KAAVASELOSTUS, OSA 2/2 STRATEGINEN KAAVOITUS

Transkriptio

1 Yleiskaavan muutos 4. kaupunginosa Valionranta Koskipuisto KAAVASELOSTUS, OSA 2/2 STRATEGINEN KAAVOITUS Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue rajattu punaisella viivalla Pictometry, Blom Oy, KH

2 2 Selostuksen 2/2 sisällysluettelo Selostus, osa 2/2 1. Voimassa oleva maakuntakaava 2. Voimassa oleva yleiskaava ja keskustan osayleiskaava 3. Voimassa olevat asemakaavat 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KH Viranomaisneuvottelujen muistiot 6. Arkeologiset selvitykset, tiivistelmä/ Museovirasto 2012, Liikenneselvitykset 8. Rakennettu kulttuuriympäristö 9. Luontoselvitykset 10. Koskipuiston talvikäyttösuunnitelma (VSU Oy 2015) 11.Vuorovaikutuslomake

3 3 VOIMASSA OLEVA MAAKUNTAKAAVA (yhdistelmä) Rovaniemen maakuntakaava Rovaniemen vaihemaakuntakaava

4 4 VOIMASSA OLEVA YLEISKAAVA (Yleiskaava 2015)

5 5

6 6 ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN YLEISKAAVA (ei lainvoimainen)

7 7

8 8 VOIMASSA OLEVAT ASEMAKAAVAT Voimassa olevien asemakaavojen rajaukset ja hyväksymispäivämäärät. Tarkemmat tiedot löytyvät Rovaniemen karttapalvelusta (

9 2009, päivitetty Yleiskaavan muutos 4. kaupunginosa Valionranta Koskipuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Valionranta Koskipuisto Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue rajattu punaisella viivalla Pictometry, Blom Oy, KH Seuraa suunnitteluhanketta:

10 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ) kuvataan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat sekä osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään kaavatyön eri vaiheissa tarvittaessa. Kaupunginhallitus on tehnyt seuraavat päätökset ideakilpailuun liittyen: KH : Päätös ideakilpailun käynnistämisestä, kilpailualueen rajaus KH : kilpailun rakenne, tuomariston nimeäminen, palkkio KH : Työryhmien valitseminen kilpailuun Kaupunki järjesti ideakilpailun Valionrannan ja Koskipuiston alueen maankäytöstä ja rakentamisesta. Kilpailun tavoitteena oli löytää rohkeita maankäyttöratkaisuja kaupungin keskeisten alueiden kehittämiseksi. Painopiste oli matkailussa sekä virkistyskäytössä. Myös asumista voitiin osoittaa osaksi matkailuympäristöä. Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Rovaniemen keskustan tuntumassa Kemijoen toisella puolella Ounasvaaran juurella. Alueen pinta-ala on noin 19 hehtaaria. Suunnittelualue rajoittuu pääosin rannan ja Jäämerentien väliin. Aluetta rajaa lännessä Kemijoki, pohjoisessa Lossitie, idässä Jäämerentie, Lähteentie, Mäkimiestientie sekä Puistokatu. Etelässä suunnittelualue rajoittuu Jäämerentiehen sekä Ounaskosken siltaan. Alueen jakavan Jätkänkynttilänsillan pohjoispuolta kutsutaan Valionrannaksi, Koskipuisto ja Antinpuisto sijoittuvat sillan eteläpuolelle. YLEISKAAVAN TARKOITUS JA TAVOITE Yleiskaavalla ratkaistaan Valionrannan, Koskipuiston ja Antinpuiston maankäyttö. Ratkaisussa huomioidaan virkistyksen, matkailun ja asumisen tarpeet. SUUNNITTELUN TAUSTAA Tausta Yleiskaavamuutos on käynnistetty kaupungin aloitteesta vuonna 2008 (Tekninen lautakunta ). Kaavamuutoksen käynnistämisen taustalla oli 2007 käyty ideakilpailu, jossa etsittiin toteuttajaa tulevalle Valionrannan matkailupalvelualueelle. Voittajaksi valittiin Skanska Talonrakennus Oy:n ja Arinan Kauppa Oy:n ehdotus Lumi. Voittaja kuitenkin vetäytyi hankkeesta Ideakilpailu Kilpailu toteutettiin kutsukilpailuna. Kilpailuun valittiin kolme työryhmää. Voittajaksi valikoitui nimimerkki Iltatuulen viesti, tekijöinä Kukkola-yhtiöt Oy, Arkkitehtitoimisto Viiri-Ylinenpää Oy, Sito Oy sekä Studio Lumart. Yleiskaava laaditaan voittaneen ehdotuksen pohjalta. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Suunnittelualue on osa kaupunkikuvallisesti keskeistä ja historiallisesti vanhinta rovaniemeläistä jokivarsimaisemaa. Maisematilaa rajaavat rautatie, sillat, Kemijoki, Ounasvaara ja Jäämerentie. Alue on ollut rakennettua aluetta jo varsin pitkään, joten se edustaa oman aikakautensa viherrakentamista. Koskipuiston alue on tärkeä virkistys- ja vapaa-ajan alue. Suunnittelualueella on yksi ravintolarakennus ja leirintäalueen rakennukset. Alueella ei ole asumista. Alue rajoittuu pientalovaltaiseen alueeseen. Valionrannassa (alueen pohjoisosassa) on toiminut meijeri. Meijerirakennus on purettu vuonna Jätkänkynttilänsillan eteläpuolella on ravintolarakennus, joka on valmistunut vuonna Rakennusta on laajennettu vuonna Rakennuksessa toimii ravintola Valdemari. Alueen eteläosassa on 1950-luvulla perustettu leirintäalue. Leirintäalueella on kioski- ja huoltorakennuksia vuosilta 1983 ja 1995 sekä huoltora-

11 kennuksia 1960-luvulta. Alueella toimii Ounaskoski Camping Rovaniemi. Antinpuiston alueella on viisi tenniskenttää, sekä tennisseuran huoltorakennus ja kevyt katsomo. Skeittipuisto on rakennettu MAANOMISTUS JA VUOKRAUS Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. Lapin Pitopalvelu Ky on vuokrannut määräalan, jonka vuokra-aika loppuu Määräalalla toimii ravintola Valdemari. Rovaniemen yleiskaava 2015 Suunnittelualue on oikeusvaikutteisessa Rovaniemen yleiskaava 2015:ssa osoitettu matkailupalvelujen alueeksi (RM), retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR), urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU) sekä matkailupalvelujen alueeksi jolle saa sijoittaa palveluhotellin (RM-1). Valionrantaan on merkitty Muinaismuistokohde (R63). Aluetta koskevasta maankäyttösuunnitelmasta on pyydettävä Museoviraston tai maakuntamuseon lausunto. Rovaniemen Matkailupalvelu Ky on vuokrannut Ounaskosken leirintäalueen. Viimeisimmän vuokrasopimuksen mukaan vuokrasopimus on alkanut Vuokrakauden pituus on viisi vuotta jatkuen sen jälkeen yhden vuoden kerrallaan, ellei sitä kummankaan sopijapuolen taholta irtisanota. Rovaniemen Verkkopalloseura ry on sopinut kaupungin kanssa tenniskenttien valvonta- ja huoltosopimuksen ( ) sekä Koskipuiston, Ounaskosken uimarannan ja Antinpuiston puhtaanapitosopimuksen ( ). Suullisen sopimuksen mukaan minigolf-alue kuuluu vuokralaisen hallintaan. ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT Rovaniemen maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu vuonna 2000 hyväksyttyyn Rovaniemen maakuntakaavaan. Alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Suunnittelualue ei kuulu vuonna 2009 hyväksyttyyn Rovaniemen vaihemaakuntakaavaan. Kuva 4. Ote Rovaniemen yleiskaavasta Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava (ei lainvoimainen) Jätkänkynttilän ja Ounaskosken siltojen väliin jäävä osa (ns. Koskipuisto) kuuluu Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan. Koskipuiston alue on osoitettu kaavassa leirintäalueeksi (RL), uimaranta-alueeksi (RU), palvelujen, hallinnon ja kaupan alueeksi (P-1) sekä puistoksi (VP). Musta pisteviiva tarkoittaa ohjeellista kevyen liikenteen reittiä. Osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaavasta on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kuva 3. Rovaniemen maakuntakaava

12 Rovaniemellä on käynnissä kansallinen kaupunkipuistohanke. Kansallisen kaupunkipuiston tavoitteena on kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttäminen ja hoitaminen. Suunnittelualue kuuluu kaupunkipuiston selvitysalueeseen. Hanke on tarveselvitysvaiheessa. TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT VE 0a: Nykytilanne (Yleiskaava Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava) VE 0b: Nykytilanne (Yleiskaava 2015 ) VE 1: Ideakilpailun voittajaan perustuva vaihtoehto VE 2: Ideakilpailun voittajasta ja muista kilpailutöistä prosessin aikana kehitetty vaihtoehto Kaupunginhallituksen päätöksen ( ) mukaisesti Koskipuiston alueelle ei osoiteta asuntotuotantoa. Kuva 5. Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Asemakaava Alueella on useita asemakaavoja vuosilta Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on varattu seuraaviin käyttötarkoituksiin: istutettava puistoalue (PI), matkailua palvelevien rakennusten korttelialue, jonne saa sijoittaa luonto- ja terveysliikuntaan liittyviä rakennuksia ja rakennelmia (RM-1), teollisuusrakennusten korttelialue (TT), telttailu- ja leirintäalue (RT), puisto (VP), lähivirkistysalue (VL), urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) ja leikkipuisto (VK). Alueella on vireillä kaksi asemakaavan muutosta. Valionrannan asemakaavan muutos on käynnistetty vuonna Kaavamuutos on käynnistetty Skanska Talonrakennus Oy:n ja Arinan Kauppa Oy:n aloitteesta kilpailun voittaneen ehdotuksen perusteella. Koskipuiston alueen asemakaava on käynnistetty vuonna Kaavoituspäätöksen taustalla on vireillä oleva keskustan osayleiskaava, jonka yleisenä tarkoituksena on keskeisen keskusta-alueen kehittäminen. Koskipuiston aluetta on tarkoitus kehittää nykyisten toimintojen pohjalta. Suunnittelun kautta pyritään tehostamaan Koskipuiston käyttöä ja viihtyisyyttä. Kansallinen kaupunkipuisto Kuva 6. VE 0a: Yleiskaava Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava.

13 Rakennettu kulttuuriympäristö Stadionark 2010 /Sito Oy Kaupunkirakenne ja - Sito Oy 2010 kuva Palvelujen ja kaupan Tuomas Santasalo 2010 verkostot Ky Asuntokysynnän selvitys Sito Oy 2011 Melu- ja tärinäselvitys Sito Oy 2011 Hulevesien hallinta Sito Oy 2011 Pilaantuneet maat Sito Oy 2011 Viheralueverkosto Sito Oy 2011 Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liidea Oy Valionrannan yleiskaavaa varten tehdyt selvitykset Luontoselvitys FCG Oy 2009 Liikenneselvitys Liidea Oy 2009 Rakennettavuusselvitys PBM Oy 2009 Arkeologinen tutkimus Museovirasto Maankäyttöselvitys Arkkitehtuurikilpailu 3 työryhmää Strategiat ja ohjelmat Rovaniemen matkailustrategia Rovaniemen 2006 kaupunki Rovaniemen matkailun Rovaniemen 2011 kehitys ja matkailun kaupunki aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kansain- Rovaniemen 2014 välistymisohjelma 2020 Rovaniemen elinkeinoohjelma kaupunki Rovaniemen kaupunki 2014 Kuva 7. VE 1. Ideakilpailun voittaja Iltatuulen viesti. Kaupunginhallituksen päätöksen ( ) mukaisesti Koskipuiston alueelle ei osoiteta asuntotuotantoa. YLEISKAAVAN LAATIMINEN Yleiskaavan muutoksen laatii Rovaniemen kaupungin strateginen kaavoitus. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yleiskaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n sekä Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaisella tavalla. Suunnittelutyö laaditaan olemassa olevia selvityksiä hyödyntäen ja niitä tarvittaessa täydentäen. Tehdyt selvitykset 1.1 Keskustan osayleiskaavan yhteydessä tehdyt selvitykset Yleispiirteiset rakennustapaohjeet Sito Oy 2011 OSALLISET JA VUOROVAIKUTUS Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Suunnittelun edellyttämä viranomaisyhteistyö järjestetään suunnittelutyön aikana. Viranomaiset Lapin ELY-keskus, L- ja Y-vastuualueet Lapin liitto Lapin Pelastuslaitos Maakuntamuseo Museovirasto

14 Lautakunnat (tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, vapaa-ajanlautakunta, perusturvalautakunta) Kaava-alue ja sen ympäristö Kaava-alueen maanomistajat ja haltijat Kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja -haltijat Kemijoki Oy Kaupunginosayhdistykset (Pullinrannan asukasyhdistys, Rovaniemen 1. kaupunginosan asukasyhdistys) PALAUTTEEN ANTAMINEN Kirjalliset mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) ja kaavaluonnoksesta sekä muistutukset kaavaehdotuksesta toimitetaan Rovaniemen kaupungille osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa annettuun osoitteeseen. Muut Napapiirin vesi Rovaniemen Energia Alueen teleoperaattorit Rovaniemen kehitys Oy Rovaniemen luonto ry muut asukkaat ja kaupunkilaiset SUUNNITTELUN VAIHEET Käynnistysvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville kahden viikon ajaksi (vähintään 14 pv), jolloin osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä Lapin Kansassa ja virallisella ilmoitustaululla. Valmisteluvaihe Kaavaluonnos asetetaan nähtäville kahden viikon ajaksi (vähintään 14 pv), jolloin osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä Lapin Kansassa ja virallisella ilmoitustaululla. Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheen aineisto esitellään yleisessä esittelytilaisuudessa. Yleiskaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville kuukauden ajaksi (vähintään 30 pv) sekä pyydetään tarvittavat lausunnot. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää muistutus kaavaehdotuksesta. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja - haltijoille sekä Lapin Kansassa ja virallisella ilmoitustaululla. Hyväksymisvaihe Yleiskaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä. STRATEGINEN HALLINTO/ STRATEGINEN KAAVOITUS PL 8216, Rovaniemen kaupunki Käyntiosoite: Hallituskatu 7 YHTEYSHENKILÖT Kaupunginarkkitehti Tarja Outila , tarja.outila@rovaniemi.fi Kaavoitusarkkitehti Taneli Heikkilä , taneli.heikkila@rovaniemi.fi OAS:N PÄIVITYSHISTORIA 2009 oas:n laatiminen kaava-alueen laajennus, tavoitteiden päivitys Lapin liitto osalliseksi suunnitteluvaiheiden päivittäminen, aikataulun päivittäminen TAVOITEAIKATAULU Tavoitteena on, että yleiskaavan luonnos on nähtävillä syksyllä 2014 ja yleiskaavan muutosehdotus keväällä Tavoitteena on, että yleiskaava tulisi voimaan kesän 2015 aikana.

15 KAAVOITUSPROSESSI ALOITE Rovaniemen kaupunki 2008 TEKNINEN LAUTAKUNTA kaavoituspäätös 2008 VIREILLETULO nähtävilläpito, mahdollisuus jättää mielipide 2009 KAUPUNGINHALLITUS osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) päivittäminen 9/2014 OAS uudelleen nähtäville mahdollisuus jättää mielipide 9-10/2014 VALMISTELUVAIHE kaavaluonnos nähtävillä, mahdollisuus jättää mielipide 2/2015 KAUPUNGINHALLITUS päätös ehdotuksen nähtäville asettamisesta kevät 2015 EHDOTUSVAIHE kaavaehdotus nähtävillä, mahdollisuus jättää muistutus kevät 2015 KAUPUNGINHALLITUS esitys kaupunginvaltuustolle kevät 2015 KAUPUNGINVALTUUSTO kaavaehdotuksen hyväksyminen kesä 2015 MUUTOKSENHAKUAIKA mahdollisuus valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen 30 vrk

16 1 ROVANIEMI PÖYTÄKIRJA Valionrannan yleiskaava ja asemakaava, I viranomaisneuvottelu Aika klo Paikka Rovaniemen kaupungin kokoushuone 1, Hallituskatu 7 Läsnä: Antti Pihkala Arvo Torkkola Ari Jarkko Ari Saarenpää Jorma Korva Markku Pyhäjärvi Olli Peuraniemi Erkki Lehtoniemi Janne Anttila Lapin ympäristökeskus Rovaniemen Verkko Oy Napapiirin Vesi Lapin pelastuslaitos Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunki Martti Anttila (Roi kpi), Ulla Alapeteri (Lapin tiepiiri), Ykä Karjalainen (Lapin ympk,) ja museoviraston edustaja ovat ilmoittaneet, etteivät pääse osallistumaan neuvotteluun. 1. Kokouksen avaus Jorma Korva avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. 2. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta, muistion hyväksyminen, varmentaminen ja jakelu Jorma Korva toimi kokouksen puheenjohtajana ja Janne Anttila sihteerinä. Pöytäkirjan varmentaa Lapin ympäristökeskuksen puolesta Antti Pihkala. Kokouspöytäkirjan jakelu kaikille, joille on lähetetty kutsu neuvotteluun. 3. Kokouksen lainmukaisuus (MRL 66.2, MRA 18, 26 ), läsnäolijat Todettiin kokous lainvoimaiseksi ja kirjattiin läsnäolijat Jorma Korva aloitti asian esittelemisen esityslistan mukaan.

17 2 4. Alueen maankäytöllinen tilanne ja eriasteisten kaavojen asettamat lähtökohdat ja tavoitteet 4.1 Seutu/maakuntakaavoitus 4.2 Yleiskaavoitus 4.3 Asemakaavoitus - ym. vahvistanut osauudistus vireillä, ei vaikutusta ko. hankkeeseen - taajamatoimintojen aluetta A - Rovaniemen yleiskaava 2015, hyv oikeusvaikutteinen yleiskaava - kaavassa suunnittelualue merkitty RM-1, V ja VU -alueeksi; - virkistys- urheilu- ja matkailupalveluiden aluetta - alueella muinaismuistokohde - voimassa olevat kaavat alueella hyväksytty ja alue päämerkinnöillä; o TT, PI, VL, RM-1, VP ja VK - sekä alamerkinnät; o sm-1, muinaismuistokohde o RM-1 alueella s-2 merkintä, alueen osa jossa luonnonvarainen puusto on säilytettävä - Alue toteutunut osittain ainoastaan virkistysalueiden osalta 4.4 ja 4.5 Kaavan toteutuminen ja vireillä olevat suunnitelmat ja hankkeet - ei ole toteutunut mm. avantouintihankkeen osalta, kortteli ranta-alueella vireillä sillankorvan asemakaavoitus, Katajaranta - Lainassaaren asemakaava ja muutos ranta-alueella - korttelit 229 ja 480 sekä viereiset puisto- ja liikennealueet, Pullinranta ja Lossitie 5. Suunnittelutehtävän määrittely ja kaavan kannalta keskeiset tavoitteet 5.1 Kaava-alueen rajaus ja kaavan vaikutusalue - alustava suunnittelualue käsittää Lossitien ja Jätkänkynttilänsillan välistä ranta-aluetta rajoittuen Jäämerentien katualueeseen - välittömään vaikutusalueen piiriin kuuluvat lähialueen vesi-, virkistys-, kortteli-, liikenne- ja katualueet sekä laajempi keskustan alueen ympäristö maisemarakenteineen

18 3 5.3 Kunnan tavoitteet - selvitetään tehdyn päätöksen mukaisesti voidaanko alueen yleis- ja asemakaavaa muuttaa ko. hankkeelle soveltuvaksi teknisen lautakunnan päätös yleiskaavan muutamiseksi teknisen lautakunnan päätös asemakaavan muuttamiseksi - yleiskaavan muutos mahdollistaa asemakaavan muutoksen hankkeeseen - edistää elinkeinoelämää ja työllisten määrää alueella - edistää kaupunkilaisten sekä matkailijoiden majoitus- ja virkistyspalveluita - saada laadukkaasti toteutettua hanke, jonka tarkoitus on myös parantaa kaupungin imagoa ja palvelutarjontaa - molempia kaavoja viedään prosessissa samanaikaisesti Todettiin asiasta mm. seuraavaa: Ympäristökeskus, Antti Pihkala: o Lapin ympäristökeskuksen antamassa lausunnossa todetaan, että yleiskaavan muutoksen tulisi olla riittävän laaja, jotta voimassa olevan yleiskaavan viheralueverkostot voidaan ratkaista kokonaisvaltaisesti. Yleiskaavan muutos ja asemakaavan muutoksen valmistelu voidaan tehdä rinnakkain o yleiskaavan muutoksen tutkimista olisi hyvä ulottaa myös keskustan alueelle, esim. liikenteen ja kevyen liikenteen väylien kannalta o hankkeeseen liittyvinä kaavoitusmenetelminä voivat olla yleis- ja asemakaavoitus samanaikaisesti kuten Rovaniemen kaupunki on esittänyt tai vaihtoehtoisesti laajan yleiskaavan laatiminen o hankealueen yleiskaavamuutoksen laadinta olisi kuitenkin keskeisessä asemassa ja yleiskaavan muutoksella tutkittaisiin hankkeen suuret kysymykset, kuten valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet o asemakaavalla tutkittaisiin hankkeeseen liittyvät tekniset yksityiskohdat 6. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet suunnittelualueella - toimiva aluerakenne ja eheytyvä yhdyskuntarakenne o tulvavaara, hulevedet, liikenne, elinympäristön laatu, palvelut

19 4 - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat o kulttuuriympäristö, maisemarakenne, suojeluarvo - toimivat yhteysverkostot ja energianhuolto o liikennemäärien vähentäminen, kevyenliikenteen parantaminen Todettiin asiasta mm. seuraavaa: Rovaniemen kaupunki, Jorma Korva ja Olli Peuraniemi: o muinaismuistojen tarkka sijainti alueella selvitettävä o tutkittava alueen ja ympäristön liikennemäärät sekä katuverkon ja kevyenliikenteen toimivuus, liikenneselvitykset osittain meneilläänkin Ympäristökeskus, Antti Pihkala: o tulisi pyrkiä hyödyntämään olemassa olevia yhdyskuntarakenteita sekä eheyttämään keskusta-aluetta (parannetaan elinympäristön laatua) o tulisi ottaa huomioon eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun tarkastelussa seuraavat seikat: olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava

20 edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pysytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energianlähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä 5 7. Tutkittavat vaihtoehdot; ratkaisumallit - muutoksessa tutkitaan tehdyn päätöksen mukaisesti, voidaanko aluevaraukset yleiskaavassa muuttaa niin; o että se mahdollistaa kaavaillun toiminnan sijoittamisen alueelle o tutkitaan myös muita prosessin aikana esille tulevia vaihtoehtoja Todettiin asiasta mm. seuraavaa: Rovaniemen kaupunki, Jorma Korva : o julkisesti esillä olleet havainnekuvat, kuten esim. vuonna 2007 järjestetyn ideakilpailun voittanut ehdotus Lumi, hankkeesta eivät ole lopullisia vaihtoehtoja o eri vaihtoehtoja vielä tutkitaan, hanke elää o hankkeen suunnittelua varten on perustettu ohjausryhmä 8. Perusselvitysten ja tietopohjan hankkiminen ja riittävyys Oleva tieto, lisäselvitykset ja vaikutukset - Kemijoen merkitys; tulvariski - kulttuuri- ja luonnonperintö sekä maisema - käyttötarkoitus - mitoitus - rakennusmassan korkeus - virkistys- ja ranta-alueiden käyttö

21 6 - liikennöinti; katu- ja liikenneverkostoon liittäminen - muut tarvittavat selvitykset, esim. melu, päästöt, tärinä, muinaismuistot,? 8.4 Viranomaisten kannanotot Todettiin asiasta mm. seuraavaa: Ympäristökeskus, Antti Pihkala: o jos hanke toteutetaan, on tärkeää turvata jalankulun- tai kevyenliikenteen reitin sijoittaminen rantaan Jätkänkynttiläsillan ja Valion tontin pohjoisrajan välisellä alueella o tulisi kiinnittää erityistä huomiota tulevan rakennuksen / rakennuskokonaisuuden mittasuhteisiin, korkeuteen ja kokoon o olisi huolehdittava siitä, että hanke sopeutuu paikalle maisemallisesti eikä vaaranna kansallisen kaupunkipuiston perutamismahdollisuutta o olisi hyvä tutkia uusituvan energian käyttömahdollisuudet hankkeessa o suunnittelussa tulee selvittää ja huomioida rakennelmien korkeuden vaikutus lentoliikenteeseen o tutkia hankkeen vaikutusta kaupunkikuvaan, esim. havainnollistamalla miltä suunnitellun rakennuskokonaisuuden silhuetti näyttäisi eri suunnista ja/tai korkeudelta kauempaa katsottuna Napapiirin Vesi, Ari Jarkko: o on selvitettävä suunnittelualueella olevien vesi- ja viemäröintilaitteiden (jätevesipumppaamot, vesi- ja viemärijohdot ym.) sijainnit ja huomioitava niiden vaikutukset hankkeeseen Lapin pelastuslaitos, Ari Saarenpää: o rakennuksen/rakennusten korkeuden ja kerrosluvun suunnittelussa tulee huomioida pelastussäännösten/-vaatimusten vaikutukset. Vaatimukset nousevat kun kerrosluvut 8 ja 16 ylittyvät Museoviraston lausunto : o Valionrannan yleis- ja asemakaavan muutoksista Museovirastolla ei ole rakennetun kulttuuriympäristön osalta huomautettavaa

22 7 o arkeologisen kulttuuriperinnön osalta viranomaisneuvotteluun osallistuu Lapin maakuntamuseo Museoviraston ja maakuntamuseon välisen yhteistyösopimuksen perusteella. 9. Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely, OAS - ideakilpailu Kemijoen ranta-alueelle 2005 o kilpailun voitti ehdotus Ice Berg - ideakilpailu Kemijoen ranta-alueelle 2007 o kilpailun voitti ehdotus Lumi - kaavoituspäätös o yleiskaava, tekninen lautakunta o asemakaava, tekninen lautakunta kaavan vireilletulo o yleiskaava; kuulutus Lapin Kansa , kirjeet ja kaavatori - vireilletulo nähtävillä ei kirjattuja mielipiteitä o asemakaava; kuulutus Lapin Kansa , kirjeet ja kaavatori - vireilleutulo nähtävillä ei kirjattuja mielipiteitä 9.1 Kaavoituksen ohjelmointi ja aikataulu - ohjaustyöryhmä yleiskaava ohjaa asemakaavoituksen etenemistä Todettiin asiasta mm. seuraavaa: Rovaniemen kaupunki, Jorma Korva : o yleiskaavan muutosehdotusta tuskin saadaan julkisesti nähtäville vuoden 2009 aikana 10. Viranomaisyhteistyö - kaavamuutosten vireilletuloista on lähetetty ilmoitukset ja OAS:t Lapin ympäristökeskukseen - eri viranomaistahoille on lähetetty kaavamuutoksista aineistoa ennen pidettyä viranomaisneuvottelua

23 8 Todettiin asiasta mm. seuraavaa: Rovaniemen kaupunki, Jorma Korva: o kaavakokouksia/-neuvotteluja järjestetään ennen yleiskaavan luonnosvaiheen kuulemista ja ehdotusvaihetta, sekä tarvittaessa o maakuntamuseon edustajaa kuultava Lapin ympäristökeskus, Antti Pihkala: o kaavakokouksia/-neuvotteluja on hyvä järjestää riittävästi 11. Kokouksen päättäminen - puheenjohtaja päätti kokouksen klo 9.50 Rovaniemellä Antti Pihkala Arkkitehti Lapin ympäristökeskus Janne Anttila Kaavasuunnittelija Rovaniemen kaupunki

24

25

26

27 TUTKIMUSRAPORTTI ROVANIEMI Koskenniska Kivikautisen asuinpaikan arkeologinen kaivaus AKDG3644:74 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN

28 Tiivistelmä Rovaniemen Koskenniskan kivikautisella asuinpaikalla kaivettiin, koska Rovaniemen kaupunki halusi tutkituttaa pois alueen rakentamista rajoittavan muinaisjäännöksen. Kaivauksen suoritti Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut Rovaniemen kaupungin tilauksesta Kaivausten ensisijaisena tavoitteena oli vuonna 2012 määritetyn tutkimuksellisesti merkittävän, 2000 m 2 laajuisen alueen mahdollisimman kattava tutkiminen. Arkeologisia mielenkiinnon kohteita olivat mm. alueen vesistöhistoria, ympäristötekijöiden heijastuminen kohteen muinaisten asukkaiden elinkeinoihin ja kohteen poikkeuksellisen paksu stratigrafia. Asuinpaikkaa tutkittiin noin m 2 laajuinen alue, josta tasokaivauksena 629 m 2. Kaikilla alueilla oli nähtävissä hienohietainen tulvakerros, joka oli paksuimmillaan lähempänä joen rantaa ja oheni ylärinnettä kohden. Peltomultakerros on tehty tulvahiekkaan, ja yhdessä ne muodostavat jopa metrin paksuisen patjan alle jääneen myöhäiskivikautiseen asutukseen liittyvän sirpalekivikon päälle. Asuinpaikan todettiin olevan melko pahoin muinaisten rantavoimien tuhoama, eikä kiinteitä rakenteita juurikaan havaittu. Paksu tulvakerros sirpalekivikon päällä viittaa siihen, että asuinpaikkaa kohdannut voimakas tulva on siirtänyt ylärinteestä hienoa hietaa asuinpaikan päälle ja paikka on jouduttu sen vuoksi hylkäämään. Tämä asuinpaikan vaihe liittyy ns. Kolpeneen muinaisjärveen, ja paikalle on tultu uudestaan ilmeisesti vasta varhaisella metallikaudella, jolloin kohde on ollut jo jokivartta. Historiallisella ajalla jokiranta on otettu viljelyskäyttöön. Löydöt keskittyivät sirpalekivikon alueelle. Suurin osa löydöistä on joko kvartsia tai palanutta luuta. Löytöaineisto ajoittunee suurimmaksi osaksi myöhäiskivikaudelle, Pöljän keramiikan vaiheeseen, radiohiiliajoitusten mukaan n ekr. Osa pintakerrosten löytömateriaalista on varhaiselta metallikaudelta, ajoittuen Lovozeron keramiikan vaiheeseen, noin ekr. Kohteen löytöjä ovat mm. Pöljän keramiikka, Lovozeron keramiikka, v porauksellinen meripihkanappi, tuurat, Pyheensillan tyypin nuolenkärjen katkelma, kynsitaltta ja luuesineen katkelmat. Sirpalekivikosta otettiin useita maanäytteitä, joiden analyyseissä löytyi runsaasti hiiltyneitä kasvinjäänteitä (mm. ulpukka, vadelma, tuomi, puolukkalaji, pihlaja, maitohorsma, jauhosavikka ja käenkaali). Luuaineistosta tunnistettiin majava, saukko, metsäjänis, sorsalinnut, hauki, ahven, harjus, siika, lohikalat, made, lahna ja särkikalat. Kansikuva: AKDG3644:74. Työkuva, Laura Ohenoja kaivaa sirpalekivivyöhykettä. Kuvaaja: Petro Pesonen.

29 Sisällysluettelo Arkisto ja rekisteritiedot... 2 Kohteen sijaintikartta Johdanto Tutkimushistoria ja topografia Arkeologinen tutkimushistoria Vesistöhistoria Maankäyttöhistoria Kaivausmenetelmät Koordinaatisto Kaivausalueiden sijoittuminen ja laajuus Kaivausmenetelmät ja dokumentointi Kaivaushavainnot Kaivausalue Kaivausalue 1a Kaivausalue 1b Kaivausalue 1c Kaivausalue 1d Kaivausalue Kaivausalue Kaivausalue Kaivausalue Kaivausalue Koekuopat Löydöt ja näytteet Yleistä ja löytötilastot Löytölajit Näytteet Yhteenveto Lähteet Arkistolähteet Kirjallisuus Elektroniset lähteet Digikuvaluettelo Karttaluettelo Kartat Radiohiiliajoitukset (Uppsalan yliopisto) Osteologinen analyysi (Katariina Nurminen) Kasvimakrofossiilianalyysi (Santeri Vanhanen)

30 Arkisto ja rekisteritiedot Kivikautisen asuinpaikan arkeologinen kaivaus Tutkimuslaitos: Kaivauksenjohtaja: Kunta: Kylä: Tila: Muinaisjäännöskohde: Museovirasto/Arkeologiset kenttäpalvelut FL Petro Pesonen Rovaniemi Pullinpuoli SÄHKÖLÄ 1, om. Rovaniemen kaupunki KAUPUNGINOSAN PUISTOT, om. Rovaniemen kaupunki Rovaniemi Koskenniska, , koordinaatit P: I: (ETRS TM35FIN); P: , I: (YKJ), Z: m mpy Kenttätyöaika: Apulaistutkija: FM Johanna Seppä Tutkimusavustaja: HuK Laija Simponen Kaivajat: Eva Sofia Alm, Olli Eranti, Esa Haataja, Anna Heikkinen, Anne Huumonen, Kiti Karvonen, Veli Matti Keränen, Antti Komulainen, Riina Koskiniemi, Leena Kuukasjärvi, Heta Lankinen, Jussi Maikkula, Tuukka Mäkiranta, Laura Ohenoja, Sanna Ojanne, Maiju Pohjola, Markus Pyhäjärvi, Maija Liisa Rautiainen, Pekka Ruokanen, Jenniina Siira, Saara Tuovinen, Juha Pekka Tuppi, Katja Virtanen ja Jouni Väänänen Peruskartta: Tutkimusten rahoittaja: Alkuperäinen raportti: Kopio: T4324E3 (TM35 lehtijako), B4 (Yleislehtijako) Rovaniemen kaupunki Museoviraston arkeologinen keskusarkisto, Helsinki Rovaniemen kaupunki, Lapin maakuntamuseo (Rovaniemi) Kaivauspinta ala: 629 m 2 Löydöt: KM 39632: , diar Digitaalikuvat: AKDG 3644:1 187 Aikaisemmat tutkimukset: 1955 Erä Esko Aarni, inventointi. Rovaniemi. Inventointiraportti (kooste muistiinpanoista) Kotivuori Hannu, tarkastus. Ei raporttia Kotivuori Hannu, inventointi. Rovaniemen muinaisjäännösten inventointi Osa 2: kohdeluettelot ja karttaotteet. (Osa 1: kohdekuvaukset puuttuvat) Sarkkinen Mika, koekaivaus. Kertomus kohteen Rovaniemi 63 Koskenniska koekuopituksesta Koivisto Satu, koekaivaus. Moniperiodisen asuinpaikan arkeologinen koetutkimus. Aikaisemmat löydöt: KM 3266:18 tasataltta (Johan Koskenniska 1896) KM asuinpaikkalöytöjä (Aarni Erä Esko 1955) KM 24041:1 11 asuinpaikkalöytöjä (Hannu Kotivuori 1988) KM 25578:1 16 asuinpaikkalöytöjä (Hannu Kotivuori 1990) KM 32906:1 12 asuinpaikkalöytöjä (Mika Sarkkinen 2001) KM 39172:1 291 asuinpaikkalöytöjä (Satu Koivisto 2012) Analyysit: Osteologinen analyysi (FM Katariina Nurminen) Radiohiiliajoitukset 2 kpl (The Ångström Laboratory, Uppsala; Helsingin yliopis 2

31 ton ajoituslaboratorio) Makrofossiilianalyysi (FM Santeri Vanhanen) AKDG 3644:186. Alueen meijerihistoriasta kertova löytö pintamaiden kuorinnasta: maitotonkan kansi. Kuvaaja: Petro Pesonen. 3

32 Kohteen sijaintikartta Koskenniska Peruskarttaote 1: Kohde sijaitsee Kemijoen itärannalla, vastapäätä Rovaniemen keskustaa. 4

33 1. Johdanto Rovaniemen Koskenniskan kivikautisen asuinpaikan kaivaus tehtiin, koska Rovaniemen kaupunki on muuttamassa alueen asemakaavaa ja halusi poistaa rakentamista rajoittavan muinaisjäännöksen suojelun. Muinaisjäännös sijaitsee keskeisellä paikalla Rovaniemen kaupungin Pullinpuolella, Jätkänkynttilän sillan itärannalla, Ounaskosken korkealla rantatöyräällä. Valion 2000 luvulla puretun meijerin rakenteet, sähkölaitos ja Niskan vanha tila rakennuskantoineen ja viljelyksineen ovat sijainneet samalla alueella. Alueella on tehty aiempia kaivaustutkimuksia vuosina 2001 ja 2012, joista ensimmäinen, Lapin maakuntamuseon tekemä koekaivaus, liittyi alueen eteläosaan suunnitellun avantouimareiden tukikohdan rakentamissuunnitelmiin. Vuoden 2012 koekaivauksen teki Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut, ja tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asuinpaikan säilymisaste ja jatkotutkimusten tarve. Vuoden 2013 kaivaus oli jatkoa edellisenä vuonna aloitetuille tutkimuksille, ja sen suoritti Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut Rovaniemen kaupungin tilauksesta. Kaivausten ensisijaisena tavoitteena oli vuonna 2012 määritetyn tutkimuksellisesti merkittävän, 2000 m 2 laajuisen alueen mahdollisimman kattava tutkiminen. Arkeologiset kysymyksenasettelut koskevat kohteen ajoitusta, periodisuutta sekä toimeentulostrategioita. Viimeiseen kysymykseen liittyy myös alueen hydrologinen historia: onko paikalla toimittu järvi (Muinais Kolpene) ja/vai jokivaiheessa ja miten tämä heijastuu esimerkiksi osteologisessa materiaalissa eri aikoina. Vuoden 2012 tutkimuksissa oltiin jo selvitetty, että alueella on muinaisjäännökseen liittyviä rakenteita ja löytökerroksia jopa metrin syvyydessä maan pinnasta lukien. Myös mahdollisen stratigrafian selvittäminen kuului siten tutkimusohjelmaan. Rovaniemen Koskenniskan kaivausten ajankohta oli Kenttätyöryhmän muodostivat kaivauksenjohtaja, apulaistutkija, tutkimusavustaja ja 24 kaivajaa. Kaivauksenjohtajana toimi FL Petro Pesonen, dokumentoinnista vastasivat apulaistutkija FM Johanna Seppä ja tutkimusavustaja HuK Laija Simponen. Kaivajien pestien pituudet vaihtelivat yhdestä kuuteen viikkoon. Kaivajina oli arkeologian ja lähialojen opiskelijoita eri yliopistoista sekä työvoimatoimistoon jätetyn hakemuksen perusteella palkattuja rovaniemeläisiä: Eeva Sofia Alm ( ), Olli Eranti ( ), Esa Haataja ( ), Anna Heikkinen ( ), Anne Huumonen ( ), Kiti Karvonen ( ), Veli Matti Keränen ( ), Antti Komulainen ( ), Riina Koskiniemi ( ), Leena Kuukasjärvi ( ), Heta Lankinen ( ), Jussi Maikkula ( ), Tuukka Mäkiranta ( ), Laura Ohenoja ( ), Sanna Ojanne ( ), Maiju Pohjola ( ), Markus Pyhäjärvi ( ), Maija Liisa Rautiainen ( ), Pekka Ruokanen ( ), Jenniina Siira (5. 9.8), Saara Tuovinen ( ), Juha Pekka Tuppi ( ), Katja Virtanen ( ) ja Jouni Väänänen ( ). Lisäksi arkeologi Noora Taipale osallistui kaivauksiin muutamana päivänä vapaaehtoisena. Kaivinkoneurakoitsijoina oli Jarmo Vuorinen (Jarkat Oy) alueiden kuorinnassa ja Ari Aspegrén (Rovaniemen kaupunki) alueiden täytössä. Puiden kaadon teki Marko Teppola (Metsä ja kiinteistötyö Polku). Työmaatila vuokrattiin Rovaniemen Ramirent Oy:ltä ja WC puolestaan yleensä festivaalijärjestelyjä hoitavalta Mar Rent Oy:ltä. Koskenniskan asuinpaikalla kaivettiin arkeologisen tasokaivauksen menetelmin yhteensä 629 m 2. Kaivinkoneella avattua aluetta oli noin 700 m 2, joka on suurimmaksi osaksi samaa aluetta kuin sittemmin käsin kaivettu alue. Kaikkiaan Koskenniskalla avattiin maanpintaa noin m 2 alueella, mikä on vajaa puolet aiemmin tutkimuksellisesti merkittäväksi määritellystä alueesta. Varsin suuri osa tästä alueesta on kuitenkin sellaista, jota ei olisi ollut mahdollista tai järkevää tutkia, esimerkiksi polun kohta ja kellari. Tutkimatta jääneistä alueista merkittävin on alueen 4 ja joentörmän välissä oleva alue, jolla olevia isoja haapoja Rovaniemen kaupunki halusi vielä suojella. Toinen potentiaalisesti löytörikas alue saattaa olla alueen 1 pohjois 5

34 puolella. Kaiken kaikkiaan asuinpaikan todettiin kuitenkin olevan melko pahoin muinaisten rantavoimien tuhoama, eikä lisäalueilla ehkä olisi saatu yksittäisiä esinelöytöjä enempää tietoa muinaisen asuinpaikan toiminnoista. Kaivauksella talletetut löydöt on luetteloitu Kansallismuseon kokoelmiin numerolle KM 39632: Kaivaukselta otetut digitaaliset valokuvat on luetteloitu Webmuskettiin numeroilla AKDG 3644: Kaivauspaikalla kävi suhteellisen paljon vierailijoita, sillä kohde on lähellä kaupungin keskustaa. Aivan kaivauspaikan edustalla kulkee koululaisten ja koiranulkoiluttajien suosima kävelypolku ja sen eteläpuolella on pieni uimaranta. Paikalta on myös hyvä näkymä Rovaniemen kaupungin keskustaan. Päivittäisten ohikulkijoiden lisäksi paikalla kävi useita koululaisryhmiä, Lapin maakuntamuseon henkilökuntaa, Rovaniemen kaupungin virkamiehiä, GTK:n Rovaniemen paikallisosaston työntekijöitä ja maakunta arkeologi Hannu Kotivuoren opastamana myös Rovaniemi viikon osallistujia teemalla ammattina arkeologi. Koululaisryhmät tulivat Ounasvaaran lukiosta (I lk), Syväsenvaaran koulusta (5A B lk), Katajarannan koulusta (3 ja 5A lk), Lyseonpuiston lukiosta (I IV lk historiaryhmä), Steiner koulusta (3 4 lk) ja Saaren koulusta (6 lk). Tiedotusvälineistä paikalla kävi Yleisradion Lapin toimitus ja Lapin Kansa. Helsingissä Petro Pesonen, FL AKDG 3644:187. Ryhmäkuva. Vasemmalta Tuukka Mäkiranta, Laija Simponen, Anne Huumonen, Maija Rautiainen, Anna Heikkinen, Riina Koskiniemi, Kiti Karvonen, Jussi Maikkula, Markus Pyhäjärvi, Veli Matti Keränen, Leena Kuukasjärvi, Saara Tuovinen, Maiju Pohjola, Laura Ohenoja, Esa Haataja, Johanna Seppä, Olli Eranti, Juha Pekka Tuppi ja Pekka Ruokanen. Kuvaaja: Petro Pesonen. 6

35 AKDG 3644:169. Työkuva. Koululuokka vierailee kaivauksilla. Petro Pesonen opastaa. Kuvaaja: Johanna Seppä. AKDG 3644:168. Työkuva. Koululuokka vierailee kaivauksilla. Petro Pesonen opastaa. Kuvaaja: Johanna Seppä. AKDG 3644:170. Hannu Kotivuori ja Lapin maakuntamuseon henkilökuntaa vierailulla. Kuvaaja: Johanna Seppä. 7

36 2. Tutkimushistoria ja topografia 2.1. Arkeologinen tutkimushistoria Koskenniskan muinaisjäännös on ollut tiedossa 1950 luvulta lähtien, jolloin arkeologi Aarni Erä Esko kävi systemaattisesti inventoimassa Kansallismuseon kokoelmiin toimitettujen muinaisesineiden löytöpaikkoja Rovaniemellä. Hän kävi myös Valion meijerin tontilla, josta vuonna 1896 isäntä Johan Koskenniska oli löytänyt "kivirauniota purkatessa talonsa pellonpientareelta" kivisen tasataltan (KM 3266:18). Erä Esko mainitsee saaneensa maanviljelijä Otto Korkalolta tietää, että Johan Koskenniskan entinen asuinrakennus olisi sijainnut meijerirakennuksesta noin 60 m etelään. 1 Hän liitti inventointiraporttiinsa karttaluonnoksen, johon on merkitty Niskan tilan pellonpiennar meijerin silloisessa kasvitarhamaassa. Erä Esko löysi inventoinnissa samaiselta paikalta muutamia kvartsinkappaleita hiekkamultamaasta (KM 13826), jotka talletettiin Kansallismuseon kokoelmiin. Lapin maakuntamuseon inventoinnissa vuonna 1987 entisen meijerirakennuksen eteläpuolella sijainneen perunamaan joenpuoleisesta reunasta poimittiin kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, palanutta luuta sekä kvartsi ja piiaineistoa (KM 24041:1 11), joiden joukossa oli mahdollinen piikaavin ja piikärjen katkelma. 2 Lapin maakuntamuseon tarkastuksessa samalta paikalta löytyi lisää kvartsiaineistoa (KM 25577:1 16). 3 Aarni Erä Eskon inventoinnissa vuodelta 1955 Johan Koskenniskan "pellon piennar" on hahmoteltu karttaluonnokseen meijerin kasvitarhamaalle punaisen rastin kohdalle. Erä Esko noukki paikalta talteen muutamia kvartsinkappaleita. Erä Eskon inventointimuistiinpanoihin liitetty valokuva on otettu meijerin pihalta lounaaseen kohti Kemijokea ja taustalla häämöttävää Pohjanhovin rakennusta. Kvartsien löytöpaikka on auton takana meijerin kasvitarhassa. Karttaluonnos ja kuva Aarni Erä Esko 1955/MV. 1 Erä Esko 1955:3. 2 Kotivuori Kotivuori

37 Hyvälle paikalle Ounaskosken leirintäalueen ja uimarannan läheisyyteen kaavailtiin avantouimareiden tukikohtaa 2000 luvun alussa. Muuttuvan maankäytön suunnittelun takia Lapin maakuntamuseo teki Koskenniskan eteläosassa koekaivauksia vuonna Suunnitellun rakennuksen ja kaavaillun pyörätien kohdalle kaivettiin yhteensä kahdeksan koekuoppaa, joiden avulla saatiin ensikäsitys muinaisjäännöksen luonteesta ja säilyneisyydestä. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (KM 32906:1 12) saatiin talteen koekuopista sekä sekoittuneena vanhaan peltomultakerrokseen että sen alaisen moreenimaan pinnalta. Koskenniskan muinaisjäännöksen säilyneiden osien todettiin sijoittuvan terassimaiselle alalle 78,5 80,5 m mpy korkeuskäyrien välille, joka alkaa Koskipuiston pohjoisreunasta etelässä jatkuen kalliopohjaisen niittytörmän länsireunaa seuraten pohjoiseen aina puretun meijerin tasoitetun pihamaan eteläreunalle saakka. Arkeokriittiseksi kuvaillun kaistan pituudeksi arvioitiin koekuopituksen tuloksena noin 120 m ja leveydeksi noin 20 m kattaen yhteensä noin 2400 m 2 alan. Avantouimareiden tukikohtaa ja sinne johtavaa pyörätietä ei kuitenkaan toteutettu ja Valionranta sai jäädä villiintyneeksi puistoalueeksi. Koskenniskan kivikautinen asuinpaikka mainitaan Lapin seutukaavaliiton muinaisjäännösluettelossa sekä Rovaniemen historian esihistoriaa käsittelevässä osassa. 5 Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin tiedoissa oletetaan meijerin asvaltoidun pihan ja vanhan tilan rakenteiden tuhonneen suuren osan kohteesta, mutta koekaivausten 2001 perusteella asuinpaikan todettiin jatkuvan eteläpuolisella pellolla rannansuuntaisena vyöhykkeenä. 6 Viimeisin tutkimus ennen vuoden 2013 kaivausta tehtiin kesällä 2012 Museoviraston Arkeologisten kenttäpalveluiden toimesta ja Satu Koiviston johtamana. Rovaniemen kaupunki halusi selvittää miten Koskenniskan muinaisjäännös vaikuttaa Valionrannan kaavoitukseen ja rakentamiseen. Paikalle on suunniteltu mm. avantouimareiden tukikohtaa, kylpylähotellia ja puistoa. Kaupungin laatimassa työsuunnitelmassa mainittiin, että kohteen jatkotoimenpiteet määräytyvät koetutkimuksissa saatujen tulosten pohjalta ja koko työ jakautuu esitutkimusvaiheeseen ja lopullisten tutkimusten osuuteen. Vuonna 2012 toteutettiin kohteen esitutkimusvaihe. Koetutkimusten tavoitteena oli selvittää, onko puistomaisella alueella säilynyt esihistoriallisia rakenteita, kuten asuinpaikkakerroksia, liesikiveyksiä, hautoja tai orgaanisten rakenteiden jäännöksiä. Koekuopituksen ja löytöaineiston avulla kyettiin paikantamaan asuinpaikan säilyneet osat ja arvioimaan muinaisjäännöksen laajuutta, luonnetta ja säilymisastetta. Makrofossiili, maaperäkemiallisten ja osteologisen analyysin avulla erotettiin historiallisen ja esihistoriallisen asutuksen kerrostumia, toiminta alueita ja rakenteita toisistaan. Esihistoriallisen asuinpaikan tutkimuksellisesti merkittävä alue on noin 2000 m 2 laajuinen, jossa syvimmät rakenteet ulottuvat jopa metrin syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Näiden rakenteiden tulkittiin olevan liesikiveyksiä. Lisäksi havaittiin todennäköisesti useampaan esihistorialliseen asutusvaiheeseen liittyviä kulttuurikerroksia. 7 4 Sarkkinen Kotivuori & Torvinen 1992; Kotivuori Rovaniemi Koskenniska [ 7 Koivisto

38 Vuoden 2012 koekaivausten tuloskartta. Tutkimuksellisesti merkittävä alue (punainen rasteri), koekuopat, joissa esihistoriallinen kulttuurikerros ja rakenteet ovat hyvin säilyneet (punainen ympyrä) ja koekuopat, joissa esihistoriallinen kulttuurikerros on osin historiallisen maankäytön sekoittama, mutta joiden pohjalla on vielä ehjää kulttuurikerrosta löydettävissä (sininen ympyrä). Koekuopista löytyneet liesikiveykset on merkitty punaisilla tähdillä. 10

39 2.2 Vesistöhistoria Rovaniemen keskustan seutu nousi jääkauden jälkeisen maankohoamisen myötä merestä kuivaksi maaksi varhaisen kivikauden kuluessa pääasiassa Ancylus järvivaiheen aikana noin ekr. Ancylus järveä seuranneen Litorina meren korkein ranta on Rovaniemen seudulla noin 90 m mpy ja se ajoittuu n ekr., myöhäismesoliittiselle kivikaudelle. Rovaniemen pohjoispuolella olevan Kaakkurilammen Litorinamerestä erkaantumisen kynnyskorkeus on noin 79 m mmpy ja sen radiohiiliajoitus on noin ekr. 8 Litorina meren laajin alue Pohjois Suomessa. Lähde: Saarnisto 2005: Saarnisto 2005, 166. Kaakkurilammen ajoitus 6220±120 BP. 11

40 Koskenniskan asuinpaikka on kivikaudella sijainnut Kemijoen laaksoon, Rovaniemen eteläpuolella olevan Valajaskosken yläpuolelle muodostuneen muinaisjärven rannalla. Tämän Litorina merestä varhaisneoliittisella kivikaudella erkaantuneen järven olemassaolon totesi ensimmäisenä Aarni Erä Esko Rovaniemen inventointilöytöjen perusteella vuonna 1955 ja muut ovat kehitelleet teoriaa edelleen. 9 Järvi oli laajimmillaan 70 kilometrin pituinen ulottuen Kemijoessa Vanttauskoskelle ja Ounasjoessa Sinettään asti ja sen pinta ala oli 200 km 2. Kaakkurilammen korkeus osoittaa suunnilleen myös muinaisjärven kuroutumiskorkeuden. Valajaskosken kuluminen ja siten järven pinnan aleneminen kesti vähintään 1700, mahdollisesti jopa 3000 vuotta, kivi ja varhaismetallikauden taitteeseen saakka, johon Ounaskosken syntyminen ja järvivaiheen päättyminen suurin piirtein ajoitetaan. Järvivaiheen päättyessä vedenpinnan korkeus oli noin 74 m mpy. Tästä järvestä on käytetty yleisnimeä Kolpeneen muinaisjärvi, mutta Ari Siiriäinen on jakanut järven kehityksen vielä tarkemmin neljään eri vaiheeseen, 1) Tapulinpellon vaihe (Sär 1, 80 m mpy), 2) Kolpeneen vaihe (Ka II, 77 m mpy), 3) Kärräniemen vaihe (Kierikki varhainen Pöljä, 75 m mpy) ja 4) Niskanperän vaihe (myöhäinen Pöljä, 74 m mpy). Viimeisissä vaiheissaan järvi on saattanut olla lähinnä tulva allas, ei varsinainen pysyvä järvi. 10 Koskenniskan asuinpaikan kulttuuri ja löytökerrokset ovat alimmillaan noin 78,20 m mpy korkeudella ja ylimmillään noin 79,40 m mpy korkeudella. Tulvahiekkakerroksen alle jäänyt asuinpaikkavyöhyke on korkeudeltaan (rinteestä riippuen) noin 78,70 79,10 m mpy korkeudella. Sekä itse tulvahiekkakerroksessa että sen alle jääneessä kerroksessa oli Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa. Löydöt ovat yksinkertaisimmin tulkittavissa niin, että tulvahiekka on kerrostunut asuinpaikan päälle joko Pöljän vaiheessa tai pian sen jälkeen myöhäiskivikaudella. Koskenniskan asuinpaikka sijaitsee pari metriä korkeammalla kuin Kolpeneen tyypillisen kampakeramiikan aikainen asuinpaikka, kolmisen metriä korkeammalla kuin Kärräniemen Pöljän keramiikan alkuvaiheeseen ajoittuva asuinpaikka ja noin viisi metriä korkeammalla kuin Niskanperän asuinpaikka, joka puolestaan ajoittuu Pöljän myöhäisempään vaiheeseen. 11 Koskenniskan löydöt eivät täysin sovi Siiriäisen esittämään malliin, sillä myöhäiskivikautinen asuinpaikka on selvästi korkeammalla verrattuna muihin Pöljän vaiheen asuinpaikkoihin. Myöskään asuinpaikan sijainti kauemmalla gradientilla ei riitä selittämään korkeuseroa. 12 Selitys suurelle korkeuserolle saattaisi olla altaan jakautumisessa kahteen osaan Ounaskosken kynnyksen kohdalta. Tämä on saattanut tapahtua jo tyypillisen kampakeramiikan aikana ja tämän järven veden korkeutena olisi ollut Piirittävaaran asuinpaikan alimpien löytöjen osoittaman korkeuden perusteella noin 76 m mpy. 13 Kemijoen jokavuotiset pinnanvaihtelut ovat olleet ennen voimalaitosten rakentamista suuria, jopa yli 5 m vuodessa. 14 Alueen glasifluviaalisten hiekkojen ja hietojen sekä lajittuneen moreenin osa ainesten kerrostumiseen on vaikuttanut Kemijoen eroosiovoima ja kiintoaineksen kasautuminen, siten että suuremmat raekoot esiintyvät syvemmällä ja hienommat hiekka ja hietamaat pinnassa. Kemijoen tulvat ovat levittäneet hienojakoista ainesta yhdessä tulvaliejun kanssa alaville jokivarren maille. Pieniä merkkejä Kemijoen 9 Erä Esko 1955; Siiriäinen 1978; 1986; 2004; Kotivuori 1996; Saarnisto 1996; Siiriäinen Kolpeneen tyypillisen kampakeramiikan aikaisen asuinpaikan korkeudelle on kirjallisuudessa vaihtelevia arvioita, Erä Eskon mukaan korkeus on 78 m mpy, Siiriäisen 77 m mpy ja Kopiston puolestaan 79 m mpy (Kopisto 1955; Erä Esko 1955; Siiriäinen 1986; 2004). 11 Siiriäinen 1986; Myöhäiskivikautinen gradientti lienee noin 10 cm/km, Koskenniskan etäisyys Kärräniemeen ja Niskanperään on alle 10 km eli yhdenaikaisten asuinpaikkojen korkeusero voisi olla tällä välillä alle metrin. Ks. Siiriäinen 1972: Piirittävaaran tyypillisen kampakeramiikan aikaisen asuinpaikan alarajan korkeus on 76,5 m mpy (Siiriäinen 2004: 67). 14 Vilkuna 1974:

41 uomanvaihteluista on runsaasti ja ne ovat syntyneet poikkeuksellisen voimakkaiden tulvien tai nopeiden jäidenlähtöjen seurauksena. 15 Näillä tekijöillä on suuri merkitys muinaisjäännösten sijoittumisen kannalta, sillä jokivarsiin on kerrostunut tulvamaita, joihin esimerkiksi asuinpaikkakerroksia on peittynyt vuosituhansien saatossa. Myös jokiuoman töyräiden sortuminen on vaikuttanut asuinpaikkojen erodoitumiseen, osittaiseen peittymiseen ja jopa tuhoutumiseen. Ottaen huomioon em. tekijät, Koskenniskan myöhäiskivikautisen asuinpaikan peittymisen syynä saattaa olla tavallista suurempi vuotuinen tulva joka on romahduttanut asuinpaikan ylärinteestä hienojakoista kerrostunutta hietamaata Pöljän keramiikan aikaisen asuinpaikan päälle. Jos oletamme järven korkeudeksi em. 76 m mpy, tulvaraja on saattanut olla noin m mpy korkeudella (4 5 m tulva). Tällaiseen kehityskulkuun viittaa myös se, että tulvahiekkakerros on vähäisempi alueiden 2 6 kohdalla, joiden yläpuolella rinteessä on kiinteämpää moreenimaata kuin kaivausalueen 1 kohdalla, jossa tulvahiekkakerros on paksuin. Koskenniskan kaivaustulokset viittaavat siten siihen, että Siiriäisen arvelu järven jakautumisesta kahteen osaan olisi todennäköistä. On edelleen mahdollista, että järvi olisi ollut yhtenä kokonaisuutena vielä myöhäiskivikaudella, mutta tämä sopii huonosti Koskenniskan asuinpaikan korkeusasemaan. Tällöin asuinpaikan hautautumiseen olisi vaadittu vielä kaksi metriä korkeampi tulva. Kolpeneen muinaisjärvi Kotivuoren (1996) mukaan. Koskenniskan asuinpaikka on merkitty punaisella ympyrällä. Ylempi katkoviiva kuvaa Litorina meren rantaa n ekr., alempi katkoviiva muinaisjärven rantaa n ekr. ja harmaa sävytys järven laajuutta n ekr. 15 Siiriäinen 1967: