Kansallinen innovaatiostrategia

Transkriptio

1 Kansallinen innovaatiostrategia Ammattikorkeakoulujen TKI päivät, Pori Mika Pikkarainen Innovaatio-osasto, innovaatioympäristöt ryhmä

2 Innovaatiostrategia Innovaatiostrategia ja valtioneuvoston innovaatiopoliittinen selonteko Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi Onko muutosta ilmassa? Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus Innovaatiostrategian toteutus alueilla 2

3 Innovaatio-osasto Yritysten kasvu Yritysten kansainvälistyminen ja vienti Mineraalipolitiikka Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (TEKES) Turvatekniikan keskus (TUKES) Mittatekniikan keskus (MIKES) Matkailun edistämiskeskus (MEK) Invest in Finland (IIF) Geologian tutkimuskeskus (GTK) Finpro Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) ELY -keskukset Osaamiskeskusohjelma (OSKE) Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) Osaamisinnovaatiot Kysyntäinnovaatiot Innovaatioympäristöt Keksintösäätiö Suomen Standardisoimisliitto (SFS) 3

4 Globalisaatio haastaa kansallisen innovaatiopolitiikan Liiketoiminnan kasvava liikkuvuus ja siirrettävyys Yritysten keskittyminen ydintoimintoihinsa Yritysten kv toiminta vähentää kynnystä siirtää toimintoja Yritysten kansainvälistyminen Johto ja omistus kansainvälistyy Ulkomaisten yritysten merkitys Suomen taloudessa kasvaa T&K partnerit yhä useammin ulkomailla Teollisuuden T&K henkilöstö väheni Suomessa yli 10 % ja ulkomailla kasvua +2,5 % Maailmantalouden rakenne muuttuu: Kehittyvät taloudet Erikoistuminen syvenee: Tuotantoketjut ja toimialakohtaiset klusterit hajoavat? Teknologia mahdollistajana Muutosten ennakoimattomuus, nopeus ja yksilöllisyys 4

5 Pekka Ylä-Anttila ETLA

6 6

7 Division of R&D investments Large firms SMEs 1 = Share of R&D investments in Finland today 2 = Share of R&D investments in Finland in two years Source: PWC 7

8 Aasian osuus maailman teollisuustuotannosta pian puolet Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247).

9 Kiinassa jo USA:ta enemmän tutkijoita (1 000 henkilötyövuotta) Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247).

10 Innovaatiokeskittymät McKinseyn tyypittelyssä Eindhoven Ottawa-Gatineau Seattle Silicon Valley Oulu Helsinki Tokio Pariisi 10 Sydney, Beijing, Shenzhen, Bangalore, Hyderabad, Penang, Cheonan!!! Lähde: Juan Alcacer, Harvard Business School and New York University: MicKinsey analysis

11 Innovaatioympäristöjen OSKEn haasteet haasteet Kyettävä jatkuvaan uudistumiseen Arvoketjujen pilkkoontuminen globaalissa verkostotaloudessa (T&K&I verkostot) Uusien kilpailuetujen hakeminen eri alueiden ja toimialojen rajapinnoista: resurssit hajallaan Kriittinen osaamisen massa - maailman mittakaavassa suomalaiset osaamiskeskittymät pieniä Vetovoimaisempien innovaatioympäristöjen luominen - ympäristöt luodaan paikallisesti Kaiken tasoisista osaajista tulevaisuudessa pulaa Veturiyritysten osaamisen hyödyntäminen Kasvuyrityksiä vähän Kilpailtavan julkisen rahoituksen kasvu (Tekes, EU) EU:n rakennerahastojen tehokkaampi hyödyntäminen

12 Kansallinen innovaatiostrategia - päämäärät Innovaatioperusteinen tuottavuuskehitys Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää innovaatioihin perustuvaa, kestävästi suunnattua tuottavuuden parantamista. Innovaatiotoiminnan edelläkävijyys Menestyäkseen Suomen on oltava valitsemillaan innovaatiotoiminnan osa-alueilla edelläkävijä maailmassa. 12

13 Kaupallisesti Yhteiskunnallisesti Hyvinvoinnillisesti Innovaatio = hyödynnetty osaamislähtöinen kilpailuetu Uusi tieto, osaaminen, teknologia Uusi tuote, tekninen ratkaisu, tuotantoprosessi Uusi asiantuntijapalvelu Uusi design tai brändi Uusi liiketoimintamalli, arvoketju/-verkosto Uusi työtapa, organisaatio- tai johtamismalli Uudella tavalla toteutettu julkinen palvelu 13

14 Mistä innovaatioita syntyy? Tiede- ja tutkimuslähtöisesti Science, technology and innovation (STI) Käytäntölähtöisesti Doing, using and interacting (DUI) (Lundvall) Useimmat innovaatiot eivät perustu uuden tiedon luomiselle vaan olemassa olevan hyödyntämiselle 14

15 Customers, suppliers and competitors are the most important external sources of new ideas 4 Finland s NIS Evaluation, 2009, Survey N = 1026 company responses % = very important (%) = important or very important 2 1 Source: ETLA 2009,

16 Kahden kärjen strategia: On tuotettava kansainvälisesti kilpailukykyistä huippuosaamista, johon Suomen resurssit ovat rajalliset Ja toisaalta on kyettävä hyödyntämään entistä laaja-alaisemmin ja monimuotoisemmin Suomessa tai ulkomailla tuotettua tietoa ja osaamista 16

17 Innovaatiostrategia = muutosstrategia Liikkuvuus ja vetovoimaisuus Yhteisöt ja keskittymät INNOVATIIVISET YKSILÖT JA YHTEISÖT RAJATON MAAILMA OSAAMIS- PERUSTA Osallisuus ja vaikuttaminen Kannustavat markkinat KYSYNTÄ- JA KÄYTTÄJÄ- LÄHTÖISYYS Yksilöt ja yrittäjyys Osallistava innovaatiotoiminta SYSTEEMISYYS Laaja-alaisuus Muutosjohtaminen 17

18 18 Tekes ohjelmat SA ohjelmat SHOK OSKE EAKR Tekes ohjelmat Tekes ohjelmat KYpalvelu SA Huippuyksiköt EU FP7 EU EIT EU ERC Innovaatio -yliopisto EU JTI Olemassa VC verokannusteet Lead markets YIC rahoitus Uusi / Puuttuva ESR TYKES Julkiset hankinnat Standardit Normit Julk. Palv. Uudist. Käyttäjäyhteisöt Hankintaosaaminen Pre-comp Proc. (R&D) TEM Investointi tuet Green Procur t Living labs Yritys- Suomi Käyttäjien verokann.?? Osaamislähtoinen innovaatiopolitiikka Knowledge push Kysyntäohjautuva innovaatiopolitiikka Demand pull

19 Valtioneuvoston innovaatiopoliittisen selonteon kehittämislinjaukset 1) Osaamisperustan vahvistaminen 2) Laaja-alainen innovaatiotoiminta 3) Innovaatioympäristön kansainvälistyminen ja toiminta rajattomassa maailmassa 4) Vahvat ja verkottuneet innovaatiokeskittymät 5) Kansainvälisesti kilpailukykyinen koulutus- ja korkeakoulujärjestelmä 6) Suomalaisen kasvuyritysympäristön määrätietoinen kehittäminen 7) Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden vahvistaminen 8) Valtion konserniohjaus ja systeeminen toimintatapa 9) Innovaatiotoiminnan voimavarat 10) Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi 19

20 Reinhilde Veugelers Katholieke Universiteit Leuven (Belgium) and Bruegel Panel: Veugelers (chair), Aiginger, Breznitz, Edquist, Murray, Ottaviano, Hyytinen, Kangasharju, Ketokivi, Luukkonen, Maliranta, Maula, Okko, Rouvinen, Sotarauta, Tanayama, Toivanen, Ylä-Anttila Wednesday, 28 October 2009, 13:00 16:00 hrs Kalastajatorppa, Siirtomaasali, Helsinki, Finland

21 Main findings 1) Less international than often thought 2) Strong but ignored regional dimension 3) The university reform is most welcome but the higher education reform is still ahead 4) Cautiously optimistic about the SHOKs 5) Still pending reform of sectoral research 6) Less focus on developing processes, more focus on effects and impacts 7) Weak incentives for High Growth Entrepreneurial Firms 8) Weak cross-ministerial governance 9) Support System is complex to access and administer 10)Policy focus from Catch-up to Experimentation 21

22 Strong (but ignored) regional dimension Local & regional actors have become important in education, research, innovation & growth policy but they are largely ignored nationally Unspoken regional bias in national innovation support, which hampers re-allocation & comes at the cost of foregone growth Clarification & coordination of national & regional/local innovation & other policies Direct R&D support should be transparent; it is ill-suited to address regional disparities 22

23 The system is complex to access & administer Several bodies address the same societal problems with similar tools Little consideration what are the joint impacts of a myriad of measures Many publicly-supported instruments & organizations Reluctance to restructure, exit from obsolete instruments & organisations The two main issues (growth) entrepreneurship & internationalization remain orphans in the system An outline of (public) actors and their responsibilities 23

24 Contradiction 2: Socially cohesive The preferred Finnish model?

25 but at the cost of (rarely) celebrating those risk taking individuals that act differently/ entrepreneurially too conformist?

26 Miksi käyttäjälähtöisyys kiinnostaa politiikantekijöitä? Average growth of turnover in Danish firms, (Source: Fora & Statistics Denmark, 2010) 26

27 Miten uudistaa perinteistä teollisuutta? 27

28 Miten mahdollistaa yhteiskehittäminen käyttäjien kanssa? Miten hyödyntää arjen käyttötilanteita tuotteen kehittämisessä? 28

29 Mitä innovaatiopolitiikkaa? Käyttäjälähtöisellä innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan innovaatiotoimintaa, joka ohjautuu käyttäjien tarpeiden mukaan. Sen ilmenemismuotoja ovat - käyttäjätiedon ja ymmärryksen hyödyntäminen innovaatiotoiminnan lähtökohtana, - käyttäjät innovaatiotoiminnan resurssina, - käyttäjien itse tuottamat innovaatiot (käyttäjäinnovaatiot), sekä - palvelujen käyttäjien roolin korostaminen julkisia palveluja uudistettaessa. 29

30 Politiikkakehikko Käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan keskeiset osa-alueet Osaamistason nostaminen Tutkimus - Suuntaaminen käyttäjälähtöisyyttä tukevaksi - Käyttäjälähtöisen innovoinnin yleisyyttä ja kehittyneisyyttä kuvaavien indikaattorien kehittäminen Koulutus ja osaaminen - Vaativan, vastuullisen ja osallistuvan kuluttajan taitoihin vaikuttaminen - Monitaitoisuuden ja moniarvoisuuden korostaminen - Panostukset kulttuuri- ja muotoiluosaamiseen - Muotoilun (ml. palvelu-) hyödyntäminen yrityksissä strategisena välineenä - Aineettoman omaisuuden parempi hallinta avoimessa innovaatioympäristössä Menetelmät ja välineet - Menetelmien saatavuuden ja käytön edistäminen, erityisesti ennakointi-, etnografia-, Internetja tarveanalyysityökalut Kannusteiden kehittäminen Rahoitukselliset ym. kannustimet - Uusien instrumenttien kehittäminen - Nykyisten instrumenttien rahoituskriteerien uudistaminen - Muiden kannustimien arviointi ja vahvistaminen erityisesti avoimessa innovaatioympäristössä sekä julkisella sektorilla Tietoisuus ja vaikutusmahdollisuudet - Kansalaisten, yritysten ja julkisen sektorin käyttäjälähtöisyyteen liittyvän tietoisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen Infrastruktuurin parantaminen Tietotekninen infrastruktuuri - Laadun, avoimuuden ja luottamuksen parantaminen - Tietojärjestelmien yhteensopivuuden edistäminen erityisesti julkisella sektorilla Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöhön (PPP) perustuvat innovointialustat ja kehitysympäristöt - Käyttäjälähtöisyyden ja sektorirajat ylittävän verkostoitumisen vahvistaminen (ml. kehitysympäristöjen välillä, esim. Living Labs -konsepti) Julkisten palvelujen uudistaminen - Käyttäjälähtöisyyden periaatteen käyttöönotto - Palvelumuotoilun hyödyntäminen julkisten palvelujen uudistamisessa Sääntelyn uudistaminen Käyttäjä- ja julkisen tiedon hyödyntäminen - Yksityisyyden suojan merkityksen arviointi - Julkisen tiedon käyttöehtojen parantaminen käyttäjäinnovointia edistäväksi Osallistavat toimintatavat - Kansalaisen valinnan- ja vaikutusmahdollisuuksia edistävän lainsäädännön kehittäminen - Kumppanuuden edistäminen eri palveluntuottajasektorien välillä Immateriaalioikeudet - Sääntelykehikon ja sääntelyn toimivuuden parantaminen avoimessa, käyttäjälähtöisessä innovaatiotoiminnassa - Käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan tuottojen ja vastuunjaon selkeyttäminen

31 Alueperspektiivejä Lukuisia ulottuvuuksia yksityisen ja julkisen sektorin uudistumiseen Yritysten osaamisen kehittäminen käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan Menetelmien käytön osaamisen kehittämisen Living Labs toiminnan verkottaminen ja kehittäminen Muotoilu vahvemmin osaksi yritystoiminnan uudistumista Käyttäjä-/käytäntölähtöisten innovaatioiden edistäminen Käyttäjät mukaan/lähtökohdaksi julkisten palvelujen uudistamisessa Kaupunki-innovaatioiden kehittäminen 31

32 Living labs -kehittämisympäristöjen Kansallinen kehittämis- ja verkottamishanke TEM ja Tekes toteuttavat 3-vuotisen kehittämishankkeen, tavoitteina: Verkottumisen ja kehittämisen kansallinen ja kansainvälinen vahvistaminen, horisontaalisesti ja vertikaalisesti Living Labs menetelmän kehittäminen Labien parempi konseptointi yritysten (+ julk. sekt.) hyödynnettäväksi Ottamalla huomioon Jo toimivat kansalliset ja kansainväliset verkostot Neloskierre-hanke ja siinä toteutettava menetelmän ja osaamisen kehittäminen Tekesin uudet välineet kehitysalustainvestoinneille 32

33 Muotoilu osana innovaatiopolitiikkaa Laaja-alainen designin hyödyntäminen Laaditaan kehittämislinjaukset ja arvioidaan tarve vahvistaa sekä keskittää muotoilun edistämistä (vrt. UK Design Council) Pilotoidaan palvelumuotoiluhankkeita osana World Design Capital hanketta nostetaan tietoisuutta palvelumuotoilun mahdollisuuksista julkisten palvelujen uudistamisessa Aktivoidaan muotoilun hyödyntämistä pk-yrityksissä Apuna kehittäjäorganisaatiot ja verkostot (Tekes + ELYt) Uudistetaan muotoilun käyttöä tukevia julkisia yrityspalveluita 33

34 Innovatiiviset edelläkävijäkaupungit -hanke Kokoaa yhteen julkisten palveluiden uudistamiseen sitoutuneita kaupunkeja Helsinki, Espoo, Vantaa, Pori, Jyväskylä, Tampere, Kuopio, Mikkeli, Sievi TEM, VM, STM, KL, Tekes, Sitra Edelläkävijyyttä kolmella periaatteella 1.Kumppanuus 2.Innovaatioiden hankinta 3.Käyttäjälähtöinen kehittäminen o Pilotoidaan ja tuodaan kehittämiskokemukset keskusteltavaksi o Opitaan yhteisestä tekemisestä o Levitetään kokemuksia muihin kuntiin Markkinat (= yritykset) kerätään mukaan vuoropuheluun Parannetaan välillisesti yritysten toimintaympäristöä 34

35 TIN: julkisen t&k rahoituksen lisäys Rahoitusta lisätään reaalisesti vähintään 4 % vuodessa - Lisäys organisaatioittain ja pääkäyttökohteittain vuoden 2011 tasosta Organisaatio: Käyttökohteet: Tekes 70 yritysten T&K 45, SHOK 20, muut 5 Suomen Akatemia 40 perustutkimus 30, SHOK 10 Yliopistot 25 perustutkimus Ammattikorkeakoulut 20 T&K -toiminta Tutkimuslaitokset 35 T&K-toiminta; VTT 15 Ministeriöt 135 T&I toiminnan infra 120, sitomaton t&k 15 Muut 45 EVO 15, Tehy-alan t&k 10, kansainvälistyminen Total

36 Rakenteiden uudistaminen: maailmanluokan osaamiskeskittymien tukeminen (1/2) Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ohjausta ja kannustumia kehitetään. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit uudistetaan v mennessä. Mallien on tuettava opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, kansainvälistymistä, tutkimustulosten hyödyntämistä ja vaikuttavuutta (ml. kannustimet yritysyhteistyöhön) ja korkeakoulujen profiloitumista vahvuusaloilleen Ammattikorkeakoulujen asemaa innovaatiojärjestelmässä selkeytetään ja vahvistetaan. Ammattikorkeakoulut vastaavat alueiden tarpeisiin ja pyrkivät vahvuusalueillaan käytäntöä palvelevan opetuksen, soveltavan tutkimuksen ja kehittämisen kärkeen Alueilla, joilla sijaitsee pienehköjä ammattikorkeakouluja ja yliopistoja, mahdollistetaan uudentyyppisten korkeakoulujen syntyminen vahvempia liittoumia muodostamalla Tutkimuslaitosten strategista ohjausta valtioneuvoston tasolla vahvistetaan. Tavoitteena on tehdä vuoteen 2020 ulottuva toimintaohjelma rakenteellisesta kehittämisestä ja voimavarojen kohdentamisesta 36

37 Rakenteiden uudistaminen: maailmanluokan osaamiskeskittymien tukeminen (2/2) Luodaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä, näkyviä ja houkuttelevia innovaatioympäristöjä Vahvistetaan kansallisten ja aluelähtöisten kehittämistoimien yhdensuuntaisuutta. Osaamiskeskittymien vahvistumista tukevia politiikkatoimia on valmisteltava tiiviissä yhteistyössä ministeriöiden, korkeakoulujen ja suurimpien kaupunkieutujen kesken OSKEn toimet ja voimavarat suunnataan uudelleen v päättyvän ohjelmakauden jälkeen. Ohjelmamalli muutetaan ja toimintoja uudistetaan. Niin TI-politiikassa kuin aluepolitiikassakin luodaan tehokkaat välineet ja yhteistyöalustat alueiden vahvuuksien ja tarpeiden pohjalta 37

38 0.40 Total government support to business R&D, % GDP % Direct government Direct government funding of funding BERD of BERDIndirect government support through R&D tax incentives Total government support (direct + indirect) to business R&D, % GDP United Korea United States (2008) States (2008) (2008) Canada France (2008) France (2008) (2008) France Korea (2008) Korea (2008) (2008) United States Czech (2008) Czech Republic Republic Belgium Spain Spain Austria Sweden Sweden Czech Republic Austria Austria Yrityksille suunnattu julkinen T&K-rahoitus ja verokannusteet ovat Suomessa selvästi alle OECD-maiden keskitason. Japan Finland Finland Norway Norway Spain (2008) (2008) United Kingdom (2008) Germany Germany United United Kingdom Kingdom Ireland (2008) (2008) Iceland Hungary Iceland (2008) (2008) Norway (2008) Belgium Belgium Luxembourg Sweden Luxembourg Denmark Denmark (2008) (2008) (2008) Netherlands Hungary Hungary Australia Australia (2006) (2006) (2006) Finland Ireland Ireland New Portugal New Zealand Zealand Germany Italy Italy Switzerland Iceland Switzerland (2008) (2008) (2008) Luxembourg Japan Japan New Zealand Turkey Turkey Slovak Slovak Republic Republic Italy (2008) (2008) Switzerland Netherlands Netherlands (2008) Canada Canada Turkey (2008) (2008) Slovak Republic (2008) Portugal Portugal Poland Poland Poland Mexico Mexico Mexico Greece Greece Greece (2005) (2005) (2005) Source: OECD (2010), Measuring Innovation: A New Perspective, OECD, Paris based on NESTI 2009 R&D tax incentives questionnaire. 38

39 T&K- / innovaatiotoiminnan verokannuste? SA:n ohjelmat SA:n hankerahoitus ja tutkijanvirat Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimuksen perusrahoitus (ml. sektoritutkimus ja AMK) SA:n tutkimuksen huippuyksiköt SHOK SA:n tutkijakoulut OSKE Tekesin ohjelmat Tekesin hankerahoitus Yritysten innovaatiotoiminnan verokannuste 2011? Valikoiva tutkimusrahoitus Valikoiva T&K-yritystuki Vapaa kohdistamaton rahoitus/tuki

40 TEM:n tulevaisuuskatsaus Luodaan pitkäjänteinen alueellisia innovaatiokeskittymiä tukeva politiikkakokonaisuus Rationalisoidaan alueilla innovaatiotoimintaa tukevaa julkista palvelutarjontaa OSKEa kehitetään kokoamaan eri puolille maata sijoittuvaa osaamista Finnode innovaatioverkoston rakentamista jatketaan Innovaatiopolitiikan vaikuttavuutta parannetaan kysyntä- ja käyttäjälähtöisellä innovaatiopolitiikalla 40

41 EU:n rakennerahastovarat innovaatiotoimintaan Maakuntien liitot ELY-keskukset Ammattikorkeakoulut Finnvera Finpro Invest in Finland Sitra Kansallisen innovaatiojärjestelmän keskeiset toimijat Suomen Teollisuussijoitus Pääomasijoittajat Yritykset Tutkimuslaitokset Yritysten panostus innovaatiotoimintaan Businessenkelit Järjestöt Keksintötoiminta Patentti- ja rekisterihallitus Osaamiskeskukset Teknologiakeskukset Strategisen huippuosaamisen keskittymät Muut ministeriöt Panostukset toiminnan kehittämiseen eri sektoreilla, kuten ympäristö, terveys ja liikenne Tekes Työ- ja elinkeinoministeriö Yliopistot Suomen Akatemia Opetusministeriö Tutkimus- ja innovaationeuvosto Kansallinen julkinen panostus innovaatiotoimintaan ja osaamiseen 41

42 Julkiset T&K - yksiköt Yliopisto Yliopistoyksikkö Ammattikorkeakoulu AMK -yksikkö VTT tai muu julkinen tutkimuslaitos Tutkimusyksikkö Teknologiakeskus tai tiedepuisto 42

43 Tekel OSKE -hanke Tavoite: Tehokas yhteistoimintamalli julkisten kehittämispalveluiden tuottamisessa aluetasolla Taustalla: TEM konsernin yritysasiakkuusstrategia Arvioinnin kohteena: 1. Teknologiakeskusten (Tekel), 2. Osaamiskeskusten (Oske), 3. ELY-keskusten (mukaan lukien Tekes) ja 4. Alueellisten elinkeinoyhtiöiden (Sekes) kehityspalvelut ja palveluprosessit kahdessa yrityssegmentissä: - Alkavat yritykset - Kansainvälistymällä kasvua hakevat yritykset 43

44 Arvioitavat toiminnot : 1. Taustatiedot kunkin segmentin / palveluntuottajan osalta: Palveluntarjoajan arvio segmenttiin kuuluvien asiakasyritysten määrästä Miten segmentin yritysten tarpeet ovat palveluntarjoajan tiedossa (prosessi tai toimintatapa, joihin perustuu) 2. Arvioitavat yrityspalvelut kaikkien toimijoiden osalta Liiketoimintaosaamisen kehittämiseen liittyvät palvelut Kansainvälisyyteen liittyvät palvelut Tutkimus- ja tuotekehityspalvelut 44

45 Johtopäätöksiä - Alueille muodostunut ajan mittaan suhteellisen selkeät palvelut, alueittaisia eroja on etenkin suurimmissa keskuksissa, alkavien yritysten segmentti yhdenmukaisempi - Eräillä alueilla palvelujen joustavassa käytössä epäselvyyksiä - Järjestelmän epäselvyyttä lisää muiden toimijoiden palvelujen kirjaaminen tai välittäminen omina palveluina - Paljon yhteisiä yritysasiakkaita, toiminnassa ei merkittäviä päällekkäisyyksiä pienissä keskuksissa tai uudet yritykset segementissä (toimijoiden mukaan) - Ihannetilanteiden kuvaukset nykytilanteen mukaisia. Roolien täsmentämisen helppous vai urautunut ja vanhassa pitäytyvä ajattelu? 45

46 Kehittämistarpeita: - Käsitteet selkeiksi, nyt ei yleisesti hyväksyttyjä määritelmiä > palvelujen sisällöt tarkemmin auki - Selkeämmät roolit mahdollistaisivat toimijoiden kansallisen verkoston tehokkaamman toiminnan ja kehittämisen (esim. kv. toiminnassa) - TEM konsernin yritysasiakkuusstrategian jalkautus: ELYt koordinoimaan alueen segmenttikohtaisia toimia (säännölliset tapaamiset) - Kansallinen selvitys / arviointi julkisista aluetason yrityskehityspalveluista, jossa lähtökohtana yritysten tarpeet 46

47 Kansallisten ja alueellisten tavoitteiden synkronointi - Alueella ELY vetoisesti yhdessä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa - Kansallisesti johdettu ja toteutus alueittain yhdenmukainen Kansallinen innovaatiostrategia TEM konsernistrategia Tekesin sisältölinjaukset Alueelliset innovaatiostrategiat 47

48 KIITOS! 48