TTY - DIPLOMITYÖ - ANTTI NYMAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TTY - DIPLOMITYÖ - ANTTI NYMAN - 2015"

Transkriptio

1 TTY - DIPLOMITYÖ - ANTTI NYMAN

2 2

3 ANTTI NYMAN TAMMELANTORI KEHITTYVÄN KAUPUNKIRAKENTEEN KESKELLÄ Rakennetun kaupunkitilan analyysi ja ideasuunnitelma Diplomityö Tarkastaja: professori Panu Lehtovuori Tarkastaja ja aihe hyväksytty Talouden ja rakentamisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 8. huhtikuuta 2015

4 TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Arkkitehtuurin koulutusohjelma Nyman, Antti Henrikki: Tammelantori kehittyvän kaupunkirakenteen keskellä Diplomityö, 96 sivua Elokuu 2015 Aineryhmä: Yhdyskuntasuunnittelu Tarkastaja: professori Panu Lehtovuori Avainsanat: Yhdyskuntasuunnittelu, kaupunkisuunnittelu, Tampere, Tammela, Tammelantori, DIVE, paikan habitus, puisto, kauppatori, torihalli, monikäyttöisyys, muunneltavuus, toriparkki, robottiparkki Dilopmityö Tammelantori kehittyvän kaupunkirakenteen keskellä, keskittyy yhteen Tampereen merkittävimmistä kaupunkiaukioista. Tammelantorin kehittäminen on ajankohtainen hanke ja liittyy useisiin muihin Tampereen kantakaupungin sekä kaupunkirakenteen kehittämis- ja rakennushankkeisiin. Läheisimmin Tammelantoriin liittyy Tammelan täydennysrakentaminen ja toriparkkihanke. Muita merkittäviä hankkeita ovat Ratapihankadun rakentaminen sekä rautatieaseman seudun kehittäminen, rantatunneli, raitiotiehanke, Tammelan jalkapallostadionhanke ja Tullin alueen kehittäminen. Työ jakautuu analyysi- ja ideasuunnitteluosioon. Analyysiosiossa kuvataan Tammelantorin kaupunkitilan muutoshistoriaa ensimmäisistä suunnitelmista nykytilaan. Siinä on käytetty sekä kulttuuriympäristöjen analyysiin kehitettyä DIVE-menetelmää että paikan habitus käsitettä. Rakennettu ympäristö ja siinä tapahtuneet muutokset on digitaalisesti mallinnettu arkistoitujen rakennuspiirustusten sekä valokuvien perusteella. Lisäksi on tuotettu grafiikkaa, mitä on käytetty havainnollistamaan rakennetussa ympäristössä tapahtunutta muutosta. Mallinnusta ja grafiikkaa on peilattu kirjoitettuun paikallishistoriaan ja muistelmateoksiin. Tällä menetelmällä on rakennetun ympäristön ajallisesta ja tilallisesta muutoshistoriasta muodostettu viisi erilaista ominaisluonteen eli torihabituksen jaksoa. Torihabitukset on nimetty kuvaamaan toritilan ominaisluonnetta kyseisenä aikana. Ideasuunnitelma tukeutuu analyysiin ja pyrkii olemaan luonteva jatkumo kaupunkitilan muutoshistoriassa, uusi torihabitus. Suunnitelman punaisena lankana ovat kaupunkitilaan kohdistuvat muutospaineet ja niiden ratkaiseminen. Suunnitelman keskiössä on Tammelantorille rakennettava uuden tyyppinen rakennus, torihalli. Se on monikäyttöinen rakennus, joka mahdollistaa torikaupan ja kulttuurin kehittämisen. Toinen merkittävä osatekijä on torin alle toteutettava robottiparkki, joka on kiinteässä yhteydessä torihallin toimintojen kanssa. Kolmas suunnittelun osa-alue on tori- ja puistosuunnitelma.

5 ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Faculty of Business and Built Environment The School of Architecture Nyman, Antti Henrikki: The Tammelantori square in the middle of the urban transformation Master of Science Thesis, 96 pages August 2015 Topic: Urban planning Examiner: Professor Panu Lehtovuori Keywords: Community planning, urban planning, Tampere, Tammela, Tammelantori, DIVE, environment habitus, park, market square, market hall, versatility, adaptability, convertibility, market parking, robotic parking The thesis The Tammelantori square in the middle of the urban transformation focuses on one of Tampere s most significant city squares. The development of Tammelantori is a current project and is related to several other urban structure development and construction projects in the Tampere city centre. The complementary construction of Tammela and market parking project are most closely linked to Tammelantori. Other significant projects include construction on Ratapihankatu and the development of the railway station area, the coastal tunnel, tram line project and Tammela football stadium project. This thesis is divided into an analysis section and an idea planning section. The analysis section outlines the changes to the Tammelantori city space from the earliest plans to the present day. It makes use of both the DIVE Method and the concept of environment habitus. The built-up environment and the changes to it have been digitally modelled based on archived construction plans and photographs. Graphics were also produced and used to illustrate the change that has occurred in the built-up environment. The modelling and graphics reflect written accounts of local history and memoirs. Using this method, five different market habitus were created to each describe separate periods of change in the built-up environment with regard to time and space. These market habitus are named to appropriately describe the nature of the market space during the given time. The idea plan is supported by the analysis and aims to form a new chapter in the city space s history of change, a new market habitus. The plan revolves around the pressure on the city space to change and solutions to these pressures. At the heart of the plan is the market hall, a new kind of building to be constructed on Tammelantori square. It will be a versatile building which allows for the development of the market trade and culture. Another significant component factor is the robotic car park to be located underneath the market. It will have a concrete connection to the market hall s operations. The third component area of planning is the market and park plan.

6 6 TKM

7 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 9 2. Rakennetun kaupunkitilan analyysi Työskentely Käsitteet Paikan habitus DIVE kulttuuriympäristön analyysi Tässä työssä käytettävä analyysimenetelmä Teollisuuskaupungin synty Tammela Kaavahistoria Kaupunkikuva Tammelantori Tori- ja puistosuunnitelmat Toritilaa kehystävät rakennukset Toriaukion rakennukset Kadut ja liikenne Torikauppa Torihabitukset Lähtökohta Kaupunkiaukio Palvelutori Torikaupan murros Jaettu tori Nykytila Ideasuunnitelma Olotila Toripaviljonki Toriaukion rakennukset Ohjelma Arkkitehtuuri Tori- ja puistosuunnitelma Robottiparkki Täydennysrakentaminen Referenssit 92 Lähteet 94 Palokuntalaisnäytös Tammelantorilla

8 8

9 1. JOH DAN TO 9

10 Tämän diplomityön aihe Tammelantori on yksi merkittävimmistä Tampereen kaupunkiaukioista ja ainoa ympärivuotisesti auki oleva kauppatori. Tammelantori liittyy keskeisesti useisiin käynnissä oleviin Tampereen kantakaupungin kehittämis- ja rakennushankkeisiin. Näistä merkittävimmät ovat Tammelan täydennysrakentaminen ja siihen kiinteästi liittyvä toriparkki. Muita hankkeita ovat Ratapihankadun rakentaminen ja yhteys rantatunneliin, aseman seudun kehittäminen, raitiotiehanke, Tammelan stadionhanke ja Tullin alueen kehittäminen. Diplomityön aiheen pohdinta lähti liikkeelle tekijän ja Tampereen keskustahankkeen arkkitehdin Arkkitehti Minna Seppäsen keskustelusta syksyllä Tammelan täydennysrakentamisen suunnittelu oli jatkunut jo pitkään, mutta Tammelantorin roolin tutkiminen osana kaupunginosan kehittämistä tarvitsi tekijää. Keskusteluun liittyi professori Panu Lehtovuori ja aiheesta muodostui mielenkiintoinen kokonaisuus. Tämä diplomityö on Tampereen kaupungin keskustahankkeen tilaama. Tampereen kaupungin kannalta pääosassa on Tammelantorin kaupunkitilan ja kehityshistorian analyysi. Käynnistymässä on Tammelantorin asemakaavan muutosprosessi. Oma mielenkiintoni kohdistuu rakennetun ympäristön ajalliseen kerroksellisuuteen ja sen hyödyntämiseen osana suunnittelua. Suomalainen kulttuuriperintö, johon sisältyy rakennettu ympäristömme, on ajallisesti suhteellisen nuorta ja kerroksellisuutta on vähän. Mielestäni rakennetunympäristön muutoksia suunniteltaessa on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää jo olemassa olevat arvot, ja saada säilymään ne tuleville sukupolville. Tässä työssä ja tämän työn avulla olen pyrkinyt kehittämään taitoani ymmärtää rakennettua ympäristöämme. Diplomityöni tavoitteena on lisätä ymmärrystä rakennetusta ympäristöstä, tässä tapauksessa Tammelantorista. Lisäksi työ on yksi puheenvuoro keskusteluun Tampereen keskustan kehittämisestä, keskittyen Tammelaan ja Tammelantoriin. Arkkitehdin ammattitaito konkretisoituu suurien asiakokonaisuuksien ja erilaisten intressien yhteen sovittamisessa. Lisäksi arkkitehdin ammattitaito näkyy kykynä esittää vaikeita asiakokonaisuuksia yksinkertaisilla ja helposti ymmärrettävillä kaavioilla ja piirustuksilla. Kaiken edellisen lisäksi, arkkitehdin tulee toiminnallaan tuottaa parempaa rakennettua ympäristöä. Diplomityötä tehdessä olen keskittynyt näiden mielestäni oleellisten ammatillisten taitojen kehittämiseen. Diplomityöni jakaantuu kahteen erilliseen kokonaisuuteen, jotka ovat Tammelantorin kaupunkitilan analyysi sekä ideasuunnittelu torin kehittämisestä. Selvitysosuudessa pyrin esittämään Tammelantorin kaupunkitilan muutoshistorian helposti ymmärrettävässä muodossa. Analyysin toteutuksessa olen käyttänyt DI- VE-menetelmää ja käsitettä paikan habitus. Esittelen työskentelymetodini luvussa 2.1. Ideasuunnitteluosiossa olen pyrkinyt laatimaan Tammelantorille suunnitelman, joka sopeutuu olemassa olevaan ympäristöön ja tuottaa samalla uutta mielenkiintoista rakennettua ympäristöä. Lisäksi olen pyrkinyt siihen, että suunnitelma ottaa huomioon muut Tammelantoriin liittyvät kaupunkiseudun kehittämishankkeet. Suunnitelman keskiössä on Tammelantorille rakennettava uuden tyyppinen rakennus, torihalli. Se on monikäyttöinen rakennus, joka mahdollistaa torikaupan ja kulttuurin kehittämisen. Toinen merkittävä osatekijä on torin alle toteutettava robottiparkki, joka on kiinteässä yhteydessä torihallin toimintojen kanssa. Kolmas suunnittelun osa-alue on tori- ja puistosuunnitelma. 10

11 1. JOHDANTO Selvitystyön lähteistä tärkeimpinä ovat olleet Tampereen Rakennusvalvonnan arkiston rakennuspiirustukset. Tässä julkaisussa käytettyjen vanhojen valokuvien lisäksi olen tutkinut ja tulkinnut rakennetun ympäristön muutoksia myös useista kymmenistä muista valokuvista. Valokuvia ovat antaneet käyttööni Vapriikin kuva-arkisto, Veljekset Karhumäki Oy, Työväenmuseo Werstas, Tampere-Seura Ry:n kuva-arkisto, Emil Aaltosen museo ja Aamulehden kuva-arkisto. Työssäni olen ollut tekemisissä useiden eri asiantuntijoiden kanssa. Työtäni ovat auttaneet arkkitehti Minna Seppäsen lisäksi arkkitehdit Iina Laakkonen ja Jouko Seppänen sekä liikennesuunnittelija Katri Jokela ja puistosuunnittelija Ranja Hautamäki Tampereen kaupungin organisaatiosta. Rakennustutkija Hannele Kuitunen Pirkanmaan maakuntamuseosta on ollut suureksi avuksi työssäni. Torikauppaan liittyvissä asioissa olen konsultoinut Mauno Laihosta, Tampereen Torikauppiasyhdistys Ry. Torihallin yksi osa-alue on lähiruokakonsepti, josta olen konsultoinut lähiruuan asiantuntijaa keittiömestari Heikki Ahopeltoa. Liikennesuunnitteluun olen hyödyntänyt tutkijatohtori Kalle Vaismaan TTY:lla vetämän kaupunkiliikenteen suunnittelu kurssin vuoden 2014 harjoitustöitä. Arkkitehtitoimisto Arkkitehdit LSV Oy on antanut käyttööni Tammelan kaupunginosan tietomallin joka on ollut lähtökohta kaupunkitilan mallinnukseen. Malli on tehty Tammelan yleissuunnitelman yhteydessä Tampereen kaupungin tilaamana. Työssäni suurimpana haasteena on ollut työskentelyn rajaaminen. Rakennetun kaupunkitilan analyysissä olen rajannut työskentelyalueen Tammelantorin viereisiin kortteleihin ja julkisivuihin. Työssäni Tammelantori on alkuperäisen suunnitelman mukainen neljän korttelin kokoinen kaupunkiaukio ja sisältää Tammelan puistokadun molemmat puolet eli kauppatorin ja Aaltosen puiston. Ideasuunnitelmassa aluerajaus on analysoitua aluetta laajempi. Esitettävä viitteellinen täydennysrakentaminen perustuu vuoden 2012 Tammelan yleissuunnitelmaan. Fyysistä aluerajausta haasteellisempi on ollut löytää työskentelyyn sopiva tarkkuustaso. Diplomityön rajallinen laajuus on pakottanut kompromisseihin, mutta olen pyrkinyt huomioimaan kokonaisuuden eri osatekijät tasapainoisesti. Tampereella Antti Nyman 11

12 12

13 2. RAKENNETUN KAUPUNKITILAN ANALYYSI 13

14 2.1. TYÖSKENTELY KÄSITTEET Seuraava luettelo perustuu Ympäristöministeriön ja Museoviraston yhdessä laatimaan luetteloon keskeisimmistä ja yleisesti käytetyistä kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsitteistä. 1 Historiallinen kerroksisuus Alueen tai kohteen ominaispiirre, kun alueella tai kohteessa on näkyvissä / koettavissa eri aikakausien rakenteita, materiaaleja, tyylipiirteitä, tms., jotka ilmentävät rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta. Inventointi Inventointi on järjestelmällistä tiedon hankintaa ja tallentamista maisemasta, rakennetusta ympäristöstä, muinaisjäännöksistä tai perinnebiotoopeista. Siinä kerätään, järjestetään ja tuotetaan tietoa esim. kulttuuriympäristön nykytilasta ja siihen johtaneista syistä. Inventointi jakautuu tiedon kokoamiseen esim. kirjallisuudesta, rekistereistä ja muusta arkistoaineistosta, sen täydentämiseen maastotarkastusten pohjalta ja tulosten raportointiin. 1 rakennusperinto.fi Kulttuuriperintö Kulttuuriperintö on ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttä henkistä ja aineellista perintöä. Aineellinen kulttuuriperintö voi olla joko irtainta (esim. kirjat ja esineet) tai kiinteää (esim. rakennusperintö). Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristö on yleiskäsite. Sillä tarkoitetaan ympäristöä, jonka ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Kulttuuriympäristöön liittyy myös ihmisen suhde ympäristöönsä ennen ja nyt; sille annetut merkitykset, tulkinnat ja sen erilaiset nimeämiset. Tarkemmin kulttuuriympäristöä voidaan kuvata käsitteillä kulttuurimaisema ja rakennettu kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristöön kuuluvat myös muinaisjäännökset ja perinnemaisemat kuten perinnebiotoopit. Rakennushistoriaselvitys Rakennusryhmän, rakennuksen tai sen osan historian, käytön muutosten ja fyysisten ominaisuuksien selvittäminen arkistomateriaalin ja kenttätöiden avulla. Tehdään yleensä yksityiskohtaisten suojelutavoitteiden määrittelemiseksi esimerkiksi restauroinnin yhteydessä. Rakennusinventointi Yksittäiseen rakennukseen ja sen sisätiloihin, materiaaleihin ja kiinteään sisustukseen kohdistuva tutkimus. mutta myös laajempia rakennetun ympäristön kokonaisuuksia koskeva tutkimus. Siinä kerätään, järjestetään ja tuotetaan tietoa rakennuksen nykytilasta ja siihen johtaneista syistä ja arvoista. Rakennusperinnön hoito Rakennetun kulttuuriympäristön säilymisen huomioon ottavaa käyttöä, huoltoa, korjausrakentamista, täydennysrakentamista ja muuta ympäristön muuttamista kun tavoitteena on säilyttää rakennusten ominaispiirteitä ja historiallista kerrostuneisuutta. Rakennussuojelu Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain tavoitteena (1 ) on turvata rakennetun kulttuuriympäristön ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus, vaalia sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä edistää sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Suojelu voi kohdistua rakennuksiin, rakennelmiin, rakennusryhmiin tai rakennettuihin alueisiin (3 ). Asemakaava-alueilla suojelu toteutetaan ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla asemakaavalla. Kirkollisten rakennusten suojelusta on säädetty erikseen. 14

15 2.1. TYÖSKENTELY Rakennettu kulttuuriympäristö, rakennusperintö Käsite viittaa sekä konkreettisesti rakennettuun ympäristöön että maankäytön ja rakentamisen historiaan ja tapaan, jolla se on syntynyt. Rakennettu kulttuuriympäristö muodostuu yhdyskuntarakenteesta, rakennuksista sisä- ja ulkotiloineen, pihoista, puistoista sekä erilaisista rakenteista (kuten esim. kadut tai kanavat). Rakennusperintö-termiä käytetään yleiskielessä usein synonyyminä rakennetulle kulttuuriympäristölle, joskus käsitettä käytetään tarkoittaen erityisesti vanhoja rakennuksia. Selvitys Alueen tai kohteen historian, ominaisuuksien, toiminnan tai fyysisten piirteiden muutosten kuvaamista ja selvittämistä mm. maastokäynteihin ja arkistolähteisiin perustuen. Selvitys sisältää yleensä johtopäätöksiä ja yhteenvetoja alueiden tai kohteiden arvosta. Tietyömaa Pinninkadulla 1940-luvulla. TKM 15

16 PAIKAN HABITUS Paikan habitus on termi, jolla kuvataan paikan luonnetta tiettynä aikana. Termi kuvaa vaikeasti havainnoitavaa ominaisluonnetta, joka koostuu paikan tunnelmasta, ilmapiiristä ja luonteesta. Paikan habitus on Timo Kopomaan mukaan määritettävissä neljän empiriaa rajaavan keskeisen ulottuvuuden funktion, käytön, rakenteen ja merkityksen kautta. 1 Esimerkkikohteena Kopomaalla on Helsingin Hakaniementori. Tilallista ja ajallista muutosta hän kuvaa neljän eri karakterin eli torihabituksen kautta, jotka hän on nimennyt basaarit, hallittukauppa, liikennetori ja virkistysmaisema 2. Paikan ominaisluonne eli habitus syntyy yhtälöstä, johon vaikuttavat rakennetun ympäristön lisäksi osaltaan myös mm. yhteiskunnallinen, uskonnollinen ja poliittinen tilanne. Habituksen muutokset eivät ole suoraan sidoksissa rakennusten tai kaupunkitilan muutoksiin, vaan ne heijastavat yhteiskunnallista tai paikallista rakennemuutosta. Paikan habitusta eri ajanjaksoina tutkitaan rakennetun ympäristön lisäksi mm. valokuvista, kirjoitetusta historiasta, muistelmateoksista ja kaunokirjallisuudesta. Tällä menetelmällä saavutetaan laajempi näkökulma kaupunkiympäristön kehitykseen kuin tutkimalla pelkästään rakennetun ympäristön muutoksia. Kaupunkitilan muutossuunnittelun yhteydessä on tärkeää ymmärtää paikan habitus: Mistä kyseinen kaupunkitila saa ominaisluonteensa ja millaisten vaiheiden kautta se on muodostunut nykytilaan? Keskittymällä vain rakennetun ympäristön muutoksiin, voi jäädä huomaamatta merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia, jotka ovat ohjanneet kaupunkitilan muutosta. Liian suoraviivaiset tulkinnat rakennetusta ympäristöstä voivat tuottaa vääriä johtopäätöksiä rakennetun ympäristön muutossuunnitteluun. 1 Kopomaa, 1997, 37 2 Kopomaa, 1997, 45 Torielämää Tammelantorilla 1950-luvulla. TK Torielämää Tammelantorilla TKM 16

17 2.1. TYÖSKENTELY DIVE KULTTUURIYMPÄRISTÖN ANALYYSI 1 DIVE on kulttuuriympäristön inventointi- ja analysointimenetelmä. Se on kehitetty yhteistyössä Suomen, Ruotsin ja Norjan kulttuuriympäristön asiantuntijaviranomaisten kesken. Menetelmää voi käyttää kaavoitusprosessin osana tai itsenäisenä, tiedon kokoamisen, käsittelyn ja jakamisen työkaluna. DIVE menetelmässä kulttuuriympäristöstä saatava informaatio käsitellään jatkuvassa prosessissa työvaiheittain. DIVE lyhenne muodostuu menetelmän englanninkielisten työvaiheiden kirjaimista; D=Describe (kuvaus), I=Interpret (tulkinta), V=Valuate (arvottaminen); E=Enable (toteutus). Kuvausvaiheessa (D) kootaan ja jäsennetään tietoa kohteen historiasta, kehityksestä, luonteesta ja ominaispiirteistä. Tulkintavaiheessa (I) määritellään saadun informaation merkityssisältöjä ja arvioidaan säi- lyneisyyttä, alkuperäisyyttä ja nykytilaa. Arvottaminen vaiheessa (V) määritellään kohteen kulttuurihistorialliset arvot ja liikkumavarat haavoittuvuuden ja muutoksensietokyvyn suhteen. Viimeisessä toteutusvaiheessa (E) määritellään toimenpidemahdollisuuksia ja laaditaan strategia- ja periaate-ehdotuksia kohteen arvojen vaalimiseksi. DIVE menetelmässä rakennetun ympäristön analyysi etenee jatkuvan prosessin periaatteella. Menetelmälle on ominaista havainnollisesti ja jäsennetysti tuotettu informaatio rakennetusta ympäristöstä. Tuotettava informaatio on esimerkiksi kaavioita, aika-tila-matriiseja ja mallinnuksia analysoitavan ympäristön eri muutosvaiheista. Kuva:DIVE-opas 1 Luvussa referoidaan Museoviraston opasta DIVE-menetelmän käyttöön DIVE-menetelmä on kulttuuriympäristön inventointimenetelmä, jossa eri vaiheet etenevät jatkuvana prosessina. 17

18 RAKENNUSPIIRUSTUKSET VANHAT VALOKUVAT ARKISTOMATERIAALI HISTORIIKIT VANHAT KARTAT JA KAAVAT ILMAKUVAT MUISTELMATEOKSET KAUNOKIRJALLISUUS TKM TKM TKM TRVA TRVA Kaaviokuva analyysin toteutusperiaatteesta. 18

19 2.1. TYÖSKENTELY TÄSSÄ TYÖSSÄ KAYTETTÄVÄ ANALYYSIMENETELMÄ Tammelantorin kaupunkitilan analysointiin olen soveltanut sekä DIVE menetelmää että paikan habitus -käsitettä. Työskentelyn perustana on ollut rakennetun ympäristön faktinen muutoshistoria, jonka olen tutkinut arkistoiduista rakennuspiirustuksista. Niiden pohjalta olen tehty aikakausittain muuttuvan digitaalisen mallinnuksen. Olen syventänyt tutkimusta paikalta otettujen vanhojen valokuvien, paikallishistorian, muistelmateosten ja kunnallishallinnon arkistoitujen asiakirjojen avulla. Työssäni käyn lyhyesti läpi Tampereen kaupungin historian sen perustamisesta Tammelan kaavoitukseen. Tammelan kaavoitushistoriaan ja kaupunkikuvaan tutustun edellistä hieman tarkemmin. Tarkennan tutkimukseni Tammelantoriin, jota käsittelen viidessä eri osa-alueessa. Lopputuloksena olen hahmottanut Tammelantorin ajallisen ja tilallisen muutoksen aikakausiin, joita kuvaan viiden eri torihabituksen kautta. Nämä ovat lähtökohta-kaupunkiaukio, palvelutori, torikaupan murros, jaettu tori ja nykytila. Torihabitukset esittelen aikakautta kuvaavalla mallinnuksella ja mallista tuotetulla grafiikalla. Lisäksi graafista materiaalia täydentää vanhat valokuvat. Panoraamakuva lounaaseen vuodelta TK 19

20 2.2. TEOLLISUUSKAUPUNGIN SYNTY 1 Tampereen kaupunki on syntynyt kahden vesistön, pohjoisessa Näsijärvi ja etelässä Pyhäjärvi, erottavalle kannakselle. Asutuskeskittymän syntyminen on ollut luonnollista risteyskohtaan, jossa pohjois-eteläsuuntainen vesireitti kohtaa itä-länsi-suuntaisen maareitin. Tampereen kaupunki perustettiin lokakuun 1. päivänä 1779 kuningas Kustaa III allekirjoittaessa kaupungin perustuskirjan. Kaupungin perustamista edelsi useita hankkeita kauppalan tai maakaupungin perustamiseen. Varhaisin näistä on vuodelta 1640, jolloin Tammerkosken kylään oli kahta vuotta aikaisemmin määrätty markkinapaikka. Milloin kaupungin ja milloin kauppalan perustamiseen liittyvät viivästykset johtivat siihen, että kaupungista tuli aikanaan uuden tyyppinen vapaakaupunki. Merkittävimpinä seikkoina olivat elinkeinonvapaus kauppalan tapaan ja itsenäinen hallinto kaupungin tapaan. Tampereen kaupunki perustettiin Tammerkosken kartanon pelloille kosken länsirannalle. Perustuskirjaan liitetyn asemakaavan laati Daniel Hall. Kaupunki oli laajuudeltaan 3,2 km 2, ja sen pääilmansuuntien mukaan laadittu ruutukaava on edelleen nähtävissä Tampereen keskustassa. Tampereen kaupunkia perustettaessa tavoiteltiin uutta kaupallisesti menestyvää teollisuuskaupunkia, ja sen kehityksen esteitä pyrittiin kaikin keinoin poistamaan. Tämä näkyy myös Hallin laatimassa asemakaavassa, jossa on varattu torin ympärille neljä tonttia eri uskontokuntien kirkoille. Kyse ei ollut erityisestä uskonnollisesta vapaamielisyydestä, mutta maahan muuttavien siirtolaisten mahdollista us- kontokunnasta riippumatonta potentiaalia ei haluttu sulkea pois. Alkuvuosina Tampereen kaupunki rakentui nopeasti, ja Daniel Hallin vuoden 1775 asemakaavaluonnoksen mitoituksessa olleet 400 asukasta täyttyi jo viisi vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Vuoden 1780 tonttijaossa virallisen asemakaavan tonttijakoa tehostettiin lohkomalla. Kaksi vierekkäistä tonttia jaettiin kolmeen. Näin tontit saatiin riittämään kaikille kaupunkiin haluaville asukkaille. Kaupungin kehitys tasaantui, ja Suomen sodan jälkeen 1810-luvulta alkaen ennen teollistumisesta johtuvaa uutta kasvukautta asukasmäärä oli noin 650. Kaupungin ensimmäinen teollisuuslaitos Abraham Häggmanin paperiruukki perustettiin Tammer m m Tampereen sijoittuminen vesi- ja maantiereitin risteyskohtaan. TKA 1779, Kaupungin perustamiskirjan asemakaava, Daniel Hall 1780, tiivistetty asemakaava plantaaseineen, Daniel Hall TKA 20 1 Luvku 2.2. referoi kirjasarjaa Tampereen historia 1-4

21 2.2.TEOLLISUUSKAUPUNGIN SYNTY kosken rannalle vuonna Vaatimaton teollisuuslaitos oli pitkään Tampereen ainoa toimiva tehdas. Suomen siirtyminen Venäjän vallan alle vuonna 1809 tarkoitti Tampereelle uuden kehityskauden alkua. Ruotsin ja Venäjän välisen rajan siirtyminen maat erottavaan Itämereen tarkoitti ihmisten ja kauppatavaroiden liikkumisvapautta ja 1800-lukujen taitteen teollinen kehityskausi alkoi Iso-Britanniasta, missä keksittiin höyry- ja kehruukoneet. Tämän alan osaajana alkuperältään skotlantilainen koneenrakentaja James Finlayson siirtyi Venäjälle. Finlayson perusti Tampereelle tehtaan ajatuksenaan konepajateollisuus vuonna Muutaman vuoden kuluessa toiminta vakiintuu kehruun ja flanellin sekä villaisten neulontatöiden valmistukseen. Vuonna 1821 Aleksanteri I vahvisti Tampereelle vapaakaupunkioikeudet, jotka takaavat kaikille vapaan ammatinharjoittamisen oikeuden sekä vapauden tullimaksuista ja veroista. Vuoteen 1905 asti voimassa olleet vapaakaupunkioikeudet ja Finlaysonin tehdastoiminnan aloittaminen ovat perusta, josta Tampere on saanut työkaupunkiluonteensa, ja joka on synnyttänyt tarpeen Tammelan työläiskaupunginosalle. Nopeasti kasvavassa kaupungissa oli jatkuva pula asunnoista ja vapaista tonteista. Vuonna 1830 C.L. Engel laati symmetrisen asemakaavan, joka laajensi kaavoitettua maa-alaa länteen, ja paloturvallisuussyistä rakennettavat puistokadut muodostivat pohjan Tampereen puistoille. Asemakaavasta huolimatta kaupunki ei kuitenkaan laajentunut länteen siellä sijaitsevien 0 500m TKA 1781, maastokartta, N. J. Ehrenström 100 kaupunkilaisten puutarhaviljelmien vuoksi. Vuonna 1868 vahvistettiin C.A. Edelfeltin laatima asemakaava. Se perustui Engelin kaavaan pienin muutoksin ja lisäyksin. Uutta oli länsireunan tavallista pienemmät tontit, jonne syntyi Amurin työläiskaupunginosa. Vuonna 1820 Finlaysonin perustaessa tehdastaan Tampereella oli asukkaita noin 950. Seuraavien vuosikymmenien aikana väkiluku lisääntyi teollisuuden kasvun myötä, ja 1870-luvun alussa väkiluku oli noin Todellisuudessa Tampereen kaupungin väkiluku oli virallista lukua huomattavasti suurempi kosken itäpuolella asuvien ihmisten vuoksi. Vuoden 1877 kosken itäpuolen maa-alueiden liitosten jälkeen Tampereen väkiluku olikin vuonna 1880 jo noin henkeä. 500m 0 TKA 1830 asemakaava, C. L. Engel 1868, asemakaava, C. A. Edelfelt m TKA 21

22 2. 3. TA M M E L A K A AVA H I S T O R I A Kaupungin kasvaessa ja teollisuuden lisääntyessä asutettu alue laajeni itään välittämättä kaupungin rajasta. Tampereen kaupunki lunasti Hatanpään kartanon maa-alueet kosken itäpuolelta vuonna Heti koskesta itään sijaitsi säännöstelemättömästi rakennettu Kyttälän alue ja sen takana vuonna 1876 alkaneen rautatieliikenteen asema. Aseman itäpuolella alkoi muutamia torppia lukuun ottamatta rakentamaton alue. Alueliitoksen myötä kaupungin pinta-ala lisääntyi kolminkertaiseksi, ja asukasmäärä kasvoi noin kolmella tuhannella. Tampereen kaupunginarkki- tehti F.L. Calonius oli laatinut asemakaavaesityksen kosken itäpuolelle jo ennen alueiden liitosta vuonna Kaavassa on esitetty uudistettuna kosken ja rautatieaseman välinen sekavasti rakennettu Kyttälän alue sekä uutena alueena Tammelan kaupunginosa rautatien itäpuolella. Olemassa oleva asutus hidasti Kyttälän asemakaavan toteutusta, ja se vahvistettiinkin vasta vuonna Kyttälän alueen ensimmäiset tonttikaupat tehtiin vuonna 1890, ja sen rakentaminen pääsi kunnolla vauhtiin vuonna 1892, kun asukkaiden vuokrasopimukset päättyivät. Tämän jälkeen kosken ja rautatien välinen alue uudistui nopeasti. Vuonna 1880 kaupunginhallitus päätti varata Tammelan työläisten asuttamiseen1. Insinööri August m Wacklin, 1997, TKA 1877, Kartta 22 Ahlbergin laatimassa kartassa vuodelta 1882 Pintakartta Tampereen kaupungin yli Tammela on piirretty lähes F.C. Caloniuksen vuoden 1877 laatiman luonnoksen mukaisesti. Caloniuksen varhaisimmassa luonnoksessa Tammela jakaantuu nykyisten Tammelan puistokadun ja Väinölänkadun kohdalta leveiden puistokatujen jakamana neljään osaan. Lisäksi Ahlbergin vuoden 1882 pintakartassa Tammelan keskelle on suunniteltu kahden korttelin kokoinen rakentamaton torialue, ja Tammelan alue on hieman laajentunut. Tammelan rakentaminen alkoi vuonna 1890 F.L. Caloniuksen vuonna 1887 laatiman asemakartan mukaan. Myös tässä asemakartassa Tammelan keskellä on neljän korttelin kokoinen toriaukio. Ensimmäi- 1877, Esitys Kyttälän kaupunginosan järjestykseen, F. L. Calonius 500m 0 TKA 1882, Pintakartta Tampereen kaupungin yli, Aug. Ahlberg m TKA

23 2.3. TAMMELA set rakennukset rakennettiin Tammelan lounaisosaan. Rakennustöiden alkaessa 1890 Tammela oli lähes rakentamatonta aluetta muutamia torppia lukuun ottamatta. Väestölaskennan mukaan alueella asui tuolloin 202 asukasta. Vuonna 1900 väkiluku oli noussut jo yli Nykyisin Tammelaksi miellettään rautatien ja Kalevan puistotien välinen alue, jota pohjoisessa rajaa Kekkosen tie ja etelässä Kalevantie. Tammela kaavoitettiin lähes tähän laajuuteen kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin toimesta vuonna Salhojankatu oli Tammelan itäinen raja 1920-luvulle asti, jolloin Tammela laajeni uusien 1921 ja 1927 kaavoitettujen alueiden myötä nykyisiin rajoihin , Tampereen asemakaava, F. L. Calonius 100 Tammelaan hyväksyttiin Antero Sirviön laatima asemakaavamuutos vuonna Kaava noudatti syntyaikansa kaavoitusperiaatteita, ja vanhan rakennuskannan ajateltiin tulleen käyttöikänsä loppuun.2 Yhteiskunnallinen rakennemuutos heijastui kaavoitukseen mm. maaltamuuton vuoksi. Tammelasta muodostui kaavan myötä elementtirakenteisten kerrostalojen muodostama lähiötyyppinen kaupunginosa. Massiivinen vanhojen rakennusten purkaminen kadotti Tammelasta kerroksellisuutta ja eri rakennustyyppien kirjoa. Sirviön laatiman kaavan jälkeen Tammelaan on tehty lukuisia pieniä kaavamuutoksia Tammelan yleissuunnitelma, 2012, 25 Tammelan yleissuunnitelma, 2012, m TKA 1980-luvulle tultaessa rakentamisen luonne muuttui Sirviön kaavan suunnitteluperiaatteet kyseenalaistavaksi. Esimerkiksi Tammelantorin laitaan valmistui 1970-luvun viimeisinä vuosina kaksi kerrostaloa, Kyllikinkatu 9 ja Ilmarinkatu 14, jotka sijoittuivat kiinni katulinjaan. 1896, Tampereen asemakaava, Lambert Petterson m TKA TKA 1966, Asemakaavan muutos, Antero Sirviö 23

24 24 Karhumäki Oy

25 KAUPUNKIKUVA 2.3. TAMMELA Tammelan rakentamisen alkuvaiheessa yleinen rakennustyyppi oli yksikerroksinen puurakenteinen kaupunkitalo. Rakennuksissa oli korkeat kivijalat, joissa sijaitsi myymälä ja varastotiloja. Talot muodostivat umpikortteleita. Keskellä korttelia oli ulkohuone sekä kivirakenteinen pesutupa ja vehreä puutarhapiha. Työläisten asuttamiseksi rakennettujen puurakenteisten kaupunkitalojen rinnalle alkoi nousta kivirakenteisia tehdas- ja asuinrakennuksia jo 1890-luvun viimeisinä vuosina. Punatiilisiä puhtaaksimuurattuja kivitaloja rakennettiin etupäässä Tammelan puistokadun varteen ja Tammelantorin itäreunaan. Yhtenäistä matalaa puukaupunkia oli Tammelassa ainoastaan Väinölänkadun ja Pinninkadun rajaamassa luoteisosassa. Muu osa Tammelaa oli hyvin rikasta matalien puutalojen ja yleisimmin kaksi tai kolmikerroksisten kivitalojen muodostamaa ympäristöä luvulla muutamia puutaloja purettiin rapattujen kivirakenteisten kerrostalojen alta. Kerrostalot sijoitettiin kaavanmukaisesti katulinjaan kiinni luvun lopulta 1980-luvulle asti muutostahti Tammelan rakennuskannassa oli nopea. Vanhoja rakennuksia purettiin tehokkaampien elementtirakenteisten rakennusten tieltä. Purettavaksi eivät joutuneet ainoastaan työläisten asunnoiksi rakennetut puutalot, vaan uuden rakennuskannan tieltä joutui väistymään myös teollisuuden murroksessa käyttämättömäksi jääneet teollisuusrakennukset. F.L. Caloniuksen laatiman asemakaavan mukaan symmetriseen ruutukaavaan rakennettu Tammela muuttui huomattavasti vuoden 1966 asemakaavamuutoksen myötä, kun kortteleita yhdistettiin. Tämä muutos näkyy Tammelantorilla mm. Kyllikinkadun ja Kullervon kadun päättymisenä Pinninkatuun. Tammelan kaupunkikuva on muuttunut viimeisten vuoden aikana kortteli kerrallaan. Kehitys on ollut lähiötyyppisen kerrostalorakentamisen suuntainen, ajallisen kerroksellisuuden kärsiessä vanhoja rakennuksia purettaessa. 1 1 Tammelan yleissuunnitelma, 2012, 18 Tammelantorin kehystävä rakennuskanta muuttui merkittäväst jo 1950-luvun lopussa uusien asuinkerrostalojen myötä. TK 1966 Kaavamuutoksen periaatteena oli sijoittaa matala liikerakennus kadun varteen ja korkea kerrostalomassa keskelle korttelia. TK Kuva vasemmalla. Ilmakuva luoteeseen Tammelantorin yli vuodelta Kuvasta näkyy rakennuskannan monimuotoisuus ja luoteisosan matala yhtenäinen alue. 25

26 2.4.1 TORI- JA PUISTOSUUNNITELMAT 26 Tammelantori on piirretty F. L. Caloniuksen vuoden 1877 asemakaavassa viitteellisesti renessanssi-ihanteiden mukaan kaksi sisäkkäistä puistokehää sisältäväksi symmetriseksi kaupunkiaukioksi. Tammelan rakentaminen alkoi vasta vuonna 1890, ja toria kehystävät rakennukset valmistuivat kokonaisuudessaan 1900-luvun ensimmäisinä vuosina, jolloin kaupunkisuunnittelussa oli jo muodostunut uusi ns. Sitteläinen kaupunki-ihanne 1. Itävaltalaisen Camillo Sitten mielestä kaupungin tuli olla kokonaisvaltainen taideteos ja arkkitehdin taitelijana tuli nostaa ihanteeksi kauneus. Muodostui uusi termi kaupunkirakennustaide. Muutos aikaisempaan ajattelutapaan oli huomattava, missä kaupunkeja rakennettiin symmetrisesti ruutukaavoihin piittaamatta maaston muodoista. 2 Nuori arkkitehti Lars Sonck oli omaksunut Sitten ajattelutavan, jossa esikuvina toimivat keskiaikaiset kaupungit maaston mukaan mutkittelevine katuineen. Torijärjestelyjä ja istutuksia ei toteutettu Caloniuksen suunnitelman mukaan. Toriaukion pintojen tasaamisesta ei ole täysin tarkkaa tietoa. Maaliskuussa vuonna 1900 valtuusto pyysi kaunistuskomiteaa ryhtymään toimeen Tammelantorin tasaamiseksi väliaikaiseksi urheilukentäksi 3. Siitä, onko pyyntö johtanut toimenpiteisiin, ei ole tietoa. Kauppatorin kiveäminen toteutettiin useiden vuosien aikana 1900-luvun alussa. 4 Kunnallishallinnon kertomuksista löytyy useita merkintöjä kiveystyön etenemisestä. Yhteenlaskettuna kiveysalaa on noin ¾ kauppatorin alasta. Neljännes oli kiveämättömänä 1930-luvulle asti. 1 Nikula, 2005, Standertskjöld, 2006, 14 3 Wacklin, 1997, KTK, 1904; KTK, 1908; KTK, 1911; KTK, , Tampereen rakennuskonttorissa laadittu suunnitelma Tammelantorin järjestämiseksi. TKA

27 2.4. TAMMELANTORI Lars Sonck sai Tampereen kaupungilta tehtäväkseen mm. Pyynikin, Ratinan ja Juhannuskylän asemakaavojen laadinnan vuonna Samassa yhteydessä pyydettiin suunnitelmaa Tammelantorin järjestämiseksi.5 Suunnitelmat valmistuivat vuonna Tammelantorin suunnitelmaa ei kuitenkaan Tampereen Rahatoimikamarin mielestä voinut toteuttaa lähimmässä tulevaisuudessa, vaan torin järjestämiseksi tilattiin kaksi uutta suunnitelmaa Rakennuskonttorista7. Vuo5 6 7 KTK, 1905, 7 Lars Sonckin laatima suunnitelma Tammelantorin järjestelyehdotus ei ole tiettävästi säilynyt. KTK, 1909, 9-10 den 1910 tammikuussa Kaupungin valtuusto päätti hyväksyä Rakennuskonttorin suunnitelmista jälkimmäisen, joka on päivätty Suunnitelma on epäsymmetrinen kokonaisuus, jossa itäosan kauppatorin ja lännen puistoalueen väliin jää itään kaartuva Tammelan puistokatu. Väinölänkatu ei jatku kauppatorin läpi vaan kääntyy idästä torille tultaessa viistosti kohti pohjoista ja Tammelan puistokatua. Torin koilliskulmasta tulee viistokatu torin keskelle kolmion muotoiseen liikenteenjakajaan ja kaartuu siitä edelleen kaarevasti Ilmarinkadulle länteen muodostaen kolmion muotoisen puistikon. Torin 8 kaakkoiskulmaan on osoitettu urheilu- ja leikkipuisto sekä keskelle toria paikka vaakahuoneelle. Suunnitelman toteutuksen ajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa. Neljännes kauppatorin alasta oli kiveämätöntä luonnonmaata aina 1930-luvulle asti. Kauppatorin pohjoislaidassa Tammelan puistokadun ja Kyllikinkadun kulmauksessa oleva alue oli tarkoitettu halko-, olki- ja ripakaupalle.9 Varhaisin kuva, jossa näkyy toriaukion koilliskulman viistokadun linjan alku, on kuva Aaltosen kenkätehtaan korttelista ajalta ennen tiilirakenteisen tehtaan rakennustöitä, eli ennen vuotta Vuoden 1918 sisällissodan tuhoista KTK, 1910, 12 9 Urpo Kuusinen Tammerkoski-lehdessä, vuosi??? 1917 TKA 1921 TKA 1926 TKA 1928 TKA 1935 TKA 1946 TKA 1956 TKA 1966 TKA 1974 TKA 1987 TKA 1999 TKA 2011 TKA 27

28 on aina ollut leikki- ja liikuntapaikka. Ensimmäinen maininta asiasta löytyy jo vuodelta 1908, kun kansakoulunopettajisto on kääntynyt valtuuston puoleen leikki- ja urheilukentän tasaamisesta molemmin puolin koskea. Tässä yhteydessä esillä on ollut Tammelankertovien valokuvien taustalla Tammelantorilla näkyy nuoria istutettuja puistolehmuksia ja reunakiveyksiä. Toriaukion kehittyminen on luettavissa vanhoista valokuvista varsin kattavasti. Varhaisimmassa 1900-luvun asemakartassa vuodelta 1917 Tammelantori on kuvattu tyhjänä aukiona. Vuodesta 1921 lähtien toriaukio esitetään vuoden 1908 suunnitelman mukaisesti. Autoliikenteen kasvun merkitys toriaukion sommittelussa on huomattava 1920-luvun lopusta lähtien. Tammelan puistokatu oikaistiin 1930-luvun alussa. 10 Tammelantorin asemakaavaan tehtiin muutos yksikerroksisen huoltoaseman rakentamiseksi torin pohjoislaitaan Tammelan puistokadun ja Kyllikinkadun kulmaan vuonna Kaavamuutoksessa on lisäksi merkintä kahden pienen kioskirakennuksen rakentamisesta torin eteläosaan ja Väinölänkadun johtamisesta kauppatorin läpi 11. Tammelan puistokadulta Ilmarinkadulle viistosti kauppatorin kulman poikki kulkeva katu poistui viimeistään 40-luvulle tultaessa 12. Kolmiossa, jonka poikkikatu muodosti, on sijainnut kioskirakennus oletettavasti 1930-luvulta lähtien. Lisäksi siihen istutetut puut ovat kertoneet toriaukion epäsymmetrisestä sommittelusta aina 1980-luvun loppuun saakka. Tammelantorin itäpuolen asemapiirros 1950-luvulta näyttää puistoalueen pysyneen pääosin 1908 suunnitelman mukaisena. Muutoksena on Tammelan puistokadun oikaisu, kauppatorin halkaiseva Väinö- länkatu ja kauppatorin kaakkoiskulman viistokadun poistuminen. Lisäksi asemapiirroksessa näkyy leikkialueen koilliskulmassa vuodesta 1933 vuoteen 1959 sijainnut Jussi Mäntysen Kalakarhuveistos 13. Antero Sirviön vuonna 1966 laatimassa asemakaavamuutoksessa toriaukio jakaantuu kahteen Tammelan puistokadun halkaisemaan erilliseen osaan. Kaavassa on poistettu itäpuolen puistoalueen vinot kadut ja muodostettu alueesta yksi yhtenäinen puisto- ja leikkikenttäalue. Puiston kohdalla Aaltosenkatu ja Ilmarinkatu ovat muutettu kävelykaduiksi, ja Kyllikinkadulta on estetty ajo Tammelan puistokadulle. Kauppatorin puoli on jaettu Väinölänkadulla selkeästi kahteen erilliseen torialueeseen. Kyllikinkatu sekä Ilmarinkatu on poistettu, ja torialue piirretty lähtemään suoraan toriaukion viereisistä kiinteistöistä. Kauppatorin ja Väinölänkadun kohdalle on osoitettu kaksikerroksinen liikenne- ja pysäköintijärjestely. Kaavamuutosta ei toteutettu täydessä mitassaan. Kauppatorin alue säilyi yhtenäisenä, eikä Kyllikinkatua ja Ilmarinkatua poistettu, vaan niistä estettiin ajo Tammelan puistokadulle. Kadun toisella puolella muutos oli suurempi. Puisto muutettiin Emil Aaltosen puistoksi, ja sinne sijoitettiin Raimo Utriaisen veistos, joka paljastettiin Emil Aaltosen syntymän 100-vuotispäivillä vuonna Puistosuunnitelman laati maisema-arkkitehti Onni Savonlahti. Tammelantorin yhtenä kiinteänä elementtinä TKA 1950-luku, Tammelantorin itäpuolen asemapiirroksessa puistoalue on pääosin vuoden 1908 suunnitelman mukainen. Muutoksena on Tammelan puistokadun oikaisu, kauppatorin halkaiseva Väinölänkatu ja kauppatorin kaakkoiskulman viistokadun poistuminen Kuva? 11 KTK, 1936, Kuva Wacklin, 1997, 53

29 2.4. TAMMELANTORI 1966, Antero Sirviö, asemakaavamuutoksessa toriaukion jakautuminen voimistuu ja viistokadut poistuu. TKA 1969, Onni Savonlahti, puistosuunnitelmassa piirrettyä Väinölänkadun uutta linjausta ei toteutettu suunnitelman mukaan. TKA TKA 2011, Ranja Hautamäki, puistoalueen viimeisin suunnitelma. torin järjestely. 15 Anna-Maija Urkola kertoo muistelmateoksessaan, että Pikilinnan valmistuessa vuonna 1924, Santatori oli jo kunnostettu, ja sen tasaista hiekkakenttää kehystivät hyvässä kasvussa olevat puut 16. Viimeisin puistouudistus on tehty osana keskustapuistojen kunnostusohjelmaa vuosina KTK, 1908,10 16 Urkola, 1992, Emil Aaltosen puiston yleissuunnitelma, 2011 Puisto suunniteltiin Tampereen kaupungin ja viereisten asunto-osakeyhtiöiden yhteistyössä. Leikkipuisto uudistettiin kokonaisuudessaan, kulkureittejä muutettiin, pohjoisosan veistoksen ympäristön kiveys korjattiin, ja istutuksia kohennettiin. Puistouudistuksessa on huomioitu vanhoja viistokatulinjauksia. Tammelan puistokadun rooli toriaukion halkaisevana elementtinä on vuosikymmenien aikana kasvanut autoliikenteen lisääntyessä luvun vaihteessa kadun varteen istutettiin puut kadun uudistuksen yhteydessä Katusuunnitelma,

30 30 AM

31 Kuva vasemmalla. Tammelantorin ensimmäinen kivitalo toimi vamistuttuaan oluttehtaana. Myöhemmin rakennuksessa oli Teknikan pesula. Rakennus purettiin uuden asuinrakennuksen Akolinnan tieltä 1940-luvun taitteessa TAMMELANTORI TORITILAA KEHYSTÄVÄT RAKENNUKSET Tammelantoria kehystäviä ensimmäisiä rakennuksia olivat torin eteläreunan puutalot. Torin itälaitaan Kyllikinkadun ja Väinölänkadun väliin rakennettiin jo vuonna 1898 punatiilinen panimorakennus 1, jossa toimi myöhemmin Teknikan pesula aina purkamiseen vuoteen 1939 asti. Toinen varhainen tiilirakennus oli torin länsilaitaan, Ilmarinkadun kulmaan 1900-luvun ensimmäisinä vuosina rakennettu kolmikerroksinen punatiilinen kauppiastalo, jossa ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi apteekki ja kaksi ylintä kerrosta oli asuntoja. Rakennukset kehystivät Tammelantorin koko mitaltaan ensimmäisen kerran vuonna 1907, kun lounaiskulman kauppahalliksi suunniteltu rakennus valmistui. Tammelantorin näkyväksi elementiksi muodostuneen Aaltosen kenkätehtaan rakentaminen alkoi vuonna 1912 Tammelan puistokadun ja Kullervonkadun kulmasta. Lambert Pettersonin suunnitteleman linnamaisen rakennuksen Tammelantorin puoleinen osa valmistui vuonna 1917 ja viimeinen korttelin sulkeva osa vuonna Vuoden 1918 sisällissodan tuhot olivat Tammelan kaakkoisosassa mittavat 3. Useita kortteleita tuhoutui, mutta Tammelantorin tuhot olivat varsin vähäiset. Torin reunalta tuhoutuivat ainoastaan Väinölän- ja Moisionkadun rajaamat korttelit. Tuhoutuneiden rakennusten paikalle Väinölänkadun ja Ilmarinkadun väliseen kortteliin valmistui Birger Federleyn suunnittelema Aaltosen kenkätehtaan rakennuttama työntekijöiden asuinrakennus Pikilinna vuonna Kuusikerroksinen asuinrakennus oli valmistuessaan huoneluvultaan Tampereen suurin. 4 Torin etelälaitaan valmistui Osuusliike Voiman asuin- ja liikerakennus vuonna Torin länsireuna sai toisen punatiilisen rakennuksen 1920-luvun taitteessa, kun Pinninkadun ja Kullervonkadun kulmaan valmistui kolmikerroksinen tehdasrakennus, jossa oli Tammelantorin puolella keskellä korttelia kapea myymäläosa. Tämä rakennus oli myöhemmin viimeinen Tammelantorin ympäriltä uuden elementtitalon alta purettu rakennus 1970-luvun viimeisinä vuosina. Pikilinnan valmistuessa vuonna 1924 Tammelantorin itäpuolen kortteleiden rakennusmateriaali oli punatiili yhtä kaakkoiskulman puutaloa lukuun ottamatta. Tammelantorin ensimmäinen rapattu kivitalo valmistui toriaukion itäreunaan vuonna Se oli Teknikan pesulan paikalle Aaltosen kenkätehtaan rakennuttama työntekijöiden asuinrakennus Akolinna luvulla Tammelantorin länsireunan rakennuskanta muuttuu merkittävästi, kun kolmen matalan puutalon tilalle rakennettiin asuinkerrostalot luvun asemakaavauudistuksen vaikutus Tammelantoria kehystäviin rakennuksiin näkyy etenkin torin länsireunassa. Itäreuna muodostui jo varhain 1940-luvulla pääosin kerrostaloista, joten uudistamiseen ei ollut samoja edellytyksiä kuin puutalovaltaisissa kortteleissa. Pinninkadun varteen rakennettiin kaavan mukaiset matalat liiketilat ja kortteleiden keskelle kerroksiset elementtirakenteiset kerrostalot. Torin etelälaitaan Tammelan puistokadun varteen rakennettiin myös yksikerroksinen liiketila. Siihen liittyvä asuinkerrostalo rakennettiin torin puoleiseen katulinjaan kiinni. Torin koilliskulmaan rakennettiin vuoden 1971 kaavan hengen mukainen asuinkerrostalo, joskin sen vaikutus Tammelantorin kaupunkitilaan oli vähäinen viereisten jo olemassa olevien korkeiden rakennusten Aaltosen kenkätehtaan ja Akonlinnan välissä luvun lopussa Tammelantorin laidalle rakennettiin vielä kaksi em. matalan puutalon ja vanhan teollisuusrakennuksen korvaavaa kerrostaloa Kyllikinkadulle ja Ilmarinkadulle. Torin viimeiset puutalot korvattiin uusilla rakennuksilla vuonna 1989, kun kaakkoiskulmaan rakennettiin uudet päiväkoti- ja palveluasuntorakennukset. Samaan kortteliin vuonna 2004 tehdyn laajennuksen tieltä purettiin vielä vuoden 1960 muuntamorakennus. 1 Rasila, 1984, 78 2 Leskinen, 1998, Jutikkala, 1979, Jutikkala, 1979,

32 TRVA TRVA TRVA 1891 Ensimmäisiä rakennuksia olivat O.E. Dahlin piirtämät asuinpuutalot torin etelälaitaan. Tämä oli tyypillinen rakennus koko tammelan alueella Torin länsilaidalla on ollut korkea rakennus torialueen muodostumisesta asti. Pinninkadun ja Ilmarinkadun kulmaan rakennetun kivitalon ensimmäisessä kerroksessa oli mm. Apteekki Torin luoteiskulmassa sijaitsi Lääketehdas Tampereen Rohdos. Tehtaan oma myymälä avautui torille. 32

33 2.4. TAMMELANTORI TRVA TRVA 1913 Muutospiirustus asuinrakennuksen muuttamiseen liikehuoneistoksi Pinninkadun ja Väinölänkadun kulmassa. Aktiivisen torikaupan myötä asuntoja muutettiin liikehuoneistoiksi torin ympärillä Muutospiirustus kahden erillisen puutalon yhdistämiseksi ja kivijalassa sijaitsevien tilojen muuttamiseksi liikehuoneistoiksi Ilmarinkadun ja Tammelan puistokadun kulmassa. Vilkas torikauppa houkutti edelleen uusia kauppiata torin ympärille. 33

34 Lambert Petterson suunnitteli linnamaisen Aaltosen kenkätehtaan torin pohjoislaitaan. TRVA 1919 Frans Jousi, liikeasuintalo torin etelälaidassa Tammelan puistokadun ja Ilmarinkadun kulmassa TRVA TRVA Birger Federley. Aaltosen kenkätehtaan rakennuttama liikeasuintalo Pikilinna torin itäreunassa. Rakennus oli valmistuessaan Tampereen suurin huonelukumäärällä mitattuna. Pikilinnan valmistuttua torin itäreunassa oli yhtä tonttia lukuun ottamatta kaikki rakennukset punatiilestä. TRVA 1941 Jaakko Tähtinen. Aaltosen kentätehtaan rakennuttama liikeasuintalo Akolinna torin itäreunassa. Rakennus oli ensimmäinen rapattu kivitalo Tammelantorin ympärillä.

35 2.4. TAMMELANTORI TRVA 1956 Jaakko Tähtinen. Liikeasuintalo torin pohjoislaidassa Tammelan puistokadun ja Kyllikinkadun kulmassa. Tämä rakennustyyppi muutti huomattavasti torin länsireunaa Pentti Turunen. Vuoden 1966 asemakaavan mukaisesti toteutettu liiketila kadun varressa ja korkea asuinkerrostalo tontin keskellä. Matala liiketila sijoittuu puretun Apteekin talon kohdalle Pinninkadun varressa. TRVA TRVA TRVA 1975 Taito Uusitalo. Asuintalo Ilmarinkadun ja Aaltosenkadun kulmassa. Rakennuksen sijoittuminen katulinjaan kiinni ei ollut enään 1966 asemakaavamuutoksen hengen mukainen. Julkisivumateriaali ja räystäslinja pyrkivät myös soputumaan viereisiin rakennuksiin Markus Seppänen. Palveluasuintalo Ilmarinkadun ja Aaltosenkadun kulmaan. Tältä paikalta purettiin viimeiset Tamelantorin ympäristön puutalot. 35

36 36 TKA

37 2.4. TAMMELANTORI TORIAUKION RAKENNUKSET Toriaukiolla on sen alkuvuosista lähtien sijainnut useita rakennuksia. Kaikki rakennukset ovat palvelleet aikansa, joten torin käytön muuttuessa ja niiden käyttötarkoituksen loputtua, ne on purettu. Ensimmäisiä rakennuksia ovat olleet Vaakahuone torin pohjoislaidassa Tammelan puistokadun varressa (suunnitelma 1923) ja bensiiniasema torin kaakkoiskulmassa Ilmarinkadun varressa (suunnitelma 1926). Hyvin varhaisessa vaiheessa, arviolta samaan aikaan edellisten kanssa, sijaitsi torin etelälaidassa leikkikentän läheisyydessä punatiilinen sekä peltirakenteinen käymälä 1. Edellä mainitut purettiin vaakahuonetta lukuun ottamatta uuden huoltamon valmistuttua 1930-luvun lopussa. Vaakahuoneen purkaminen ajoittuu 1950-luvun alkuun. Autoliikenteen lisääntyessä Tammelantorin pohjoisreunaan Kyllikinkadun ja Tammelan puistokadun 1 Urkola, 1992, 43 kulmaan rakennettiin yksikerroksinen bensiininjakelu-, käymälä- ja huoltamorakennus. Tämän Bertel Strömmerin suunnitteleman funkkisrakennuksen piirustukset on päivätty vuonna Huoltamorakennus purettiin 1960-luvun lopussa. Tammelan puistokadun varressa on ollut 1950-luvulta alkaen useita eri kioskirakennuksia. Torin uusin kioskirakennus on rakennettu 1988 kauppatorin kaakkoiskulmaan. Viimeisimmät pysyvät toriaukiolle rakennetut rakennukset ovat Pub Pikilinnan kesäterassi vuodelta 1995 ja katukäymälä kauppatorin lounaiskulmassa 2000-luvun alusta. Maalaisten myyntialueelle torin eteläosaan Tammelan puistokadun varteen tuli 1920-luvulla ns. maalaisten penkit 2. Nämä siirrettävät penkit toimivat myyntialustana torille tuoduille myyntitavaroille. Penkkirivien määrä on vaihdellut torilla vuosikymmenien 2 Wacklin, 1997, 120 aikana, mutta ovat kuuluneet niiden tulosta asti oleellisesti Tammelantorin maisemaan. Nykyisin kyseiset penkit toimivat etenkin kirpputorimyynnin alustana. Torikauppaan liittyvät siirrettävät rakennelmat ovat olleet merkittävässä osassa koko torin historian ajan. Siirrettäville rakennelmille on ominaista niiden osa-aikainen vaikutus toritilan jäsentämisessä. Erilaiset pöydät, kojut ja kärryt ovat torilla toripäivän ajan. Merkittävä muutos tähän on tullut 1990-luvun alussa, kun kauppatorille tuodut torimyyntikojut ja teltat sai jättää väliaikaisesti torille. Väliaikaisista rakennelmista on muodostunut merkittävä pysyväksi luokiteltava rakennuskanta ja toritilaa määrittelevä tekijä. Kuva vasemmalla. Torinäkymä vuodelta

38 Huoltoasema rakennusvaiheessa TKM Peltirakenteinen makkarakioski 1964 TK 1923 Bertel Strömmer, kytkinhuone 1925 Väinö Aalto, bensiiniasema 1936 Bertel Strömmer, huoltoasema, julkisivu länteen TRVA TRVA TRVA 38

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

PELTOLAMMI korttelikortit

PELTOLAMMI korttelikortit PELTOLAMMI korttelikortit 0..009 Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Yleiskaavoitus Sisältö Lukijalle... 960-luvun asemakaava... 3 Asemakaavatilanne... 4 Asemakaavamuutokset... 5 Korttelirajat-

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) Tekninen lautakunta 427 09.12.2015 Kaupunginhallitus 515 14.12.2015 Kaupunginhallitus 56 15.02.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) 1065/10.02.03.00/2015

Lisätiedot

Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia

Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia Liikenteen humua vai hämärää hiljaisuutta? 26.2.2015 Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia Marjut Kauppinen, arkkitehti SAFA Marjut Kauppinen Arkkitehti (SAFA) Rakennukset,

Lisätiedot

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467 Valkeakosken kaupunki 2.4.2013 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2.4.2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s

Lisätiedot

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

RHS työvaiheet. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy. Johanna Luhtala - Markus Manninen - Sari Schulman. 2006 Tilkan keskussotilassairaalan RHS

RHS työvaiheet. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy. Johanna Luhtala - Markus Manninen - Sari Schulman. 2006 Tilkan keskussotilassairaalan RHS työvaiheet Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Johanna Luhtala - Markus Manninen - Sari Schulman 2006 Tilkan keskussotilassairaalan työvaiheet Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Johanna Luhtala - Markus Manninen

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS KIHNIÖN KUNTA

KAAVASELOSTUS KIHNIÖN KUNTA I n s i n ö ö r i - j a K i i n t e i s t ö t o i m i s t o H a v a n k a Oy Keskuskatu 5, 39700 PARKANO 040-833 9275, 0400-234 349, email:havanka@kolumbus.fi KAAVASELOSTUS KIHNIÖN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.9.2006, tark. 24.7.2008, tark. 10.6.2010, tark. 8.11.2010

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.9.2006, tark. 24.7.2008, tark. 10.6.2010, tark. 8.11.2010 Dno 1432/10.02.01/2010 Yhdyskuntasuunnittelu Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.9.2006, tark. 24.7.2008, tark. 10.6.2010, tark. 8.11.2010 XXI- 376-76, 402-1 ja 300 SEKÄ KATUALUETTA.

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 58 JA PAAVALINPUISTOSSA KAAVASELOSTUS. Pudasjärven kaupunki

FCG Finnish Consulting Group Oy ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 58 JA PAAVALINPUISTOSSA KAAVASELOSTUS. Pudasjärven kaupunki ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 58 JA PAAVALINPUISTOSSA KAAVASELOSTUS Pudasjärven kaupunki 2.8.2012 2 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 58 JA PAAVALINPUISTOSSA Asemakaavan muutos koskee

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan

Lisätiedot

RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS SUDETTI KARKKILAN KAUPUNKI

RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS SUDETTI KARKKILAN KAUPUNKI RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS SUDETTI KARKKILAN KAUPUNKI 28.10.2013 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 AIEMMAT SELVITYKSET... 3 ALUEEN YLEISKUVAUS... 3 SUDETIN HISTORIAA... 4 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ...

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS 01:151 / ASEMAKATU 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje

Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje Yleisötilaisuus kaupunkilaisille, Kalevan asukkaille ja taloyhtiöille Aika: 14.1.2015 klo 18:00 20:00 Paikka: Sampolan

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.2.2012

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.2.2012 TAMPERE Dno 7834/10.02.01/2011 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.2.2012 KYTTÄLÄ XI-174-3 JA 4, RAUTATIENKATU 21, ASUINRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN TONTILLE. KAAVA NRO 8428. Kaava-alue,

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla.

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. 15 Toinen suuri linja: pohjoismainen puukaupunkiperinne Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. Kuvat 11-12. Porvoon

Lisätiedot

8503 PUUVILLATEHTAANKATU 6:N KORTTELI

8503 PUUVILLATEHTAANKATU 6:N KORTTELI Kaava nro: 8503 PUUVILLATEHTAANKATU 6:N KORTTELI Kaupunginosa I, kortteli 6 Puuvillatehtaankatu 6-8, Hämeenpuisto 1-7, Näsijärvenkatu 3-5, Näsilinnankatu 4-6 33210 Tampere RAKENNUS- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut 1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos 56 Myllymäki, kortteli 19, tontti 8-10

Asemakaavan ja tonttijaon muutos 56 Myllymäki, kortteli 19, tontti 8-10 Tekninen lautakunta 100 01.04.2015 Kaupunginhallitus 154 07.04.2015 Kaupunginhallitus 284 06.07.2015 Asemakaavan ja tonttijaon muutos 56 Myllymäki, kortteli 19, tontti 8-10 588/10.02.03.00/2014 TEKLA 100

Lisätiedot

Varkauden teollinen kulttuuriperintö. Mitä on kultuuriperintö? Kulttuuri-identiteetti? Aineeton kulttuuriperintö?

Varkauden teollinen kulttuuriperintö. Mitä on kultuuriperintö? Kulttuuri-identiteetti? Aineeton kulttuuriperintö? Varkauden teollinen kulttuuriperintö Mitä on kultuuriperintö? Kulttuuri-identiteetti? Aineeton kulttuuriperintö? Kulttuuriperintö, mitä se on? Kulttuuriperintö on ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttä

Lisätiedot

Elävä kulttuuriympäristö Rakennussuojelun haasteita, esimerkkinä Pispala

Elävä kulttuuriympäristö Rakennussuojelun haasteita, esimerkkinä Pispala Elävä kulttuuriympäristö Rakennussuojelun haasteita, esimerkkinä Pispala Rakennustutkija Hannele Kuitunen, Pirkanmaan maakuntamuseo, seminaarialustus 24.11.2006 Pispalan kaupunginosa on yksi kansallisesti

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori 1 KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Valtakatu 1 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Kohdeluokka: ei määritelty Ajoitus: 1972, muutoksia

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

LAMMINPÄÄ-2029-9, KIVILEVONTIE 9, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KARTTA NRO 8206.

LAMMINPÄÄ-2029-9, KIVILEVONTIE 9, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KARTTA NRO 8206. LAMMINPÄÄ-2029-9, KIVILEVONTIE 9, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KARTTA NRO 8206. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 14. päivänä toukokuuta 2007 päivättyä ja 11.06.2007 tarkistettua asemakaavakarttaa

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 19.5.2011

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 19.5.2011 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 1 a 4 OP-POHJOLAN VALLILA-KORTTELIN LAAJENNUKSEN SUUNNITTELUKILPAILUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kslk 2011-175 Hankenumero 2981_1, karttaruutu H4 Teollisuuskatu 1a-1b,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi.

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Ympäristölautakunta 135 09.10.2013 Ympäristölautakunta 159 11.11.2015 Kaupunginhallitus 314 30.11.2015 Vanhan paloaseman ja sen lähiympäristön asemakaavan muutos; Asemakaavan aluerajauksen muuttaminen

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma/ II (Tämä asiakirja löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu)

Lisätiedot

Naantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos

Naantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 49 15.05.2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 58 12.06.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 56 11.08.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 64 08.09.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.9.2006, tark. 8.3.2007

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.9.2006, tark. 8.3.2007 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.9.2006, tark. 8.3.2007 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI. KOIVISTONKYLÄ-5393

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019 KH 23.3.2015 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019 TEKNINEN TOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 1 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis

Lisätiedot

1 RAKENNUS- Kunnan tai kaupungin osa / kylä Kortteli ja tontti / rakennuspaikka Rek. n:o Koko tila PAIKKA Määräala

1 RAKENNUS- Kunnan tai kaupungin osa / kylä Kortteli ja tontti / rakennuspaikka Rek. n:o Koko tila PAIKKA Määräala Suunnittelutarveratkaisu- OULUN SEUDUN RAKENNUSVALVONNAT hakemus Hailuoto Haukipudas Kempele Kiimiki Liminka (MRL 137 ) Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee MRL 16

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS PARKANON KAUPUNKI PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.1.2009 Kaavoitus- Arkkitehtipalvelu Mattila Oy 1 PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 24.9.2013 Diaari nro 491/2012 S i s ä l l y s

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS 2504 OSA D: RAKENNUSIKÄKARTTA JA RUUTUKAAVAN KEHITYS 1778-1887

Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS 2504 OSA D: RAKENNUSIKÄKARTTA JA RUUTUKAAVAN KEHITYS 1778-1887 HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kaupunkisuunnittelu ja -rakentaminen keskustassa ja Keinusaaressa 1778-2014 2504 OSA D: RAKENNUSIKÄKARTTA JA RUUTUKAAVAN KEHITYS 1778-1887 OSA D: TEEMAKARTAT

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot