Uudenkaarlepyyn kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma

Transkriptio

1 Uudenkaarlepyyn kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä Visio Tukea edellytyksiä muutoksiin elinkeinoaloilla muuttuvassa maailmassa, ottaen huomioon pysyvä kehitys. 1.2 Toimintaidea Että Uudenkaarlepyyn kaupunki yhdessä elinkeinoelämän edustajien kanssa analysoi, kehittää eteenpäin ja sopii miten pysyvää kehitystä voi edistää. 1.3 Toimintaidean toteuttaminen Keskeisenä tavoitteena on luoda kunnassa suotuisat edellytykset yritystoiminnalle ja yritysten muutostarpeisiin. - edistää paikkakunnan yritystoimintaa ja uusien yritysten perustamista. - edistää avointa ja luottamuksellista yhteistyötä yritystoimialan ja kunnan välillä. - kohdella kaikkia yrityksiä niin tasa-arvoisesti kuin mahdollista - järjestää kuntalaisille hyvät peruspalvelut ja mahdollisuudet monipuoliseen toimintaan - paneutua yritysten myötä- ja vastoinkäymisiin 2. Kuvaus nykytilanteesta 2.1 Elinkeino- ja väestönrakenne Elinkeinorakenne on läpikäynyt hyvin voimakkaita muutoksia Uudessakaarlepyyssä viimeisten vuosikymmenten aikana. Peruselinkeinojen osuus laskettu työpaikkoina on laskenut yli puolella. Kuitenkin työpaikkojen määrä on lisääntynyt koska teollisuustyöpaikkojen määrä on enemmän kuin kaksinkertaistunut samalla kuin palvelusektori on kasvanut voimakkaasti. Peruselinkeinot on lisäksi viime vuosina enemmän saanut piirteen teollisesta valmistuksesta ja palvelujen ostosta. Peruselinkeinojen tuotantomäärä on korkeammalla tasolla kuin aikaisemmin ja ulkopuolisten ostopalvelujen määrä tulee lisääntymään vaikka työntekijöitten määrä tällä alalla jatkuvasti tulee laskemaan. Työpaikkojen lisäys teollisuuden alalla ei tule olemaan samaa tahtia tästä eteenpäin koska työvoiman saamisesta näyttää tulevan ilmeinen ongelma Teollisuuden työpaikkojen määrän lisäys ei tule olemaan samaa tahtia vastedes, koska työvoiman saanti tulee ilmeiseksi ongelmaksi. Uusia työpaikkoja löytyy yhä useammin palveluelinkeinon alalla ja niitten osuutta on lisättävä Uudessakaarlepyyssä.

2 Uusikaarlepyy on tämän seudun paikkakunta, josta löytyy enemmän työpaikkoja 1990-luvun lopussa kuin vuosikymmenen alussa. Seudun muissa kunnissa on työpaikkojen määrän vähentyminen vaihdellut 4-13 % välillä, kun Uudenkaarlepyyn lisäys on samana ajankohtana noin 2 %. Ammattikoulutuksen panostus tulee yhä tärkeämmäksi työmarkkinoilla jotka läpikäyvät nopeita muutoksia, ja ennuste siitä kuinka työpaikkojen saanti ja kysyntä seudulla kehittyy tulee aina vain tärkeämmäksi. Perustana tulee myös olla ennuste väestönkehityksestä, ja lisääntyvän sisäänmuuton vuoksi on tehtävä aktiivisesti töitä kohottamalla seudun vetovoimaa. Ikärakenne vaihtelee voimakkaasti seudun kuntien välillä. Uudessakaarlepyyssä ongelmana on että ikäluokka 15-64v. on pienempi kuin muualla maassa. Tämä aiheuttaa että työvoiman saanti tulee olemaan ongelmallista. Tämä kieroutuneisuus on seurauksena maasta muuttamisesta ja poismuuttamisesta ja 1960 luvuilla. Elinkeinopolitiikan erehdyksillä voi siis olla hyvin pitkävaikutteisia seurauksia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen että naisten osuus ikäluokissa on huomattavasti alempi Uudessakaarlepyyssä kuin muitten kuntien keskimäärä. Syntyvyys on korkeampi kuin muualla maassa, kun taas synnyttäjien määrä on alhainen, mahdollisesti riippuen siitä että työpaikkoja ei ole saatavilla nuorille naisille riittävin määrin. 2.2 Infrastruktuuri Uusikaarlepyy on osallisena seudun projektissa (Jasu) jonka tarkoituksena on kehittää seudun maankäyttösuunnittelua. Päämääränä on saavuttaa parempi tasapaino asumisen, elinkeinojen, vapaa-ajan ja julkisten palvelujen välillä. Työn on tähdättävä säilyvään kehitykseen jossa asianomaisia kuullaan prosessissa jonka työ on myös pitkäjänteistä. Kunnallinen infrastruktuuri on kehittynyt hyvin Uudessakaarlepyyssa, mutta elinkeinoalojen, työelämän ja asumisen muutokset sekä eri ympäristövaatimukset vaativat että infrastruktuurisia tarpeita varten laaditaan enemmän pitkäjänteisiä suunnitelmia. 2.3 Palvelurakenne Uudenkaarlepyyn palvelurakenteessa on tiettyjä heikkouksia joilla on merkitystä elinkeinojen kehittämiseen. Yksityisten palvelujen ja liiketoiminnan tarjonta on vähäistä, ja vaikka asuinympäristöä voi vielä kehittää edellytetään myös yksityspalvelujen laajempaa tarjontaa jotta paikkakunta tulisi asuinpaikkana houkuttelevammaksi. Ostovoima on kehittynyt positiivisesti seudulla 1990-luvulla, ja aktiivisella elinkeino- ja maankäyttöpolitiikalla edellytykset on olemassa yksityisten palvelutuotantojen kehittämiseksi. 2.4 Kunta-analyysi Uudenkaarlepyyn kaupungilla on maine korkean elintason, hyvän talouden ja kunnallisten palvelujen hyvän tason kuntana. Kunnan sijainti valtateiden syrjässä ja kahden seutukuntakeskuksen välillä on vaikuttanut siihen että palvelujen tarjonta suurin osin perustuu julkisiin palveluihin. Tehdasteollisuus vahvojen peruselinkeinojen kanssa muodostaa elinkeinopoliittisen selkärangan kunnan ohella palvelutuottajina. Voimakas kunnallinen palvelutuotanto perustuu paikalliseen poliittiseen osallistumiseen joka on perustana vahvaan

3 kunnalliseen identiteettiin. Yhteistyö yli kuntarajojen tapahtuu seutukuntakeskustyön puitteissa jossa elinkeinot ja maankäyttö tietyin määrin asettaa vaatimuksia lisääntyvälle yhteistyölle kuntarajojen ulkopuolella. 3. Elinkeinopolitiikan päätavoite 3.1 Yleistä Uudenkaarlepyyn kaupungin yleinen tavoite on turvata koulutuksen tarjontaa, joka helpottaa sopeutumisen muutoksiin sekä teollisuudessa että peruselinkeinoissa, tähtäimenä turvata myös maaseudun työpaikat. Joustavalla suunnittelulla ja asioidenkäsittelyllä olla taipuisa koskien elinkeinoelämän tarpeisia yhteiskuntasuunnittelussa, ottaen huomioon kestävän kehityksen vaatimukset. - aloitekyvyn kasvatus päivähoidon ja koulujen ohjelmilla - vaikuttaa ammattikoulutuksen suuntautumiseen niin että se vastaa tarvetta - turvata viihtyisien asuntojen ja asumisympäristöjen tasapainoista tarjontaa - turvata yleisölle soveltuva, helposti saatavilla ja kustannustehokas kunnallinen palvelu. 3.2 Elinkeinopolitiikan tavoitteen perusedellytykset alustavasti: (analyysi on tehtävä uusimmista luvuista) 1. Pyrkiä yritystoiminnan tukemiseen ja kannustamiseen alkuvaiheessa. 2. Työpaikkojen lisääminen palveluelinkeinojen alalla ja erityisesti naisille (nuorille?) ES + Concordia 3. Positiivinen syntyvyysnetto ja tasapaino sisään- ja ulosmuuton välillä (toisten toimenpiteiden tulos) 4. Viihtyisien asuintonttien riittävä saanti ja merenläheistä asumista ES, TeL 5. Turvata lukion ja ammattikoulutuksen koulutuslaatu. ES, NSÖY, VYI. 6. Turvata hyvien hiihtolatujen ja kuntoratojen saanti sekä luontoalueita virkistystä varten. ES + yhdistykset 7. Riittävästi tontteja teollisuudelle ja yrityksille. ES, TeL 8. Hyvän pohjaveden saannin turvaaminen esim. elintarviketeollisuudelle. ES, Liikelaitos 9. Pitkällä tähtäimellä valokaapeliyhteydet useimpiin yrityksiin ja talouksiin (tai vastaava kapasiteetti) JNT, ES, ja muut operaattorit 10. Pendoliino junaliikenne Pännäisiin. ES + Concordia + Kauppakamari 11. Vähintään kahden kokoontumisen järjestäminen vuodessa yhdessä elinkeinoelämän kanssa säännöllisten keskustelujen ja ajankohtaisten kysymysten läpikäymiseen. ES + Yrittäjäyhdistys +KK

4 4. Elinkeinoinopolitiikan toimintaperiaatteet. 4.1 Yhteistyö ja verkostojen luominen Uudenkaarlepyyn kaupunki on yhteistyössä naapurikuntien kanssa elinkeinoasioissa Elinkeinikeskus Concordian kautta. Lisäksi Pohjanmaan kauppakamarilla on paikallisosasto Uudessakaarlepyyssä. Teemme myös yhteistyötä Pietarsaaren seutukuntakeskusojelman ja Pohjanmaan maakuntakehitysohjelman puitteissa. Seudun yhteistyölautakunnan kokouksissa istuu valtuustonpuheenjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja sekä kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtaja ja kaupunginsihteeri ylläpitävät yhdessä kaupunginkamreerin kanssa yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon. Yhteyksiä ylläpidetään myös ystävyyskuntiin, lähinnä yritysten kanssa Sollefteåsta. Tietoja kunnan elinkeinoasioista antaa kaupunginhallitus (puh.joht.) sekä kaupunginjohtaja, kaupungininsinööri ja liikelaitoksen johtaja. 4.2 Elinkeinoelämän kehittäminen Koulutuksen suhteen on 1-vuotiselle yrittäjäkasvatuksen koulutukselle korkeakoulutasolla Uudessakaarlepyyssä annettava korkein prioriteetti. Tämä tehtäisiin yhteydessä Uumajan yliopistoon. Lukiotasolla yrittäjälinjan on saatava jatkuvaa tukea. Koulutusalalla on kiinnitettävä suurempaa huomiota yrityskasvatukseen Valtuuston on saatava tietoja vuosittain yritystoiminnasta ja sen kehityksestä Positiivinen yritysilmapiirin kehittäminen tulee tapahtua systemaattisesti kiinnittämällä huomiota vasta perustettuihin yrityksiin sekä jatkossakin valita vuoden yrittäjä. Kaikki jotka ovat osallisia Uudenkaarlepyyn kaupungissa tulisi osallistua yritteliäisyyden edistämiseen, ja kaupunginhallitus vastaa toiminnasta. Nopeus, joustava ja asiakasmyönteinen palvelu on oltava ominaista Uudenkaarlepyyn kaupungin hallinnolle. TeL vastaa kaupungin omien teollisuus- ja asuintonttien markkinoinnista. Kuntamarkkinoinnista vastaa valtuustonpuheenjohtaja, kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja, kuitenkin niin että kaikki Uudenkaarlepyyn kaupungissa ovat vastuussa markkinoinnista. Koulutetun työvoiman saannin varmistamisessa kaupunki on yhteistyössä koulutuksen ylläpitäjien kanssa sekä Korsnäsin kurssikeskuksen kanssa erityiskursseja varten. Hankintakomitea vastaa kunnan hankinnoista voimassaolevien lakien ja ohjeiden mukaan. Uudenkaarlepyyn kaupunki suhtautuu positiivisesti julkisten palvelujen yksityistämiseen, aloilla joissa se on toteutettavissa. Palveluja asukkaille on voitava tuottaa sekä kunnallisissa että yksityisissä instansseissa.

5 4.3 Elinkeinotuki Uudenkaarlepyyn kaupunki ei periaatteessa allekirjoita lainojen takaussitomusta yrityksille, ainoastaan niinsanotuille intressiyhtiöille joissa kaupunki on osakas. Valtuusto päättää takuuasioissa. Kaupunki myöntää avustuksia alueelliselle kehitysprojekteille ammatinhaaralle tai maantieteelliselle alueelle, mutta ei yksityisille yrityksille, jollei ole kyse EU:n tai muun viranomaisen projekti, jossa edellytetään kunnan osallistuvan rahoitukseen. Talousarviossa varataan vuosittain rahaa tähän tarkoitukseen ( /v.) Kaupungin lähtökohta tonttien hinnoituksessa on omakustannushinta. Korko lasketaan lähtien 5 %. Vuokramaksut tarkistetaan säännöllisesti, kuitenkin niin että ne ei ylitä keskiarvoa. Tiekysymykset ratkaistaan kaupungin/yrityksen välisellä yhteistyöllä ja liikelaitos tarjoaa voimaa ja tehoa markkinatilanteen mukaan.