MAANKÄYTÖLLÄ KILPAILUKYKYÄ JA ARVONNOUSUA Lapin matkailun maankäyttöstrategia 2040

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAANKÄYTÖLLÄ KILPAILUKYKYÄ JA ARVONNOUSUA Lapin matkailun maankäyttöstrategia 2040"

Transkriptio

1 MAANKÄYTÖLLÄ KILPAILUKYKYÄ JA ARVONNOUSUA Lapin matkailun maankäyttöstrategia

2 S I S Ä L L Y S Tiivistelmä Johdanto Matkailun suunnittelu Lapissa Miten tähän on tultu katsaus menneeseen Kehitysedellytykset ja tavoitteet vuoteen Strategiset linjaukset Mitoitus Lapin matkailurakentaminen Matkailun vyöhykkeisyys Matkailun ja muun maankäytön yhteensovittaminen Työkalupakki: ehdotuksia ja hyviä käytäntöjä Mitoitus Lapin matkailurakentaminen Yhteensovittaminen ja vyöhykkeisyys Strategian riskit ja käytännön toteutukset Lähteet Liite. Esimerkkejä yhteensovittamisesta ja vyöhykkeisyydestä Kuusamon metsätalouden MoTaSu -hanke Kuusamon malli maisematyölupamenettelyyn Elinkeinojen yhteensovittamisen parhaat käytännöt

3 Tiivistelmä Lapin matkailun maankäyttöstrategian laatiminen on lähtenyt tarpeesta lisätä matkailun näkökulmaa maankäytön suunnitteluprosesseihin. Työn tavoitteina on ollut luoda yhteisiä periaatteita matkailualueiden kehittämiseen, rakentaa käytännön työkaluja ja suosituksia matkailun ja muun maankäytön yhteensovittamiseen sekä lisätä toimijoiden välistä vuorovaikutusta. Strategia on toteutettu vuorovaikutteisesti eri sidosryhmiä osallistaen ja kuunnellen. Lapin matkailun maankäyttöstrategia on vahvasti sidoksissa Lapin alueelle laadittuihin maakuntasuunnitelmaan, maakuntaohjelmaan ja matkailustrategiaan. Matkailu on nelinkertaistunut Lapissa viimeisen 30 vuoden aikana. Matkailu onkin monelle Lapin kunnalle erittäin merkittävä toimiala. Lapin matkailu alkoi merkittävästi kasvaa 1980-luvulla matkailukeskusten kasvun ja kansainvälistymisen myötä. Nykyään jo yli 40 % rekisteröidyistä yöpymisistä on kansainvälisiä. Matkailuun kohdistuvat tarpeet kuitenkin muuttuvat ja muutokset on otettava huomioon Lapin matkailun maankäytössä ja rakentamisessa. Ympäristötietoisuus, luonnon kunnioitus, paikallisuus sekä asiakastyytyväisyys ja laatu on huomioitava nykyistä vahvemmin. Matkailutoiminnot ja maankäyttö linkittyvät moniin muihin elinkeinoihin. Lapin matkailua tukevina toimintoina strategiatyön sidosryhmät pitivät erityisesti luonnontuotealaa, porotaloutta, kalataloutta ja uusiutuvia energiamuotoja. Kaivostoiminnan ja matkailun yhteensovittaminen nähtiin haasteellisemmaksi ja näiden elinkeinojen yhteensovittamisesta tarvitaan lisää faktatietoa ja suunnittelukokemuksia erilaisista hankkeista. Yhteensovittamisen parantamiseksi strategiatyön ohjausryhmä näki tarpeellisena käynnistää pilottihankkeita. Lapin matkailun maankäyttöstrategiassa muodostettiin strategiset linjaukset koskien mitoitusta, Lapin matkailurakentamista, matkailun vyöhykkeisyyttä sekä matkailun ja muun maankäytön yhteensovittamista. Strategisten linjausten keskeinen sisältö on tiivistetysti: Lapin matkailun arvioidaan noin kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Uutta matkailukapasiteettia ei kuitenkaan rakenneta samassa suhteessa, koska tavoitteena on nostaa kapasiteetin käyttöastetta ja kehittää ympärivuotisuutta. Lapin matkailurakentamisessa on luonnon ja rakentamisen harmonia otettava korostetusti ykkösasiaksi suunnittelussa ja rakentamisessa. Asiakkaiden arvostaman autenttisuuden ja aitouden lisäämiseksi rakentamisen tulee pohjautua rohkeasti lappilaiseen perinteeseen, vaikkakin modernisoiden. Esteettinen, luontoon sovitettu ja laadukas rakentaminen parantaa asiakastyytyväisyyttä, vetovoimaa ja kilpailukykyä. Ympäristötietoisuus, ekotehokas ja kestävä rakentaminen on oleellinen kilpailutekijä kansainvälisillä markkinoilla. Matkailurakentamisen tulee tukea Lappi-brändiä ja näin kohentaa Lapin imagoa osana matkailun markkinointiviestiä. Vyöhykkeisyysajattelu on tuotava kaikkeen matkailun ja muun maankäytön suunnitteluun Lapissa. Vyöhykkeisyys on maankäytössä tärkeä yhteensovittamisen väline. Matkailu- ja muut palvelut tulee rakentaa vyöhykkeillä keskittäen, mikä on tärkeää huoltamisen ja luonnon säästämisen näkökulmasta. Kaikessa maankäytössä tarvitaan ennakoivaa yhteensovittamista jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Toimivien kaavoituskäytäntöjen lisäksi tarvitaan avointa tiedottamista ja keskustelukulttuuria sekä yhteisiä tapaamisia erityisesti päättäjien, maanomistajien ja yrittäjien kesken. Alueilla, joilla on vahvoja intressiristiriitoja, tarvitaan neuvotteluja, vuorovaikutustyökaluja ja tarpeen mukaan puolueettoman asiantuntijan käyttämistä. Matkailukaupungeilla on Lapin matkailurakenteessa erityisasema. Keskustoissa maankäytön suunnittelua tulee toteuttaa kaupunkirakenteen piirteet ja haasteet huomioiden. Erityistä huomiota tulee kiinnittää virkistyskäytön ja matkailun yhteensovittamiseen. Strategian työkalupakkiin on koottu pääteemoihin liittyviä ehdotuksia ja esimerkkejä jo toteutetuista suunnitelmista, kehityshankkeista ja suunnittelutilanteista. Työkalupakin esimerkkien ja ehdotusten kautta strategian linjaukset tulee saattaa käytäntöön. Strategian ohjausryhmä pitää tärkeänä strategian ehdotusten pilotointia jollekin Lapin matkailualueelle tai yksittäiseen kohteeseen. 3

4 1. Johdanto Lapilla on tarina, jossa kaikille maankäytön intresseille on oltava tilaa naapurin tarpeita kunnioittavalla tavalla. Tarinan pitää elää, muuttua ja kasvaa ajassa, kulkien käsi kädessä yhteisiä askeleita sovitellen. Lappilaisilla ihmisillä on pitkät perinteet eri elinkeinojen toiminnasta samoilla alueilla yhtä aikaa. Kun asiat hoidetaan hyvin ja toistensa tarpeet huomioon ottaen, voidaan toteuttaa todellista monikäyttöä, jossa luonnon kiertoon perustuvat matkailu, metsätalous, porotalous, maatalous ja luonnontuoteala voivat toimia ja kehittyä samoillakin alueilla. Omilla erityisalueillaan voidaan toteuttaa kaivos- ja muuta erityistoimintaa. Lappia kehitetään kunnioittaen ihmisten toimesta, mutta luonnon ehdoilla. Lapin matkailun maankäyttöstrategia 2040 on laadittu tuomaan esille matkailun tarpeita ja näkökulmaa maankäytön suunnitteluprosesseihin. Strategian tavoitteena on eri toimijoiden välisen vuorovaikutuksen lisääminen, jotta matkailun ja muiden toimialojen tarpeita voidaan entistä paremmin ja tehokkaammin sovittaa yhteen. Lapin matkailun maankäyttöstrategia linkittyy neljän vuoden välein päivitettävään Lapin matkailustrategiaan ja ulottuu vuoteen 2040, kuten Lapin maakuntasuunnitelma. Maankäyttöstrategialla luodaan yleisiä periaatteita matkailualueiden kehittämiseen, sekä rakennetaan käytännön työkaluja ja suosituksia maankäytön yhteensovittamiseen rakentavalla ja kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Strategian tarkoituksena on yleisellä tasolla ohjata matkailun maankäytön kehittämistä, menemättä kuitenkaan yksityiskohtaiseen ohjeistukseen. Strategian tavoitteena on tukea matkailun alueidenkäytöllistä kehittämistä huomioon ottaen kuntien ensisijainen vastuu strategioiden ja kaavojen laadullisesta kehittämisestä. Maankäytön haasteet ja mahdolliset ristiriidat ratkotaan aina tapauskohtaisesti, paikalliset olosuhteet ja tekijät huomioon ottaen. Kehittämisessä on tunnistettava myös Lapin kaupunkien erityispiirteet verrattuna muihin matkailualueisiin. Matkailun maankäyttöstrategiaa on edeltänyt v laadittu esiselvitys, jonka toimenpide-ehdotukset ovat muodostaneet pohjan matkailun maankäyttöstrategian laatimiselle Lapissa. Esiselvityksen pohjalta pyrkimyksenä on ollut lisätä matkailualueiden välistä sekä matkailukeskusten sisäistä yhteistyötä niin, että maankäytön ristiriidat voidaan välttää ja matkailun kehittämisen koordinaatio paranee. Matkailun edellyttämää maankäyttöä tulee sovittaa yhteen mm. porotalouden, metsätalouden, muun elinkeinotoiminnan, suojelun, energianhuollon ja asumisen edellyttämän maankäytön kanssa. Matkailuliikkuminen, ohjelmapalvelut, matkailurakenteet ja muu matkailuun liittyvä toiminta tuovat omat erityisvaatimuksensa maankäyttöön. Laadittu strategia sijoittuu Lapin matkailustrategian ja maakuntakaavoituksen välimaastoon ja toimii niiden linkkinä. Lapin matkailun maankäyttöstrategian tavoitteina on ollut: Vyöhykemäisen tarkastelutavan kehittäminen maankäytön suunnittelussa ja suunnitteluprosessien yhtenäistäminen matkailun näkökulmasta Matkailupalveluiden tarjonnan, sijainnin ja mitoituksen yhteen sovittava tarkastelu Eri maankäyttömuotojen ennakoiva yhteensovittaminen Uudet suunnittelukäytännöt Prosesseihin liittyvän vuorovaikutteisuuden edistäminen ja ennakoiva tiedottaminen Lapin matkailun maankäyttöstrategian laatiminen aloitettiin syyskuussa 2013 Lapin liiton toimeksiannosta. Maankäyttöstrategian laatimista on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Blomberg Katja Elo Tiina Haaranen Annu Hast Sanna Hiltunen Jani Kautto Erkki Korhonen Kirsi-Marja Luiro Satu Lönnström Riitta Niittyranta Tapio Lapin liitto Lapin liitto Lapin liitto Paliskuntain yhdistys (Anttonen Marja) Lapin ELY-keskus / ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Kaupunkien edustus / Rovaniemi Metsähallitus (varajäsen Jyrki Tolonen) Lapin liitto Lapin liitto Kuntien edustus / Kolari 4

5 Niva Jyrki Porkkala Miia Raunio Jaakko Yliniemi Pertti Alho Paula Matkailuyrittäjien edustus / Lapland Safaris Oy Matkailun alueorganisaatiot / Pyhätunturi Oy Lapin liitto Lapin Matkailuelinkeinojen liitto (varajäsen Osmo Virranniemi) Lapin ELY-keskus / hankkeen valvoja Hankkeen työryhmään ovat kuuluneet Lapin liiton, Lapin ELY-keskuksen ja konsultin edustajat. Konsultin projektipäällikkönä työstä on vastannut Sweco Ympäristöstä FM Kimmo Vähäjylkkä ja toisena konsultin edustajana ohjausryhmätyöskentelyyn on osallistunut Heleena Luusua Nordic Trend Oy:stä. Sweco Ympäristöstä työhön ovat lisäksi osallistuneet KTM Susanna Harvio, FM Noora Reittu, FM Johanna Lehto ja arkkitehti Riitta Yrjänheikki. Konsultin asiantuntijoina ja kommentaattoreina työhön ovat lisäksi osallistuneet FT Pekka Kauppila, Naturpolis Oy:stä, Tapani Honkanen Seitap Oy:stä, Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton johtaja Jukka Aula sekä saamelaismatkailu ja yrittäjien yhdistys ry:n puheenjohtaja Petteri Valle. Lapin matkailun maankäyttöstrategia on toteutettu vuorovaikutteisesti eri sidosryhmiä osallistaen ja kuunnellen. Työn sidosryhmiin ovat kuuluneet mm. kuntien luottamushenkilöt, rakentamisesta ja maankäytöstä vastaavat viranomaiset sekä matkailuyrittäjät ja alueelliset matkailuorganisaatiot. Sidosryhmien kanssa käytävää vuorovaikutusta on edistetty vuorovaikutteisen ZEF -kyselyn kautta: Esiselvitysvaiheen sidosryhmäkysely 2012 (140 vastaajaa) Sidosryhmäkysely 1-2/ Lapin matkailun maankäytön suunnittelun kehittämistarpeet (224 vastaajaa) Kuva 1. Työn eteneminen 5

6 Hankkeen kuluessa on järjestetty neljä alueellista työpajaa matkailuyrittäjille, matkailuorganisaatioiden edustajille ja maankäytöstä vastaaville henkilöille: Sallassa (helmikuussa 2014), Saariselällä (helmikuussa 2014), Ylläksellä (maaliskuussa 2014) ja Rovaniemellä (maaliskuussa 2014) sekä yksi asiantuntijatyöpaja Rovaniemellä (toukokuussa 2014). Työpajoissa on käsitelty mm. Lapin matkailun kasvutavoitetta ja muodostettu Lapin matkailurakentamista, matkailun vyöhykemallia ja eri maankäyttömuotoja koskevia strategisia linjauksia. 2. Matkailun suunnittelu Lapissa Matkailu Lapin aluerakenteessa Maakunnan tavoitellun alueellisen kehityksen osoittamiseksi maakunnan liitossa laaditaan maakuntasuunnitelma. Maakunnan kehittämistä varten laaditaan maakuntaohjelma, jossa esitetään maakunnan kehittämisen tavoitteet. Lisäksi alueiden kehittämistä varten laaditaan Euroopan yhteisön alueellisia rakennerahasto-ohjelmia. Lapin maakuntasuunnitelmassa 2040 (2014) on esitetty aluerakenteen tavoitekartta vuoteen Laajojen matkailuvyöhykkeiden ytimessä ovat matkailukeskukset ja niitä ympäröivien kylien välinen verkosto. Matkailuvyöhykkeitä sitoo yhteen liikenneyhteyksien verkosto, joka muodostuu lentokenttien vaikutusalueista sekä rautateiden ja maanteiden liikennejärjestelmästä. Elävät matkailukeskukset tulevat painottumaan yhä enemmän myös palvelukeskuksiksi. Matkailun ja siihen läheisesti liittyvien toimintojen merkitys aluerakenteeseen ja palveluvarustukseen on suurin Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin ja Itä-Lapin alueilla. Itä-Lappia ja Kuusamoa yhdistää maakunnan rajan ylittävänä yhteistyöalueena matkailullisesti merkittävä Koillis-Suomen käytävä. Länsi-Lapin kehityskäytävän sisällä Tornionlaakso muodostaa laajan rajayhteistyö- matkailu- ja liikennevyöhykkeen. Matkailualueiden saavutettavuus tukeutuu lentoasemiin ja rautateiden henkilöliikenteen pääteasemiin sekä henkilöautoliikenteen tarvitsemiin laadukkaisiin tieyhteyksiin. Matkailu kaavoituksessa Maakuntakaavassa osoitetaan matkailun kehittämisvyöhykkeet, matkailukeskukset ja pienemmät matkailukohteet, matkailun tarvitsemat virkistys- ja suojelualueet, reitit, liikenneyhteydet sekä matkailun vaikutukset kyläverkkoon. Vaikka maakuntakaavaan sisältyy maankäytön rajoituksia, on se ennen kaikkea kehittämisen väline. Maakuntakaavassa on monenlaisia kehittämisen vyöhykkeitä, joissa päämaankäyttö on osoitettu aluevarausmerkinnöillä ja osaaluemerkinnöillä. Kehittämisperiaatemerkinnällä mv osoitetaan matkailun ja virkistyksen vyöhykkeitä, joihin kohdistuu alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita ja niiden yhteensovittamista. Matkailun kehittämisvyöhykkeiksi on valittu sellaisia aluekokonaisuuksia, joilla on runsaasti arvokkaita ja vetovoimaisia luonto- Kuva 2. Lapin maakuntasuunnittelua tehdään seutukunnittain. ja kulttuurikohteita, hyvät liikenneyhteydet, paljon olemassa olevia matkailupalve- Kuvassa voimassa olevat Lapin maakuntakaavat (Lapin liitto) luja ja -rakenteita sekä hyvät mahdollisuudet keskinäiseen yhteistyöhön ja verkottumiseen. 6

7 Maakuntakaavan tavoitteita toteutetaan yksityiskohtaisemman kaavoituksen kautta. Matkailualueita koskevia yleiskaavoja on laadittu mm. Ylläksen, Levin, Pyhä-Luoston ja Saariselän alueilla. Keskeisillä matkailualueilla on lisäksi laadittu asemakaavoja. Kuva 3. Lapin maakuntastrategian 2040 valmistelutyössä on esitetty aluerakenne 2040 kartalla. Matkailutoiminnot muodostavat omat vyöhykkeensä. Lapin matkailustrategia Lapissa on laadittu maakunnallinen matkailustrategia 1990-luvulta saakka. Strategia ilmaisee Lapin matkailun yhteisen vision, ohjaa kehitystä ja määrittelee ne painopistealueet, joille julkista tukea kohdennetaan. Vision, arvojen ja päämäärien lisäksi Lapin matkailustrategia pitää sisällään matkailun määrälliset tavoitteet ja strategiset tavoitteet osa-alueittain. Lapin matkailustrategia pohjautuu valtakunnalliseen matkailustrategiaan, Lapin maakuntasuunnitelmaan ja Lapin maakuntaohjelmaan (Lappi-sopimus). Lapin matkailustrategiaa päivitetään vuonna Matkailun maankäyttöstrategia on yksi osa Lapin matkailustrategiaa. Lappi-sopimus Lappi-sopimus on maakuntaohjelmana lakisääteinen strategia, joka ohjaa maakunnan kehittämistä seuraavan neljän vuoden ajan. Siinä on kuvattu keskeiset edunvalvonnan teemat ja strategiset valinnat, joihin eri toimijat maakunnassa tulevina vuosina keskittyvät. Sopimus ohjaa myös paikallisella tasolla Euroopan rakennerahastovarojen suuntaamista. Lapin visio vuodelle 2040 on: Lappi on kansainvälinen, kehittyvä ja inspiroiva arktisen liiketoiminnan, koulutuksen ja tutkimuksen keskus sekä arktisten alueiden tunnetuin matkailukohde. Lapissa on hyvä olla ja asua. Lappi-vision mukainen tavoitetila vuodelle 2017 on seuraava: Lapin asema arktisena toimijana on vahvistunut Metsän, matkailun, kaivosten ja luonnontuotteiden merkitys on vahvistunut elinkeinoelämässä Paikallisia energiaraaka-aineita hyödynnetään teollisuudessa ja yritystoiminnassa 7

8 Lapin puhdas luonto on maakunnan kilpailuvaltti ja hyvinvoinnin lähde Elinkeinorakenne on monipuolistunut uusien alojen myötä Kasvuhakuiset yritykset ovat uudistuneet menestymään kansainvälisessä kilpailussa Toimialojen maankäyttötarpeiden yhteensovittamisessa on onnistuttu siten, että kaikilla toimialoilla on mahdollisuus kasvaa Lappi-brändi on tunnettu kansainvälisesti ja Suomessa Alueelliset matkailusuunnitelmat Master Planilla tarkoitetaan erityisesti matkailu- tai vapaa-ajan keskusten, yritysalueiden, kaupan keskittymien tai muiden toiminnallisten alueiden kokonaisvaltaista kehittämissuunnitelmaa. Master Planit tai muut kehittämissuunnitelmat eivät ole oikeusvaikutteisia, mutta ne ohjaavat myös matkailun maankäyttöä ja tulevaa kaavoitusta. Master Planeissa osoitetaan mm. eri toiminnoille varatut alueet sekä investointi- ja rakentamiskohteet. Master Planit ja muut matkailun kehittämissuunnitelmat ovat tärkeä työväline matkailukeskuksen kehittämisessä, sillä ne antavat suuntaviivat alueiden käytölle ja kaavoitukselle pitkälle tulevaisuuteen. Lapissa on laadittu matkailun master Planeja, kehittämissuunnitelmia ja matkailustrategioita kaikkiin isoimpiin (mm. Ylläs, Saariselkä, Levi, Salla, Rovaniemi, Kilpisjärvi) matkailukeskuksiin pitkäjänteisesti jo 1990-luvulta saakka. Master Planit laaditaan yleensä tiiviissä yhteistyössä kunnan, yritysten, maanomistajien ja muiden intressiryhmien välillä. Suunnitelmaa seuraa usein kaavan päivitys, joka aloitetaan joko samanaikaisesti tai heti suunnitelman valmistumisen jälkeen. Master Planeihin arvioitu kysynnän kasvu ja mitoitus voi kuitenkin olla ylimitoitettua, mikä johtaa toteutumattomiin suunnitelmiin. Matkailukeskusten omat arviot poikkeavat erilaisten arviointitapojen vuoksi matkailukeskuksesta riippuen huomattavastikin toisistaan, kuten kuvasta 4. ilmenee. Matkailun kehittämissuunnitelman vertailtavuutta vaikeuttaa se, että suunnitelmat on tehty eri tavoin ja eri painotuksin. Master Planien välille tarvittaisiinkin koordinointia sekä yhteisiä kriteeristöjä ja Lapin matkailustrategiaa noudattelevia tavoitteita. Myös arvopohjan tulee olla sama kuin Lapin matkailustrategiassa: kestävä ja vastuullinen liiketoiminta, innovatiivisuus (lappilainen identiteetti ja arktinen osaaminen) ja vieraanvaraisuus. Matkailun kehittäminen kaupunkikeskustoissa liittyy olennaisesti muuhun keskustojen kehittämiseen. Rovaniemen keskustaan on laadittu v osayleiskaava, jossa on otettu kantaa mm. kaupunkikuvaan ja kaupunkirakenteeseen, rakennettuun kulttuuriympäristöön, matkailun aluetaloudellisiin vaikutuksiin ja rakennustapaohjeisiin. Torniossa puolestaan on toteutettu laajaa hanketta På Gränsen Rajalla. Tornio ja Haaparanta rakentavat ydinkeskustansa yhteen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Molemmissa matkailukaupungeissa on vireillä useita hotelli- ja muita matkailuhankkeita, joiden mitoitus ja toteutustapa poikkeaa Lapin muusta matkailurakentamisesta. 8

9 3. Miten tähän on tultu katsaus menneeseen Lapin matkailu on noin nelinkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana. Lappi on kiinnostanut ihmisiä aina 1800-luvulta lähtien, mutta varsinaisesti Lapin matkailun aloitti Suomen Matkailuyhdistys 1930-luvulla. Silloin rakennettiin valtion matkailuhotellit Pallakselle ja Rovaniemelle sekä retkeilymaja Kilpisjärvelle. Sota katkaisi matkailutoiminnan ja kehitys pyörähti uudelleen käyntiin vasta hiihtokeskusten rakentamisen myötä 1960-luvulla. Kansainvälistymisen päänavaus oli Concorde-lento vuonna Nykyään jo yli 40 % rekisteröidyistä yöpymisistä on ulkomaalaisia. Kehityksen moottoreina ovat usein toimineet infrastruktuuriin liittyvät investoinnit; liikenneyhteyksien, teiden ja lentokenttien rakentaminen. Yrittäjyyttä on edistetty valtion tuella. Valtaosa Lapin matkailuyrityksistä on pieniä ja hajallaan, mikä vaikuttaa paitsi matkailun tuotekuvaan ja markkinointiin, myös maankäyttöön ja rakennetun ympäristön kokonaiskuvaan. Matkailukeskuskohtainen kehittäminen käynnistyi 1990-luvulla. Silloin aloitettiin Lapin matkailun tunnuslukujen seuranta sekä matkailukeskusten kehittämissuunnitelmien, Master Planien laatiminen. Ensimmäinen maankäytön ja toiminnallisen suunnittelun yhdistävä kehittämissuunnitelma valmistui Ylläkselle vuonna Lapin matkailun osuus kaikkien toimialojen liikevaihdosta vaihtelee kunnittain noin kahdeksasta prosentista lähes viiteenkymmeneen prosenttiin. Lisäksi matkailu linkittyy moniin elinkeinoihin, kauppaan ja liikenteeseen, metsätalouteen, porotalouteen, luonnontuotealaan ja kalatalouteen. Matkailu on siten Lapille tärkeä elinkeino, jonka vetovoiman säilymistä ja kehittymistä on syytä vaalia. Maankäyttö ja rakentaminen ovat siinä avainasemassa. Lapin vuotuinen matkailutulo on 630 milj. (v. 2012) ja matkailu työllistää henkilötyövuotta (ei sisällä vuokratyövoimaa). Kuva 5. Lapin matkailun virstanpylväät (taulukon tiedot Tilastokeskus) 9

10 Matkailurakentamisesta Lapin matkailurakentamista ja arkkitehtuuria käsittelevä tuore väitöskirja (Harri Hautajärvi 2014) määrittelee 1930 luvun kunnianhimoisen matkailurakentamisen hiipuneen 1960-luvun jälkeiseen vaatimattomaan rakentamiseen luvulla rakennetut funktionalistiset hotellit esimerkiksi Pohjanhovi ja Pallastunturi - viestivät moderniutta ja kansainvälisyyttä. Lapin matkailua luotiin ja markkinoitiin koskemattomilla maisemilla ja arkkitehtuurilla. Suunnitteluun pestattiin lahjakkaita arkkitehteja ja sisustusarkkitehteja, ja rakennukset suunniteltiin yksilöllisesti. Rakennuttajina toimivat lähinnä valtio, Alko tytäryhtiöineen, Suomen Matkailijayhdistys ja osuusliikkeet. Viime vuosikymmenien matkailu- ja loma-alueiden rakentaminen ovat väitöskirjan mukaan osin rakenteeltaan sekavia ja rakennuskannaltaan ja arkkitehtuuriltaan melko epäyhtenäisiä ja vaatimattomia. Rakentamisen määrä on kasvanut voimakkaasti ja rakennuttajina ovat toimineet yksityiset matkailuyrittäjät. Matkailu- ja lomarakentamisen laadulle ja määrälle ei ole haluttu tai osattu asettaa kriteereitä. Arkkitehtien ja sisustussuunnittelijoiden käyttäminen suunnittelijoina on ollut harvinaista. Kirjava tusinarakentaminen ja ylisuuret rakennukset heikentävät matkailukeskusten viihtyvyyttä ja houkuttelevuutta. 4. Kehitysedellytykset ja tavoitteet vuoteen 2040 Matkailun globaalit trendit Matkailu kasvaa, siitä on laaja yksimielisyys. Ihmisillä on perustarve matkustaa, päästä pois arjesta, kokea uutta, rentoutua, hemmotella ja huoltaa itseään. Taantumat ja katastrofit pysähdyttävät, mutta vain lyhytaikaisesti. Globaalin kasvuarvion mukaan vuoteen 2020 (UNTWO) asti matkailun oletetaan kasvavan neljä prosenttia vuodessa. Lapin maakuntasuunnitelmassa 2030 matkailun odotetaan kaksin- tai kolminkertaistuvan. Matkailuun kohdistuvat tarpeet kuitenkin muuttuvat. Niihin vaikuttavat lukuisat ulkoiset tekijät, kuten talouden, liikenneyhteyksien, ympäristön, teknologian tai ikärakenteen kehittyminen. Niin ikään muutokset ihmisten asenteissa muokkaavat asiakastarpeita. Seuraavaan on koottu eri lähteistä tietoja vallalla olevista megatrendeistä sekä asiakaskäyttäytymisen trendeistä, joiden uskotaan vaikuttavan matkailuun ja jotka tulee ottaa huomioon Lapin matkailun maankäytössä ja rakentamisessa. 1 0

11 Matkailuun vaikuttavia ulkoisia muutoksia Asiakaskäyttäytymisen trendejä 1 1

12 Luonnon kunnioitus, paikallisuus ja ympäristötietoisuus tärkeimpiä arvoja ja trendejä Matkailuyrittäjille ja sidosryhmille tehdyssä kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan merkittävimmät trendit sekä tärkeimmät arvot, jotka tulee huomioida Lapin tulevassa matkailurakentamisessa. Tärkeimmiksi nousivat samat arvot, jotka tulivat esille myös Lapin matkailustrategian laadinnassa: Autenttisuus; paikallisuuden, luonnon ja aitouden korostaminen Lappi-vision tai brändin mukainen rakentaminen Ympäristötietoisuus; ekotehokkaan ja kestävän rakentamisen vaatimukset Kuva 6. Tärkeimmät arvot, joiden tulisi ohjata Lapin matkailun maankäyttöä ja maankäytön suunnittelua tulevaisuuden kilpailutekijänä sekä Luonnon kunnioittaminen Luonnon ja rakentamisen harmonia Asiakastyytyväisyys ja laatu Kuva 7. Kolme merkittävintä trendiä, jotka tulisi huomioida Lapin tulevassa matkailurakentamisessa 1 2

13 Kaksinkertaistuminen tavoitteena Lapin matkailun kysynnän kasvulle yrittäjät ja sidosryhmien edustajat asettaisivat tavoitteeksi kaksinkertaistamisen. Uutta matkailurakentamista tärkeämpänä vastaajat pitävät nykyisten käyttöasteiden nostamista ja panostamista matkailutarjonnan laatuun. Kuva 8. Tavoite Lapin matkailun kysynnän kasvulle vuoteen 2040 Kaavoitukseen luotetaan ja suunnittelun avoimuutta toivotaan Lapin maankäytön suunnittelussa toimii kyselyyn vastanneiden mukaan hyvin eri toimijoiden kuuleminen suunnitteluprosesseissa sekä maakuntakaavoitus. Kaavoitusprosessien aikatauluissa, kuulemisen tasavertaisuudessa, vuoropuhelun toimivuudessa, tiedottamisessa, kuntien välisessä yhteistyössä sekä suunnitelmien viemisessä toteutuksen asteelle on vastaajien mielestä parantamisen varaa. Lapin maankäytön suunnittelua tulisi kehittää ennen muuta lisäämällä avoimuutta ja tiedottamista, yhteen sovittamalla paremmin eri elinkeinojen intressejä sekä huomioimalla nykyistä paremmin eri yritystoimintojen ja vakituisen asumisen tarpeet. Toimialojen ja niiden maankäytön yhteensovittamista tarvitaan Lapin maankäyttöön liittyvät monet toimialat ja intressit, joiden yhteensovittaminen on entistä tärkeämpää. Yhteensovittaminen tapahtuu pääosin kaavoituksen kautta, mutta maankäytössä tarvitaan myös muita pelisääntöjä sekä käytännön esimerkkejä ja ennakkotapauksia erilaisiin suunnittelutilanteisiin. Keskustelujen, yhteisten suunnitteluprosessien ja vuorovaikutusta lisäävien työkalujen avulla voidaan luoda hyviä käytäntöjä maankäytön suunnitteluun. Lapin maankäyttöön vaikuttavat aivan erityisesti luonnontuotteiden hyödyntäminen ja niiden jatkojalostaminen. Perinteistä maankäyttöä Lapissa edustavat luonnontuotteiden keräily ja porotalous. Metsätaloudella Lapissa on jo pitkät perinteet luvun alkuvuosista saakka Lappiin on muodostettu luonnonsuojelualueita, joilla muu maankäyttö on rajoitettua. Matkailu on käynnistynyt 1930-luvulta ja viime vuosikymmeninä siihen on liittynyt kasvava luonnon virkistyskäyttö. Kalastuksella, metsästyksellä ja luonnontuotteiden keräilyllä on paikallisesti suuri taloudellinen ja virkistykseen liittyvä merkitys. Energiatuotannossa ollaan siirtymässä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja paikallisten energialähteiden hyödyntämiseen. Kaivostoiminta on vilkastunut erityisesti tällä vuosituhannella ja sillä on suuri aluetaloudellinen merkitys. Samalla se aiheuttaa ristiriitoja erityisesti suojelun ja matkailun kehittämisen näkökulmasta. Lapin matkailua tukevina toimintoina sidosryhmäkyselyyn vastanneet pitivät erityisesti luonnontuotealaa, porotaloutta, kalataloutta ja uusiutuvia energiamuotoja lukuun ottamatta tuulivoimaa. Näiden toimialojen maankäyttöintressien yhteensovittaminen matkailuun on suhteellisen helppoa. Kaivostoimintaan ja 1 3

14 turvetuotantoon kyselyssä vastaajat suhtautuivat kriittisimmin. Erityisesti kaivostoiminnan ja matkailun yhteensovittamisesta on keskusteltu useilla alueilla. Matkailukaupungeissa kehittämistarpeet liittyvät useimmiten pysyvän asutuksen (virkistyskäytön) ja matkailurakentamisen yhteensovittamiseen sekä kaupunkikuvallisiin seikkoihin. Kuva 9. Arvio eri toimintojen vaikutuksista Lapin matkailun tulevaisuuteen 5. Strategiset linjaukset Lapin matkailun maankäyttöstrategian strategiset linjaukset on muodostettu kyselyjen, alueellisten työpajojen sekä asiantuntijatuntijatyöpajan tulosten pohjalta. Strategisia linjauksia on käsitelty projektin ohjausryhmän ja työryhmän kokouksissa. Strategisia linjauksia ja tavoitteita on pyritty konkretisoimaan esimerkkien ja eri suunnittelutilanteisiin soveltuvien työkalujen avulla. Sekä valtakunnalliset että Lappia koskevat strategiat jalkautetaan ensisijaisesti ylikunnallisessa maankäytön suunnittelussa eli maakuntakaavassa. Maakuntakaavan kautta vaikutukset kaavahierarkian mukaisesti jalkautuvat kuntatasolle. Kuntien strategiset linjaukset toteutetaan kunnan maankäytön suunnittelussa. Mitoitus Strateginen tavoite on Lapin matkailukysynnän kaksinkertaistuminen vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteena majoitusliikkeiden 50 % huonekäyttöaste. Maankäyttöä tulee tiivistää useiden matkailukeskusten ydinalueilla. Lapin matkailun arvioidaan noin kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Tällöin rekisteröityjä yöpymisiä olisi noin 5 miljoonaa vuorokautta (vuonna 2013 luku oli 2,4 milj. vrk). Uuden matkailukapasiteetin tarve ei kuitenkaan kasva samassa suhteessa, koska tavoitteena on nostaa kapasiteetin käyttöastetta ja kehittää ympärivuotisuutta. Lapin majoitusliikkeiden keskimääräinen käyttöaste 1 4

15 vuonna 2013 oli 40,6 %. Korkeimmat käyttöasteet olivat Rovaniemellä 53,0 Muoniossa 44,8 ja Inarissa 44,2. Koko Suomen majoitusliikkeiden käyttöaste oli 47,7 %. Uuden matkailurakentamisen sekä vanhan majoituskapasiteetin uusimisen ohessa tulee nostaa nykyisen kapasiteetin käyttöastetta. Tavoitteena on saavuttaa 50 %:n käyttöaste. Lapin matkailurakentaminen Koska luonto on Lapissa matkailun perusvetovoima luonnon ja rakentamisen harmonia on otettava korostetusti ykkösasiaksi suunnittelussa ja rakentamisessa. Asiakkaat arvostavat autenttisuutta ja aitoutta, joten rakentamisen tulee pohjautua rohkeasti lappilaiseen perinteeseen, jota voidaan modernisoida. Esteettisellä ja laadukkaalla rakentamisella voidaan parantaa asiakastyytyväisyyttä ja vetovoimaa. Ympäristötietoisuus, ekotehokas ja kestävä rakentaminen ovat oleellinen osa matkailun kilpailukykyä. Matkailurakentamisen tulee tukea Lappi-brändiä ja näin kohentaa Lapin imagoa. Matkailualueiden kehittämisessä on huomioitava alueiden erityispiirteet ja luotava joustavasti kilpailukykyistä, mielenkiintoista ja riittävän vaihtelevaa matkailuympäristöä Kaupungeissa matkailuun liittyvä rakentaminen poikkeaa muusta Lapin matkailurakentamisesta ja tulee sovittaa keskustojen muuhun kehittämiseen Matkailukeskusten rakentaminen riippuu siitä, ovatko ne osa olevaa yhdyskuntarakennetta vai sijaitsevatko ne luonnonympäristön keskellä. Matkailukeskusmaisema - eli miltä matkailukeskus näyttää - on tärkeä osa matkailukeskuksen imagoa. Siksi rakennuksista tulee säilyttää avoimet näkymät maisemaan. Matkailurakentamisessa tulee välttää metsärajan yläpuolelle rakentamista sekä suosia pienimuotoista ja matalahkoa rakentamista. Rakennuskorkeuteen vaikuttavat kuitenkin sijainti ydinalueella, maastonmuodot sekä matkailukeskuksen henki. Jokaisessa matkailukeskuksessa tulee suunnittelulla ja lupapäätöksillä velvoittaa rakentamaan yhtenäisen rakennustavan ja tyylin mukaisesti. Rakentamisessa tulee suosia luonnonmateriaaleja, kuten puuta ja luonnonkiveä. Hyviä esimerkkejä löytyy ennen sotia toteutetusta matkailurakentamisesta. Kaupungeissa on tärkeää huomioida keskustojen luonteenpiirteet ja henki, joiden kaupunkikuvaan uudet matkailurakennukset sovitetaan. Kaikessa uudis- ja korjausrakentamisessa tulee hyödyntää uusia vähähiilisiä energiamuotoja (aurinko, maalämpö jne.), mikä tulee huomioida myös hankkeiden rahoituspäätöksissä. Yleis- ja asemakaavoissa tulee edellyttää ammattimaista maisemasuunnittelua. Matkailukeskusten suunnittelussa tulee kuunnella asiakkaita ja ottaa erityisesti ulkomaisia asiakaskohderyhmiä mukaan suunnitteluprosessiin. Strategisia laatutavoitteita määriteltäessä tulee huomioida matkailualueiden erityispiirteet, matkailuinnovaatiot ja kuntien välinen kilpailutilanne. Matkailualueiden kaavoituksessa on luotava joustavia ja kuntakohtaisia ratkaisuja, joita Lapin matkailun maankäyttöstrategia tukee. Periaatteet matkailumaisemien kehittämiseen luodaan kuntien maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa. Esille tulee nostaa hyviä esimerkkitapauksia, joilla luodaan kilpailukykyistä, mielenkiintoista ja Lapin mittakaava huomioiden riittävän vaihtelevaa matkailuympäristöä. Erityisesti kaupunkiympäristöissä on tarpeen myös hankesidonnainen tarkastelu. 1 5

16 Matkailun vyöhykkeisyys Lapin matkailun maankäyttöstrategia 2040 Vyöhykkeisyysajattelu on tuotava kaikkeen matkailun ja muun maankäytön suunnitteluun Lapissa. Vyöhykkeisyys on maankäytössä yhteensovittamisen väline. Matkailu- ja muut palvelut tulee rakentaa vyöhykkeillä keskittäen mikä on tärkeää huoltamisen ja luonnon säästämisen näkökulmasta. Hankkeen esiselvityksessä ja strategiaprosessin kuluessa on todettu tarpeelliseksi tuoda matkailun maankäytön suunnitteluun mukaan vyöhykemäinen ajattelutapa. Vyöhykkeisyydellä tarkoitetaan erilaista maankäytön intensiteettiä ja mitoitusta keskuksissa ja niitä ympäröivillä alueilla. Olennaista vyöhykkeisyydessä on matkailukohteiden ja -palvelujen saavutettavuus. Vyöhykkeisyyttä on tarpeen kehittää matkailun lisäksi myös muiden maankäyttömuotojen, kuten metsätalouden, kaivostoiminnan ja energiantuotannon osalta. Mitä kauemmas matkailun ydinvyöhykkeeltä edetään, sitä suuremmaksi yhteensovittamisen mahdollisuudet muiden maankäyttömuotojen kanssa kasvavat. Strategiassa kuvatulla vyöhykkeisyydellä selkeytetään myös maakuntakaavan kehittämisvyöhykkeiden sisältöjä. Kuva 10. Matkailun toiminnalliset vyöhykkeet. Vyöhykkeisyydellä turvataan matkailurakentaminen luontoa kestävästi hyödyntäen ja luontosuhteen kokeminen kaikilla alueilla. Keskeinen kehittämisperiaate on käyttäjien ohjaaminen reiteille, mikä varmistaa luontokokemuksen ja kohteiden saavuttamisen. Vyöhykkeisessä maankäytössä on keskeistä turvata eri toimintojen sijoittumismahdollisuudet niin, että laatutekijät otetaan huomioon. Rakentaminen toteutetaan kaikilla vyöhykkeillä laadukkaasti ja visuaalisesti. Ydinalueiden ulkopuolelle voidaan sijoittaa toimintoja, joilla on mahdollisia esteettisiä 1 6

17 tai maisemallisia haittavaikutuksia. Vyöhykkeisyys toteutuu myös olevassa yhdyskuntarakenteessa, mm. osana kaupunkikeskustojen yhdyskuntarakennetta. Periaatteellinen ja matkailualueittain sovellettava vyöhykejako on seuraava: Matkailun ydinalue ja keskipiste, jossa sijaitsevat tärkeimmät majoitus- ja kaupalliset palvelut. I-vyöhyke, jonka muodostaa matkailun lähipalvelualue. Vyöhykkeellä sijaitsevat mm. kävelykeskustat ja matkailualueiden lähiluonto. Vyöhykkeellä sijaitsevat myös ohjelmapalveluyritysten lähtöpisteet. II-vyöhyke, jossa on paljon erilaisia ohjattuja palveluja ja lähikohteita. II-vyöhykkeellä on mm. luontopolkuja, reittien lähtöpisteet, mökkialueita ja ohjelmapalveluyritysten alueita. III-vyöhyke on aktiiviharrastajien vyöhyke, jossa hyvä opastus ja myös myyntipalveluja. Siihen kuuluvat mm. matkailualueen latuverkko ja retkeilyreitit sekä autolla saavutettavat matkailukohteet ja nähtävyydet. IV-vyöhyke, jossa sijaitsee luvanvaraisia kohteita (esim. kansallispuistoja). Toimintatavat kansallispuistoissa voivat poiketa toisistaan niiden luonteen, sijainnin ym. tekijöiden perusteella. Reitit, jotka yhdistävät vyöhykkeitä ja joiden kautta kohteiden saavuttaminen on helpompaa. Matkailun ja muun maankäytön yhteensovittaminen Kaikessa maankäytössä tarvitaan yhteensovittamista. Yhteensovittamista tulee toteuttaa ennakoiden ja suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Toimivien kaavoituskäytäntöjen lisäksi tarvitaan avointa tiedottamista ja keskustelukulttuuria sekä yhteisiä tapaamisia erityisesti päättäjien ja yrittäjien kesken. Alueilla, joilla on vahvoja intressiristiriitoja, tarvitaan neuvotteluja, vuorovaikutustyökaluja ja tarpeen mukaan puolueettoman asiantuntijan käyttämistä. Matkailun kehittäminen on sovitettavissa yhteen useiden muiden elinkeinojen kanssa. On tunnistettava ne elinkeinot, joiden tavoitteet voivat olla paikallisesti ristiriidassa matkailun kehittämisen kanssa. Strategiset linjaukset eri maankäyttömuotojen yhteensovittamisen tarpeista on vedetty yhteen seuraavassa kuvassa: 1 7

18 Kuva 11. Eri toimintojen yhteensovittamisen tarpeet matkailun kanssa Lapissa, sidosryhmäkysely Eri maankäyttömuotojen avoin ja ennakkoluuloton yhteensovittaminen hyödyttää kaikkia osapuolia, lisää yhteistyömahdollisuuksia, tuo uutta arvonnousua ja parantaa Lappi-imagoa. Yhteensovittaminen maankäyttöprosesseissa lisää muiden toimialojen tuntemusta ja ymmärrystä. Toimialojen kehittämisen näkökulmasta on tärkeää saavuttaa kehittämistoimenpiteille hyväksyntä myös muiden intressiryhmien keskuudessa. Ristiriidat ja konfliktit ovat todennäköisesti pienemmät jos vuoropuhelu ja yhteensovittaminen käynnistetään suunnittelun varhaisessa vaiheessa. 1 8

19 6. Työkalupakki: ehdotuksia ja hyviä käytäntöjä Työkalupakkiin on koottu Lapin matkailun maankäyttöstrategian pääteemoihin (mitoitus, matkailurakentaminen, vyöhykkeisyys ja yhteensovittaminen) sisältyviä ehdotuksia ja esimerkkejä jo toteutetuista suunnitelmista, kehityshankkeista ja suunnittelutilanteista. Esimerkkien ja ehdotusten kautta strategian linjaukset voidaan jalkauttaa eriasteiseen maankäytön suunnitteluun. Tärkeää on myös lähteä pilotoimaan strategiaa jollekin Lapin matkailualueelle tai yksittäiseen kohteeseen. Ehdotus: Lapin matkailun maankäyttöstrategian toteuttaminen 1-3 pilotin kautta eri puolilla Lapin matkailualueita ja erityyppisissä maankäytön ja toiminnallisen suunnittelun prosesseissa Mitoitus Majoituskapasiteetin arviointiin tulee luoda yksiselitteinen mittaristo, jolla kokonaiskapasiteetti (vuodepaikat) saadaan selville ja vertailukelpoiseksi. Kehittämissuunnitelmille ja Master Planeille muodostetaan yhteisiä kriteerejä sisällöstä, jotka tulisi kuvata kaikissa suunnitelmissa. Minimissään kaikissa Master Planeissa tulisi kuvata nykyinen matkailukapasiteetti ja kasvutavoitteet, jotka esitetään mitoituslukuina. Lapin matkailun kehittämishankkeissa ja matkailukohteiden Master Planissa tulisi sitoutua strategian mukaisiin kasvutavoitteisiin. Matkailun kapasiteettia arvioitaessa on tärkeää tunnistaa todellinen majoituskapasiteetti, jota saattaa olla rekisteröidyn majoituskapasiteetin lisäksi matkailualueesta riippuen kertainen määrä. Rekisteröimättömään majoituskapasiteettiin sisältyvät mm. yksityisomistuksessa ja vuokrauskäytössä olevat mökit. Tällä hetkellä rekisteröimätöntä majoituskapasiteettia arvioidaan lähinnä vedenkulutuksen perusteella. Vaikka matkailun Master Planeja laaditaan hyvin monella tavalla, tulisi niissä kuvata selkeästi kasvutavoitteet ja alueen tuleva mitoitus. Tämän lisäksi laadullisten tavoitteiden esittäminen, toiminnallisen ja maankäytöllisen sisällön kuvaaminen ja konkreettinen toimenpideohjelma ovat tarpeen. Lapin matkailurakentaminen Yleiskaavoissa ja merkittävimmissä asemakaavoissa tulee edellyttää, että ammattimainen maisemasuunnitelma on tehty ja kiinnitetty huomiota laadukkaaseen arkkitehtuuriin. Maankäytön suunnittelun apuna tulee käyttää havainnollistamista ja visualisointia tai muulla havainnollisella tavalla kuvata muuttuva tilanne. Lapin matkailurakentamiseen tulee luoda laadullinen kriteeristö, jonka pohjalta arvioidaan, miten suunnitelmissa esitetyt tavoitteet ovat käytännössä toteutuneet. Arkkitehtonisen ja maisemasuunnittelun korostaminen Rakennettu- ja luonnon ympäristö vaikuttavat näkyvästi Lapin matkailuimagoon sekä asiakastyytyväisyyteen, joten laadukkaaseen, luonnon huomioivaan suunnitteluun, arkkitehtuuriin ja rakentamiseen tulee panostaa nykyistä enemmän. Suunnittelulla ja lupapäätöksillä tulee velvoittaa rakentamaan kussakin matkailukeskuksessa sovitun yhtenäisen rakennustavan ja tyylin mukaisesti. Perinteiseen rakentamiseen pohjautuvasta rakentamisesta tulee kirjoittaa opas. 1 9

20 Havainnollistaminen ja visualisointi Visualisointia voidaan hyödyntää matkailun kehittämisessä ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittamisessa mm. maisemallisesti tärkeillä ja näkyvillä alueilla. Visualisoinnin tekniikoina voidaan käyttää esimerkiksi havainnekuvia, 3D-malleja ja poikkileikkauksia. Kuva 12. Inarin Lomakylän ideointisuunnitelman havainnollistamista Maisemaa muuttavien toimintojen (tuulivoima, metsän hakkuut jne.) havainnollistamisessa voidaan tekniikoina käyttää mm. näkyvyysanalyyseja. Tavoitteena on toimintojen yhteensovittamisen ja haittojen torjuminen. Kuva 13. Taivalkosken Mustavaaran kaivoksen läjitysalueiden näkyvyyden arviointia 2 0

21 Matkailurakentamisen kriteerit Lapin matkailurakentamisen kriteeristöä tarvitaan siksi, että matkailurakentamiseen kohdistuu ristikkäisiä paineita: majoitusta tarvitaan lisää, mutta luonnon tulee säilyä, autenttisuutta ja paikallisuutta tulee korostaa, mutta asumisen tulee olla modernia kansainvälistä tasoa jne. Ylläksen matkailurakentamisessa on laadittu kriteeristö, jota voidaan soveltaa hyvin myös muissa vastaavan laisissa Lapin matkailukohteissa. Keskeistä rakentamisessa on pitäytyminen suunnitelman tavoitteissa. Ylläs II-kehittämissuunnitelmassa on nostettu esiin seuraavat matkailurakentamista koskevat kriteerit, joissa rakentaminen toteutetaan maiseman ehdoilla ja alueen kilpailutekijänä: Perusvetovoima luonto ja maisema säilytettävä Maisema ja maasto määrääviä - asiakkaiden tahto Arkkitehtuuriin erityishuomio Kokonaiskonsepteja ei pelkkää rakentamista Metsänraja on rakentamisen raja (paitsi palvelut tunturin laella) Tiivis rakentaminen välttämätöntä - pitää sopia tunturiluontoon ja lappilaiseen kylämaisemaan Puurakentamista ja perinteistä lapintyylistä rakentamista suositaan Majoituspaikoista avoimet maisema- ja viherväylät tunturiin Maksimikorkeus kylissä 2,5 kerrosta ja tunturissa 3-4 kerrosta Keskeisille alueille vain kaupallista majoitusta (ei mökkejä) Ydinalueilta kävellen tai suksilla peruspalveluihin Tiukat kaavamääräykset ja rakennustapaohjeet, niiden noudattaminen Havainne kuvat ja pienoismallit ennen rakennuslupapäätöksiä Rinnepalvelun jälkien kunnostaminen kesäkäyttöön Kyläraitti tai kylätori Vesistöt matkailukäyttöön Reitteihin erityishuomio - ykköstason turvaaminen; 17 eri reittityyppiä Liikenne mm. parkkipaikkojen sijoittaminen maisemaan Yhteensovittaminen ja vyöhykkeisyys Matkailualueita koskevissa Master Planeissa on esitettävä matkailun vyöhykkeisyys toiminnallisuuden ja maankäytön näkökulmista. Yleiskaavoituksella ja maisematyöluvilla ohjataan matkailualueiden metsätaloutta. Kaavamääräyksissä vältetään kaavamaisia ohjeita suojavyöhykkeistä ja hakkuutavoista, sen sijaan korostetaan maisemanhoidollista näkökulmaa metsätaloustoimien suunnittelussa. Matkailuympäristöjen maankäyttöön kehitetään vapaaehtoisia neuvottelumenettelyjä eri toimijoiden yhteistyöllä. Metsänomistajille tarjotaan tietoa uuden Metsälain tarjoamista mahdollisuuksista peitteisyyttä ylläpitäviin hakkuisiin sekä uusista tulomahdollisuuksista, kuten virkistysarvokaupasta. Merkittävien retkeilyreittien ympärille esitetään suojavyöhykkeet, joilla määritellään muun maankäytön intensiteetti. Suunnittelun alussa kehitetään korvausmenettelyn periaatteita maanomistajille reittien aiheuttamista rajoitteista. Tuulivoiman hyödyntämiseksi tulee maakuntakaavatasoisessa suunnittelussa merkitä alueet, jotka eivät haittaa matkailumaisemaa. Lappiin on luotava faktoihin perustuvia kestävien kaivostoiminnan malleja ja pilotti, joka on sopusoinnussa matkailun kanssa. Vuorovaikutuksen kautta matkailutoimijoilta ja alueen asukkailta on haettava sosiaalinen toimilupa eli paikallinen hyväksyttävyys kaivostoiminnalle. Ristiriitojen ratkaisemiseksi tulee käyttää tarpeen mukaan ulkopuolista, puolueetonta asiantuntijaa. 2 1

22 Hyviä esimerkkejä maankäytön erilaisten intressien yhteensovittamisesta ovat mm. DILACOMI tutkimushanke (kuvaus liitteenä), Kuusamon metsätalouden MoTaSu hanke (kuvaus liitteenä), Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelma sekä Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma. Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelma Pohjois-Muonion alueelle Pallas-Yllästunturin kansallispuiston länsipuolelle on laadittu käyttösuunnitelma, joka sovittaa yhteen metsätaloutta, matkailua, poronhoitoa ja muita käyttömuotoja. Alueelle perustetaan maisemametsänhoidon valtakunnallinen pilottialue. Käyttösuunnitelma ohjaa alueella valtion maiden käyttöä vuoteen 2040 saakka. Suunnitelman osapuolia ovat kaikki ne tahot, jotka aiemmin kiistelivät Ylimuonion hakkuista: Metsähallitus, kunta, matkailuyrittäjät ja muut yrittäjät, luonnonsuojelijat, poronhoitajat, metsästäjät, kyläyhdistykset ja kaavoittajana Lapin liitto. Paikallinen työryhmä seuraa suunnitelman toteutumista. Uuden käyttösuunnitelman ansiosta Muonion matkailuyrittäjien ja Metsähallituksen välinen metsien rauhoittamissopimus jää tarpeettomaksi. Vuontisjärven länsirannalle osoitetaan 730 hehtaarin valtion maa-alue rakentamiseen kaavoitettavaksi. Olemassa olevia Metsähallituksen päätöksellä perustettuja suojelumetsiä laajennetaan hehtaaria. Suojelumetsät ovat metsätaloustoiminnan ulkopuolella. Metsätaloustoimintaan osoitetun alueen pinta-ala on hehtaaria. Alue on maisemametsätalouden pilottialue, jolla kokeillaan uusia maisemaa ja riistaa suosivia metsänkäsittelymenetelmiä laaja-alaisesti. Metsähallitus käyttää alueella vain peitteisyyttä ylläpitäviä hakkuutapoja. Käyttösuunnitelmassa kuvataan myös periaatteet alueen matkailu- ja virkistyskäyttöä tukevien reittien ja rakenteiden kehittämiselle. Kuva 14. Ylimuonion käyttösuunnitelman tavoitteena oli laatia Tunturi-Lapin maakuntakaavan mukainen ja sen linjauksia selkeyttävä käyttösuunnitelma siten, että alueen käytöstä saavutetaan laajapohjainen yhteinen näkemys. Ylimuoniossa Metsähallitus käytti tiedon keruussa ja osallistamisen välineenä Paikka!-kansalaiskyselyä ja Harava-kyselyä sidosryhmille. Paikka!- ja Harava-kyselyt ovat uudenlaisia ns. osallistavan paikkatiedon sovelluksia, joita voidaan käyttää mm. kyselyinä alueellisissa suunnitteluprosesseissa kansalais- tai sidosryhmäkyselynä, palautekanavana tai karttapohjaisen tiedon jakamisessa ja kommentoinnissa. Metsätalouden menetelmiä ja käytäntöjä kehitetään elinkeinojen yhteensovittamiseksi. Eritysaluesuunnittelussa metsätalouden osalta ei harjoiteta maksimaalista metsätaloutta vaan mukautettua toimintaa käyttäjien ehdoilla. 2 2

23 Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma Luonnonvarojen yhteensovittamista koskeva suunnitelma on laadittu Kuusamon strategisen yleiskaavan päivityksen pohjaksi ja perusselvitysaineistoksi. Yleiskaavan päivitystyö liittyy puolestaan vaihemaakuntakaavojen laatimiseen ja niissä käsiteltäviin teemoihin. Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelmassa on tarkasteltu kaupungin kannalta keskeisiä toimialoja ja luonnonvaroja koskevia intressejä. Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelmassa on muodostettu toimialakohtaiset kehittämistavoitteet ja edelleen yleiskaavan tavoitteet. Keskeistä suunnitteluprosessissa on ollut avoimuus ja runsaaseen vuoropuheluun pohjautuva vuorovaikutteisuus. Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma toteutettiin v ja hyväksyttiin Kuusamon kaupunginvaltuustossa alkuvuodesta Prosessissa toteutettiin laaja yleisökysely (n vastausta) eri toimialojen merkittävyydestä Kuusamossa ja sitä täydennettiin sidosryhmäkyselyllä. Luonnonvarateemaan liittyvistä toimialoista laadittiin mennyttä kehitystä, nykytilannetta ja tulevaa kehitystä kuvaavat toimialakatsaukset. Monipuolisen paikkatietoaineiston pohjalta luotiin intressialueita ja yhteensovittamisen tarpeita kuvaavia karttatarkasteluja. Maankäytön intressien yhteensovittamisen näkökulmasta suunnitteluprosesseissa tärkeää ovat monitasoiset vaikuttamismahdollisuudet. Suunnitelmista ja vaikutusmahdollisuuksista tulisi kertoa kansantajuisella kielellä. Kaavoitukseen toivotaan joustavuutta ja valitusmenettelystä johtuvien, hitaiden kaavaprosessien nopeuttamista. Erilaisiin perusselvityksiin kuluu liikaa aikaa ja resursseja tulisi suunnata enemmän varsinaiseen suunnittelutyöhön ja vuorovaikutukseen. Paikallisia toimijoita tulisi kuulla nykyistä enemmän mm. työpajojen, kyselyjen, nettipohjaisen vuorovaikutuksen ja yleisötilaisuuksien muodossa. Ristiriitatilanteissa tulisi käyttää puolueetonta ja ulkopuolista asiantuntijaa sovittelijana. Kokeiluja ja pilotteja tulisi käynnistää yhteensovittamista vaativissa tilanteissa. Kuva 15. Esimerkki yhteensovittamisen tarpeista Kuusamossa: kaivostoiminta ja matkailu (Sweco Ympäristö Oy 2014). 2 3

24 7. Strategian riskit ja käytännön toteutukset Strategiatyön kuluessa on tunnistettu riskejä, jotka koskevat Lapin matkailun kehittämistä ja maankäytön suunnittelua käytännön tasolla. Seuraavat riskit on arvioitu keskeisimmiksi: Strategian käytäntöön viemiseen ja pilotointiin ei löydy kohteita, eikä halukkuutta. Lapin matkailun maankäyttöstrategiaa on tärkeää pilotoida 1-3 erilaisella matkailualueella, jotta strategia saadaan jalkautettua käytännön suunnitteluun. Matkailualueiden ja toimijoiden välinen yhteistyö ja yhteisten näkemysten soveltaminen ei toteudu. Strategian tarkoituksena on kiinnittää huomiota hyviin käytäntöihin ja yhteisiin pelisääntöihin, jotka huomioimalla luodaan kestäviä ja laadukkaita matkailuympäristöjä, joihin matkailijankin on hyvä tulla. Strategisia linjauksia tulkitaan kuntien kaavoitusmonopolia tai kehitystä rajoittavana. Strategian yleispiirteisyyttä ja maakunnallista kehittämistavoitetta ei ymmärretä. Mitoitus matkailukeskusten kehittämisessä on epärealistista ja perustuu liikaa epämääräisiin kasvuodotuksiin. Yhtenäistä kriteeristöjä ei haluta ottaa käyttöön. Strategian tavoitteena on luoda realistinen ja yhteinen käsitys matkailun kasvupotentiaalista Lapissa sekä siihen liittyvistä laatutekijöistä. Asiantuntijaosaamista ei lisätä. Matkailun ohjaamiseen ja suunnitteluun (kaavoitus, maisema- ja arkkitehtoninen suunnittelu, rakentaminen) tarvitaan ammattitaitoisia asiantuntijoita varmistamaan suunnittelun laatu ja ympäristöön sopivuus. Hyvällä suunnittelulla edistetään matkailukeskusten kestävyyttä, houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä. Hyviä käytäntöjä ei huomioida. Lapissa ja muualla Suomessa on tehty ja on tekeillä paljon hyviä suunnitelmia ja tutkimuksia eri toimialojen yhteensovittamiseksi. Tärkeää on, että oppeja hyödynnetään muuallakin kuin alkuperäisellä suunnittelualueella. Strategian jatkohankkeiksi ehdotetaan: Seurantaryhmän perustaminen. Seurantaryhmän tehtävänä on saattaa ehdotuksia käytäntöön ja olla matkailukeskusten ja niitä koskevan maankäytön kehittämisen tukena. Seurantaryhmä vastaa matkailukapasiteettia koskevan kriteeristön luomisesta. Ryhmän jäsenet välittävät hyviä suunnittelukäytäntöjä ja esimerkkejä omien kanaviensa kautta. Seurannan indikaattoreiden listaaminen Check list. Työkalun kehittäminen rekisteröimättömän matkailukapasiteetin määrittämiseksi. Lapissa on ongelmana, että rekisteröimättömän matkailukapasiteetin mittaukseen ole välinettä. Matkailun kehittämissuunnitelmien yhdenmukaistaminen eli ohjeistus mitä alueellisen matkailustrategian tai matkailun Master Planin tulisi sisältää. Minimissään Master Planeissa tulisi kuvata nykyinen matkailukapasiteetti ja kasvutavoitteet, jotka esitetään yhteismitallisina mitoituslukuina. Konkreettisen pilottihankkeen toteuttaminen 1-3 erilaisella matkailualueella tai erilaisessa suunnittelukohteessa. 2 4

Lapin matkailun maankäyttöstrategia

Lapin matkailun maankäyttöstrategia Lapin matkailun maankäyttöstrategia Lapin matkailuparlamentti 2014 Kimmo Vähäjylkkä, Sweco Ympäristö Oy Sumea vai kirkas kuva Lapin matkailun maankäytöstä? 2 Olisiko parantamisen varaa? Lapissa matkailun

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

Lapin matkailun maankäyttöstrategian esiselvitys

Lapin matkailun maankäyttöstrategian esiselvitys RAPORTTEJA 77 2012 Lapin matkailun maankäyttöstrategian esiselvitys Loppuraportti 31.5.2012 Lapin matkailun maankäyttöstrategian esiselvitys Loppuraportti 31.5.2012 RAPORTTEJA 77 2012 LAPIN MATKAILUN

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI 9.4.2008, TARK. 27.6.2008, TARK 17.5.2013 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA

YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA Kolarin kunta Lapin elinkeino, - liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri- vastuualue Kolarin kunta YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA SITO-YHTIÖT SITO OY Y-tunnus

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011

SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011 1 SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä on kaavoituskatsaus 2 2. Maankäytön suunnittelu ja kunnan tavoitteet 2 3. Maakuntakaava 3 4. Yleiskaavat 3 4.1 Soklin osayleiskaava 3

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ 1 KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Leena Soudunsaari ja Helka-Liisa Hentilä ARKKITEHTUURIN OSASTO / yhdyskuntasuunnittelu / WP1: ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUPROSESSIEN JA KÄYTÄNTÖJEN

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla. Anne Tolvanen

Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla. Anne Tolvanen Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla Anne Tolvanen Matkailun määrä kasvaa Yhteensovittamisen tarve muiden maankäyttömuotojen kanssa kasvaa Tarvitaan keinoja ja työkaluja,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen?

Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen? Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen? Tuula Packalen Kaavoituksen vaikutukset Etelä Suomen metsätalouteen seminaari Yhteenveto toimijakartoituksesta Hoidettu metsämaisema sekä kantorahatulot

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Maankäyttö matkailuyrittäjän arjessa

Maankäyttö matkailuyrittäjän arjessa Maankäyttö matkailuyrittäjän arjessa - toimeksiannon esittely 20.10.2015 LAPIN MATKAILUELINKEINON LIITTO RY Monialainen konserni Finnish Consulting Group FCG Suunnittelu ja tekniikka, FCG Konsultointi,

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.06.2014 Kolarin kunta -

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kaivokset kaavoissa: strategisen yleiskaavan ja Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaavan suhteesta

Kaivokset kaavoissa: strategisen yleiskaavan ja Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaavan suhteesta Kaivokset kaavoissa: strategisen yleiskaavan ja Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaavan suhteesta Ismo Pölönen, dos. Itä-Suomen yliopisto Kuusamon strategisen yleiskaavan kommenttiseminaari, 18.8.2015,

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014 Kestävä matkailu matkailukeskuksissa? Kestävän matkailun

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

Matkailun kannalta merkittäviä tekijöitä kaivosten toiminnassa on maisemavaikutukset, liikennevaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset.

Matkailun kannalta merkittäviä tekijöitä kaivosten toiminnassa on maisemavaikutukset, liikennevaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset. Lapin Matkailuelinkeinon Liitto ry:n lausunto Northland Mines Oy:n Hannukaisen rautakaivoshanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Lappi on vahvasti kehittyvä maakunta, jossa vahvasti

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot