Verksamhetsberättelse Toimintakertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verksamhetsberättelse Toimintakertomus"

Transkriptio

1 Verksamhetsberättelse 2003 Toimintakertomus

2 Innehållsförteckning/Sisällysluettelo Verkställande direktörens översikt 3-4 Toimitusjohtajan katsaus Ekorosk i korthet 5-14 Ekorosk lyhyesti Verksamhetsberättelse Toimintakertomus Resultat- och balansräkning Tuloslaskelma ja tase Noter angående tillämpade bokslutsprinciper Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Bokslutets datering och undertecknande 26 Tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitukset Revisionsberättelse 27 Tilintarkastuskertomus

3 Verkställande direktörens översikt Ett avfallsbolag skall lyssna till signaler från tre nivåer: den lokala, den nationella och den europeiska. Den första representerar det kanske mest gripbara, den dagliga kommunikationen med avfallsproducenterna. På denna nivå är det renhållningens praktik som gäller. Problemen är förknippade med nedskräpning, tömning av avfallskärl, sortering och fakturering. För den enskilde avfallsproducenten är den nationella nivån mera avlägsen. Den nationella lagstiftningen och stadsrådets målsättningar skapar dock de ramar som i praktiken reglerar kommunernas och avfallsbolagens verksamhet. Längst bort både fysiskt och mentalt är EU och dess organisationer. För de långsiktiga strategierna är det dock EU som gäller. Ur de idéer som föds i kommunikationen mellan medlemsländerna formas de kompromisser eller medelvägar som småningom utmynnar i mer eller mindre bindande direktiv. I början av 1990-talet var strategierna tydliga och vägen rakt utstakad. Något mer än tio år senare lever fältet mer än någonsin. I Europa pågår en debatt om energiutnyttjande, bioavfallshantering och hygienkrav. En väsentlig juridisk fråga är var gränsen mellan avfall och produkt skall dras: kan avfall juridiskt sett ens bli en produkt på nytt? Frågan har särskild relevans i fråga om bränslehanteringen och kan få stor betydelse för de nationella strategierna den dag när gränsdragningen lyckas. På nationell nivå diskuteras gränserna för det kommunala ansvaret för avfallshantering: är det rimligt att kommunerna påläggs allt ansvar men har begränsade rättigheter? Finland är ett av de två länder i Europa som fortfarande tillämpar s.k. avtalsbaserat system vid insamlingen av avfall. I övriga länder skall kommunerna utsätta all insamling för tävlan. Sett ur lokalt perspektiv inverkar de stora linjedragningarna först på lång sikt. De nationella målen skall visserligen förverkligas inom bestämda tidsramar, men förändringar i rutiner, insamlingspraktiker och sorteringsdirektiv kräver anpassning och tid. De närmaste åren kommer att innebära en sakta förskjutning på en ännu tydligare uppdelning mellan vått och torrt. Vi kan räkna med att den svarta påsen reserveras för rent biologiskt avfall och den vita påsen för sådant avfall som lämpar sig för energiframställning. Soptippens roll i avfallshanteringen kommer ytterligare att förändras. På sikt kommer också följderna av direktiven för djuravfall och bioavfall att bli märkbara både på marknaden och i avfallshanteringen. Inom detta år beräknas också den lagförändring träda i kraft som innebär att ingen längre kan befrias från ordnad avfallstransport. Positivt är också att förändringen ger kommunerna möjlighet att anpassa taxorna till servicenivån. Under det gångna året genomfördes flera projekt med målsättningen att höja servicenivån. Det kanske viktigaste var att ett samarbete med organisationen Håll Skärgården Ren inleddes vilket medförde att insamlingen av avfall från skärgården kunde ordnas på ett rationellt sätt. Samtidigt påbörjades en omfattande ombyggnad av Ekopunkterna som i förlängningen innebär att alla insamlingspunkter ändras till s.k. djupuppbevaringskärl. Avgifterna för elektroniken slopades också från årsskiftet och bolaget förberedde ett fortsatt övertagande av faktureringen av alla avfallsavgifter. Ekorosk stod också i september för första gången som värd för ett arbetsmöte inom den internationella organisationen ISWA. De internationella kontakterna har också inneburit ett rikt erfarenhetsutbyte. Ekorosk har under de gångna åren befäst sin ställning som landets främsta avfallshanteringsorganisation, både vad beträffar servicenivå och återvinningsgrad. Tack vare en effektiv organisation har avgifterna, trots den höga servicenivån, i ett landsperspektiv kunnat hållas på en skälig nivå. Sorteringsnivån har stabiliserats vilket visar att sorteringen blivit en naturlig del av vardagen. I både positiv och negativ bemärkelse visar förhållandet samtidigt att rutiner är svåra att snabbt förändra, ännu behövs mycket arbete för att nå det ideala målet: att det dåligt sorterade materialets andel understiger 5-6%. Henry Nygård Vd 3

4 Toimitusjohtajan katsaus Jätehuoltoyrityksen tulee kuunnella signaaleja kolmelta eri tasolta: paikalliselta, kansalliselta ja eurooppalaiselta. Ensin mainittu on ehkä kaikkein konkreettisin, päivittäinen kommunikointi jätteentuottajien kanssa. Tällä tasolla on kyseessä kuinka puhtaanapitoa käytännössä harjoitetaan. Ongelmat liittyvät roskaamiseen, jäteastioiden tyhjentämiseen, lajitteluun ja laskutukseen. Yksityiselle jätteentuottajalle kansallinen taso on kaukaisempi. Kansallinen lainsäädäntö ja valtionneuvoston päämäärät luovat kuitenkin ne puitteet jotka käytännössä määräävät kuntien ja jätehuoltolaitosten toiminnan. Kauimpana sekä fyysisesti että henkisesti ovat EU ja sen organisaatiot. Pitkäjännitteiset strategiat ovat kuitenkin EU:n laatimia. Ne ideat jotka syntyvät jäsenmaiden keskinäisessä viestinnässä, muodostuvat ne kompromissit tai keskitiet jotka vähitellen johtavat enemmän tai vähemmän sitoviin direktiiveihin luvun alussa strategiat olivat selkeät ja tie oli valmiiksi viitoitettu. Runsaat kymmenen vuotta myöhemmin kenttä elää enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Euroopassa käydään keskustelua energian talteenotosta, biojätteiden käsittelystä sekä hygieniavaatimuksista. Olennainen juridinen kysymys on missä raja jätteen ja tuotteen välillä tulisi vetää; voiko jätteestä oikeudellisesti edes syntyä uudestaan tuote? Kysymys on tärkeä polttoainekäsittelyä ajatellen ja saattaa merkityksellisesti vaikuttaa kansallisiin strategioihin sinä päivänä kun rajanveto onnistuu. Kansallisella tasolla pohditaan mihin kunnan vastuu rajoittuu jätehuollossa; onko hyväksyttävää että kunnalle määrätään kaikki vastuut mutta annetaan rajoitetut oikeudet? Suomi on toinen niistä Euroopan kahdesta maasta jotka käyttävät ns. sopimusperusteista jätteenkeräilyä. Muissa maissa kuntien tulee kilpailuttaa kaikki keräily. Kun katsellaan asiaa paikallisesta näkökulmasta, suuret linjavalinnat vaikuttavat vasta pitkällä tähtäimellä. Kansalliset päämäärät tulee toki toteuttaa tiettyjen aikarajojen sisällä, mutta muuttuneet rutiinit, keräilykäytännöt ja lajitteludirektiivit vaativat sopeuttamista ja aikaa. Lähivuodet tulevat tarkoittamaan siirtymistä selvempään jakoon märän ja kuivan jätteen välillä. Voimme odottaa, että musta pussi varataan puhtaasti biologista jätettä varten ja valkoinen pussi sellaiselle jätteelle joka soveltuu energiantuotantoon. Kaatopaikan merkitys jätehuollossa tulee muuttumaan entisestään. Tulevaisuudessa myös eläinjätteitä ja biojätettä koskevien direktiivien seuraukset tulevat olemaan huomattavia sekä markkinoilla että jätehuollossa. Tänä vuonna odotetaan myös lainmuutoksen astuvan voimaan, joka merkitsee ettei järjestetystä jätteenkuljetuksesta enää voi saada vapautusta. Myönteistä on myös se, että muutos antaa kunnille mahdollisuuden sopeuttaa taksat palvelutason mukaiseksi. Kuluneena vuotena toteutettiin useita hankkeita joiden tavoitteena oli parantaa palvelutasoa. Ehkä tärkein näistä hankkeista oli Pidä Saaristo Siistinä Ry:n kanssa tehty yhteistyö jonka ansiosta saaristossa suoritettava jätteidenkeräily voitiin järjestää järkevällä tavalla. Samanaikaisesti aloitettiin huomattava ekopisteiden uudistamistyö joka jatkossa merkitsee, että kaikki keräilypisteet muutetaan ns. syväkeräysastioiksi. Elektroniikkajätteistä aikaisemmin peritty maksu myös poistettiin vuodenvaihteessa ja yhtiö valmistautui jatkamaan kaikkien jätemaksujen laskuttamisen siirtämistä yhtiölle. Ekorosk toimi syyskuussa ensimmäistä kertaa kansainvälisen järjestön ISWA:n työkokouksen isäntänä. Kansainväliset yhteydet ovat myös sisältäneet rikkaan kokemustenvaihdon. Ekorosk on menneenä vuotena lujittanut asemaansa maan parhaimpana jätehuoltoyrityksenä, sekä palvelutasoltaan että hyötykäyttöasteeltaan. Tehokkaan organisaation ansiosta maksut ovat korkeasta palvelutasosta huolimatta, maanlaajuisesti katsoen, pystytty pitämään kohtuullisella tasolla. Lajittelutaso on vakiintunut mikä osoittaa että lajittelu on tullut luonnolliseksi osaksi arkipäivää. Toisaalta olosuhteet näyttävät, sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä, että rutiineja on vaikea muuttaa nopeasti, vielä tarvitaan suurta työpanosta jotta saavuttaisimme ihanteellisen päämäärämme; että huonosti lajitellun materiaalin määrä alittaisi 5-6 %. 4

5 EKOROSK I KORTHET EKOROSK LYHYESTI Insamlade avfallsmängder (t/år) Kerätyt jätemäärät (t/vuosi) AVFALLSTYP JÄTELAJI Deponiavfall Loppujäte Asbest Asbesti Riskavfall Riskijäte Slakteriavfall Teurastamojäte Livsmedelsavfall Elintarvikejäte 0 21 Specialavfall Erityisjäte Aska Tuhka Jord Maa-aines Förorenad jord Pilaantunut maa Grovsortering Karkealajittelu Tegel Tiili Stubbar Kannot Asfalt Asfaltti Trä Puu Impregnerat trä Kyllästetty puu Betong Betoni Glas Lasi Metall Metalli Oljig jord Öljyinen maa Oljigt vatten Öljyinen vesi Slam från läderfabriker Nahkatehtaiden lietteet Vått & Torrt Märkä & Kuiva Vått Märkä Torrt Kuiva Problemavfall Ongelmajäte SER-skrot SER-romu TILLSAMMANS YHTEENSÄ

6 Ab Ekorosk Oy geografisk omfattning Ekorosks verksamhetsområde omfattar idag fjorton kommuner; nämligen städerna Jakobstad, Karleby och Nykarleby samt kommunerna Oravais, Alahärmä, Pedersöre, Larsmo, Kronoby, Kaustby, Vetil, Kelviå, Lochteå, Kortesjärvi, Evijärvi. Se nedanstående karta. Totalt betjänar företaget nu ca personer eller ung hushåll. Ab Ekorosk Oy alueellinen kattavuus Ekoroskin toiminta-alue käsittää tänään neljätoista kuntaa; nimittäin Pietarsaaren, Kokkolan ja Uudenkaarlepyyn kaupungit sekä Oravaisten, Alahärmän, Pedersören, Luodon, Kruunupyyn, Kaustisen, Vetelin, Kälviän, Lohtajan, Kortesjärven ja Evijärven kunnat. Katso alla olevaa karttaa. Yritys palvelee nyt noin asukasta tai lähes kotitaloutta. 6

7 Miljösystemet Ab Ekorosk Oy började under året, tillsammans med fyra andra finländska avfallsbolag, bygga upp ett miljösystem (ISO 14001) inom ramen för ett projekt lett av Efektia Ab. Projektet inleddes i början av år 2002 och planeras vara avslutat i februari år Hela personalen har deltagit i projektets olika skeden. Eliisa Sillanpää från Citec Ltd har fungerat som sekreterare och sammanställare av dokumenten. Miljösystemet har följande uppbyggnad: Ympäristöjärjestelmä Ab Ekorosk Oy aloitti menneenä vuotena, yhdessä neljän muun suomalaisen jätehuoltoyrityksen kanssa, ympäristöjärjestelmän rakentamista (ISO 14001). Projektin vetäjänä toimii Efektia Ab. Projekti käynnistyi vuoden 2002 alussa ja valmistunee helmikuussa Koko henkilökunta on osallistunut projektin eri vaiheisiin. Citec Ltd:n Eliisa Sillanpää on toiminut sihteerinä ja asiakirjojen laatijana. Ympäristöjärjestelmä rakentuu seuraavasti: MILJÖPOLICY / YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Lagstadgade och övriga krav Lakisääteiset ja muut vaatimukset Miljöaspekter Ympäristönäkökohta Konsekvensbedömning Vaikutusten arviointi Övergripande och detajerade mål Päämäärät ja tavoitteet Program: styrmedel, ansvar, tidtabeller Ohjelma: ohjauskeinot, vastuut ja aikataulut Uppföljning och fortsatt förbättring Seuranta ja jatkuva parantaminen De övergripande miljömålen för de kommande åren är: att utveckla avfallshanteringen enligt principen för hållbar utveckling att minska mängden avfall som går till slutdeponering att minimera de negativa miljökonsekvenser som avfallet och avfallshanteringen kan medföra att maximera utnyttjandet av avfallet som en resurs Arbetsinstruktioner har uppgjorts för alla funktioner. Detaljerade miljömål 2004 Årligen utarbetas miljömål och miljöprogram för de olika miljöaspekter som företaget anser vara av största betydelse. För verksamhetsåret 2004 gäller följande miljömål: att förbättra sorteringsanläggningen så att antalet felsorterade svarta och vita påsar minskar att förbättra hanteringen av lakvattnet på soptippen att öka mängden biogas från deponin att minska det avfall som deponeras att bygga ut nätet av ekopunkter med djupbevaringskärl för undvikande av nedskräpning Tulevien vuosien keskeiset päämäärät ovat seuraavat: jätehuollon kehittäminen kestävän kehityksen puitteissa loppusijoitukseen menevien jätteiden vähentäminen jätteen ja jätteidenkäsittelyn negatiivisten ympäristövaikutusten minimointi jätteen hyödyntämisasteen maksimointi Työohjeet on laadittu kaikille toiminnoille. Ympäristötavoitteet 2004 Ympäristötavoitteet ja ympäristöohjelma laaditaan vuosittain niille ympäristönäkökohdille jotka yrityksen mielestä ovat merkityksellisimpiä. Toimintavuoden 2004 ympäristötavoitteet ovat seuraavat: parantaa lajittelulaitosta jotta väärinlajiteltujen mustien ja valkoisten pussien määrä vähentyisi parantaa kaatopaikan suotovesien käsittelyä lisätä loppusijoituksessa syntyvän biokaasun määrää vähentää loppusijoitettavan jätteen määrää laajentaa ekopisteiden verkostoa syväkeräysastioilla jotta vältyttäisiin roskaamiselta 7

8 Rådgivning och information Avfallsrådgivning Avfallsrådgivningen till såväl enskilda avfallskonsumenter som företag och föreningar sköttes under året av de tre heltidsanställda informatörerna (en informationskoordinator, en informatör, en företagsinformatör). I brev till skolor, andra läroinrättningar, organisationer och föreningar samt företag/industri erbjöd informatörerna sig att ge information och upplysningar i avfallsärenden. Sammanlagt gjorde informatörerna 39 besök i olika skolor och läroinrättningar och vid dessa tillfällen informerades 1730 elever om avfallshanteringen. Andra målgrupper var olika föreningar ss. marthor och byaråd. Till dessa gjordes 12 besök. Åhörarantalet var då sammanlagt 276. Ekorosks anläggning i Pirilö gästades under året av 56 grupper (främst skolor) med totalt 1526 deltagare. Företagsinformatören besökte under året 32 företag och gav goda råd och information om hur företaget bäst kan ordna sin avfallshantering. Vid olika läroinrättningar (38 st) har avfallsflödena analyserats samt lämpliga lösningar på avfallsproblemen rekommenderats till de ansvariga. Även eleverna har informerats om gällande sorteringsdirektiv. Informationstillfällen för speciella yrkesgrupper, såsom jordbrukare, ordnades 15 gånger. Antalet åhörare vid dessa tillfällen har varit i genomsnitt ca. 100 st. Föreläsningarna som hållits för jordbrukare ingår i dessas miljöskolningsdagar. Publikationer I början av maj delades broshyren Din kommuns avfallsguide ut till alla hushåll, kommungårdarna, turistinformationsbyråer och till biblioteken. Denna guide förmedlade viktig information till hushållen bl.a. angående avfallssorteringen, ekopunkternas och återvinningsstationernas placering och öppettider i resp. kommun samt prisuppgifter och uppgifter om befintliga avfallskärl för fritidsbosättningen. Även uppgifter angående, i området verksamma, transportföretag och avfallsnämndens kontaktuppgifter, framgick av broschyren. I avfallsguiden redogjorde man även för årets insamlingskampanjer. Ekorosks kundtidning Roskpost/Roskaposti delades även detta år ut till alla hem och hushåll (upplaga ). Syftet med medlemstidningen är att förmedla information till avfallsproducenterna om avfallshanteringen, aktualiteter (tex. insamlingskampanjer), eventuella nyheter och förändringar. Strax före julen mottog hushållen dessutom en årskalender med nyttig information om avfallshan- Neuvonta ja tiedottaminen Jäteneuvonta Sekä yksityisille jätteentuottajille että yrityksille ja järjestöille suunnatun jäteneuvonnan hoitivat vuoden aikana kolme kokopäivätoimista tiedottajaa (tiedotuskoordinaattori, tiedottaja ja yritystiedottaja). Kouluille, muille oppilaitoksille, järjestöille sekä yhdistyksille lähetetyissä kirjeissä tiedottajat tarjosivat tietoja ja neuvoja jätehuollosta. Tiedottajat tekivät yhteensä 39 käyntiä eri kouluissa ja oppilaitoksissa. Näissä tilaisuuksissa 1730 opiskelijaa saivat tietoa lajittelusta ja muista jätehuoltoon liittyvistä asioista. Muita kohderyhmiä olivat eri yhdistykset kuten esim. Martat ja kyläyhteisöt. Mainituille ryhmille pidettiin 12 tiedotustilaisuutta. Kuulijoita oli yhteensä 276. Ekoroskin laitoksella Pirilössä vieraili kuluvana vuotena 56 ryhmää (lähinnä kouluja) joissa osallistujia oli yhteensä Yritystiedottaja kävi 32 yrityksessä neuvomassa yrittäjiä siitä, miten yrityksen jätteidenkäsittely järjestetään järkevimmin. Eri oppilaitosten (38 kpl) jätevirrat on analysoitu ja sopivia ratkaisuja jäteongelmiin on ehdotettu asiasta vastaaville. Myös oppilaita on informoitu voimassa olevista lajitteluohjeista. Eri ammattiryhmille, kuten maanviljelijöille, järjestettiin 15 eri tiedotustilaisuutta. Kuuntelijoita oli tällöin keskimäärin n.100 /tilaisuus. Maanviljelijöille pidetyt tiedotustilaisuudet kuuluvat heidän ympäristökoulutukseen. Julkaisuja Toukokuun alussa esite Kuntasi jäteopas jaettiin kaikkiin kotitalouksiin, kunnantaloihin, turisti-infopisteisiin ja kirjastoihin. Mainittu esite sisälsi tärkeää tietoa jätteiden lajittelusta kotitalouksissa, kunkin kunnan ekopisteiden ja hyötykäyttöasemien sijainnista sekä viimeksi mainittujen aukiolo-ajoista, maksuista sekä vapaa-ajan asuntojen jäteastioista. Tiedot kuntien alueella toimivista kuljetusliikkeistä sekä jätelautakunnan yhteystiedot löytyivät myös oppaasta. Myös vuoden keräilykampanjat esitettiin jäteoppaassa. Ekoroskin asiakaslehti Roskpost/Roskaposti jaettiin myös tänä vuonna kaikkiin koteihin ja talouksiin (painos ). Asiakaslehden tavoitteena on antaa tietoa jätteentuottajille jätteidenkäsittelystä, ajankohtaisuuksista (esim. keräyskampanjat), mahdollisista uudistuksista ja muutoksista. Juuri ennen joulua kotitalouksille jaettiin kalenteri joka sisälsi hyödyllistä tietoa jätteenkäsittelystä. Kalenteria kaunisti eräiden toiminta-alueella toimivi- 8

9 teringen. Kalendern pryddes av bilder gjorda av ett antal konstnärer från verksamhetsområdet. Hushållens respons på kalendern var mycket positiv vilket sporrar till en uppföljare. Broschyrerna Jordbrukets avfall samt Byggnadsavfall genomgick en förnyelse och delades ut till bl.a. kommunernas tekniska verk. en taiteilijoiden tekemät kuvat. Kotitalouksien palaute oli hyvin myönteinen mikä innostaa jatkoon. Esitteet Maatalouden jäte ja Rakennusjäte uudistettiin ja jaettiin mm. kuntien teknisiin virastoihin. Press, radio och TV Lehdistö, radio ja televisio Ekorosk publicerade kontinuerligt olika pressmeddelanden under året. I pressen behandlades Ekorosk i ung. 120 artiklar. Några radioprogram (regionala program, riksprogram) sändes även angående avfallshanteringen enligt Ekorosk-modellen. Under året skildrades en textilinsamling i Kortesjärvi i TV- programmet Ajankohtainen Kakkonen. Ekorosk julkaisi säännöllisesti lehdistötiedotteita vuoden aikana. Sanomalehdissä Ekoroskia käsiteltiin noin 120 artikkelissa. Muutama radio-ohjelma missä Ekoroskmallista jätehuoltoa käsiteltiin, lähetettiin myös (alueelliset ohjelmat ja valtakunnanohjelmat). Kortesjärvellä toteutetusta tekstiilinkeräilykampanjasta lähetettiin lyhyt kooste TV-ohjelmassa Ajankohtainen kakkonen. Ekorosk sköter om fritidsbebyggelsens avfallshatering Ekorosk huolehtii vapaa-ajan asuntojen jätehuollosta Samarbetsorganisationen för avfallshanteringsbolagen i gamla Vasa län (JYT) utarbetade 1999 en omfattande plan för samordningen av fritidsbebyggelsens avfallshantering. Målsättningen med utredningen var att skapa en enhetlig grund för hela områdets avfallshantering. Verkställandet av projektet inom Ekorosks ansvarsområde, i syftet att slutligen kunna ordna fritidsbosättningens avfalls- Jätelaitosten yhteistyöorganisaatio vanhan Vaasan läänin alueella (JYT) laati 1999 laajan suunnitelman vapaaajan asuntojen jätehuollon yhtenäistämiseksi. Selvityksen tavoitteena oli luoda yhtenäinen perusta koko alueen jätehuollolle. Projektin toimeenpaneminen Ekoroskin vastuualueella, tavoitteena että voisi lopuksi järjestää vapaa-ajan asutuksen jätehuollon kaikissa 14 kunnas- 9

10 hantering i alla 14 kommuner, framskred under verksamhetsåret så att fritidsbebyggelsens avfallshantering ordnades i Karleby, Larsmo, Kronoby, Pedersöre, Jakobstad, Nykarleby och Oravais. För att effektivera verksamheten ingick Ekorosk ett samarbetsavtal med Håll Skärgården Ren r.f. Från de ca 100 st insamlingspunkter som var ämnade för fritidsbebyggelsen insamlades 100 ton avfall. Metallskrotsinsamling för fritidsbosättningen/mk Metallskrotsinsamlingen för fritidsbosättningen ordnades i juni månad i samarbete med Håll Skärgården Ren rf i följande kommuner: Karleby, Larsmo, Jakobstad, Kronoby, Pedersöre, Nykarleby och Oravais. Totalt insamlades 24 ton metallskrot. Återvinningsstationerna Ekorosk upprätthöll 21 bemannade återvinningsstationer under året. För mottagning av problemavfall, returpapper och -papp, glas, metall, trämaterial, brännbart avfall (ss. plaster och styrox samt papper och papp som inte lämpar sig som returråvara), el- och elektronikskrot, trädgårdsavfall (kvistar, ris, löv), samt deponiavfall (ss. stenar, betong, gips, keramik, porslin, isoleringsull, PVCplaster ss.avloppsrör, golvmattor, våttapeter, kabelskydd samt textilier och skor). Stationerna är bemannade servicepunkter som är öppna under bestämda tider. Personalen på Återvinningsstationerna ger information och goda råd i sorterings- och återvinningsfrågor. Den 7 januari 2003 öppnades den 21:a återvinningsstationen på Terminalgatan i Karleby. På bilden de totala avfallsmängder från stationerna. Återvinningsstationernas verksamhet har fortsatt i stort sätt som under de tidigare åren. Några mindre förändringar har dock skett. Bl.a. har separat insamling av impregnerat trä inletts. Transporterna från ÅV-stationerna för tiden lades ut på offert. Avfallstömningarna vid de 21 stationerna sköttes under nämnda tid av 7 olika transportörer. Ekorosks personal övertog skötseln av stationerna i Kortesjärvi, Alahärmä och Terjärv. Ekopunkterna Ekorosk tillhandahåller 233 ekopunkter för hushållens returpapper, returglas, returmetaller och batterier. På grund av att ekopunkterna som bygger på ett system med tre eller flera 600 liters kärl för ovannämnda avfallsfraksa, eteni toimintavuoden aikana niin pitkälle, että vapaaajan asuntojen asukkaiden jätehuolto järjestettiin Kokkolassa, Luodossa, Kruunupyyssä, Pedersöressä, Pietarsaaressa, Uusikaarlepyyssä ja Oravaisissa. Toiminnan tehostamiseksi Ekorosk solmi yhteistyösopimuksen Pidä saaristo Siistinä ry:n kanssa. Sadasta vapaa-ajan asunnoille tarkoitetuista keräilyastioista kerättiin 100 tonnia jätettä. Vapaa-ajan asunnoille suunnattu metalliromunkeräily Metalliromun keräilykampanja vapaa-ajan asutukselle järjestettiin kesäkuun aikana yhteistyössä Pidä Saaristo Siistinä Ry:n kanssa seuraavissa kunnissa, Kokkola, Luoto, Pietarsaari, Kruunupyy, Pedersöre, Uusikaarlepyy ja Oravainen. Yhteensä kerättiin 24 tonnia metalliromua. Hyötykäyttöasemat Vuonna 2003 Ekoroskilla oli 21 miehitettyä hyötykäyttöasemaa joissa otettiin vastaan ongelmajätteitä, keräyspaperia ja -pahvia, lasia, metallia, puujätettä, poltettavaa jätettä (kuten muoveja ja styroksia sekä kierrätykseen kelpaamatonta paperia ja pahvia), sähkö- ja elektroniikkajätettä, puutarhajätettä (risuja ja oksia, lehtiä), sekä loppusijoitettavaa jätettä (kuten kivet, betoni, kipsi, posliini, keramiikka, eristysvilla ja pvc-muovi, esim. viemäriputket, märkätapetit, kaapelisuojat sekä tekstiilejä ja kenkiä). Asemat ovat miehitettyjä palvelupisteitä, jotka ovat avoinna tiettyinä aikoina. Hyötykäyttöasemien henkilökunta antaa tietoa ja hyviä neuvoja lajittelu- ja hyötykäyttökysymyksissä. Tammikuun 7. päivänä 2003 avattiin 21. hyötykäyttöasema Terminaalikadulla Kokkolassa. Hyötykäyttöasemien toiminta on kautta vuosien jatkunut lähes muuttumattomana. Pienempiä muutoksia on kuitenkin tapahtunut. Mm. kyllästetyn puujätteen erilliskeräily on käynnistetty. Hyötykäyttöasemilta tapahtuvat kuljetukset kilpailutettiin ajalle Tyhjennykset hyötykäyttöasemilta hoitavat mainittuna aikana 7 eri jätteenkuljetusyritystä. Kortesjärven, Alahärmän ja Teerijärven hyötykäyttöasemien hoito siirtyi Ekoroskin henkilökunnalle. Ekopisteet Ekoroskilla on 233 ekopistettä kotitalouksien keräyspaperille, lasille, pienmetallille sekä paristoille. Koska ekopisteet ovat tähän asti koostuneet kolmen tai useamman 600 litran astiasta systeemistä yllämainittuja jäteja- 10

11 KOMMUN/KUNTA Alahärmä Evijärvi Jakobstad/Pietarsaari Kaustby/Kaustinen Karleby/Kokkola Kortesjärvi Kronoby/Kruunupyy Kelviå/Kälviä Larsmo/Luoto Lochteå/Lohtaja Nykarleby/Uusikaarlepyy Oravais/Oravainen Pedersöre Vetil/Veteli ANTAL EKOPUNTER/EKOPISTEIDEN LUKUMÄÄRÄ tioner ( holkar för batterier) har konstaterats vara något opraktiska i vissa avseenden (bl.a. kräver dessa täta tömningar vilket ger merkostnader, skräp blåser runtomkring insamlingspunkterna), har Ekorosk beslutat genomföra en ombyggnad av ekopunkterna. Ombyggnaden av ekopunkterna inleddes redan våren 2002 i Karleby och har sedan dess fortsatt i andra medlemskommuner. Arbetet har skett/sker i nära samarbete med kommunerna. Ibland har placeringen av ekopunkterna ändrats pga. att de gamla ekopunkterna medfört tex. trafikfara eller medfört olägenheter för trafiken. Förnyandet av ekopunkterna inleddes med att de gamla 600 liters kärlen för returpapperinsamling ersattes med djupinsamlingskärl, i vissa fall containrar. Därefter har även de andra kärlen bytts ut undan för undan. Vid slutet av år 2003 hade sammanlagt alla kommuner försetts med en till flera ekopunkter baserade på djupinsamlingskärl. keita varten ( pöntöt paristoille), on kuitenkin todettu, että ekopisteet ovat tietyissä suhteissa epäkäytännöllisiä (vaativat mm. tiheän tyhjennysvälin ja tuuli levittelee roskia pisteen ympärille), tästä syystä Ekorosk on päättänyt uudistaa ekopistejärjestelmän. Ekopisteiden uudistamistyöt aloitettiin Kokkolassa jo keväällä 2002 ja ovat sen jälkeen jatkuneet toisissa jäsenkunnissa. Työ on suoritettu yhteistyönä kuntien kanssa. Joskus tietyn ekopisteen sijaintia on jouduttu muuttamaan esim. sen takia, että vanha ekopiste on saattanut aiheuttaa liikennevaaran tai on muuten häirinnyt liikennettä. Ekopisteiden muutosrakentaminen on pantu alulle siten, että vanhat 600 litran paperinkeräysastiat korvattiin syväkeräysastioilla, jossain paikoissa konteilla. Tämän jälkeen myös muut astiat on vaihdettu yksi toisen jälkeen. Vuoden 2003 lopussa kaikki kunnat olivat saaneet yhden tai useamman, syväkeräysastioista rakentuvan ekopis- 11

12 Totala antalet nya, kompletta ekopunkter i området var 45. De förnyade ekopunkterna består av djupinsamlingskärl som går långt ner i marken och rymmer ca. 5 m3 avfall. Fördelarna med detta insamlingssystem är bl.a. att kärlen tillåter färre tömningar än tidigare kärl vilket sparar kostnader och att slutna kärl av ovannämnda typ inte tillåter ofog med insamlat material, inte heller kommer vinden åt att sprida ut tex. pappersavfallet. teen. Kokonaismäärä uusia, täydellisiä ekopisteitä oli koko alueella 45. Uudistetut ekopisteet koostuvat syväkeräysastioista jotka upotetaan syvälle maan sisään ja joiden tilavuus on n. 5 m³. Tämän järjestelmän etuina ovat mm. että syväkeräysastiat sallivat harvemman tyhjennysvälin kuin aikaisemmat astiat, joka säästää kustannuksia ja että suljetut säiliöt eivät anna mahdollisuuksia ilkivallantekoon kerätyllä materiaalilla, eikä tuulikaan pääse levittämään esim. paperijätettä. Problemavfall Ongelmajätteet Till kommunens skyldigheter hör enligt avfallslagen att ordna återvinning eller behandling av problemavfall från bosättning samt från jord- och skogsbruk. Detta har företaget ordnat så att alla ÅV-stationer fungerar som mottagningsplatser för problemavfall. Dessutom ordnades insamlingskampanjer tillsam- Jätelain mukaan kunnan velvollisuuksiin kuuluu vastata asumisesta syntyvän sekä maa- ja metsätaloudesta tulevien ongelmajätteiden hyötykäytöstä tai käsittelystä. Tämän Ekorosk on järjestänyt niin, että kaikki hyötykäyttöasemat toimivat ongelmajätteiden vastaanottopaikkoina. Lisäksi yritys järjestää säännöllisesti ongelmajät- AVFALLSTYP Spillolja Emulsioner Fast oljigt avfall Brännolja Kondensatorer Lösningsmedel Kylvätska Tryckfärg Målavfall Aerosoler Syror Fotograferingskemikalier Kvicksilver Lysrör Ni-Cd batterier Batterier Bilbatterier Skyddskemikalier Läkemedel Laboratoriekemikalier Oindentifierat CFC-medel Riskavfall Kylskåp SER-skrot Data- och TV-skärmar TILLSAMMANS 12 JÄTELAJI Jäteöljy Emulsiot Kiinteä öljyinen jäte Polttoöljy Kondensaattorit Liuotinjäte Jäähdytysneste Painoväri Maalijäte Aerosolit Hapot Valokuvauskemikaalit Elohopea Loisteputket Ni-Cd akut Paristot Akut Torjunta-aineet Lääkeaineet Laboratoriokemikaalit Tuntematon CFC-aineet Riskijäte Kylmäkalusteet SER-romu Kuvaputkilaitteet YHTEENSÄ kg

13 mans Oy Ekokem Ab och Lassila & Tikanoja Oyj. Kampanjerna var avsedda för såväl den fasta bosättningen som för fritidsbebyggelsen. Allt problemavfall som insamlades överlämnades till L & T för vidare transport och behandling. Behandlingen skedde främst vid problemavfallsanläggningen Ekokem i Riihimäki. En betydande förändring under verksamhetsåret var att också det sk. SER- skrotet kom att klassificeras som problemavfall. Med SER-skrot avses aggregat som innehåller farliga komponenter. Exempel på sådana aggregat är kylskåp, datorer och annan elektronisk utrustning. Fr.o.m ingick kostnaderna för behandlingen av dessa i den fasta avfallsavgiften. Effekten av denna taxaförändring kan avläsas i de stora avfallsmängderna i tabellen nedan. Insamling av vått och torrt avfall teiden keräyskampanjoita yhdessä Oy Ekokem Ab:n sekä Lassila & Tikanoja Oyj:n kanssa. Järjestetyt kampanjat oli tarkoitettu sekä vakituiselle asutukselle että vapaa-ajan asutukselle. Kaikki kerätyt ongelmajätteet luovutettiin L & T:lle poiskuljetusta ja jatkokäsittelyä varten. Käsittely tapahtui ensisijaisesti Ekokemillä Riihimäellä. Huomattava muutos kuluneena vuotena oli myös se, että ns. SER-romu luokiteltiin ongelmajätteeksi. SER-romulla tarkoitetaan vaarallisia komponentteja sisältäviä laitteita. Esimerkkejä ovat jääkaapit, tietokoneet ja muu elektroniset laitteet lähtien tämäntyyppisten jätteiden käsittelystä aiheutuvat kustannukset sisällytettiin kiinteään jätemaksuun. Tämän muutoksen tulos näkyy selvästi suurissa jätemäärissä alla olevassa taulukossa. Märkien ja kuivien jätteiden keräily Den optiska sorteringsanläggningen i Pirilö, Jakobstad utgör själva hjärtat i Ekorosks återvinningssystem. Anläggningen togs i bruk 1993 och genomgick en ombyggnad för att motsvara de moderna behoven år Anläggningens kapacitet är minst 10 ton per timme men behandlar idag något mera än så. Sorteringsanläggningen tar emot köksavfall från ca hushåll och skiljer med hjälp av en optisk avläsare brännbart avfall som packats i ljusa påsar från vått, komposterbart avfall packat i svarta påsar. Efter den källsortering som utförs i hemmen och där alltså köksavfallet packas i svarta resp. ljusa plastkassar läggs de båda fraktionerna i ett och samma sopkärl på bostadens tomt. Sopkärlet töms regelbundet av en packande sopbil som levererar soppåsarna till Pirilöanläggningen. Efter att ha sorterats i anläggningen går de ljusa påsarna med brännbart avfall direkt över till Ab Ewapower Oy (som ligger bredvid sorteringsanläggningen) för pelletering. Av det torra avfallet tillverkas alltså bränslepellets som transporteras till olika förbränningsanläggningar. På detta Vuosi Vått & torrt Torrt Vått Deponi Grovsortering Papper Glas Metall Flis År Märkä & kuiva Kuiva Märkä Loppusijoitus Lajittelu Paperi Lasi Metalli Hake 2000 t/år kg/inv 131,9 40,8 34,3 218,6 48,6 99,0 3,3 21,7 11, t/år kg/inv 131,1 44,7 44,5 197,4 54,5 103,7 4,1 21,7 11, t/år kg/inv 132,9 36,8 31,9 169,2 38,6 111,8 3,5 26,5 12, t/år kg/inv 136,3 30,9 30,5 167,0 46,1 111,8 6,4 29,1 12,7 Pirilössä, Pietarsaaressa sijaitseva optinen lajittelulaitos on Ekoroskin lajittelujärjestelmän sydän. Laitos otettiin käyttöön 1993 ja uudistettiin vastaamaan ajanmukaisia tarpeita vuonna Laitoksen kapasiteetti on vähintään 10 tonnia jätettä tunnissa, mutta käsittelee tänään hieman enemmän. Lajittelulaitoksessa otetaan vastaan noin kotitalouden keittiöjätteet. Nämä lajitellaan optisen lukijan avulla poltettaviin jätteisiin (pakattuina vaaleisiin pusseihin) ja märkään kompostoituviin jätteisiin (pakattuina mustiin pusseihin). Kodeissa tapahtuvan syntypaikkalajittelun jälkeen, missä keittiöjätteet siis pakataan mustiin ja vaaleisiin pusseihin, molemmat jakeet laitetaan samaan asunnon pihassa olevaan jäteastiaan. Jäteastia tyhjennetään säännöllisesti pakkaavalla jäteautolla joka kuljettaa jätepussit Pi- Grovsortering Lajittelu rilön 6000 lajittelulaitokseen Lajittelun jälkeen kuivajätteet ohjataan suoraan Ab 4000 Ewapowerin Oy:n pelletointilaitokseen (joka sijaitsee lajittelulaitoksen 2000 vieressä) pelletoitavaksi. Kuivajätteestä 3000 valmistetaan 1000 siis polttoainepellettejä jotka kuljetetaan eri 0 polttolaitoksiin. Tällä tavoin kuivajätteestä saadaan läm- t/år t/v t/år Vått & torrt Torrt Vått kg/as/v 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Märkä & kuiva Kuiva Märkä Nyttoavfallsmängder Hyötyjätemäärät Vått & torrt Märkä & kuiva 13 s 200,0 Metall Metalli t/v

14 sätt utvinns alltså värmeenergi ur det torra avfallet. Det komposterbara avfallet körs till Avfallsservice Stormossens i Korsholm biogasanläggning. Stormossen använder det våta avfallet vid produktionen av biogas. Av bilderna nedan framgår det att mängden insamlat avfall per capita hållit sig på samma nivå (135 kg/inv/år) som tidigare år trots att den absoluta mängden insamlat avfall naturligtvis ökat i och med att Karleby, Kelviå och Lochteå anslutit sig till Ekorosk åren 2001/2002. pöenergiaa. Kompostoituva jäte kuljetetaan Jätehuolto Stormossenin biokaasulaitokseen joka sijaitsee Mustasaaressa. Stormossen käyttää märkäjätettä biokaasutuotannossa. Alla olevista kuvista käy ilmi, että kerätty jätemäärä asukasta kohti on pysynyt samana (135 kg/as./vuosi) vaikkakin kerätyn jätteen kokonaismäärä on tietysti lisääntynyt Kokkolan, Kälviän ja Lohtajan liityttyä Ekoroskin toimialueeseen vuosina 2001/2002. Grovsortering Lajittelu t/år t/v ,0 140,0 Grovsorteringen 120,0 100,0 För att minska den avfallsmängd som levereras till deponi tog man i Pirilö år 1997 i bruk en grovsorteringscen- 80,0 60,0 tral för osorterat avfall såsom bygg- och rivningsavfall. 40,0 Grovsorteringen tar främst emot avfall från industri och 20,0 byggarbetsplatser och sorterar 0,0 ut det återvinnbara avfallet medan det återstående restavfallet deponeras på avstjälpningsplatsen i Karleby. Samma funktion finns numera också på Storkohmo avstjälpningsplats. Vått & torrt De återvinnbara fraktionerna är brännbart avfall (sk REF) som levereras till Ewapowers pelleteringsfabrik, träavfall och metallskrot. Tex gipsskivor, tegel, betong och andra stenmaterial samt fönsterglas går till deponi. kg/as/v t/år t/v Karkealajittelu Märkä & kuiva Kuiva Märkä 2000 Jotta loppusijoitukseen vietävää 2001 jätemäärää voitaisiin vähentää, otettiin Pirilössä 2002 vuonna 1997 käyttöön, karkeajätteen lajittelukeskus lajittelemattomalle rakennus- ja 2003 purkujätteelle. Karkealajitteluun otetaan ensisijaisesti vastaan teollisuudesta ja rakennustyömailta tulevaa jätettä ja siitä lajitellaan hyötykäyttöön soveltuvat materiaalit ja jäljelle jäävä loppujäte sijoitetaan Storkohmon kaatopaikalle. Samanlaista toimintaa suoritetaan nykyään myös Storkohmon kaatopaikalla. Hyötykäyttöön kelpaavat jätelajit ovat poltettava jäte (ns. REF) joka toimitetaan Ewapowerin pelletointilaitokseen sekä puujäte ja metalliromu. Esim. kipsilevyt, tiilet, betoni ja muut kiviainekset sekä ikkunalasit menevät loppusijoitukseen. Märkä & kuiva Vått & torrt Märkä & kuiva kg/inv/år kg/as/v 137,0 136,0 135,0 134,0 133,0 132,0 131,0 130,0 129,0 128,

15 Verksamhetsberättelse Toimintakertomus Allmänt Avfallshanteringens långsiktiga mål formuleras i praktiken av EU:s olika direktiv och deras nationella tolkning. På europeisk plan har under 2003 inletts en diskussion om avfallsdefinitionen: vad är avfall? Vad är produkt? När blir råvaran avfall till produkt på nytt? Frågorna är främst juridiska, men tolkningen kan i framtiden få omvälvande betydelse för både avfallslagstiftningen och den praktiska verksamheten. Strategiskt viktiga frågor som fortfarande väntar på lösningar och detaljerade nationella tolkningar är förbehandlingskravet, bioavfallsbehandlingen och frågan om energiutvinning ur källsorterat avfall. De flesta avfallsverk har fått dröja med sitt strategiska arbete på grund av bristen på instruktioner från de centrala myndigheterna. Vad innebär t.ex. bestämmelsen att merparten av bioavfallet skall tas bort från de avfallsströmmar som deponeras? Vad innebär förbehandling? Var dras gränserna? Det nationella intresset har fokuserat på resultatet av den av miljöministeriet tillsatta arbetsgruppen för granskning av spelreglerna inom avfallshanteringen. Viktiga frågor är här var gränsen för det kommunala ansvaret dras? Hur skall skyldigheterna förbindas till rättigheter? Skall de avfallstyper som är intressanta för marknaden falla utanför det kommunala ansvaret? Blir kommunens framtida uppgift att ta hand om det som ingen annan vill ha, d.v.s. det som har negativt värde? Genom det utvecklingsarbete som de kommunala avfallsbolagen under 1990-talet utfört har avfallshanteringen i Finland snabbt uppnått en internationellt sett relativt hög nivå. De skärpta reglerna och de goda resultaten har dock fått följder av den typ som ovan nämnts och som inte kunnat beaktas i lagstiftningen. I och med sorteringskravet har vissa avfallsfraktioner fått ett positivt marknadsvärde vilket lett till att marknadskrafterna ställt allt ökade krav på att avfallshanteringen avmonopoliseras. Genom att stämpla kommunernas outsorcing (externalisering) som monopol har de privata intressena i vissa fall lyckats dölja sina egna mål: strävan efter en ledande monopolartad marknadsposition. Kampen om avfallet har i Skandinavien tagit olika former: i en del fall har kommunernas ansvarsområde noggrannare definierats, i andra fall har den s.k. marknaden getts ökat utrymme. Resultaten kan ännu inte till alla delar överblickas, men helt klart är att kommunen fortfarande fått ta den ledande rollen. Samtidigt ligger alla ris- Yleistä Jätehuollon pitkäntähtäimen päämäärät muodostuvat käytännössä EU:n erilaisista direktiiveistä ja niiden kansallisista tulkinnoista. Euroopan tasolla vuonna 2003 on herätetty keskustelua jätteen määrittelystä: mikä on jätettä? Mikä on tuote? Milloin jäteraaka-aineesta tulee uudelleen tuote? Kysymykset ovat pääasiallisesti juridisia, mutta juuri tulkinta voi tulevaisuudessa saada aikaan mullistavan merkityksen sekä jätelainsäädännössä että käytännöllisessä toiminnassa. Strategisesti tärkeitä kysymyksiä, jotka odottavat vielä ratkaisuja ja yksityiskohtaisia kansallisia tulkintoja ovat esikäsittelyvaatimukset, biojätteiden käsittely, ja kysymys syntypaikkalajitellun jätteen energiahyötykäytöstä. Useimmat jätelaitokset ovat joutuneet lykkäämään strategista työtään viranomaisten ohjeistuksen puuttuessa. Mitä esim. tarkoittaa säädös että suurin osa biojätteestä pitää poistaa niistä jätevirroista jotka loppusijoitetaan. Mitä esikäsittely pitää sisällään? Mihin vedetään raja? Kansallinen kiinnostus on keskittynyt ympäristöministeriön asettaman työryhmän tuloksiin jätehuollon pelisääntöjen tarkastamisesta. Tärkeitä aiheita tässä ovat että mihin kunnallisen vastuun raja vedetään? Kuinka velvollisuudet sidotaan oikeuksiin? Putoavatko markkinoita kiinnostavat jätelajit pois kunnallisesta vastuusta? Jääkö kunnan huolehdittavaksi jäte jota kukaan muu ei halua, ts. se jäte jolla on negatiivinen arvo? Kehitystyön ansiosta jota kunnalliset jätehuoltolaitokset 90-luvun aikana ovat tehneet, on Suomessa saavutettu kansainvälisesti katsottuna suhteellisen korkea taso. Tiukentuneet säädökset ja hyvät tulokset ovat kuitenkin saaneet aikaan sen mitä edellä mainittiin ja jota ei voitu lainsäädännössä ottaa huomioon. Lajitteluvaatimuksen mukana ovat tietyt jätelajit saaneet positiivisen markkina-arvon, joka on johtanut markkinavoimien aina vaan kasvavaan vaatimukseen siitä että jätteen käsittelyn monopolisointia pitäisi vähentää. Leimaamalla kuntien ulkoistaminen monopoliksi on yksityinen taho joissain tapauksissa onnistunut piilottamaan oman päämääränsä, halun monopolinluontoiseen määräävään markkina-asemaan. Taistelu jätteestä on Skandinaviassa saanut uusia muotoja: osassa tapauksissa kuntien vastuualueet on tarkemmin määritelty, toisissa tapauksissa ovat nk. markkinat antaneet lisää tilaa. Tulosta ei vielä kaikilta osin tarkastella, mutta varmaa on että kunnat tulevat jatkossakin 15

16 ker hos kommunerna: vem tar t.ex. hand om problemen när en privat intressent upphör med sin verksamhet med olönsamhet som motivering eller vid en konkurs? En friare marknad kräver också ett delat ansvar. På rättigheter måste också följa skyldigheter. Utsikter Ab Ekorosk Oy har som en av de ledande avfallshanteringsbolagen i Finland goda förutsättningar att möta kommande skärpta avfallshanteringskrav och en ökad konkurrens. På längre sikt måste dock bolaget söka sin plats beträffande den marknadsorienterade delen av verksamheten. Så länge detaljerade nationella direktiv saknas förblir dock strategierna till denna del otydliga. De direktiv som träder i kraft år 2005 får omfattande följder för avfallshanteringen i hela landet. Inom Ekorosk-området kan dock de uppgjorda linjedragningarna betraktas som hållbara, sorteringen kan fortgå som tidigare och de skärpningar av hanteringsbestämmelserna som kan förutses kan utgå från befintliga praktiker. Samarbetet inom den s.k. anskaffningsringen har utmynnat i ett val av samarbetspartner. Valet har dock av de förlorande parterna förts till marknadsdomstolen och domstolens beslut kommer att bli avgörande för hanteringen av ärendet i fortsättningen. Bolaget kommer inte att göra några bindande avtal med någon part förrän alla rättsprövningar är klara. Verkställigheten av detta projekt och andra motsvarande i landet kan inte heller ske inom den tidsram som lagen stipulerar. Detta innebär att alla i branschen engagerade kommuner och företag blir tvungen att söka interimistiska lösningar. Hur dessa kommer att se ut kan ingen part ännu förutspå. Ab Ekorosk Oy kommer att precisera sina strategier efter att de ovan nämnda frågorna fått en avgörande lösning. På lokalt plan strävar bolaget att höja servicenivån och effektiviteten hos insamlingssystemen. Bolagets möjligheter till uppföljning förbättras under det närmaste året genom ett ökat faktureringssamarbete med transportörerna. Samarbetet förbättrar också möjligheterna till en effektiv rapportering till berörda myndigheter. Beträffande verksamheten på Storkohmo avstjälpningsplats kommer denna att utvärderas under kommande verksamhetsperiod, särskilt med tanke på de förändrade förhållanden som uppstår när samarbetet inom bränslehanteringen utvidgas. ottamaan johtavan roolin. Samanaikaisesti vastaa kunta kaikista riskeistä: kuka esim. ottaa ongelmat hoitaakseen kun yksityisen tekijä lopettaa toimintansa syyttäen kannattamattomuutta tai konkurssin sattuessa? Vapaammat markkinat vaativat myös jaetun vastuun. Oikeutta pitää seurata myös vastuu. Näkymät Ab Ekorosk Oy eräänä johtavana jätteenkäsittelylaitoksena Suomessa omaa hyvät edellytykset kohdata kiristyvät jätteenkäsittelyvaatimukset sekä kasvavan kilpailun. Pitkällä tähtäimellä yhtiön täytyy kuitenkin etsiä paikkansa myös markkinalähtöisessä toiminnan osa-alueella. Kansallisten yksityiskohtaisten direktiivien puuttuessa tulevat strategiat tämän osalta olemaan epäselvät. Ne direktiivit jotka astuvat voimaan vuonna 2005, aiheuttavat mittavat seuraamukset koko maan jätteenkäsittelylle. Ekorosk-alueella voidaan tehtyjä linjanvetoja pitää luotettavina, lajittelu jatkuu entisellään ja jätemääräyksien kiristyminen joka on odotettavissa, voidaan jatkaa nykyisestä käytännöstä. Yhteistyö nk. hankintarenkaassa toi mukanaan yhteistyökumppanin valinnan. Häviävän osapuolen tyytymättömyys johti kuitenkin asian viemiseen markkinaoikeuteen ja oikeuden päätös tulee olemaan ratkaiseva asian jatkokäsittelyssä. Yhtiö ei tule tekemään mitään sitovia päätöksiä asian kannalta ennen kuin tuomioistuin on päätöksensä tehnyt. Tämän ja muiden samankaltaisten projektien täytäntöönpanoa maassa ei voida toteuttaa lain säätämissä aikarajoissa. Tämä tarkoittaa että kaikki alalla olevat kunnat ja yritykset ovat pakotettuja etsimään väliaikaisratkaisuja. Mitä se tuo tullessaan, sitä ei mikään osapuoli voi ennustaa. Ab Ekorosk Oy tulee tarkentamaan strategiaansa sen jälkeen kun mainitut kysymykset ovat saaneet ratkaisunsa. Paikallisella tasolla pyrkii yhtiö korottamaan palvelutasoansa ja tehoa keruusysteemeissä. Yhtiön mahdollisuudet seurantaan paranevat lähivuosina lisääntyvän laskutusyhteistyön johdosta urakoitsijoiden kanssa. Yhteistyö parantaa myös mahdollisuuksia tehokkaaseen raportointiin viranomaisille. Toimintaa Storkohmon kaatopaikalla tullaan tarkastelemaan tulevana toimintavuotena, erityisesti ajatellen muuttunutta tilannetta joka syntyy kun yhteistyö polttokäsittelyssä laajenee. 16

17 Investeringar Investeringarnas totalsumma uppgick under året till ca , varav ca i byggnader, i maskiner och i inventarier , ca i asfaltbeläggningar, ca i återvinnigstationerna, ca i ekopunkter och i Adb-program. Investoinnit Investointien yhteissumma nousi viime vuonna n , josta rakennuksiin, n koneisiin, kalusteisiin n , n asfaltointiin, hyötykäyttöasemiin n , n ekopisteisiin ja Atk-ohjelmiin. Styrelse, verkställande direktör, revisorer Styrelsen för Ab Ekorosk Oy har under året bestått av följande personer: Gustav Hofman (Nykarleby) ordf., Håkan Blomqvist (Jakobstad) viceordförande, Olli Ahllund (Jakobstad), Tommy Olin (Pedersöre), Tage Torrkulla (Kronoby), Timo Prittinen (Larsmo), Arto Alpia (Kaustby), Tapani Palo (Alahärmä), Erkki Finni (Kortesjärvi), Eino Pihakari (Karleby), Tauno Kivelä (Karleby) och Pertti Kankkunen (Kelviå). Till styrelsemötena har också kallats suppleanter för övriga ägarkommuner enligt följande: Hannu Vallbacka (Evijärvi), Leila Bergman (Oravais), Mikko Heikkilä (Vetil) och Jouko Lehikoinen (Lochteå). Som verkställande direktör har fungerat Henry Nygård och som bolagets revisorer Bengt Petterson CGR och Kjell Fellman. Verksamhet Befolkningsunderlaget i bolagets verksamhetsområde uppgår vid årsskiftet till ca personer, vilket motsvarar ca hushåll. Antalet kommuner i vilka bolaget ansvarar för avfallshanteringen är 14. I början av året togs den nya återvinningsstationen i Karleby i bruk. Senare under året stängdes den gamla stationen på Storkohmo avstjälpningsplats. Kontrollen av inkommande avfall skärptes också på Storkohmo så att inget lass med blandat avfall längre får köras direkt på soptippen. Kostnaderna för hanteringen ökar något genom åtgärden men minskar samtidigt på avfallsskatten. Under året färdigställdes också en utredning av nyttoanvändningen av gasen från tippen. De besvärande luktproblemen från läderfabriksavfallet har kunnat avlägsnas genom mindre investeringar i utrustningen på mottagningen. Kontrakt på hanteringen av problemavfall i hela verksamhetsområdet tecknades med L&T. I sorteringshallen har sorteringsresultatet förbättrats och kapaciteten väsäntligt ökas genom mindre omläggningar och ombyggnader. För närvarande kan allt sorterat avfall omhändertas under ordinarie arbetstid. Under året har också ett tiotal Ekopunkter byggts om så att de tidi- Hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat Ab Ekorosk Oy:n hallitus on koostunut seuraavista henkilöistä: Gustav Hofman (Uusikaarlepyy) puh.joht., Håkan Blomqvist (Pietarsaari) varapuh.joht., Olli Ahllund (Pietarsaari), Tommy Olin (Pedersöre), Tage Torrkulla (Kruunupyy), Timo Prittinen (Luoto), Arto Alpia (Kaustinen), Tapani Palo (Alahärmä), Erkki Finni (Kortesjärvi), Eino Pihakari (Kokkola), Tauno Kivelä (Kokkola) ja Pertti Kankkunen (Kälviä). Hallituksen kokouksiin on kutsuttu myös muiden omistajakunnista varajäsenet: Hannu Vallbacka (Evijärvi), Leila Bergman (Oravainen) ja Mikko Heikkilä (Veteli) ja Jouko Lehikoinen (Lohtaja). Toimitusjohtajana on toiminut Henry Nygård ja yhtiön tilintarkastajina Bengt Pettersson KHT ja Kjell Fellman. Toiminta Asukaspohja yhtiön toiminta-alueella on vuodenvaihteessa n henkilöä, joka vastaa noin kotitaloutta. Kuntien lukumäärä joissa yhtiö vastaa jätehuollosta on 14. Vuoden alussa otettiin uusi hyötykäyttöasema Kokkolassa käyttöön. Myöhemmin vuoden mittaan suljettiin vanha asema Storkohmon kaatopaikalla. Tulevan jätteen tarkastusta kiristettiin myös Storkohmossa, niin ettei yhtään sekajätelastia saa enää suoraan ajaa kaatopaikalle. Käsittelyn kustannukset nousivat tämän johdosta mutta toisaalta jäteveron määrä laskee. Vuoden aikana valmistui myös tutkimus kaatopaikan kaasun hyötykäytöstä. Haitallinen hajuongelma joka on tullut nahkatehtaiden lietteistä, on voitu myös poistaa pienillä investoinneilla vastaanotossa. Sopimus koko toiminta-alueen ongelmajätehuollosta on allekirjoitettu L&T kanssa. Lajitteluhallilla on lajittelutulos parantunut ja kapasiteetti on noussut huomattavasti pienien muutosten ja korjausten avulla. Nykyisellään voidaan kaikki lajiteltu jäte käsitellä normaalina työaikana. Vuoden aikana on myös kymmenkunta ekopistettä muutettu siten että aikaisemmat muoviastiat on korvattu syväkeräysastioilla. Muutos 17

18 gare plastkärlen ersatts med djupkärl. Ombyggnaden ingår som ett led i ett mer omfattande standardhöjningsprogram. Beträffande fritidsbebyggelsens avfallshantering togs ett betydande steg då ett samarbete inleddes med organisationen Håll Skärgården Ren. Avsikten med samarbetet är att insamlingstjänster också skall kunna erbjudas i skärgården. Insamlingen på fastlandet utvidgades beträffande fritidsbebyggelsen till Jakobstad, Nykarleby och Oravais kommuner. Underhandlingarna rörande övertagandet av faktureringen av transportavgifterna kunde slutföras under året. Underhandlingarna om ett nytt avtal med Stormossen som innebär en förbättrad möjlighet att följa upp kostnaderna kunde också slutföras, men avtalet hade inte ännu vid årsskiftet godkänts av ASJ:s styrelse. Under året har i alla kommuner ordats insamling av textiler, samt insamling av skrot. Arbetet på miljösystemet har fortsatt. Beträffande det externa arbetet kan noteras att bolagets vd som styrelsemedlem deltagit i Avfallsverksföreningens verksamhet samt på europeiskt plan i ISWA:s arbetsgrupp för avfallsprevention och återvinning. Företagets ekonomiska resultat kan betecknas som gott, särskilt kan noteras att de omläggningar av vissa processer som bolaget genomfört också minskat på de direkta kostnaderna. Avfallsavgifterna har täckt de kostnader som behandlingen medför. I bokslutet har värdet på aktierna i Ewapower Ab Oy:s nedskrivits. Personal Bolaget hade vid årsskiftet följande fast anställda: verkställande direktör, kontorschef, två driftschefer, tre informatörer, fyra kontorister, sju verksskötare samt fem heltidsanställda skötare av återvinningsstationer. Tillfällig personal har utnyttjats vid behov. Styrelsens förslag angående årets resultat Till bolagsstämmans förfogande står: Vinst från tidigare år ,83 Räkenskapsperiodens vinst ,36 Totalt ,19 Styrelsen föreslår att av räkenskapsperiodens vinst på ,36 kvarstår som fritt eget kapital i bolaget och att ingen dividend utbetalas för räkenskapsåret. on seurausta ohjelmasta joka huomattavasti korottaa standardia. Vapaa-ajan asuntojen jätehuollossa tehtiin merkittävä askel kun yhteistyö aloitettiin Pidä Saaristo Siistinä organisaation kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on että keräyspisteitä voidaan tarjota myös saaristossa. Mantereella keräystä on laajennettu myös Pietarsaareen, Uusikaarlepyyhyn ja Oravaisiin. Neuvottelut kuljetuslaskujen laskutuksen siirrosta saatiin myös päätökseen vuoden aikana. Neuvottelut uudesta sopimuksesta Stormossenin kanssa, joka sisältää paremman mahdollisuuden seurata kustannuksia, saatiin myös päätökseen, mutta sopimusta ei vielä vuodenvaihteessa ollut hyväksytty ASJ:n hallituksessa. Vuoden aikana on kaikissa kunnissa järjestetty tekstiilien ja romun keräyskampanjoita. Työ ympäristöjärjestelmän osalta on jatkunut. Ulkoisesta työstä mainittakoon että yhtiön toimitusjohtaja on osallistunut hallituksen jäsenenä Jätelaitosyhdistyksen toimintaan sekä Euroopan tasolla ISWA:n työryhmään jätteen synnyn ehkäisystä ja hyötykäytöstä. Yhtiön taloudellinen tulos arvioidaan hyväksi, erityisesti voidaan todeta että muutokset määrätyissä prosesseissa jotka yhtiö on tehnyt, ovat myös vähentäneet suoria kustannuksia. Jätteenkäsittelymaksut kattavat ne kustannukset jotka aiheutuvat käsittelystä. Tilinpäätöksessä on Ewapower Ab Oy:n osakkeiden arvo alaskirjattu. Henkilöstö Yhtiön vakinaiseen henkilöstöön kuuluivat vuodenvaihteessa: toimitusjohtaja, toimistopäällikkö, kaksi käyttöpäällikköä, kolme tiedottaja, neljä konttoristia, seitsemän laitoshoitajaa sekä viisi kokopäivätoimista hyötykäyttöaseman hoitajaa. Tarvittaessa on hyödynnetty tilapäishenkilöstöä. Ab Ekorosk Oy:n hallituksen vuoden 2003 tulosta koskeva ehdotus Yhtiökokouksen käytössä on: Voitto aikaisemmilta vuosilta ,83 Tilikauden voitto ,36 Yhteensä ,19 Hallitus ehdottaa että tilivuoden voitto ,36 jätetään yhtiön vapaaksi omaksi pääomaksi ja että osinkoa ei jaeta tilivuodelta. 18

19 Ewapower Ewapowers pelleteringsfabrik skadades i en brand den Återuppbyggandet av pelleteringsfabiken blev klar i november. Kostnaderna för återuppbyggnad av fabriken till den nivå den var före branden blev 3,47 milj.. Den totala kostnaden för återuppbygganden inklusive avbrottsersättning blev 3,58 milj. vilket ersattes helt av brandförsäkringen. Av de som reserverats för egna förbättringsarbeten användes Av dessa medel användes till en sprinkleranläggning som täcker hela fabriksbyggnaden och till egna förbättringsarbeten. Pelletsproduktionen har efter branden kommit igång planenligt och merparten av den pellets som produceras levereras till Alholmens Kraft Ab i Jakobstad. En mindre mängd levereras också till Kainuun Voima i Kajana. Ewapower Ewapowerin pellettitehdas vaurioitui tulipalossa Pellettitehtaan uudelleenrakentaminen valmistui marraskuussa. Tehtaan uudelleenrakentamisen kustannukset nousivat 3,47 milj.. Uudelleenrakentamisen kokonaiskustannukset jotka sisältävät keskeytyskorvauksen nousivat 3,58 milj., jonka palovakuutus korvasi kokonaisuudessaan. Siitä joka oli varattu parannustöihin, käytettiin Tästä summasta käytettiin sprinklerilaitteisiin joka kattaa koko tehdasrakennuksen ja omiin parannustöihin. Pellettituotanto on palon jälkeen käynnistynyt suunnitelmien mukaan, ja suurin osa pelleteistä on toimitettu Alholmens Kraft:lle Pietarsaareen. Pieni osa määrästä toimitetaan myös Kainuun Voimalle Kajaaniin. 19

20 Resultaträkning / tuloslaskelma 01/01/ /12/ /01/ /12/2002 O m s ä t t n i n g , ,72 L i i k e v a i h t o Övriga rörelseintäkter , ,30 Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Aineet ja palvelut Material, förnödenh. och varor Aineet, tarvikkeet ja tavarat Inköp under räkenskapperioden , ,35 Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material, förnödenh. och varor , ,35 Yhteensä Material och tjänster totalt , ,35 Aineet ja palvelut yhteensä Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden , ,61 Palkat ja palkkiot Lönebikostnader Henkilösivukulut Pensionskostnader , ,29 Eläkekulut Övriga lönebikostnader , ,32 Muut henkilösivukulut Lönebikostnader totalt , ,61 Henkilösivukulut, yhteensä Personalkostnader totalt , ,22 Henkilöstökulut, yhteesä Avskrivningar o nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan , ,26 Suunnitelman mukaiset poistot Nedskrivningar av tillgångar ,76 - Arvonalentumiset pysyvien Bland bestående aktiva Vastaavien hyödykkeistä Avskrivningar o nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Totalt , ,26 Yhteensä Övriga rörelsekostnader , ,07 Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst (-förlust) , ,12 Liikevoitto (-tappio) Fin. intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Intäkter från andra företag 149,59 - Tuotot muilta yrityksiltä Intäkter från övriga pladeringar bland 149,59 - Tuotot muista pysyvien vastaavien bestående aktiva sijoituksista Ränte o fin. intäkter övriga , ,54 Muut korko- ja rahoitustuotot Övr. ränte- o finansiella int , ,54 Muut korko- ja rahoitustuotot Ränte o fin. kostn. övriga , ,49 Korko- ja muut rahoituskulut Ränte- o övr. finansiella kostn , ,49 Korko- ja muut rahoituskulut Fin. intäkter och kostnader , ,95 Rahoitustuotot ja -kulut Vinst / förlust före extraordinära poster , ,17 Voitto / tappio ennen satunnaiseriä Vinst / förlust före boksl.dispositioner , ,17 Voitto / tappio ennen tilinpäätössiirtoja och skatter ja veroja Bokslutsdispositioner Tilinpäätössiirrot Förändring av avskr.differens , ,92 Poistoeron muutos Bokslutsdispositioner totalt , ,92 Tilinpäätössiirrot yhteensä Vinst före skatter , ,25 Voitto ennen veroja Inkomstskatter , ,54 Tuloverot Räkenskapsperiodens vinst (förlust) , ,71 Tilikauden voitto / tappio ============= ============= 20

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA 2015. 1 Jätetaksan perusteet. 2 Soveltamisalueet. 3 Jätemaksujen maksuunpano. 4 Jätemaksun suorittamisvelvollisuus

JÄTEMAKSUTAKSA 2015. 1 Jätetaksan perusteet. 2 Soveltamisalueet. 3 Jätemaksujen maksuunpano. 4 Jätemaksun suorittamisvelvollisuus JÄTEMAKSUTAKSA 2015 1 Jätetaksan perusteet Jätelain 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksulla

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL AVUSTUKSET PAIKALLISILLE KULTTUURIJÄRJESTÖILLE BIDRAG TILL LOKALA KULTURFÖRENINGAR Haku vuodelle Ansökan för år PAIKALLISILLE

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Toimintakertomus Verksamhetsberättelse

Toimintakertomus Verksamhetsberättelse 2006 Toimintakertomus Verksamhetsberättelse Lyhyesti I korthet Ekorosk numeroin Sisältö Tapahtui Ekoroskilla 2006 Perustettu: 1990 Kuntia: 14 Asukkaita: 112 500 Asuntoja: 45 000 Kesämökkejä: 9 500 Yrityksiä:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

/tyhjennys. /tyhjennys

/tyhjennys. /tyhjennys VIII JÄTEMAKSUTAULUKKO 17 Maksut 1.5.2012 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 18 SEKAJÄTTEEN KERÄYS (Maksu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2007 vp Isännöitsijän pätevyyden valvonta Eduskunnan puhemiehelle Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tärkein tehtävä on johtaa

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Kala tapahtuma Fiske evenemang

Kala tapahtuma Fiske evenemang 1 Kala tapahtuma Fiske evenemang 1. Kokkolan kalamarkkinat Karleby fiskmarknad Kalaa myydään Suntin rannalla / Fisk säljs vid Sundet (Utanför Idrottsgården) Ohjelmallinen tapahtuma /Evenemang med programinslag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Verksamhetsberättelse 2004 Toimintakertomus

Verksamhetsberättelse 2004 Toimintakertomus Verksamhetsberättelse 2004 Toimintakertomus Innehåll Presentation 2 Ekorosk i siffror 3 VD:s översikt 4 Ekopunkter och återvinningsstationer 6 Miljö 8 Information 10 Kampanjer 12 Personal 14 Ewapower 14

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 140/2007 vp Konkurssipesään peräytettävät velat Eduskunnan puhemiehelle Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) 10 :ssä säädetään velan maksun peräytymisestä seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 603/2012 vp Naisyrittäjyyden edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Naisten osuus suomalaisista yrittäjistä on noin 30 prosenttia. Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n virallinen tavoite

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2012 vp Ruotsinkieliset tv-ohjelmat Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Lapissa on herättänyt laajaa hämmästystä se, että maakunnassa Yleisradion ruotsinkielinen kanava YLE Fem lähettää

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 541/2005 vp Rakennusten energiatehokkuustodistukset Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2002 hyväksytyssä direktiivissä rakennusten energiatehokkuudesta säädetään rakennusten energiatehokkuustodistuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1/4 JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1. Johdanto Jätehuollon palvelutasolla määritellään millaisia jätehuoltopalveluja alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan Vestia Oy:n alueella. Vestia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 27.5.2012 Vuosikokous 27.5.2012

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 27.5.2012 Vuosikokous 27.5.2012 KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA Årsmöte 27.5.2012 Vuosikokous 27.5.2012 1 KALLELSE TILL ORDINARIE ANDELSSTÄMMA Tid: 27.05. 2012, kl 14.00 Plats: Byarsborg, Spjutsund Ärenden: På den ordinarie

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta/ Lag om ändring av lagen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot