OIKEUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN OPINTO-OPAS O H J E L M A

Transkriptio

1

2

3 OIKEUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN OPINTO-OPAS H E L S I N G I N Y L I O P I S T O N O H J E L M A

4 Julkaisija OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Porthania, Yliopistonkatu 3, 3. krs pl HELSINGIN YLIOPISTO Kanslia puh. (09) Avoinna ma-pe klo 9-12 Opinto-oppaan toimitus Ritva Pernanen, Mari Taskinen Taitto Sari Lund-Nieminen, MPT-palvelut Ky Painopaikka Bookwell Oy, Juva 2013

5 SISÄLLYS Lukijalle...6 Till läsaren...6 Dekaanin tervehdys...7 LUKU I OPINNOT OIKEUSTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA... 8 TUTKINNOT...8 JATKOTUTKINNOT YLEISTÄ OPINTOJEN SUORITTAMISESTA OPETUS JA SIIHEN OSALLISTUMINEN TENTIT OPINTOPIIRIT OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN ON-TUTKINTOON JA OTM- JA MICL- TUTKINTOIHIN SISÄLTYVÄT SEMINAARIT VALMISTUMINEN SIVUAINEOPINNOT OPISKELIJOILLE SUUNNATUT PALVELUT LUKU II OIKEUSNOTAARIN TUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA...33 KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT ALOITUSOPINNOT YKSITYISOIKEUS I Velvoiteoikeuden pakolliset aineopinnot (200203)...51 Esineoikeuden pakolliset aineopinnot (200213) JULKISOIKEUS I Valtiosääntöoikeuden pakolliset aineopinnot (20026) Kansainvälisen oikeuden pakolliset opinnot (20027) Eurooppaoikeuden pakolliset aineopinnot (20017) JULKISOIKEUS II Maa-, vesi- ja ympäristöoikeuden pakolliset aineopinnot (20016) Hallinto-oikeuden pakolliset aineopinnot (20028) KAUPPA- JA FINANSSIOIKEUS Kauppaoikeuden pakolliset aineopinnot (20012)...71 Finanssioikeuden pakolliset aineopinnot (20029) YKSITYISOIKEUS II Perhe- ja jäämistöoikeuden pakolliset aineopinnot (20014) Työoikeuden pakolliset aineopinnot (20015) Kansainvälisen yksityisoikeuden ja oikeusvertailun pakolliset aineopinnot (200230). 82 RIKOS-, PROSESSI- JA INSOLVENSSIOIKEUS Rikosoikeuden pakolliset aineopinnot (20024) Prosessi- ja insolvenssioikeuden pakolliset aineopinnot OIKEUSTEOREETTISET AINEET Oikeushistoria pakolliset aineopinnot (20019) Oikeusteorian pakolliset aineopinnot (200180)... 96

6 LUKU III OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA...98 Oikeustaloustieteen pakolliset aineopinnot (20020) Oikeussosiologian pakolliset aineopinnot (20022) SYVENTÄVÄT OPINNOT PROJEKTIT Syksyllä 2013 alkavat syventävien opintojen projektit Syventävien opintojen projektit LUKU IV HARJOITUSSEMINAARIT JA VALINNAISET OPINNOT HARJOITUSSEMINAARIT/TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN PERUSTEET Esineoikeuden harjoitusseminaarit (20230) Eurooppaoikeuden harjoitusseminaarit (20310) Englanninkieliset harjoitusseminaarit Finanssioikeuden harjoitusseminaarit Hallinto-oikeuden harjoitusseminaarit (20510) Kansainvälisen oikeuden harjoitusseminaarit Kansainvälisen yksityisoikeuden ja oikeusvertailun harjoitusseminaarit (20410) Kauppaoikeuden harjoitusseminaarit Englanninkieliset harjoitusseminaarit Lääkintä- ja bio-oikeuden harjoitusseminaarit (20150) Maa-, vesi- ja ympäristöoikeuden harjoitusseminaarit Oikeushistorian harjoitusseminaarit Oikeussosiologian harjoitusseminaarit Perhe- ja jäämistöoikeuden harjoitusseminaarit (20250) Prosessi- ja insolvenssioikeuden harjoitusseminaarit Rikosoikeuden harjoitusseminaarit (20430) Työoikeuden harjoitusseminaarit (20270) Valtiosääntöoikeuden harjoitusseminaarit (20470) Velvoiteoikeuden harjoitusseminaarit Viestintä- ja informaatio-oikeuden harjoitusseminaarit VALINNAISET OPINNOT Esineoikeuden valinnaiset aineopinnot Eurooppaoikeuden valinnaiset aineopinnot Finanssioikeuden valinnaiset aineopinnot Hallinto-oikeuden valinnaiset aineopinnot Kansainvälisen oikeuden valinnaiset aineopinnot Kansainvälisen yksityisoikeuden ja oikeusvertailun valinnaiset aineopinnot Kauppaoikeuden valinnaiset aineopinnot Lääkintä- ja bio-oikeuden valinnaiset aineopinnot Maa-, vesi- ja ympäristöoikeuden valinnaiset opintojaksot Oikeuden ja sukupuolen tutkimuksen valinnaiset aineopinnot Oikeushistorian valinnaiset aineopinnot Oikeussosiologian valinnaiset aineopinnot Oikeustaloustieteen valinnaiset aineopinnot Oikeusteorian valinnaiset aineopinnot...193

7 Perhe- ja jäämistöoikeuden valinnaiset aineopinnot Prosessi- ja insolvenssioikeuden valinnaiset aineopinnot Rikosoikeuden valinnaiset aineopinnot Työoikeuden valinnaiset aineopinnot Urheiluoikeuden valinnaiset aineopinnot Valtiosääntöoikeuden valinnaiset aineopinnot Velvoiteoikeuden valinnaiset aineopinnot Viestintäoikeuden valinnaiset aineopinnot AINEIDEN VÄLISET VALINNAISET OPINNOT KÄYTÄNNÖN TAIDOT MUITA OPISKELUMAHDOLLISUUKSIA KANSAINVÄLISTYMISEN MAHDOLLISUUKSIA OPINTOJEN AIKANA LUKU V OPINTO-OIKEUDET TIEDEKUNNASSA PERUSTUTKINTOJEN SUORITTAMISOIKEUS OIKEUSTIETEELLISET OPINNOT TIEDEKUNNAN ULKOPUOLISILLE HELSINGIN YLIOPISTON TUTKINTO- JA OIKEUSTURVAJOHTOSÄÄNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA TAULUKKO: Oikeusnotaarin tutkinnon suositeltu suoritusjärjestys TAULUKKO: Tenttipäivät...Takasisäkansi

8 Lukijalle Tämä opinto-opas on tarkoitettu oikeustieteellisessä tiedekunnassa opiskelevan käsikirjaksi lukuvuodeksi Lue tarkkaan oppaan alkuun sijoitetut, kaikille tiedekunnassa opiskeleville tarkoitetut yhteiset osat. Opintojesi kulusta, vaatimuksista ja luonteesta saat parhaiten yleiskuvan lukemalla opiskelemiesi aineiden esittelyt kokonaisuudessaan. Painetun oppaan lisäksi tiedekunta julkaisee myös sähköisen opinto-oppaan Opas-Oodi-järjestelmässä. Opetusta koskevat tarkemmat tiedot löytyvät Opas-Oodista. Opinto-oppaan painamisen jälkeen tapahtuneet lisäykset ja muutokset päivitetään Opas-Oodiin. Käytä hyväksesi tiedekunnan opinto-neuvojan ja opettajien vastaanottoaikoja. Opintoneuvoja antaa ohjausta ja neuvontaa ma , ti-to (kesällä ma-to 10-12), Porthania 3. krs, huone 319. Opettajien vastaanottoajat ja -paikat löytyvät henkilöhakemistosta. Huomaa, että etenkin syventävistä opinnoista saa opinto-opasta tarkempaa lisätietoa oppiaineista, erityisesti oppiaineen professorilta. Till läsaren Juridiska fakultetens studiehandbok informerar på svenska om fakultetens svenskspråkiga undervisning. Utöver den tryckta guiden publiceras även fakultetens elektroniska studieguide i Opas-Oodi-systemet. Efter att studieguiden gått i tryck uppdateras alla tillägg och ändringar i Opas-Oodi. För annan information på svenska finns Studie-handboken Den svenskspråkiga undervisningen vid Helsingfors universitet , som erhålles i samband med utdelningen av fakulteternas studiehandböcker och på juridiska fakutetens studiebyrå. Helsingissä 18. päivänä heinäkuuta 2013 Sirpa Kajan Ritva Pernanen 6 Opinto-opas

9 Dekaanin tervehdys Oikeustieteellinen koulutusala on säilyttänyt vankan suosionsa vuosikymmenestä toiseen. Oikeustieteen opinnot avaavat tien mitä erilaisimpiin ammattitehtäviin. Juristit tekevät sopimuksia, ratkovat kiistoja, soveltavat oikeutta tuomioistuimissa, osallistuvat hallintoon ja lainsäädäntötyöhön. Juristeja tarvitaan erilaisissa tärkeissä tehtävissä niin valtion ja kuntien palveluksessa kuin yksityisellä puolella esimerkiksi asianajajina, liike-elämän palveluksessa ja järjestöissä. Yhä useampi lakimies toimii tavalla tai toisella kansainvälisessä toimintaympäristössä. Juristin valmiudet avaavat toisinaan teitä myös oman ammattialan ulkopuolelle. Monissa tehtävissä tarvitaan hyvää ja tarkkaa ilmaisua, vuorovaikutustaitoja ja myös todellista käytännön kielitaitoa. Juristeilla on paljon vaikutusvaltaa, monen mielestä liikaakin. Valtaa ei voi olla ilman vastuuta. Juristin ammattitaidon ja ammattietiikan tulee olla korkealla tasolla. Juristin pitää ymmärtää oikeuden kysymyksiä laajasti, eikä lakimies voi eristäytyä muusta yhteiskunnasta. Juristit palvelevat oikeudenmukaisuuden toteutumista, mikä ei ole vähäinen tehtävä. Oikeustieteellinen tiedekunta pyrkii olemaan kehittynyt oppimisympäristö, jossa koulutuksen laadusta huolehditaan. Tiedekunnan vahvaa ja kansainvälistä tutkimusprofiilia käytetään hyväksi opetuksessa. Se myös, muiden syiden ohella, houkuttelee meille runsaasti ulkomaisia vaihto-opiskelijoita. Oikeustieteellinen tiedekunta pyrkii kouluttamaan vastuuntuntoisia ja osaavia oikeuden ammattilaisia vaativiin kotimaisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Syksyllä 2013 aloittavat seuraavat merkittävästi uudistettua opetussuunnitelmaa. Toivomme, että sen myötä koulutuksen taso entisestään nousisi, kun opiskeltavat asiat niveltyvät toisiinsa aikaisempaa paremmin. Juristien tulee Suomessa osata myös ruotsia. Tämä otetaan koulutuksessa huomioon. Kaksikielistä koulutusta toteutetaan sekä Vaasassa toimivassa yksikössä että syksystä alkaen myös Helsingissä. Lukuvuonna aloitettiin englanninkielinen maisteritutkinnon koulutusohjelma, josta ensimmäiset ovat juuri valmistuneet. Kimmo Nuotio Rikosoikeuden professori Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Opinto-opas

10 LUKU I OPINNOT OIKEUSTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA Tutkintojen ja opintojen järjestämisessä ja suorittamisessa noudatetaan, mitä yliopistolaissa (558/2009) siihen tehtyine muutoksineen, yliopistojen tutkinnoista annetussa asetuksessa (794/2004), Helsingin yliopiston johtosäännössä ( siihen tehtyine muutoksineen) ja tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä ( ), kyseisten säännösten nojalla tehdyissä päätöksissä ja määräyksissä sekä tiedekunnassa hyväksytyissä pysyväismääräyksissä määrätään. Tähän osioon on koottu tiedekunnan pysyväismääräykset sekä muu opiskelijan tarvitsema keskeinen tieto. Yliopiston yhteisistä päätöksistä ja määräyksistä on tietoa yliopiston internetsivuilla ja intranetissä. Vaasan koulutuksessa opinnot aloittaneille sovelletaan lisäksi Vaasan koulutuksesta erikseen vahvistettuja määräyksiä. Eri valintamenettelyjen kautta valituille opiskelijoille sekä aiemman tutkintoasetuksen aikana opinnot aloittaneille on omia tarkentavia tai poikkeavia määräyksiä. Tutkinnot OIKEUSTIETEELLISIÄ TUTKINTOJA OVAT: oikeusnotaarin (ON) tutkinto oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinto kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto (MICL) oikeustieteen lisensiaatin (OTL) tutkinto oikeustieteen tohtorin (OTT) tutkinto. Oikeusnotaarin (ON) tutkinto on 180 opintopisteen laajuinen alempi korkeakoulututkinto, joka voidaan suorittaa kolmessa vuodessa. Ylempiä oikeustieteellisiä korkeakoulututkintoja ovat oikeustieteen maisterin tutkinto (OTM) sekä kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto (MICL), jotka ovat 120 opintopisteen laajuisia ja suoritettavissa kahdessa vuodessa. Oikeustieteen lisensiaatin (OTL) tutkinto voidaan suorittaa tieteellisenä jatkotutkintona tai ammatillisesti suuntautuneena jatkotutkintona. Oikeustieteen tohtorin (OTT) tutkinto on tieteellinen jatkotutkinto. Jos tiedekunnassa jo perustutkintoa suorittava opiskelija valitaan International Business Law and Public International Law -koulutusohjelmaan, hänelle ei myönnetä uutta OTM-tutkinnon suoritusoikeutta, vaan hänet siirretään opiskelijaksi International Business Law and Public International Law -koulutusohjelmaan suorittamaan OTM-tutkintoa. Opiskelijarekisteriin aiemmin kirjattu OTMtutkinnonsuoritusoikeuden alkamispäivä säilyy ennallaan. Oikeusnotaarin tutkinto (ON) Oikeusnotaarin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon suoritettuaan oikeusnotaarilla on: eri oikeudenalojen keskeisten periaatteiden hyvä tuntemus kyky hankkia tietoa eri oikeuslähteistä kyky tunnistaa ja ratkaista oikeudellisia ongelmia soveltamalla erilaisia oikeuslähteitä ammatissa tarvittava molempien kotimaisten sekä vähintään yhden vieraan kielen taito kyky hyvään oikeudelliseen argumentointiin 8 Opinto-opas

11 kirjallisesti ja suullisesti hyvät vuorovaikutustaidot sekä valmiudet toimia työyhteisön jäsenenä kyky toimia ammattietiikan perusteet tuntien. Oikeusnotaarin tutkintoon sisältyy lisäksi juristin tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia osaamiskokonaisuuksia, jotka läpäisevät koko tutkinnon. Näitä niin kutsuttuja oikeusnotaarin tutkinnon säikeitä ovat: ihmisoikeudet ja yksilön oikeudet. yksilön ja yrityksen vastuu oikeudellinen argumentaatio oikeuden eurooppalaistuminen ja kansainvälistyminen oikeus, historia ja yhteiskunta oikeudenmukaisuus/oikeusturva. Oikeusnotaarin tutkinnon rakenne Oikeusnotaarin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Siihen kuuluu yleisopintoja, perusopintoja ja aineopintoja. ON-tutkinto voidaan suorittaa opetussuunnitelman mukaisesti kolmessa vuodessa. Huom. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa toteutetaan vuosina opetussuunnitelman kokonaisuudistus. Myös oikeusnotaarin tutkinnon rakenne muuttuu. Vuonna 2013 aloittaneiden tutkinto jaotellaan seuraaviin kokonaisuuksiin: (uusi tutkintorakenne) Yleisopinnot 22 op Orientoivat opinnot (5 op), Tieteellisen kirjallisen työn ja tiedonhankinnan perustaidot (ent. TVT-jatkokurssi) (2 op), Kieli- ja viestintäopinnot (15 op) Perusopinnot 8 op Oikeudellisen ajattelun perusteet (8 op) Aineopinnot 147 op Pakolliset aineopinnot: Yksityisoikeus I (22 op), Julkisoikeus I (15 op), Julkisoikeus II (16 op), Kauppa- ja finanssioikeus (24 op), Yksityisoikeus II (16 op), Rikos-, prosessi- ja insolvenssioikeus (24 op), Oikeusteoreettiset aineet (11 op) Valinnaiset aineopinnot: Tieteellisen tiedon hallinta ja tuottaminen (sis. Tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja ON-lopputyö) ( op), Valinnaiset opinnot (7 op). Ennen vuotta 2013 aloittaneiden tutkinto jaotellaan seuraaviin kokonaisuuksiin: (vanha tutkintorakenne) Yleisopinnot 22 op Orientoivat opinnot (5 op), TVT -jatkokurssi (2 op), Kieli- ja viestintäopinnot (15 op) Perusopinnot 31 op Oikeudellisen ajattelun perusteet (11 op), Oikeushistoria (5 op), Kirjanpito (4 + 1 op), Yksityisoikeuden johdantokurssi (3 op), Velvoiteoikeus/sopimusoikeus (7 op) Aineopinnot 127 op Pakolliset aineopinnot: Velvoiteoikeus/yleinen velvoiteoikeus (5 op), Kauppaoikeus (9 op), Esineoikeus (7 op), Perheoikeus (6 op), Työoikeus (6 op), Maa-, vesi- ja ympäristöoikeus (6 op), Kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu (4 op), Rikosoikeus (11 op), Eurooppaoikeus (6 op), Prosessi- ja insolvenssioikeus (13 op), Valtiosääntöoikeus (5 op), Hallinto-oikeus (10 op), Oikeusteoria (6 op), Kansainvälinen oikeus (4 op), Finanssioikeus (10 op) Valinnaiset aineopinnot: Ensimmäinen harjoitusseminaari (6 op), ON-lopputyö (toinen harjoitusseminaari) (6 op), Valinnaiset opinnot (7 op). Oikeusnotaarin tutkinnon valinnaisiin opintoihin voi sisältyä oppiaineiden valinnaisia aineopintoja, kieliopintoja, käytännön taitoja sekä muualla (esim. vaihdossa tai muissa korkeakouluissa) suoritettuja opintoja. ON- tai OTM-tutkintoihin on sisällytettävä vähintään 7 opintopistettä käytännön taitoja joko ON- Opinto-opas

12 tutkintoon tai OTM-tutkintoon tai molempiin tutkintoihin yhteensä. Käytännön taitojen opinnot voivat koostua esimerkiksi tiedekunnan järjestämistä käytännön taitojen kursseista, työharjoittelusta tai oikeustapauskilpailuista. Opintojen suositeltu suoritusjärjestys Vanhassa opetussuunnitelmassa ON-tutkinnon opintojaksot on sijoitettu oppiaineiden opetuskausiin. Jokaisella aineella on oma opetuskautensa, jonka aikana järjestetään aineen tenttiin valmistava opetus. Opetusta voidaan järjestää myös opetuskauden ulkopuolella. Opintojaksot suositellaan suoritettavaksi opetuskausien järjestyksessä. Uudessa opetussuunnitelmassa oppiaineet on ryhmitelty laajempiin opintokokonaisuuksiin. Kokonaisuudet jakautuvat oppiainekohtaisiin opintojaksoihin, joiden sisällä voi olla erillisiä osasuorituksia. Opintojaksoon voi sisältyä esimerkiksi kirjallinen kuulustelu, luento-opetusta, oikeustapausharjoituksia, pienryhmäopetusta tai kirjoitustehtäviä. Opintokokonaisuuksilla on omat opetusperiodinsa, jonka sisällä opintojaksojen opetus järjestetään. Opintojaksot suositellaan suoritettavaksi opetuskokonaisuuksien järjestyksessä. Sekä uudessa että vanhassa opetussuunnitelmassa oppiaineen pakollinen aineopintojakso on suoritettava ennen aineen valinnaisia opintoja, ellei valinnaisen opintojakson opettaja erityisestä syystä myönnä poikkeusta. Maisterintutkintoon kuuluvia opintoja on mahdollista suorittaa ennen kuin ON-tutkinto on suoritettu. Maisterintutkinnon kursseissa voidaan kuitenkin asettaa ennakkotietovaatimukseksi tai etusijalle ON-tutkinnon suorittaminen tai vastaavat tiedot. Oppiaineilla voi olla suosituksia siitä, mitkä edeltävät opinnot ovat erityisen tärkeitä tietyn opintojakson opetuksen seuraamiselle. Uuden ja vanhan opetussuunnitelman mukainen oikeusnotaarin tutkinnon suositeltu suoritusjärjestys on kuvattu opinto-oppaan viimeisellä aukeamalla. Siirtyminen uuteen opetussuunnitelmaan Lukuvuonna järjestetään uuden opetussuunnitelman mukaisesti ON-tutkinnon ensimmäisen vuoden opinnot. Vuonna 2013 oikeusnotaarin tutkinnon opintonsa aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Mikäli syksyllä 2013 ON-tutkinnon opinnot aloittanut opiskelija haluaa edetä suositeltua suoritusjärjestystä nopeammin, hän voi suorittaa opintojaan vanhan opetussuunnitelman mukaisina ( saakka). Toisen ja kolmannen vuoden opinnot järjestetään lukuvuonna vanhan opetussuunnitelman mukaisesti, ja lukuvuonna enää kolmannen vuoden opintojen osalta. Lukuvuonna järjestetään vain uuden opetussuunnitelman mukaista opetusta. Ennen syksyä 2013 opintonsa aloittanut opiskelija voi suorittaa opintojaan myös uuden opetussuunnitelman mukaisina. Muuttuneet laajuudet Uudessa opetussuunnitelmassa opintopisteytys muuttuu seuraavien opintojen osalta: - Oikeudellisen ajattelun perusteiden opintopistemäärä muuttuu 11 opintopisteestä 8 opintopisteeseen. Lukuvuodesta alkaen opintojakso järjestetään kaikille opiskelijoille vain 8 opintopisteen laajuisena. - Velvoiteoikeuden pakollisiin opintoihin (12 op) kuuluvien sopimusoikeuden 7 opintopisteen osio ja yleisen velvoiteoikeuden 5 opintopisteen osio muuttuvat siten, että velvoiteoikeuden pakollisten aineopintojen opintojakso (edelleen 12 op) muodostuu 6 opintopisteen laajuisesta sopimusoikeuden, 3 opintopisteen laajuisen yleisen velvoiteoikeuden ja 3 opintopisteen laajuisen vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden osioista. Siirtymävaihe on kuvattu velvoiteoikeuden pakollisten aineopintojen kohdalla. - Uudessa opetussuunnitelmassa ON-tutkintoon kuuluvat harjoitusseminaarit (ensimmäinen harjoitusseminaari 6 op ja ON-lopputyö eli toinen 10 Opinto-opas

13 harjoitusseminaari 6 op) muuttuvat tieteellisen kirjoittamisen perusteiksi (5 op) ja ON-loppytyöseminaariksi (10 op). Lukuvuonna järjestetään vain 6 opintopisteen laajuisia harjoitusseminaareja. Mikäli vuonna 2013 aloittanut opiskelija etenee opinnoissaan niin nopeasti, että hän haluaa suorittaa jo ensimmäisenä vuonna Tieteellisen kirjoittamisen perusteet tai ON-lopputyöseminaariin, voidaan hänelle antaa mahdollisuus laatia harjoitusseminaareissa joko 5 tai 10 opintopisteen laajuinen kirjallinen työ (ks. myös ON-ja maisteritutkintoihin sisältyvät seminaarit). Huom. edellä kuvattu on lukuvuoden tilanne, ja se koskee seminaareja lukuun ottamatta ensimmäiseen vuoteen sijoittuvia opintoja. ONtutkinnon kokonaisuudistus jatkuu toisen ja kolmannen vuoteen sijoittuvien opintokokonaisuuksien suunnittelulla. Toisen ja kolmannen vuoden opintokokonaisuudet on kuvattu uuden tutkintorakenteen yhteydessä. Vuosina toisen ja kolmannen vuoden yksittäisten opintojaksojen nimiin tai opintopisteytyksiin voi tulla muutoksia. Mikäli ON-tutkintoa suorittavan kokonaisopintopistemäärä jäisi opetussuunnitelman uudistuksesta johtuen alle 180 opintopisteen, opiskelijan tulee suorittaa tutkinnolle asetetusta kokonaisopintopistemäärästä puuttuvat opinnot valinnaisina opintoina. Velvoiteoikeuden osalta katso kuitenkin velvoiteoikeuden opetussuunnitelma. Mikäli ON-tutkintoa suorittavan kokonaisopintopistemäärä 180 opintopistettä ylittyisi opetussuunnitelman uudistuksesta johtuen, edellytetystä valinnaisten opintojen määrästä vähennetään ylittyvä määrä opintoja (enintään 7 opintopistettä). Muut opetussuunnitelman uudistuksen liittyvät muutokset Uudessa opetussuunnitelmassa oikeusnotaarin tutkinto koostuu laajemmista opintokokonaisuuksista. Kokonaisuudet jakautuvat oppiainekohtaisiin opintojaksoihin, joiden sisällä voi olla erillisiä osasuorituksia. Osasuoritukset merkitään opintosuoritusrekisteriin (hyväksytty/hylätty tai arvosana-asteikolla 0-5) sen jälkeen, kun ne on suoritettu. Osasuoritus voi korvata kirjatentin kysymyksen ja/tai tutkintovaatimuskirjallisuutta. Siirtymävaiheessa osa oppiaineista järjestää edelleen niin sanottuja korvaavia luentoja sekä hyvityspisteluentoja erityisesti valinnaisissa opinnoissa (ks. myös Hyvityspisteet ja korvaavat luennot). Korvaavien luentojen ja hyvityspisteiden voimassaolosta ilmoitetaan kunkin luentosarjan kohdalla erikseen. Myös ennen lukuvuotta suoritettujen korvaavien luentojen ja hyvityspisteiden huomioon ottaminen on kuvattu opinto-oppaassa kunkin opintojakson kohdalla (ks. myös Luentosuoritusten vanhentuminen). Mikäli tutkinnon rakenteen, tentin rakenteen tai opetussuunnitelman muutoksesta johtuen luentosuoritusta ei voida enää samalla tavalla hyvittää, hyvitys tapahtuu muulla kohtuullisella tavalla. Uuteen opetussuunnitelmaan siirryttäessä osa oppiaineista järjestää tenttejä, jotka on tarkoitettu ennen vuotta 2013 aloittaneille opiskelijoille (ks. tarkemmat tiedot kunkin opintojakson kohdalta sekä opinto-oppaan viimeisellä aukeamalla olevasta tenttipäivätaulukosta). Oikeustieteen maisterin tutkinto (OTM) Oikeustieteen maisterin tutkinto on virkatutkintona kelpoisuusvaatimuksena moniin oikeushallinnon ja eräisiin hallinnon alan virkoihin. Oikeustieteen maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Oikeustieteen maisterin tutkinnon rakenne Oikeustieteen maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Siihen kuuluu yleisopintoja, aineopintoja ja syventäviä opintoja. OTM-tutkinto voidaan suorittaa opetussuunnitelman mukaisesti kahdessa vuodessa. Opinnot jaotellaan seuraaviin kokonaisuuksiin: Opinto-opas

14 Yleisopinnot 6 op: Kieliopinnot (syventävä tai laajentava kurssi kielissä 5 op), HOPS (1 op) Aineopinnot 44 op Pakolliset aineopinnot: Oikeustaloustiede (6 op), Oikeussosiologia (6 op) Valinnaiset aineopinnot: Kolmas harjoitusseminaari (6 op), Valinnaiset opinnot (26 op) Syventävät opinnot 70 op: Metodiseminaari (5 op), Projektia tukevat valinnaiset opinnot (5 op), Projektitentti (10 op), Projektiseminaarit (10 op), OTM-tutkielma (40 op). Syventävät opinnot suoritetaan projektissa, joihin hakuaika järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Koska syventävien opintojen opetustarjonta on vuosittain eri oppiaineissa rajoitettu, opiskelijan kannattaa harkita useampia projekteja vaihtoehtoina, jotta opintojen eteneminen ei viivästyisi. Projektiin kuuluvat projektitentti, projektiseminaari sekä tutkielma. Metodikurssin voi suorittaa joko projektin yhteydessä pidettävällä metodiseminaarilla tai kaikkien projektien opiskelijoille avoimissa metodiseminaareissa. Projektia tukevat valinnaiset opinnot sovitaan projektin vetäjän kanssa, ja ne voivat olla myös muita kuin projektin oppiaineen opintoja projektin vetäjän suostumuksella. Maisterin tutkinnon valinnaisiin opintoihin voi sisältyä oppiaineiden valinnaisia aineopintoja, kieliopintoja, käytännön taitoja sekä muualla (esim. vaihdossa tai muissa korkeakouluissa) suoritettuja opintoja, jotka ovat hyväksiluettavissa OTM-tutkintoon. ON- tai OTM-tutkintoihin on sisällytettävä vähintään 7 opintopistettä käytännön taitoja joko ONtutkintoon tai OTM-tutkintoon tai molempiin tutkintoihin yhteensä. Käytännön taitojen opinnot voivat koostua esimerkiksi tiedekunnan järjestämistä käytännön taitojen kursseista, työharjoittelusta tai oikeustapauskilpailuista. Erilliset tutkintovaatimukset OTM-tutkintoa suorittaville Tiedekuntaan suoravalinnassa suoraan OTM-tutkintoa suorittamaan valituilla opiskelijoilla, jotka ovat suorittaneet oikeusnotaarin tutkinnon toisessa suomalaisessa yliopistossa tai suorittaneet ETA-kelpoisuuskokeen oikeusnotaaritasolle, on erilliset tutkintovaatimukset OTM-tutkintoon. Kuten myös niillä kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin koulutusohjelmaan valituilla opiskelijoilla, joiden pohjatutkintona on suomalaisessa yliopistossa suoritettu ON-tutkinto tai muu alempi oikeustieteen tutkinto yhdessä oikeusnotaaritasolle suoritetun ETA-kelpoisuuskokeen kanssa, ja jotka näin ollen suorittavat ohjelmassa OTM-tutkinnon. Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto (MICL) Maisteriohjelman suorituskieli on englanti. Vähintään ¾ tutkinnosta on suoritettava englanniksi. Kaikki tutkintoon sisältyvät englanninkieliset kurssit on suoritettava kokonaisuudessaan englanniksi kuten esim. tenttivastaukset, seminaari- ja muut kirjalliset työt sekä pro gradu -tutkielma. Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkintoon tiedekuntaneuvosto hyväksyy erikseen tutkintovaatimukset. Ohjelmassa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: International Business Law ja Public International Law. Tutkinto sisältää yleisopintoja 19 op, pakollisia suuntautumisvaihtoehdon opintoja 18 op, valinnaisia opintoja 18 op ja syventäviä opintoja 65 op. Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkintorakenne: Orientaatio ja HOPS 2 op Kieliopinnot 5 op Elements of Modern Law 6 op European Comparative Legal History 6 op Pakolliset opinnot suuntautumisvaihtoehdossa (sis. harjoitusseminaari 6 op) 18 op Valinnaiset opinnot 18 op Tutkimusseminaari 10 op 12 Opinto-opas

15 Tutkimusseminaaritentti 10 op Metodiseminaari 5 op MICL-tutkielma 40 op Yhteensä 120 op Osoittaakseen tutkintoasetuksen (794/2004) 6 :ssa mainitun kielitaidon kansainväliseen maisteriohjelmaan hyväksyttyjen koulusivistyksensä suomeksi tai ruotsiksi saaneiden opiskelijoiden tulee suorittaa oikeusnotaaritutkintoon vaadittavat äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opinnot (5 op + 5 op) ennen valmistumistaan. Äidinkielen opintoihin ei tässä tapauksessa sisällytetä tekstitaidon näytettä, muutoin opinnot suoritetaan kuten ONtutkinnossa edellytetään. Nämä kieliopinnot eivät sisälly tutkinnon minimilaajuuteen (120 op). Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto (MICL) ei anna pätevyyttä sellaiseen tehtävään, johon pätevyysvaatimuksena on oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinto. Maisteriohjelmassa on myös mahdollista suorittaa oikeusministeriön hallinnonalan virkoihin tarvittava oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinto. Jos opiskelija on suorittanut kotimaisen oikeusnotaarin (ON) tutkinnon tai ETA-kelpoisuuskokeen oikeusnotaaritasolle, hän voi suorittaa ohjelmassa oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinnon. Jatkotutkinnot Oikeustieteellisiä jatkotutkintoja ovat oikeustieteen tohtorin tutkinto ja oikeustieteen lisensiaatin tutkinto. Tutkintoasetuksen mukaan jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija mm. perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Oikeustieteen tohtorin tutkinto (OTT) Oikeustieteen lisensiaatin tutkinto (OTL) Oikeustieteen tohtorin tutkinto on ensisijainen jatkotutkinto tutkijanuralle aikoville ja muille tutkijankoulutusta tarvitseville. Tutkintoasetuksen mukaan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee suorittaa jatkokoulutuksen opinnot, osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Tohtorin tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on neljä vuotta kokopäivätoimisesti opiskellen. Asetuksen mukaan jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista ja tutkintoon mahdollisesti sisältyvän erikoistumiskoulutuksen. Lisensiaatin tutkinto on myös mahdollista suorittaa ammatillisesti suuntautuen. Lisensiaatin tutkinnolle ei ole määritelty ohjeellista suoritusaikaa. Opinto-opas

16 Yleistä opintojen suorittamisesta Lukuvuosi ja ilmoittautuminen Tutkinto-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon jokaiseksi lukuvuodeksi. Ensimmäisenä opiskeluvuotena uuden opiskelijan ilmoittautuminen on hoidettu yliopistoon kirjautumisen yhteydessä. Sen jälkeen opiskelijan tulee oma-aloitteisesti ilmoittautua seuraaville lukuvuosille. Lukuvuosi alkaa 1. elokuuta ja päättyy 31. heinäkuuta. Ilmoittautumisaika lukuvuodelle on Ilmoittautumisen peruminen Ilmoittautuminen peruutetaan, jos opiskelijalla ei ole enää tutkinnonsuoritusoikeutta. Ilmoittautumisen voi peruuttaa tai mitätöidä valmistumisen perusteella. Peruutusta tai mitätöintiä haetaan viimeistään tai kevätlukukauden osalta opiskelijaneuvonnasta. Ylioppilaskunnan jäsenmaksun palauttamista voi hakea viimeistään 30.9./31.1. ylioppilaskunnan jäsenpalvelusta toimittamalla sinne alkuperäisen kuitin, kopion henkilöllisyystodistuksesta sekä tilinumeron. Läsnä- tai poissaolevaksi ilmoittautuminen Perustutkinto- ja jatkotutkinto-opiskelija voi ilmoittautua joko läsnä- tai poissaolevaksi. Läsnäoleva opiskelija voi opiskella ja saada suoritukset rekisteröityä opiskelijarekisteriin, hän saa atk-luvat ja ylioppilaskunnan jäsenyyteen liittyvät edut. Poissaoleva opiskelija ei voi opiskella eikä suorituksia rekisteröidä opiskelijarekisteriin. Atk-lupa jäädytetään, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palvelut eivät ole käytettävissä kuten eivät muutkaan ylioppilaskunnan jäsenyyttä edellyttävät opiskelijaetuja. Opiskelija, jolla on samanaikaisesti sekä perus- että jatkotutkinnon suoritusoikeus, maksaa ylioppilaskunnan perustutkinto-opiskelijan jäsenmaksun. Opiskelija, jolla on samanaikaisesti useamman tutkinnon suoritusoikeus, ilmoittaa sen tiedekunnan, jossa aikoo ensisijaisesti opiskella. Läsnäoleva opiskelija on vaalioikeutettu ensisijaisen opiskeluoikeuden mukaisen tiedekunnan hallintoelinten vaaleissa. Tutkintotodistuksen myöntäminen edellyttää ilmoittautumista läsnäolevaksi. Poissaolevana voi saada tutkintotodistuksen, jos kaikki suoritukset on rekisteröity edellisen lukukauden aikana. On mahdollista ilmoittautua läsnäolevaksi koko lukuvuodeksi, vaikka valmistuu syyslukukaudella. Opetusperiodit Lukuvuosi jakautuu neljään opetusperiodiin. Lukuvuoden opetusperiodit oikeustieteellisessä tiedekunnassa ovat: I periodi: II periodi: III periodi: IV periodi: Lukukauden puolessavälissä ( ja ) on väliviikko. Opetus ja siihen liittyvät kuulustelut ajoitetaan normaalisti opetusperiodeihin. Väliviikon aikana voidaan järjestää tenttejä ja tasokokeita, edellyttää kirjallisia töitä ja antaa ohjausta. Tutkintojen tavoiteajat Yliopistolain mukaan tutkintojen suorittamisen tavoiteajat ovat (ns. opintoaikojen rajauslaki): Oikeusnotaari: 3 lukuvuotta Oikeustieteen maisteri: 2 lukuvuotta Oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri yhteensä 5 lukuvuotta. Rajauslaki ei koske niitä opiskelijoita, jotka ovat saaneet tutkinnonsuoritusoikeuden ennen , vaikka he ovat siirtyneet vanhasta uuteen tutkintojärjestelmään. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa: asevelvollisuuden tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisaikaa äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaa korkeintaan kahden lukuvuoden (neljän lukukauden) muuta poissaoloa 14 Opinto-opas

17 edellyttäen, että opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Poissaolon syytä ei tarvitse ilmoittaa yliopistolle. Ilmoitus opintoajan pidentämisestä yllä mainituilla perusteilla tehdään yliopiston opiskelijaneuvontaan. Tavoiteajasta saa poiketa ilman erityistä perustetta seuraavasti: Oikeusnotaari ja maisteri yhteensä (tutkinnonsuoritusoikeus molempiin) : 2 vuotta Oikeusnotaari: 1 vuosi Oikeustieteen maisteri: 2 vuotta. Opiskelija voi seurata jäljellä olevaa opiskeluaikaansa WebOodista. Lisäajan hakeminen Opiskelija voi hakea tiedekunnalta lisäaikaa. Lisäaikaa on haettava opiskeluajan päättymisen lähestyessä. Lisäajan myöntämisen edellytyksenä on, että opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen saattamiseksi loppuun (ajantasainen HOPS perusteluineen). Lisäajan myöntämiseen voi vaikuttaa myös opiskelijan henkilökohtainen elämäntilanne. Lisäaika myönnetään aina määräajaksi, vähintään yhdeksi ja enintään neljäksi lukukaudeksi kerrallaan. Lomake Hakemus opiskeluoikeuden jatkamisesta toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Hakemuksen liitteeksi tulee liittää valmistumissuunnitelma ja HOPS, joka sisältää yksilöidyn luettelon tutkinnosta puuttuvista opinnoista sekä aikataulusuunnitelman opintojen suorittamiseksi. Lisätietoja saa tiedekunnan opintoasiainpäälliköltä ja opintoneuvojalta. HOPS ja Etappi HOPS ja Etappi ovat opintojen etenemisen ja ohjauksen tehostamisen tukitoimia. HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS on opintojen ja oppimisen suunnittelun työkalu. HOPS:n tarkoituksena on auttaa muodostamaan kokonaiskuva tutkinnosta ja siihen sisältyvistä opinnoista sekä niiden etenemisestä. HOPS: iin sisältyy opintojen henkilökohtainen suoritusaikataulu. HOPS:iin kuuluu myös omien lähtökohtien, tavoitteiden, urasuunnitelmien ja opiskelutaitojen pohdinta. Notaari-HOPS laaditaan ON-opintojen alussa osana Orientoivia opintoja (Oodin tunniste ). Jokainen opiskelija saa henkilökohtaista palautetta laatimastaan oikeusnotaarin HOPSista. Maisteri-HOPS (200018A) tulee laatia ON-lopputyön tai toisen harjoitusseminaarin jälkeen. Syventävien opintojen projektin johtajan tulee selvittää, että opiskelija on laatinut maisteri-hopsin. Opintosuunnitelma tulee päivittää ajan kuluessa. Ajantasaista opintosuunnitelmaa tarvitaan myös esimerkiksi haettaessa vaihto-ohjelmiin tai haettaessa opintoneuvontaa. HOPS-työn helpottamiseksi tiedekunnassa on laadittu ohjeita ja HOPS-lomakkeita, jotka ohjaavat suunnitelman tekemistä. Lomakkeet ovat saatavilla tiedekunnan verkkosivuilta kohdassa Opiskelu/Lomakkeet. Tarkempia tietoja oikeusnotaarivaiheen HOPSista ja maisterivaiheen HOPSista on asianomaisten opintojaksojen kohdalla. ETAPPI tutkintojen valmistumisen seurantaja tukijärjestelmä ETAPPI-järjestelmän tavoitteena on tukea opiskelua ja edistää tutkintojen suorittamista. ETAPPIjärjestelmä tunnistaa opintokertymän perusteella opiskelussaan viivästyneet opiskelijat, joille tarjotaan erityistä ohjausta ja tukea opintosuunnitelman ja ohjauksen keinoin. Etappi-poimintaan voi päätyä kahdesta eri syystä: joko opiskelijan opintopistekertymä ei täytä tarkastelujaksolle asetettua tavoitetta tai opiskelija ei ole tarkistuspisteeseen mennessä suorittanut alempaa/ylempää korkeakoulututkintoa. ETAPIN tarkistuspisteet ovat: 1. Etappi ON-tutkinnon 1. vuosi, kolmannen periodin jälkeen, (25 op) 2. Etappi ON-tutkinnon aloittamisesta 3 vuotta, (120 op) Opinto-opas

18 3. Etappi OTM-tutkinnon aloittamisesta 2 vuotta, (60 op) Ennen aloittaneiden opiskelijoiden tarkistuspisteet ovat: 1. Etappi ON-tutkinnon 1. vuosi, kolmannen periodin jälkeen, (25 op) 2. Etappi ON-tutkinnon aloittamisesta 3 vuotta, (120 op) 3. Etappi ON-tutkinnon aloittamisesta 4 vuotta 4. Etappi OTM-tutkinnon aloittamisesta 2 vuotta, (60 op) 5. Etappi OTM-tutkinnon aloittamisesta 3 vuotta ETAPPI-järjestelmän tarkistuspisteitä karsitaan alkaen, jolloin jäljelle jää enää kaksi tarkistuspistettä sekä ennen aloittaneille (3 ja 5) että tämän jälkeen aloittaneille (2 ja4) opiskelijoille. Tiedekunnan opintoneuvoja Ritva Pernanen tarkistaa opintosuunnitelman toteuttamiskelpoisuuden ja hyväksyy opiskelijoiden oikeusnotaarivaiheen Etappi-hopsit. Opintoasianpäällikkö Sirpa Kajan hyväksyy maisterivaiheen Etappi-hopsit. Opinto-ohjausta opintosuunnitelman laatimiseen saa opintoneuvojalta ja pedagogiselta yliopistolehtorilta Anne Haarala-Muhoselta. Lisätietoja nfpb=true&_pagelabel=content_view&contentid =HY054965&placeId=HY Opetus ja siihen osallistuminen Opetukseen ilmoittautuminen Luennoille ja muihin opetustapahtumiin ilmoittauminen alkaa WebOodissa 30 päivää ennen kurssin alkua ja päättyy 8 päivää ennen ensimmäistä opetuspäivää ellei toisin ole ilmoitettu. Opetukseen osallistuminen Jos opintojaksoon sisältyy seminaarityöskentelyä, harjoituksia, työpajoja, oikeudenkäyntiopetusta, oppimispäiväkirjan laatimista tai muuta opiskelijan aktiivista osallistumista, opetustapahtumat edellyttävät läsnäoloa. Opettaja antaa tällöin tarkemman ohjeistuksen mahdollisten poissaolojen varalta esim. korvaavista oppimistavoista. Yleensä edellytetään aktiivista osallistumista luento-opetukseen. Erityisesti aktiivista osallistumista edellytetään, jos suoritustapa on esimerkiksi oppimispäiväkirja tai essee. Osallistumisvelvoite ilmenee opetussuunnitelmasta ja kurssin tiedoista (WebOodi). Yleensä läsnäoloa edellytettäessä edellytetään vähintään 80-prosenttista läsnäoloa. Opettaja antaa tarkempia ohjeita läsnäolosta, sen kontrolloinnista ja vaihtoehtoisesta suoritustavasta joko WebOodissa tai ensimmäisellä luennolla. Opintopisteet Tutkintoasetuksen 5 :n mukaan opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot on pisteytetty niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa näin ollen noin 26,7 tunnin työpanosta. Kirjallisuuden osalta 1 opintopiste vastaa 150 luettavaa sivua. Säädöksiä ei lakikirjatenteissä lasketa mukaan luettaviin sivuihin. Hyvityspisteet ja korvaavat luennot ON- ja OTM-tutkintojen luentokuulustelusta voi saada hyvityspisteitä, jotka lasketaan yhteen tentissä saatujen pisteiden kanssa. Korvaavalla luentosarjalla voi korvata jonkin tutkintovaatimuksissa mainitun teoksen. Tällöin luentokuulustelusta saadut pisteet korvaavat tentissä kyseistä teosta 16 Opinto-opas

19 koskevan kysymyksen. Vaihtoehtoisesti luennot voivat korvata pelkän tenttikysymyksen (ei tutkintovaatimuskirjallisuutta). Joissain tapauksissa korvaavat pisteet ja hyvityspisteet otetaan huomioon tentin läpipääsyä arvioidessa, kun taas joissain aineissa hyvityspisteet voivat vain korottaa arvosanaa. Hyvityspiste- tai korvausmahdollisuudesta ilmoitetaan aina kunkin luentosarjan kohdalla erikseen. Hyvityspistekäytännön sijaan tiedekunnassa pyritään siihen, että luentosarjoista muodostuisi osasuorituksia. Kurssikirjallisuus ja säädökset Tutkintovaatimuksiin kuuluva kurssikirjallisuus on mainittu kunkin oppiaineen kohdalla erikseen. Paitsi kurssikirjallisuuteen, opiskelijan on kunkin aineen kuulustelua varten erityisesti perehdyttävä niihin säädöksiin, jotka on aineen kohdalla erikseen mainittu. Säädösluetteloissa on kunkin säädöksen nimen jälkeen mainittu sen antamispäivä, numero Suomen säädöskokoelmassa ja jos säädös on Suomen Laki teoksessa, sen signum. Perehtyminen lakikirjojen käyttämiseen jo opintojen alkuvaiheessa on erittäin tärkeää. Opiskelijan on tunnettava ne kuulusteluaineeseen kuuluvat lait ja asetukset sekä niiden muutokset, jotka on julkaistu säädöskokoelmassa vähintään kolme kuukautta ennen viimeistä kuulusteluun ilmoittautumispäivää, riippumatta siitä sisältyvätkö ne säädöskokoelman ulkopuoliseen muuhun lakikirjajulkaisuun. Tentit Tenttiin ilmoittautuminen Ajoissa ilmoittautuminen on tenttiin osallistumisen ehdoton edellytys eikä jälki-ilmoittautumisia oteta vastaan. Tentti-ilmoittautumisen yhteydessä tulee vastata kaikkiin vaadittuihin kohtiin sekä tarvittaessa ilmoittaa pyydetyt lisätiedot.. Hyvityspisteet ja korvaavat luennot tulee ilmoittaa tentti-ilmoittautumisen yhteydessä. Joissain tenteissä korvaavuuksista ja hyvityspisteistä on myös tehtävä merkintä koepaperiin. Puutteellisesti täytettyjä tentti-ilmoittautumisia ei käsitellä. Ellei toisin ole ilmoitettu, tenttiin on ilmoittauduttava vähintään 8 päivää ennen tenttipäivää Web- Oodissa. Tentti-ilmoittautumisen voi tarkistaa omista ilmoittautumisista WebOodissa. Jos opiskelija osallistuu tenttiin ilman, että hänellä on siihen oikeutta, tenttiä ei arvostella. Tentti-ilmoittautumisen voi perua ilmoittautumisajan puitteissa. Perumattomat tentti-ilmoittautumiset katsotaan hylätyksi suoritukseksi, jolloin arvosanaksi merkitään ei saapunut. Luentokuulusteluihin ei tarvitse erikseen ilmoittautua ellei kurssin opettaja muuta edellytä. Tentin suorittaminen Tiedekunta järjestää tentit ilmoittamallaan tavalla. Tenttejä ei järjestetä erityisjärjestelyin ulkomailla. Oikeustieteellinen tiedekunta ei järjestä muiden tiedekuntien ja yliopistojen tenttejä. Tenttipäivätaulukko on opinto-oppaan viimeisellä aukeamalla ja tiedekunnan verkkosivuilla kohdassa Opiskelu. Tentit järjestetään tenttipäivätaulukon mukaisesti Porthanian PI salissa tai yliopiston päärakennuksessa. Tentit alkavat tasalta ja kestävät 5 tuntia. Ensimmäisen puolen tunnin aikana myöhässä saapuneet opiskelijat saavat vielä osallistua tenttiin. Tämän vuoksi tenttisalista ei saa poistua vastaavana aikana. Lukuvuonna kaikki tentit alkavat klo lukuun ottamatta kesätenttejä. Kesäkuun ja elokuun tenttipäivä on jaettu kahteen osaan siten, että aamutentti alkaa klo klo 8.00 ja iltapäivän tentti klo Kesätenttien salijako ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen opiskelijoiden sähköpostilistalla ja tiedekunnan verkkosivuilla kohdassa Opiskelu. Opinto-opas

20 Tenttiin osallistuvalla on oltava mukanaan valokuvalla varustettu virallinen henkilöllisyystodistus tai opiskelijakortti. Jokaiseen vastauspaperiin on ehdottomasti merkittävä opiskelijanumero tai henkilötunnus. Vastauspaperit jaetaan tenttitilaisuudessa. Kirjoitusvälineet on otettava mukaan kokeeseen. Matkapuhelimia, taskulaskimia, elektronisia laitteita, sanakirjoja tai muita apuvälineitä ei sallita. Matkapuhelimen ja muun vastaavan viestintälaitteen hallussa pitäminen tenttitilaisuudessa on kielletty oikeusturvajohtosäännössä. Matkapuhelimen mukanaolo tenttitilaisuudessa voidaan tulkita kuulusteluvilpin yritykseksi, josta voi seurata koko suorituksen arvostelematta jättäminen. Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä kerrotaan menettelystä kuulustelun häiritsemis- ja vilppitapauksissa. Ks. myös rehtorin ohje menettelystä opiskelijoiden vilppi- ja plagiointitapauksissa (rehtorin päätös 172/2011). Tenttiakvaario Tenttiakvaario on tila, jossa opiskelija voi käydä tenttimässä tietokoneella haluamanaan ajankohtana. Tenttiakvaario lisää opiskelun joustavuutta, kun opiskelija voi käydä tenttimässä tentin itse haluamaansa ajankohtana tenttitilan normaaleina aukioloaikoina. Tenttiakvaario sopii joustavuutensa perusteella erityisen hyvin valinnaisten ja syventävien opintojen tenttien suorittamiseen. Tenttiakvaariossa ei resurssisyistä ole mahdollista tenttiä pakollisten aineopintojen tenttejä eikä yksittäisille opiskelijoille räätälöityjä tenttejä. Tenttiakvaariotilassa on tietokone, jonka käyttö on teknisesti rajattu vain tenttimiseen, ja tallentava valvontakamera. Akvaarion toimintaperiaate on seuraava: Opettaja laatii tenttiakvaarioon sarjan tenttikysymyksiä. Opiskelija ilmoittautuu tenttiin netissä ja varaa itselleen sopivan tenttiajan. Tenttiaikana kone arpoo laadituista kysymyksistä tentin opiskelijalle, joka kirjoittaa vastauksensa akvaarion koneelle. Opettaja tarkistaa tentin ja lähettää arvostelun opiskelijalle sähköpostilla. Akvaariotenttiminen on rajattu ajallisesti siten, että vastausaikaa on yksi tunti kysymystä kohden, mutta kuitenkin korkeintaan yhteensä viisi tuntia. Opiskelija voi jakaa käytettävissä olevan vastausajan vapaasti eri kysymysten kesken. Järjestelmä varaa ilmoittautumisen yhteydessä lisäksi yhden tunnin varoajan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että neljän tunnin tenttiin tarvitaan viiden tunnin vapaa aika akvaariotilassa. Opiskelijan tulee aina varmistaa mahdolliset poikkeavat aukioloajat esimerkiksi lomakausina vahtimestareilta etukäteen. Oikeustieteellisen tiedekunnan tenttiakvaariotilat ovat huoneissa P534 ja P535. Tällä hetkellä suurin osa tiedekunnan oppiaineista käyttää tenttiakvaariota eri laajuuksissa. Teknisistä syistä johtuen akvaariossa suoritettavat tentit sisältävät lähinnä essee- tai oikeustapaustyyppisiä tehtäviä. Toiveena on, että kaikkien oppiaineiden muut kuin pakolliset aineopinnot olisivat tentittävissä myös akvaariossa. Mikäli etsimääsi tenttiä ei löydy tenttivalikoimasta, ota yhteyttä oppiaineeseen ja pyydä tentin lisäämistä akvaarioon. Tenttiakvaariosta löytyvät tentit sekä vapaat ajat voi tarkistaa kirjautumalla osoitteessa Opiskelijoiden ja opettajien toivotaan perehtyvän akvaarion toimintaan ja tenttimiseen akvaariosivuilta löytyvien ohjeiden avustuksella etukäteen. Tenttiohjeet löytyvät myös akvaariotiloista. Ohjeisiin perehtyminen etukäteen ja niiden noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää ja vähentää esimerkiksi teknisten ongelmatilanteiden riskiä. Linkki kirjautumiseen ja lisätietoja akvaarion toiminnasta löytyy opetusteknologiakeskuksen tenttiakvaariosivuilta Tenttiakvaarioon liittyvissä asioissa voit lähettää viestiä osoitteeseen Tenttikohtaisiin kyselyihin vastaavat oppiaineet. Tenttien erityisjärjestelyt Opiskelijan on mahdollista saada tentteihinsä erityisjärjestelyjä vamman tai sairauden takia. Lähtökohtaisesti tiedekunta on myöntänyt opiskelijalle tarvittavia erityisjärjestelyjä tentteihin, mikäli opiskelijalle on myönnetty erityisjärjestelyjä tiedekunnan valintakokeen suorittamista varten ja mikäli erityisjärjestelyjen tarve on jatkuva. Opiskeli- 18 Opinto-opas

21 ja voi hakea erityisjärjestelyjä myös myöhemmin opintojensa aikana. Erityisjärjestelyt myönnetään määräajaksi. Erityisjärjestelypäätöstä hakevan opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opintoasiainpäällikkö Sirpa Kajaniin. Päätöksen erityisjärjestelyistä tekee dekaani. Erityisjärjestelyihin liittyvistä käytännön asioista tulee ottaa yhteyttä osastosihteeri Jukka Lahtiseen syksyllä 2013 hallintosihteeri Juha Hurme). Tarkempi ohjeistus erityisjärjestelyjen hakemiseen löytyy tiedekunnan verkkosivuilta kohdasta Opiskelu. Lakikirjatentit Osa tenteistä on lakikirjatenttejä, ks. tarkemmat tiedot kunkin oppiaineen opinto-opastekstistä. Opiskelijalla on oikeus käyttää lakikirjatenteissä suomenkielisinä lakikirjoina Talentum Oyj:n kustantamia teoksia Suomen Laki I, II ja III sekä Edita Oyj:n kustantamaa Lakikirjateosta ruotsinkielisinä lakikirjoina Talentum Oyj:n kustantamia teoksia Finlands Lag I ja II sekä Edita Oyj:n kustantamaa Lagbok -teosta Euroopan unionin laki -teosta yhdistelmiä yllämainituista teoksista Lisäksi opiskelijoilla on oikeus käyttää Suomen säädöskokoelman irtokappaleita, niiden valojäljennöksiä tai pdf-muotoisia tulosteita sähköisestä Suomen säädöskokoelmasta ( sekä EU-lainsäädännön osalta EU:n (tai EY:n virallisen lehden aikaisten säädösten osalta EY:n) virallisen lehden irtokappaleita, pdf-muotoisia tulosteita sähköisestä EU:n (EY:n) virallisesta lehdestä ( -> Virallinen lehti) tai valokopioita lakikirjasta. Suoraan ajantasaiseksi päivitettynä säädöksiä saa tuoda ainoastaan Suomenlaki.com-palvelusta pdf -muodossa tulostettuna. Muita kuin pdf-muotoisia tulosteita tenttiin ei saa tuoda lainkaan. Kaikkien irtokappaleiden, jäljennösten tai tulosteiden tulee kuulua tentissä vaadittaviin säädöksiin. Oppiaine voi oman tenttinsä osalta antaa näitä määräyksiä täydentäviä tai muuttavia määräyksiä. On opiskelijan omalla vastuulla huolehtia siitä, että hänellä on tentissä mukanaan tarvittava säädösaineisto siltä osin kuin se ei sisälly hänen käyttämäänsä lakikirjateokseen. Sallittuja merkintöjä tenttitilaisuuteen tuotavissa lakikirjoissa ja säädöskokoelman irtokappaleissa sekä niiden valojäljennöksissä tai tulosteissa ovat ainoastaan alleviivaukset, pykäläviittaukset ja säädösten muutoksiin liittyvät säädöskokoelman numerot. Arvostelu Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä), 1 (välttävä) ja 0 (hylätty). Tiedekuntaneuvoston hyväksymät ON-lopputyön sekä OTM- ja MICL-tutkielmien arvosteluperusteet ovat nähtävissä tiedekunnan verkkosivuilla. Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito arvostellaan arvosanoilla tyydyttävät tiedot ja hyvät tiedot. Tiedekuntaneuvoston tekemän päätöksen mukaan oikeustieteellisessä tiedekunnassa noudatetaan lähtien uutta arvosteluasteikkoa siten, että hyväksyttyyn suoritukseen ja arvosanaan 1 vaaditaan prosenttia kuulustelun kokonaispistemäärästä. Muut arvosanat määräytyvät seuraavasti: 2 = %, 3 = %, 4 = % ja 5 = 80 % kuulustelun kokonaispistemäärästä. Mikäli tentin arvostelu näitä perusteita noudattaen johtaisi siihen, että kohtuuttoman suuri määrä tenttijöistä saisi hylätyn, voidaan esitetyistä prosenttimääristä poiketa alaspäin opiskelijan hyväksi. Tenttitulosten julkaiseminen Tulokset julkistetaan hyvissä ajoin ennen seuraavaa saman tentin suoritustilaisuutta, tai viimeistään kuukauden kuluttua tentistä. ks. Opinto-oppaan liitteenä oleva Helsingin yliopiston tutkintoja oikeusturvajohtosäännön 36 Kuulustelun tulosten julkistaminen. Tenttien tulokset julkaistaan kunkin aineen ilmoitustaululla. Tiedekunnan kanslia vastaa ainoastaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleviin Opinto-opas

22 tenttituloksia koskeviin tiedusteluihin. Näissä tapauksissa kysymyskohtaisista pistemääristä antavat tietoja tenttilaskentaa hoitavat henkilöt. Tiedekunnan päätöksen mukaan oikeustapaukset ja niiden arvostelu on selitettävä luennoilla tai ilmoitustaululla julkaistavissa mallivastauksissa tentin jälkeen. Tenttituloksia julkistettaessa on ilmoitettava kunkin kysymyksen tarkastajat ja arvostelijat. Siten opiskelija voi saada tarkastajan vastaanotolla tarkemman selvityksen kysymyksen arvostelusta. Opintopiirit Opintopiiri tarkoittaa opiskelijoista koostuvaa ryhmää, joka perehtyy itsenäisesti opiskeltavaan aiheeseen. Jokainen ryhmän jäsen on vastuussa sekä omasta että toisten oppimisesta. Opintopiirityöskentely on hyvä menetelmä valmistautua esimerkiksi pakollisiin aineopintotentteihin. Opintopiirissä jokainen ryhmä jäsen perehtyy yhteisesti sovittavaan osaan tenttikirjallisuudesta. Esimerkiksi kunkin opiskelijan tehtävänä voi olla laatia n. 20-sivuinen tiivistelmä yhdestä tenttikirjasta. Tiivistelmässä opiskelija pyrkii käymään läpi kirjan keskeisimmät asiat ja selkeyttämään niitä sekä itselleen että muille opintopiirin jäsenille. Tiivistelmän tarkoitus ei ole korvata pakollisia tenttivaatimuksia vaan tukea oppimista ja helpottaa vaikeiden asioiden omaksumista. Tiivistelmä jaetaan muille piirin opiskelijoille ja tiivistelmän laatinut saa puolestaan muiden opiskelijoiden tiivistelmät. Opintopiiri koostuu yhteisesti sovittavista tapaamisista, joissa jokainen vapaamuotoisesti kertoo omasta osa-alueistaan keskeisimmät asiat. Opintopiirissä voidaan ratkoa oikeustapauksia (esimerkiksi vanhoja tenttitapauksia), keskustella tenttikirjallisuuteen sisältyvistä vaikeista kysymyksistä ja käsitteistä, tehdä yhteenvetoja keskeisistä kysymyksistä ja tiivistelmiä oppimateriaalista jne. Tiedekunta kannustaa opiskelijoita oma-aloitteiseen ja omatoimiseen opintopiiritoimintaan. Aleksandriasta tai Kaisa-talosta voi varata ryhmätyötiloja, joissa opintopiiri voi kokoontua. Opintopiiriä voi periaatteessa järjestää pakollisten aineopintojen mihin tenttikierroksiin tahansa sekä muihinkin laajoihin tentteihin valmistautumiseen. Opiskelijat voivat itse järjestäytyä opintopiiriksi. Eräissä oppiaineissa järjestetään opintopiirejä siten, että opintopiiriä vetää pidemmälle edennyt opiskelija (esim. tutkielman tekijä). Opintojen hyväksilukeminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin voidaan lukea hyväksi muualla suoritettuja opintoja seuraavasti: Hyväksilukemisen yleiset perusteet Tutkintoihin voidaan lukea hyväksi opintoja, jotka on suoritettu Helsingin yliopiston toisessa yksikössä tai muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa tai tiede- tai taidekorkeakoulussa. Muualla suoritetut opinnot tulee lukea hyväksi mahdollisimman täysimääräisesti edellyttäen, että ne soveltuvat tiedekunnassa suoritettavan tutkinnon tavoitteisiin. Muualla suoritettuja opintoja voidaan lukea hyväksi tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon joko korvaamalla tutkintoon kuuluvia opintoja tai sisällyttämällä niitä tutkintoon. Korvattaessa tutkintoon kuuluvia opintoja muualla suoritettujen opintojen tulee vastata tiedekunnan opintoja. Sisällytettäessä opintoja tutkintoon muualla suoritettujen opintojen ei tarvitse suoraan vastata tiedekunnassa suoritettavia opintoja, mutta nii- 20 Opinto-opas