Lapin sairaanhoitopiirin laajennushanke, toiminnan muutoksen suunnittelu Väliraportti I/2016

Transkriptio

1 Lapin sairaanhoitopiirin laajennushanke, toiminnan muutoksen suunnittelu Väliraportti I/ LSHP Miia Palo, projektinjohtaja Miten tulevaisuuden maisema hahmottuu?

2

3 SISÄLLYS 1. Johdanto ja tehtäväksianto Toiminnan muutoksen suunnittelu projekti... 3 Toiminnan muutoksen suunnittelu on osa sairaalan laajennushanketta... 3 Projektin tarkoitus ja tehtävät... 5 Työskentelyä ohjaavat valtakunnalliset, alueelliset ja organisaation omat strategiset linjaukset ja ohjeet... 5 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus... 5 Alueen sote-valmistelu... 6 Hallituksen kärkihankkeet... 8 Sairaanhoitopiirin strategiset valinnat... 9 Työskentely ja projektin tehtävät tammi-kesäkuussa Tilojen tulee sopeutua muuttuvaan toimintaan Alueella on sote-rakennusten peruskorjaus- ja uudisrakennustarpeita Palveluiden muuttuessa niiden tarvitsema infrastruktuuri muuttuu Palvelujen digitalisaatio vähentää paikkariippuvuutta Toiminnan ja tilojen muutos on jatkuvaa Lapin ja Länsi-pohjan keskussairaaloiden sekä kuntien/kuntayhtymien keskeiset työnjakokysymykset sairaalan näkökulmasta Yöaikainen päivystys keskittyy ensihoidon rooli kasvaa Kuuma sairaala on päivystävän sairaalan ydin Avopalvelut ovat monimuotoinen kokonaisuus Sairaansijamäärä vähenee ja erikoisalakeskeisyys väistyy Tukipalvelut järkevästi yhdessä Paljon työtä tehtävänä löytyykö yhteinen tahto ja näkemys?... 14

4 SAIRAALAN LAAJENNUSHANKKEEN TOIMINNAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VÄLIRAPORTTI I/ JOHDANTO JA TEHTÄVÄKSIANTO Lapin keskussairaala on valmistunut vuonna 1984 ja sen ensimmäinen laajennus vuonna Erikoissairaanhoidon palvelujen kehittyminen ja toimintaprosessien muuttuminen ovat aiheuttaneet sen, että tilat eivät enää kaikilta osin vastaa tarpeita. Osalla toiminnoista on lisätilatarpeita tai peruskorjaustarpeita, osassa toiminnoista on tarve täysin uusille tiloille. Lapin sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto on tehnyt periaatepäätöksen tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunitelmasta ( 25) ja antoi tehtäväksi laatia tarveselvityksen ja hankesuunnitelman yhtymähallitus hyväksyi tarveselvityksen ja hankesuunnitelman arkkitehtuurikilpailun pohjaksi. Hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio oli m. Arkkitehtuurikilpailun voitti Verstas Arkkitehdit Oy kilpailutyöllään ITU. Kuntien tiukentuva taloustilanne ja valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ovat kuitenkin pakottaneet tarkastelemaan investointihankkeita uudelleen. Yhtymävaltuusto on viimeksi käsitellyt laajennushanketta ja tällöin päätettiin asettaa laajennuksen kustannusraamiksi asetettiin 40 miljoonaa euroa ja annettiin ohjeistus, jonka mukaan toiminnan muutoksen suunnitteluprojektissa tulee päivittää sairaalan toiminnan kannalta priorisoitu hankesuunnitelma. Tässä väliraportissa esitetään projektin alkuvaiheessa esille tulleita seikkoja, jotka tulee huomioida jatkotyössä. Väliraportti viedään projektin ohjausryhmän hyväksymisen jälkeen LSHP:n yhtymähallitukseen ja Rovaniemen perusturvalautakuntaan. 2. TOIMINNAN MUUTOKSEN SUUNNITTELU PROJEKTI TOIMINNAN MUUTOKSEN SUUNNITTELU ON OSA SAIRAALAN LAAJENNUSHANKETTA Yhtymähallitus päätti ( 181) - perustaa LKS:n laajennushanketta varten määräaikaisen toiminnan muutoksen suunnittelusta vastaavan projektin johtajan toimen, kelpoisuusvaatimuksena tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai erikoislääkärin pätevyys. - oikeuttaa sairaanhoitopiirin johtajan päättämään toimen täyttämisestä ja tehtävänimikkeestä sekä mahdollisesta osa-aikaisuudesta sekä

5 - oikeuttaa sairaanhoitopiirin johtajan neuvottelemaan Rovaniemen kaupungin kanssa yhteistyöstä ja rahoituksesta toiminnan muutoksen suunnittelusta vastaavan projektin johtajan tehtävän hoitamisessa. Yhtymähallitus ( ) ja Rovaniemen kaupunginhallitus ovat päättäneet LSHP:n ja Rovaniemen kaupungin yhteistyöstä seuraavasti: Lapin keskussairaalan uusien tilojen ja tilaratkaisujen mahdollistaman toiminnan muutoksen suunnittelua varten on perustettu sairaanhoitopiiriin määräaikaisen toiminnan muutoksen suunnittelusta vastaavan projektin johtajan toimi, kelpoisuusvaatimuksena tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai erikoislääkärin pätevyys. Toiminnan muutoksen suunnittelusta vastaavan projektin johtajan työnantaja on sairaanhoitopiiri. Kaupunki osallistuu kustannuksiin maksamalla sairaanhoitopiirille 30 % palkkakustannuksista lakisääteisine henkilösivukuluineen. Sairaanhoitopiiri vastaa muista kustannuksista. Sairaanhoitopiirin johtajan päättää toimen täyttämisestä ja tehtävänimikkeestä sekä mahdollisesta osa-aikaisuudesta. Kaupungin nimeämät edustajat osallistuvat valintaan erikseen sovittavalla tavalla. Toiminnan muutoksen suunnittelun tueksi nimetään johtavista viranhaltijoista ja muista asiantuntijoista muodostuva ohjausryhmä, johon sairaanhoitopiiri ja kaupunki nimeävät kumpikin 4-6 jäsentä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimeää sairaanhoitopiiri. Kumpikin osapuoli vastaa osaltaan ohjausryhmän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista. Ohjausryhmä ja projektin johtaja raportoivat projektin etenemisestä yhtymähallitukselle sekä perusturvalautakunnalle ja tarvittaessa kaupunginhallitukselle neljännesvuosittain. Sopimus tulee voimaan, kun molemmat osapuolet ovat sen toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä hyväksyneet, ja on voimassa saakka. Molemmilla osapuolilla on oikeus irtisanoa sopimus 6 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Projektinjohtajan tehtävään valittiin sairaanhoitopiirin johtajan Jari Jokelan päätöksellä LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Miia Palo ajalle Sairaanhoitopiirin johtajan ja Rovaniemen kaupunginjohtajan päätöksillä projektin ohjausryhmä nimettiin seuraavasti: Jari Jokela, sairaanhoitopiirin johtaja, LSHP, pj Matti Väliahdet, asiakasraadin edustaja Plm Esa Rusanen Tehy (vara plm Terhi suoraniemi JHL) Plm Antti Väänänen Juko (vara plm Seija Hiltunen Juko) Jukka Mattila johtajaylilääkäri, LSHP Tarja Kainulainen-Liiti, vt. hallintoylihoitaja. LSHP Tapio Kekki, ylilääkäri, pth-yksikkö, LSHP Asta Niskala, kehittämispäällikkö, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Anne-Mari Ranne, vt. johtava lääkäri, Muonio. Mikko Häikiö, kehittämispäällikkö, LSHP Tommi Lepojärvi, projektinjohtaja Lapin Sote-savotta, Lapin liitto Markus Hemmilä, perusturvan toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Paula Reponen, vs. hallintoylilääkäri, Rovaniemen kaupunki Johanna Lohtander, palvelualuepäällikkö, Rovaniemen kaupunki Jukka Hakola, verkostokoordinaattori, Rovaniemen kaupunki

6 Miia Palo, projektinjohtaja, esittelijä Sairaanhoitopiiri osoittaa ohjausryhmälle teknisen sihteerin. PROJEKTIN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Projektin tarkoituksena on, että tulevassa sairaalan laajennushankkeessa huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennemuutos sekä perus- ja erikoistason palveluiden integraatio sekä niistä johtuvat sairaalan toiminnan muutos- ja kehittämistarpeet. Rakentamisen tulee tukea sairaalan ja alueen muiden sotepalvelujen asiakaslähtöistä, tehokasta, turvallista ja laadukasta toimintaa ja huomioida myös tulevaisuuden muutostarpeet. Rakennushankkeen tulee myös sopeutua kuntien ja tulevan sote-alueen rahoitusmahdollisuuksiin. Projektin tehtävänä on 1) osallistua alueen yhteisen sote-toimintakonseptin valmisteluun; miten tulevaisuuden sote-palvelut ja niiden tuottamiseen tarvittavat tilaratkaisut toteutetaan vastaamaan alueen asukkaiden tarpeita; 2) Koordinoida konseptisuunnitelmaan perustuvaa toiminnan suunnittelua Lapin Keskussairaalassa ja sen ympäristössä; 3) Vastata siitä, että tilasuunnittelu perustuu asiakastarpeisiin ja toimintakonsepteihin. Työn kohteena on ensisijaisesti Lapin keskussairaalan alueen toiminta- ja tilasuunnittelun kokonaisuus. Yhtymävaltuusto on päättänyt seuraavanlaisesta ohjeistuksesta laajennushankkeen valmistelussa: Lapin keskussairaalan laajennuksen suunnittelua jatketaan arkkitehtikilpailun tulosten pohjalta valmistelemalla sairaalan toiminnan kannalta priorisoitu hankesuunnitelma. Suunnittelutyön pohjaksi asetettiin 40 m kustannusraami, jonka lisäksi voidaan suunnitella sellaisia vuokrattavia tiloja, joiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset tulevat muun kuin sairaanhoitopiirin maksettaviksi. Tavoitteena on, että toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään alentamaan lisärakentamisesta aiheutuvaa kustannusten kasvua. Sairaala-apteekin uusien tilojen suunnittelu tulee käynnistää heti, kun se suunnittelun kokonaisuuden kannalta on mahdollista. Muun laajennuksen kuin sairaala-apteekin osalta valtuusto päättää erikseen arkkitehtisuunnittelun käynnistämisestä ja suunniteltavan laajennuksen keskeisestä sisällöstä. Osa-alueet, niiden tavoitteet ja aikataulu: -I mennessä toimintakonseptin määrittelytyö -II mennessä tilatarveselvityksen päivittäminen ja -III vuonna 2017 sairaalan rakennushankkeen suunnitteluvaiheen käyttäjäosallisuuden koordinointi. -IV Apteekin osalta voidaan edetä tarveselvitykseen ja suunnitteluun jo aiemmin TYÖSKENTELYÄ OHJAAVAT VALTAKUNNALLISET, ALUEELLISET JA ORGANISAATION OMAT STRATEGISET LINJAUKSET JA OHJEET Projektin työtä ohjaavat eri tason strategiset linjaukset ja normit. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS

7 Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjienkantokykyä. Juha Sipilän hallitus on linjannut, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy kuntaa suuremmille itsehallintoalueille, joita tulee olemaan 18 ja jotka muodostetaan nykyisten maakuntien pohjalle. Hallituksen linjauksen mukaan päivystäviä täyden palvelun sairaaloita tulee olemaan 12. Lakiesitys on tarkoitus antaa lausuttavaksi keväällä 2016 ja saattaa eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä Lain on tarkoitus astua voimaan kesällä 2017, jolloin myös siirtymäajan hallinto muodostetaan. Toimeenpanovaiheen on suunniteltu päättyvän vuoden 2019 alkuun, jolloin uudet itsehallintoalueet ottavat vastuun palvelujen järjestämisestä. Lapin osalta tämä tarkoittaa, että itsehallintoalueena tullee olemaan Lapin maakunnan kokoinen alue sisältäen nykyiset Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueet, joiden asukasluku on yhteensä noin Lapin keskussairaala on perustellusti yksi kahdestatoista päivystävästä sairaalasta muun muassa alueen harvan muun palveluverkon, pitkien etäisyyksien, matkailun aiheuttaman palvelutarpeen ja vähäisten vaihtoehtoisten palveluiden vuoksi. Osaamisen ylläpitämisen ja päivystysvalmiuden kustannusten kannalta suurempi väestöpohja olisi hyödyllinen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tilojen omistajuusjärjestelyt uudistuksessa ovat vielä epäselvät ja niihin odotetaan linjausta alkuvuodesta 2016 tai viimeistään kevään lakiesityksen myötä. Sote-uudistuksen siirtymävaiheessa tullaan mahdollisesti säätämään rajoitteista kuntien ja kuntayhtymien investoinneille. Tämä voi tarkoittaa, että rakentamishankkeet lykkäytyvät ja joka tapauksessa sitä, että toteutuvien rakentamishankkeiden tulee olla hyvin perusteltuja ja sote-uudistuksen linjausten kanssa yhteensopivia. Tämä asettaa haasteita LKS:n laajennushankkeen toiminnan suunnittelulle erityisesti sen vuoksi, että vielä erilliset Lapin ja Länsi-Pohjan tuotantoalueiden valmistelut tulee sovittaa yhteen ennen investointipäätöksiä. Sote-uudistuksen poliittisessa linjauksessa oli myös linjaus valinnanvapauden laajentamisesta koskien peruspalveluita, erityisesti perusterveydenhuoltoa. Tämä linjaus antaa aiheen varovaisuuteen peruspalveluiden tilainvestoinneissa etenkin alueilla, joilla voidaan ajatella olevan merkittävää yksityistä palvelutarjontaa. Toisaalta palveluiden digitalisaatio voi mahdollistaa valinnanvapauden enenevässä määrin myös pienemmissä kunnissa ja harvaan asutulla seudulla. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö julkaisivat yhteisen viestin kunnille ja kuntayhtymille, jossa korostettiin asiakaslähtöistä palveluiden integraatiota tavoitteena ja kannustettiin omaaloitteiseen alueelliseen muutosvalmisteluun ja toiminnalliseen kehittämiseen tulevilla itsehallintoalueilla eli maakunnissa. Jos suunnitellaan uusia kuntayhtymiä, tulee niiden hallintokustannukset pitää pieninä ja suunnitella toteutus siten, että kuntayhtymät voidaan sulauttaa itsehallintoalueiden kanssa. Kirjeessä myös suositeltiin pitämään maalis-huhtikuussa 2016 kuntien ja kuntayhtymien yhteiskokoukset tai neuvottelut, joissa suunnitellaan ja sovitaan siitä, miten alueella edetään. ALUEEN SOTE-VALMISTELU Lapin tuotantoalueen valmistelun ohjausryhmä on päättänyt valmistelun keskeiset periaatteet, jotka osaltaan ohjaavat myös toiminnan muutoksen suunnittelua: - Sosiaali- terveydenhuollon palvelut perustuvat asiakastarpeisiin ja ne rakennettaan asukkaiden kanssa yhdessä suunnitellen - Palveluissa vahvistetaan ennaltaehkäisyä, omahoitoa ja lähipalveluita - Toiminnan kohteena asukkaiden pärjääminen, se edellyttää uusia innovatiivisia työtapoja ja yhteistyötä. - Vaikuttavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen - Keskeisenä välineenä on sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio

8 - Palveluketjut ja prosessit tulevat johtamisen kohteeksi, eikä vanhoja rakenteita ei siirretä uuteen organisaatioon - Valmistelun organisointi pohjautuu paikalliseen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman sopimisen malliin. Juha Sipilän hallituksen marraskuussa 2015 julkaiseman uuden sote-linjauksen myötä tullaan Lapin alueen soteuudistuksen valmistelun organisoituminen todennäköisesti päivittämään kevään 2016 aikana. Sote-valmistelun osana on Sote-savotta hankkeen tuella meneillään asiakasprosessityö, jossa ovat osallisina kaikki alueen kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kehittäjäorganisaatiot. Mukana on myös palveluiden käyttäjiä ja yhteistyökumppaneita. Asiakasprosessityö on tehty tähän saakka erikseen Lapin ja Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Asiakasprosessityön tavoitteena luoda asiakaslähtöiset ja yhdenvertaiset sekä kustannusvaikuttavat integroidut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuudet Lapin sairaanhoitopiirin alueelle Lapin sairaanhoitopiirin alueella toimivat seuraavat työryhmät: - Perheiden palvelut - Vammaisten palvelut - Aikuisten psykososiaaliset palvelut - Sairauksien ehkäisy ja hoito - Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus - Saamenkieliset palvelut - Ikäihmisten palvelut - Päivystykset ja ensihoito Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan muun muassa asiakkaan osallisuutta omassa asiassaan, hänen kuuntelemistaan ja kohtaamistaan, palvelujen oikea-aikaisuutta, mahdollisuutta valita haluttu palvelukanava sekä sujuvuutta siirtymissä palvelusta toiseen. Asiakaslähtöisyyteen kuuluu myös viestintä ja sen selkeys sekä se, että asiakkaalla on kaikki tieto omaan asiaansa ja sen etenemiseen liittyen. Asiakaslähtöisyys merkitsee myös käyttäjien entistä suurempaa osallisuutta palveluiden kehittämisessä, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuutta mutta ei välttämättä palvelujen samanlaisuutta. Palvelujen saavutettavuus on harvaan asutun alueen eri alueilla väistämättä erilainen. Palveluprosessien sisäisen vaihtelun tulee olla niin vähäistä, että asiakkaat tulevat kohdeltua yhdenvertaisesti suhteessa yksilölliseen tilanteeseensa, palvelutarpeeseensa ja voimavaroihinsa. Integroidulla palvelulla tarkoitetaan sitä, että palvelun saa yhdeltä luukulta, joka voi olla konkreettinen asiointipiste tai sähköinen palvelu. Integroidulla palvelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä nimenomaan asiakkaan palvelujen saumattomuutta. Eri ammattilaisten tai toimintayksiköiden antaman palvelun tulee muodostaa asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaisen kokonaisuus ja myös jatkumo siirryttäessä palvelusta toiseen. Palveluiden integraation välineitä ovat muun muassa vuoropuhelu asiakkaan, hänen verkostonsa ja palveluntuottajien kesken, hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma, selkeästi sovitut vastuut rajapinnolla, erilaiset omatyöntekijämallit sekä tiedonhallinta, joka mahdollistaa sen että sekä asiakkaalla että häntä palvelevilla ammattilaisilla on käytettävissä riittävä tieto asiakkaan kokonaisuudesta. Kustannusvaikuttavuudessa tulee huomioida sekä palvelun tuottamisen kustannukset että palvelujen vaikutus väestöryhmän hyvinvointiin ja sen merkitys muihin julkisen talouden kustannuksiin tai tuottoihin. Esimerkiksi tarpeenmukaisilla kuntoutuspalveluilla voidaan parantaa toiminta- ja työkykyä, mikä puolestaan voi vähentää tarvetta sosiaalisille tulonsiirroille, vähentää tarvetta raskaisiin hoivapalveluihin tai lisätä verotuloja. Palveluprosessien Leankehittäminen on yksi keino kustannusvaikuttavuuden parantamiseen palveluprosesseja optimoimalla. Palveluiden tuottamisrakenteessa tulee pyrkiä mahdollisimman kevyeen palvelumuotoon, jolla saavutetaan toivotut tulokset: esimerkiksi aikaan ja paikkaan sidotusta palvelusta sähköiseen ja laitosmuotoisesta avopalveluun. Digitaalisille palveluille asetetaan paljon toiveita kustannusten hallinnan näkökulmasta. Palvelujen kustannusvaikuttavuuden

9 arvioiminen, vertaisarviointi ja muualla kustannusvaikuttaviksi todettujen menetelmien käyttöönotto soveltuvin osin on tärkeää. Työryhmien työskentely jatkuu toukokuun 2016 loppuun saakka ja tehtävänä on tuottaa esitys kustakin palvelukokonaisuudesta. Asiakasprosessityöryhmät on pyritty nimeämään siten, että ne kokoavat asiakasryhmien sosiaali- ja terveyspalveluita yhteen ja tarkastelevat palvelujärjestelmää kunkin asiakasryhmän näkökulmasta. Käytännössä prosessit sivuavat toisiaan ja yksittäiset asiakkaat perheineen voivat tarvita eri asiakasprosessien palveluita. Eri asiakasprosessit tukeutuvat samaan palveluverkkoon, tiloihin, tietojärjestelmiin ja osittain myös samaan osaamiseen. Palvelukokonaisuudet sisältävät myös samankaltaisia osaprosesseja (esim. yhteydensaanti, palvelutarpeen ja hoidon tarpeen arviointi, paljon tukea tarvitsevan palvelumalli, hoito- palvelu- ja kuntoutussuunnitelma, monialaisen työskentelyn malli, asiakasvastuun siirtämisen ja konsultoinnin käytänteet) ja toimintoja (esim. sähköiset palvelut, puhelinneuvonta, avopalvelupisteet, kotiin vietävät palvelut, asumisen tuki/asumispalvelut, sairaalahoito). Tulevan itsehallintoalueen palvelutuotannon tulee organisoitua siten, että toiminta optimoidaan niin palveluiden käyttäjien näkökulmasta (vaikuttavuus, saatavuus, saavutettavuus) kuin palvelun tuottamisen näkökulmasta (osaaminen, tuottavuus, taloudellisuus). Lapin sairaanhoitopiiri on sitoutunut alueen sote-uudistuksen suunnitteluun ja toimeenpanoon. Myös toiminnan muutoksen suunnittelussa tulee osallistua ja tukeutua yhteiseen asiakasprosessityöhön ja muuhun yhteiseen valmisteluun. Asiakasprosessityöryhmien nykytilakuvaukset on laadittu syksyn 2015 aikana ja raporteista nousee alustavia kehittämistarpeita, jotka liittyvät osaltaan myös sairaalatoimintaan. Kehittämiskohteet tarkentuvat vielä kevään 2016 työskentelyn aikana, jolloin on tarkoitus innovoida myös uudenlaisia palveluratkaisuja. Sote-uudistuksen valmistelu tulee saattaa hallituksen linjauksen mukaisesti koko maakunnan yhteiseksi. HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEET Toiminnan suunnittelussa tulee huomioida myös hallituksen kärkihankkeet, joista terveydenhuollon toimintaan liittyvät ainakin seuraavat: - palvelut asiakaslähtöisiksi - terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen - lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteutus - ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja kaiken ikäisten omaishoidon vahvistaminen - osatyökykyisille väyliä työhön - digitalisaation edistäminen - kokeilukulttuurin edistäminen Esimerkiksi lapsi- ja perhepalveluissa suositellaan lapsiperhepalveluiden tuottamista yhtenäisenä kokonaisuutena ja perhekeskusmallin käyttöönottoa. Digitalisaation mahdollisuuksia käytännössä edistää esimerkiksi STM:n linjaus, jossa virtuaalisesti videoneuvotteluvälinein toteutettu vastaanotto rinnastetaan samassa fyysisessä tilassa tapahtuvaan vastaanottoon. Lapin alueella digitalisaatio ja erilaiset etäpalveluratkaisut tuottaisivat toimiessaan erityisen paljon hyötyjä pitkien välimatkojen ja osin haavoittuvaisten erityisosaajaresurssien vuoksi ja esimerkiksi laajalla maantieteellisellä alueella asuvan saamenkielisen väestön palvelujen parantamiseksi. Lapin näkökulmasta on pidettävä mahdollisuutena myös kokeilukulttuurin edistämistä, mikä voi mahdollistaa sellaisten uudenlaisten toimintamallien kokeilun, joita nykylainsäädäntö ei vielä tunnista.

10 SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGISET VALINNAT Sairaanhoitopiirin strategiset valinnat on päivitetty sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille Strategiset valinnat ovat: - Erikoissairaanhoidon ja sairaalan toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen - Pohjoisen alueen päivystävä sairaala - Inhimillisesti tehokas sairaala - Aktiivinen osallistuminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen ja integraatioon Sairaanhoitopiirin strategiset valinnat ovat linjassa hallituksen sote-linjausten kanssa. Päivystävänä sairaalana säilyminen edellyttää toiminnan kehittämistä ja investointeja. Nykyisellä väestöpohjalla haasteena on, että päivystyksen ylläpitämiseen tarvitaan resursseja, esimerkiksi erikoislääkärivakansseja, enemmän kuin väestön kiireetön päiväaikainen palvelutarve edellyttäisi. Voimassaoleva valinnanvapauslainsäädäntö on Lapin sairaaloiden toiminnalle uhka ja mahdollisuus. Toisaalta uhkana on, että Lapin maakunnan eteläosista valinnanvapauden myötä asiointia ja sitä kautta rahoitusta ohjautuu Ouluun. Mahdollisuutena on, että Pohjois- Pohjanmaan pohjoisosien potilaat valitsisivat asioinnin Lapin sairaaloissa. Tulevaisuudessa on sen vuoksi tärkeää, että sairaala on vetovoimainen ja kilpailukykyinen niin hoidon laadun ja turvallisuuden, saatavuuden, palvelukokemuksen kuin myös julkisuuskuvan näkökulmasta. TYÖSKENTELY JA PROJEKTIN TEHTÄVÄT TAMMI-KESÄKUUSSA Projektinjohtaja aloitti työt Projektille on perustettu määräaikainen projektisihteerin toimi, jonka täyttöprosessi oli vielä kesken. Ohjausryhmä kokoontui kerran. Projektinjohtaja on esitellyt projektia henkilöstöinfossa, valtuustoseminaarissa sekä sairaanhoitopiirin asiakasraadissa. Syksyn aikana projektinjohtaja ja tilakoordinaattori Heidi Ylisaukko-oja ovat käyneet keskustelu- ja kartoituskierroksen tulosalueilla ja osassa tulosyksiköitä. Projektinjohtaja on osallistunut Lapin liiton koordinoimaan sote-tuotantoalueen valmisteluun sekä tutustunut ja osallistunut sairaalan sisäiseen kehittämistoimintaan. Kuntayhteistyötä on tehty mm. osallistumalla Sodankylän hyvinvointikeskushankkeen tilaisuuksiin ja järjestämällä kuntien yhteinen toiminta- ja tilasuunnittelua koskeva kokous Vuoropuhelua koko Lapin alueen sairaanhoitopiirien ja kutien kanssa on käyty muun muassa Pohtimolammen sote-seminaarissa marraskuussa Konkreettista valmistelua on tehty liittyen terveyskeskusten vuodeosastojen sairaansijaselvitykseen yhdessä Lapin liiton kanssa sekä välinehuollon alueellisen selvityksen hankkimiseksi. Projektin riskeistä toteutui haavoittuvuus, kun projektinjohtajan ennakoimattoman poissaolon vuoksi mm. toinen ohjausryhmän kokous, välinehuollon selvityksen käynnistyminen sekä kuuman sairaalan toiminnan suunnittelu ja Kainuun vierailu siirtyivät keväälle Keväällä 2016 on tehtävänä osallistua alueen sote-toimintakonseptin määrittelyyn Lapin liiton Sote-savotta hankeen asiakasprosessityön ja tuotantoalueen valmistelun kumppanina. Huhtikuussa lausunnolle mahdollisesti tuleva itsehallintoalueita koskeva lakiesitys linjaa osaltaan työskentelyä edelleen. Vuoropuhelu sekä sairaalan sisällä että kumppaneiden kanssa jatkuu ja tiivistyy. Kuuman sairaalan, kuvantamisen, välinehuollon ja apteekin osalta käynnistetään toiminnan ja tilojen suunnittelua ns. master plan tasolla yhteistyössä arkkitehtitoimiston kanssa. Rovaniemellä sijaitsevien sairaansijojen konseptointi tehdään yhteistyössä sairaanhoitopiirin, Rovaniemen kaupungin ja Lapin liiton sote-valmistelun kanssa. Kuntakierros on suunniteltu aloitettavaksi helmikuussa niin ikään yhteistyössä Sote-savotan kanssa.

11 mennessä on tarkoitus esittää ensimmäinen versio tulevaisuuden sairaalan toimintamallista päätöksentekoon hyväksyttäväksi. Todennäköisesti työskentelyä joudutaan jatkamaan syksyllä 2016 etenkin niiden palveluiden osalta, joihin sote-uudistuksen toimeenpano voi merkittävästi vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaisuus. Vuoden 2016 aikana tulee myös luoda projektiorganisaatio koko laajennushankkeen suunnittelemiseksi toiminnan muutoksen projektin lisäksi. Tiivistetysti voidaan kuvata, että syksy 2015 oli kysymysten ja tehtävien asettamisen vaihetta, 2016 tavoitteena on ryhtyä ratkomaan asetettuja tehtäviä. 3. TILOJEN TULEE SOPEUTUA MUUTTUVAAN TOIMINTAAN ALUEELLA ON SOTE-RAKENNUSTEN PERUSKORJAUS- JA UUDISRAKENNUSTARPEITA Lapin sairaanhoitopiirin lisäksi myös alueen muissa kunnissa ja kuntayhtymissä on meneillään tai suunnitteilla sosiaalija terveydenhuollon tilainvestointihankkeita. Yleinen suunta alueella ja valtakunnallisestikin on yhdistää sosiaali- ja terveyspalveluita samoihin toimitiloihin ja nimityksenä käytetään hyvinvointikeskuksia, -asemia tai pisteitä. Hyvinvointikeskuksesta voidaan myös puhua verkostona, johon sisältyy erilaisia palvelupisteitä, liikkuvia, sähköisiä ja kotiin vietäviä palveluita. Sote-uudistuksen myötä tuleva perusterveydenhuoltoa painottava valinnanvapaus on epävarmuustekijä julkisesti tuotettujen palvelujen volyymin suhteen etenkin Rovaniemen osalta, jossa markkinoita yksityisille terveyspalveluille on eniten Mikäli tulevan itsehallintoalueen julkinen palveluntuottaja ei ole asukkaiden näkökulmasta kilpailukykyinen, on mahdollista, että asukkaat valitsevat yksityisiä palveluntuottajia. Palveluiden digitalisaatio voi edistää valinnanvapautta myös harvaan asutulla seudulla, mikäli tulevaisuudessa merkittävä osa vastaanottokäynneistä voidaan toteuttaa etäteknologian avulla ja palveluista tulee paikkariippumattomampia. Rovaniemen perusturvalautakunta on laatimassa vaiheittain hyvinvointikeskusselvitystä, jossa selvitetään tulevaisuuden palvelutarpeita ja mahdollisia hyvinvointikeskuksen toteutusvaihtoehtoja, sillä Sairaalakadun terveysasema on tulossa elinkaarensa päähän. Lisäksi on tarkoituksenmukaista yhdistää rinnakkaisia Rovaniemen ja Lapin keskussairaalan toimintoja, esimerkiksi kuvantaminen ja tähystystoiminta, sekä keskittää sairaalan yhteyteen ympärivuorokautisesta päivystysvalmiudesta hyötyvät palvelut kuten vuodeosastotoiminta. Ranualla on meneillään terveyskeskuksen peruskorjaus. Sodankylässä on tehty periaatepäätös uuden hyvinvointikeskuksen rakentamisesta ja suunnittelu on käynnissä. Muonion kunta on tehnyt periaatepäätöksen uuden terveyskeskuksen rakentamisesta Muonion-Enontekiön kuntayhtymän tarpeisiin. Sallassa on terveyskeskuksen peruskorjaushanke meneillään. PALVELUIDEN MUUTTUESSA NIIDEN TARVITSEMA INFRASTRUKTUURI MUUTTUU PALVELUJEN DIGITALISAATIO VÄHENTÄÄ PAIKKARIIPPUVUUTTA Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden digitalisaatiossa tultaneen etenemään merkittävästi lähivuosina. Palvelujen digitalisaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sähköisten välineiden hyödyntämistä asiakkaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon asioinnissa. Digitalisaatio on tähän mennessä edennyt hitaasti kunnallisissa sosiaali- ja

12 terveyspalveluissa verrattuna esimerkiksi valtion palveluihin tai yksityisiin terveys- ja pankkipalveluihin. Teknologian kehitys ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation pullonkaula. Lapissakin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksella on käytettävissä luotettavaa teknologiaa etä- ja virtuaalipalveluiden toteuttamiseen sekä osaamista käyttöönottoon. Tällä hetkellä Lapin sairaanhoitopiirin alueella on käytössä ainakin joissakin palveluissa videovälitteistä vastaanottoa, sähköinen neuvontapalvelu asiakkaille, ammattilaisten keskinäisen konsultaation ja esimerkiksi asiakirjojen siirtämisen mahdollistava viestintäkanava ja sähköinen ajanvarausmahdollisuus. Sairauksien diagnostiikkaan ja hoidon seurantaan on tarjolla enenevästi etäpalvelun mahdollistavia sovelluksia ja laitteita, esimerkkinä vaikka kännykkään liitettävä korvalamppu tai mobiiliverkon yli toimiva sydämen rytmin rekisteröinti. Palvelujen käyttäjien osaaminen ja motivaatio palvelujen käyttöön kasvavat myös muun muassa työelämässä saadun kokemuksen kautta. Palvelujen digitalisaation hitauden syyksi on esitetty toimialan korkeita tietosuojavaatimuksia vaikka esimerkiksi pankkialalla nämä on kyetty jo ratkaisemaan. Toinen hitauden syy on, että palvelujen sähköistäminen edellyttää perinteisten toimintaprosessien radikaaliakin muuttamista ja ammattihenkilöiden työnkuvan muutosta. Kolmas hidaste on ollut se, että sähköisten palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto edellyttävät investointeja, joita pienten järjestämisvastuussa olevien kuntien ei ole ollut tarkoituksenmukaista tehdä. Neljäs hitauden syy etenkin Lapissa on ollut kattavien verkkoyhteyksien puuttuminen harvaan asutuilta alueilta. Mobiiliteknologiaan tukeutuvat palvelut näyttävät todennäköiseltä ratkaisulta, koska sen teknologiat, tiedonsiirtokapasiteetti ja verkon peittävyys kehittyvät jatkuvasti. Sote-uudistuksen myötä järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy itsehallintoalueille, joiden on kokonsa puolesta mahdollista ja kannattavaa sijoittaa sähköisten palveluiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Myös toimintaprosessien uudistaminen ja yhdenmukaistaminen uusien organisaatioiden myötä voi helpottua. Voidaan olettaa, että osa nykyisistä vastaanottokäynneistä niin peruspalveluissa kuin erikoissairaanhoidossakin tulee korvautumaan videovälitteisellä palvelulla tai sähköisellä asioinnilla ja tältä osin palvelu tulee olemaan paikkariippumatonta. Myös erityisosaamista on mahdollista saada lähemmäksi asiakkaiden arkea ja esimerkiksi verkostotyön ja monialaisen palvelun organisointi voi helpottua. TOIMINNAN JA TILOJEN MUUTOS ON JATKUVAA On tärkeää, että kaikissa investoinneissa pyritään varautumaan tulevaisuuden muuttuvaan toimintaan. Tätä varten tarvitaan alueen yhteinen näkemys tulevaisuuden toiminnasta ennen rakennusinvestointeja. Koska varmaa tietoa palvelujen kokonaisuudesta edes 10 vuoden kuluttua ei kuitenkaan kyetä ennustamaan, pitää tulevaisuuden tilojen kyetä mukautumaan muuttuviin tarpeisiin ja käyttötarkoituksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että tilat suunnitellaan jo lähtökohtaisesti erilaisiin käyttötarkoituksiin sopiviksi (huoneiden koko, vesipiste, äänieristys, poistumistie, monitoimitilat) ja rakenteeltaan (runkosyvyys, kantavat rakenteet ym.) myös kohtuullisen helposti muunneltaviksi. 4. LAPIN JA LÄNSI-POHJAN KESKUSSAIRAALOIDEN SEKÄ KUNTIEN/KUNTAYHTYMIEN KESKEISET TYÖNJAKOKYSYMYKSET SAIRAALAN NÄKÖKULMASTA YÖAIKAINEN PÄIVYSTYS KESKITTYY ENSIHOIDON ROOLI KASVAA Päivystysasetus on tullut kokonaisuudessaan voimaan ja sen myötä päivystys on keskittynyt enemmän yhteispäivystysten yhteyteen. Yöpäivystyspisteitä on Lapin sairaanhoitopiirin alueella tulevaisuudessa suunniteltu olevan kaksi: Lapin keskussairaalan yhteispäivystys ja Ivalon terveyskeskus, jossa on ympärivuorokautinen yleislääkäripäivystys. Muilla alueilla on oman kunnan tai seutukunnallinen yleislääkäripäivystys klo Yöllisen lääkäripäivystysvalmiuden heikentymistä kompensoi ensihoito, joka on entistä kiinteämmin osa alueen terveydenhuoltojärjestelmää. Päivystysasetuksen toimeenpano jatkuu vielä suun terveydenhuollon,

13 sosiaalipäivystyksen, mielenterveys- ja päihdepäivystyksen ja selviämisaseman osalta. Päivystyksen toimintamallin suunnittelusta vastaa ensihoito ja päivystykset työryhmä. KUUMA SAIRAALA ON PÄIVYSTÄVÄN SAIRAALAN YDIN Keskussairaalan laajennushankkeessa päivystys on keskiössä ja päivystyksen toiminnalliset ratkaisut tulee olla suunniteltu ennen tilojen arkkitehtisuunnittelua. Esimerkiksi tarkkailuosaston perustaminen päivystyksen yhteyteen edellyttää lisätiloja. Ns. kuumaan sairaalaan kuuluu päivystyksen lisäksi leikkaustoiminta heräämöineen, teho-, tehovalvonta- ja valvontapaikat. Kuuman sairaalan kokonaisuuteen liittyvät kiinteästi päivystyskuvantaminen ja leikkaustoiminnan tarvitsema välinehuolto. Kuuman sairaalan osalta muutokset liittyvät mahdolliseen päivystyksen väestöpohjan laajenemiseen ja sitä kautta tuleviin tarpeisiin. Leikkaussalikapasiteetti sinänsä riittää kasvavaankin tarpeeseen, sillä salikapasiteettia on vapautunut, kun osa toimenpiteistä on siirretty lyhki-toimenpiteiksi. Myös leikkaussalien käyttöastetta on mahdollista vielä nostaa. Leikkaussalit ovat peruskorjauksen tarpeessa ja on arvioitava kannattaako tai voidaanko niitä peruskorjata nykyvaatimusten mukaisesti vai onko tarpeen rakentaa uudet tilan. Tammikuussa 2016 käynnistyy kuuman sairaalan suunnitelman päivittäminen yhdessä työryhmän kanssa. AVOPALVELUT OVAT MONIMUOTOINEN KOKONAISUUS Avopalvelujen osalta tekstiä työstetään seuraavaan väliraporttiin. SAIRAANSIJAMÄÄRÄ VÄHENEE JA ERIKOISALAKESKEISYYS VÄISTYY Kaikissa Lapin sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa on vuodeosastot, joilla hoidetaan akuuttia tai pitkäaikaista sairaalahoitoa tai kuntoutusta tarvitsevia potilaita. Vuodeosastoilla on vielä, joskin vähenevässä määrin, pitkäaikaispotilaita hoivan ja asumisen tarpeiden vuoksi vaikka varsinaista sairaalahoidon tarvetta ei ole. Sote-savotan osana on aloitettu terveyskeskuksen vuodeosastoja koskeva selvitys, jossa kartoitetaan nykyiset terveyskeskussairaaloiden profiilit ja pohditaan vaihtoehtoisia tapoja vastata asukkaiden kuntoutuksen, sairaanhoidon ja asumisen tarpeisiin. Selvitykseen tullaan alkuvuodesta 2016 liittämään myös Rovaniemellä sijaitsevien ns. keskitettyjen sairaansijojen kokonaisuus, johon liittyvät keskussairaalan sairaansijat (kuuman sairaalan teho, tehovalvonta, valvonta ja tarkkailupaikat, somaattiset sairaansijat, psykiatriset sairaansijat), Rovaniemen sairaansijat (akuuttiosastot, kuntoutusosasto) sekä kuntoutuksen ostopalvelut pääasiassa Lapin kuntoutuksesta. Sairaansijojen osalta työnjakokysymyksiä Länsi-Pohjan kanssa liittyy psykiatriseen sairaalahoitoon, ja mahdolliseen päivystyksen osittaiseen keskittymiseen Rovaniemelle esimerkiksi kirurgisten potilaiden ja synnytysten osalta, sekä vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen. Kaiken kaikkiaan sairaansijat alueella jatkavat vähenemistään ja todennäköisesti sairaalaosastojen konsepti muuttuu erikoisalakohtaisista osastoista muulla tavoin potilaiden tarpeet huomioivaksi ja joustavammin tarpeen vaihteluun mukautuvaksi toimintamalliksi. Valvonta- ja tarkkailupaikkojen lisääminen vähentää somaattisten osastojen paikkatarvetta, samansuuntaisesti voidaan vaikuttaa kotisairaalatoimintaa, kotikuntoutustoimintaa, potilashotellia ja muuta päiväsairaalatoimintaa kehittämällä. Teknologia tulee mahdollistamaan potilaiden turvallisemman seurannan myös sairaalan ulkopuolella. Kuntoutuksen tulee näkyä kaikessa sairaalahoidossa ja jatkotyössä on selvitettävä myös laitoskuntoutuksen ja kuntoutusosastojen tarve alueella. Sairaansijojen vähenemisen myötä osa useamman hengen huoneista on mahdollista muuttaa yhden hengen huoneiksi, mikä on etu mm. sairaalainfektioiden ehkäisemisen, tilojen monikäyttöisyyden, joustavan kapasiteetin sekä intimiteettisuojan näkökulmasta.

14 TUKIPALVELUT JÄRKEVÄSTI YHDESSÄ Tilojen suunnittelun näkökulmasta yksi keskeisimmistä työnjakokysymyksistä liittyy tukipalveluihin. Tukipalveluihin kuuluvat niin lääkinnälliset tukipalvelut ja muut tukipalvelut. Osa yleisistä tukipalveluista olisi tarkoituksenmukaista järjestää yhteisesti tulevan itsehallintoalueen ja alueen kuntien ja kuntayhtymien kesken. Lääkinnällisiä tukipalveluita, joihin liittyy työnjakokysymyksiä, ovat: - Välinehuolto: Välinehuolto tarvitsee taloteknisesti vaativat tilat, laitteet ja niiden ylläpidon sekä erityisosaamista. Suurimmat välinehuoltoa tarvitsevat palvelut ovat leikkaustoiminta ja suun terveydenhuolto. Maha-suolikanavan tähystyksiin tarvitaan paikan päällä tapahtuva välinehuolto, jotta tähystin ehditään potilaiden välillä puhdistaa. Muilta osin välinehuollon keskittäminen alueelliseen tai seutukunnallisiin välinehuoltokeskuksiin on mahdollista. Esimerkiksi Rovaniemellä osassa hammashoitoloita välinehuolto tehdään keskitetyssä välinehuollossa, jonne instrumentit kuljetetaan. Kevään 2016 aikana toteutetaan välinehuoltoselvitys, jossa selvitetään eri vaihtoehtojen vaikutukset ja ehdotetaan alueen välinehuollon tulevaisuuden toimintamallia. Mikäli päädytään keskitettyyn ratkaisuun, tulee keskussairaalan laajennuksen yhteydessä varautua välinehuollon tiloissa vastaamaan koko alueen välinehuollon tarpeesta. - Kuvantaminen: Terveyskeskuksissa on natiiviröntgenkuvauslaitteet ja ultraäänilaitteet. Röntgenhoitajaresurssi on pienissä kunnissa haavoittuva eikä esimerkiksi päivystysaikana ole kaikissa kunnissa aina röntgenkuvaa saatavilla. Rovaniemen kaupungilla on kaksi natiivikuvaushuonetta ja ultraäänitutkimukset omana toimintana. Rovaniemen osalta kuvantamispalvelut ovat siirtymässä keskussairaalan yhteyteen ja tätä varten tarvittaisiin nykyisillä määrillä ja tomintamalleilla yksi natiivikuvaushuone laitteineen lisää LKS:aan. Muiden kuntien osalta natiivikuvauksissa ja ultraäänitutkimuksissa voi tapahtua seutukunnallista keskittämistä mutta merkittävää kysynnän lisäystä keskussairaalaan ei muualta ole. Mahdollinen päivystyksen potilasmäärien kasvu operatiivisilla aloilla voi lisätä jonkin verran päivystyksellistä kuvantamistarvetta. Lapin sairaaloiden kesken on yhteistyötä esimerkiksi CT-kuvausten varajärjestelyjen osalta laitevikojen ja mahdollisten huoltokatkosten aikana. Kuvantamisen osalta tulee ennen tilasuunnittelua ratkaista erimerkiksi magneetti- ja CT-tutkimusten tarve tulevaisuudessa ja se, varaudutaanko koko tarpeeseen omana toimintana vai hyödynnetäänkö osittain paikkakunnan yksityisiä palvelumarkkinoita. Hallinnollisesti kuvantamispalvelut tulevat mahdollisesti olemaan osa tulevan itsehallintoalueen tuotantoa. Kuvantamisen osalta tarvitaan alueellinen selvitys, jossa kartoitetaan nykyiset ja tulevan tarpeen mukaiset kuvantamismäärät, modaliteetit, laitekanta ja henkilöstö. - Patologia: LKS:ssa on meneillään patologian tilojen remontointi. Myös Länsi-Pohjan keskussairaalassa on patologialla hyvät tilat. LKS:n patologian yksikkö voi jatkossa ottaa vastuulleen alueen kuntein näytteet lukuun ottamatta joukkoseulontoja. Joukkoseulontanäytteet (papa-seulonta) voitaisiin mahdollisesti tutkia LPKS:ssa. Patologian toiminta on lähellä laboratoriotieteitä ja tulevaisuudessa vaihtoehto organisoitumiselle on liittyminen laboratoriopalveluita tuottavaan Nordlab liikelaitokseen, jollon toiminta-alueena olisi useampi Pohjois-Suomen itsehallintoalue. - Arkisto: Tällä hetkellä kukin palveluiden järjestäjä eli kunta tai kuntayhtymä vastaa itse terveydenhuollon ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen säilytyksestä. Osa asiakirjoista on pysyväissäilytettäviä ja näiden asiakirjojen säilyttämisen osalta vastuu siirtynee itsehallintoalueille. Patologian näyteblokkien varasto on myös osa potilasarkistoa ja sille on sen sisältämän parafiinin vuoksi omat paloturvallisuusvaatimuksensa. Myös paperiarkistolle on taloteknisiä vaatimuksia. Arkiston sijainti voi olla muuallakin kuin välittömästi sairaalan yhteydessä. Papereita tarvitaan entistä harvemmin ja tarvittaessa ne voidaan toimittaa skannattuna sähköisesti. Arkistolla tulee olla asiakirjapyyntöjä varten asiakaspalvelupiste esimerkiksi sairaalan muun

15 asiakaspalvelun yhteydessä. Tässä vaiheessa ei ole tietoa siitä, siirtyykö myös nykyinen kuntien velvollisuus tietyissä tapauksissa yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon tuottajien arkistojen säilytykseen. - Apteekki: LKS:n sairaala-apteekki palvelee sairaanhoitopiirin yksiköitä sekä joitakin alueen kuntia, joilla ei ole omaa lääkekeskusta. Tulevalla itsehallintoalueella tullee olemaan hallinnollisesti yksi sairaala-apteekki, jolla on toimipiste molemmissa sairaaloissa ja suurimmissa muissa terveydenhuollon yksiköissä. Lääkelainsäädäntö on muutoksessa ja se saattaa jatkossa mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön avoapteekkien ja julkisen terveydenhuollon lääkehuollon kesken. Tämä saattaa antaa uusia mahdollisuuksia pienten kuntien lääkehuollon ja farmasiaosaamisen turvaamiseen. Rovaniemen kaupungin lääkekeskus on terveyskeskusten lääkekeskuksista suurin ja sen toiminta on toivottu yhdistyväksi LKS:n sairaala-apteekkiin. Suurin Rovaniemen kaupungin lääkekeskuksen asiakas on terveyskeskussairaala ja sen siirtyessä myös LKS:n yhteyteen on tarkoituksenmukaista, että myös lääkehuolto tuotetaan samasta yksiköstä koko sairaalalle. LKS:n sairaalaapteekin tilat on muun muassa Fimean tarkastuksissa todettu puutteellisiksi ja ne ovat toiminnan laajentamista ajatellen myös liian pienet. Sairaala-apteekin tarvitsemat tilat on priorisoitu kiireellisimmäksi yhtymävaltuuston päätöksessä Sairaala-apteekin suunnittelussa tulee huomioida koko sairaalan ja myös muiden terveydenhuollon yksiköiden lääkehuolto. Yhteistyö Länsi-Pohjan ja osin OYS:n kanssa voi tulla kyseeseen, jos esimerkiksi suunnitellaan hankittavaksi robotiikkaa, jonka kapasiteetti voisi palvella itsehallintoaluetta suurempaakin väestöpohjaa. - Tekstinkäsittely- ja toimistopalvelut: Tekstinkäsittely- ja toimistopalvelut on sairaanhoitopiirissä eriytetty omaksi vastuuyksikökseen (Sihtekki). Lisäksi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksessa on eri nimikkeillä toimistotyötä tekevää henkilöstöä. Tekstinkäsittely on edelleen suurimmaksi osaksi terveydenhuollon toimintayksiköiden itse tuottamaa palvelua mutta sitä myös hankitaan ostopalveluna. Puheentunnistuksen käyttö lisääntyy vähitellen ja korvaa osan tekstinkäsittelyn tarpeesta. Tekstinkäsittely on nykytekniikalla paikkariippumatonta työtä eikä tilojen ole välttämätöntä sijaita sairaalan välittömässä yhteydessä. Työtä voidaan tehdä myös hajautetusti esimerkiksi alueen kunnissa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on erilaisia toimisto-, asiakaspalvelu-, laskutus-, neuvonta-, osastonsihteerin tehtäviä, joiden osalta on varmasti tarvetta yhdenmukaistaa käytäntöjä tulevalla itsehallintoalueella. - Laboratoriopalvelut: (teksti täydentyy seuraavassa vaiheessa) - Tekstiilihuolto (teksti täydentyy seuraavassa vaiheessa) Yleisiä tukipalveluita ovat materiaalihallinto ja logistiikka, tietohallinto, tekniikan palvelut ja ravitsemus- ja siivouspalvelut. Myös hallinto ja kehittäminen voidaan nähdä tulevaisuudessa koko itsehallintoalueen tuotannon yhteisenä tukipalveluna. (teksti täydentyy) 5. PALJON TYÖTÄ TEHTÄVÄNÄ LÖYTYYKÖ YHTEINEN TAHTO JA NÄKEMYS? Rakentamishankkeet alueella ovat ajankohtaisia ja tarpeellisia. Meneillään oleva palvelurakenteen uudistaminen ja muut muutostrendit aiheuttavat kuitenkin merkittävää epävarmuutta siihen, minkälaisia palveluita varten tiloja rakennetaan. Seuraavassa on tiivistetty työskentelyssä tähän mennessä esiin nousseet asiat, jotka tulee riittävällä varmuudella selvittää ennen rakentamispäätöksiä ja huomioida myös alueen sote-valmistelussa, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa laadittaessa ja kunkin organisaation omassa suunnittelussa. On huomioitava, että sote-uudistuksen toteutuessa kysymykset siirtyvät uuden organisaation sisäisesti ratkaistavaksi. - Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaaloiden työnjakokysymykset o Päivystystoiminta ja siihen kytkeytyvät palvelut, esim. synnytykset, sairaansijamäärät. Mikä on päivystyksen väestöpohja tulevaisuudessa?

16 o o o o Silmätaudit Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuus, sairaansijat, erityisosaaminen, tulevaisuuden toimintamalli Muut erikoisalojen (eism. patologia) työnjakokysymykset Erityisosaamisen organisoituminen, ns. osaamiskeskukset - Lapin keskussairaalan ja kuntien/kuntayhtymien työnjakokysymykset o Sairaansijakokonaisuus, joka sisältää myös kuntoutuksen sairaansijat, kotisairaala (erit. Rovaniemi) o Tähystystoiminta (erit. Rovaniemi) o Kuvantaminen (erit. Rovaniemi) o Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuus, sairaansijat, erityisosaaminen, lähipalvelut, toimipisteiden sijoittuminen, tulevaisuuden toimintamalli o Kuntoutuksen alueellinen kokonaisuus o Erityisosaamisen organisoituminen, ns. osaamiskeskukset - Lapin keskussairaalan toiminnan kokonaisuudet o Kuuma sairaala (päivystys, leikkaustoiminta, teho, valvonta, tarkkailu, kuvantaminen) o Vuodeosastojen kokonaisuus ja toimintamalli o Poliklinikkakokonaisuus ja toimintamalli (nykyiset poliklinikat, sähköiset ja etäpalvelut, osaamiskeskukset) o Välimuotoiset palvelut (hoidollinen potilashotelli, ns. tippatupa, kotisairaala, etäpalvelut) o Tukipalvelut, kiireellisin sairaala-apteekki - Olemassa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan soveltuvat tilat o Invalidiliiton tilat o Muut tilat Osassa edellä mainituista asioista voidaan edetä siirtymäkaudella jo ennen itsehallintoalueita kahdenvälisillä sopimuksilla, esimerkiksi LSHP:n ja Rovaniemen toimintojen yhdistämisessä ja Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien työnjaossa huomioiden tarkoin koko alueen näkökulma. Toiminnan muutoksen suunnittelussa on paljon riippuvuuksia, joista suurin on uudistuva lainsäädäntö ja sen vaikutukset toimintaan. Valtioneuvoston tuoreen kirjeen mukaan alueellisessa suunnittelussa ja toimeenpanossa voidaan kuitenkin edetä eikä kannata jäädä odottamaan tulevien itsehallintoalueiden valmistelua. Jos alueella ei sitouduta yhteisen tulevaisuuden suunnitteluun ja osin toimeenpanoonkin ennen lainsäädännön määräämää pakkoa, on riskinä päätöksenteon lamaantuminen siirtymäajaksi ja tarpeellisen uudistumisen ja kehittymisen myös rakennusinvestointien - viivästyminen.