VALTION ERITYISTEHTÄVÄYHTIÖIDEN TOIMITUSJOHTAJIEN PALKITSEMINEN VUONNA Finanssineuvos Markku Tapio... 33

Transkriptio

1 Johdon palkitsemisen toteumat

2

3 SISÄLLYS VALTION OMISTAMIEN KAUPALLISTEN YHTIÖIDEN YLIMMÄN JOHDON PALKITSEMINEN Finanssineuvos Markku Tapio... 5 Johtopäätökset lyhyesti Ohjeistukset Johdon palkkauksen ja palkitsemisen kehitys ja nykytaso... 8 Kokonaispalkitseminen... 8 Peruspalkka ja luontaisedut Tulospalkkiot (vuosibonukset) Pitkän aikavälin kannustinpalkkiot Lisäeläkekustannukset Yhteenveto ja johtopäätökset VALTION ERITYISTEHTÄVÄYHTIÖIDEN TOIMITUSJOHTAJIEN PALKITSEMINEN VUONNA 211 Finanssineuvos Markku Tapio Kokonaispalkitsemisen rakenne Kokonaispalkitsemisen taso Kokonaispalkitsemisen oikea mitoituksen ja rakenteen arviointia

4

5 VALTION OMISTAMIEN KAUPALLISTEN YHTIÖIDEN YLIMMÄN JOHDON PALKITSEMINEN Finanssineuvos Markku Tapio Johtopäätökset lyhyesti 1 Viime vuosina suomalaisten kaupallisten yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen, johon peruspalkan lisäksi lasketaan mukaan luontaisedut, tulospalkkiot (vuosibonukset), pitkän aikavälin kannustinpalkkiot ja yhtiölle aiheutuvat lisäeläkekulut, on ollut keskimäärin peruspalkasta (ml. luontaisedut). Tämä on Suomessa yleinen markkinataso, joka on selvästi alle valtio-omistajan asettaman maksimirajan: 24 + lisäeläkekulut. 2 Valtion suoraan omistamissa pörssiyhtiöissä toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen on keskimäärin ollut yleisellä markkinatasolla tai sen alapuolella (poikkeus vuosi 28). Valtion omistamissa listaamattomissa yhtiöissä vastaava taso on ollut keskimäärin ja Solidiumin osakkuusyhtiöissä jokseenkin sama kuin yleinen markkinataso. 3 Vuonna 211 toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen oli keskimäärin 19 korkeampi kuin vuonna 21. Valtion omistamissa yhtiöissä vastaava nousu oli keskimäärin 17. Syynä kohtuullisen voimakkaaseen nousuun olivat tulos- ja kannustinpalkkiot: ensiksi mainittujen noin kaksinkertaistuminen ja jälkimmäisten nousu keskimäärin kolmanneksella edelliseen vuoteen verrattuna. Toimitusjohtajien peruspalkat (ml luontaisedut) nousivat yleisesti keskimäärin noin 6, valtion omistamissa yhtiöissä keskimäärin 3,4. 4 Peruspalkka on edelleen keskeisin elementti kokonaispalkitsemisessa: pienissä yhtiöissä keskimäärin noin kolme neljännestä, keskisuurissa yhtiöissä yli puolet ja suurissa yhtiöissä noin 4 muodostuu siitä. Valtion omistamissa listaamattomissa yhtiöissä vastaava osuus on keskimäärin kaksi kolmannesta ja pörssiyhtiöissä (ml Solidiumin yhtiöt) vajaa puolet. 5 Luontaisetujen osuus on marginaalinen: 2 1 peruspalkasta ja 1 5 kokonaispalkitsemisesta. 6 Toimitusjohtajan saamat tulospalkkiot olivat vuonna 211 suomalaisissa kaupallisissa yhtiöissä keskimäärin 36 peruspalkasta (ml luontaisedut) ja keskimäärin noin 7 yhtiöiden hallitusten asettamista maksimitasoista (noin 5 peruspalkasta). Valtion omistamat yhtiöt sijoittuivat edellä mainitun yleisen markkinatason alapuolelle, sillä toimitusjohtajat saivat tulospalkkiona keskimäärin 24 peruspalkasta ja 6 maksimitasosta, joka oli yleistä markkinatasoa alhaisempi (4 ). 7 Toimitusjohtajille vuonna 211 maksetut pitkän aikavälin kannustinpalkkiot toteutuivat valtion pörssiyhtiöissä (ml Solidiumin osakkuusyhtiöt) keskimäärin lähes yleisen markkinatason mukaisina, ollen noin 5 peruspalkasta. Valtion omistamissa listaamattomissa yhtiöissä kannustinpalkkioiden osuus on toistaiseksi ollut varsin vaatimaton: 2 8 vuonna Maksuperusteiset lisäeläkkeet ovat nykyään jo olennainen osa johdon kokonaispalkitsemista. Viime vuosina yhtiöille aiheutuneiden lisäeläkekulujen kokonaistaso on toimitusjohtajan kohdalla ollut yleensä noin 2 3 suhteessa peruspalkkaan. 5

6 1 Ohjeistukset Toimivan johdon palkkaus ja palkitseminen on tärkeä osa omistajaohjausta. Palkkaus ja palkitseminen muodostuu lähinnä viidestä keskeisestä elementistä, jotka ovat: peruspalkka (vuosi- tai kuukausipalkka), luontaisetuudet (auto-ja asuntoetu, puhelinetu, ruokaetu yms) tulospalkkio (vuosibonus), pitkän aikavälin kannustinpalkkio (raha- ja osakekannustin) ja lisäeläke-etuudet. Edellä mainittujen lisäksi saattaa olla käytettävissä muitakin etuuksia kuten sairaus- ja tapaturmavakuutus, henkivakuutus yms, joita on viime aikoina esiintynyt yhä enenevässä määrin. Tässä yhteydessä pitäydytään kuitenkin edellä lueteltuihin kokonaispalkitsemisen eriin ja niiden yleiseen kehitykseen viime vuosien aikana. Tavoitteena on verrata valtion omistamien markkinaehtoisesti toimivien yhtiöiden kehitystä yleiseen kehitykseen. Vuoden 2 talouspoliittisen ministerivaliokunnan ohjeistuksessa todetaan lyhyesti muun muassa, että valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden ylimmän johdon palkkausehtojen (peruspalkka+ luontaisetuudet) tulee olla vertailukelpoiset kilpailijoihin nähden, jotta ne pystyvät kilpailemaan mahdollisimman pätevien liikkeenjohtoresurssien rekrytoinnista. ylimmän johdon rahapalkkio (vuosibonus) tulee mitoittaa enintään 4 :iin vuosipalkasta. ylimmän johdon kannustejärjestelmiä kehitettäessä on perusteltua pyrkiä kokonaan pois perinteisen optiomallin käytöstä ja siirtyä harkinnan mukaan ja tarvittaessa tulosperusteiseen vertailevaan optiomalliin tai suositeltavimmin osakepalkkiomallin käyttöön. ylintä johtoa on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä sitouttamaan ja motivoimaan myös lompakon kautta velvoittamalla yhtiön johtoa hankkimaan yhtiön osakkeita esim. osakeantien ja/tai myyntien yhteydessä ja pitämään niitä vähintään tietyn, ennalta määrätyn ajan ehtona tiettyjen kannustepalkkioiden saannille. Seuraavan kerran hallituksen (Vanhasen I) talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi kannanoton Kilpailukykyinen ja omistaja-arvon tuottamiseen perustuva palkitseminen valtionyhtiöissä ja valtion osakkuusyhtiöissä helmikuussa 24 Siinä todettiin muun muassa, että yritysjohdon ja avainhenkilöiden palkkausta tarkastellaan kokonaisuutena ottaen huomioon myös työ- tai toimisopimuksen yksilölliset ehdot, kuten eläkeikä ja eläkkeen taso. Tässä ohjeistuksessa rajattiin kannustinjärjestelmien ulkopuolelle optiot niin, että niitä voitiin käyttää vain poikkeustapauksessa. Toukokuussa 26 edellä mainittua kannanottoa täsmennettiin niin, että optioiden käyttömahdollisuus poistettiin kokonaan. asetettiin pitkän tähtäimen (käytännössä 3 vuoden) osakepalkkio-ohjelmille maksimi, joka olisi vuotuisen peruspalkan suuruinen ellei muuhun ole erityistä syytä. 6

7 Lisäksi korostettiin entistä voimakkaammin yhtiön hallituksen vastuuta palkitsemispäätöksiä tehtäessä niin, että kiinnitetään erityistä huomiota sitouttamisvaikutukseen ja ylilyöntien ennalta ehkäisemiseen. Kesäkuun 27 hallituksen (Vanhasen II) talouspoliittisen ministerivaliokunnan ohjeistus oli olennaisilta osin samansisältöinen kuin edellisen hallituksen täsmennys vuonna 26. Olennaisia lisäyksiä tuli syyskuun 29 kannanotossa, jossa täsmennettiin lähinnä osakepalkkioiden maksamiseen, eläkeikään ja eläkesopimuksiin liittyviä ehtoja. Kannanotossa todetaan, että osakepalkkiota käytettäessä osakkeet siirtyvät edunsaajan omistukseen ja palkkioihin kohdistuvat verot maksetaan ansaintakauden päätyttyä kun palkkion määrä on vahvistettu. toimitusjohtajien ja muun ylemmän johdon toimisopimuksissa ei tule hyväksyä ehtoja, jotka tuottavat ylisuuria eläke-etuuksia tai jotka sallivat eläkkeelle siirtymisen alle 63-vuotiaana. uusissa eläkesopimuksissa ei tule käyttää eläkkeen vähimmäistason takaavia ehtoja (ns. defined benefit-eläke) vaan sopia työnantajan suorittamasta lisämaksusta (ns. defined contribution). yhtiön hallituksella tulee olla sopimuksiin perustuva oikeus joko leikata taikka peruuttaa kokonaan palkkio, jos yhtiöstä riippumattomien olosuhteiden muuttuessa uhkaa olla yhtiön kannalta haitallinen tai kohtuuton taikka jos sen saamiseksi on manipuloitu palkkion perusteena olevia mittareita tai on toimittu lain taikka yrityksen eettisen ohjeistuksen vastaisesti tai muutoin epäeettisesti. Kuten edellä käy ilmi, on valtion ohjeistuksia valtion omistamien yhtiöiden palkkauksesta ja palkitsemisesta aika ajoin tarkistettu ja täsmennetty käytännössä saatujen kokemuksien mukaan viimeksi kuluneen runsaan kymmenen vuoden aikana. Ohjeistuksen peruslähtökohtia ovat olleet yhtiöiden kilpailukykyisyyden turvaaminen johtoresurssien ja muiden avainhenkilöiden rekrytoinnissa, pitkäjänteisyyden korostaminen ylimmän johdon motivoinnissa, palkitsemisen tulossidonnaisuus, kohtuuttomuuksien ja ylilyöntien välttäminen ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen niin, että koko henkilöstö voi nauttia hyvistä tuloksista. 7

8 2 Johdon palkkauksen ja palkitsemisen kehitys ja nykytaso Kokonaispalkitseminen Talouspoliittisen ministerivaliokunnan viimeisimmässä ohjeistuksessa (syyskuu 29) lähdetään siitä, että yritysjohdon ja avainhenkilöiden palkkausta tarkastellaan kokonaisuutena, jossa elementteinä ovat sekä henkilön kiinteä palkka että eläkettä ja luontaisetuja koskevat ehdot, vuotuinen tulospalkkio (vuosibonus) sekä vähintään kolme vuotta kattava pitkän tähtäimen kannustin. Valtio-omistajan ohjeistuksen mukaan yhtiön ylimmän johdon kokonaispalkitseminen voi olla enintään 24 peruspalkasta pois lukien lisäeläkekustannukset eli seuraavan kaavan mukainen: Kokonaispalkitseminen (max) = (24 x peruspalkka) + lisäeläkekulut Yhtiön ylimmällä johdolla tarkoitetaan etupäässä johtajia, jotka muodostavat johtoryhmän. Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajan toimisopimuksen ehdoista, minkä pohjalta määräytyvät muun ylimmän johdon vastaavat ehdot. Yleensä hallitus hyväksyy nekin toimitusjohtajan esityksestä, mutta harvemmin puuttuu yksittäisiin ehtoihin, jos ne katsotaan olevan oikeassa suhteessa tehtävän haasteellisuuteen ja toimitusjohtajan vastaaviin ehtoihin nähden. Yleensä muun ylimmän johdon peruspalkan taso suhteessa toimitusjohtajan peruspalkkaan on pienissä (liikevaihto < 2 M ) ja keskisuurissa (liikevaihto 2 1 M ) yhtiöissä 4 6 ja suurissa yhtiöissä (liikevaihto > 1 M ) Kuva 1 Ylimmän johdon palkat suhteessa toimitusjohtajan palkkaan suomalaisissa yhtiöissä vuonna Toimitusjohtaja Liiketoiminta-aluejohtaja Talousjohtaja Tuotanto-ja logistiikkajohtaja Tukifunktiojohtaja < > 5 Liikevaihtoryhmä 8

9 Tässä muistiossa keskitytään kuitenkin vain toimitusjohtajan kokonaispalkitsemiseen ja sen viime vuosien kehitykseen suomalaisissa yhtiöissä yleensä ja valtion omistamissa yhtiöissä erityisesti. Kokonaispalkitsemisen toteutunut yleinen markkinatasotaso, joka on määritelty suomalaisten pörssiyhtiöiden ja valtion omistamien listaamattomien kaupallisten yhtiöiden keskiarvona, oli vuonna 211 toimitusjohtajien osalta noin 22 suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut), kun otetaan huomioon myös maksullisten lisäeläkkeiden yhtiölle aiheuttamat kulut. Vaihtelu on varsin suuri yhtiöiden kokoluokkien välillä, kuten käy ilmi seuraavasta asetelmasta: Kokonaispalkitseminen suhteessa peruspalkkaan ml. lisäeläkekulut () kokonaispalkitseminen suhteessa peruspalkkaan ilman lisäeläkekuluja () Suomalaiset yhtiöt, joissa liikevaihto (M ) < > 1 Valtion omistamat kaupalliset yhtiöt Pörssiyhtiöt, suora omistus Salidiumin kautta Ei-listatut Edellä esitetty asetelma osoittaa, että peruspalkan osuus toimitusjohtajan kokonaispalkitsemisessa yleensä muodostuu sitä pienemmäksi mitä suurempi yhtiö on kysymyksessä. Kun vuonna 211 pienissä yhtiöissä se oli keskimäärin 77, oli se keskisuurissa keskimäärin 54 ja suurissa keskimäärin vain noin 4. Vastaava osuus valtion pörssiyhtiöissä oli keskimäärin hieman vajaa 5 ja listaamattomissa keskimäärin noin kaksi kolmannesta. Valtion suoraan omistamissa yhtiöissä toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen on viime vuosina ollut keskimäärin yleistä markkinakehitystä vastaavaa taikka sitä alhaisempi. Poikkeuksen muodostaa vuosi 28, jolloin Fortumin toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen (ilman lisäeläkekuluja) nousi 366 :iin peruspalkasta (ml luontaisedut). Kuva 2 Valtion omistamien yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) pörssiyhtiöihin verrattuna vuosina Kaikki pörssiyhtiöt Pörssiyhtiöt liikevaihdoltaan < 2 M Solidiumin osakkuusyhtiöt Suurimmat pörssiyhtiöt (Lv > 2 M ) Valtion suoraan omistamat pörssiyhtiöt Valtion ei-listatut yhtiöt

10 Maamme pörssiyhtiöiden voimakasta nousua vuonna 211 selittää huomattavalta osin Nokia; ilman Nokiaa kaikkien pörssiyhtiöiden kokonaispalkitseminen suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) oli keskimäärin 21 ja suurissa pörssiyhtiöissä (liikevaihto > 2 M ) keskimäärin 245. Vuonna 211 toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen oli kaikissa valtion omistamissa kaupallisissa yhtiöissä keskimäärin noin 17 (valtion suoraan omistamissa pörssiyhtiöissä keskimäärin jopa lähes 28 ) nimellisesti suurempi kuin vuonna 21. Yleisesti markkinoilla vuoden 211 vastaava taso oli keskimäärin noin 19 korkeampi kuin vuonna 21. Keskeisenä syynä voimakkaaseen nousuun eivät olleet peruspalkat vaan tulospalkkiot ja pitkän aikavälin kannustinpalkkiot, joista edelliset kasvoivat keskimäärin noin kaksi kolmannesta, valtion suoraan omistamissa pörssiyhtiöissä jopa kaksinkertaisiksi, ja jälkimmäiset noin kolmannekselle edellisestä vuodesta. Yhtiökohtaiset tiedot kokonaispalkitsemisen kehityksestä vuosina käyvät ilmi liitteistä 1 ja 2 (liitekuviot 2a 2g). Yhtiökohtaista kehitystä voidaan kommentoida seuraavasti: Valtion suoraan omistamissa pörssiyhtiöissä kokonaispalkitseminen on ollut keskimäärin peruspalkasta (ml luontaisedut); poikkeuksena vuosi 28, jolloin Fortumissa edellinen toimitusjohtaja sai selvästi markkinatasoa ja valtio-omistajan ohjeistusten maksimirajaa korkeammat kannustinpalkkiot (liitekuvio 2a). Valtion suurissa ( liikevaihto > 1 M ) listaamattomissa yhtiöissä toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen on ollut keskimäärin 12 2 peruspalkasta (liitekuvio 2b). Valtion keskisuurissa (liikevaihto korkeintaan 1 M mutta vähintään 2 M ) listaamattomissa yhtiöissä toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen on ollut keskimäärin peruspalkasta (liitekuvio 2c). Valtion pienissä (liikevaihto < 2 M ) listaamattomissa yhtiöissä toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen on ollut 1 15 kokonaispalkasta (liitekuviot 2d 2f). Solidiumin osakkuusyhtiöissä kehitys on myös ollut hyvin vaihteleva. Toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen on ollut keskimäärin peruspalkkaan (ml luontaisedut) nähden. Kärjessä on Sampo ja Elisa ja alapäässä Tieto. Myös tässä joukossa on muutamissa yhtiöissä toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen ylittänyt joinakin vuosina valtio-omistajan maksimisuositukset (liitekuvio 2g). Miten valtion omistamien yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen suhtautuu yleiseen markkinatasoon? Sitä on yhtiökohtaisesti arvioitu vuodelta Yhtiökohtaiset tulokset on esitetty liitteessä 3 (liitekuviot 3a 3g), ja niistä voidaan yhteenvetona todeta seuraavaa: Valtion suoraan omistamissa pörssiyhtiöissä toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen oli jokseenkin yleisellä markkinatasolla, ainoastaan Finnairin kohdalla voidaan todeta vähäistä jälkeenjääneisyyttä (liitekuvio 3a). Valtion suurista listaamattomista yhtiöistä Itellassa toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen oli yleisellä markkinatasolla, kun taas VR:ssä ja Gasumissa se oli selvästi yleisen markkinatason alapuolella (2 45 ). Osittain tätä jälkeenjääneisyyttä voidaan pitää perusteltuna yhtiöiden monopoliluonteisen erityisaseman vuoksi. Osittain viimevuotista jälkeenjääneisyyttä selittää heikko tuloskehitys, joka ei ole tarjonnut edellytyksiä merkittäville tulospalkkioille (liitekuvio 3b). 1) Yleinen markkinataso on arvioitu suomalaisten pörssiyhtiöiden ja valtion omistamien listaamattomien kaupallisten yhtiöiden johdon palkitsemisesta saatujen tietojen perusteella. Näitä tietoja on analysoitu tilastollisin menetelmin (korrelaatio- ja regressioanalyysit), joiden avulla on saatu yhtiökohtaiset markkinaestimaatit. 1

11 Valtion keskisuurista (liikevaihto vähintään 2 M ja enintään 1 M ) listaamattomista yhtiöistä toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen oli yleisellä markkinatasolla muissa paitsi Patriassa, jossa se oli yleisen markkinatason alapuolella (liitekuvio 3c). Valtion omistamista pienistä listaamattomista yhtiöistä toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen oli selvästi yleisen markkinatason yläpuolella Editassa, Ekokemissä, Kemijoessa ja Viljavassa (25 45 ). Sen sijaan selvästi yleisen markkinatason alapuolella olivat Educode, Siemenperunakeskus, Arctia Shipping ja Rahapaja (liitekuviot 3d 3f). Solidiumin osakkuusyhtiöissä viime vuoden kuva on hyvin epäyhtenäinen: toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen poikkesi monessa tapauksessa selvästi ja eri suuntiin yleisestä markkinatasosta. Olennaisesti yleisen markkinatason yläpuolella olivat StoraEnso, Outotec ja Sponda ja yleisen markkinatason alapuolella Outokumpu, Sampo, TeliaSonera ja Tieto (liitekuvio 3g). Peruspalkka ja luontaisedut Talouspoliittisen ministerivaliokunnan palkitsemisohjeissa todetaan, että kokonaispalkitsemisen keskeinen elementti on henkilön peruspalkka, jonka suuruus heijastuu muihin palkkioihin. Tästä syystä peruspalkan kohtuullisuuteen ja oikeaan mitoitukseen suhteessa verrokkiyhtiöihin on kiinnitettävä huomiota. Luontaisetujen osuus on yleensä 2 1 peruspalkasta eli marginaalinen. Valtion omistamien yhtiöiden toimitusjohtajien peruspalkat vuosina on liitteessä 4. Kun puhutaan peruspalkan kilpailukykyisyydestä, tarkoitetaan, että peruspalkka on yleisellä markkinatasolla. Markkinataso arvioidaan markkinaestimaatilla 2, jota määriteltäessä otetaan huomioon yrityksen/ konsernin volyymi (liikevaihdolla tai henkilöstön määrällä mitattuna) ja liiketoimintaan sitoutunut pääoma (taseen loppusumma). Liitekuvioissa 3a 3g on esitetty myös toimitusjohtajien peruspalkan yhtiökohtaiset markkinaestimaatit vuodelle 211. Vertailun mukaan: Valtion suoraan omistamissa pörssiyhtiöissä (liitekuvio 3a) toimitusjohtajan peruspalkka (ml. luontaisedut) on poikkeuksetta ollut markkinatasolla. Hyväksyttävän +/-1 prosentin poikkeaman sisällä on jokaisen yhtiön toteutunut taso. Valtion suurissa ( liikevaihto vähintään 1 M ) listaamattomissa yhtiöissä toimitusjohtajien peruspalkat olivat markkinatason alapuolella. Tämä jälkeenjääneisyys, johon on olemassa yhtiöiden luonteesta ja tuloskehityksestä johtuvat luonnolliset syyt, ilmeni myös kokonaispalkitsemisessa Itellaa lukuun ottamatta (liitekuvio 3b). Valtion keskisuurissa (liikevaihto vähintään 2 M mutta < 1 M ) listaamattomissa yhtiöissä toimitusjohtajien peruspalkat eivät kovin olennaisesti poikenneet markkinatasosta (liitekuvio 3c). Valtion pienissä (liikevaihto < 2 M ) listaamattomissa yhtiöissä asetelma on kirjava; olennaista jälkeenjääneisyyttä on Siemenperunakeskuksessa, joka johtunee yhtiön toiminnan luonteesta, ja Motivassa, jossa jälkeenjääneisyys kuroutuu umpeen kokonaispalkitsemisen tasolla. selvästi markkinatason yläpuolella olivat Ekokemi, Kemijoki ja Viljava kuten myös kokonaispalkitsemisessa (liitekuviot 3d 3f). Solidiumin osakkuusyhtiöissä (liitekuvio 3g) toimitusjohtajan peruspalkka (ml luontaisedut) on parissa tapauksessa Outokummussa ja StoraEnsossa ollut selvästi markkinatasoa korkeampi. 2) Yleinen markkinataso on arvioitu suomalaisten pörssiyhtiöiden ja valtion omistamien listaamattomien kaupallisten yhtiöiden johdon palkitsemisesta saatujen tietojen perusteella. Näitä tietoja on analysoitu tilastollisin menetelmin (korrelaatio- ja regressioanalyysit), joiden avulla on saatu yhtiökohtaiset markkinaestimaatit. 11

12 Näistä ensiksi mainitussa toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen on kuitenkin muodostunut yleistä markkinatasoa alhaisemmaksi. Selvästi yleisen markkinatason alapuolella toimitusjohtajan peruspalkka oli Sammossa, jossa tase ja sen mukaiset yhtiön johdon vastuut ovat suuret markkinoiden näkökulmasta. Koska luontaiseduilla ei ole olennaista merkitystä palkkauksen kokonaistasoon, ei niitä tässä yhteydessä erikseen käsitellä. Tärkeintä valtio-omistajan kannalta on se, että luontaisedut, kuten auto- ja asuntoedut, määräytyvät markkinaehtoisilla perusteilla eivätkä sisällä mitään piiloetuja. Vuoden 211 aikana valtion omistamien yhtiöiden toimitusjohtajille maksetut peruspalkat, lisättyinä luontaiseduilla) olivat keskimäärin 3,4 suuremmat kuin vuonna 21. Tulospalkkiot (vuosibonukset) Vuonna 21 ansaitut ja vuonna 211 toimitusjohtajille maksetut tulospalkkiot ovat valtion omistamissa yhtiöissä olleet keskimäärin 24 peruspalkasta (ml. luontaisedut) ja 6 maksimitasosta (4 peruspalkasta), kun taas yleinen markkinataso on ollut noin 36 peruspalkasta (ml. luontaisedut) ja noin 7 maksimitasosta. Yleinen markkinataso tulospalkkion maksimin osalta oli kaupallisissa yhtiöissä hieman yli 5 vuonna 211. Valtion suoraan omistamissa yhtiöissä (mukaan lukien sekä listatut että listaamattomat) maksimi on keskimäärin 4, Solidiumin osakkuusyhtiöissä keskimäärin noin 55 ja yksityisissä pörssiyhtiöissä keskimäärin noin 6. Lähtien siitä, että mediaani ja keskiarvo kuvaavat yleistä markkinatasoa, on yleinen kehitys toimitusjohtajien tulospalkkioissa ollut viime vuosina seuraavanlainen: Toimitusjohtajan mediaanitulospalkkio, peruspalkasta (ml. luontaisetuudet) Valtion omistamissa yhtiöissä toimitusjohtajan tulospalkkion yleinen taso suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisetuudet) on ollut keskiarvona ja mediaanina (suluissa) vastaavasti seuraavanlainen: Valtion suoraan omistamat pörssiyhtiöt, peruspalkasta (ml. luontaisedut) Solidiumin omistamat yhtiöt, peruspalkasta (ml. luontaisedut) Valtion omistamat ei-listatut yhtiöt, peruspalkasta (ml. luontaisedut) (17) 11 (14) 14 (12) 26 (28) 23 (27) 27 (25) 26 (24) 3 (28) 15 (16) 9 (8) Ihan viimevuosina valtion suoraan omistamat pörssiyhtiöt ovat toimitusjohtajien toteutuneissa tulospalkkioissa nousseet keskimäärin yleiselle markkinatasolle, joka on noin puolet markkinoiden yleisestä maksimitasosta (hieman yli 5 peruspalkasta).solidiumin omistamat yhtiöt ovat olleet samalla tasolla jo Solidiumin perustamisesta lähtien. Sitä vastoin valtion omistamat listaamattomat yhtiöt ovat olleet keskimäärin vain noin puolessa välissä yleisestä markkinatasosta eli keskimäärin noin kolmanneksen tasolla maksimista viime vuosina. (liitteessä 5 liitekuviot 5a 5e, joissa yhtiökohtaiset tiedot valtion omistamista yhtiöistä vuosina ). 12

13 Pitkän aikavälin kannustinpalkkiot Toimitusjohtajien pitkän aikavälin kannustinpalkkiot suhteessa peruspalkkaan (ml luontaisedut) ovat viime vuosina kehittyneet seuraavalla tavalla: Toimitusjohtajan keskimääräinen kannustinpalkkio peruspalkasta (ml. luontaisedut) Edellä esitetty asetelma kuvaa yleistä markkinatasoa, joka on ollut selvässä nousussa. Samaan aikaan valtion omistamissa yhtiöissä vastaava kehitys on ollut keskimäärin seuraavanlainen: Valtion suoraan omistamat pörssiyhtiöt, kannustinpalkkio peruspalkasta (ml. luontaisedut) Solidiumin omistamat yhtiöt, kannustinpalkkio peruspalkasta (ml. luontaisedut) Valtion omistamat listaamattomat yhtiöt, kannustinpalkkio peruspalkasta (ml. luontaisedut) ,6 1,7 2, 4,1 Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustinpalkkiot suhteessa peruspalkkaan (ml luontaisedut) ovat aivan viime vuosina toteutuneet yleistä markkinatasoa noudattaen tai sitä pienempinä. Sen sijaan viime vuosikymmenen lopulla taso valtion pörssiyhtiöissä oli yleistä markkinatasoa korkeampi, jolloin Fortumissa tapahtui selvä ylilyönti edellisen toimitusjohtajan saamien optiopalkkioiden seurauksena. Nämä optiokannustimet oli päätetty 2-luvun alussa. Solidiumin yhtiöissä valtio-omistajan maksimisuosituksen (korkeintaa 1 peruspalkasta) ylittäviä kannustinpalkkioita ovat saaneet Outokummun ja Sammon toimitusjohtajat sekä Elisan toimitusjohtaja ennen valtion omistajuutta. Samoin Outotecin kannustinpalkkio vuonna 211 ylittää reilusti valtion asettaman maksimirajan. Valtion omistamissa listaamattomissa kaupallisissa yhtiöissä pitkän aikavälin kannustinpalkkiot ovat olleet hyvin vähäisiä ja rajoittuneet vain muutamiin yhtiöihin. ( yhtiökohtaiset tiedot valtion omistamista yhtiöistä on esitetty liitteen 6 liitekuvioissa 6a 6c) Lisäeläkekustannukset Maksuperusteiset lisäeläkkeet ovat olennainen osa johdon kokonaispalkkausta ja -palkitsemista. Viime vuosina yhtiölle aiheutuneiden lisäeläkekulujen kokonaistaso on toimitusjohtajan kohdalla ollut yleensä noin 2 3 :n luokkaa suhteessa peruspalkkaan (ml luontaisedut). Näyttää siltä, että lisäeläkejärjestelmien merkitys on lisääntymässä. Toimitusjohtajan yhtiölle aiheuttamat lisäeläkemaksut peruspalkasta (ml. luontaisedut)

14 Valtion omistamissa pörssiyhtiöissä toimitusjohtajan lisäeläkekulut ovat viime vuosina olleet selvästi yleistä tasoa korkeammat suhteessa peruspalkkaan. Sen sijaan valtion listaamattomissa yhtiöissä toimitusjohtajan lisäeläkekulut suhteessa peruspalkkaan ovat keskimäärin olleet yleisellä markkinatasolla. Viime vuonna ne näyttävät olleen hieman markkinatasoa suuremmat. Vaihtelu yhtiöiden välillä on kuitenkin ollut huomattavan suuri. Valtion suoraan omistamat pörssiyhtiöt, lisäeläkekulut tj:n peruspalkasta (ml. luontaisedut) Solidiumin yhtiöt, lisäeläkekulut, tj:n peruspalkasta (ml. luontaisedut) Valtion omistamat listaamattomat yhtiöt, tj:n peruspalkasta (ml. luontaisedut) Yhtiökohtaiset lisäeläkekulut suhteessa peruspalkkaan (ml luontaisedut) ilmenevät liitteestä 7 (liitekuviot 7a 7c) Toimitusjohtajan keskimääräinen eläkeikä markkinoilla on 62 vuotta. Se on jokseenkin samaa luokkaa myös valtion omistamien yhtiöiden keskuudessa. Lähes puolella toimitusjohtajista valtion omistamissa yhtiöissä eläkeikä on vähintään 63 vuotta, kuten valtio-omistaja on vuoden 29 talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanotossa edellyttänyt. Vuonna 28 vastaava osuus oli runsas viidennes. 14

15 3 Yhteenveto ja johtopäätökset Johdon palkkaus ja palkitseminen on kokonaisuus, joka muodostuu 5 pääelementistä. Näitä ovat peruspalkka, luontaisedut, tulospalkkio, pitkän aikavälin kannustin ja lisäeläkejärjestely. Tämä kokonaisuus tulisi olla kilpailukykyinen mutta samalla kuitenkin kohtuullinen. Kohtuullisuus tarkoittaa, että kokonaispalkitseminen on yleisellä markkinatasolla, ei vertailun kärkipäässä vaan markkinoiden keskitasolla, joka voidaan määritellä mediaanina ja/tai keskiarvona +/- 1. Tässä kokonaisuudessa voivat yksittäiset elementit osuudeltaan vaihdella, mutta käytännössä kaikki lähtee peruspalkasta, johon yleensä sisällytetään myös luontaisedut. Kokonaisuudessa luontaisetujen (asunto-,auto- yms edut) rooli on marginaalinen (2 1 peruspalkasta). Tärkeintä valtio-omistajan näkökulmasta on se, että nämä edut myönnetään hyväksyttävin ehdoin. Viimeksi kuluneen runsaan kymmenen vuoden aikana valtio-omistaja on talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanotoilla pyrkinyt ohjaamaan valtion omistamien yhtiöiden johdon palkkausta ja palkitsemista. Lähtökohtana on ollut se, että johdon ja avainhenkilöiden rekrytoinnissa valtionyhtiöt ja valtion osakkuusyhtiöt tulee olla kilpailukykyisiä palkkausehtojen suhteen. Saatujen kokemusten pohjalta ohjeistuksia on vuosien varrella täydennetty ja täsmennetty esimerkiksi ylilyöntien ja kohtuuttomuuksien välttämiseksi. Tässä tarkoituksessa on asetettu 4 :n maksimiraja vuosipalkkiolle ja 1 :n maksimiraja pitkän aikavälin kannustinpalkkiolle eli 24 :n maksimiraja kokonaispalkitsemiselle suhteessa kiinteään peruspalkkaan. Yhtiölle aiheutuvat lisäeläkekulut, joille ei ole asetettu täsmällistä maksimirajaa valtioomistajan ohjeistuksissa, eivät sisälly tähän rajoitukseen. Yhteenvetona ja johtopäätöksinä voidaan viime vuosien kehityksestä todeta seuraavaa: 1. Viime vuosina toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen on suomalaisissa yhtiöissä ollut keskimäärin suhteessa peruspalkkaan mukaan lukien luontaisedut. Tämä on yleinen markkinataso, joka on määritelty suomalaisten pörssiyhtiöiden ja valtion omistamien kaupallisten yhtiöiden keskiarvona. Yleisen markkinatason alapuolella ovat olleet sekä keskisuuret että erityisesti pienet yhtiöt Vuonna 211 kokonaispalkitsemisen taso oli keskimäärin noin 19 korkeampi kuin edellisenä vuonna. 2. Valtion suoraan omistamissa pörssiyhtiöissä toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen suhteessa peruspalkkaan on viime vuosina ollut keskimäärin yleisellä markkinatasolla tai sen alapuolella lukuun ottamatta vuotta 28, jolloin se nousi selvästi yleisen markkinatason yläpuolelle Fortumin edellisen toimitusjohtajan saaman ylimitoitetun kannustinpalkkion vuoksi. Solidiumin osakkuusyhtiöissä vastaava taso on ollut keskimäärin yleisellä markkinatasolla, ja listaamattomissa valtion omistamissa yhtiöissä suhteessa peruspalkkaan. Valtion omistamissa yhtiöissä kokonaispalkitseminen oli keskimäärin noin 17 suurempi vuonna 211 edelliseen vuoteen verrattuna. Syynä voimakkaaseen kasvuun ei ole peruspalkkojen vaan tulos- ja kannustinpalkkioiden nousu: ensiksi mainitut nousivat noin kaksi kolmannesta, valtion suoraan omistamissa pörssiyhtiöissä keskimäärin kaksinkertaiseksi, ja jälkimmäiset keskimäärin yhden kolmanneksen edelliseen vuoteen verrattuna. 3. Peruspalkka on edelleen keskeisin elementti kokonaispalkitsemisessa: pienissä yhtiöissä noin kolme neljännestä, keskisuurissa yhtiöissä yli puolet ja suurissa yhtiöissä noin 4. Valtion omistamissa listaamattomissa yhtiöissä vastaava osuus on noin kaksi kolmannesta ja pörssiyhtiöissä (ml Solidiumin osakkuusyhtiöt) vajaa puolet. 15

16 Valtion omistamissa yhtiöissä peruspalkat (ml luontaisedut) olivat keskimäärin 3,4 korkeammat kuin edellisenä vuonna, kun yleinen markkinataso nousi keskimäärin noin Muutamia yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta toimitusjohtajien peruspalkat valtion omistamissa yhtiöissä ovat olleet yleisellä markkinatasolla tai sen tuntumassa. 5. Vuonna 211 toimitusjohtajille maksetut (vuonna 21 ansaitut) tulospalkkiot olivat valtion omistamissa kaupallisissa yhtiöissä keskimäärin 24 peruspalkasta (ml luontaisedut) ja keskimäärin 6 maksimitasosta (4 ), kun taas yleinen markkinataso oli noin 36 peruspalkasta luontaisetuineen ja noin 7 maksimitasosta (hieman yli 5 ). Valtion omistamien yhtiöiden tulospalkkiotaso suhteessa peruspalkkaan on keskimäärin ollut nousussa, mutta on kuitenkin jäänyt noin puoleen markkinoiden yleisestä maksimistasosta. 6. Vuonna 211 toimitusjohtajille maksetut pitkän aikavälin kannustinpalkkiot suhteessa peruspalkkaan (ml luontaisedut) toteutuivat valtion pörssiyhtiöissä (ml. Solidiumin osakkuusyhtiöt) keskimäärin lähes yleisen markkinatason mukaisina (noin 5 peruspalkasta). Vuonna 28 valtion suoraan omistamissa pörssiyhtiöissä taso oli poikkeuksellisen korkea 2-kohdassa mainitusta syystä. Valtion omistamissa listaamattomissa kaupallisissa yhtiöissä kannustinpalkkioiden osuus kokonaispalkitsemisessa on toistaiseksi ollut varsin vaatimaton (2 8 peruspalkasta). 7. Maksuperusteiset lisäeläkkeet ovat olennainen osa johdon kokonaispalkitsemista. Viime vuosina yhtiöille aiheutuneiden lisäeläkekulujen kokonaistaso on toimitusjohtajan kohdalla ollut yleensä noin 2 3 :n luokkaa suhteessa peruspalkkaan (ml luontaisedut). 8. Toimitusjohtajien keskimääräinen eläkeikä markkinoilla on 62 vuotta eli jokseenkin sama kuin valtion omistamissa yhtiöissä keskimäärin. Lähes puolella toimitusjohtajista eläkeikä on vähintään 63 vuotta valtion omistamissa yhtiöissä. Loppuyhteenvetona voidaan todeta, että valtion omistamissa yhtiöissä toimitusjohtajien peruspalkat ovat, yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta, olleet yleisellä markkinatasolla, ja toimitusjohtajille maksetut tulos- ja kannustinpalkkiot keskimäärin noin 5 6 talouspoliittisen ministerivaliokunnan asettamista maksimirajoista. 16

17 Toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen (euroa) 3 Yhtiö Finnair Fortum Neste Oil Elisa Kemira Metso Outokumpu Outotec Rautaruukki Sampo Sponda StoraEnso TeliaSonera Tieto Altia ADC Arctia Shipping Arek Boreal Destia Edita Educode Ekokem Gasum Itella Kemijoki Motiva Patria Raskone SPK Suomen Lauttaliikenne Suomen Rahapaja Suomen Viljava Vapo VR-Yhtymä Solidium Governia Taulukko on eräiden pörssiyhtiöiden osalta puutteellinen, koska kyseisiä tietoja ei ole julkistettu siinä muodossa, jota vertailukelpoisuus edellyttäisi. 17

18 Kuva 2a Valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) vuosina (vuotta 28 koskevat tiedot ilman lisäeläkekuluja) keskiarvo Finnair Fortum Neste Oil Kuva 2b Valtion omistamien listaamattomien yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) vuosina keskiarvo VR-yht. Gasum Itella 18

19 Kuva 2c Valtion omistamien listaamattomien yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) vuosina keskiarvo Altia Destia Patria Vapo Kuva 2d Valtion omistamien listaamattomien yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) vuosina keskiarvo Educode SPK Motiva Boreal Viljava 19

20 Kuva 2e Valtion omistamien listaamattomien yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) vuosina keskiarvo Lauttal. Kemijoki Arek Arctia Sh. Kuva 2f Valtion omistamien listaamattomien yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) vuosina keskiarvo Raskone Edita Ekokemi Rahapaja 2

21 Kuva 2g Solidiumin osakkuusyhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) vuosina keskiarvo Outok. Rautar. Sampo Sponda StoraEns. Teliason. Elisa Tieto Outotec Kuva 3a Valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien peruspalkka (ml. luontaisedut) ja kokonaispalkitseminen markkinatasoon verrattuna vuonna 211 (alhaalla tiedot kokonaispalkitsemisen suhteesta peruspalkkaan ml. luontaisedut, pylväiden päässä toteuman -poikkeama arvioidusta markkinatasosta, jos yli 1 ) peruspalkan toteuma kokonaispalk. toteuma peruspalkan markkinaest. kokonaispalk.markkinaest. euroa Finnair Fortum Neste Oil yhtiö 21

22 Kuva 3b Liikevaihdoltaan yli 1 M :n suuruisten valtion omistamien listaamattomien yhtiöiden toimitusjohtajien peruspalkka (ml. luontaisedut) ja kokonaispalkitseminen markkinatasoon verrattuna vuonna 211 (alhaalla tiedot kokonaispalkitsemisen suhteesta peruspalkkaan ml. luontaisedut, pylväiden päässä toteuman -poikkeama arvioidusta markkinatasosta, jos yli 1 ) peruspalkan toteuma kokonaispalk. toteuma peruspalkan markkinaest. kokonaispalk.markkinaest. euroa Itella VR Gasum yhtiö Kuva 3c Liikevaihdoltaan 2 1 M :n suuruisten valtion omistamien listaamattomien yhtiöiden toimitusjohtajien peruspalkka (ml. luontaisedut) ja kokonaispalkitseminen markkinatasoon verrattuna vuonna 211 (alhaalla tiedot kokonaispalkitsemisen suhteesta peruspalkkaan ml. luontaisedut, pylväiden päässä toteuman -poikkeama arvioidusta markkinatasosta, jos yli 1 ) euroa peruspalkan toteuma peruspalkan markkinaest. kokonaispalk. toteuma kokonaispalk.markkinaest Altia Destia Patria Vapo yhtiö 22

23 Kuva 3d Liikevaihdoltaan alle 25 M :n suuruisten valtion omistamien yhtiöiden toimitusjohtajien peruspalkka (ml. luontaisedut) ja kokonaispalkitseminen suhteessa markkinatasoon vuonna 211 (alhaalla tiedot kokonaispalkitsemisen suhteesta peruspalkkaan ml. luontaisedut, pylväiden päässä toteuman -poikkeama arvioidusta markkinatasosta, jos yli 1 ) 3 peruspalkan toteuma kokonaispalk. toteuma peruspalkan markkinaest. kokonaispalk.markkinaest euroa Educode SPK Motiva Boreal Viljava yhtiö Kuva 3e Liikevaihdoltaan 25 9 M :n suuruisten valtion omistamien yhtiöiden toimitusjohtajien peruspalkka (ml. luontaisedut) ja kokonaispalkitseminen suhteessa markkinatasoon vuonna 211 (alhaalla tiedot kokonaispalkitsemisen suhteesta peruspalkkaan ml. luontaisedut, pylväiden päässä toteuman -poikkeama arvioidusta markkinatasosta, jos yli 1 ) 35 3 peruspalkan toteuma kokonaispalk. toteuma 23 peruspalkan markkinaest. kokonaispalk.markkinaest. euroa Lautta. Kemijoki Arek Arctia Sh. yhtiö 23

24 Kuva 3f Liikevaihdoltaan 9 2 M :n suuruisten valtion omistamien yhtiöiden toimitusjohtajien peruspalkka (ml. luontaisedut) ja kokonaispalkitseminen markkinatasoon verrattuna vuonna 211 (alhaalla tiedot kokonaispalkitsemisen suhteesta peruspalkkaan ml. luontaisedut, pylväiden päässä toteuman -poikkeama arvioidusta markkinatasosta, jos yli 1 ) euroa peruspalkan toteuma kokonaispalk. toteuma Raskone Edita Ekokemi Rahapaja yhtiö peruspalkan markkinaest. kokonaispalk.markkinaest Kuva 3g Solidiumin osakkuusyhtiöiden toimitusjohtajien peruspalkka (ml. luontaisedut) ja kokonaispalkitseminen markkinatasoon verrattuna vuonna 211 (alhaalla tiedot kokonaispalkitsemisen suhteesta peruspalkkaan ml. luontaisedut, pylväiden päässä toteuman -poikkeama arvioidusta markkinatasosta, jos yli 1 ) 4 peruspalkan toteuma kokonaispalk. toteuma peruspalkan markkinaest. kokonaispalk.markkinaest euroa Sponda Outok. Rautar. StoraEnso Elisa Tieto TeliaSoner Outotec Sampo 24

25 Liite 4 Valtion omistamien kaupallisten yhtiöiden toimitusjohtajien peruspalkka luontaisetuineen vuosina Yhtiö Finnair Fortum Neste Oil Elisa Kemira Metso Outokumpu Outotec Rautaruukki Sampo Sponda StoraEnso TeliaSonera Tieto ADC Altia Arctia Shipping Arek Boreal Kasvinjalostus Destia Edita Educode Ekokem Gasum Itella Kemijoki Motiva Patria Raskone SPK Suomen Lauttaliikenne Suomen Rahapaja Suomen Viljava Vapo VR-Yhtymä Keskim Kasvu

26 Kuva 5a Valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien tulospalkkiot (maksetut) suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) markkinatasoon verrattuna vuosina keskiarvo Finnair Fortum Neste Oil yhtiöt keskimäärin yleinen markkinataso Kuva 5b Valtion omistamiensuurten (LV >1 M ) listaamattomien yhtiöiden toimitusjohtajien tulospalkkiot (maksetut) suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) vuosina keskiarvo Itella VR Gasum yhtiöt keskim. yleinen 26

27 Kuva 5c Valtion omistamien listaamattomien keskisuurten (Lv vähintään 2 M ja enintään 1 M ) yritysten toimitusjohtajien tulospalkkio (maksettu) suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) keskiarvo Altia Destia Patria Vapo yhtiöt keskim. yleinen markkinataso Kuva 5d Valtion omistamien pienten (Lv < 2 M ) yhtiöiden toimitusjohtajien tulospalkkio (maksettu) suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) vuosina keskiarvo Arctia Sh. Educode Arek S.Lauttal. Kemijoki Rahapaja Raskone Edita Ekokem SPK Boreal Viljava Motiva yhtiöt keskim. yleinen markkinataso 27

28 Kuva 5e Solidiumin osakkuusyhtiöiden toimitusjohtajien tulospalkkiot (maksetut) suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) verrattuna markkinatasoon vuosina keskiarvo Kemira Metso Outok. Rautar. Sampo Sponda StoraEns. Teliason. Elisa Tieto Outotec yhtiöt yleinen keskim. markkinataso Kuva 6a Valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien pitkän aikavälin kannustinpalkkiot (maksettu) suhteessa peruspalkkaan (ml luontaisedut) yleiseen markkinatsoon verrattuna vuosina keskiarvo Finnair Fortum Neste Oil yhtiöt keskimäärin yleinen markkinataso 28

29 Kuva 6b Valtion omistamien listaamattomien kaupallisten yhtiöiden toimitusjohtajien pitkän aikavälin kannustinpalkkiot (maksetut) suhteessa peruspalkkaan (ml luontaisedut) yleiseen markkinatasoon verrattuna vuosina keskiarvo Altia Arek ADC Boreal Destia Edita Ekokem Arctia Sh. Kemijoki Motiva Patria Rahapaja Raskone S.Lauttal. SPK Viljava Vapo VR -Yht. Gasum Itella Educode yhtiöt yleinen keskim. markk.taso Kuva 6c Solidiumin osakkuusyhtiöiden toimitusjohtajien pitkän aikavälin kannustinpalkkiot (maksetut) suhteessa peruspalkkaan ( ml. luontaisedut) yleiseen markkinatasoon verrattuna vuosina keskiarvo Kemira Metso Outok. Rautar. Sampo Sponda StoraEns. Teliason. Elisa Tieto Outotec yhtiöt keskim. yleinen markkinataso 29

30 Kuva 7a Valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien lisätyöeläkekulut suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) yleiseen markkinatasoon verrattuna vuosina keskiarvo Finnair Fortum Neste Oil yhtiöt keskim. yleinen markkinataso Kuva 7b Valtion omistamien listaamattomien yhtiöiden toimitusjohtajien lisäeläkekulut suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) yleiseen markkinatasoon verrattuna vuosina keskiarvo Altia Arek ADC Boreal Destia Edita Ekokem Arctia Sh. Kemijoki Motiva Patria Rahapaja Raskone S.Lauttal. SPK Viljava Vapo VR -Yht. Gasum Itella Educode yhtiöt yleinen keskim. markkinataso 3

31 Kuva 7c Solidiumin osakkuusyhtiöiden toimitusjohtajien lisäeläkekulut suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) markkinatasoon verrattuna vuosina keskiarvo Outok. Rautar. Sampo Sponda StoraEns. Teliason. Elisa Tieto Outotec yhtiöt keskim. yleinen markkinataso 31

32 32

33 VALTION ERITYISTEHTÄVÄYHTIÖIDEN TOIMITUSJOHTAJIEN PALKITSEMINEN VUONNA 211 Finanssineuvos Markku Tapio Valtiolla on omistuksessa parisen kymmentä erityistehtävää hoitavaa yhtiötä, joiden johdon palkkauksessa ja palkitsemisessa valtio-omistajan ohjeistuksia joudutaan soveltamaan erityistehtävän luonne ja sisältö huomioon ottaen. 1 Kilpailun ja markkinaehtoisuuden osittainen tai täydellinen puuttuminen vaatii erityisharkintaa sekä palkitsemisen mitoituksessa että palkitsemiskriteerien valinnassa. Erityisasema, on se sitten monopoli taikka muu ainutlaatuinen tehtäväkenttä, vaatii yhtiön hallitukselta seikkaperäistä arviointia yhtiön johtotehtävien haasteellisuudesta ja osaamisvaatimuksesta. Miten nämä tehtävät asemoituvat kaupallisesti toimivien yhtiöiden vastaaviin tehtäviin nähden? Joutuuko yhtiö kenties kilpailemaan samoista liikkeenjohtoresursseista kaupallisten yhtiöiden kanssa vai onko rekrytointikohteet selvästi erit? Toisaalta palkitsemiskriteerien valinta tulee perustua siihen, että ne kuvaavat, miten tehokkaasti ja hyvin yhtiö pystyy toteuttamaan asetettua erityistehtävää. Yhtiön kannattavuus ja tulos harvoin sinänsä soveltuvat yhtiön toiminnan hyvyyden ja onnistumisen arviointiin. Joudutaan räätälöimään kriteerit, jotka kuvaavat toiminnan kustannustehokkuutta ja mittaavat erityistehtävässä asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kokonaispalkitsemisen rakenne Johdon kokonaispalkitseminen muodostuu lähinnä viidestä osasta, jotka ovat peruspalkka, luontaisedut (asunto-,auto, puhelin- yms. edut) tulospalkkio (vuosibonus) pitkän aikavälin kannustinpalkkio ja lisäeläke, joka aiheuttaa kuluja yhtiölle. Näiden lisäksi voi olla muitakin etuja, kuten erilaiset vakuutukset, mutta ne ovat vähäisempiä. Vuonna 211 peruspalkka kattoi keskimäärin noin kaksi kolmannesta toimitusjohtajan kokonaispalkitsemisesta, jota koskevat yhtiökohtaiset tiedot ilmenevät liitteestä 1. Peruspalkan osuus on jokseenkin sama kuin valtion omistamien listaamattomien kaupallisten yhtiöiden keskuudessa. Muiden erien keskimääräiset osuudet ilmenevät seuraavasta asetelmasta: peruspalkka 66,6 luontaisetuudet (auto-asunto-, puhelin- yms. veroperusteiset edut) 5, tulospalkkiot 12,3 kannustinpalkkio 1,8 lisäeläkekulut yhtiölle 14,3 Yhteensä 1, 1 Mukana tässä tarkastelussa on myös Fingrid Oyj, jota ei luokitella erityistehtäväyhtiöksi vaan strategiseksi ja markkinaehtoisesti toimivaksi yhtiöksi. 33

34 Governia Erillisverk CSC Finpilot Hansel Haus Hevosopisto Ilmailuopisto Suomen yliopistok. Helsingin yliopistok. Aalto yliopistok. Fingrid Finavia Finvera Solidium Yle Teollisuussijoitus Finnfund Veikkaus Alko Kuntarahoitus keskim. Luontaisetuuksien suuruus suhteessa peruspalkkaan vaihtelee välillä 15 ja kokonaispalkitsemisesta välillä 13. Muiden erien osalta vaihtelu yhtiöiden välillä ilmenee seuraavasta kuviosta. Valtion omistamien erityistehtäväyhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitsemisen rakenne vuonna peruspalkka tulospalkkio kannustinpalkkio lisäeläkekulut Alkossa, Kuntarahoituksessa ja Veikkauksessa toimitusjohtajan kokonaispalkitsemisessa peruspalkan osuus oli viime vuonna vain noin 4 5 ja loppuosan kattoivat ennen kaikkea yhtiölle koituvat lisäeläkekulut ja tulospalkkiot. Sen sijaan yliopistojen kiinteistöyhtiöissä palkitseminen perustui kokonaisuudessaan peruspalkkaan ja luontaisetuihin. Kokonaispalkitsemisen taso Noin kolmanneksessa valtion erityistehtäväyhtiöistä toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen oli jokseenkin yleisellä markkinatasolla. Toisin sanoen, toimitusjohtaja sai palkkaa ja palkkioita, joiden kokonaisarvo vastasi markkinoiden yleistä tasoa +/- 1 * (ks. seuraava kuvio). * Yleinen markkinataso on arvioitu suomalaisten pörssiyhtiöiden ja valtion omistamien listaamattomien kaupallisten yhtiöiden johdon palkitsemisesta vuonna 211 saatujen tietojen perusteella. Näitä tietoja on analysoitu tilastollisin menetelmin (korrelaatio- ja regressioanalyysit), joiden avulla on saatu yhtiökohtaiset estimaatit erityisyhtiön liiketoiminnan kokoon verrattavan kaupallisen yhtiön palkitsemisen yleisestä markkinatasosta. 34

35 Governia Aalto yliopistok. Fingrid Finavia Finvera Solidium Alko Erillisverk Haus Ilmailuopisto Yle Veikkaus keskim. Finpilot CSC Hansel Hevosopisto Teollisuussijoitus Finnfund Valtion omistamien erityistehtäväyhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen ja peruspalkka (ml. luontaisedut) suhteessa yleiseen markkinatasoon vuonna peruspalkka (ml. luontaisedut) kokonaispalkitseminen Suomen yliopistok. Helsingin yliopistok. Kuntarahoitus Keskimäärin toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen oli 42 ja peruspalkka 3 alhaisempi kuin yleinen markkinataso. Kokonaispalkitsemisessa eniten yleisen markkinatason alapuolella jopa 4 65 olivat Kuntarahoitus, yliopistokiinteistöyhtiöt, Fingrid, Finavia, Finnvera, Solidium, Governia ja Alko. Sen sijaan Veikkauksen toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen oli jokseenkin yleisellä markkinatasolla, syynä ennen kaikkea huomattavan suuri lisäeläke-etu. On tuiki aiheellinen kysymys, minkä tasoinen johdon palkitseminen on perusteltua erityistehtäväyhtiöissä kaupallisiin yhtiöihin verrattuna. Mitään yleistä yksiselitteistä vastausta ei ole. Mutta voidaanko yleensä pitää kohtuullisena yleistä markkinatasoa olevaa palkitsemista yhtiössä, jolla on monopoliasema taikka joka muutoin toimii ilman kilpailua. Tuskinpa, sillä kilpailu tuo yhtiön toimintaan riskin ja haasteen, joiden hallitseminen asettaa johdolla erityisvaatimuksia; sellaisia, joita monopolin johtamisessa ei tarvita. Kokonaispalkitsemisen oikea mitoituksen ja rakenteen arviointia Erityistehtävää toteuttavissa yhtiöissä johdon palkitseminen voi usein olla hankalampi asia kuin puhtaan kaupallisissa yhtiöissä. Mikä on oikea mitoitus yleiseen markkinatasoon nähden ja mikä on kokonaispalkitsemisen oikea rakenne? Tämän kysymyksen yhtiön hallitus joutuu kulloinkin arvioimaan, kun rekrytoi yhtiöön uuden toimitusjohtajan. Mitkä ovat arvioinnin lähtökohdat? Ensimmäinen selkeä lähtökohta on yhtiön suhde kaupallisiin yhtiöihin. Jos yleinen markkinataso on 1, niin mikä on monopoliyhtiön johdon kokonaispalkitsemisen kohtuullinen taso. Se lienee 4-6 siitä riippuen, onko yhtiöllä tiettyjä erityisvastuita, jotka mahdollisesti nostavat yhtiön riskiasemaa ja johdolle asetettavia vaatimuksia. Siten monopoliyhtiö Alkon toimitusjohtajan kokonaispalkitsemista vuonna 211 voidaan pitää kohtuullisena ja perusteltuna. Sama voidaan todeta esimerkiksi Fingridin, Finavian ja Finnverankin osalta. Mutta monopoliyhtiö Veikkauksen entisen toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen 35