Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi

Transkriptio

1 Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi - terveiset Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Porvoon, Hämeenlinnan ja Lahden seuduille Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus Helsingin Messukeskus

2 Arvioinnin lähtökohtia: - Kaupunkiseutujen toimintaedellytysten vahvistaminen edellyttää A. Seudun kuntarakenteen uudistamista / kuntien yhteistyön kehittämistä (sinänsä) B. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttömahdollisuuksien ja saavutettavuuden parantamista toiminnallisella kaupunkiseudulla (sisällöllinen kehittäminen) KUNTARAKENTEEN UUDISTAMINEN / KUNTIEN YHTEISTYÖ + KPS SISÄLTÖ: MAL-yhteensovittaminen KPS SISÄLTÖ: Palvelujen käyttö ja saavutettavuus seudulla 2

3 Arvioinnin lähtökohtia: - Hyvässä kaupunkiseutusuunnitelmassa tarvitaan Kattavaa prosessin yleishahmotusta: ongelmien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, eri osa-alueiden yhteensovittaminen Selkeää suunnitelman toteuttamisen ohjelmointia Prosessin yleishahmotus + Toteuttamisen ohjelmointi 3

4 Yhteistyötä edistäviä / jarruttavia kysymyksiä Kuntien välinen kilpailu, kermankuorinta Sitoutuminen ja luottamuspula Kuntaliitoskysymykset Kuntien kokoero Olevien yhteistyörakenteiden puute Erityisesti päättäjien tasolla yhteistyötä aika vähän muodot puuttuvat 4

5 Arvioita kuntien välisen yhteistyön nykytilasta maankäyttö Seudut ovat yhteistyössään keskenään erilaisissa vaiheissa, myös yhteistyön tarpeet vaihtelevat - kehittämisen tarve kuitenkin olemassa kaikilla seuduilla Maakuntakaavoituksen ja maakunnan liittojen rooli vaihtelee maankäytön yhteistyössä Maankäyttö tärkeä osa kunnallista päätäntävaltaa - kilpailu veronmaksajista ja yrityksistä näkyy Kuntien erilainen maankäyttöpolitiikka ja suhtautuminen hajarakentamiseen vaikeuttaa yhteistyötä Erot kuntien suunnitteluresursseissa merkittäviä - myös ympäristöä koskevan perustiedon laadussa ja tietojärjestelmissä eroja 5

6 asuminen Yhteistyö asuntoasioissa on ollut melko vähäistä ja se on liittynyt lähinnä valtion asuntorahoitukseen ja yhteisen tietopohjan keräämiseen asuntopoliittisiin ohjelmiin liittyvää yhteistyötä viritelty joillakin seuduilla Yhteistyötä vaikeuttaa kilpailu asukkaista yhteisvastuullinen asuntopolitiikka kaupunkiseuduilla vaikea kysymys Asumiseen liittyen tarkastellaan usein pelkästään uustuotantoon ja valtion asuntorahoitukseen liittyviä toimia ja tehtäviä 6

7 liikenne Seutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmilla (LJS) jo pitkä perinne hyvä työväline, jota konkretisoitu hankkeiden toteuttajien välisillä aiesopimuksilla Useilla seuduilla erilliset joukkoliikenteen suunnitelmat Joukkoliikenteen palvelutaso on etenkin reuna-alueilla kuitenkin heikko Kuntien panostukset joukkoliikenteeseen vaihtelevat LJS:ssa maankäytön suunnittelu usein passiivisessa roolissa, optimoiva vuorovaikutusprosessi on puuttunut maankäytön ja liikenteen suunnittelun kytkennät puutteellisia LJS:t eivät useinkaan kata koko työssäkäyntialuetta Aiesopimusten hankkeiden määrä usein epärealistisen laaja ja edunvalvontapainotteinen 7

8 kuntarajat ylittävät palvelut Monien palvelujen käyttö yli kuntarajojen jo nyt vapaata ei-vapaita perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi ja perusopetus Näiden käyttömahdollisuudet ovat melko vähäisiä mutta myös hyviä toimivia malleja on Pääongelma on kustannustenjako kuntien välillä palvelujen sisällöstä ja tuottamiskustannuksista ei riittävästi tietoa Tietojärjestelmien yhteensopimattomuus vaikeuttaa palvelujen yhteiskäyttöä 8

9 Suunnitelmien sisältö ja kehittämistarpeet maankäyttö Yhteistyöperinteen erot näkyvät suunnitelmien sisällössä Yhteistyötä tehneet alueet: huomiota enemmän jo toteuttamiseen ja sitouttamiseen Vähäisen yhteistyöperinteen alueet: jäädään yleispiirteiselle tasolla Pääosa seuduista esittänyt yhteistyön tiivistämistä maankäytön suunnittelussa: rakennemalli tavallisin väline osassa myös kytkentää MRL:n suunnitteluvälineisiin Toteuttamisohjelmia esitetty vain joillakin seuduilla tarvitaan myös maankäyttöpolitiikan yhtenäistämistä ja maapolitiikan tehostamista Hajarakentamisen seudullinen ohjaaminen nostettu esille vain harvoissa suunnitelmissa hajarakentaminen paremmin hallintaan 9

10 asuminen Asumisen seudullista kehittämistä käsitelty vähemmän kuin maankäyttöä ja liikennettä yhteistyön kehittämisen tarve esillä kuitenkin lähes kaikilla seuduilla Joissakin suunnitelmissa avauksia monipuolisen yhteistyön suuntaan Keskeistä asuntopolitiikan linkittäminen seudullisiin talous-, elinkeino- ja muihin strategioihin Tarvitaan seudullista pohdintaa ja sopimista mm. asuntojen uustuotannosta, hallintamuotojakaumasta, talotyypeistä, olevan asuntokannan kehittämisestä ja vaikeasti asutettavista 10

11 liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen, päivittämisen tai laajentamisen tarve tunnistettu kaikissa suunnitelmissa - maankäytön ja liikenteen vuorovaikutus esillä vain muutamilla seuduilla. Edunvalvonta isojen valtion hankkeiden edistämiseksi korostuu Maankäytön liikenteellisten vaikutusten arviointi oleellinen kysymys suunnitteluprosessin aikana valintoja tehtäessä toteuttamisen ajoitus ja aiesopimusten realistisuus tärkeää Isojen liikennehankkeiden ohella tarvitaan myös seudun sisäisten liikennetavoitteiden tarkastelua, erityisesti joukkoliikenteen tavoitteiden / roolin määrittelyä Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 11

12 kuntarajat ylittävät palvelut Suunnitelmissa on tarkasteltu ennen muuta palveluihin liittyvän hallinnollisen yhteistyön kehittämistä saavutettavuuteen ja käyttäjän näkökulmaan kiinnitetty vähemmän huomiota Kolmannes seuduista selvittää perusopetukseen ja/tai päivähoitoon liittyvien käyttömahdollisuuksien lisäämistä Useita yhteistoiminta-alueita suunnitellaan ilman keskuskaupunkia huono pohja käytettävyydelle Tarvitaan seudullisen palveluverkon optimointitarkastelua yhdyskuntarakenteellinen näkökulma yhtenä keskeisenä lähtökohtana 12

13 Metropolialue Padasjoki Sysmä Hartola Asukasluku (17) (18) (20) Heinola Asikkala Hauho Tuulos Hattula Lammi Kalvola Hollola Hämeenlinna Hämeenkoski LahtiNastola Renko Janakkala Kärkölä Hausjärvi Orimattila Riihimäki Artjärvi Loppi Pukkila Myrskylä Hyvinkää Mäntsälä Karkkila Liljendal Askola Nummi-Pusula Järvenpää Pernaja Nurmijärvi Pornainen Vihti Tuusula Suomusjärvi Kerava Porvoo Sammatti Vantaa Sipoo Lohja Karjalohja Kauniainen Helsinki Siuntio Espoo Pohja Karjaa Kirkkonummi Inkoo Tammisaari Hanko 13

14 Asukasluvun muutos Asukasta (15) (25) (15) Metropolialue 14

15 Seutujen erityispiirteitä Helsingin seutu: maamme ainoan metropolialueen ydinseutu, noin neljännes maamme väestöstä, erityismerkitys maamme kansantaloudelle, nopea kasvu, korkeat asumiskustannukset ydinalueella, työvoimapula, joukkoliikenteen merkitys korostuu Länsi-Uudenmaan seutu: monikeskuksisuus ja hajanaisuus seutuna, metropolialueen läheisyys, merkittävä kasvu, kielikysymys Porvoon seutu: metropolialueen läheisyys, merkittävä kasvu, kielikysymys, pieni kaupunkiseutu Hämeenlinnan seutu: metropolialueen läheisyys, merkittävä kuntaliitos, merkittävä kasvu ydinalueella Lahden seutu: metropolialueen läheisyys, merkittävä kasvu ydinalueella, pitkä yhteistyön perinne ydinalueella 15

16 Helsingin kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio + Suunnitelma onnistunut lähes jokaiselta osaalueeltaan + Tavoitteet ja toimenpiteet esitetty konkreettisesti - Yhteisten maapoliittisten tavoitteiden puute - Hajarakentamisen ohjaukseen ei ole esitetty yhteisesti hyväksyttyjä keinoja ja periaatteita 16

17 Länsi-Uudenmaan kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio + Vapaaehtoinen suunnitelma, jolla tietoisesti pyritään asemoitumaan osaksi Helsingin metropolialuetta + Suunnitelmassa esitetään runsaasti erilaisia yhteistyövaihtoehtoja ja muotoja eri osa-alueille - Selkeät valinnat ja toteuttamisohjelmat puuttuvat - Sitoutuminen epävarmaa, ei pysyvää toimielintä, joka vastaisi suunnitelman toteuttamisen organisoinnista ja seurannasta 17

18 Porvoon kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio + Kiinteä yhteistyö seudun kuntien ja maakunnan liiton välillä + Kaupunkiseudun keskustaajama kokonaan yhden kunnan alueella - Seutu ei ehkä muodosta tarkoituksenmukaista suunnittelukokonaisuutta. Yhteistyötarpeita olisi syytä tarkastella enemmän metropolialueeseen kytkeytymisen näkökulmasta - Puitelain tavoitteiden mukainen yhteistyöprosessi ei ole käynnistynyt seudulla toivotulla tavalla 18

19 Hämeenlinnan kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio + Kuntaliitos muuttaa pääosan kuntien välisestä yhteistyöstä yhden kunnan sisäiseksi + Kaupunkiseutusuunnitelman laatimisen yhteydessä tehty laajaa paikkatietopohjaista analyysiä jatkoyhteistyön pohjaksi - Kuntaliitosvalmistelun vuoksi yhteistyön kehittäminen jäänyt vähemmälle huomiolle: Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan yhteistyön kehittäminen jatkossa tärkeää - Asumiseen enemmän huomiota esimerkiksi yhteisen asunto-ohjelman muodossa 19

20 Lahden kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio + Suunnitelmasta näkyy seudun pitkä yhteistyöperinne. Olemassa olevaa yhteistyötä laajennetaan ja syvennetään. + Asumisen yhteistyön kehittämistä käsitelty erityisen monipuolisesti - Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen edellyttää yhteisiä toteuttamisohjelmia - Hajarakentamisen hallinta selkeämmin esille 20

21 Suunnitelmien ranking-listaus: periaatteet Ranking-listauksen tavoitteena on seuduilla käynnistyneen prosessin jatkaminen ja syventäminen Tarkoitettu työkaluksi yhteistyön onnistumisen kannalta keskeisten kysymysten käsittelyyn 5 sisällöllistä osa-aluetta Lisäksi myös kuntaliitoksista on voinut saada pisteitä Mahdollinen maksimipistemäärä = 44, minimi = 0 (kuntaliitokset mukaan luettuna 48 / 0) 21

22 Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden järjestämisen yhteensovittaminen 3 alakohtaa / painotus 2 / maksimipisteet 12 Yhteisvastuullisuus asuntopolitiikassa 3 alakohtaa / painotus 2 / maksimipisteet 12 Palveluiden rajat ylittävän käytön lisääminen 3 alakohtaa / maksimipisteet 6 Kaupunkiseutusuunnitelman toteuttaminen ja sitoutuneisuus yhteistyöhön 5 alakohtaa / maksimipisteet 10 Ohjausvälineet 4 alakohtaa / maksimipisteet 4 PISTEET YHTEENSÄ Pisteet Painotetut pisteet Kuntaliitokset 1 alakohta / maksimipisteet 4 PISTEET YHTEENSÄ KUNTALIITOKSET MUKAAN LUETTUINA

23 Ranking-listaus: periaatteet, jatkoa Suunnitelmien keskinäinen vertailu edellyttää monien eri tekijöiden huomioonottamista: lähtökohdat, tarpeet ja yhteistyön vaihe ovat erilaisia eroa on seutujen koossa, sijainnissa ja kasvupaineissa ranking-listauksessa jo tehty yhteistyö lasketaan osaksi suunnitelmaa Eri osa-alueilla on erilainen merkitys kokonaisuuden kannalta onnistumisen kynnyskysymyksiä painotetaan. Näitä ovat etenkin seudun toiminnallisen kokonaisuuden ja kuntien välisen kilpailun hallinta MALP-yhteensovittamista ja yhteisvastuullisuutta asuntopolitiikassa painotettu rankingissa 23

24 Ranking-listaus: periaatteet, jatkoa 2 Palveluiden rajat ylittävän käytön mahdollistamiseen panostettu suunnitelmissa keskimäärin vähän. Osa-alueena kuitenkin keskeinen ja seudut erottuvat siinä toisistaan: ranking-listaukseen otettu mukaan, mutta painoarvoa ei ole korotettu Toteuttaminen ja sitoutuneisuus ovat keskeisiä asioita, ja mukana rankingissa, mutta toisaalta niistä saatavilla olevan tiedon epävarmuuden takia osaalueen painoarvoa ei ole korotettu Ranking on pyritty rakentamaan läpinäkyväksi siitä voi ymmärtää kunkin seudun sijoittumiseen vertailussa vaikuttaneet tekijät 24

25 Ranking-listaus: osa-alueet Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen (MALP) järjestämisen yhteensovittaminen - MALP-suunnittelu sovitettu yhteen - MAL(P)-toteuttamisen ajoitus sovitettu yhteen - yhteiset linjaukset maapolitiikalle tavoitteena Yhteisvastuullisuus asuntopolitiikassa - uustuotannosta ja sen hallintamuotojakaumasta aiotaan sopia (lähtökohtana seudullinen näkökulma) - olemassa olevan asuntokannan ja sen käytön kehittäminen otettu huomioon - ikääntyminen ja vaikeasti asutettavat otettu huomioon Palvelujen rajat ylittävän käytön lisääminen - kuntalaisten arjen ja palvelujen saatavuuden huomioon ottaminen sekä yhteistoiminta-alueiden muodostaminen - palveluverkon optimointi tavoitteena - palveluiden kuntarajat ylittävän käytön konkreettisia toteuttamisen edellytyksiä kehitetään 25

26 Ranking-listaus: osa-alueet, jatkoa Kaupunkiseutusuunnitelman toteuttaminen ja sitoutuneisuus yhteistyöhön - suunnitelman mukaiset toimenpiteet on ajoitettu - tuleva yhteistyö on organisoitu ja seudullinen päätöksenteko on järjestetty - yhteistyön seuranta ja resurssointi on mietitty - suunnitelma on yhtä aikaa innovatiivinen ja realistinen - seudulla on jo aiemmin tehty MAL(P)-yhteistyötä ja muuta seudullista yhteistyötä Ohjausvälineet - maankäytön ohjaaminen - asumisen toimenpideohjelma - liikennejärjestelmäsuunnitelma ja aiesopimus - joukkoliikenteen järjestäminen Kuntaliitokset - kuntaliitokset tukevat MALP-yhteistyötä 26

27 Ranking-lista KPS-pisteet ja kuntaliitospisteet Väestö yli KPS-pisteet Kuntaliitospisteet yhteensä Helsingin seutu Väestö Tampereen seutu Lahden seutu Oulun seutu Turun seutu Väestö alle Joensuun seutu Jyväskylän seutu Kouvolan seutu Kuopion seutu Hämeenlinnan seutu Lappeenrannan seutu Länsi-Uusimaa Kokkolan seutu Seinäjoen seutu Kotkan seutu Mikkelin seutu Porvoon seutu Vaasan seutu