Kaavoitusjaosto/Planläggningssektionen Kaavoitusjaosto/Planläggningssektionen

Transkriptio

1 Talman osayleiskaava - osayleiskaavaluonnos / Delgeneralplan för Tallmo - delgeneralplaneutkast 28/ /2012 Talman osayleiskaavan osallistumisja arviointisuunnitelma / Program för deltagande och bedömning för Tallmo delgeneralplan KAAVJAOS 32 Kaavoitusjaosto / Planläggningssektionen Valmistelija/Beredare: Kaavoittaja / Planläggare Suvi Siivola, suvi.siivola(at)sipoo.fi 1011/ /2010 Talman alueelle ollaan käynnistämässä osayleiskaavan laadintaa kunnanhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Osayleiskaavatyötä koskien on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti alustava osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS). OAS:ssa on määritelty kaavatyön eri vaiheissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja tavat sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tulee laatia riittävän aikaisessa vaiheessa kaavan valmistelua. Yleensä se laaditaankin kaavatyön aluksi yhdessä kaavalle asetettavien tavoitteiden kanssa. Kunnanhallitus hyväksyi Talman osayleiskaavatyötä ohjaavat suunnittelutavoitteet kokouksessaan Liite: - Talman osayleiskaavan osallistumisja arviointisuunnitelma, liite 1/ 32 Kehitysjohtajan ehdotus Kaavoitusjaosto merkitsee tiedoksi ja päättää asettaa nähtäville Talman osayleiskaavan osallistumisja arviointisuunnitelman (päivätty ). Utvecklingsdirektörens förslag Planläggningssektionen antecknar för kännedom och besluter lägga fram programmet för deltagande och bedömning för Tallmo delgeneralplan (daterat ). Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

2 Beslut Förslaget godkändes enhälligt. KAAVJAOS 31 Kaavoitusjaosto / Planläggningssektionen Valmistelija/Beredare: Kaavoittaja / Planläggare Suvi Kaski, suvi.kaski(at)sipoo.fi Kaavoituspäätös ja kaavatyön tarkoitus Talman alueelle ollaan laatimassa kunnanhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti osayleiskaavaa. Talman osayleiskaavoitus on yksi keskeisistä Sipoon kasvustrategian toteuttamiseen tähtäävistä suunnitteluhankkeista. Kunnan kasvustrategian maankäytöllisiä periaatteita linjaavan Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisesti Talman aluetta on tarkoitus kehittää raideliikenteeseen tukeutuvana, toiminnoiltaan monipuolisena taajamakeskuksena. Yleiskaavan 2025 kasvutavoitteen mukaisesti Talmaan sijoittuisi noin uutta asukasta ja uutta työpaikkaa. Talman alueelle laadittava oikeusvaikutteinen osayleiskaava tarkentaa Sipoon yleiskaavan 2025 maankäytöllisiä linjauksia. Osayleiskaavalla määritellään alueen päätieverkko sekä asuinpalvelu- ja työpaikkarakentamisen sijoittaminen ja volyymi. Osana osayleiskaavatyötä sekä koko kunnan suunnittelua tullaan laatimaan aluetta koskeva toteutusohjelma. Osayleiskaava toimii alueen asemakaavoituksen sekä muun rakentamisen ja suunnittelun pohjana. Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan ( 54) Talman osayleiskaavan suunnittelutavoitteet. Suunnittelutavoitteiden mukaisesti Talman suunnittelun keskeisiä pääperiaatteita ja tavoitteita ovat: - Talma on osa Keravalta Nikkilään suuntautuvaa toimivaan joukkoliikenteeseen tukeutuvaa taajamaketjua. Kaavaratkaisulla tuetaan joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia ja edistetään kävely- ja pyöräilyliikennettä. - Monipuolinen ja ihmisen kokoinen taajamakeskus. Aluetta kehitetään monipuolisena palveluiden ja asumisen kokonaisuutena säilyttäen kylämäinen ilme sekä pyrkien pienimittakaavaiseen kokonaisuuteen. - Luonnonläheinen asumisen ja vapaa-ajan alue. Kehitetään monipuolisia harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia. - Sujuva ja turvallinen liikennejärjestelmä ja -verkko.

3 Joukkoliikenne-, tie-, katu- ja kevyenliikenteenverkon turvallisuutta ja toimivuutta parannetaan. - Alueen ominaispiirteiden ja vahvuuksien hyödyntäminen. Alueen identiteetin muodostamisessa korostetaan alueen luontaisia vahvuuksia ja ominaispiirteitä. - Avoin ja vuorovaikutteinen suunnittelu. Suunnittelua tehdään aktiivisessa vuorovaikutuksessa osallisten ja muiden sidosryhmien kanssa. - Toteutus hallitusti. Yleiskaavalla mahdollistetaan alueen luonteva vaiheittain toteuttaminen ja hallittu väestönkasvu. Kaavoitusprosessin vaihe Talman osayleiskaavatyö kuulutettiin vireille ja kaavatyötä koskeva osallistumisja arviointisuunnitelma asetettiin kaavoitusjaoston tekemällä päätöksellä nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavatyön laatijaksi valittiin (kh 196) A-konsultit Oy. Osayleiskaavatyön pohjaksi on laadittu yhdessä kaavatyötä koskevien perusselvitysten kanssa kolme vaihtoehtoista rakennemallia (RENGAS, ETELÄ ja POHJOINEN). Myös kaavatyötä koskevaa osallistumisja arviointisuunnitelmaa on päivitetty. Rakennemallivaihtoehdot Rakennemallit ovat maankäytön hahmotelmia, joilla osoitetaan karkeasti aluevarauksien määrä ja sijoittuminen. Rakennemallivaihtoehdot rakentuvat tiettyjen teemojen ympärille. Useimmat teemat ovat mukana kaikissa rakennemallivaihtoehdoissa, mutta teemat painottuvat vaihtoehdosta riippuen eri tavoin. Kukin rakennemallivaihtoehto on myös maankäytön sijainnilliselta painopisteeltään erilainen, auttaen näin kartoittamaan rakentamisen erilaisten painopisteiden vaikutuksia. Tavoitteellisen asukas- ja työpaikkamäärän suhteen vaihtoehdot on kutakuinkin yhteneväisiä. Kaikki kolme rakennemallivaihtoehtoa rakentuu seuraavien oletuksien pohjalle: - alueen asukasmäärä noin asukasta - alueella noin 1000 työpaikkaa - alueelle sijoittuu raideliikenteen asema - aseman seutu tehokkaasti rakennettu (vähintään 5000 asukasta kilometrin säteellä asemasta) - olemassa olevat päätiet paikoillaan suunnittelualueen kohdalla - kytkennät Keravan maankäyttöön (viheryhteydet ja katuverkko) - alueella kohtuullinen palvelutarjonta

4 - oleva, asianmukainen pientaloasutus säilytetään/tiivistetään asemanseutua lukuun ottamatta - suojelu- ja arvoalueet ja -kohteet pyritään ottamaan huomioon - golfkenttä jää nykyisen laajuiseksi - laskettelukeskusta laajennetaan ja osoitetaan hyvät viheryhteydet ympäristöön Rakennemallivaihtoehto RENGAS rakentuu tiiviisti tulevan asemanseudun ympärille, taajaman rajautuen selkeästi ympäristöstään. Uudet asuinalueet sijoittuvat pääosin alle kilometrin säteelle asemasta. Lähinnä asemaa sijaitsevassa alueen ytimessä maankäyttö rakentuu tehokkaista kerrostalokortteleista ja palveluista. Mallissa jalankulku- ja pyöräily ovat etusijalla. Rakennemallivaihtoehto ETELÄ muodostuu asemaan tukeutuvasta tiiviistä keskuskylästä ja sitä ympäröivistä pienistä sivukylistä. Yhdyskuntarakenne painottuu asemanseudun ohella osayleiskaava-alueen eteläosaan. Malli korostaa yhteisöllisyyttä ja paikallisuutta mm. kylien keskuksiin sijoittuvilla toiminnoilla sekä yrittäjä- ja pienverstastonteilla. Osayleiskaava-alueen pohjoisosan on esitetty jäävän viljelyalueeksi (lähiruuan tuotantoa). Rakennemallivaihtoehto POHJOINEN vastaa rakennemalleista parhaiten kunnan tekemän hankeyhteistyösopimuksen tavoitteisiin. Mallissa yhdyskuntarakenteen painopiste on asemanseudun ohella osayleiskaava-alueen pohjoisosassa. Esitetystä asuinrakentamisesta puolet on luonteeltaan väljää tai hyvin väljää pientaloasumista. Vaihtoehto sisältää myös loma-asuntoalueita. Malli korostaa Talmaa monipuolisten vapaa-ajantoimintojen ja hyvinvointipalveluiden keskuksena. Rakennemalleja on jo esitelty asukkaille ja Sipoon eri hallintokunnille, ja näiltä saatu palaute on kerätty rakennemallien arviointi -raporttiin. Kaikista rakennemalleista tullaan myös laatimaan energiatehokkuustarkastelut, joiden tekijäksi on valittu Gaia Consulting Oy. Rakennemalleista saadun palautteen ja tehtyjen arviointien pohjalta laaditaan jatkosuunnittelusuositukset ja osayleiskaavaluonnos. Rakennemalleista ja niihin liittyvästä aineistosta pyydetään lausunnot ainakin seuraavilta tahoilta: - Uudenmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue - Uudenmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue

5 - Uudenmaan liitto - Keravan kaupunki - Tuusulan kunta - Museovirasto - Porvoon museo - Itä-Uudenmaan maakuntamuseo - Liikennevirasto - Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä - Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) - Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - Keravan Energia Oy - Gasum Oy - Sipoon kunnan sosiaali- ja terveysosasto - sivistysosasto - tekniikka- ja ympäristöosasto (katu- ja viheralueet, ympäristönsuojelu) - Talman kyläyhdistys ry - Sipoon yrittäjät ry - Kerava-seura ry - Kodin Onni ry Liitteet: - Rakennemallivaihtoehdot (RENGAS, ETELÄ ja POHJOINEN), liite 1/ 31 - Rakennemallien arviointi -raportti, liite 2a/ 31 (2b/ 31 - på svenska) - Perusselvitykset ja tavoitteet -raportti, liite 3a/ 31 (3b/ 31 - på svenska) - Päivitetty ( ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, liite 4a/ 31 (4b/ 31 - på svenska) Mittaus- ja kiinteistöpäällikön ehdotus Kaavoitusjaosto päättää asettaa Talman osayleiskaavan rakennemallit ja niihin liittyvän valmisteluaineiston (rakennemallien arviointi -raportti, perusselvitykset ja tavoitteet -raportti sekä päivitetty osallistumisja arviointisuunnitelma) vuorovaikutusmenettelyä varten nähtäville 30 päivän ajaksi sekä pyytää aineistosta lausunnot tarvittavilta tahoilta. Mätnings- och fastighetschefens förslag Planläggningssektionen beslutar lägga fram strukturmodellerna för Tallmo delgeneralplan samt strukturmodellernas beredningsmaterial (rapporten över strukturmodellernas utvärdering, rapporten över basutredningar och mål samt det uppdaterade programmet för deltagande och bedömning), för växelverkanförfarande för 30 dagar, samt begära utlåtanden om

6 materialet från behövliga instanser. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Beslut Förslaget godkändes enhälligt. KAAVJAOS 89 Kaavoitusjaosto / Planläggningssektionen Valmistelija/Beredare: Kaavoituskoordinaattori / Planläggningskoordinator Suvi Kaski, suvi.kaski(at)sipoo.fi Kaavoitusprosessin vaihe Talman osayleiskaavatyön pohjaksi laaditut rakennemallit ja niitä koskeva valmisteluaineisto (rakennemallien arviointi -raportti, perusselvitykset ja tavoitteet -raportti sekä päivitetty osallistumisja arviointisuunnitelma) olivat nähtävillä vuorovaikutusvaiheen kuulemista varten välisenä aikana. Rakennemalliaineistosta pyydettiin lausunnot keskeisiltä viranomais- ja yhteistyötahoilta. Rakennemalleista saatiin 12 lausuntoa (ELY-keskus, Uudenmaan liitto, Keravan kaupunki, Tuusulan kunta, HSL, Liikennevirasto, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Porvoon museo, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, Gasum Oy, Golf Talma ja Talman kyläyhdistys) sekä runsaasti yleisöpalautetta. Rakennemalleista saadun palautteen sekä rakennemalleista tehtyjen vaikutustarkasteluiden pohjalta laadittiin ensiksi alustava osayleiskaavaluonnos, jota esiteltiin Talman koululla järjestetyssä asukastyöpajassa. Työpajassa osalliset saivat kommentoida alustavaa kaavaluonnosta ja esittää sitä koskevia kehittämisehdotuksia. Alustavaan osayleiskaavaluonnokseen ( ) on voinut tutustua myös kaavatyötä koskevilla kunnan nettisivuilla ( / ja osalliset ovat voineet antaa sitä koskevaa palautetta sähköpostilla. Alustavasta kaavaluonnoksesta saadun palautteen sekä kesän aikana tehtyjen erityisselvitysten (mm. hulevesiselvitys) pohjalta laadittiin varsinainen osayleiskaavaluonnos. Kaavatyön pohjaksi tehtyihin erillisselvityksiin voi tutustua kaavatyötä koskevilla nettisivuilla osoitteessa: /

7 Osayleiskaavaluonnos Rakennemalleihin nähden osayleiskaavaluonnos on jo tarkempi alueen maankäytön suunnitelma, jossa on osoitettu eri maankäyttömuotojen aluevaraukset ja näitä koskevat suunnittelumääräykset. Osayleiskaavaluonnos on eräänlainen yhdistelmä kaikista kolmesta rakennemallivaihtoehdosta (RENGAS, ETELÄ ja POHJOINEN). Pääosin kaavaluonnoksen kokonaisrakenne on yhdistelmä RENGAS ja ETELÄ -vaihtoehdoista, mutta myös POHJOINEN-vaihtoehdosta on poimittu osayleiskaavaluonnokseen joitakin kehittämisteemoja ja -alueita, kuten golfkentän pohjoisosan vapaa-ajan asumisen alueet sekä asumisen ja pienteollisuuden yhdistävä ns. verstasalue suunnittelualueen eteläosassa. Osayleiskaavassa on varauduttu alueen asukasmäärän kasvuun n asukkaalla. Kaava-alueella on nykyisin n asukasta. Osayleiskaavaluonnoksessa rakentamista ohjataan lähemmäs junarataa ja sille esitettyä aseman paikkaa. Myös radan eteläpuoliset alueet otetaan kattavasti asutuksen käyttöön. Pääosa uudesta rakentamisesta sijoittuu alueen keskustaan, kaavaratkaisussa esitetyn aseman paikan ympärille. Keskusta-alue (keskustatoimintojen alue C ja asuntoalue A) erottuu ympäristöstään selkeästi tiiviimpänä ja urbaanimpana. Valtaosa uudesta rakentamisesta, noin asukasta, on osoitettu kaavaratkaisussa tälle Talman uuden keskustan ja sen läheisille alueille, enintään kilometrin etäisyydelle juna-asemasta. Asumisen ohella Talman tulevat kaupalliset palvelut on tavoitteena keskittää aseman läheiselle keskusta-alueelle ja näin mahdollistaa elävän taajamakeskustan synty. Keskusta-alue on suunniteltu rakenteeltaan tiiviiksi, mutta matalaksi. Näin saavutetaan eri palveluiden kannalta tarvittava asukastiheys mm. tehokkaat joukkoliikennejärjestelyt sekä vetovoimainen kävely- ja pyöräverkosto mutta samalla säilytetään inhimillinen mittakaava sekä Talman kylämäinen olemus. Tiivistä keskustaa ympäröivät väljemmät pientaloalueet (AP-1, AP ja AP-2). Tiiviillä pientalovaltaisella alueella (AP-1) rakentamisen tehokkuus on selkeästi keskusta-aluetta matalampi, mutta tavoitteena on kuitenkin muodostaa kohtuullisen tiivistä ja selkeän kylämäistä pientaloasutusta. Alue tarjoaa keskustaan verrattuna väljemmän, vehreämmän ja vähemmän urbaanin vaihtoehdon

8 asumiselle, mutta se on kuitenkin riittävän lähellä liikenneyhteyksiä sekä alueelle muodostuvia palveluita. Pientalovaltaiset asuinalueet (AP) on tarkoitettu perinteisenluoteiseen omakotiasumiseen. Nämä alueet ovat asumiseen asemakaavoitettavista alueista luonteeltaan vähiten tiiviitä, mutta kuitenkin selkeästi taajamamaisia. AP-2 -alueella on tarkoitus mahdollistaa asumisen yhteydessä harjoitettava ympäristöä häiritsemätön pienteollisuustoiminta. Etäämmällä Talman tulevasta keskusta-alueesta asutus säilyy nykyisen mukaisesti maaseutumaisena. Maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla (M) sallitaan maa- ja metsätalouteen sekä muuhun vastaavaan elinkeinotoimintaan liittyvän rakentamisen ohella haja-asutusluonteinen rakentaminen Sipoon yleiskaavan 2025 mitoituksen mukaisesti. MA-, MT- ja MY-alueilla sallitaan vain maa- ja metsätalouteen sekä muuhun vastaavaan elinkeinotoimintaan liittyvä rakentaminen ja olevien pihapiirien täydennysrakentaminen. Kaava-alueen pohjois- ja itäosiin on osoitettu alueen vapaa-ajan toimintoihin tukeutuvia loma-asuntoalueita (RA, RA-1 ja RA-2). Pohjoisosan loma-asuntoalueet tukeutuvat toiminnallisesti Talman golfalueeseen ja itäosan Talman laskettelukeskukseen. Osayleiskaavaluonnoksessa on varauduttu alueen koulu- ja päiväkotipalveluiden kysynnän kasvuun osoittamalla Talman nykyiselle päiväkoti- ja koulurakennukselle laajentumisalue sekä kokonaan uusi julkisten palveluiden alue radan eteläpuolelle, kehätien varrelle. Pienempiä päiväkoti- ja/tai kouluyksiköitä voidaan tarvittaessa asemakaavoittaa osayleiskaavan mukaisille asuntoalueille. Alueen kaupalliset päivittäispalvelut on tarkoitus keskittää osayleiskaavan mukaiselle C-alueelle, vaikkakin myös asuntoalueille saa sijoittaa vähäisessä määrin sellaisia palvelu-, työ- ja liiketiloja, joista ei aiheudu ympäristöhäiriötä. Erikoiskaupan palveluiden osalta Talman alue tukeutuu jatkossakin ympäröivien alueiden, kuten Keravan, tarjontaan. Työpaikka-aluevarauksia (TP) osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty maantien 148 pohjoispuolelle (ns. Bastukärrin teollisuusalueen pohjoinen laajentumisalue) sekä Pajuniemen tuotantotilojen alueelle, Nygårdintien varteen. Kaavaratkaisussa Talman alueelle ominaista maisemaa luovat peltoalueet on soveltuvilta osin säilytetty ja osoitettu kaavassa joko maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA) tai maatalousalueeksi (MT). Samoin pääosa alueen arvokkaista luontokohteista on huomioitu osoittamalla luonnon

9 monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet taajamarakentamisen ulkopuolelle jääviksi MY-alueiksi (maa- ja metsätalousalue. jolla on erityisiä ympäristöarvoja). Talman alueen liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksien kehittämistä pyritään tukemaan kaavaratkaisulla osoittamalla alueelle kattava ja eri alueita yhdistävä ulkoilureitti- ja viheryhteysverkosto. Alueelle on osoitettu kaksi keskeistä viheryhteyttä: 1) tiiviimmän alueen läpi kulkeva viheryhteys, joka yhdistää alueen etelä- ja pohjoispäiden viheralueet sekä alueen merkittävimmät yksittäiset toimijat, Talma Skin ja Golf Talman toisiinsa sekä 2) suunnittelualueen eteläosassa ja kaakkois- ja itäreunassa kulkeva viheryhteys, joka yhdistää Keravan Keinukallion ja Sorsakorven alueen Talma Skin ja Kalkbergin alueisiin. Osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu myös alueen pohjoisosaan ohjeellinen ratsastusreitistö, joka on yhteydessä alueen itä- ja länsipuolella kulkeviin reitistöihin. Osayleiskaavan mukainen katuverkko on pääosin uutta, mutta tukeutuu nykyiseen tiestöön, pohjoisessa Martinkyläntiehen ja etelässä Keravantiehen. Talman osayleiskaavan katuverkon perusrakenteen muodostavat Martinkyläntien ohella Talman tulevan keskustan aluetta rajaava kehäkatu ja siitä etelään maantielle 148 erkaneva, osin nykyistä Kyllästämöntien linjausta noudattava, katuyhteys. Kaavan mukainen kehäkatu kulkee pohjoisessa nykyistä Talmankaarta pitkin sekä etelässä osittein Talmantietä pitkin. Lausunnonantajat Osayleiskaavaluonnoksesta ja siihen liittyvästä aineistosta pyydetään lausunnot ainakin seuraavilta tahoilta: - Uudenmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue - Uudenmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue - Uudenmaan liitto - Keravan kaupunki - Tuusulan kunta - Museovirasto - Porvoon museo Itä-Uudenmaan maakuntamuseo - Liikennevirasto - Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä - Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) - Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - Keravan Energia Oy

10 - Gasum Oy - Sipoon kunnan sosiaali- ja terveysosasto - sivistysosasto - tekniikka- ja ympäristöosasto (katu- ja viheralueet, ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta) - Talman kyläyhdistys ry - Pihkarinteen omakotiyhdistys ry - Sipoon yrittäjät ry - Kerava-seura ry - Kodin Onni ry Liitteet: - Osayleiskaavaluonnoskartta määräyksineen (päivätty ), liite 1/ 89 - Osayleiskaavaluonnoksen selostus (päivätty ), liite 2/ 89 Kaavoitusjaosto keskusteli asiasta ja Christel Liljeströmilla oli kaksi ehdotusta: - Talman osayleiskaavatyön lähtökohdaksi tulisi ottaa henkilöraideliikenteen käynnistäminen Kerava-Nikkilä radalla jo vuonna 2020 eikä vuonna 2025, kuten kaavaluonnosta koskevassa aineistossa esitetty. - Yleisten määräysten kohdalla osayleiskaavamerkinnässä ja määräyksissä poistetaan Eläinsuojat ja hevosten ulkotarhat kohdalla lause; Eläinten ulkotarhat tulee sijoittaa vähintään 20 m päähän valtaojista ja 100 m päähän vesistöstä. Kaikki kannattivat Liljeströmin ehdotusta. Planläggningssektionen diskuterade ärendet och Christel Liljeström lade fram två nya förslag: - Som utgångspunkt för arbetet med Tallmo delgeneralplan borde persontrafiken på banan Kervo-Nickby tas i bruk redan år 2020, och inte år 2025 som det presenteras i materialt för planutkastet. - Under allmänna bestämmelser i beteckningar och bestämmelser i delgeneralplanen stryks under Djurstall och hästhagar meningen; Hästars hagar bör placeras på minst 20m avstånd från huvuddiken och minst 100 meter från vattendrag. Liljeströms båda förslag understöddes av samtliga. Kehitysjohtajan ehdotus

11 Kaavoitusjaosto päättää asettaa Talman osayleiskaavaluonnoksen (kaavakartta määräyksineen ja kaavaselostus, päivätty ) vuorovaikutusmenettelyä varten nähtäville 30 päivän ajaksi sekä pyytää aineistosta lausunnot tarvittavilta tahoilta. Utvecklingsdirektörens förslag Planläggningssektionen beslutar lägga fram Tallmos delgeneralplaneutkast (plankarta med bestämmelser och planbeskrivning, daterat ) för växelverkanförfarande för 30 dagar, samt begära utlåtanden om materialet från behövliga instanser. Päätös Ehdotus hyväksyttiin muutoksineen yksimielisesti. Suunnittelijat valtuutettiin muotoilemaan muutokset asianmukaisesti. Beslut Förslaget godkändes med de två ändringarna enhälligt. Planerarna fick fullmakt att utforma ändringarna på lämpligt sätt. Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa/riktigheten av utdraget ur det vederbörligen undertecknade och justerade protokollet bestyrker: Sipoossa/Sibbo den Nina Grandell Pöytäkirjanpitäjä/Protokollförare