Kaupunkiseutusuunnitelmien asiantuntija-arvioinnin loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunkiseutusuunnitelmien asiantuntija-arvioinnin loppuraportti"

Transkriptio

1 Kaupunkiseutusuunnitelmien asiantuntija-arvioinnin loppuraportti Helsinki 2008

2 Paino: Miktor Oy ISBN Helsinki 2008

3 Esipuhe Kaupunkiseudut ovat saaneet kunta- ja palvelurakennehankkeessa erityisen huomion. Seutujen kuntia koskevat kunta- ja palvelurakennehankkeen tavoitteet eheästä ja toimintakykyisestä kuntarakenteesta ja laadukkaista ja asukkaiden saatavilla olevista palveluista. Sen lisäksi hankkeessa pyritään edistämään kaupunkiseutujen elinvoimaisuutta ja lisäämään niiden toimintaedellytyksiä. Tavoitteiden saavuttamiseksi ja yhdyskuntarakenteen ongelmien ratkaisemiseksi puitelakiin otettiin kaupunkiseutuja koskeva erityinen velvoite. Pääkaupunkiseudun ja 16 muun suuren kaupunkiseudun tuli puitelain 7 :n mukaan laatia elokuun 2007 loppuun mennessä suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan seuduilla. Hallitusohjelma edellyttää, että kaupunkiseutusuunnitelmien arvioinnissa erityistä huomiota kiinnitetään suunnitelmien sisältöön ja niiden toteuttamiseen sekä yhdyskuntarakenteen eheytymiseen. Näistä lähtökohdista ministeri Kiviniemen johtama kunta- ja palvelurakenneuudistuksen seurantaryhmä antoi Suomen Kuntaliitolle ja ministeriöille tehtäväksi arvioida laaditut kaupunkiseutusuunnitelmat. Arvioinnin tavoitteena oli selvittää, miten kaupunkiseutusuunnitelmat antavat edellytyksiä lain tavoitteiden toteuttamiselle. Arvioinnissa on tarkasteltu sitä, lisäävätkö suunnitelmat kuntien välistä maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen ja kuntarajat ylittävään palvelujen käyttöön liittyvää yhteistyötä, ja edistävätkö suunnitelmissa ehdotetut toimenpiteet seutujen elinvoimaisuutta ja yhdyskuntarakenteen hallintaa. Kaupunkiseutusuunnitelmien arvioinnilla tuotetaan tietoa seuduille, ministeriöille, kuntaja palvelurakenneuudistuksen seurantaryhmälle sekä muille poliittisille päättäjille. Arvioinnissa tuotettua tietoa hyödynnetään myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta vuonna 2009 eduskunnalle annettavassa selonteossa. Kaupunkiseutusuunnitelma-prosessi jatkuu arvioinnin valmistuttua. Suunnitelmien toteuttamista seurataan ja tuetaan ministeriöiden ja Kuntaliiton yhteistyönä. Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointia on koordinoinut Kuntaliitto, jonka lisäksi arviointiin ovat osallistuneet liikenne- ja viestintäministeriö, opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö sekä ympäristöministeriö. Kaupunkiseutujen kuntien yhteistyössä yhteisen tulevaisuuden rakentamiseksi on kyse pitkäjänteisestä työstä, jonka jatkamiselle ja syventämiselle kaupunkiseutusuunnitelmat luovat perustaa. Työn onnistuminen on tärkeää paitsi seuduille ja niiden asukkaille myös koko Suomen menestykselle. Sillä on olennainen vaikutus myös kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Arviointityöhön osallistuneiden puolesta toivon, että tehty arviointi hyödyttää seutuja tässä tärkeässä työssä ja että se antaa kunta- ja palvelurakennehankkeesta vastaaville ministeriöille ja päätöksentekijöille tietopohjan, jonka perusteella voidaan linjata kaupunkiseutuja koskevia kansallisia toimia. Leena Karessuo johtaja Suomen Kuntaliitto 3

4 4

5 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1 Arvioinnin toteutus 7 2 Kaupunkiseutusuunnitelmien yleisarvio Kuntien välisen yhteistyön nykytila Kaupunkiseutusuunnitelmien hyvät tulokset ja puutteet Yhteistyön kehittämistarpeet 16 3 Kaupunkiseutusuunnitelmien seutukohtaiset arviot Helsingin seutu Hämeenlinnan seutu Joensuun seutu Jyväskylän seutu Kokkolan seutu Kotkan seutu Kouvolan seutu Kuopion seutu Lahden seutu Lappeenrannan seutu Länsi-Uusimaa Mikkelin seutu Oulun seutu Porvoon seutu Seinäjoen seutu Tampereen seutu Turun seutu Vaasan seutu Porin seutu 59 4 Johtopäätökset 62 Liite Kaupunkiseutusuunnitelmien tiivistelmät 67 5

6 6

7 Arvioinnin toteutus 1 Kaupunkiseutusuunnitelmien asiantuntija-arviointi käynnistyi syksyllä 2007 kaupunkiseutujen toimitettua valtioneuvostolle suunnitelmansa. Arvioinnin tulokset on koottu käsillä olevaan arvioinnin loppuraporttiin. Raportin kaupunkiseutusuunnitelmien yleisarvio -luvussa kuvataan kuntien väliseen maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen sekä kuntarajat ylittävään palvelujen käyttöön liittyvän yhteistyön nykytilaa, arvioidaan yleisellä tasolla kaupunkiseutusuunnitelmissa esitettyjen yhteistyön kehittämistoimenpiteiden onnistuneisuutta ja esitetään kehittämistarpeita yhteistyölle. Kaupunkiseutusuunnitelmien seutukohtaiset arviot -luku sisältää arvion jokaisen seudun kaupunkiseutusuunnitelmassa esitetystä yhteistyöstä sekä yhteistyön kehittämistarpeista. Johtopäätökset-luku käsittää päätelmien lisäksi myös esitykset niiksi valtionhallinnon toimenpiteiksi, joilla voidaan tukea suunnitelmien toteuttamista. Tiivistelmät kaupunkiseutusuunnitelmista ovat raportin liitteinä. Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointia on koordinoinut Suomen Kuntaliitto. Arviointia on ohjannut eri ministeriöiden ja Kuntaliiton asiantuntijoista koostunut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut johtaja Leena Karessuo Kuntaliitosta. Ohjausryhmän alaisuudessa on toiminut niin ikään eri ministeriöiden ja Kuntaliiton asiantuntijoista koostunut arviointiryhmä, jonka puheenjohtaja on toiminut yliarkkitehti Ritva Laine Kuntaliitosta. Ohjausryhmän ja arviointiryhmän sihteerinä on toiminut tutkija Anna Yrjölä Kuntaliitosta. Ohjausryhmä Olli T. Alho, työ- ja elinkeinoministeriö Sirpa Alitalo, työ- ja elinkeinoministeriö Petri Jalasto, liikenne- ja viestintäministeriö Anneli Kangasvieri, Kuntaliitto Leena Karessuo, Kuntaliitto Arto Koski, Kuntaliitto Ulla-Maija Laiho, työ- ja elinkeinoministeriö Ritva Laine, Kuntaliitto Sabina Lindström, liikenne- ja viestintäministeriö Kaija Majoinen, Kuntaliitto Mauri Marjamäki, Kuntaliitto Jussi Merikallio, Kuntaliitto Eeva-Riitta Pirhonen, opetusministeriö Kari Prättälä, Kuntaliitto Mika Rossi, valtiovarainministeriö Keijo Sahrman, Kuntaliitto Hannele Savioja, valtiovarainministeriö Silja Siltala, Kuntaliitto Markku Tahvanainen, ympäristöministeriö Matti Vatilo, ympäristöministeriö Reijo Väärälä, sosiaali- ja terveysministeriö Kristina Wikberg, Kuntaliitto Anna Yrjölä, Kuntaliitto Arviointiryhmä Olli T. Alho, työ- ja elinkeinoministeriö Janne Antikainen, työ- ja elinkeinoministeriö Kauko Aronen, Kuntaliitto Santtu von Bruun, Kuntaliitto Eero Hiltunen, Kuntaliitto Petri Jalasto, liikenne- ja viestintäministeriö Ritva Laine, Kuntaliitto Matti Laitio, ympäristöministeriö Sabina Lindström, liikenne- ja viestintäministeriö Olli Maijala, ympäristöministeriö Jaana Nevalainen, ympäristöministeriö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto Silja Siltala, Kuntaliitto Olli Voutilainen, työ- ja elinkeinoministeriö Anna Yrjölä, Kuntaliitto 7

8 Arviointia on toteutettu vuorovaikutteisesti seutujen kanssa. Marraskuussa 2007 järjestettiin keskustelutilaisuus, jossa seutujen edustajille esiteltiin kaupunkiseutusuunnitelmien arviointia ja annettiin mahdollisuus antaa palautetta arvioitsijoille. Arviointiryhmä myös vieraili Turun, Seinäjoen, Lappeenrannan ja Porin seuduilla keskustelemassa seutujen yhteistyötilanteesta. Vierailukohteet valittiin siten, että kohteiksi saatiin tilanteeltaan erilaisia seutuja. Kuntaliiton edustajat vierailivat myös Mikkelin seudulla, ja Helsingin seudun edustajat kutsuttiin ohjausryhmän kokoukseen keskustelemaan suunnitelmastaan. Lisäksi kaikille seuduille lähetettiin marraskuussa 2007 kysely, jolla seuduille tarjottiin mahdollisuus kertoa laaditun kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamisen käynnistymisestä sekä täydentää kaupunkiseutusuunnitelmassa annettuja vastauksia niiltä osin, joista palautettujen suunnitelmien perusteella oli saatu suppeimmin tietoa. Arvioinnista on jaettu tietoa keskustelutilaisuuden lisäksi myös lokakuussa 2007 järjestetyssä seminaarissa sekä syyskuussa 2007 Kuntamarkkinoiden yhteydessä pidetyssä seminaarissa. Kuntaliitto on lisäksi ylläpitänyt kaupunkiseutusuunnitelmien laadinnasta ja arvioinnista kertovia www-sivuja. Kaupunkiseutusuunnitelman laatineilta seuduilta on myös koottu yhteyshenkilöverkosto, jonka välityksellä on tiedotettu arvioinnin etenemisestä ja koottu lisätietoa arviointia varten. Seutujen laatimien kaupunkiseutusuunnitelmien lisäksi arvioinnissa on käytetty aineistona kuntien toimeenpanosuunnitelmia ja selvityksiä. Lisäksi on hyödynnetty muun muassa pendelöinti-, yhdyskuntarakenne- sekä aluekeskusohjelman tietoja. Kaupunkiseutusuunnitelmia koskevia tietoja on tarkistettu syksyn 2007 aikana tehdyllä kyselyllä sekä muilla ajanmukaisilla tiedoilla, joita suunnitelmista on saatu mennessä. Kuntaliitoksia koskevat tiedot on tarkistettu Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminta-alueita koskevien suunnitelmien osalta on tukeuduttu pääasiassa vallinneeseen suunnittelutilanteeseen, ellei yksittäisiltä seuduilta ole saatu ajantasaisempaa tietoa. Seutujen laatimat kaupunkiseutusuunnitelmat ovat sisällöltään eritasoisia, mikä on muodostanut epävarmuustekijän arvioinnille. Eri seutujen suunnittelutilanteesta on myös saatu vaihtelevassa määrin ajantasaista tietoa arvioinnin kuluessa. Kaupunkiseutujen väestöä koskevien tietojen pohjana ovat Tilastokeskuksen väestörakennetiedot vuodelta Suomen ympäristökeskuksen toteuttamissa kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta ja työssäkäyntialueita kuvaavissa kartoissa 1 on käytetty lähteenä ympäristöhallinnon yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmää (YKR). 8 1 Kaupunkiseutuja kuvaavissa kartoissa taajamat ovat vähintään 200 asukkaan taajaan asuttuja ja rakennettuja alueita. Suurimpien kaupunkien taajama-aluetta kutsutaan kaupunkiseudun keskustaajamaksi ja se ulottuu usein myös naapurikuntien alueelle. Keskustaajamaan tiiviisti liittyviä taajamia kutsutaan kaupunkiseudun lähitaajamiksi. Näitä sitoo keskustaajamaan maksimissaan viiden kilometrin suora tieyhteys, jolla on muuta haja-asutusaluetta korkeampi rakennustehokkuus. Samoin työssäkäynti keskustaajamaan on vähintään 20 %. Työssäkäyntialueeseen kuulumisen kriteerinä on vähintään 10 %:n työssäkäynti keskuskuntaan.

9 OULU, Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Tyrnävä, Ylikiiminki, Yli-Ii JYVÄSKYLÄ, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Hankasalmi, Uurainen KOKKOLA, Kruunupyy, Kälviä, Lohtaja Puitelaissa mainittu Porin seutu totesi suunnitelman laatimisen tarpeettomaksi SEINÄJOKI, Ilmajoki, Lapua, Nurmo, Ylistaro, Alavus, Jalasjärvi, Kuortane, Kurikka VAASA, Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Oravainen, Vähäkyrö, Vöyri-Maksamaa TAMPERE, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi HÄMEENLINNA, Hattula, Hauho, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos KUOPIO, Karttula, Maaninka, Siilinjärvi MIKKELI, Hirvensalmi, Ristiina JOENSUU, Kontiolahti, Liperi, Pyhäselkä, Eno, Outokumpu, Polvijärvi LAHTI, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Artjärvi, Hartola, Heinola, Padasjoki, Sysmä LAPPEENRANTA, Joutseno, Lemi, Taipalsaari, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Ylämaa TURKU, Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko, Vahto Hanko, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti, Siuntio, Tammisaari Kuntaliitto KOTKA, Hamina, Pyhtää, Ruotsinpyhtää, Miehikkälä, Virolahti HELSINKI, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti PORVOO, Askola, Myrskylä, Pernaja KOUVOLA, Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Jaala, Kuusankoski, Valkeala KESKUSKAUPUNKI YHTEISTYÖKUNNAT Puitelaissa mainittu Muu Pohjakartta: Affecto Finland Oy, Lupa L7017/07 Kuva 1. Kaupunkiseutusuunnitelman laatineet kunnat ja Porin seutu. 9

10 2 Kaupunkiseutusuunnitelmien yleisarvio Puitelain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Lisäksi tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Kuntien yhdistämisen ja yhteistoiminta-alueiden luomisen lisäksi tavoitteena on vahvistaa kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. Tätä tarkoitusta varten puitelaissa on edellytetty kaupunkiseutusuunnitelmien laatimista. Kaupunkiseutusuunnitelmien laadintaan on osallistunut 143 kuntaa, joista 50 oli vapaaehtoisia. Suunnitelman laati 18 kaupunkiseutua. Puitelain velvoittamia olivat pääkaupunkiseutu sekä 15 muuta kaupunkiseutua, ja vapaaehtoisesti suunnitelma laadittiin Kouvolan seudulla sekä Länsi-Uudellamaalla. Lisäksi Helsingin seudun 10 kehyskuntaa osallistuivat vapaaehtoisesti suunnitelman laadintaan. Puitelaissa nimetyt Porin seudun kunnat totesivat yksimielisesti suunnitelman laatimisen tarpeettomaksi, mihin niillä oli lain suoma mahdollisuus. Kaupunkiseutusuunnitelman laatineilla seuduilla asuu kaksi kolmasosaa Suomen väestöstä, joten sillä, miten kaupunkiseutuja pyritään kehittämään, on suuri merkitys. Kaupunkiseuduilla on veturin rooli omalla alueellaan, suurimmilla laajemmin myös kansallisella tasolla. Yhteistyö ja sen kehittyminen tulee vaikuttamaan pitkälle tulevaisuuteen yhdyskuntarakenteen hallinnassa ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Jotta kaupunkiseutusuunnitelmilla voidaan edistää puitelain tavoitteita, edellytyksenä on hyvä yhteistyö kaupunkiseutujen kuntien välillä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi. Sen lisäksi on lisättävä palvelujen käyttömahdollisuuksia ja hyvää saavutettavuutta yli kuntarajojen. Tarvitaan myös selkeää suunnitelman toteuttamisen ohjelmointia. Seuraavassa on koottu yleisarvio seutujen suunnitelmista näistä näkökulmista tarkastellen. Seudut ovat tilanteiltaan ja monilta lähtökohdiltaan hyvin erilaisia, minkä vuoksi myös suunnitelmat vaihtelevat suuresti. Erityisen tärkeää yhteistyön tiivistäminen on suurimmilla kaupunkiseuduilla. Lähes kaikilla kaupunkiseuduilla on ollut vireillä erilaisia kuntaliitoshankkeita, mikä on vaikuttanut kaupunkiseutusuunnitelmien laadintaan ja niiden sisältöön. Elinvoimaisen seudun tärkeyden tunnistaminen ja seudullinen yhteishenki on heräämässä, mitä osoittaa myös monien vapaaehtoisten kuntien osallistuminen suunnitelmien laadintaan. Kaikilla kaupunkiseuduilla ei kuitenkaan ole vielä ymmärretty kaupunkiseutusuunnitelman merkitystä. Paljon on vielä tehtävä ennen kuin kuntakohtaisista intresseistä päästään aitoon koko seudun yhteiseen kehittämiseen. 2.1 Kuntien välisen yhteistyön nykytila 10 Kuntien yhteistyön laajuus, määrä, syvyys ja tavat vaihtelevat seuduittain. Seudullista yhteistyötä on toteutettu joillakin seuduilla jo useiden vuosien ajan, toiset ovat vasta yhteistyön alkutaipaleella. Yhteistyön eteneminen on vaihdellut ajan kuluessa myös yksittäisten kaupunkiseutujen sisällä. Maankäyttöön ja asumiseen liittyvä yhteistyö on vähäisempää, liikenneasioissa yhteistyöhön on käytössä jo vakiintuneita muotoja. Yhteistyön kehittämisen tarvetta on kaikilla seuduilla, mutta kaikki seudut tai kunnat eivät ole sitä täysin tunnistaneet. Kaikilla seuduilla on havaittavissa kuntien välistä kilpailua ja jonkin asteista luottamuspulaa, mikä hidastaa yhteisen näkemyksen syntymistä elinvoimaisesta seudusta ja siihen johtavan yhteistyön edistymistä ja työvälineiden kehittämistä. Valtio on tukenut seudullisen yhteistyön harjoittamista aluekeskusohjelman avulla vuodesta 2001 sekä seutukuntien tukihankkeella vuodesta Pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta kaikki kaupunkiseutusuunnitelman laadintaan velvoitetut seudut ovat olleet mukana aluekeskusohjelmassa ja osa (Lahti, Oulu, Hämeenlinna, Kuopio ja Mikkeli) myös seutukuntien tukihankkeessa. Aluekeskusohjelman ja seutukuntien tukihankkeen avulla on luotu seu-

11 dullisen yhteistyön rakenteita, joita on hyödynnetty useilla seuduilla kaupunkiseutusuunnitelmia laadittaessa. Keskeistä on ollut seudullisen luottamuspääoman rakentaminen ja yhteisen näkemyksen muodostaminen seudun elinvoiman vahvistamisesta. Aluekeskusohjelman avulla on pyritty vahvistamaan seudullista laaja-alaista elinkeinopolitiikkaa sekä ensimmäisellä ohjelmakaudella ( ) myös palvelujen seudullista kehittämistä. Sen sijaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyökysymykset eivät ole olleet aluekeskusohjelmassa keskeisiä. Maankäyttö Seudut ovat maankäytön ohjaukseen liittyvässä yhteistyössään keskenään hyvin erilaisissa vaiheissa. Seudut poikkeavat myös lähtökohdiltaan ja yhteistyötarpeiltaan. Maankäytön yhteistyön kehittämisen tarve on olemassa kuitenkin kaikilla seuduilla. Maakuntakaavoituksella ja maakunnan liitoilla on eri seuduilla vaihteleva asema. Joillakin seuduilla maakuntakaava on keskeinen yleispiirteinen kaavamuoto ja myös seudullinen maankäytön yhteistyö rajoittuu siihen. Joillakin seuduilla maakuntakaavalla ei sen sijaan koeta olevan merkittävää asemaa seudullisessa maankäytön ohjauksessa. Maankäytön ohjaukseen liittyvä yhteistyö on ollut useimmilla seuduilla aiemmin erittäin vähäistä. Mahdollisuus päättää itsenäisesti kunnan maankäytöstä koetaan tärkeäksi osaksi kunnallista itsehallintoa. Kynnys seudulliseen maankäytön yhteistyöhön on muun muassa tästä syystä esimerkiksi liikenteen yhteistyötä selvästi korkeampi. Yhteistyön vaikeutta lisää kilpailu hyvistä veronmaksajista ja yrityksistä. Maankäytön yhteistyön ongelmien taustalla on myös kuntien erilainen maankäyttöpolitiikka. Keskuskaupungit harjoittavat yleensä vahvempaa maapolitiikkaa, ne kaavoittavat pääasiassa omaa maataan ja pystyvät tästä syystä hallitsemaan myös alueiden toteutusta suunnitelmallisemmin. Kehyskunnat ovat keskenään erilaisia, mutta yleensä niissä käytetään maapoliittisia keinoja vähemmän kuin keskuskaupungeissa ja niillä on niukasti omaa maata rakentamiseen. Maankäytön seudullisen yhteistyön yksi merkittävä kompastuskivi on kuntien erilainen suhtautuminen hajarakentamiseen lupapolitiikassaan. Monissa kehyskunnissa merkittävä osa omakotitalorakentamisesta on hajarakentamista. Tämä aiheuttaa seudullisesti yhdyskuntarakenteen hajautumista, liikenteen lisääntymistä ja ennakoimattomia palvelutarpeita. Yhteistyöllä on useilla seuduilla myös käytännön työkaluihin ja resursseihin liittyviä esteitä. Tietojärjestelmien yhteensopimattomuus hidastaa yhteistyön käytännön käynnistämistä. Ympäristöä koskevan tiedon laatu vaihtelee eri kunnissa ja vaatii sekä aikaa että työtä päästä suunnittelemaan alueita samalta pohjalta. Myös suunnitteluresurssit poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tämä voi olla hidastamassa yhteistyön käynnistämistä, mutta toisaalta keskuskaupungin suunnitteluresurssit voivat olla kehyskunnille mahdollisuus. Asuminen Kuntien yhteistyö asuntoasioissa on melko vähäistä. Joillakin seuduilla, muun muassa Jyväskylän ja Kuopion seuduilla, kunnat ovat tehneet Valtion asuntorahastolle yhteisen esityksen seudulle suunnattavasta valtion asuntolainoituksesta, korkotuesta ja avustuksista. Tämänkin yhteistyön merkitys on kuitenkin vähentynyt, kun valtion rahoitusta asuntorakentamiseen käytetään nykyisin hyvin vähän. Joillakin seuduilla, kuten Joensuun, Porin ja Porvoon seuduilla, on taas laadittu seudullisia asuntopoliittisia ohjelmia, mutta niiden sitovuudessa on kehitettävää. Tampereen seudulla on kerätty yhteistä tietopohjaa seudullisen asunto-ohjelman laatimista varten. Monipuolisinta yhteistyötä asuntopoliittisessa ohjelmoinnissa on tehty pääkaupunkiseudulla, jonka ohjelmien laatimisessa myös valtio on ollut mukana yhtenä osapuolena. Kunnat eivät ole toistaiseksi perustaneet yhtäkään seudullista vuokrataloyhtiötä, vaan joka kunnalla on omansa. Kuntien välistä yhteistyötä on kuitenkin toteutettu valtakunnallisen kuntien omistaman Kunta-asunnot Oy:n kautta. Kunnilla ei ole yhtäkään yhteistä asuntotoimen viranhaltijaa, vaikka tähän olisi tarvetta. On tunnistettavissa kaksi selvää tekijää, jotka vaikeuttavat seudullista yhteistyötä asuntoasioissa. Ensinnäkin kunnat kilpailevat asukkaista. Muutamassa kaupunkiseutusuunnitelmassa tämä todetaan suoraan ja muissakin se on nähtävissä taustalla vaikuttavana tekijänä. 11

12 Kilpailu asukkaista liittyy seudullisen vuokrataloyhtiön perustamiseen. Kunnat näyttävät pelkäävän, että seudullisessa vuokrataloyhtiössä asukkaiden valinta ei enää ole yksittäisen kunnan hallinnassa ja että kunta joutuisi kantamaan muita suurempaa sosiaalista vastuuta yhteisen yhtiön asukkaista. Toinen syy yhteistyön vähäisyyteen on monitahoisempi. Monessa kunnassa kunnan asuntopolitiikka on ymmärretty lähinnä vain uustuotantoon sekä valtion asuntorahoitukseen kytkeytyviksi toimiksi ja tehtäviksi. Kasvuseutujen ulkopuolella asuntojen uustuotanto ja erityisesti valtion rahoittama tuotanto on kuitenkin vähäistä ja kunnat ovat supistaneet tuntuvasti asuntotoimen organisaatiotaan. On ymmärrettävää, että tällainen toimintailmasto ei ole paras mahdollinen lähtökohta kuntien yhteistyölle. Liikenne Kaupunkiseuduilla on useita vuosia, jopa vuosikymmeniä tehty liikennejärjestelmätyötä. Sitä ei ole lain tasolla säännelty, mutta liikenne- ja viestintäministeriö on ohjeistanut suunnitelmien laatimista prosessikuvauksella ja edistänyt toteuttamista aiesopimusmenettelyllä. Eri sidosryhmien yhteistyönä on kehitetty liikennejärjestelmäosaamisen jatkokoulutusta, josta toinen koulutusohjelma on parhaillaan käynnissä. Seuduilla työn tuloksina on syntynyt eritasoisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia, joissa seuduittain vaihtelevasti on tarkasteltu liikkumis- ja kuljetustarpeita, eri liikennemuotoja ja niiden tarvitsemia investointeja. Suunnitelmista on tehty hankkeiden toteuttajien välillä aiesopimuksia, joilla on pyritty ajoittamaan ja konkretisoimaan eri osapuolten lähivuosien panostukset liikennehankkeisiin. Useilla seuduilla on tehty myös erilliset joukkoliikenteen suunnitelmat tai on asetettu ainakin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on ollut hyvä työväline ja aiesopimuksien avulla on päästy eteenpäin liikenteen ja liikennehankkeiden toteutuksen yhteistyössä. Liikennejärjestelmätyöhön on havaittu liittyvän monilla seuduilla myös seuraavia puutteita, joita puitelain edellyttämillä kaupunkiseutusuunnitelmilla on tarpeen korjata: Liikennejärjestelmätyössä maankäytön suunnittelu on usein passiivisessa roolissa ja annettuna lähtötietona. Liikennejärjestelmäsuunnitelma pyrkii vastaamaan maankäytön tarpeisiin, mutta se ei ohjaa maankäytön suunnittelua ja syntyviä liikennetarpeita kestävään suuntaan. Maankäytön ja liikennesuunnittelun väliltä puuttuu optimoiva vuorovaikutusprosessi, jossa maankäytön liikenteelliset vaikutukset vaikuttaisivat päätöksenteossa maankäytön toteuttamiseen ja toteuttamisen ajoitukseen. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on usein laadittu vain seudun keskuskaupunkiin tai suppealle alueelle, ei koko työssäkäyntialueelle. Tällöin maankäytön ja liikenteen vuorovaikutus on entistä heikompaa. Suunnitelmat ovat varsinkin alkuvaiheessa käsittäneet vain isojen valtakunnallisten liikennehankkeiden ajoitusta ja rahoituksen järjestelemistä. Vähitellen mukaan on tullut myös seudun sisäisiä kaupunkiliikenteen tavoitteita ja -ratkaisuja sekä joukkoliikenteen ja pyöräilyn hankkeita. Aiesopimuksien tarkoituksena on ollut tuoda koordinointia ja realistisuutta liikennehankkeiden toteuttamisen ajoitukseen. Joillakin seuduilla aiesopimuksiin on kuitenkin ladattu niin paljon hankkeita, ettei eri osapuolilla ole minkäänlaisia mahdollisuuksia toteuttaa niitä esitetyssä aikataulussa. Tämä voi vääristää erityisesti kasvavilla alueilla maankäytön kehittämisen vaikutuksia. Myös joukkoliikenteen suunnitelmat on usein laadittu työssäkäyntialuetta suppeammalle alueelle. Niiden lähtökohtana on olemassa oleva maankäyttö ja liikennepalvelut, joiden vuorovaikutteinen suunnittelu ja toteuttaminen on ollut puutteellista kuntien ja liikennelupien hallinnollisten rajojen vuoksi. Ilmastonmuutos ja liikenteen vaikutukset siihen ovat viime aikoina korostuneet. Aiemmin laadituissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa eivät ilmastokysymykset ole olleet vielä kovin merkittävänä tekijänä esillä. 12

13 Palvelut Kuntarajat ylittävä palvelujen käyttö on kuntalaisille jo nyt pääsääntöisesti vapaata kulttuurija liikuntapalveluissa sekä opetuspalveluissa perusopetusta lukuun ottamatta. Perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja perusopetuksen palvelujen käyttö kuntarajojen yli ei sen sijaan ole vapaata, vaan perustuu kuntien välisiin sopimuksiin. Näiden palvelujen rajat ylittävät käyttömahdollisuudet ovat melko vähäisiä. Ne perustuvat useimmiten yksittäisiin kuntien välisiin sopimuksiin ja laajat, useita kuntia käsittävät sopimukset ovat harvinaisempia. Kunnat ovat nähneet palvelujen rajat ylittävässä käytössä keskeisenä ongelmana kustannustenjaon kuntien välillä. Vapaasti hakeuduttavissa palveluissa palvelun sijaintikunta, usein keskuskaupunki, kantaa päävastuun palvelun järjestämisestä koituvista kustannuksista, vaikka naapurikuntien asukkaat käyttäisivät palvelua runsaastikin. Kustannustenjakoon liittyvät asiat hankaloittavat myös kuntien välistä sopimista perusopetuksen ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen palvelujen käytöstä, mikäli palvelujen sisältöä ja tuottamiskustannuksia ei ole selvitetty. Jos riittävää yhteistyötahtoa on, ovat kustannustenjakoon liittyvät ongelmat kuitenkin ratkaistavissa. Myös tietojärjestelmien yhteensopimattomuus vaikeuttaa palvelujen yhteiskäyttöä. Jos potilas- ja asiakastietoja ei pystytä siirtämään kuntien välillä yhteensopimattomien tietojärjestelmien vuoksi, ei palvelujen käyttökään ole mahdollista. Oman haasteensa tuo lisäksi palvelujen tuottaminen ja järjestäminen molemmilla kotimaisilla kielillä. Kuntien välisiin sopimuksiin perustuvan palvelujen rajat ylittävän käytön hallinta on vaikeaa, kun eri palveluista solmitaan eri yhteistyösopimuksia ja sopimuksissa mukana olevien kuntien kokoonpanot vaihtelevat. 2.2 Kaupunkiseutusuunnitelmien hyvät tulokset ja puutteet Suunnitelmissa on yleensä tunnistettu maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen sekä yhdyskuntarakenteen hallinnan tarve. Myös suunnitteluvälineitä yhteistyön ja yhteensovittamisen toteuttamiseksi on esitetty. Asumisen yhteys maankäyttöön ja liikenteeseen on jäänyt suunnitelmissa vähemmälle, samoin palvelujen kuntarajat ylittävän käytön tarkastelu. Suunnitelmien toteuttamiseksi esitetyt suunnittelu- ja päätöksentekovälineet ja toteuttamisohjelmat pohjautuvat usein kuntakohtaiseen tarkasteluun seutukohtaisen sijasta tai ne ovat sektorikohtaisia, mikä heikentää yhteensovittamisen toteutumisen mahdollisuuksia ja suunnitelmien toteuttamiseen sitoutumista. Muutamissa suunnitelmissa on kuitenkin jo esitetty hyvät keinot ja mahdollisuudet maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiselle ja vuorovaikutteiselle suunnittelulle. Maankäyttö Yhteistyö vaatii harjoittelua ja kokemusta. Joillakin seuduilla on jo pitkä kokemus maankäytön yhteistyöstä, mikä näkyy suunnitelmissa kokonaisuuden parempana hallintana. Nämä seudut ovat tunnistaneet myös suunnitelmien toteuttamiseen liittyvät epävarmuustekijät ja pyrkineet löytämään keinoja kuntien sitouttamiseen yhteisiin tavoitteisiin. Tällaisia seutuja ovat esimerkiksi Oulu, Joensuu ja Lahti. Yhteistyötä vähemmän tehneet seudut eivät ole päässeet suunnitelmissaan yhtä pitkälle ja suunnitelmia leimaa keskeneräisyys tai liiallinen yleispiirteisyys. Useimmiten muun muassa maankäytön yhteistyö näyttää päättyvän maankäytön suunnitelman laadintaan eikä yhteisestä toteuttamisen ohjelmoinnista ole sovittu. Yhteinen seudullinen maankäytön suunnitelma on välttämätön yhdyskuntarakenteen ohjaamisessa ja hallinnassa. Tällainen suunnitelma voi olla yleiskaava tai esimerkiksi rakennemalli. Yleiskaava ja rakennemalli kertovat seudun kuntien yhteisen näkemyksen alueensa kehittämisestä tarkemman suunnittelun pohjaksi. Oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaa laissa säädetyllä tavalla asemakaavoitusta ja lupaharkintaa. Sekä yleiskaavassa että rakennemallissa otetaan kantaa alueiden sijoittumiseen ja yleensä myös mitoitukseen sekä liikenneverkkoon. Palveluverkon tarkastelu on myös useimmiten mukana ainakin yleispiirteisellä tasolla. Toimiakseen aktiivisena 13

14 ohjausvälineenä sekä yleiskaava että rakennemalli edellyttävät seudun kuntien sitoutumista sen suunnitelmalliseen toteuttamiseen. Tässä olennaista on eri alueiden toteuttamisjärjestyksestä ja -aikataulusta sopiminen. Pääosa seuduista on esittänyt yhteistyön tiivistämistä maankäytön ohjauksessa voidakseen aiempaa paremmin hallita yhdyskuntarakenteensa kehittymistä. Useimmiten ohjausvälineeksi on esitetty rakennemallin laatimista, mikä oli odotettavaa. Rakennemallin avulla voidaan tarkastella rakenteen kehittämisvaihtoehtoja, arvioida niiden vaikutuksia ja tehdä yhteisiä poliittisia linjauksia yleiskaavatyötä vähemmillä resursseilla ja joutuisammin. Myöhemmin yhteistyön syventyessä voidaan rakennemallin pohjalta edetä yleiskaavalliseen yhteistyöhön. Vain harvoilla seuduilla on päädytty yhteisen seutua koskevan yleiskaavan laatimiseen. Yleisemmin on sen sijaan esitetty yleiskaavallista yhteistyötä kuntien raja-alueita koskien. Rakennemallia voidaan käyttää myös maakuntakaavoituksen tukena. Lahden seudulla aiotaan vahvistaa maakuntakaavan asemaa ohjausvälineenä kehittämällä kuntien osallistumista kaavan laadintaan. Asunto- ja työpaikka-alueiden toteuttamisjärjestystä ja -ajoitusta koskevia yhteisiä toteuttamisohjelmia esitetään laadittavaksi vain joillakin seuduilla. Syitä tähän on useita. Jos seudulla ei ole päästy keskinäisen kilpailun yli siinä määrin, että pystyttäisiin asettamaan yhteiset asuntopoliittiset tavoitteet, ei toteuttamisohjelman laatimisellekaan ole edellytyksiä. Myös kuntien erilainen maapolitiikka vaikeuttaa yhteisen toteuttamisohjelman laatimista. Jos osalla kuntia ei ole lainkaan tai hyvin vähän omaa maanomistusta, on sitovien toteuttamisohjelmien laadinta kunnan sisälläkin vaikeaa. Yhteisten maapoliittisten tavoitteiden tärkeydestä huolimatta vain harvoilla seuduilla ongelma on nostettu esiin ja pyritty löytämään siihen ratkaisuja. Hajarakentamisen seudullinen ohjaus on nostettu esiin vain harvoissa suunnitelmissa. Joillakin seuduilla aiotaan laatia yhteiset pelisäännöt hajarakentamisen ohjaamiseen tai hajarakentamisen strategia. Joissakin rakennemalleissa aiotaan ottaa kantaa myös hajarakentamiseen. Hajarakentamista pyritään ohjaamaan myös yleiskaavalla. Hajarakentamisen ohjauksesta ja hallinnasta on säädetty laissa joustavin normein. Ohjauksen onnistuminen on kiinni sekä kuntien tahdosta että osaamisesta käyttää ohjausvälineitä. Kuntien erilainen lupapolitiikka, hakemuskohtainen päätöksenteko ja joustavaan kaavalliseen ohjaukseen liittyvät tulkinnat tekevät hajarakentamisen seudullisesta ohjauksesta hankalasti hallittavan kokonaisuuden. Asuminen 14 Kaupunkiseutusuunnitelmien hyvänä puolena voidaan todeta, että lähes jokainen seutu on ottanut esiin asumisen yhteistyön kehittämisen. Kymmenellä seudulla aiotaan ryhtyä laatimaan seudullista asunto-ohjelmaa, asuntostrategiaa tai rakennemallia, jossa asuminen on yhtenä osaalueena. Muilla seuduilla asuminen on käsitetty osana maankäytön yhteistyötä. Muutamilla seuduilla asumisen yhteistyöhön ei esitetä lainkaan välineitä. Asumisen seudullista kehittämistä on yleensä käsitelty suunnitelmissa vähemmän kuin maankäytön ja liikenteen yhteistyön kehittämistä. Tosin on muistettava, että suunnitelmat ovat vasta alustavia suunnitelmia siitä, mitä seudut aikovat tehdä. Koska asumisen yhteistyö on tähän asti ollut vähäistä, ei kunnilla ole oikeastaan valmiiksi jäsenneltyä muotoa yhteistyölle. Yhteistyön edetessä sen muodot toivottavasti monipuolistuvat. Joidenkin kaupunkiseutujen suunnitelmissa, kuten Helsingin seudulla, asumisen yhteistyö on jo monipuolista. Asunto-ohjelmassa on selkeät tuotantotavoitteet asuntorakentamiselle ja erityisesti valtion tukemalle vuokra-asuntotuotannolle. Joensuun seudulla on myös esitetty yksilöityjä toimia asumisen yhteistyön kehittämiseksi. Seudulle laaditaan asumisstrategia ja erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi luodaan yhteistyöelin. Strategian erityisenä ansiona voidaan pitää sitä, että siinä on esitetty myös olemassa olevaan asuntokantaan kohdistuvia toimia: vuokra-asuntojen hakuun luodaan yhteinen järjestelmä ja seudullinen korjausneuvontapalvelu käynnistetään uudelleen. Myös Lahden seudulla asumista on käsitelty monipuolisesti. Seudulliseen asuntostrategiaan on tarkoitus sisällyttää asumisen tuotantotavoitteet, sosiaalisen asumisen tuotantotavoitteet, erityisryhmien asumisen tavoitteet ja asumisen käytön ja korjaustarpeen arviointi. Lisäksi aiotaan selvittää kuntien vuokrataloyhtiöiden yhteistyön kehittämistä. Tampereen seudulla on kerätty seudullista tietoaineistoa asumisen yhteistyön kehittämisek-

15 si. Tämän lisäksi seudullisessa asunto-ohjelmassa tullaan esittämään kunnittaiset ja asuntotyypittäiset tuotantotavoitteet. Ohjelmassa käsitellään myös erityisryhmien asumista. Tampereen, samoin kuin eräiden muiden seutujen, asunto-ohjelmissa tai strategioissa lähdetään kunnittaisista suunnitelmista tai tavoitteista. Seudullista ohjelmaa laadittaessa on kuitenkin huomattava, että se ei voi olla kuntakohtaisten ohjelmien summa. Näitä voidaan kyllä käyttää lähtökohtana ja päätyä niiden kautta seudulliseen näkemykseen, joka ei ole ristiriidassa kuntakohtaisten tavoitteiden kanssa. Liikenne Kaikissa kaupunkiseutusuunnitelmissa on esitetty jo aiemmin laaditun liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkistamista tai laajentamista koko seutua koskevaksi. Vain muutamilla seuduilla, muun muassa Oulun ja Tampereen seuduilla, on maankäytön ja liikenteen vuorovaikutteisuus otettu selkeästi osaksi maankäytön suunnitteluprosessia. Joukkoliikenteen seudullisen suunnittelun ja toteutusmallien tarve ja yhteys maankäyttöön on kyllä yleensä tunnistettu. Lähes kaikki seudut ovat ilmoittautuneet liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämään joukkoliikennekaupunki-hankkeeseen. Monilla seuduilla liikennejärjestelmäsuunnitelmat näyttävät jatkossakin olevan lähinnä seudun edunvalvontavälineitä isojen valtion hankkeiden toteuttamisen edistämiseksi. Maankäytön ja liikenteen seudulliset tavoitteet ovat monessa suunnitelmassa vielä selkiytymättömät eivätkä tue puitelain tavoitteita. Maankäytön ja liikenteen suunnittelun vuorovaikutteisuus seudullisesti näyttää jäävän toteutumatta monessa suunnitelmassa. Joukkoliikenteen ja maankäytön yhteys on yleensä mainittu, mutta keinoja joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi maankäyttöä ohjaamalla ei ole joko tunnistettu tai niitä ei haluta käyttää. Palvelut Kaupunkiseutusuunnitelmien arvioinnissa on keskitytty perusopetuksen, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelujen kuntarajat ylittävän käytön arviointiin, sillä näiden palvelujen käyttö rajojen yli ei ole vapaata, vaan edellyttää kuntien välisiä sopimuksia. Tarkastelun ulkopuolelle on siten jätetty sellaiset palvelut, joita kuntalaiset voivat jo nykyisin käyttää vapaasti. Lisäksi tarkastelun ulkopuolelle on jätetty sellainen rajat ylittävä palvelujen käyttö, jossa yksi kunta järjestää palvelun muille sopimuskunnille. Koska palvelu on saatavissa vain yhdestä kunnasta, eivät kuntalaisen valintamahdollisuudet parane sen suhteen, mistä kunnasta hän voi hakea tarvitsemansa palvelun. Kuntarajat ylittävän palvelujen käytön käsittely kaupunkiseutusuunnitelmissa on osoittautunut vaikeaksi. Useissa suunnitelmissa on tarkasteltu ennen muuta palveluihin liittyvän hallinnollisen yhteistyön kehittämistä. Sen sijaan kehittämistarpeita, jotka koskevat kuntalaisten mahdollisuuksia käyttää palveluja kuntarajoista riippumatta, on käsitelty suunnitelmissa niukasti. Noin kolmannes seuduista aikoo kuitenkin selvittää, voidaanko perusopetukseen ja/tai päivähoitoon liittyviä palvelujen käyttömahdollisuuksia seudun kuntien välillä, tai ainakin niiden raja-alueilla, lisätä. Useampi seutu, kuten Jyväskylän ja pääkaupunkiseutu, on myös jo käynnistänyt päivähoitopalveluihin liittyvien rajat ylittävien käyttömahdollisuuksien lisäämisen. Määrällisesti valtaosa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista sekä suuri osa molempien sektoreiden erityispalveluista keskittyy kaupunkiseuduille. Monia perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminta-alueita suunnitellaan kaupunkiseuduilla ilman keskuskaupunkia, mikä ei muodosta hyvää pohjaa palvelujen rajat ylittävälle käytölle. Suurella osalla seuduista suunnitellut yhteistoiminta-alueet eivät tue puitelain tavoitetta kuntarajat ylittävän palvelujen käytön parantamisesta. Muutamalla kaupunkiseudulla toteutettavat kuntaliitokset keskuskaupungin ja ympäristökuntien kanssa osaltaan ratkaisevat palvelujen rajat ylittävän käytön ongelmia. Vain Kouvolan ja Kokkolan seuduilla toteutettavat kuntaliitokset kattavat yhtä lukuun ottamatta kaikki työssäkäyntialueen kunnat. Muilla seuduilla, esimerkiksi Hämeenlinnan seudulla, näin ei ole. 15

16 Näillä seuduilla kaupunkiseutusuunnitelmissa ei ole esitetty ratkaisuja kuntarajat ylittävän palvelujen käytön mahdollistamisesta. Palvelujen rajat ylittävässä käytössä on kyse paitsi siitä, miten ja mitä palveluja kuntalainen voi käyttää kuntarajoista riippumatta, myös siitä, miten palvelut seudulla sijoitettaisiin ja järjestettäisiin, jos kuntarajoja ei olisi. Vain harvoissa kaupunkiseutusuunnitelmissa on tarkasteltu tämänkaltaiseen palveluverkon optimointiin liittyviä kysymyksiä. Muutamassa suunnitelmassa esitetään kuntien raja-alueille tulevien uusien palvelujen sijoittamisen tarkastelua kuntarajoista riippumatta. Kuntarajat ylittävän palvelujen käytön yhteys maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun on jäänyt puuttumaan monesta kaupunkiseutusuunnitelmasta. Osin syynä voi olla se, ettei palveluihin liittyviä asioita ole kaikilla seuduilla varsinaisesti käsitelty kaupunkiseutusuunnitelman laadinnan yhteydessä, vaan ainoastaan kuntien selvityksiä ja toimeenpanosuunnitelmia laadittaessa. 2.3 Yhteistyön kehittämistarpeet Kaupunkiseutusuunnitelmat luovat pohjan kuntien yhteistyön sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiselle. Palvelujen käytön tarvetta yli kuntarajojen on vielä tarkistettava, kun toimeenpanosuunnitelmien yhteistoiminta-alueiden ja kuntaliitosten tilanne varmistuu. Edistyneimmillä seuduilla päähuomio voidaan kiinnittää kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamisen varmistamiseen, toteuttamisohjelmiin ja niihin sitoutumiseen. Yhteistyötä vasta aloittelevilla seuduilla on sen sijaan suunnitelman toteuttamisen yhteydessä vielä tarpeen selkeyttää yhteistä seudullista näkemystä elinvoimaisesta seudusta. Samoin tulee ohjata toimenpiteitä aidon seutuyhteistyön ja yhdyskuntarakenteen hallinnan suuntaan. Kaikilla seuduilla on edelleenkin tarpeen kehittää maankäytön, asumisen ja liikenteen vuorovaikutteista suunnittelua ja toteuttamisen ajoitusta. Prosessin edetessä on kaikilla seuduilla tarpeen pitää mielessä myös puitelain tavoitteet ja ohjata toimenpiteitä niiden suuntaan. Hyvästäkin suunnitelmasta voidaan ajautua huonoon toteutukseen tai heikommasta suunnitelmasta oikein hyvään toteutukseen sen mukaan, kuinka hyvin suunnitelmien jatkotyöskentelyssä onnistutaan. Maankäyttö Yhteistyön kehittäminen seuduilla edellyttää kuntien maankäyttöpolitiikan nykyistä parempaa yhtenäistämistä. Yhdyskuntarakenteen hallinta ja palvelujen järkevä järjestäminen edellyttää alueiden suunnitelmallista ja järjestelmällistä toteuttamista. Tämä ei ole mahdollista, jos seudun kunnat eivät käytä lain mahdollistamia maapoliittisia välineitä. Riittävä oma maanomistus kunnissa on järjestelmällisen toteuttamisen ja siihen sitoutumisen edellytys. Yhteinen maankäytön suunnitelma ei vielä aktiivisesti ohjaa mitään. Seuduilla tulee kiinnittää jatkossa erityistä huomiota maankäytön suunnitelmien toteuttamisen ohjelmointiin ja suunnitelmiin sitoutumiseen. Tässä keskeisessä asemassa ovat sekä valittavat välineet että poliittinen tahto. Oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaa maankäyttöä rakennemallia vahvemmin ja se sitoo kaikkia mukana olevia kuntia ja tuleviakin valtuustoja. Myös avoimesti ja vuorovaikutteisesti laadittu rakennemalli voi sitouttaa kunnat noudattamaan yhteisesti asetettuja tavoitteita. Sekä yleiskaavan että rakennemallin kohdalla on kuitenkin tärkeää, että niihin liitetään seudun yhteinen toteuttamisohjelma ja sen seuranta. Toteuttamiseen kuuluu myös kaavallisen ohjaustarpeen arviointi sekä yleiskaavatasolla rakennemallin pohjalta että asemakaavatasolla. Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen tulee saada seuduilla nykyistä paremmin hallintaan. Tämä edellyttää useimmilla seuduilla ensin ongelman laajuuden selvittämistä, yhteisten poliittisten tavoitteiden asettamista ja sopivien ohjausvälineiden, kuten yleiskaavoituksen, käyttöönottoa. 16

17 Asuminen Seudullisen asumisen yhteistyön kehittämiseen vaikuttaa seudun tilanne asuntomarkkinoilla sekä se, onko seutu väestönkehitykseltään kasvava, vakaa vai supistuva. Tämän takia erilaisille seuduille tarvitaan erilailla painotettuja kehittämistoimia. Siksi ei voida ajatella, että olisi annettavissa yksi ja yhtäläinen kaikkialle sovellettavissa oleva ohje tai malli seudullisen asuntopolitiikan kehittämiseksi. Seuraavassa on kuitenkin esitetty eri tekijöitä, joita olisi hyvä ottaa huomioon seudullisessa asumisen kehittämisessä. Kaupunkiseutu on ymmärrettävä yhtenäiseksi asuntomarkkina-, palvelujenkäyttö- ja toiminta-alueeksi, jolla kuntarajat ylittävä liikkuminen ja palvelujen käyttö sujuvat helposti ja aikaa säästäen. Asumisen seudullinen kehittäminen on linkitettävä selkeästi kaupunkiseudun talous-, elinkeino- ja kehitysstrategioihin. Asumisen sijoittuminen tulee myös ymmärtää kiinteäksi osaksi elinkeinopolitiikkaa ja alueen kehittämisen kokonaisuutta. Asumista on ohjattava seudullisesti, ja elinkeinoelämä ja järjestöt kytkettävä mukaan asumisen ja asumispalvelujen suunnitteluun. Asumisen ohjelmoitu seudullinen yhteistyö rakentuu yhteiselle näkemykselle, tavoitteille ja konkreettiselle toimenpideohjelmalle. Seudulle laadittava suunnitelma voi olla nimeltään asunto-ohjelma tai asuntostrategia, tai asumisen seudullinen kehittämissuunnitelma voi olla osa rakennemallia tai -suunnitelmaa, niin kuin eräillä seuduilla on esitetty. Seuraavassa käytetään selvyyden vuoksi ohjelma-nimitystä. Ohjelman sisältö ja tavoitteet painottuvat eri tavoin eri seuduilla. Ohjelmassa olisi oltava tavoitteet asuntojen uustuotannolle, uustuotannon hallintamuotojakaumalle, talotyypeille ja valtion tukemalle tai muulle kohtuuhintaiselle vuokra-asuntotuotannolle. Uustuotannon ohella ohjelmassa on tärkeää käsitellä myös olemassa olevaa asuntokantaa ja keinoja sen kehittämiseksi seudun tarpeiden mukaan. Valtaosa asumisen kehittämistarpeista on tyydytettävä olemassa olevan kannan avulla. Ohjelmatyöhön on hyvä ottaa mukaan myös vaikeasti asutettavat ja yritettävä löytää näiden henkilöiden asumisen järjestämiseksi yhteisvastuulliset ratkaisut. Asunto-oloja kehitettäessä on kiinnitettävä huomiota asukkaiden tarvitsemiin palveluihin, palvelujen saatavuuteen ja niiden kehittämiseen sekä palvelujen yhteiskäyttöön. Seudun kuntien vuokrataloyhtiöiden yhteistyön kehittäminen ja viranhaltijayhteistyön lisääminen olisivat omiaan tukemaan seudullisten asuntopoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Liikenne Suunnitelmia toteutettaessa on tärkeää kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: Seudullisessa palvelujen sijoittamisessa sekä maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa tulee analysoida ja ottaa huomioon sijoittamisvaihtoehtojen vaikutukset liikennemääriin ja liikennejärjestelmän tavoitteisiin. Myös ilmastotavoitteiden täyttäminen edellyttää näitä arviointeja ja niiden huomioon ottamista päätöksenteossa. Liikennejärjestelmäsuunnittelun tulee pohjautua maankäytön suunnitelmiin vuorovaikutteisesti. Maankäytön ja liikenteen toteuttamisen ajoitus on sovitettava yhteen ja aiesopimukset tulee tehdä realistisesti voimavarojen mukaan. Isojen liikennehankkeiden ohella tulee liikennejärjestelmissä tarkastella myös seudun sisäisiä liikennetavoitteita ja kaupunkiliikenteen toimenpiteitä. Seudun joukkoliikenteen tavoitteet liikennejärjestelmän osana on tarpeen määritellä ja hyväksyä. Sen pohjalta laaditaan ja toteutetaan seudullinen joukkoliikennesuunnitelma. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä edistetään kaupunkiseudun tavoitteiden mukaisesti. Joukkoliikenteen tulee palvella kilpailukykyisesti kaupunkirakenteen keskeisiä osia ja sen kehittämisen ajoitus on tarpeen koordinoida etupainotteisesti maankäytön kehittämiseen nähden (esim. uusien alueiden käyttöönottojärjestyksessä korostetaan joukkoliikennepalveluja). 17

18 Palvelut Kuntarajat ylittävät palvelujen käyttömahdollisuudet on selvitettävä seuduilla kaupunkiseutusuunnitelmissa esitettyä laajemmin ja ryhdyttävä selvitysten mukaisiin toimenpiteisiin. Tavoitteena tulee olla kuntalaisten joustava mahdollisuus saada palveluja hallinnollisista rajoista riippumatta. Kaupunkiseutujen kuntaliitoksia toteutettaessa ja yhteistoiminta-alueita perustettaessa on nykyisiä suunnitelmia vahvemmin otettava huomioon kuntalaisten mahdollisuudet käyttää palveluja yli kuntarajojen. Lisäksi palveluverkon optimointiin kaupunkiseuduilla on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Palvelujen kuntarajat ylittävässä käytössä ja uusien palvelujen sijoittamisen suunnittelussa yhdyskuntarakenteellisen näkökulman tulee olla yhtenä keskeisenä lähtökohtana. Palvelujen kuntarajat ylittävää käyttöä ja palvelujen sijoittelua on kehitettävä siten, että niillä luodaan seutua, jossa toteutuu asumisen, työn ja palvelujen toiminnallinen yhteys. Useimmat kaupunkiseudut ovat laajemman alueen vetureita ja tukipilareita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä ja väestön elinolojen turvaamisessa. Siksi on tärkeää, että kaupunkiseutujen palvelurakennetta kehitetään siten, että se muodostaa eheän ja joustavasti toimivan kokonaisuuden. Asukkailla on oltava mahdollisuus saada palveluja toiminnallisen alueen sisällä kuntarajojen sitä estämättä. Kaksikielisillä alueilla on syytä erikseen selvittää ruotsin- ja suomenkielisten palvelujen järjestäminen yli kuntarajojen. 18

19 Kaupunkiseutusuunnitelmien seutukohtaiset arviot Helsingin seutu Seutu ja yhteistyötilanne Kaupunkiseutusuunnitelman laadintaan ovat osallistuneet puitelain velvoittamina Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista koskevan osion laadintaan ovat osallistuneet vapaaehtoisina lisäksi Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Hyvinkää, Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi tekevät keskinäistä kuntajakoselvitystä. Helsingin seudun väestönkasvu on ollut 1,1 prosenttia, pääkaupunkiseudun 0,9 prosenttia vuonna Helsingin työssäkäyntialue on Suomen ainoa metropolialue. Helsingin seudun 14 kunnan osuus Suomen väestöstä on noin neljännes, kansantuotteesta kolmasosa. Metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn ja tasapainoisen kehityksen varmistaminen on tärkeää koko maan kansantalouden suotuisalle kehittymiselle ja hyvinvoinnille. Hallitus on tämän takia käynnistänyt metropolipolitiikan seudun erityiskysymyksiä varten. Metropolipolitiikalla ratkaistaan alueen maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmia, edistetään elinkeinopolitiikan ja kansainvälistymisen toteutusta sekä ehkäistään syrjäytymistä. Valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien kesken vahvistetaan ja laajennetaan aiesopimuskäytäntöä sekä valtion eri hallinnonalojen kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä. Helsingin seudun ytimen muodostavat pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Pääkaupunkiseutu, kuusi Keski-Uudenmaan KUUMA-kuntaa (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) sekä kuntaryhmä neloset (Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää ja Sipoo) ovat käynnistäneet vuonna 2005 sopimusperusteisen yhteistyön muun muassa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä varten. Väestö Väestön osuus koko seudun väestöstä (%) Helsinki ,8 % Espoo ,2 % Vantaa ,7 % Kauniainen ,7 % Hyvinkää ,4 % Järvenpää ,9 % Kerava ,5 % Kirkkonummi ,7 % Mäntsälä ,4 % Nurmijärvi ,9 % Pornainen ,4 % Sipoo ,5 % Tuusula ,7 % Vihti ,1 % Helsingin seutu ,0 % Taulukko 1. Helsingin seudun kuntien väestö. Lähde: Tilastokeskus. Arvio Työssäkäyntialue on merkittävästi kaupunkiseutusuunnitelma-alueeseen kuuluvia Helsingin seudun 14 kuntaa laajempi. Taajama-alue jatkuu seudulla lähes yhtäjaksoisena yli kuntarajojen. Myönteistä on, että maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta kaupunkiseutusuunnitelmassa ovat mukana kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa, vaikka lakisääteinen velvoite koski vain pääkaupunkiseudun kuntia. Yhdyskuntarakenteen ohjaamisen tarve koko Helsingin seudulla on ilmeinen. 19

20 Janakkala Jokioinen Renko Ypäjä Kärkölä Tammela 16% Orimattila Hausjärvi Artjärvi l Riihimäki 17% Loppi 21% Mäntsälä Pukkila Somero Myrskylä Lapinjärvi Karkkila 26% Hyvinkää 16% joki 29% 10% 21% Askola 21% Liljendal 26% Ruots 14% ertteli Kiikala Nurmijärvi Järvenpää Pornainen Nummi-Pusula Pernaja Tuusula 46% 40% Suomusjärvi 52% Porvoo 50% 44% Vihti Kerava Loviisa uurla 15% Sammatti 52% 23% Sipoo 15% 22% 52% Vantaa Karjalohja 94% Kisko Lohja 14% 44% Kauniainen Helsinki 10% Siuntio Espoo 95% 95% Pohja Karjaa Kirkkonummi 11% 33% Inkoo 58% Kaupunkiseudun keskustaajama Kaupunkiseudun lähitaajama Yli 5000 as. taajama as. taajama Alle 1000 as. taajama Puitelaissa mainitut kunnat ja yhteistyökunnat PKS työssäkäyntialue, vähintään 10% Copyright YKR / SYKE 2008, TK, digiroad, maanmittauslaitos lupa nro 7 / MYY / 08 Kuva 2. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen taajamat kokoluokittain vuonna 2005 sekä puitelaissa mainitut kunnat ja muut yhteistyökunnat. Kartassa on esitetty myös keskuskunnassa työssäkäyvien prosenttiosuus kunnan työllisistä vuonna Työssäkäyntialueeseen kuulumisen kriteerinä on vähintään 10 %:n työssäkäynti keskuskuntaan. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella keskuskuntaan lasketaan kuuluviksi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit. Lähde: SYKE /YKR, Tilastokeskus. 20 Seudun kunnat aikovat laatia joulukuussa 2007 ratkenneen Greater Helsinki Vision ideakilpailun tulosten pohjalta yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisen vision, josta edetään yhteiseen MAL-strategiaan. Jo ennen vision ja strategian valmistelun aloittamista laaditaan vuoden 2008 alkuun mennessä seudun yhteinen maankäytön ja asumisen toteutusohjelma MA-ohjelmaan sisältyy asuntotuotannon sijoitus (asuinalueet ja niiden asuntotuotannon rakenne) sekä ajoitus. MA-ohjelman heikkoutena on, ettei se perustu riittävästi kuntien yhteisiin tavoitteisiin, sillä toteutusohjelma kootaan kuntien omista lähtökohta-aineistoista. Toteutusohjelma ei myöskään sisällä varsinaista maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista, sillä PLJ 2007 ja Kehyli otetaan ohjelmaan mukaan sellaisinaan. Ohjelman laadinnan aikataulu on ollut tiukka, jatkossa MAL-strategian laadinnan yhteydessä edellytykset yhteensovittamiseen voivat olla paremmat. Haasteena on, miten maapoliittisilta tavoitteiltaan ja toimintatavoiltaan erilaiset kunnat pystyvät ohjaamaan sekä asemakaavoitettujen taajamien, kylämäisten alueiden että hajarakentamisen sijoittumista seudulla. Hajarakentamisen hallintaa ei ole käsitelty erikseen suunnitelmassa, eikä siihen esitetä erityisiä välineitä. Maakuntakaavoitusta ei ole kaupunkiseutusuunnitelmassa nostettu esiin seudun maankäytön yhteistyön välineenä. Asumisen yhteistyö on vahvasti esillä kaupunkiseutusuunnitelmassa. Yhteistyön tavoitteet ja keinot on esitetty konkreettisesti. Kaupunkiseutusuunnitelmassa esitettynä tavoitteena on, että uustuotannosta olisi valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa 20 prosenttia ja että vuosina seudulla rakennettaisiin vuosittain asuntoa. Myöhemmin tavoitteeksi on tarkentunut vuosittaiset asuntoa. Pääkaupunkiseudun kuntien välinen vuokra-asuntoyhteistyö on edennyt varsin hitaasti. Asumisen yhteistyön ongelmia, erityisesti asumisen hintatason kohtuullistamista, ei pystytä ratkaisemaan yksinomaan seudun omin voimin. Tarvitaan myös valtion toimia. Tältä osin allekirjoitettu Helsingin seudun ja valtion aiesopimus antaa hyvän pohjan. Se tarjoaa kunnille myös nykyistä laajemmat keinot hajarakentamisen hallintaan. Myönteistä on, että osana MAL-strategiatyötä aiotaan laatia koko seudun laajuinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Lisäksi ehdotetaan pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoimintojen yhdistämistä perustamalla yhteinen Helsingin seudun joukkoliiken-

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi - terveiset Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Porin seuduille Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus Tampereella 11.4.2008 Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS UHKA VAI MAHDOLLISUUS? HANKEKOKKARIT. Jutta Urpilainen, kansanedustaja 6.11.2006

KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS UHKA VAI MAHDOLLISUUS? HANKEKOKKARIT. Jutta Urpilainen, kansanedustaja 6.11.2006 KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS UHKA VAI MAHDOLLISUUS? HANKEKOKKARIT Jutta Urpilainen, kansanedustaja 6.11.2006 65+vuotiaiden osuus väestöstä 2003 ja 2030 Yli 65-vuotiaiden osuus (%) kunnittain koko väestöstä

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30-

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Pendelöivien osuus työllisistä 1960-2005* 1960 1970 1975 1980 1985 10,3 17,9 19,8 23,2

Lisätiedot

Eurovaalit 2009. haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja.

Eurovaalit 2009. haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja. www.lehtiyhtyma.fi Eurovaalit 2009 Olet europarlamenttiehdokas, haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja. Suomen Lehtiyhtymän KasvuSuomi-paketti

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyö uudella valtuustokaudella. 20.1.2009 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

Pääkaupunkiseudun yhteistyö uudella valtuustokaudella. 20.1.2009 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Pääkaupunkiseudun yhteistyö uudella valtuustokaudella 20.1.2009 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen K A U P U N K I E N T O I M I N T A Tasot Sisältö Ohjaus Kaupunkikonsernin palvelutoimintamalli Asiakkaat:

Lisätiedot

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Marja-Leena Ikonen 5/2007 Virpi Tiitinen 5.4.2007 Väestö- ja asuntomarkkinatietoja 2006 Valtion asuntorahasto tekee kerran vuodessa asuntomarkkinakyselyn

Lisätiedot

Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli. Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli. Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja

Lisätiedot

Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima

Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 13.10.2011, Hattula Timo Aro 2011 Timo Aro 2011 Timo Aro 2011 877 226 muuttoa

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 3269 Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2011 Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

IV valtakunnallinen kansanterveyspäivä Helsinki 31.3.2008

IV valtakunnallinen kansanterveyspäivä Helsinki 31.3.2008 Terveyden edistäminen kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa IV valtakunnallinen kansanterveyspäivä Helsinki 31.3.28 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Hallintoylilääkäri Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohdat

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008 Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen 13.3.2008 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MOR-Y01 Hyvinkää 001, 012, 017, 019, 021 5 96 Karjalohja 005 1 11 Karkkila 014, 015, 016, 020 4 119 Mäntsälä 012, 023, 024, 026 4 259 Nummi-Pusula

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys. Elinvoima ja kilpailukyky

Porin seudun kuntarakenneselvitys. Elinvoima ja kilpailukyky Porin seudun kuntarakenneselvitys Elinvoima ja kilpailukyky Poliittisen ohjausryhmän kokous 18.10.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Johtava konsultti Jarkko Majava FCG Konsultointi Oy 23.10.2013 Page

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

ARTTU2: Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014-2018

ARTTU2: Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014-2018 ARTTU2: Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014-2018 ARTTU STARTTI-seminaari 9.12.2014 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö ARTTU2 ohjelmapäällikkö Kuntakehitys,

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1152. Valtioneuvoston asetus. valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 1152. Valtioneuvoston asetus. valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2009 N:o 1152 1155 SISÄLLYS N:o Sivu 1152 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvostonasetuksenmuuttamisesta...

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla

Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Tampere 30.11.2011 Jukka Weisell Oulun seudun

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2012

Eläkkeelle numeroina 2012 Eläkkeelle numeroina 2012 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti 11.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen, Rolf Paqvalin, Kirsi

Lisätiedot

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012 Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä

Lisätiedot

Kaupunkiseutusuunnitelma Kunnanhallitus 20.8.2007

Kaupunkiseutusuunnitelma Kunnanhallitus 20.8.2007 1/5 Kaupunkiseutusuunnitelma Kunnanhallitus 20.8.2007 Kunnan nimi Oulun kaupunki Perustiedot suunnitelmasta 1) Suunnitelman laadintaan osallistuneet kunnat Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka,

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Yhteistyöllä eteenpäin seminaari Educassa 28.1.2012. Koulutusjohtaja Heljä Misukka

Yhteistyöllä eteenpäin seminaari Educassa 28.1.2012. Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yhteistyöllä eteenpäin seminaari Educassa 28.1.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Sottunga Brändö Lumparland Kustavi - Gustavs Hailuoto - Karlö Ristijärvi Savukoski Kivijärvi Enonkoski Karjalohja - Karislojo

Lisätiedot

Arvio kaupunkiseutusuunnitelmien toteuttamisen etenemisestä

Arvio kaupunkiseutusuunnitelmien toteuttamisen etenemisestä LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN KUNTALIITTO Arvio kaupunkiseutusuunnitelmien

Lisätiedot

Maaseudun palvelut ja järjestöjen rooli maaseudulla Etelä-Savon maaseutufoorumi Juva 16.9.2008 Ritva Pihlaja YTR kansalaisjärjestöteemaryhmä HY Ruralia-instituutti 300 KM Kuntaliitokset 1.1.2009 Pohjakartta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Turun työttömyysaste oli elokuun lopussa 16,8 %, lisäystä edellisvuodesta 0,7 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 0,9 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015 Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Turussa oli työttömiä työnhakijoita marraskuun lopussa 14696, joista miehiä 8412 ja naisia 6284. Turun työttömyysaste oli

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti Espoon kaupunginvaltuusto 28.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen,

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto/PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille toteutettiin

Lisätiedot

MITÄ TUTKITTUA TIETOA KUNTATUTKIMUSOHJELMA ARTTU2 TULEE TARJOAMAAN KUNTIIN KOHDISTUVISTA UUDISTUKSISTA? Kuntaliitosverkoston seminaari 11.12.

MITÄ TUTKITTUA TIETOA KUNTATUTKIMUSOHJELMA ARTTU2 TULEE TARJOAMAAN KUNTIIN KOHDISTUVISTA UUDISTUKSISTA? Kuntaliitosverkoston seminaari 11.12. Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014-2018 (ARTTU2) MITÄ TUTKITTUA TIETOA KUNTATUTKIMUSOHJELMA ARTTU2 TULEE TARJOAMAAN KUNTIIN KOHDISTUVISTA UUDISTUKSISTA? Kuntaliitosverkoston

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot