Muutos. puhaltaa uutta virtaa Haminaan. Rakennemuutoksen hyödyntämisessä tärkeintä on nopeus. Kajaani on päättänyt onnistua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muutos. puhaltaa uutta virtaa Haminaan. Rakennemuutoksen hyödyntämisessä tärkeintä on nopeus. Kajaani on päättänyt onnistua"

Transkriptio

1 Muutos Sekes ry Seudulliset Kehittämisyhteisöt nro 1/2009 Rakennemuutoksen hyödyntämisessä tärkeintä on nopeus Kajaani on päättänyt onnistua puhaltaa uutta virtaa Haminaan Forssa vahvistaa ennakoinnin tärkeyden Kansainvälinen pääoma vauhdittaa kasvua Osaaminen poikii yrittäjyyttä

2 Pääkirjoitus Varaudu yllättävään kasvuun UPM Kajaanin tehdasalue Tihisenniemi on nyt Renforsin Ranta. Kajaanilaisen monialaisen tehtailijan mukaan nimetyllä alueella tarjoamme kasvualustan sitä tarvitseville yrityksille toimialaan katsomatta. Vahvan alueellisen yhteistyön, UPM:n tuen, valmiin infran ja joustavan päätöksenteon avulla autamme liiketoimintaasi versoamaan uusiin korkeuksiin. Tervetuloa Renforsin Rantaan. Lisätietoa saat nettisivuiltamme: Jukka Lehtinen Rakennemuutos ikuinen uhka ja mahdollisuus Rakennemuutoksen hallinta sai 80-luvulla jon- Kun tehdas pistää lapun luukulle ja seudun työpai- kinlaisen irvokkaan leiman. Poliittiset päättäjät puhuivat rakennemuutoksen hallinnasta ja samalla yksilötasolla koettiin joukkotyöttömyyttä. Nyt tiedetään, että rakennemuutos on jatkuvaa. Sitä on ollut ammoisista ajoista lähtien ja se tulee jatkumaan niin kauan kuin ihmisiä on. Rakennemuutoksen hallitseminen onkin jo toinen juttu. Rakennemuutoksen aiheuttaja on yksinkertaisesti ihmisen pyrkimys tuottaa tavaroita ja palveluita aiempaa tehokkaammin. Siinä prosessissa olemme käytännössä kaikki mukana. Kaikkialla maailmassa valtiot etunenässä käyttävät varojaan innovaatioiden edistämiseen ja tuottavuuden lisäämiseen saavuttaakseen suhteellista kilpailuetua muihin nähden. Mitä muuta siitä seuraa kuin rakennemuutosta. Haemme kaikki tuottavuuden paranemista, vaikka huomaamattammekin. Jos asia on hoidettavissa helpommalla tavalla, valitsemme sen. koista neljännes häipyy, on kyseessä jo enemmän kuin vain rakennemuutos. Se on kriisi. Yllättävä rakennemuutos kriiseineen voi kohdata kaikkia seutujamme. Kriisin hallintaa kannattaa harjoitella. On tiedettävä, kuka tekee, mitä ja miksi. Ja miten tilanteessa viestitään. Palokuntakin harjoittelee mahdollisen palon vuoksi, ei siksi, että palo tulisi. Seudulliset kehittämisyhtiöt ovat olleet viimeaikaisissa rakennemuutostilanteissa keskeisessä roolissa. On kuitenkin muistettava, että millään seudulla yksikään organisaatio ei yksin pysty muuttamaan kehityksen suuntaa. Muutokseen tarvitaan aina kaikkien relevanttien toimijoiden saumatonta yhteistyötä. Tätä yhteistyötä on viimeaikoina harjoiteltu ja tuloksellisesti toteutettu jo usealla seudulla, mistä myös tämä lehti kertoo. Uudet teknologiat ja ihmisten muuttuvat käyt- Huolimatta takaiskuista, joita työpaikkojen lopet- täytymismallit tuottavat myös odottamattomia, valtavia rakenteellisia muutoksia. Viimeisimpinä esimerkkinä internet sekä sen myötä tapahtuneet muutokset tuotanto- ja palvelurakenteissa sekä prosesseissa oli sitten kyse yrityksistä, hallinnosta tai yksilöstä. Tätäkään muutosta tuskin kukaan osasi ennustaa. Samalla tavalla muutkin teknologiat ja ihmisten käyttäytymiset muuttuvat jatkuvasti. Rakennemuutos on jatkuva, hidas prosessi, johon talous sopeutuu kehittämällä toimintojaan ja prosessejaan. tamiset aiheuttavat sadoille ja tuhansille perheille, meidän ei auta kuin katsoa tulevaisuuteen. Meidän on löydettävä kaikki mahdollisuudet, joilla on merkitystä tulevan elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi ja yhteisvoimin vietävä niitä eteenpäin. Yrjö Westling toiminnanjohtaja, SEKES ry Muutos 1/09 Julkaisija: Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry, Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki, puh. puh. (09) , fax (09) Päätoimittaja: Yrjö Westling, Toimitus: Kumppania Oy, Torikatu 7A, Kankaanpää, Susanna Kallama, puh , kannen kuva: Rodeo ISSN

3 Winwind Oy:n Jukka Säkkisen ja Cursor Oy:n Harri Eelan tiivis yhteistyö rakentuu uudeksi tuulivoimalatehtaaksi Haminan sataman naapuriin. Win-Win situation Winwind Oy Perustettu vuonna 2000 Valmistaa yhden ja kolmen megawatin tuulivoimaloita WinWinDin pääkonttori on Helsingissä, tuotanto Haminassa (2009 alkaen), Iissä, Loviisassa ja Intiassa Omistajat Sterling Infotech Group (Intia), Masdar (Abu Dhabi) ja Suomen Teollisuussijoitus Oy Leena Roskala Kuvat Matti Immonen Sataman läheisyys sekä kehitysyhtiön ja kaupungin saumaton yhteistyö olivat avaimet, joilla noin 20 miljoonan euron Cursor Oy investointi Winwind Oy:n Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Toimii seudun hyvinvoinnin ja yritystoiminnan kilpailukyvyn tukemiseksi ja vahvistamiseksi Omistajia ovat seudun teollisuusyritykset ja rahoituslaitokset sekä alueen viisi kuntaa: Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä tuulivoimalatehdas saatiin sijoittumaan Haminaan. Haminaan rakentuva Winwind Oy:n tuulivoimaloiden kokoonpanotehdas työllistää ensimmäisessä vaiheessa 240 henkilöä. Jos markkinat kehittyvät yhtä myönteisesti, mitä arvioimme, tulemme laajentamaan tehdasta myöhemmässä vaiheessa, kertoo Winwind Oy:n projektipäällikkö Jukka Säkkinen. Puhaltamalla yhteen tulee tuloksia Yhtiöllä oli alun perin tähtäimessään useita eri sijoittumisvaihto- 4 Muutos ehtoja. Hamina oli yksi muiden joukossa. Satama nostureineen oli logistiikan kannalta selkeä etu. Mutta erityisesti alue nosti päätään kykenemällä tekemään nopeita päätöksiä. Vahva seutukunnallinen yhteen puhaltaminen oli merkittävä tekijä. Ratkaisevia olivat ne toimenpiteet, joihin Haminan seudulla ryhdyttiin meidän asemoimiseksi, Jukka Säkkinen sanoo. Uudet työpaikat ovat lääkettä seutukunnalle, jolle nopea rakennemuutos tuli ajankohtaiseksi Stora Enson ilmoitettua Sum- man ja Anjalankosken tehtaiden sulkemisesta. Päätös onnistua Kotkan-Haminan seudulla toimiva kehitysyhtiö Cursor tahtoi tuulivoimalatehtaan ja teki määrätietoisesti töitä sen saavuttamiseksi. Olimme itse aktiivisia. Me päätimme, että tämä case kyllä otetaan. Lähdimme tarjoamaan olemassa olevaa tuotantohallia, satamaa ja syntynyttä työvoimareserviä, sillä tiesimme, että WinWinDillä oli tarve kasvaa ja löytää uusia tiloja. Tarjolla ollut kiinteistö ei ollut sopiva ja päätimme, että järjestämme heille uuden tarkoituksenmukaisen tilan, joka olisi heille täysin sopiva, kertoo projektipäällikkö Harri Eela Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursorista. Tarve ja tarjonta kohtasivat. WinWinD saa nyt Haminan satama-alueelle uudet, pinta-alaltaan reilun neliömetrin Muutos 5

4 tilat, joissa valmistuu lokakuusta alkaen kolmen megawattin tuulivoimaloita. Suurin osa voimaloista lähtee eteenpäin laivarahtina Euroopan markkinoille. Hyödynsimme seudun omia vahvuuksia ja täydensimme niitä sillä, mitä he hakivat. Nyt meillä on kivijalka perustettuna ja tästä alkaa rinki laajentua. Panostamme alihankintaketjun vahvistamiseen, jotta seudullista osaamista voitaisiin hyödyntää enemmänkin ja palveleehan se myös WinWinDin tarpeita. Näemme kehitysyhtiönä tärkeänä, että paikalliset yritykset hyötyvät kokonaisuudesta. Näin saamme tänne lisää elinvoimaa. Seudun tuottama hyöty esiin Harri Eelan kokemuksen mukaan sijottumismarkkinointia tehdessä pitää ymmärtää, miten yritys tekee päätöksiä. Yritykselle pitää osata tarjota sellaisia vaihtoehtoja, joilla on merkitystä. Kaikki muu on turhaa. Haminassa oli tarjota merellisen sijainnin lisäksi myös tuotekehitystä ja työvoimaa sekä keinoja, joilla voidaan 240 henkilöä kouluttaa yrityksen tarpeisiin. Fasiliteetit olivat olemassa. Haastavinta oli pystyä kuvaamaan ne. Pystyimme vakuuttamaan, että meillä on olemassa verkosto, mistä heille on hyötyä. Lisäksi meillä oli antaa intialaisille ja abudhabilaisille omistajille argumentteja, että miksi tänne Suomeen ja juuri Haminaan kannattaa tulla. Meillä oli kaikki listattuina valmiina. Lisäksi meillä etuna on Venäjän läheisyys, muutenhan nämä vastaavat fasiliteetit olisivat olleet muuallakin. Meidän vahvuutemme oli, että meillä olivat verkostossa oi- Ratkaisevaa oli, että seudulle sijoittumista harkitsevalle yritykselle tarjottiin selkeä paketti. keat ihmiset, joilla oli mahdollisuus vastata isojen investointien vaatimalla tavalla. Esimerkiksi rahoituspaketit on oltava kunnossa. Yhteistyö TE-keskuksen, Finnveran ja Invest in Finlandin kanssa meillä on sujunut hyvin. Kaakkois-Suomen TE-keskuksen johtaja Jarmo Pirhonen sanoo, että WinWinDin sijoittuminen seudulle on oiva esimerkki positiivisesta rakennemuutoksesta. Strategisella tasolla olemme linjanneet alueemme vahvuudet. WindWinDin päätös osoittaa suuntamme oikeaksi ja luo uskoa jatkaa eteenpäin. Yritys tunnisti samat vahvuudet kuin me, kuvailee Jarmo Pirhonen. Oleellista oli myös se, että yritykselle pystyttiin TE-keskuksen kautta tarjoamaan nopeasti apua ammattitaitoisen työvoiman kouluttamisessa. Uuden tuotantolaitoksen henkilöstöä koulutetaan todennäköisesti yhteishankintakoulutuksen avulla. 6 Muutos Kuva: Haminan Energia Langat yksissä käsissä Kun WinWinDille tehtiin ehdotusta sijoittumiselle, siihen sisältyi monta osaa tiloista henkilöstöön ja tukiin. Ehdotus sisälsi myös Haminan Energian ostotarjouksen 12 megawatin tuulivoimalapuistosta. Cursor oli kokoava taho, joka piti lankoja käsissään. Oli tärkeää, että osiot käsiteltiin kootusti eikä jokainen osallinen sooloillut omilla tahoillaan. WinWinDille pystyttiin näin tarjoamaan selkeä paketti. Nyt jatkamme sen parissa, että miten voimme seutuna tukea WinWinDin etabloitumista alueelle. Vaikka pelkästään tehtaan työllistävä vaikutus on suuri, niin välilliset vaikutukset ovat vieläkin suurempia, Harri Eela sanoo. Elinvoimaa laajalle Alihankintaketjujen kautta tuulivoimalatehtaan työllistävä vaikutus kohoaa, sillä suurin osa toimittajista on Suomessa. Haminan tehtaassa tullaan tekemään kokoonpanoa ja testausta. Tuulivoimalat kootaan asennusvalmiista osista ja osakokoonpanoista, WinWinDin projektipäällikkö Jukka Säkkinen selventää. Cursor toimii jatkossa koordinaattorina WinWinDin ja paikallisten yritysten välillä. Tarjoamme heidän käyttöönsä osaajia. Esimerkiksi logistiikka, rekrytointi, tuotekehitys, asennuspalvelut ja pakkaaminen pitää nekin ratkaista ennen lokakuun alkua. Meidän pitää nyt nostaa koko ympäristö uuteen valmiuteen. Summan tehdaskiinteistön käytettävyyden parantamiseksi on mietitty palveluliiketoimintakonseptia, teollisuuspuistoa, jossa jonkun toimijan tehtäväksi tulee myös siivouksen, kunnossapidon ja muiden tukitoimintojen koordinointi. Tätä suunnitelmaa voidaan nyt hyödyntää WinWinDin palvelutarjonnan kartoituksessa. Rakennemuutoksen ympärille syntyneen seudullisen SummaRun-hankkeen myötä Kotkan-Haminan seudulla on otettu noin 80 yrityskontaktia. WinWinD on yksi näistä kontakteista. Muita yrityskontakteja on vielä vetämässä. Muista odotellaan vielä ratkaisuja ja päätöksiä. Kokonaisuuteen kuuluvat työllisyysneuvonta, yrittäjyysneuvonta, koulutus, toimivien yritysten tukeminen, elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja vetovoiman rakentaminen sekä uusien yritysten kartoitus Summasta vapautuviin tiloihin ja myös muihin kohteisiin. Cursor toimii jatkossakin koordinaattorina WinWinDin ja paikallisten yritysten välillä. Miten tehdään muutoksesta mahdollisuus Suomalaiset toimivat mallikkaasti vaikeina aikoina. Silloin keksitään luovasti uusia asioita, kun on pakko. Kriisit ja haasteet ovat synnyttäneet monta menestystarinaa. Ennakointi mahdollistaa nopean reagoinnin. Viestintä on positiivista ja oikeaa. Koko seutu mukaan talkoisiin. Toimitilat, koneet, kalusto ja muut nopeasti uusiokäyttöön. Vastuut ja organisointi selkeäksi. Ei liikaa työryhmiä. Google kertoi helmikuussa ostaneensa Stora Ensolta Summan paperitehtaan. Haminan Energian tulevat tuulivoimalat saavat todennäköisesti seurakseen palvelimia ja tietokoneinsinöörejä. Reaaliaikainen seurantatyökalu kaikkien käyttöön. Olemassa olevien yritysten kehittämiseen panostettava. Huomio riittävän suurissa ohjelmissa ja hankkeissa. Jämäkkä lobbaus. Hannu Karavirta, Cursor Oy Muutos 7

5 Tragedian jälkeen uusi strategia Joensuulainen teollisuuden teknologian ja prosessien kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys Kaptas Oy on yksi niistä noin 40 yrityksestä, jotka nousivat vahvistamaan Joensuun seudun elinkeinoelämää Perloksen raunioista. Leena Roskala Kuvat Johanna Kokkola Eihän se kai koskaan ole kivutonta, kun joutuu irtisanotuksi. Kun meille alkoi olla selvää, että Perlos-tie on loppuun kuljettu, syntyi ajatus omasta yrityksestä, Pertti Tykkyläinen kertoo ajasta, jolloin Perloksen toimintoja ajettiin alas Joensuun seutukunnalla vuonna Vuosikymmenten osaamisesta oma bisnes Laitevalmistuksen ja kokoonpanotuotannon asiantuntija Kari Sinkkonen paineli työkaverinsa Pertti Tykkyläisen huoneeseen pohtimaan, että mistäköhän leipä tulevaisuudessa tulisi ja mitä sitä seuraavaksi tekisi. Tykkyläisen osaaminen keskittyy ohjausjärjestelmiin, prosessikehitykseen, robotiikkaan ja konenäköön. Olimme tehneet yhdessä yli 20 vuotta töitä. Siinä ajassa meille ehti karttua sellaista osaamista, jota ei muilla ole ja jota kannatti yhä hyödyntää, Kari Sinkkonen muistelee. Kehittämisyhtiö auttoi alkuun Kummallakaan miehistä ei ollut erityisemmin halua lähteä etsimään osaamistaan vastaavaa työtä muualta. Ajatus yrittäjyydestä kypsyi. Sitä kun on koko ikänsä asunut tällä seudulla, niin ei siinä ollut erityisempiä haluja lähteä matkustelemaan. Yrittämisen maailma oli alkujaan parivaljakolle uusi ja tuntematon. Joku sukulaisista on toiminut yrittäjänä, mutta siihen tuntemus jäikin. Töitä olemme joutuneet tekemään paljon. Jo aikaisemmin oman yrityksen perustanut Perlos-kollega antoi meille vinkkejä, miten lähteä viemään asioita eteenpäin. Osallistuimme Perloksella yhteen yrittäjyystilaisuuteen ja saimme sieltä yhteystietoja. Josek Oy:n puoleen käännyimme alussa, kun kaikki oli uutta ja erikoista. Se panos oli merkittävää samoin kuin se, että olimme alkuun hautomoyritys, Pertti Tykkyläinen arvioi. 8 Muutos Kari Sinkkonen myötäilee vieressä. Hautomoyritykseksi pääseminen oli iso asia. Vaikka olimme olleet koko ikämme teollisuuden palveluksessa ja tiesimme paljon siitä, niin kaikkea emme olisi itse osanneet ottaa huomioon. Myös Josek Oy:n tuella tehdyt asiakaskartoitukset olivat aloittavalle yritykselle tärkeitä. Ostimme Perlokselta konekantaa, mutta asiakaspuolella emme nähneet jatkuvuutta vaan lähdimme heti hakemaan uusia asiakkaita, Pertti Tykkyläinen kertoo. Alkuun soittelimme ja kävimme yrityksissä. Isona tukena koimme, että konsultti oli apunamme kiertämässä yrityksiä ja luomassa kontakteja. Asiakkaiden saaminen on pitkän työn takana, Kari Sinkkonen jatkaa. Uusien asiakkaiden kanssa on alkuun kuherruskausi, jolloin opitaan tuntemaan toinen toisemme ja löydetään yhteinen sävel. Business-to-business -kaupassa suhteisiin pitää panostaa, Pertti Tykkyläinen muistuttaa. Kari Sinkkonen ja Pertti Tykkyläinen kannustavat alkavia yrittäjiä tarttumaan tarjottuun tukeen. Yrittäjyys on vahva vaihtoehto, kun on kertynyt osaamista, jota kaikilla ei ole. Kiihdytys kasvuun Teollisuuden teknologian ja prosessien kehittämistarpeet hallitseva Kaptas Oy työllistää nyt seitsemän henkeä. Kaikki työntekijät ovat entisiä perloslaisia ja valmiina tarjoamaan asiakkaille ratkaisuja, joilla he voivat saada enemmän irti kone- ja laitekannasta. Pyrimme palkkaamaan heitä sen mukaan kuin mahdollisuus on. Yritystoimintaa on nyt pari vuotta takana. On vaikea sanoa, miten lama tai taantuma on meillä vaikuttanut, kun olemme yhä alkukiihdytyksessä. Olisiko kasvun kulmakerroin vieläkin jyrkempi ilman?, Kari Sinkkonen maalailee. Kari Sinkkonen ja Pertti Tykkyläinen kiittävät saamansa tukea. Näitä palveluita pitäisi mainostaa, että ihmiset osaavat hakea ja saada apua. On vaikea lähteä yrittäjäksi, jos tietoa ja tukea ei ole. Yrittäjyys on varteenotettava vaihtoehto, jos itselleen on kertynyt osaamista, jota kaikilla ei ole. Siihen kannattaa varautua, että ensimmäinen puolivuotta on ovien kolkuttelua, ennen kuin varsinainen liiketoiminta lähtee liikkeelle. Seutukunnan kilpailukyky edellyttää nopeaa reagointia Erilaiset yrittäjyyden edistämistoimenpiteet olivat merkittävässä roolissa, kun Perloksen lopettaminen sekä sen alihankkijoiden konkurssien ja tuotannon supistamisten myötä ilman työtä uhkasi jäädä Joensuun seudulla noin 2000 ihmistä. Joensuun seudulla rakennemuutosjohtoryhmä oli valppaana. Se oli kokoontunut jo ennen kuin hurja totuus laajuudessaan oli selvillä. Kun iso uutinen alkuvuonna 2007 kertoi Perloksen toiminnan loppumisesta kokonaan, oli rakennemuutosjohtoryhmä kahdessa tunnissa valmis pitämään tiedotustilaisuuden keskeisistä toimen- piteistään. Luonnos tiedotteesta tosin oli olemassa pöytälaatikossa jo ennen tietoa uutisen rajuudesta. Viiden hengen ryhmä oli riittävän pieni toimimaan ja reagoimaan nopeasti. Seutukunta sai alueelle 12 miljoonaa ylimääräistä rahoitusta yritystukiin, investointeihin ja kehittämiseen. Josek Oy käynnisti välittömästi tilamarkkinointi- ja investointitoimenpiteet sekä oman Perlosprojektin, jolla autettiin talon sisällä synnyttämään yritystoimintaa tarjoamalla neuvontaa ja tukea, konsulttiapua liiketoimintasuunnitelmien ja rahoitussuunnitel- mien tekemiseen. Vahva yhteistyö ja tekemisen meininki synnyttivät uusia työpaikkoja, samoin kuin tärkeät liiketoimintakaupat säilyttivät. Viime vuoden marraskuussa Perloksen jäljiltä työttömiä työnhakijoita oli 222. Eri sidosryhmien: Josek Oy:n, TE-keskuksen, maakuntaliiton, kuntien ja työvoimahallinnon edustajien tiivis yhteistyö muutostilanteessa synnytti toimintamalleja, jotka mahdollistavat jatkossakin voimavarojen viisaan kohdentamisen. Pekka Nuutinen, toimitusjohtaja, Josek Oy Muutos 9

6 Asian ääreltä Forssa haravoi Kansainväliset investoinnit vauhdittavat kasvua työtä ja koulutusta Forssan seudulla otettiin vuonna 2008 käyttöön systemaattinen haravakysely yritysten tarpeiden kartoittamiseksi. Järjestelmällinen ote ja ennakointi ovat osoittaneet tehonsa voimistuneen rakennemuutoksen hallinnassa. Ulkomaiset investoinnit synnyttävät uusia työpaikkoja. Vaikutukset leviävät Tiivis työryhmäyhteistyö auttaa yritystä selviämään muutostilanteessa, vakuuttavat FSKK:n toimitusjohtaja Timo Lindvall ja Yritysharava -hankkeen projektipäällikkö Hannu Saarinen. Pia Hirvonen Kuvat FSKK tahtotila sekä halu vaikuttaa elinkeinotoimintaan. Elinkeinoelämän rakenne uudistuu ja vähitellen tilalle syntyy monimuotoisempia pk-yrityksiä. Siellä on tulevaisuuden voima, uskoo Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n toimitusjohtaja Timo Lindvall. Rakennemuutossuunnitelma ohjaa Forssan seudulla muutoksen läpivientiin on laadittu rakennemuutossuunnitelma yhteistyössä kuntien, yritysten, kehittämisyhtiön ja TE-keskuksen kanssa. Suunnitelma sisältää työttömäksi jääneiden uudelleen työllistymisen vaihtoehdot, uudenlaisen yritystoiminnan mahdollisuudet sekä toimitilojen kartoituksen. Suunnitelmassa on kuvattuna eri osapuolten tavoitetilat, toimenpiteet sekä vastuut ja tehtävät. Seudulla toimivien yritysten kehittäminen ja kasvun tukeminen on yksi painopisteistämme. Uskomme, että mikro- ja pk-yritykset haluavat hakea uudenlaisia liiketoimintamalleja ja käyttää luovaa hulluuttakin yrityksen kehittämisessä. Näkemyksemme mukaan erityisesti luovien toimialojen tukeminen on tulevaisuudessa tärkeää, Timo Lindvall kaavailee. Finnlaysonin vanha tehdasalue Forssassa on muuttunut rakennemuutoksen myötä. Vanhasta kehräämöstä löytyy nyt ammattikorkeakoulu, yrityksiä, museoita ja kulttuurilaitoksia. Entiseen kutomoon on syntynyt kauppakeskus. Forssan seudun vahvat toimijat ovat olleet perinteisen savupiipputeollisuuden alalta. Savupiiput ovat sammuneet toinen toisensa jälkeen ja muutoksen myötä perinteisten alojen työpaikkoja on hävinnyt yli tuhat. Forssan seudulla vaikeudet nähdään kuitenkin mieluummin haasteena, joka tuo uusia mahdollisuuksia. Yhteenkuuluvuuden tunne on lisääntynyt ja samalla on syntynyt yhteinen 10 Muutos Työryhmä muutosten tueksi Yrityksen kohdatessa muutostilanteen erityinen työryhmä selvittää tarttuu välittömästi toimeen. Yrityksen johto, työvoimahallinto, kaupunki, oppilaitosten sekä yrittäjäjärjestöjen edustajat käyvät tilanteen läpi ja tekevät kartoituksen sekä toimintasuunnitelman. Kukaan ei ole kaiken vartija, mutta yksittäiset muutokset vaikuttavat kokonaisuudessaan laaja-alaisesti. Vaikeissa muutostilanteissa haluamme tehdä kaikkemme, jotta yritystoiminta jatkuisi Forssan alueella. Jos yritys joutuu lopettamaan toimintansa kokonaisuudessaan, niin emme jätä yrittäjää yksin: yrittäjähän menettää tällöin kaiken ja tarvitsee tukea, jotta elämä voi jatkua, kertoo Timo Lindvall lisäten, että entisenä rakennusalan yrittäjänä ja edelliseen lamaan kompastuneena hän tietää, mistä puhuu. Koulutus avainasemassa Vuoden 2008 aikana Forssan seudulla tehtiin laaja haravakysely yritysten osaamisen kehittämistarpeista. Kyselyyn vastasi yli yritystä. Haravakyselyn pohjalta löydettiin noin sata uutta työpaikkaa ja useita satoja työntekijöitä osallistui erilaisiin koulutuksiin. Kysely uusitaan keväällä kohdennetusti kasvuyrityksille. Taantuman aikana kehittämiskeskuksen rooli korostuu. Haluamme panostaa voimistuviin toimialoihin. Bio- ja ympäristö-, elintarvike-, elektroniikka- sekä metalli- ja hyvinvointialat ovat alueemme voima. Kehittämishankkeista on saatu lisäresurssia ja yrityskohtaisia hankehakemuksia on vireillä yli 40, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Systemaattisella haravakyselyllä seudun yrityksistä löytyi sata uutta työpaikkaa ja runsaasti halua kouluttautua. Lähetetty viesti on tärkeä Forssan seudulla ollaan luottavaisia. Seudun kehittäjät haluavat luoda positiivisen ilmapiirin ja hioa nousukautta varten toimintaympäristönsä kuntoon. FSKK:n markkinointi- ja viestintäsihteeri Heidi Cavén painottaa, että positiivista viestintää kannattaa lisätä. Valtamedia paukuttaa negaatioita ihan riittävästi. Tiedämme realiteetit ja olemme ajan tasalla, mutta ruikuttaminen ei auta ketään. Me haluamme lähettää positiivista ja kannustavaa viestiä. Luoda visioita ja kertoa onnistumisista. Seutumme motto onkin: yhdessä eteenpäin Forssan seudulla. ympäristöön laajasti. Kansainväliset investoinnit ovat suhteellisen uusi ilmiö Suomessa. Investoinnit kasvavat kokonaisuudessaan. Vaikka toisinaan sijoitukset voivat toki tulla alaspäin, niin seuraavassa hetkessä ne jälleen lähtevät ylöspäin. Rahoituskriisin jälkeen talous elpyy ja nopeimmin investoinnit kasvavat juuri ulkomaisten sijoitusten myötä. Taustalla on yritysten halu kasvaa nopeasti. Ulkomaiset investoinnit synnyttävät paikallisesti uusia työpaikkoja. Työllistävät vaikutukset leviävät ympäristöön, sillä ne lisäävät myös olemassa olevien palveluiden ja tuotteiden kysyntää. Sijoitusten myötä pääomavirtojen hyöty kohdistuu usein tuotekehitykseen. Uudet sijoitukset tuovat mahdollisesti mukanaan uutta teknologiaa ja uusia verkostoja paikkakunnan tai alueen hyödynnettäväksi. Viimekädessä taloudellinen kasvu lisääntyy ja viennin kasvu edistää koko kansantaloutta. Kansallisuudella ei väliä Siinä missä suomalaiset yritykset ovat kansainvälistyneet, samoin ovat myös yritykset maailmalla. 80 prosenttia ulkomailta Suomeen tulevista investoinneista on peräisin isoilta markkina-alueilta: Euroopasta, Pohjois-Amerikasta, nykyään myös Intiasta ja Kiinasta. Globaalissa yhteiskunnassa omistajan kansalaisuudella ei ole merkitystä. Mistään nopeasta hokkuspokkustempusta ei ole kyse, vaan tyypillisesti lopulliset investointipäätökset vievät aikaa kaksi tai kolme vuotta. Toimijoilta vaaditaan pitkäjänteisyyttä. Terävä viesti kiertää sudenkuopat Investointien hankkimiseksi jokaisen alueen kannattaa keskittyä tunnista- Invest in Finland auttaa ulkomaisia yrityksiä löytämään liiketoimintamahdollisuuksia Suomesta. Rahoituksesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. maan omat vahvuutensa. Viestin on syytä olla terävää. Investoijat toivovat tietoa sellaisesta tarjonnasta, jonka avulla he voivat menestyksekkäästi hoitaa liiketoimintaansa. Millaista osaamista, henkilöstöä ja infrastruktuuria on saatavilla? Suomesta löytyy kiinnostavia alueita, joissa on vahvuuksia muun muassa informaatioteknologian, telekommunikaation, ohjelmistopuolen, ympäristöteknologian ja terveydenhuollon aloilla. Matkailullisesti esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomella on paljon annettavaa. Yleisviestinnällä ei pitkälle pötkitä, sillä kaikki eivät voi menestyä samoilla kilpailutekijöillä. Pitää erikoistua alueiden ja seutukuntien omiin kriittisiin vahvuuksiin. Tuomo Airaksinen toimitusjohtaja Invest in Finland Muutos 11

7 Susanna Kallama Kuvat Minna Vähätalo Nopeasti yhdessä Ei saa nojata vain vanhoihin vahvuuksiin. Elinkeinorakenteen ennakkoluulotonkin uudistaminen on tarpeen. Tulevaisuuden kasvuyritykset syntyvät nyt aloittavien yritysten innovaatioista. Finnvera tarjoaa keinoja myös niiden rahoittamiseen. Kun elinkeinoelämän rakennemuutos Taantuma on eri juttu osuu kohdalle, tärkeintä on tarttua Anssi Paasivirta korostaa, että rakennemuutos ja taantuma ovat kaksi eri asiaa. Rakennemuutos ei johdu taantumasta, eikä taantuma syntynyt muutoksesta. Fakta on, että taantumassa rakennemuutoksen hoitaminen todennäköisesti vaikeutuu. Myös Veijo Ojalan mukaan muutos ja talouden suhdanteet pitää ymmärtää erillisinä. Rakennemuutosta tapahtuu jatkuvasti suhdannetilanteesta huolimatta. Suomessa tämä hetkisen taantuman haasteellisuutta lisää myös suurten ikäluokkien eläköityminen, joka ei koske ainoastaan työntekijöitä, vaan myös yrittäjiä. Niin elinkeinoelämän kuin työllisyydenkin kannalta on keskeistä, että näille yrityksille löytyy jatkaja. Yrittäjien sukupolvenvaihdoksesta voi toisaalta olla apua rakennemuutoksen hallinnassa. Finnveran yrittäjälaina sopii omistajanvaihdokseen läpivientiin. Yrityksille, joiden kannattavuutta tai maksuvalmiutta viimeaikainen talouskehitys on koetellut, Finnvera tarjoaa suhdannelainaa tai -takausta. Tavoitteena on, että suhdannetilanteen parantuessa kannattava yritys autetaan nyt taantumavaikeuksien yli ja mahdollisuuksien mukaan myös vahvistetaan yrityksen kilpailukykyä, kertoo Veijo Ojala. nopeasti toimeen. Avainsanoja ovat yhteistyö, luottamus ja kehittämisyhtiö, sanovat työ- ja elinkeinoministeriön johtaja Anssi Paasivirta sekä Finnveran varatoimitusjohtaja Veijo Ojala. Olemme ottaneet käyttöön erityisen rakennemuutoksen alueellisen hoitomallin ja aluekonttorimme osallistuu aktiivisesti rakennemuutosryhmän toimintaan, sanoo Finnveran varatoimitusjohtaja Veijo Ojala. Työ- ja elinkeinoministeriön johtaja Anssi Paasivirta korostaa ensimmäiseksi, että valtiovallan tärkein ohjenuora rakennemuutoksen hallinnassa on nopea reagointi. Äkillisiä rakennemuutoksia on tapahtunut aiemminkin, myös muualla maailmassa. Näistä kokemuksista on opittu. Nyt tiedetään, että jos rakennemuutoksen annetaan kehittyä työttömyydeksi, on sen purkaminen vaikeaa. Mitä nopeammin toimitaan, sitä paremmat ovat onnistumisen edellytykset. Valtiovalta on budjetissaan kiintiöinyt rahaa äkillisten rakennemuutosten hoitamiseen. Myös Finnveran rahoitusvaltuuksia on lisätty merkittävästi. Finnvera on myös lisännyt riskinottoa ja kaikki kannattavaksi arvioidut hankkeet pyritään rahoittamaan, vahvistaa Finnveran varatoimitusjohtaja Veijo Ojala. Tämä mahdollistaa aidosti nopean reagoinnin. Oleellista onkin, mitä rakennemuutoksen kohtaavalla alueella tapahtuu, sanoo Anssi Paasivirta. Viisas seutu varautuu Rakennemuutosalueelle perustetaan välittömästi niin sanottu rakennemuutoksen johtoryhmä. Ryhmän perustaminen on TE-keskusten vastuulla, sanoo Anssi Paasivirta. Ryhmään kootaan rakennemuutoksen kohtaavan yrityksen ja työntekijöiden lisäksi edustus työ- ja elinkeinotoimistosta sekä alueen kunnista ja kehittämisyhtiöstä. Avaintoimijaksi nousee usein juuri kehittämisyhtiö. Johtoryhmän tehtävänä on tehdä nopeasti analyysi tilanteesta sekä käynnistää korjaavat toimenpiteet. Nopea reagointi rakennemuutokseen onnistuu parhaiten, kun 12 Muutos Kehittämisyhtiöt keskeisessä roolissa Muutosturvan kautta jokaiselle äkillisen rakennemuutoksen kohtaavalle työntekijälle pystytään tarjoamaan vähintäänkin mahdollisuus koulutukseen, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön johtaja Anssi Paasivirta. tilanteeseen on varauduttu. Kyllä näkemyksemme on, että eräänlaisen rakennemuutostai yhteistyöryhmän perustaminen on nyt ajankohtaista kaikilla rakennemuutoksen uhkaamilla seuduilla, vahvistaa Anssi Paasivirta. Monipuolisuus ehkäisee Rakennemuutosta ei ole vain tehtaiden sulkeminen ja rysäyksellä tapahtuvat irtisanomiset. Muutosta tapahtuu jatkuvasti. Kun rakennemuutos tulee hiipien on sen torjuminen ehkä vaikeampaa. Toisaalta vaikutuskaan ei ole niin lamauttava. Ministeriö pyrkii kyllä seuraamaan alueilla kokonaisuutta, mutta kun muutokset ovat pieniä, seudullisten toimijoiden rooli ehdottomasti korostuu, sanoo Anssi Paasivirta. Alueella olemassa olevat yritykset jäävät usein liian vähälle huomiolle. Kuitenkin kokemus on osoittanut, että nopea työllistyminen tapahtuu useimmiten juuri niiden toimesta, sanoo Veijo Ojala. Yritysten kasvun aktivoimisessa niin sanottu yritysharava on osoittautunut menestystyökaluksi. Siinä otetaan yhteys kaikkiin seudun yrityksiin ja tarjotaan yhteistyötä kasvun vauhdittamisessa sekä työvoiman hankinnassa. Starttiyrittäjyys on lisääntynyt. Äkillisen rakennemuutoksen alueilla on käytettävissä myös ensimmäisen työntekijän palkkaamistuki. Toisaalta rakennemuutos antaa mahdollisuuden alueen elinkeinorakenteen uudistamiseen. Niin taantumataistelussa kuin rakennemuutoksen hallinnassakin sekä Finnveran että työ- ja elinkeinoministeriön näkemyksen mukaan avainasemassa ovat seudulliset elinkeinoyhtiöt. Voi jopa sanoa, että jos alueen kuntien ja eri viranomaisten yhteistyö takkuaa, eikä kehittämisyhtiöstä löydy tekemisen meininki, peli on menetetty, varoittaa Veijo Ojala. Eräät elinkeinoyhtiöt ovat olleet erinomaisen ammattitaitoisia rakennemuutoshankkeiden läpiviennissä. On ikävä toisaalta sanoa, mutta joillakin seuduilla elinkeinopolitiikka ja kehittämisyhtiöt ovat vielä luvattoman huonosti hoidettuja, jatkaa Anssi Paasivirta. Kuntien luottamushenkilöiden pitää katsoa tiukasti peiliin ja arvioida toimintansa. Ei riitä, että luottamushenkilöt ja virkamiehet ovat innoissaan ja pitävät elinkeinopolitiikka tärkeänä. Nyt tarvitaan toimia. Veijo Ojala muistuttaa kuitenkin, että kuntien kannattaa tarkasti miettiä, missä määrin ne osallistuvat yritysrahoitukseen. Kuntien tehtävä on huolehtia yritysten tarvitsemasta infrastruktuurista ja oman elinkeinopolitiikkansa linjauksista. Seudulliset kehittämisyhtiöt ovat oikea kanava toteuttaa näitä linjauksia. Seutukunnan yleisessä kehittämisessäkin tulee aina muistaa, että ollaan riittävän lähellä yrityksiä. Toimiakseen tehokkaasti kehittämisyhtiöt tarvitsevat resursseja. Avaintoimijaksi nousee usein seudullinen kehittämisyhtiö. Yksinkertaisesti rahaa ja ammattitaitoa, tiivistää Veijo Ojala. Kuntien luottamushenkilöiden ja virkamiesten pitää myös luottaa valitsemiinsa ammattilaisiin ja antaa heille valtuudet toimia, painottaa Anssi Paasivirta.

8 UPM:n paperitehtaan portaita kulkee tulevaisuudessa SOK:n palvelukeskuksen väkeä. tettu hakeutumaan eteenpäin. Apua ja tukea uuden työ- tai koulutuspaikan etsimisessä on varmasti ollut tarjolla kaikille. Viime kädessä tulevaisuus on kuitenkin itsestä kiinni. Ihmisen pitää itse pelastaa itsensä, kuvailee Salla Ventonen. Rahoitus ja tilat houkuttelevat UPM kertoi sulkevansa paperitehtaansa Kajaanissa. Kaupungista katosi kertaheitolle 565 työpaikkaa. Kolme kuukautta myöhemmin uutisoitiin, että alueelle on syntymässä yli 400 uutta työpaikkaa. Miten se onnistui? Ja onko kaikki nyt hyvin? Susanna Kallama Kuvat Renforssin kuvapankki ja Minna Vähätalo Työtä ja leipää uusin eväin UPM:n tehdasalue sai helmikuussa oman kehittämisestä vastaavan organisaationsa sekä uuden nimen. Yritysalue nimettiin entisen kajaanilaisen monialaisen tehtailijan Herman August Renforsin mukaan Renforsin Rannaksi. Tähän mennessä UPM on solminut sopimuksia tilojen vuokraamisesta kaikkiaan 22 yhtiön kanssa. Jos kaikki sopimukset toteutuvat suunnitellusti, niiden työllistävä vaikutus on yhteensä noin henkilöä. Neuvottelut jatkuvat uusien Kajaanin yritysalueesta kiinnostuneiden yritysten kanssa. Antti Toivasen kokemuksen mukaan yritysten kiinnostuksen on herättänyt paitsi mahdollisuus investointitukiin ja muuhun rahoitukseen myös tehdas toimitilana. Alueelle on sijoittumassa muun muassa kivi- ja metallialan yritystoimintaa. Tehtaan vankat rakenteet ja nosturit olivat näille yrityksille tärkeitä perusteita. Yritykset eivät kuitenkaan itsestään löydä hyväänkään toimitilaan. Kainuun Etu on ottanut hieman sellaisen myyntimiehen roolin. Heti kun kuulemme, että joku yritys on vailla toimitiloja tai työvoimaa, otamme yhteyttä. Esimerkiksi SOK palvelukeskuksen sijoittumiseen Kajaaniin vaikutti vahvasti työvoiman saatavuus. Palvelukeskuksen tuleva kasvu rakentuu sen varaan, että alueen oppilaitokset kouluttavat työmarkkinoille lisää osaavaa työvoimaa. Kajaanin ammattikorkeakoulusta valmistuvat tekniset isännöitsijät taas houkuttelivat helsinkiläisen Kiinteistöhallinta SKH:n perustamaan Kajaaniin osaamiskeskuksen, joka Rakennemuutos on vapauttanut valtavan määrän positiivista energiaa. palvelee pääkaupunkiseudun taloyhtiöitä. Työ siirtyy tietoverkon välityksellä sinne, missä on tekijöitä. Vaikka tehtaan lakkauttaminen oli erittäin ikävä asia aluetaloudelle ja työpaikkojen menetys on valtava, on tämä prosessi vapauttanut myös valtavan määrän energiaa. Korjaustoimenpiteet ovat lähteneet käyntiin nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. Kainuussa ei jäädä tuleen makaamaan. Yhteiskuntavastuu motivoi Kyllä tulevaisuus tosiaan näyttää aika hyvältä, vahvistaa ylempien toimihenkilöiden edustajana rakennemuutosryhmässä ollut Salla Ventonen. Kun uutinen tehtaan lopettamisesta tuli, Kainuussa tartuttiin toimeen ja aloitettiin uuden luominen välittömästi. Kainuun maakuntakuntayhtymä toimi erittäin ripeästi. Rakennemuutosryhmä oli käytännössä koossa jo seuraavana päivänä ja esityksemme alueelle tarvittavista toimista oli valmis kahdessa viikossa, sanoo Kainuun Etu Oy:n toimitusjohtaja Antti Toivanen. Antti Toivanen uskoo, että merkittävin tekijä asioiden onnistumisessa on kainuulaisten vahva yhteistyö ja talkoohenki. Kajaanin kaupunki, UPM, TE-keskus, Finnvera ja Kainuun Etu ovat kaikki tiiviisti mukana. Kaikki toimijat ovat sitoutuneet rakennemuutoksen maailmanennätyksen toteutukseen, ja tulokset alkavat näkyä. Muutosturvaa tehtaan sisällä Terävimmin tehtaan lopettaminen koskee tietenkin työntekijöitä, joilta häviää työpaikka. Shokista toipuminen ottaa aikaa. 14 Muutos Suurin osa työntekijöistä on kuitenkin ymmärtänyt, että pitää vain mennä eteenpäin. Vastustus ja kapinointi ei tässä tilanteessa auta, sanoo Salla Ventonen. Ylempien toimihenkilöiden kohdalla uuden etsiminen oli ehkä helpointa ja tällä hetkellä heistä vain muutama on vailla jatkosuunnitelmia. Myös toimihenkilöiden tilanne on hyvä. Vaikeinta on todennäköisesti tehtaan prosessityöntekijöillä, arvelee Salla Ventonen. Henkilöstölle tilanteen on tehnyt helpommaksi aktiivinen tiedottaminen sekä välittömästi käyttöön tullut muutosturva. Tukea on saanut niin koulutukseen kuin yrittäjäksi ryhtymiseen. Työ- ja elinkeinotoimistolla on toimipiste tehtaalla. Meille on pidetty useita koulutustilaisuuksia ja keho- UPM osallistuu Kajaanin tehtaan sulkemisesta aiheutuvan rakennemuutoksen hoitamiseen Työstä työhön -ohjelman välityksellä sekä kehittämällä aktiivisesti tehdasaluetta uudeksi yritysalueeksi. Yhtiön taloudellinen satsaus on merkittävä. Rahaa tähän tarkoitukseen on vuoden 2010 loppuun saakka varattu viisi miljoonaa euroa. Maailmanmarkkinoilla toimiva pörssiyhtiö ei todennäköisesti tee tällaista panostusta perusteetta. Uskomme, että tämä on sijoitus tulevaisuuteen. UPM haluaa kantaa yhteiskuntavastuunsa ja toimia hyvän yrityskansalaisen tavoin. Yhteiskuntavastuu ei kuitenkaan voi pitää sisällään vaatimusta jatkaa toimintaa, joka on menettänyt kannattavuuden edellytykset, sanoo johtaja Pauli Hänninen. Mitä aikaisemmin kannattomasta toiminnasta luovutaan ja mitä nopeammin rakennemuutos otetaan hallintaan, sitä helpompaa siitä toipuminen on. Kun muutos Kajaanissa tuli eteen, suhtautui kaupunki siihen oikealla asenteella. Asiaan oli valmistauduttu ja keskeisillä toimijoilla oli olemassa ajatus, miten mennään eteenpäin. Luulisin, että valtion tukitoimetkin löytyivät helpommin, kun menimme yhteisymmärryksessä eteenpäin. Luottamus luodaan hyvinä aikoina Pauli Hänninen painottaa kuntien ja yritysten avoimen keskusteluyhteyden merkitystä. Luottamukselliset suhteet virkamiesten, luottamushenkilöiden ja yrittäjien sekä yritysjohtajien välille luodaan hyvinä aikoina. Kriisin kohdatessa ei ole hedelmällistä esittää vaatimuksia, jos yhteyttä ei ole aikaisemmin välitetty rakentaa. Minusta hyvät suhteet ja asialliset keskustelut yritysmaailman sekä kaupungin tai kunnan välillä ovat oleellisia seudun menestymiselle. Vastuu tästä on niin yrityksillä kuin virkamiehillä ja luottamushenkilöilläkin. Elinkeinoelämän tarjoamiin tilaisuuksiin ja pohdintoihin kannattaa osallistua. Kokeneen yritysjohtajan mukaan ei olisi haitaksi, vaikka kuntapäättäjillä olisi vielä enemmän yritysmaailman tuntemusta. Pauli Hännisen mukaan kuntien ja yritysten avoin ja luottamuksellinen keskustelu on molempien etu. Ja vastaavasti yritysten pitää ymmärtää kuntien päätöksentekoa. Liike-elämästä tuttu strategia-ajattelu voisi näkyä myös kunta-alalla. On hyvä pohtia erilaisia strategiaoptioita ja pitää rakenteet kimmoisina niin, että tarvittaessa pystytään ketterästi reagoimaan muutokseen, miettii Pauli Hänninen. Muutos 15

9 1 Elinkeinopolitiikan moottorit 2 3 Seudullisella kehittämisorganisaatiolla on merkittävä elinkeinopolitiikan koordinaattorin ja toimeenpanijan rooli. Kehittämisorganisaatio vastaa kuntien elinkeinopolitiikan toteuttamisesta. Verkosto on enemmän kuin osiensa summa. Yhdessä SEKESin jäseninä kehittämisyhtiöt luovat tehokkaita toimintamalleja seutujen parhaaksi. Yhteistyö mahdollistaa myös erikoistumisen ja osaamisen vahvistamisen. Palveluksessanne omalla seudulla Rovaniemen Kehitys Oy 3. Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Pidetään yhteyttä! 1. Elinkeinoyhtiö Inlike Oy Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 29. Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK 17. Ääneseudun Kehitys Oy 30. Mikkelin Seudun Elinkeinoyhtiö Miset Oy 4. Oulunseutu Yrityspalvelut 18. Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy 5. Raahen seudun yrityspalvelut 19. Sisä-Savon seutuyhtymä 32. Valkeakosken Seudun Kehitys Oy 6. Kainuun Etu Oy 20. Kehittämisyhtiö Keulink Oy 33. Kehittämiskeskus Häme Oy 7. Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK 21. Keski-Savon Kehittämisyhtiö Oty 34. Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy 22. Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä 35. Loimaan Seutukunnan Kehittämiskeskus 23. Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö JYKES Oy 36. Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES 24. Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI 37. Ekes-Yrityspalvelut 12. CONCORDIA Oy Pietarsaaren seudun Elinkeinokeskus 25. Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy 38. Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum 13. Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK 26. Ylöjärven Yrityspalvelu Oy 14. Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy 27. Jämsek Oy 39. Cursor Oy, Kotkan Haminan seudun kehittämisyhtiö 15. Seinäjoen Seudun Elinkeinokeskus liikelaitos 28. Savonlinnan seudun kuntayhtymä/ Yrityspalvelut 8. Nivala-Haapajärven seutukunnan kehittämisyhtiö Nihak Oy 9. Ylä-Savon Kehitys Oy 10. Kehittämisyhtiö Witas Oy 11. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES 31. Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 40. Yrityssalo Oy 41. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy

SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT SEKES ry

SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT SEKES ry SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT SEKES ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 SISÄLTÖ sivu Toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Yksityiskohtainen toimintasuunnitelma 3 Talousarvio vuodelle 2011 5 Hallitus 2010 7 Jäsenorganisaatiot

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

ÄKILLISTEN RAKENNEMUUTOSTEN TILANNEKATSAUS JA TOIMENPITEIDEN KEHITTÄMINEN

ÄKILLISTEN RAKENNEMUUTOSTEN TILANNEKATSAUS JA TOIMENPITEIDEN KEHITTÄMINEN ÄKILLISTEN RAKENNEMUUTOSTEN TILANNEKATSAUS JA TOIMENPITEIDEN KEHITTÄMINEN AKYn totsuneuvottelut 3.12.2008 Johtaja Anssi Paasivirta Työ- ja elinkeinoministeriö Äkillisen rakennemuutoksen alueet vuonna 2008

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015 SALON SEUDUN NIMEÄMINEN ÄKILLISEN RAKENNEMUUTOKSEN ALUEEKSI VUODEN 2017 LOPPUUN Säädösperusta Nimettävä alue

Lisätiedot

SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT SEKES ry

SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT SEKES ry SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT SEKES ry TOIMINTAKERTOMUS 2011 SISÄLLYSLUETTELO sivu Toimintakertomus 1 Talous 6 Tuloslaskelma 6 Tase 7 Tilintarkastuskertomus 9 Hallitus 11 Teemaryhmät 13 Jäsenorganisaatiot

Lisätiedot

Elinkeinoelämän rakennemuutos

Elinkeinoelämän rakennemuutos Elinkeinoelämän rakennemuutos Tuotantorakenteen kriiseistä kohti uutta tulevaisuutta 12.12.2012 Johtaja Anssi Paasivirta Rakennemuutoksen tilannekuva Suomen tuotantorakenne on syvästi kriisiytynyt Teollisuudesta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Kotkan-Haminan seutu viisi kuntaa noin 88.000 asukasta noin 5000 yritystä meri ja raja 2 Avainluvut 2011 konserni

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

28.10.2013 Ari Hiltunen

28.10.2013 Ari Hiltunen 28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

kehittämistä 29.9.2014 / YW

kehittämistä 29.9.2014 / YW S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Miksi ennakoida? Tietoista ja tavoitteellista tulevaisuuden ennakointia Ilmiön esiintyminen ja ilmiöstä tietämisen määrä Pari paikallista tapausta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

enäjä Kehittämiskeskus Oy Häme asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille MAHDOLLISUUKSIEN 25.3.

enäjä Kehittämiskeskus Oy Häme asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille MAHDOLLISUUKSIEN 25.3. Kehittämiskeskus Oy Häme MAHDOLLISUUKSIEN enäjä asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille 1 Venäjä on Euroopan nopeimmin kasvava markkina-alue. Se tarjoaa

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys MAL Kuntayhteistyö 17.3.2011 Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys Kommenttipuheenvuoro elinkeinoelämän roolista MAL yhteistyössä Pauli Korkiakoski, Cursor Oy Selvityksen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015 OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS Mikko Pesonen 8.10.2015 INNOVAATIO MISTÄ ON NYT KYSE INNOVAATIO ON JOKIN UUSI TAI OLENNAISESTI PARANNETTU, TALOUDELLISESTI

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

RAKENNEMUUTOS ON MAHDOLLISUUS

RAKENNEMUUTOS ON MAHDOLLISUUS RAKENNEMUUTOS ON MAHDOLLISUUS KymiBusiness 2008 Kotkan Höyrypanimo 29.10.2008 Johtaja Anssi Paasivirta Työ- ja elinkeinoministeriö Rakennemuutokset ovat ajoittain toistuva tosiasia Etenkin Kymenlaaksossa

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Timo Lindvall. toimitusjohtaja

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Timo Lindvall. toimitusjohtaja Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Timo Lindvall toimitusjohtaja Forssan seutu on business-suomen painopisteessä Tunti+ vain Helsinki, Turku,Tampere, Lahti, Pori Lentoasemat Rautatieasema Humppilassa Useita

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

BIFEEL CENTRE. - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager. www.bifeelcentre.com

BIFEEL CENTRE. - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager. www.bifeelcentre.com BIFEEL CENTRE - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager OHJELMA 27.1 10.00 Bifeel Centre esittely 10.45 Vansco Electronics LP Isäntänä: Andrzej Jamrozinski

Lisätiedot

SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT SEKES ry

SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT SEKES ry SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT SEKES ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLTÖ sivu Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Yksityiskohtainen toimintasuunnitelma Talousarvio vuodelle 2014 7 Hallitus 2013 9 Jäsenorganisaatiot

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Rakennemuutos, Salo. Tommi Virtanen Yrityssalo Oy 20.3.2013

Rakennemuutos, Salo. Tommi Virtanen Yrityssalo Oy 20.3.2013 Rakennemuutos, Salo 21.3.2013 Tommi Virtanen Yrityssalo Oy Tommi Virtanen ÄKILLINEN RAKENNEMUUTOS Salo nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi 16.9.2009 2008-2009 Salon seudulta hävisi noin 2 000

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

YLE TOHLOPPI NYT. n. 400 henkilöä

YLE TOHLOPPI NYT. n. 400 henkilöä YLE TOHLOPPI NYT n. 400 henkilöä YLE Tohloppi 2013 Koko Suomen näkökulmasta: Lapsille Pikku kakkonen Galaxi Draamaa Uusi päivä Taivaantulet Pirunpelto Ajankohtaista Ajankohtainen kakkonen YLE Tohloppi

Lisätiedot

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011 Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 TAUSTAA LEHTI-HANKKEESTA (7 osahanketta kuudelta alueelta) EAKR-rahoitteinen, kuuden alueen yhteinen Yhdistävä teema on

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot