokat 1-9), Sammalselän koulu (luokat 1-6) sekä Kopolan, Valkeisenmäen ja Metsolan päiväkodit. Iisveden taajamassa sijaitsee Iisveden koulu ja päiväkoti. Lisäksi Lempyyllä sijaitsee koulu (luokat 1-6) Elinkeinot Kaupungissa oli työpaikkoja 2428 paikkaa vuonna Alkutuotannon osuus työpaikoista oli 9,6 %, jalostuksen 24,5 % ja palvelujen osuus 63,9 %. Tärkeimmät toimialat olivat sosiaali- ja terveyspalvelut, teollisuus (elintarvikkeiden valmistus sekä sahatavaran ja puutuotteiden valmistus), 4

5 tukku- ja vähittäiskauppa sekä moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ja maa- ja metsätalous. (Tilastokeskus 2017.) Työllisyysaste eli vuotiaiden työllisten osuus saman ikäisestä väestöstä oli 61,1 % vuonna Kaupungin työpaikkaomavaraisuus eli alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman suhde oli 91,0 % vuonna (Tilastokeskus 2017.) 2.2 Kaavoitustilanne sekä maankäyttöä koskevat päätökset ja sopimukset Kaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 132/1999), jonka mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja, yhteysverkostoja sekä energiahuoltoa Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö. Suonenjoella on voimassa Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 (vahvistettu v. 2011), Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava (vahvistettu v. 2014) ja Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 (vahvistettu v. 2016). Maakuntakaavassa on osoitettu Suonenjoen taajamatoimintojen alueelle yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve merkintä. Merkinnällä osoitetaan sellaiset yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tavoiteltavat eheyttämistarpeet, joilla voidaan katsoa olevan ylikunnallista merkitystä. Aluetta tulee kehittää joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvana tehokkaasti rakennettuna keskustatoimintojen alueena. 5

6 Ote Pohjois-Savon maakuntakaavayhdistelmäkartasta, jossa taajamatoimintojen alue on osoitettu vaalean ruskealla ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve nuolimerkinnällä Yleiskaavoitus Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan. Suonenjoen taajama-alueen rakentamista ohjaa pääosiltaan vuonna 2010 voimaan tullut osayleiskaava. Lintharjun osayleiskaava, joka on tullut voimaan vuonna 2016, ohjaa taajaman läheisyydessä sijaitsevan tärkeän virkistys- ja ulkoilualueen maankäyttöä. 6

7 Suonenjoen kaavoitustilanne Asemakaavoitus Asemakaava tulee laatia alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Suonenjoella on asemakaavoitettuja alueita yhteensä noin 750 ha (tilanne 10/2016). Suonenjoen kaupunki on määrittänyt strategiakseen maankäytön osalta muun muassa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen. Painopiste on keskustan suunnittelussa, jolla edistetään asemaseudun kehittämistä sekä kerrostalorakentamista. Kaupunki on toteuttanut strategiaa muuttamalla asema- 7

8 kaavaa joukkoliikenteen edellytysten parantamiseksi sekä uuden asuinrakentamisen mahdollistamiseksi ydinkeskustassa. Asemakaavamuutokset ovat mahdollistaneet vuonna 2016 Suonenjoen aseman mittavat rata-, alikulku- ja hissimuutokset, jotka on toteuttanut Liikennevirasto. Vuosittain laadittavasta kaavoituskatsauksesta löytyy lisätietoja kaavoituksen nykytilanteesta sekä vireillä olevista ja tulevista kaavahankkeista Hajarakentaminen Suonenjoen kaupunginhallitus on hyväksynyt haja-asutusalueen rakennuspaikkamäärän mitoitusperiaatteet vuonna 2008 (KH ). Mitoitusperiaatteet on laadittu valmisteluohjeeksi lupa-asioiden ratkaisemisessa. Mitoitusperiaatteet koskevat sisämaan rakentamista haja-asutusalueella, joka on jaettu kolmeen edullisuusvyöhykkeeseen sen perusteella, miten ne sijaitsevat yhdyskuntarakenteen, vakituisen asutuksen ja taajaman kasvusuuntien suhteen. Mitoitusperiaatteet ovat päälinjoiltaan käyttökelpoiset lupa-asioiden valmistelussa. Ne tullaan kuitenkin päivittämään erillisessä valmistelussa Kuopion seutua koskevat sopimukset Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli Loikka 2030 on aluerakennetta koskeva strateginen päätös, jonka pohjalta määritetään maankäytön tavoiteltu kehitys vuoteen Loikka 2030 rakennemallin ja yhteistyösopimuksen ovat hyväksyneet ja allekirjoittaneet vuonna 2013 Kuopio, Leppävirta, Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi, Tuusniemi ja Suonenjoki. Loikka 2030 rakennemallissa on määritetty seudun yhteiset tavoitteet, joita ovat asumisvaihtoehtojen tarjoaminen eri elämäntapoihin ja tilanteisiin, houkuttelevien ja vaihtoehtoisten sijoittumiskohteiden luominen nykyisille ja uusille yrityksille pääliikenneväylien läheisyydestä, palvelujen kehittäminen toimiviksi, joustaviksi ja helposti saavutettaviksi maankäyttöä ja liikkumista ohjaamalla ja kehittämällä, pääväyliä (VT5 ja VT9), ratayhteyden ja niiden solmukohtien (liittymät, asemaseudut) kehittäminen, matkailun kehittäminen voimakkaasti, työpaikka-alueiden, joukkoliikenteen ja palveluverkon kehittäminen yli kuntarajojen ikärakenteen muutos huomioiden sekä yhdyskuntarakenteen luominen ilmastonmuutosta torjuvaksi, eheäksi ja ekologiseksi. 8

9 Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli, Loikka Kaupungin maanomistus Kaupungin omistuksessa on maa-alueita yhteensä noin 815 ha. Metsäalueita Suonenjoen kaupungilla on yhteensä noin 340 ha, joista noin 120 ha on luonnonsuojelualuetta. (Tilanne 10/2016.) Asemakaavassa osoitettuja puistoalueita on yhteensä noin 140 ha, joista kaupunki omistaa noin 84 %. Yksityisen omistuksessa olevia asemakaavan mukaisia puistoalueita on noin 22 ha (Tilanne 10/2016). 9

10 Kaupungin maanomistus ja yleiskaavan mukaiset kasvusuunnat (teollisuus ja asuminen). 2.4 Tonttitarjonta Asemakaava-alueella kaupungilla on rakentamiseen valmiita omakotitalotontteja yhteensä 37 kpl. Kaupungin omistamia ilman kunnallistekniikkaa (katu ja vesihuolto) olevia tontteja on yhteensä 18 kpl, jotka sijaitsevat pääasiassa Notkolassa. Kaupungilla ei ole omarantaisia tontteja. Yksityisten omistuksessa olevia omakotitalotontteja kunnallistekniikan piirissä asemakaava-alueella on yhteensä 81 kpl. Suvilahden alueella rakentamattomia tontteja on 25, joista viisi on omarantaisia. Käpylän alueella on 13 rakentamatonta tonttia. Muutoin rakentamattomat tontit sijaitsevat tasaisesti ympäri kaupunkia. Yksityisten omistuksessa olevia tontteja, jotka eivät ole kunnallistekniikan piirissä, on yhteensä 77 kpl. 10

11 Rakentamattomien omakotitalotonttien määrä asemakaava-alueeella. (Tilanne 10/2016). RAKENTAMATTOMAT OMAKOTITALOTONTIT ASEMAKAAVA-ALUEELLA Kunnallistekniikka valmiina Kunnallistekniikka puuttuu Yhteensä Omistajana kaupunki Omistajana yksityinen ym Yhteensä Haja-asutusalueella kaupungilla on myynnissä yhteensä kaksi tonttia Lempyyllä ja Jalkalassa. Asemakaavoitettuja kerrostalotontteja kaupungin omistuksessa on Herralantien varrella noin 5-6 kerrostalolle. Lisäksi kerrostalotontteja on Metsolantiellä, Päivölänkadulla ja Savonkadulla yhteensä 4 kpl. Yksityisen omistuksessa on yksi kerrostalotontti Asemakadulla. Asemakaavoitettuja rivitalotontteja kaupungin omistuksessa on noin 7-8 tonttia sijaiten Herralantiellä, Tiedonkaarella, Kievarinpolulla, Aapispolulla, Rännälinkadulla, Väinönkadulla ja Koulukadulla. Yksityisen omistuksessa olevia rivitalotontteja/-alueita on yhteensä neljä Hovintien varrella ja Iisvedellä. Asemakaavoitettuja teollisuusalueita kaupungin omistuksessa on noin 13,0 hehtaarin verran Lintikonkadulla, Raviradankadulla, Varastotiellä, Piimänkadulla ja Kymintiellä. Näistä alueista on varattu noin 6 hehtaaria olemassa olevien yritysten laajentumiselle. Asemakaavoitettuja liiketontteja kaupungilla on noin 5,0 hehtaarin (noin 7 tonttia) verran Yrittäjänkadulla, Lintikonkadulla, Kauppiaankadulla, Herralantiellä ja Iisvedentiellä. Herralantien varrella sijaitsevalle tontille on mahdollista rakentaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Palveluasumiseen osoitettuja rakentamattomia tontteja ei ole kaupungin omistuksessa. Kaupungin omistamat heti rakennettavissa olevat pientalotontit löytyvät kaupungin kotisivuilta Uusille rakennuspaikoille myönnetyt omakotitalon rakennusluvat vuosina Lähde: Rakennusvalvonnan tietojärjestelmä Facta 10/2016. UUSILLE RAKENNUSPAIKOILLE MYÖNNETYT OMAKOTITALON RAKENNUSLUVAT Asemakaava-alue Haja-asutusalue Yhteensä

12 Laskennallinen asuntojen tuotantotarve Suonenjoella on osoitettu alla olevissa taulukoissa. (Pohjois-Savon liitto 2008). 3. Maapoliittisen ohjelman tavoitteet Kuntien yhtenä tehtävänä on maankäyttö- ja rakennuslain 20 :n mukaisesti maapolitiikan harjoittaminen. Maapolitiikan tavoite on aina yhtenäinen, kustannustehokas ja toimiva yhdyskuntarakenne, johon pyritään hankkimalla maata oikeasta paikasta, oikeaan aikaan ja kohtuulliseen hintaan. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 a :n mukaan maapolitiikka käsittää kunnan maanhankintaan ja kaavojen toteuttamisen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset yhdyskuntien kehittämiselle. Kustannustehokkaan yhdyskuntarakenteen takia on tärkeää priorisoida ja kehittää strategisesti tärkeitä alueita. Suunnitelmien tulee perustua realistisiin ennusteisiin, ja toteuttaminen tulee ohjata olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Suonenjoen osalta tärkeimmät maapolitiikan tavoitteet ovat: yhdyskuntarakenteen kehittymisen ja toteutumisen ohjaaminen maankäytön suunnitelmien mukaisesti, tarpeellisten raakamaa-alueiden hankkiminen yhdyskuntarakentamista varten, monipuolisen ja kohtuuhintaisen asuntotonttituotannon varmistaminen kysyntää vastaavasti olemassa olevan palvelurakenteen yhteyteen yritystonttituotannon varmistaminen riittävien virkistysalueiden hankkiminen kaupungin omistukseen ja asukkaiden käyttöön, 12

13 maan kohtuullinen hintataso, edellytysten luominen hajarakentamisen ohjaamiseksi ja osapuolten tasapuolisen kohtelun varmistaminen maapolitiikkaan liittyvissä asioissa. 4. Maapolitiikan keinot Maapolitiikan keinot voidaan jakaa maanhankinnan keinoihin, kaavojen laatimiseen liittyviin keinoihin sekä kaavojen toteutumista edistäviin keinoihin. Kunnan edun mukaista on sisällyttää kaikki lain mahdollistamat keinot maapoliittisiin linjauksiin ja käyttää niitä tarpeen mukaan. 4.1 Maanhankinnan keinot Yhdyskuntarakenteen järjestelmällinen toteuttaminen edellyttää kunnalta riittävää omaa maanomistusta yleiskaavan mukaisilta kasvusuunnilta. Kunnan omalle maalle kaavoittaminen mahdollistaa joutuisamman kaavaprosessin ja oikein ajoitetun yhdyskuntatekniikan rakentamisen, joka voidaan rahoittaa kaavoituksen tuomalla maanarvon nousulla Vapaaehtoiset kaupat ja vaihto Kuntien maanhankinnan tulee perustua ensisijaisesti osapuolten vapaaehtoisuuteen eli kauppoihin ja vaihtoihin, joissa luovutuksen kohde on käyvän hinnan mukainen. Kunnan tulee hankkia maata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, noin 5-10 vuotta ennen asemakaavoitusta. Suonenjoen kaupunki hankkii tarpeelliset maa-alueet omistukseensa ensisijaisesti vapaaehtoisilla kaupoilla tai vaihdoilla käypään hintaan Kunnan etuosto-oikeus Etuostolain mukaan kunta voi hankkia maata käyttämällä etuosto-oikeutta. Tällöin kunta tulee alkuperäisen ostajan tilalle alueellaan sijaitsevan kiinteistön kaupassa. Etuosto-oikeus koskee maan hankkimista yhdyskuntarakentamista tai virkistys- ja suojelutarkoituksia varten, ja sitä voi käyttää vain yli m²:n kiinteistöjen kaupoissa. Yhdyskuntarakentamista on asunto-, liike- ja teollisuusrakennusten sekä julkisten rakennusten rakentaminen ja lisäksi myös liikenne- ja puistoalueiden rakentaminen. Etuosto-oikeutta käyttäessään kuntien tulee huolehtia siitä, ettei hinta ylitä käypää hintatasoa. Suonenjoen kaupunki käyttää tarvittaessa etuosto-oikeutta kaupungin strategioiden toteuttamiseksi Lunastaminen Kunnalla on mahdollisuus lunastaa maata yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin, mikäli maanhankinnassa ei päästä sopimukseen maanomistajan kanssa ja yleinen tarve edellyttää maanhankintaa. Lunastusmahdollisuuksista ja -velvoitteista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 96 ja :ssä. 13

14 Lunastus ilman kaavaa on mahdollista maankäyttö- ja rakennuslain 99 :n perusteella, mikäli aluetta tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten ja yleinen etu sitä vaatii. Lunastus edellyttää lunastuslupaa ympäristöministeriöltä. Maakuntakaavan perusteella kunnalla on mahdollisuus lunastukseen maankäyttö- ja rakennuslain 99 :n perusteella, kun se on tarpeellista maakuntakaavan toteuttamiseksi valtion, seudun, kuntayhtymän tai kunnan väestön yhteisiä tarpeita varten. Lunastus edellyttää lunastuslupaa ympäristöministeriöltä. Yleiskaavan perusteella kunta saa maankäyttö- ja rakennuslain 99 :n perusteella lunastaa, mikäli alue on osoitettu yleiskaavassa liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmalliseen yhdyskuntakehitykseen. Lunastettava alue voi sisältää asunto- ja yhdyskuntarakentamisen osalta myös virkistys- ja suojelualuetta. Saman pykälän perusteella kunta voi lunastaa myös alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle. Lunastusedellyttää lunastuslupaa ympäristöministeriöltä. Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain 100 :n mukaan oikeus lunastaa asemakaavan mukainen rakennuskortteli tai muu alue, mikäli se on yleisen tarpeen vaatimaa ja kaavan toteuttamisen näkökulmasta perusteltua. Lunastusta varten tarvitaan lupa ympäristöministeriöltä. Kunta saa maankäyttö- ja rakennuslain 96 :n mukaan lunastaa suoraan asemakaavan perusteella kaavan mukaisen yleisen alueen tai yleisen rakennuksen tontin, joka on tarkoitettu kunnan laitokselle tai kunnan muihin tarpeisiin. Kunnalle voi syntyä lunastusvelvoite maankäyttö- ja rakennuslain 101 :n mukaan yleis- tai asemakaavan perusteella, jos alue on osoitettu kaavassa muuhun kuin rakennustoimintaan, eikä maanomistaja voi sen takia käyttää aluettaan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. Suonenjoen kaupunki käyttää lunastusta maanhankinnassa, mikäli tarvittavia alueita ei saada hankittua vapaaehtoisilla kaupoilla käypään hintaan Katualueen ilmaisluovutus Kaupungilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen ilmaisluovutusvelvollisuuden perusteella oikeus saada haltuunsa korvauksetta ensimmäisen asemakaavan mukainen katualue. 4.2 Asemakaavan laatimiseen liittyvät keinot Asemakaavan laatimiseen liittyvät keinot koskevat erityisesti tilanteita, joissa asemakaava laaditaan yksityisen omistamalle maalle. Asemakaavoituksesta voi aiheutua kunnalle kustannuksia muun muassa suunnittelusta, kunnallistekniikan rakentamisesta tai sen muutoksista ja parantamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella maanomistajat ovat velvollisia osallistumaan yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin, mikäli kaavan laatimisesta aiheutuu heille merkittävää hyötyä Maankäyttösopimukset Maankäyttösopimuksissa kunta ja maanomistaja sopivat asemakaavan toteuttamiseen liittyvistä velvoitteista ja oikeuksista osapuolten välillä sekä kustannusten maksamisesta silloin, kun asemakaava laaditaan muun kuin kunnan omistamalle maalle. Maankäyttösopimuksen tulee olla allekirjoitettu ennen asemakaavan hyväksymistä kaupunginvaltuustossa. 14

15 Suonenjoen kaupunki käyttää maankäyttösopimuksia sellaisissa kaavahankkeissa, jotka tuottavat maanomistajalle merkittävää hyötyä ja kaavan toteuttaminen edellyttää kunnallistekniikan rakentamista. Kaupunki voi käyttää maankäyttösopimusta myös muissa erityisissä hankkeissa, kuten pilaantuneita maa-alueita sisältävät hankkeet Kehittämiskorvaus Kunnalla on mahdollisuus periä yhdyskuntarakentamisen kustannuksia maanomistajalta asemakaavan hyväksymisen jälkeen kehittämiskorvauksella, mikäli niistä ei ole päästy sopimukseen ja kaava tuo maanomistajalle merkittävää hyötyä. Suonenjoen kaupunki käyttää tarvittaessa kehittämiskorvausmenettelyä Kehittämisaluemenettely Kunta voi maankäyttö- ja rakennuslain perusteella päättää rakennetun tai rakentamattoman alueen kehittämisalueeksi nimeämisestä 10 vuoden ajaksi, mikäli alueen kehittäminen edellyttää erityisiä kehittämis- tai toteuttamistoimenpiteitä. Rakennetun alueen osalta nämä erityiset toimenpiteet voivat koskea sen uudistamista, suojelemista, elinympäristön parantamista, käyttötarkoituksen muuttamista tai muuta yleistä tarvetta. Rakentamattoman alueen rakentamisen tulee liittyä asunto- ja elinkeinopoliittisiin tarpeisiin, joiden täyttäminen vaatii alueen maanomistuksen pirstoutuneisuuden, kiinteistöjaotuksen hajanaisuuden tai muiden vastaavien syiden takia erityisiä toimenpiteitä. Suonenjoen kaupunki käyttää tarvittaessa kehittämisaluemenettelyä. 4.3 Asemakaavan rakentumista edistävät keinot Seuraavat keinot koskevat yksityisten maille laadittuja asemakaava-alueita. Keinojen käyttämiseen tarpeellisuuteen vaikuttaa tonttien kysyntä Rakentamiskehotus ja rakentamiskehotukseen perustuva lunastus Rakentamiskehotuksen ensisijaisena tarkoituksena on saada asemakaavan mukaiset rakentamattomat tontit rakennetuiksi. Kunta voi antaa maankäyttö- ja rakennuslain perusteella rakentamiskehotuksen, kun asemakaava on ollut voimassa vähintään kaksi vuotta. Mikäli tonttia ei ole rakennettu vaatimusten mukaisesti kolmen vuoden kuluessa kehotuksen antamisesta, kunnalla on oikeus lunastaa tontti ilman erillistä lunastuslupaa. Lunastus perustuu tontin käypään hintaan. Suonenjoen kaupunki käyttää tarvittaessa rakentamiskehotusta Rakentamattoman rakennuspaikan korotettu kiinteistövero Kunnat voivat määrätä kiinteistöverolain perusteella korotetun kiinteistöveron kunnallistekniikan piirissä olevalle rakentamattomalle rakennuspaikalle. Rakentamattoman rakennuspaikan verotuksella pyritään edistämään kunnallistekniikan piirissä olevien tonttien rakentumista. Kunnanvaltuustolla on mahdollisuus päättää asemakaava-alueella sijaitsevan rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentiksi 2,00 6,00. Veron korottamisen edellytyksenä on, että asemakaava on ollut voimassa vähintään vuoden ennen kalenterivuoden alkua. 15

16 Suonenjoen kaupunki käyttää tarvittaessa korotettua kiinteistöveroa. 4.4 Tonttien luovuttaminen Kunnat saavat päättää tontin luovuttamisen perusteista itsenäisesti. Kuntien on kuitenkin huolehdittava tonttien luovutuksen osalta siitä, että erityisesti kaupan ja asuntorakentamisen kilpailua edistetään. Suonenjoen kaupunki hankkii maata asuntotarkoituksiiin vain yleiskaavan mukaisilta kasvusuunnilta ja luovuttaa tontteja pääasiassa asemakaava-alueelta. Asuntotontit luovutetaan sekä vuokraamalla että myymällä. Teollisuus- ja liiketontit luovutetaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella joko myymällä tai vuokraamalla voimassaolevien kaupunginvaltuuston hyväksymien luovutusehtojen mukaisesti. Kaupunki tekee yhteistyötä tonttimarkkinoinnissa yksityisten maanomistajien kanssa. 5. Maapolitiikan toteuttaminen 5.1 Euroopan yhteisön valtiontukisääntöjen soveltaminen kuntien maapolitiikassa Valtiontukia koskevat yleiset ehdot on määritelty Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa. Valtiontukisäännösten tarkoitus on estää kilpailun vääristyminen markkinoilla, mikä tarkoittaa kuntien kiinteistökauppojen osalta sitä, että niiden osto- ja myyntihintojen tulee muodostua markkinaehtoisesti, eikä hintoihin saa sisältyä liian alhaisen myyntihinnan tai liian korkean ostohinnan muodossa yrityksille ohjautuvaa tukea. EU:n komission (1997) yleisten ohjeiden mukaan kiinteistöjen ja rakennusten kauppoja tulee edeltää riittävästi julkistettu tarjouskilpailu, jolle ei ole asetettu ehtoja ja jossa hyväksytään paras tai ainoa tarjous. Ehtoja ei ole asetettu, mikäli kuka tahansa ostaja voi hankkia kaupankohteen ja käyttää niitä omiin tarkoituksiinsa. Tarjouskilpailun sijaan myös riippumattoman asiantuntijan arvioon perustuva kauppa on ohjeiden mukainen. 5.2 Päätöksenteko ja maanhankintaan käytettävät määrärahat Maapolitiikan käytännön toteuttamisesta määrätään erikseen johtosäännöissä/hallintosäännössä. Talousarviossa varataan vuosittain riittävästi määrärahaa maanhankintaan. Määrärahan määrässä on tarpeen huomioida myös ennakoimattomat hankinnat, kuten etuosto-oikeuden käyttäminen tarvittaessa. 16