Oikeustieteellisen tiedekunnan opinto-opas 2012 HELSINGIN YLIOPISTON OHJELMA 2013

Transkriptio

1 Oikeustieteellisen tiedekunnan opinto-opas 2012 HELSINGIN YLIOPISTON OHJELMA 2013

2 SISÄLTÖ Lukijalle...6 Dekaanin terveiset...7 LUKU I OPINNOT OIKEUSTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA Oikeustieteelliset tutkinnot...8 Tutkintorakenteet...9 Yleistä opintojen suorittamisesta Lukuvuosi...12 Lukuvuosi-ilmoittautuminen...13 Opintoaikoja rajaava laki...14 HOPS ja Etappi...14 Opetus ja siihen osallistuminen...16 Tenttiminen...16 Opintopiirit...20 Opintojen hyväksilukeminen...21 Suoritusten rekisteröinti...23 Suoritusten vanheneminen...24 ON-lopputyö ja harjoitusseminaarit...24 OTM- ja MICL-tutkielma Lainaaminen kirjallisissa töissä...27 Maturiteetti ja kielitaidon osoittaminen...28 Valmistuminen...30 Poikkeuksen myöntäminen pysyväismääräyksiin...30 Tutkintotodistus...30 Auskultointi...30 OPISKELIJOILLE SUUNNATUT PALVELUT Tiedekunnan opintoneuvonta Yleiset neuvonta- ja tukipalvelut...33 ATK-palvelut...33 Kirjastopalvelut...34 Muut palvelut...35 Opiskelijajärjestöt

3 LUKU II PERUSTUTKINTOJEN OPINTOJAKSOT JA OPETUS Yleisopinnot Orientointi...38 ON-HOPS...39 OTM-HOPS...39 TVT-opinnot...39 Kieliopinnot Äidinkieli Tekstitaidon näyte...43 Puheviestintä...43 Oikeuskieli...43 Toinen kotimainen kieli (ruotsi ja finska)...44 Juridisk svenska...44 Vieras kieli...45 Syventävä tai laajentava kurssi...46 Muut suoritustavat...46 Muut kieliopinnot...47 Perusopinnot Oikeudellisen ajattelun perusteet...48 Yksityisoikeuden johdantokurssi...52 Introduktionskurs i privaträtt...52 Oikeushistoria, ks. oppiaineluettelo Kirjanpito, ks. oppiaineluettelo Velvoiteoikeus/Sopimusoikeus, ks. oppiaineluettelo Tiedekunnan oppiaineet Esineoikeus...53 Eurooppaoikeus...62 Finanssioikeus...69 Hallinto-oikeus...76 Kansainvälinen oikeus...83 Kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu...87 Kauppaoikeus Kirjanpito Lääkintä- ja bio-oikeus Maa-, vesi-, ja ympäristöoikeus Oikeuden ja sukupuolen tutkimus Oikeushistoria

4 Oikeussosiologia Oikeustaloustiede Oikeusteoria Perhe- ja jäämistöoikeus Prosessi- ja insolvenssioikeus Rikosoikeus Työoikeus Urheiluoikeus Valtiosääntöoikeus Velvoiteoikeus Viestintä- ja informaatio-oikeus Harjoitusseminaarit Käytännöntaidot Asiakirjojen laadintakurssi EU-asioiden hoito valtionhallinnossa ja EU-oikeus tuomioistuimessa Helsinki Law Review: oikeustieteellisen aikakausjulkaisun toimittaminen Immateriaalioikeuden käytännön kurssi Kilpailuoikeus käytännössä Kilpailuoikeutta asianajajan silmin Kurs i företagsvärv Kuluttajaoikeus käytännössä Oikeudenkäyntikurssi Ongelmalähtöistä juridiikkaa Opiskelutaitotyöpaja Practical course on EU Tax Law Practical course on International Tax Law Practical course on International Television and Film Agreements Rajat ylittävät yritysjärjestelyt (oikeusvertailua) Rikosoikeuden oikeudenkäyntikurssi Syyttäjäntyön käytännön kurssi Tiedonhakukurssi Työoikeutta käytännössä Valtionhallinnon käytännön kurssi Yhtiöoikeus käytännössä Yrityksen sopimukset Yrityskaupat käytännössä Työharjoittelu Kansainvälinen työharjoittelu Vuorovaikutus- ja ryhmänohjaustaidot Yhdistystoiminta

5 Kansainväliset oikeustapauskilpailut Aineiden väliset valinnaiset opinnot Eurooppalaisen sivistyksen perusteet Lainvalmistelun kurssi Lammin laki Siviilioikeudellinen ajattelu ja tutkimus Tutkijalinjat: yleinen tutkijalinja ja liikejuridiikan tutkijalinja Muita opiskelumahdollisuuksia Opinnot muissa tiedekunnissa Avoin yliopisto JOO-opinnot Kansainvälistymisen mahdollisuuksia tiedekunnassa Opiskelijavaihto ulkomaille Tiedekunnan vaihto-opiskelupaikat Yliopiston yhteiset vaihto-opiskelupaikat Englanninkielinen opetus tiedekunnassa Englanninkielinen maisteriohjelma Syventävät opinnot Metodiseminaarit Projektit LUKU III OPINTO-OIKEUDET TIEDEKUNNASSA Perustutkintojen suorittamisoikeus Valintakoe Maisterin arvo Oikeustieteelliset opinnot tiedekunnan ulkopuolisille Sivuaineopinnot Erilliset opinnot Määräaikainen opiskeluoikeus ETA-kelpoisuuskoe

6 LUKU IV JATKOTUTKINNOT Yleismääräykset Tutkintovaatimukset LUKU V HALLINTO HELSINGIN YLIOPISTO Yliopiston hallinto OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Tiedekunnan hallinto Tiedekunta Tiedekuntaneuvosto Tiedekunnan yksiköt Oppiaineet Kansainvälisen talousoikeuden instituutti Eric Castrén-instituutti Vaasassa annettava koulutus Muut oikeustieteelliset tiedekunnat OIKEUSTURVAJOHTOSÄÄNTÖ ASETUS (794/2004) YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA HENKILÖHAKEMISTO ASIASANAHAKEMISTO

7 Lukijalle Tämä opinto-opas on tarkoitettu oikeustieteellisessä tiedekunnassa opiskelevan käsikirjaksi lukuvuodeksi Lue tarkkaan oppaan alkuun sijoitetut, kaikille tiedekunnassa opiskeleville tarkoitetut yhteiset osat. Opintojesi kulusta, vaatimuksista ja luonteesta saat parhaiten yleiskuvan lukemalla opiskelemiesi aineiden esittelyt kokonaisuudessaan. Painetun oppaan lisäksi tiedekunta julkaisee myös sähköisen opinto-oppaan Opas-Oodijärjestelmässä. Opinto-oppaan painamisen jälkeen tapahtuneet lisäykset ja muutokset päivitetään Opas-Oodiin. Käytä hyväksesi tiedekunnan opinto-neuvojan ja opettajien vastaanottoaikoja. Opinto-neuvoja antaa ohjausta ja neuvontaa ma , ti-to (kesällä ma-to 10-12), Porthania 3. krs, huone 319. Opettajien vastaanottoajat ja -paikat löytyvät henkilöhakemistosta. Huomaa, että etenkin syventävistä opinnoista saa opinto-opasta tarkempaa lisätietoa oppiaineista, erityisesti oppiaineen professorilta. Till läsaren Juridiska fakultetens studiehandbok informerar på svenska om fakultetens svenskspråkiga undervisning. Utöver den tryckta guiden publiceras även fakultetens elektroniska studieguide i Opas- Oodi-systemet. Efter att studieguiden gått i tryck uppdateras alla tillägg och ändringar i Opas-Oodi. För annan information på svenska finns Studiehandboken Den svenskspråkiga undervisningen vid Helsingfors universitet , som erhålles i samband med utdelningen av fakulteternas studiehandböcker och på juridiska fakutetens studiebyrå. Helsingissä 6. päivänä heinäkuuta 2012 Sirpa Kajan Ritva Pernanen 6

8 Dekaanin tervehdys Oikeustieteellinen koulutusala on säilyttänyt vankan suosionsa vuosikymmenestä toiseen. Oikeustieteen opinnot avaavat tien mitä erilaisimpiin ammattitehtäviin. Juristit tekevät sopimuksia, ratkovat kiistoja, soveltavat oikeutta tuomioistuimissa, osallistuvat hallintoon ja lainsäädäntötyöhön. Juristeja tarvitaan erilaisissa tärkeissä tehtävissä niin valtion ja kuntien palveluksessa kuin yksityisellä puolella esimerkiksi asianajajina, liikeelämän palveluksessa ja järjestöissä. Yhä useampi lakimies toimii tavalla tai toisella kansainvälisessä toimintaympäristössä. Juristin valmiudet avaavat toisinaan teitä myös oman ammattialan ulkopuolelle. Monissa tehtävissä tarvitaan hyvää ja tarkkaa ilmaisua, vuorovaikutustaitoja ja myös todellista käytännön kielitaitoa. Juristeilla on paljon vaikutusvaltaa, monen mielestä liikaakin. Valtaa ei voi olla ilman vastuuta. Juristin ammattitaidon ja ammattietiikan tulee olla korkealla tasolla. Juristin pitää ymmärtää oikeuden kysymyksiä laajasti, eikä lakimies voi eristäytyä muusta yhteiskunnasta. Juristit palvelevat oikeudenmukaisuuden toteutumista, mikä ei ole vähäinen tehtävä. Oikeustieteellinen tiedekunta pyrkii olemaan kehittynyt oppimisympäristö, jossa koulutuksen laadusta huolehditaan. Tiedekunnan vahvaa ja kansainvälistä tutkimusprofiilia käytetään hyväksi opetuksessa. Se myös, muiden syiden ohella, houkuttelee meille runsaasti ulkomaisia vaihto-opiskelijoita. Oikeustieteellinen tiedekunta pyrkii kouluttamaan vastuuntuntoisia ja osaavia oikeuden ammattilaisia vaativiin kotimaisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Juristien tulee Suomessa osata myös ruotsia. Tämä otetaan koulutuksessa huomioon. Kaksikielistä koulutusta toteutetaan lisäksi Vaasassa toimivassa yksikössä. Tiedekunnassa aloitettiin lukuvuonna englanninkielinen maisteritutkinnon koulutusohjelma. Kimmo Nuotio Rikosoikeuden professori Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani 7

9 LUKU I OPINNOT OIKEUSTIETEELLISESSÄ TIE- DEKUNNASSA Tutkinnot Tutkintojen ja opintojen järjestämisessä ja suorittamisessa noudatetaan, mitä yliopistolaissa (558/2009) siihen tehtyine muutoksineen, yliopistojen tutkinnoista annetussa asetuksessa (794/2004), Helsingin yliopiston johtosäännössä ( siihen tehtyine muutoksineen) ja tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä ( ), kyseisten säännösten nojalla tehdyissä päätöksissä ja määräyksissä sekä tiedekunnassa hyväksytyissä pysyväismääräyksissä määrätään. Tähän osioon on koottu tiedekunnan pysyväismääräykset sekä muu opiskelijan tarvitsema keskeinen tieto. Yliopiston yhteisistä päätöksistä ja määräyksistä on tietoa yliopiston intranet Almassa Opiskelu, tuet ja palvelut kanavalla. 1. Oikeustieteelliset tutkinnot Oikeustieteellisiä tutkintoja ovat: a) oikeusnotaarin (ON) tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto, b) oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto, c) kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto (MICL), joka on ylempi korkeakoulututkinto, d) oikeustieteen lisensiaatin (OTL) tutkinto, joka voidaan suorittaa tieteellisenä jatkotutkintona tai ammatillisesti suuntautuneena jatkotutkintona e) oikeustieteen tohtorin (OTT) tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto. Oikeusnotaarin (ON) tutkinto on 180 opintopisteen laajuinen alempi korkeakoulututkinto, joka voidaan suorittaa kolmessa vuodessa. Ylempiä oikeustieteellisiä korkeakoulututkintoja ovat oikeustieteen maisterin tutkinto (OTM) sekä kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, jotka ovat 120 opintopisteen laajuisia ja suoritettavissa tutkintorakenteen mukaan kahdessa vuodessa. Tutkintoihin johtava koulutus järjestetään siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa tutkinnot edellä mainitusti vuoden kuluessa. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa opiskelevalla voi olla samaan aikaan vain yksi samantasoinen tutkinnonsuoritusoikeus tiedekunnassa. Jos tiedekunnassa jo perustutkintoa suorittava opiskelija valitaan International Business Law and Public International Law - koulutusohjelmaan, hänelle ei myönnetä uutta OTM-tutkinnonsuoritusoikeutta, vaan hänet siirretään opiskelijaksi International Business Law and Public International Law koulutusohjelmaan suorittamaan OTM-tutkintoa. Opiskelijarekisteriin aiemmin kirjattu OTM-tutkinnonsuoritusoikeuden alkamispäivä säilyy ennallaan. Opintojaksot ON- ja OTM -tutkinnot sisältävät yleisopintoja, perusopintoja, aineopintoja ja syventäviä opintoja. Yleisopintoihin kuuluvat opintojen alussa suoritettava Orientointi oikeustieteen opiskeluun (sisältäen HOPS ja TVTajokortti) sekä kieli- ja viestintäopinnot. Aineopinnot jakautuvat pakollisiin ja valinnaisiin opintoi-hin. Valinnaisiin opintoihin kuuluvat oppiaineiden valinnaiset opinnot, oppiaineiden väliset valinnaiset opinnot, harjoitusseminaarit sekä käytännön taitojen kurssit. Syventävät opinnot sijoittuvat maisteriopintoihin, sen sijaan pakolliset ja valinnaiset aineopinnot jakautuvat tutkintorakenteessa sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon. Opintopisteet Tutkintoasetuksen 5 :n mukaan uusissa tut- 8

10 kinnoissa opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot on pisteytetty niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa näin ollen noin 26,7 tunnin työpanosta. Kirjallisuuden osalta 1 opintopiste vastaa 150 luettavaa sivua. Säädöksiä ei lakikirjatenteissä lasketa mukaan luettaviin sivuihin. 2. Tutkintorakenteet Oikeusnotaarin tutkinto (ON) Oikeusnotaarin (ON) tutkinto on 180 opintopisteen laajuinen alempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto. ON-tutkinnossa opinnot jaotellaan seuraaviin kokonaisuuksiin: Yleisopinnot 22 op Orientoivat opinnot, kieliopinnot (sis.: äidinkieli (kirjallinen viestintä, puheviestintä, tekstitaidon näyte, oikeuskieli), toinen kotimainen kieli ja vieras kieli), syventävät TVT -opinnot Perusopinnot 31 op Oikeudellisen ajattelun perusteet, Oikeushistoria, Kirjanpito, Yksityisoikeuden johdantokurssi, Velvoiteoikeus (Sopimusoikeus) Aineopinnot 127 op Pakolliset aineopinnot Velvoiteoikeus (Yleinen velvoiteoikeus), Kauppaoikeus, Esineoikeus, Perhe- ja jäämistöoikeus, Työ-oikeus, Maa-, vesi- ja ympäristöoikeus, Kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu, Rikosoikeus, Eurooppaoikeus, Prosessi- ja insolvenssioikeus, Valtiosääntöoikeus, Hallinto-oikeus, Oikeusteoria, Kansainvälinen oikeus, Finanssioikeus Valinnaiset aineopinnot: Käytännön taidot/ valinnaiset opinnot, Ensimmäinen harjoitusseminaari ja ON -lopputyö (toinen harjoitusseminaari) Oppiaineiden pakollinen aineopintojakso on suoritettava ennen aineen valinnaisia opintoja. Opintojaksot suositellaan suoritettavaksi tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaisten opetuskausien järjestyksessä. Opetuskausien järjestys on nähtävissä kunkin aineopintojakson kohdalla opinto-oppaassa tai takakannen opintoputki -mallissa. Opetuskaudet ovat näkyvissä myös allaolevassa taulukossa. Huomioi, että opetusta voidaan järjestää myös aineen opetuskausien ulkopuolella. Opintojakso Opetuskausi op Viikot Yleisopinnot Orientointi, HOPS, TVT ON-kieliopinnot- 15 (äidinkieli 5op, toinen kotimainen kieli 5op ja vieras kieli 5 op) Perusopinnot Oikeudellisen ajattelun perusteet Oikeushistoria Kirjanpito * Yksityisoikeuden johdantokurssi Velvoiteoikeus/ Sopimusoikeus Pakolliset aineopinnot Velvoiteoikeus/ Yleinen velvoiteoikeus Kauppaoikeus Esineoikeus Perheoikeus Työoikeus Ympäristöoikeus Kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu Harjoitusseminaari 9 6 Rikosoikeus Eurooppaoikeus

11 Prosessi- ja insolvenssioikeus Valtiosääntöoikeus Hallinto-oikeus Oikeusteoria Kansainvälinen Oikeus Kirjanpidon jälkimmäinen osa 11 -* Finanssioikeus Valinnaiset aineopinnot ON-lopputyö + Syventävä TVT Käytännön taidot/ Valinnaiset op *Kirjanpito jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäisen suorituksesta merkintään opintorekisteriin 4 op ja jälkimmäisestä 1op, jolloin opintopisteiden yhteismäärä on 5op. Oikeusnotaarin tutkintoon kuuluvat toisen kotimaisen kielen opinnot Opiskelijan tulee osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Nämä vaatimukset koskevat myös niitä opiskelijoita, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Oikeustieteen maisterin tutkinto (OTM) Oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinto on virkatutkintona kelpoisuusvaatimuksena moniin oikeushallinnon ja eräisiin hallinnon alan virkoihin. OTM-tutkinto on 120 opin-topisteen laajuinen ylempi korkeakoulututkinto ja sen tavoitteellinen suoritusaika on kaksi vuotta. OTM -tutkinnossa opinnot jaotellaan seuraaviin kokonaisuuksiin: Yleisopinnot (6 op): Kieliopinnot, HOPS Aineopinnot (44 op): Oikeustaloustiede, Oikeussosiologia, Kolmas harjoitusseminaari, Valinnaiset opinnot Syventävät opinnot (70 op): Metodiseminaari, Projektia tukevat valinnaiset opinnot, Projektitentti, Projektiseminaarit, Tutkielma OTM-opintojen suorittamisesta Valinnaiset opinnot: ON- ja OTM-tutkintojen valinnaisiin opintoihin tulee sisältyä yhteensä vähintään 7 op käytännöllisiä opintoja (ei koske siirtyjiä). Käytännölliset opinnot voivat muodostua erilaisista tiedekunnan hyväksymistä käytännön kursseista ja/tai työharjoittelusta (7 op). Valinnaisina opintoina opiskelija voi suorittaa joko oikeustieteellisen tiedekunnan tarjoamia opintoja tai muita yliopistotasoisia opintoja, jotka voidaan hyväksilukea OTMtutkintoon. Syventävät opinnot: Opintojensa loppupuolella opiskelija suorittaa syventäviä opintoja, joissa hän keskittyy oman valintansa mukaan johonkin oikeudenalaan. Koska syventävien opintojen opetustarjonta on vuosittain eri oppiaineissa rajoitettu, opiskelijan kannattaa harkita useampia suuntautumisvaihtoehtoja, jotta opintojen eteneminen ei viivästyisi. Syventävissä opinnoissa opiskelija saa tieteelliseen tutkimukseen ja kirjoittamiseen liittyvää metodologista opetusta ja kirjoittaa myös harjoitustekstejä ja tutkielman. Projektia tukevat valinnaiset opinnot sovitaan projektin vetäjän kanssa. Opinnot voivat olla myös muita kuin projektin oppiaineen opintoja, jos projektin vetäjä hyväksyy ne. OTM-tutkinnon opintojen laajuudet on esitetty seuraavassa taulukossa: Opintojakso op HOPS 1 Syventävä tai laajentava kurssi yhdessä kielessä 5 Oikeustaloustiede 6 Oikeussosiologia 6 Harjoitusseminaari 6 10

12 Valinnaisia opintoja 26 Projektia tukevia valinnaisia opintoja 5 Metodiseminaari 5 Projektitentti 10 Projektiseminaarit 10 OTM-tutkielma 40 Yhteensä 120 Erilliset tutkintovaatimukset OTM-tutkintoa suorittaville Tiedekuntaan suoravalinnassa suoraan OTMtutkintoa suorittamaan valituilla opiskelijoilla, jotka ovat suorittaneet oikeusnotaarin tutkinnon toisessa suomalaisessa yliopistossa tai suorittaneet ETA-kelpoisuuskokeen oikeusnotaaritasolle, on erilliset tutkintovaatimukset OTM-tutkintoon. Kuten myös niillä kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin koulutusohjelmaan valituilla opiskelijoilla, joiden pohjatutkintona on suomalaisessa yliopistossa suoritettu ON-tutkinto tai muu alempi oikeustieteen tutkinto yhdessä oikeusnotaaritasolle suoritetun ETAkelpoisuuskokeen kanssa, ja jotka näin ollen suorittavat ohjelmassa OTM-tutkinnon. Lisätietoa näistä löydät tiedekunnan nettisivuilta kohdasta Opiskelijaksi. Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto (MICL) Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkintoon tiedekuntaneuvosto hyväksyy erikseen tutkintovaatimukset. Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ei anna pätevyyttä sellaiseen tehtävään, johon pätevyysvaatimuksena on oikeustieteen maisterin tutkinto. Ohjelmassa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa International Business Law ja Public International Law. Tutkinto sisältää yleisopintoja 19 op, pakollisia suuntautumisvaihtoehdon opintoja 18 op, valinnaisia opintoja 18 op ja syventäviä opintoja 65 op. Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkintorakenne: Orientaatio ja HOPS 2 op Kieliopinnot 5 op Elements of Modern Law 6 op European Comparative Legal History 6 op Pakolliset opinnot suuntautumisvaihtoehdossa (sis. harjoitusseminaari 6 op) 18 op Valinnaiset opinnot 18 op Tutkimusseminaari 10 op Tutkimusseminaaritentti 10 Metodiseminaari 5 MICL-tutkielma 40 Yhteensä 120 Osoittaakseen tutkintoasetuksen (794/2004) 6 :ssä mainitun kielitaidon kansainväliseen maisteriohjelmaan hyväksyttyjen koulusivistyksensä suomeksi tai ruotsiksi saaneiden opiskelijoiden tulee suorittaa oikeusnotaaritutkintoon vaadittavat äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opinnot (5 op + 5 op) ennen valmistumistaan. Äidinkielen opintoihin ei tässä tapauksessa sisällytetä tekstitaidon näytettä, muutoin opinnot suoritetaan kuten ON-tutkinnossa edellytetään. Nämä kieliopinnot eivät sisälly tutkinnon minimilaajuuteen (120 op). Jatkotutkinnot Oikeustieteellisiä jatkotutkintoja ovat oikeustieteen tohtorin tutkinto ja oikeustieteen lisensiaatin tutkinto. Tutkintoasetuksen mukaan jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija mm. perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Oikeustieteen tohtorin tutkinto (OTT) Oikeustieteen tohtorin tutkinto on ensisijainen jatkotutkinto tutkijanuralle aikoville ja muille tutkijankoulutusta tarvitseville. Tutkintoasetuksen mukaan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee suorittaa jatkokoulutuksen opinnot, osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Tohtorin tut- 11

13 kinnon ohjeellinen suoritusaika on neljä vuotta kokopäivätoimisesti opiskellen. Oikeustieteen lisensiaatin tutkinto (OTL) Asetuksen mukaan jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista ja tutkintoon mahdollisesti sisältyvän erikoistumiskoulutuksen. Lisensiaatin tutkinto on myös mahdollista suorittaa ammatillisesti suuntautuen. Lisensiaatin tutkinnolle ei ole määritelty ohjeellista suoritusaikaa Yleistä opintojen suorittamisesta 1. Lukuvuosi Opetusperiodit Konsistorin ( , 9 ) päätöksellä Helsingin yliopistossa otettiin käyttöön lukuvuosi, jossa on neljä opetusperiodia. Sekä syyslukukausi että kevätlukukausi muodostuvat kahdesta seitsemän viikon periodista. Syyslukukaudella ja kevätlukukaudella periodien välissä on yhden viikon mittainen väliviikko. Kesäaikana olevassa opetuksessa ei ole periodeja. Opetus alkaa ja päättyy periodien mukaisesti. Periodi sisältää kurssin opetuksen, harjoitustyöt, kuulustelut ja palautteet. Opetus voi kestää useamman periodin ajan, jos se on opiskeltavan aiheen luonteen tai oppimisprosessin kannalta perusteltua. Tiedekuntatenttejä, kirjallisuuskuulusteluja sekä joitain erityiskursseja voidaan järjestää myös opetusperiodien ulkopuolella. Syyslukukausi, I periodi, 7 viikkoa: (Huom! Lukuvuoden avajaiset 3.9., ei opetusta iltapäivällä) Väliviikko: Syyslukukausi, II periodi, 7 viikkoa: Kevätlukukausi, III periodi, 7 viikkoa: Väliviikko: Kevätlukukausi, IV periodi, 10 viikkoa: Vuodenvaihteen tienoilla II ja III periodin välillä voidaan järjestää opetusta vastaavasti kuin väliviikolla. Kesäaikaan IV ja I periodin välillä voidaan järjestää muutakin opetusta kuin yllä lueteltua, ei kuitenkaan sellaisia pakollisia kursseja, joita tarjottaisiin vain kesäaikana. Väliviikko Rehtorin päätöksessä 67/2009 ohjeistetaan periodisointipäätöksen soveltamista. Väliviikon tarkoituksena on rytmittää opetusta ja opintoja sekä toimia puskurina ennen seuraavan periodin alkua. Väliviikon on tarkoitus olla opetuksesta vapaata aikaa, mutta sen aikana opiskelija voi opiskella omatoimisesti, suorittaa esim. verkkokursseja ja tehdä kirjallisia töitä. Väliviikon aikana voidaan järjestää seuraavaa opetusta: - tiedekuntatentit, kontaktiopetuksesta riippumattomat kuulustelut ja rästitentit - seuraavan periodin opetusta valmistavat kuulustelut ja tasokokeet - tutkielmien ja opintojen ohjaus Opetuskaudet Jokaiselle oppiaineelle on varattu tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaan ON-opetusta varten oma opetuskautensa. Oppiaineen opetuskauden mukainen opetus on kaikissa tapauksissa toteutettava. Huom! Oppiaineet 12

14 voivat tarjota opetusta lisäksi aineen opetuskauden ulkopuolella. Tarkemmat ON-opetuksen opetuskaudet ovat nähtävissä opinto-oppaassa jokaisen aineopintojakson kohdalla, kohdassa Tutkintorakenne > Oikeusnotaarin tutkinto sekä oppaan viimeisellä sivulla sijaitsevassa putkitaulukossa, jossa on esitetty ON-tutkinnon opetuskaudet ja suositeltu suoritusjärjestys. 2. Lukuvuosi-ilmoittautuminen Ensimmäisenä opiskeluvuotena ilmoittautumisesi on hoidettu yliopistoon kirjautumisen yhteydessä. Tämän jälkeen sinun on itse ilmoittauduttava joka lukuvuodelle. Ilmoittautumisaika lukuvuodelle on Helsingin yliopiston lukuvuosi alkaa 1. elokuuta ja päättyy 31. heinäkuuta. Ennen lukuvuoden alkua tehty lukuvuosi-ilmoittautuminen joudutaan peruuttamaan, mikäli opiskelijan tilanne muuttuu siten, että hänellä ei ole enää tutkinnonsuoritusoikeutta kyseiselle lukuvuodelle. Ilmoittautumisen peruminen Jos olet ilmoittautunut läsnäolevaksi koko lukuvuodeksi ja valmistut syyslukukauden aikana, saat kevätlukukauden jäsenmaksun takaisin. Valmistumisen jälkeen voit pyytää kevätlukukauden ilmoittautumisen mitätöintiä opiskelijaneuvonnasta. Mitätöintiä on haettava viimeistään ja jäsenmaksun palautusta viimeistään Jäsenmaksun saat takaisin ylioppilaskunnan jäsenpalvelusta toimittamalla heille alkuperäisen kuitin, kopion henkilöllisyystodistuksesta sekä tilinumeron. Ilmoittautumisen voit perua myös muusta syystä. Tällöin sinun tulee tehdä peruutusilmoitus opiskelijaneuvontaan viimeistään syyslukukautta tai koko lukuvuotta varten. Kevätlukukauden ilmoittautuminen tulee peruuttaa viimeistään Ylioppilaskunnan jäsenpalvelusta voit lunastaa takaisin maksamasi jäsenmaksun 30.9./31.1. mennessä. Läsnä- vai poissaolevaksi? Sekä perustutkinto- että jatkotutkinto-opiskelijan on ilmoittauduttava jokaisena lukuvuonna joko läsnä- tai poissaolevaksi. Läsnäolevana opiskelijana voit opiskella ja saada suorituksesi rekisteröityä opiskelijarekisteriin. Saat lisäksi atk-luvat ja ylioppilaskunnan jäsenenä siihen liittyvät edut jne. Poissaolevana et voi opiskella etkä saa suorituksiasi rekisteröityä opiskelijarekisteriin. Atk-lupasi jäädytetään, et voi käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluja (perustutkinto-opiskelijat) etkä saa muitakaan ylioppilaskunnan jäsenyyteen liittyviä opiskelijaetuja. Jos sinulla on samanaikaisesti sekä perus- että jatkotutkinnon suoritusoikeus, sinun tulee maksaa ylioppilaskunnan perustutkinto-opiskelijan jäsenmaksu. Jos sinulla on samanaikaisesti useamman tutkinnon suoritusoikeus, sinun on ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava se tiedekunta, jossa sinulla on aikomus opiskella ensisijaisesti. Tämä siitä syystä, että läsnäoleva opiskelija on vaalioikeutettu yliopiston eräiden hallintoelinten vaaleissa ja opiskelijan tiedekunta määräytyy ensisijaisen opiskeluoikeuden perusteella. Sinun pitää olla joko läsnäoleva tai poissaoleva sillä lukukaudella, jolloin sinulle myönnetään tutkintotodistus. Poissaolevana sinulle voidaan myöntää tutkintotodistus siinä tapauksessa, että olet suorittanut loppuun kaikki tutkintoon kuuluvat suoritukset edeltävän lukukauden aikana. Voit myös ilmoittautua läsnäolevaksi koko lukuvuodeksi, vaikka suoritatkin syyslukukaudella tutkinnon. Tutkinnonsuoritusoikeus päättyy tällöin lukuvuoden lopussa (31.7.). Lisätietoja ilmoittautumisesta ja ylioppilaskunnan maksusta löydät Alman Lukuvuosiilmoittautuminen -sivulta. 13

15 3. HOPS ja Etappi Hops ja Etappi ovat opintojen etenemisen ja ohjauksen tehostamisen tukitoimia. HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS on opintojen ja oppimisen suunnittelun työkalu. HOPS:issa hahmotellaan tutkintoon sisältyville opinnoille suoritusaikataulu ja laaditaan suunnitelma tutkinnon suorittamiseksi. HOPS:iin kuuluu myös omien lähtökohtien, tavoitteiden, urasuunnitelmien ja opiskelutaitojen pohdinta. HOPS auttaa suunnittelemaan opiskelua. HOPS:n tarkoituksena on auttaa muodostamaan kokonaiskuva tutkinnosta ja siihen sisältyvistä opinnoista sekä niiden etenemisestä. HOPS on tarkoitettu nimenomaan sinun opiskelusi tueksi, joten opintosuunnitelmaa laatiessa tulee olla realistinen ja rehellinen itsellensä. Opintosuunnitelmaa on hyvä itse päivittää ajan kuluessa. Ajantasaista opintosuunnitelmaa tarvitaan myös esimerkiksi haettaessa vaihto-ohjelmiin. HOPS-työn helpottamiseksi tiedekunnassa on laadittu ohjeita ja HOPS-lomakkeita, jotka ohjaavat suunnitelman tekemistä. Lomakkeet ovat saatavilla tiedekunnan verkkosivuilta kohdassa Opiskelu/Lomakkeet. Tarkempia tietoja oikeusnotaarivaiheen HOPSista ja maisterivaiheen HOPSista on asianomaisten opintojaksojen kohdalla. ETAPPI tutkintojen valmistumisen seuranta- ja tukijärjestelmä ETAPPI-järjestelmän tavoitteena on pyrkiä tukemaan opiskelua ja vauhdittamaan tutkintojen valmistumista. ETAPPI-järjestelmässä tunnistetaan opintokertymän perusteella opiskelussaan viivästyneet opiskelijat ja heille tarjotaan erityisohjausta ja tukea opintosuunnitelman ja ohjauksen keinoin tai sen jälkeen aloittaneiden opiskelijoiden opintojen etenemistä seurataan kolmessa tarkistuspisteessä. Ennen aloittaneilla opiskelijoilla on viisi tarkistuspistettä, johtuen siitä, että näitä opiskelijoita ei koske opintoaikoja rajaava laki. ETAPIN tarkistuspisteet ovat seuraavat: 1. Etappi ON-tutkinnon 1. vuosi, kolmannen periodin jälkeen, (25 op) 2. Etappi ON-tutkinnon aloittamisesta kulunut 3 vuotta, (120 op) (3. EtappiON-tutkinnon aloittamisesta kulunut 4 vuotta, (tutkinto valmis) - vain ennen aloittaneet) 4. Etappi OTM-tutkinnon aloittamisesta kulunut 2 vuotta, (60 op) (5. EtappiOTM-tutkinnon aloittamisesta kulunut 3 vuotta, (tutkinto valmis) - vain ennen aloittaneet) Oikeusnotaarin tutkinnon ensimmäisessä tarkistuskohdassa opiskelija saa tehostettua opintojen ohjausta. Tarkistuspisteissä 2 ja 3 opiskelijan tulee päivittää ON-tutkintoa varten laadittu HOPS. Tarkistuspisteissä 4 ja 5 tulee puolestaan päivittää OTM-tutkinnon HOPS. Tiedekunnan opintoneuvoja Ritva Pernanen tarkistaa ja hyväksyy opiskelijoiden oikeusnotaarivaiheen Etappi-hopsit ja opintoasianpäällikkö Sirpa Kajan maisterivaiheen Etappi-hopsit. Opinto-ohjausta opintosuunnitelman laatimiseen saa opintoneuvojalta. Tarvittaessa ohjausta saa myös pedagogiselta yliopistolehtorilta Anne Haarala-Muhoselta. Lisätietoja Etapista löytyy Alman sivulta Etappi-järjestelmä. Tarkempia tietoja tiedekunnan Etappi-järjestelmän tarkistuspisteistä löydät tiedekunnan verkkosivuilta kohdasta Opiskelu. 4. Opintoaikoja rajaava laki Yliopistolaki 558/2009 rajaa tutkintojen 14

16 suorittamisaikaa. Laki koskee opiskelijoita, jotka ovat saaneet tutkinnonsuoritusoikeuden tai sen jälkeen. Laki ei koske niitä opiskelijoita, jotka ovat saaneet tutkinnonsuoritusoikeuden ennen ja ovat siirtyneet vanhasta uuteen tutkintojärjestelmään. Oikeusnotaarin tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on kolme lukuvuotta. Oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on kaksi lukuvuotta. Oikeusnotaarin tutkinnon ja oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittamisen yhteenlaskettu tavoiteaika on viisi lukuvuotta Tavoiteajasta poikkeaminen Opiskelijalla, joka on otettu opiskelemaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden tavoiteaikaa pidemmässä ajassa. Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään yhtä vuotta sen tavoiteaikaa pidemmässä ajassa, ja pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoiteaikaa pidemmässä ajassa. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa: - vapaaehtoista asepalvelusaikaa tai asevelvollisuuden suorittamisaikaa - äitiys-, isyys- tai vanhempainloma-aikaa - korkeintaan kahden lukuvuoden (neljän lukukauden) muuta poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Jos tutkinto ei valmistu tavoiteajassa, opiskeluoikeuteen voi hakea jatkoaikaa. Helsingin yliopistossa noudatettava menettely Yliopiston rehtori on päättänyt yliopistossa noudatettavista menettelyistä seuraavasti: Opiskelijalla on lain mukaan oikeus ilmoittautua poissaolevaksi enintään neljäksi lukukaudeksi ilman että poissaoloaikaa lasketaan tutkinnon suorittamisajaksi. Poissaolon syytä ei tarvitse ilmoittaa yliopistolle. Opiskelija voi seurata jäljellä olevaa tutkintokohtaista opiskeluaikaansa WebOodista. Lisäksi yliopiston opiskelijapalvelut ilmoittaa opiskelijalle kirjallisesti opiskeluajan päättymisestä. Tiedekunta voi myöntää lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi opiskelijalle, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa. Edellytyksenä on, että opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen saattamiseksi loppuun. Lisäaikaa myönnettäessä otetaan huomioon opiskelijan henkilökohtainen elämäntilanne. Lisäaika myönnetään aina määräajaksi, vähintään yhdeksi ja enintään neljäksi lukukaudeksi kerrallaan. Opiskelija ilmoittaa poissaolon syyn opiskeluajan päättymisen lähestyessä. Ilmoituksen yhteydessä esitetään tarvittavat todistukset. Ilmoitus tehdään yliopiston opiskelijapalvelujen määräämällä tavalla. Tarkempia tietoja opintoaikoja rajaavasta laista ja lisäaikahakemusten käsittelyn periaatteista Helsingin yliopistossa löydät Alman sivulta Opintoaikoja rajaava laki. Lisäajan hakeminen oikeustieteellisessä tiedekunnassa Lisäaikaa haetaan lomakkeella Hakemus opiskeluoikeuden jatkamisesta, joka on saatavilla tiedekunnan verkkosivuilta kohdasta Opiskelu/ Lomakkeet. Hakemuksen liitteeksi tulee liittää valmistumissuunnitelma, joka sisältää yksilöidyn luettelon tutkinnosta puuttuvista opinnoista sekä aikataulusuunnitelman opintojen suorittamiseksi. Lisätietoja saa tiedekunnan opintoasiainpäälliköltä Sirpa Kajanilta. 15

17 5. Opetus ja siihen osallistuminen ON-tutkinnon opintojaksot on sijoitettu opetuskausiin. Jokaisella aineella on oma opetuskautensa, jonka aikana järjestetään aineen tenttiin valmistava opetus. Opetusta voidaan järjestää myös opetuskauden ulkopuolella. Opetuskaudet ilmenevät opinto-oppaan putkitaulukosta sekä jokaisen oppiaineen kohdalta. Suositeltavaa on osallistua vähintään yhteen luentosarjaan kussakin aineessa. Eräissä oppiaineissa voi kuitenkin olla opetusta, johon osallistuminen on pakollista. Kunkin oppiaineen opintojaksojen kuvausten kohdalla on erikseen mainittu suositeltavasta tai pakollisesta opetuksesta. Hyvityspisteet ON- ja OTM-tutkintojen luentokuulustelusta voi saada hyvityspisteitä, jotka lasketaan yhteen tentissä saatujen pisteiden kanssa. Joissakin tapauksissa voi hyvityspisteiden saamisen sijasta saada korvatuksi jonkin tutkintovaatimuksissa mainitun teoksen luentokuulustelun hyväksytyllä suorittamisella. Tällöin luentokuulustelusta saadut pisteet korvaavat tentissä kyseistä teosta koskevan kysymyksen. Joissain tapauksissa korvaavat pisteet ja hyvityspisteet otetaan huomioon tentin läpipääsyä arvioidessa, kun taas joissain aineissa hyvityspisteet voivat vain korottaa arvosanaa. Hyvityspiste- tai korvausmahdollisuudesta ilmoitetaan aina kunkin luentosarjan kohdalla erikseen, ks. erityismääräykset kunkin aineen kohdalla. Hyvityspisteet ja korvaavat luennot tulisi ilmoittaa tenttiin ilmoittautumisen yhteydessä. Joissain tenteissä korvaavuuksista ja hyvityspisteistä on myös tehtävä merkintä koepaperiin. Läsnäolo Jos opetussuunnitelmassa on määrätty, että opintojakson tai sen osan suorittaminen edellyttää luennoille osallistumista, opiskelijalta edellytetään yleensä vähintään 80 prosenttista läsnäoloa. Opettaja voi antaa tarkempia ohjeita läsnäolosta, sen kontrolloinnista ja vaihtoehtoisesta suoritustavasta. Jos opintojaksoon sisältyy seminaarityöskentelyä, harjoituksia, työpajoja, oikeudenkäyntiopetusta, oppimispäiväkirjan laatimista tai muuta opiskelijan aktiivista osallistumista, opetustapahtumat edellyttävät läsnäoloa. Opettaja antaa tällöin tarkemman ohjeistuksen mahdollisten poissaolojen varalta esim. korvaavista oppimistavoista. Opetukseen ilmoittautuminen Opetukseen on ilmoittauduttava sähköisesti WebOodissa ( Mikäli kurssia ei ole WebOodissa, voidaan ilmoittautuminen hoitaa myös ensimmäisellä luento/kokoontumiskerralla. WebOodin ilmoittautumisaika alkaa pääsääntöisesti 30 päivää ennen opetuksen alkamista ja päättyy 8 päivää ennen ensimmäistä opetuspäivää klo Ilmoittautumisajoissa voi olla poikkeuksia edellä mainittuun pääsääntöön etenkin harjoitusseminaarien ja käytännön taitojen kursseja koskien. Tarkista kunkin opetustapahtuman osalta ilmoittautumisajat WebOodin tiedoista tai opinto-oppaasta. 6. Tenttiminen Tenttiin ilmoittautuminen Ellei toisin ole ilmoitettu, tenttiin ilmoittautumisaika alkaa 30 päivää ennen ja päättyy 8 päivää ennen tenttipäivää. Ajoissa ilmoittautuminen on tenttiin osallistumisen ehdoton edellytys. Opiskelijalla on vastuu WebOodin lomakkeen tai tentti-ilmoittautumiskortin huolellisesta täyttämisestä ja siitä, että kuulustelun edellytykset on täytetty. Jos opiskelija osallistuu tenttiin ilman, että hänellä on siihen oikeutta, tenttiä ei arvostella. Tentti-ilmoittautumisen yhteydessä tulisi ilmoittaa myös mahdolliset korvaavat luennot ja hyvityspisteet. Luentokuulusteluihin ei tarvitse erikseen ilmoittautua ellei kurssin opettaja muuta edellytä. 16

18 Ilmoittautuminen WebOodissa 1. WebOodi löytyy Alman etusivulta kohdasta WebOodi sekä osoitteesta 2. Kirjaudu sisään. 3. Valitse valikosta vasemmalta linkki Haku. Täytä kohta Nimi tai tunniste (esim. numerokoodi), jonka näet opinto-oppaasta kyseisen kurssin tai opintojakson kohdalta. 4. Klikkaa painiketta Hae opetus ja tentit. 5. Valitse opetus, johon olet ilmoittautumassa. Klikkaa Ilmoittautumiseen. 6. Näet tietoja opetuksesta, johon olet ilmoittautumassa. Valitse tenttikysymysten kieli. Ruksaa kohta Ilmoittautuminen. Kirjoita mahdolliset lisätiedot, kuten korvaavat luentosarjat ja hyvityspisteet. 7. Tallenna ilmoittautuminen. Saat ilmoituksen, onko ilmoittautuminen onnistunut. Tarkista vielä tietosi kohdasta Omat opinnot -> Ilmoittautumiset. Tentteihin voi myös ilmoittautua WebOodissa olevien sähköisten opinto-oppaiden kautta etsimällä oikean opintojakson Tentit-välilehdeltä tai kohdasta opintojaksot - hae opetus ja tentit. Sähköiset opinto-oppaat saa näkyviin valitsemalla WebOodin vasemmalla olevasta valikosta kohdan Opinto-oppaat ja avaamalla sitten kohdan Oikeustieteellinen tiedekunta. Muut ilmoittautumistavat Tenttiin voi sähköisen ilmoittautumisen sijaan ilmoittautua täyttämällä Porthanian 3. krs:n aulasta saatavissa oleva ilmoittautumiskortti ja jättämällä se aulassa olevaan tentti-ilmoittautumislaatikkoon. Postitse ilmoittautuminen tapahtuu lähettämällä ilmoittautumiskortti tai siitä ilmenevät tiedot vapaamuotoisesti kirjeitse osoitteella Helsingin yliopisto, Oikeustieteellisen tiedekunnan kanslia, PL 4, Helsingin yliopisto. Kirjekuoreen tulee merkitä ilmoittautuminen tenttiin. Postitse ilmoittautuminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Yliopistolle osoitetut kirjeet saattavat viipyä matkalla kauemmin kuin muualle Helsinkiin lähetetty posti. Tenttiin ei voi ilmoittautua puhelimitse. Tentin suorittaminen Tiedekunta järjestää tentit ilmoittamallaan tavalla. Tenttejä ei järjestetä erityisjärjestelyin ulkomailla. Oikeustieteellinen tiedekunta ei järjestä muiden tiedekuntien ja yliopistojen tenttejä. Tenttipäivätaulukko on opinto-oppaan takakannen sisäpuolella ja tiedekunnan verkkosivuilla. Kesätenttipäivät vahvistetaan erikseen kevätlukukaudella. Tentit järjestetään tenttipäivätaulukon mukaisesti Porthanian PI salissa tai yliopiston päärakennuksessa; *-merkintä tenttipäivän yhteydessä tarkoittaa, että tentti pidetään päärakennuksen salissa 1. Tentit alkavat tasalta ja kestävät 5 tuntia. Ensimmäisen puolen tunnin aikana myöhässä saapuneet opiskelijat saavat vielä osallistua tenttiin. Tämän vuoksi tenttisalista ei saa poistua vastaavana aikana. Huom! Osa tenttipäivistä on jaettu kahteen osaan siten, että toinen tentti on aamupäivällä ja toinen iltapäivällä, ks. tenttipäivätaulukko. Tällöin aamupäivän tentit alkavat klo 8.00 ja iltapäivän tentit klo Muulloin tentit alkavat klo Tenttiin osallistuvalla on oltava mukanaan valokuvalla varustettu virallinen henkilöllisyystodistus tai opiskelijakortti. Jokaiseen vastauspaperiin on ehdottomasti merkittävä opiskelijanumero tai henkilötunnus. Vastauspaperit jaetaan tenttitilaisuudessa. Kirjoitusvälineet on otettava mukaan kokeeseen. Matkapuhelimia, taskulaskimia, elektronisia laitteita, sanakirjoja tai muita apuvälineitä ei sallita. Matkapuhelimen ja muun vastaavan viestintälaitteen hallussa pitäminen tenttitilaisuudessa on kielletty oikeusturvajohtosäännössä. Matkapuhelimen mukanaolo tenttitilaisuudessa voidaan tulkita kuu- 17

19 lusteluvilpin yritykseksi, josta voi seurata koko suorituksen arvostelematta jättäminen. Tenttiakvaario Tenttiakvaario on tila, jossa opiskelija voi käydä tenttimässä tietokoneella haluamanaan ajankohtana. Tenttiakvaario lisää opiskelun joustavuutta, kun opiskelija voi käydä tenttimässä tentin itse haluamaan ajankohtana tenttitilan normaaleina aukioloaikoina. Tenttiakvaario sopii joustavuutensa perusteella erityisen hyvin valinnaisten ja syventävien opintojen tenttien suorittamiseen. Tenttiakvaariossa ei resurssisyistä ole mahdollista tenttiä pakollisten aineopintojen tenttejä eikä yksittäisille opiskelijoille räätälöityjä tenttejä Kuinka tenttiakvaario toimii? Tenttiakvaariotilassa on tietokone, jonka käyttö on teknisesti rajattu vain tenttimiseen ja tallentava valvontakamera. Akvaarion toimintaperiaate on seuraava: Opettaja laatii tenttiakvaarioon sarjan tenttikysymyksiä. Opiskelija ilmoittautuu tenttiin netissä ja varaa itselleen sopivan tenttiajan. Tenttiaikana kone arpoo laadituista kysymyksistä tentin opiskelijalle, joka kirjoittaa vastauksensa akvaarion koneelle. Opettaja tarkistaa tentin ja lähettää arvostelun opiskelijalle sähköpostilla. Akvaariotenttiminen on rajattu ajallisesti siten, että vastausaikaa on yksi tunti kysymystä kohden, mutta kuitenkin korkeintaan yhteensä viisi tuntia. Opiskelija voi jakaa käytettävissä olevan vastausajan vapaasti eri kysymysten kesken. Järjestelmä varaa ilmoittautumisen yhteydessä lisäksi yhden tunnin varoajan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että neljän tunnin tenttiin tarvitaan viiden tunnin vapaa aika akvaariotilassa. Opiskelijan tulee aina varmistaa mahdolliset poikkeavat aukioloajat esimerkiksi lomakausina vahtimestareilta etukäteen. Oikeustieteellisen tiedekunnan tenttiakvaariotilat ovat huoneissa P 534 ja P 535. Tällä hetkellä suurin osa tiedekunnan oppiaineista käyttää tenttiakvaariota eri laajuuksissa. Teknisistä syistä johtuen akvaariossa suoritettavat tentit sisältävät lähinnä essee- tai oikeustapaustyyppisiä tehtäviä. Toiveena on, että kaikkien oppiaineiden muut kuin pakolliset aineopinnot olisivat tentittävissä myös akvaariossa. Mikäli etsimääsi tenttiä ei löydy tenttivalikoimasta, ota yhteyttä oppiaineeseen ja pyydä tentin lisäämistä akvaarioon. Tenttiakvaariosta löytyvät tentit sekä vapaat ajat voi tarkistaa kirjautumalla osoitteessa /www-hotel1.it.helsinki.fi/~tenttiak/. Opiskelijoiden ja opettajien toivotaan perehtyvän akvaarion toimintaan ja tenttimiseen akvaariosivuilta löytyvien ohjeiden avustuksella etukäteen. Tenttiohjeet löytyvät myös akvaariotiloista. Ohjeisiin perehtyminen etukäteen ja niiden noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää ja vähentää esimerkiksi teknisten ongelmatilanteiden riskiä. Linkki kirjautumiseen ja lisätietoja akvaarion toiminnasta löytyy opetusteknologiakeskuksen kotisivuilta osoitteessa ok.helsinki.fi/tentti ja tenttiakvaarion omilta kotisivuilta Tenttiakvaarioon liittyvissä asioissa voit lähettää viestiä osoitteeseen oiktenttiakvaario@helsinki.fi. Tenttikohtaisiin kyselyihin vastaavat oppiaineet. Lakikirjatentit Seuraavat perus- ja aineopintojen tentit ovat lakikirjatenttejä: kirjanpito, kauppaoikeus, esineoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, työoikeus, maa-, vesi- ja ympäristöoikeus, kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu, rikosoikeus, prosessi- ja insolvenssioikeus, valtio-sääntöoikeus, hallintooikeus ja finanssioikeus. Hallinto-oikeuden tentti on vain osittain lakikirjatentti, muut mainitut ovat kokonaisuudessaan lakikirjatenttejä. Osa valinnaisten opintojen tenteistä on lakikirjatenttejä, ks. kunkin opintojakson kohdalta erikseen. Opiskelijalla on oikeus käyttää lakikir- 18

20 jatenteissä suomenkielisinä lakikirjoina Talentum Oyj:n kustantamia teoksia Suomen Laki I, II ja III sekä Edita Oyj:n kustantamaa Lakikirja -teosta ruotsinkielisinä lakikirjoina Talentum Oyj:n kustantamia teoksia Finlands Lag I ja II sekä Edita Oyj:n kustantamaa Lagbok -teosta Euroopan unionin laki -teosta yhdistelmiä yllämainituista teoksista Lisäksi opiskelijoilla on oikeus käyttää Suomen säädöskokoelman irtokappaleita, niiden valojäljennöksiä tai pdf-muotoisia tulosteita sähköisestä Suomen säädöskokoelmasta ( sekä EU-lainsäädännön osalta EY:n virallisen lehden irtokappaleita, pdf-muotoisia tulosteita sähköisestä EY:n virallisesta lehdestä ( /eur-lex.europa.eu/fi/index.htm -> Virallinen lehti) tai valokopioita lakikirjasta. Huom! Suoraan ajantasaiseksi päivitettynä säädöksiä saa tuoda ainoastaan Suomenlaki.compalvelusta pdf-muodossa tulostettuna. Muita kuin pdf-muotoisia tulosteita tenttiin ei saa tuoda lainkaan.lisäksi kaikkien irtokappaleiden, jäljennösten tai tulosteiden tulee kuulua tentissä vaadittaviin säädöksiin. Oppiaine voi oman tenttinsä osalta antaa näitä määräyksiä täydentäviä tai muuttavia määräyksiä. On opiskelijan omalla vastuulla huolehtia siitä, että hänellä on tentissä mukanaan tarvittava säädösaineisto siltä osin kuin se ei sisälly hänen käyttämäänsä lakikirjateokseen. Sallittuja merkintöjä tenttitilaisuuteen tuotavissa lakikirjoissa ja säädöskokoelman irtokap-paleissa sekä niiden valojäljennöksissä tai tulosteissa ovat ainoastaan alleviivaukset, pykälä-viittauk-set ja säädösten muutoksiin liittyvät säädöskokoelman numerot. Tiedekunnan ohjeistus tenttien erityisjärjestelyistä Opiskelijan on mahdollista saada tentteihinsä erityisjärjestelyjä vamman tai sairauden takia. Lähtökohtaisesti tiedekunta on myöntänyt opiskelijalle tarvittavia erityisjärjestelyjä tentteihin tutkinnonsuoritusoikeuden myöntämisen jälkeen, mikäli opiskelijalle on myönnetty erityisjärjestelyjä tiedekunnan valintakokeen suorittamista varten ja mikäli erityisjärjestelyjen tarve on jatkuva. Opiskelija voi hakea erityisjärjestelyjä myös myöhemmin. Erityisjärjestelyt myönnetään määräajaksi. Erityisjärjestelypäätöstä hakevan opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opintoasiainpäällikkö Sirpa Kajaniin. Päätöksen erityisjärjestelyistä tekee dekaani. Erityisjärjestelyihin liittyvistä käytännön asioista tulee ottaa yhteyttä osastosihteeri Jukka Lahtiseen. Tarkempi ohjeistus erityisjärjestelyjen hakemiseen löytyy tiedekunnan verkkosivuilta kohdasta Opiskelu. Arvostelu Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä), 1 (välttävä) ja 0 (hylätty). Tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaan oikeustieteellisessä tiedekunnassa noudatetaan arvos-teluasteikkoa siten, että hyväksyttyyn suoritukseen ja arvosanaan 1 vaaditaan prosenttia kuulustelun kokonais-piste-määrästä. Muut arvosanat määräytyvät seuraavasti: 2 = %, 3 = %, 4 = % ja 5 = 70% kuulustelun kokonaispistemäärästä. Mikäli tentin arvostelu näitä perusteita noudattaen johtaisi siihen, että kohtuuttoman suuri määrä tenttijöistä saisi hylätyn, voidaan esitetyistä prosenttimääristä poiketa alaspäin opiskelijan hyväksi. Arvosteluohje on sitova ja koskee ainoastaan kirjallisuuskuulusteluja. Tiedekuntaneuvoston päätöksellä harjoittelun sekä taitokurssien ja vastaavien kurssien 19