Lapin matkailun maankäyttöstrategia. MRL-neuvottelupäivät, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari

Transkriptio

1 Lapin matkailun maankäyttöstrategia MRL-neuvottelupäivät, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari

2 Strategiatyön taustaa Lapissa matkailun maankäytön suunnittelua on maakuntakaavoitusta lukuun ottamatta toteutettu irrallaan mm. Master Planien kautta. Maakuntakaavoissa esitettyjen matkailuvyöhykkeiden toteutuminen kaavoituksen ja kehityshankkeiden valossa on ennakoimatonta Matkailun maankäytön kehittämiseksi sekä alueiden ja toimijoiden välisen yhteistyön lisäämiseksi käynnistettiin 2012 esiselvitys, jossa selvitettiin eri toimijoiden matkailun maankäyttöön sekä sen yhteensovittamiseen liittyviä kehittämistarpeita. Lapin matkailun maankäyttöstrategian esiselvityksessä nousi esille seuraavia johtopäätöksiä: Matkailukeskusten toiminta on sovitettava muuhun maankäyttöön On luotava yhteiset matkailun maankäytön kehittämisen kriteerit ja työkalut: matkailuvyöhykkeiden kriteeristön luominen ja soveltaminen eri suunnittelutasoilla Matkailunäkökulma on huomioitava muussa maankäytön suunnittelussa Matkailuvyöhykkeet ja niiden kehittämisperiaatteet on muodostettava suunnittelun eri tasoilla (erilaisten intressien yhteensovittamiseksi) 2

3 Strategiatyön tavoitteena on tuoda esiin matkailun maankäytöllisiä tarpeita ja näkökulmia maankäytön suunnitteluprosesseihin lisätä eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta, jotta toimijoiden intressit ja maankäytön kehitystarpeet voidaan paremmin sovittaa yhteen luodaan yleisiä periaatteita matkailualueiden kehittämiseen sekä rakentaa käytännön työkaluja ja suosituksia maankäytön ennakoivaan yhteensovittamiseen havainnollisella tavalla kehittää uusia suunnittelukäytäntöjä ja vyöhykemäistä tarkastelutapaa maankäytön suunnittelussa edistää prosesseihin liittyvää vuorovaikutteisuutta ja ennakoivaa tiedottamista Lapin matkailun maankäyttöstrategia on toteutettu vuorovaikutteisesti eri sidosryhmiä osallistaen Lopputuloksena on laadittu strategiaraportti, joka sisältää strategialinjausten lisäksi käytännön esimerkkejä työkaluista ja suunnittelutilanteista Maankäyttöstrategia ei ole juridinen asiakirja, mutta sillä on heijastusvaikutuksia mm. maakunta- ja yleiskaavoitukseen 3

4 Suunnitteluprosessi

5 Lapin matkailun kehittymisnäkymät ja kehittymisen edellytykset

6 Lapin matkailun virstanpylväät Nelinkertaistunut 30 vuodessa Yöpymiset yhteensä liitetään Suomeen. avataan. Petsamosta maan vetovoimaisempia turistikohteita. rakennutti matkailuhotellit ja avattiin retkeilymaja. katkaisi matkailun kehityksen. valmistuu. avataan Eleanor Rooseveltin Rovaniemen vierailun kunniaksi. alkavat. Majoituspaikkamäärät yltävät taas 1930-luvun tasolle. Automatkailun kulta-aikana syntyvät leirintäalueet, telttailu tulee suosioon ja perhematkailu yleistyy. Ensimmäiset ohjelmapalveluyritykset aloittavat toimintansa. KTM investointituki mahdollistaa investoinnit. hiihtokeskus kasvaa. Laskettelukeskusten yhteyteen nousee suuria matkailukeskittymiä loma-asuntoalueineen. Matkailurakentaminen ylikuumenee. Ohjelmapalveluyrityksiä syntyy avataan ja Rovaniemelle tuo brittituristeja tutustumaan joulupukkiin. Joulupukista muodostuu Rovaniemen matkailuvaltti avataan. Matkailusta Lapin kehittämisen painopisteala. Investoinnit pysähtyvät suureen kehittyy (1991).Lapin matkailu avataan. Jouluohjelmat ja joulunajan tapahtumat. Matkailu noteerataan tärkeänä toimialana; tuotteistaminen, liiketoiminta, elämysteollisuus. ; kv. charter-matkailijoiden moninkertaistuminen. Sallan raja-asema avataan. Vuonna 2008 alkanut taantuma vaikuttaa merkittävästi ulkomaisiin matkustajamääriin. Venäläisten matkailu kasvaa. Kansainvälinen matkailu kasvaa, taantumasta toipuminen käynnistyy 6

7 Suurimmat piikit jouluna ja maaliskuussa Yöpymisten jakautuminen kuukausittain Lapin matkailukeskuksissa Marraskuu Joulukuu Tammikuu Lokakuu Helmikuu Syyskuu Maaliskuu Rovaniemi Levi Ylläs Saariselkä Pyhä-Luosto Salla Merilappi Elokuu Huhtikuu Tornionlaakso Heinäkuu Toukokuu Kesäkuu 7

8 Matkailukapasiteetti ja käyttöaste Rekisteröidyt yöpymiset nyt ja arvio rekisteröidyistä yöpymisistä Lapin matkailukeskuksissa v Enontekiö- Kilpisjärvi Nyt 2012 (2,4 milj.) Muonio Levi (Kittilä) Ylläs (Kolari) yöp. vrk Arvio vuonna 2020 (Kuvassa näkyvät matkailukeskukse t 4,1 milj.) Meri- Lappi Rovaniemi 8 Saariselkä Pyhä- Luosto Suomu Salla Rekisteröimättömällä kapasiteetilla voi olla paikallisesti erittäin suuri merkitys Mökkien lukumäärä kunnittain v (Tilastokeskus) Lapin maakunta Rovaniemi Kittilä Inari Posio Kolari Kemijärvi Sodankylä Ranua Salla Ylitornio Tornio Pello Muonio Enontekiö 977..Simo 975..Pelkosenniemi 715..Utsjoki 643..Savukoski 509..Keminmaa 507..Tervola 499..Kemi 304

9 Matkailu Lapin aluerakenteessa Lapin maakuntasuunnitelman 2040 (2014) aluerakenteen tavoitekartta Matkailuntoimintojen merkitys aluerakenteeseen ja palveluvarustukseen on suurin Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin ja Itä- Lapin alueilla. Itä-Lappia ja Kuusamoa yhdistää matkailullisesti merkittävä Koillis- Suomen käytävä. Länsi- Lapin kehityskäytävän sisällä Tornionlaakso muodostaa laajan rajayhteistyö- matkailuja liikennevyöhykkeen. Matkailualueiden saavutettavuus tukeutuu lentoasemiin ja rautateiden henkilöliikenteen pääteasemiin sekä laadukkaisiin tieyhteyksiin.

10 Lapin matkailun kasvutavoite Ihmisten perustarve matkustaa tuskin muuttuu. Taantumat ja katastrofit vaikuttavat vain lyhytaikaisesti. Globaali kasvuarvio 2020 (UNTWO) +4 % vuodessa Lapin maakuntasuunnitelma 2030; matkailu 2-3 kertaistuu Lapin matkailustrategia 2014; +5 % (kotimaiset +3%/ulkomaiset +8%) Rekisteröityjä yöpymisiä nyt 2,4 milj. (2013) entä 2040? + 5% kasvulla 9,3 milj. vrk nelinkertaistuminen +3% kasvulla 5,5, milj. vrk yli kaksinkertaistuminen 10

11 Matkailuun vaikuttavia trendejä Globalisoituminen Arktisen alueen nousu Ikärakenne Liikenneyhteyksien kehittyminen Teknologian innovaatiot/ tietotyö Ilmastonmuutos Ympäristötietoisuus Energian hinta Talouden kehitys 11

12 Matkailuun vaikuttavia trendejä 12

13 Matkailun kehittämiseen vaikuttavat arvot n=132 13

14 Lapin maankäytön suunnittelun plussia ja miinuksia ASIAT, JOTKA TOIMIVAT LAPIN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Eri toimijoiden kuuleminen Maakuntakaavoitus ASIAT, JOTKA EIVÄT TOIMI LAPIN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA (Valittamisesta johtuva) kaavoitusprosessien hitaus Tasavertainen kuuleminen, laaja osallistaminen Heikosti toimiva tiedotus, tiedot vaikeasti löydettävissä Vuoropuhelua lisää Kokonaisvaltainen näkemys/ohjaus puuttuu Ei kuntien välistä yhteistyötä Suunnitelmien jälkeinen toteutus MITEN LAPIN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUA TULISI KEHITTÄÄ? Avoimuutta lisää, tiedottamista Elinkeinojen yhteensovittaminen, yritystoiminnan huomiointi, asumisen huomioiminen Kokonaisuuden parempi hallinta Priorisointia (esim. alueet, toimijat) Eri toimialojen parempi huomiointi 14

15 Yhteensovittamisen haasteita Miten arvioit seuraavien toimintojen vaikuttavan Lapin matkailun tulevaisuuteen? 1. KAIVOSTOIMINTA 2. TUULIVOIMA 3. POROTALOUS 4. METSÄTALOUS 5. MAATALOUS 6. LUONNONSUOJELU (NATURA YMS.) 7. KALATALOUS 8. TURVETUOTANTO 9. MUUT UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT 10. LUONNONTUOTEALA (AMMATTIMAINEN MM. MARJAT, YRTIT JA ERIKOISLUONNONTUOTTEET) 15

16 Strategisia linjauksia

17 Strategian teemat Mitoitus Millainen kasvu on Lapissa kestävää ja mahdollista? Lisää rakentamista vai käyttöasteiden nostamista? Lapin matkailurakentaminen Millaista tulisi olla aito ja luontoa ilmentävä lappilainen matkailurakentaminen? Mikä sopii Lapin herkkään maisemaan ja mikä ei? Matkailun vyöhykkeisyys Mitä vyöhykkeisyydellä tarkoitetaan ja mitä sillä tavoitellaan? Miten vyöhykkeisyys näkyy maankäytössä? Matkailun ja muun maankäytön yhteensovittaminen Mitkä toiminnot edellyttävät maankäytössä yhteensovittamista matkailun kanssa? Miten yhteensovittamista voi toteuttaa?

18 Mitoitus Strateginen tavoite / linjaus Strateginen tavoite on Lapin matkailukysynnän kaksinkertaistuminen vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteena majoitusliikkeiden 55 % huonekäyttöaste. Työkalupakki: ehdotuksia ja hyviä käytäntöjä Lapin matkailun maankäyttöstrategian toteuttaminen 1-3 pilotin kautta eri puolilla Lapin matkailualueita ja erityyppisissä kohteissa. Majoituskapasiteetin arviointiin tulee luoda yksiselitteinen mittaristo, jolla kokonaiskapasiteetti (vuodepaikat) saadaan selville ja vertailukelpoiseksi. Lapissa matkailun kehittämisen koordinoimiseksi on tarpeen kehittää yhteiset tavoitteet ja yhteinen kriteeristö, jota käytetään kaikilla matkailualueilla ja kaikissa kunnissa.

19 Lapin matkailurakentaminen Strateginen tavoite / linjaus Koska luonto on Lapissa matkailun perusvetovoima luonnon ja rakentamisen harmonia on otettava korostetusti ykkösasiaksi suunnittelussa ja rakentamisessa. Asiakkaat arvostavat autenttisuutta ja aitoutta, joten rakentamisen tulee pohjautua rohkeasti perinteiseen lappilaiseen tyyliin, jota voidaan modernisoida. Esteettisellä ja laadukkaalla rakentamisella voidaan parantaa asiakastyytyväisyyttä ja vetovoimaa. Ympäristötietoisuus, ekotehokas ja kestävä rakentaminen ovat oleellinen osa matkailun kilpailukykyä. Matkailurakentamisen tulee tukea Lappi-brändiä ja näin kohentaa Lapin imagoa. Työkalupakki: ehdotuksia ja hyviä käytäntöjä Yleiskaavoissa ja merkittävimmissä asemakaavoissa tulee edellyttää, että ammattimainen maisemasuunnitelma on tehty. Maankäytön suunnittelun apuna tulee käyttää havainnollistamista ja visualisointia tai muulla havainnollisella tavalla kuvata muuttuva tilanne. Lapin matkailurakentamiseen tulee luoda laadullinen kriteeristö, jonka pohjalta arvioidaan, miten suunnitelmissa esitetyt tavoitteet ovat käytännössä toteutuneet.

20 Lapin matkailurakentaminen / havainnollistaminen ja visualisointi Visualisoinnin tekniikoina voidaan käyttää esimerkiksi havainnekuvia, 3D-malleja ja poikkileikkauksia Visualisoinnin tekniikoina voidaan käyttää esimerkiksi havainnekuvia, 3Dmalleja ja poikkileikkauksia Maisemaa muuttavien toimintojen (tuulivoima, metsän hakkuut jne.) havainnollistamisessa voidaan tekniikoina käyttää mm. näkyvyysanalyyseja.

21 Lapin matkailurakentaminen / maankäytön ja rakentamisen kriteerit Ylläksen matkailurakentamisessa on laadittu kriteeristö, jota voidaan soveltaa hyvin myös muissa Lapin matkailukohteissa. Keskeistä rakentamisessa on pitäytyminen suunnitelman tavoitteissa. Kriteereinä mm: Perusvetovoima luonto ja maisema säilytettävä Maisema ja maasto määrääviä - asiakkaiden tahto Arkkitehtuuriin erityishuomio Kokonaiskonsepteja ei pelkkää rakentamista Metsänraja on rakentamisen raja (paitsi palvelut tunturin laella) Visualisoinnin Tiivis rakentaminen välttämätöntä tekniikoina - pitää voidaan sopia tunturiluontoon käyttää ja esimerkiksi havainnekuvia, 3D-malleja ja lappilaiseen kylämaisemaan poikkileikkauksia Puurakentamista ja perinteistä lapintyylistä rakentamista suositaan Majoituspaikoista avoimet maisema- ja viherväylät tunturiin Maksimikorkeus kylissä 2,5 kerrosta ja tunturissa 3-4 kerrosta Keskeisille alueille vain kaupallista majoitusta (ei mökkejä) Ydinalueilta kävellen tai suksilla peruspalveluihin Tiukat kaavamääräykset ja rakennustapaohjeet, niiden noudattaminen Havainnekuvat ja pienoismallit ennen rakennuslupapäätöksiä Rinnepalvelun jälkien kunnostaminen kesäkäyttöön Kyläraitti tai kylätori Vesistöt matkailukäyttöön Reitteihin erityishuomio - ykköstason turvaaminen; 17 eri reittityyppiä Liikenne mm. parkkipaikkojen sijoittaminen maisemaan

22 Matkailun vyöhykkeisyys Strateginen tavoite / linjaus Vyöhykkeisyysajattelu on tuotava kaikkeen matkailun ja muun maankäytön suunnitteluun Lapissa. Matkailu- ja muut palvelut tulee rakentaa vyöhykkeillä keskittäen mikä on tärkeää huoltamisen ja luonnon säästämisen näkökulmasta Työkalupakki: ehdotuksia ja hyviä käytäntöjä Matkailualueita koskevissa Master Planeissa on esitettävä matkailun vyöhykkeisyys toiminnallisuuden ja maankäytön näkökulmista.

23 Vyöhykkeisyyden periaatteet

24 Matkailun ja muun maankäytön yhteensovittaminen Strateginen tavoite / linjaus Matkailun ja muun maankäytön yhteensovittamista tarvitaan kaikessa maankäytössä. Yhteensovittamista tulee toteuttaa ennakoiden ja suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Toimivien kaavoituskäytäntöjen lisäksi tarvitaan avointa tiedottamista ja keskustelukulttuuria sekä yhteisiä tapaamisia erityisesti päättäjien ja yrittäjien kesken. Alueilla, joilla on vahvoja intressiristiriitoja, tarvitaan neuvotteluja, vuorovaikutustyökaluja ja tarpeen mukaan puolueettoman asiantuntijan käyttämistä. Työkalupakki: ehdotuksia ja hyviä käytäntöjä Metsätalouden ja matkailun yhteensovittamiseksi määritellään neuvottelumenettely metsätalouden ja matkailutoimijoiden välillä heti toimenpiteiden suunnittelun alussa. Merkittävien retkeilyreittien ympärille esitetään suojavyöhykkeet, joilla määritellään metsätalouden käytön intensiteetti. Suunnittelun alussa sovitaan korvausmenettelyn periaatteet yksityisille metsänomistajille reittien aiheuttamista rajoitteista. Tuulivoiman hyödyntämiseksi tulee yleiskaavatasoisessa suunnittelussa merkitä alueet, jotka eivät haittaa matkailumaisemaa. Lappiin on luotava faktoihin perustuvia kestävien kaivostoiminnan malleja ja pilotti, joka on sopusoinnussa matkailun kanssa. Vuorovaikutuksen kautta matkailutoimijoilta ja alueen asukkailta on haettava sosiaalinen toimilupa eli paikallinen hyväksyttävyys kaivostoiminnalle. Ristiriitojen ratkaisemiseksi tulee käyttää ulkopuolista, puolueetonta asiantuntijaa.

25 Matkailun ja muun maankäytön yhteensovittaminen

26 Matkailun ja muun maankäytön yhteensovittaminen Visualisoinnin tekniikoina voidaan käyttää esimerkiksi havainnekuvia, 3D-malleja ja poikkileikkauksia

27 YHTEENSOVITTAMISEN TARPEET, KUUSAMO: kaivostoiminta ja matkailu Alueet, joilla suuri yhteensovittamisen tarve Yhteys Kuolaan, Salla- Kantalahti -rautatieyhteys Ruka-Oulanka matkailualue Karhunkierros Riisitunturi- Karhutunturi - retkeilyalue Kitkan matkailualue Ruka Yhteys Paanajärvelle ja Pääjärvelle Kuusinkijoen matkailualue Yhteys Posion matkailualueisiin Kuusamon keskustaajaman matkailupalvelut Yhteydet Syötteen matkailualueelle Matkailua palvelevan raideliikenteen jatkoyhteys Kuusamoon Kylmäluoman retkeilyalue Yhteys Kylmäluoman retkeilyalueelle Yhteys Hossan matkailualueelle Iivaara Ölkky-Hossa matkailualue Yhteydet Venäjälle Keskeisimmät nykyiset matkailualueet Tulevaisuuden matkailualueet (kyselyn mukaan) Näkökulmia yhteensovittamiseen: Matkailun ja luonnonsuojelun intressit Matkailun ja virkistyksen kannalta keskeiset vesistöt (Pohjois-Kuusamo) Maisemalliset näkökohdat ja vaikutukset Luontoon perustuvan matkailun imago Kaivostoiminnan taloudelliset hyödyt / riskiskenaariot 27

28 YHTEENSOVITTAMISEN TARPEET, KUUSAMO: matkailu ja virkistys, metsätalous sekä luonnonsuojelu Alueet, joilla suuri yhteensovittamisen tarve (matkailu, maa- ja metsätalous sekä luonnonsuojelu) Keskeisimmät matkailualueet Tulevaisuuden metsätalousalue Tulevaisuuden matkailualue Näkökulmia yhteensovittamiseen: Metsiin kohdistuvat monikäyttöpaineet Suojavyöhykkeiden sijaan menettelytapaohjeet ja tarvittaessa korvausmenettely Matkailun kehittäminen huomioimalla luonnonarvot ja muu elinkeinotoiminta (mm. metsätalous) 28

29 Johtopäätöksiä ja jatkotoimenpiteitä Strategiatyössä on noussut esille neljä teemaa, joissa tarvitaan matkailualueiden ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota: 1. Matkailun kasvutavoite lisää matkailurakentamista vai käyttöasteiden nostamista? 2. Matkailurakentamisen pelisäännöt ja kriteerit millaista matkailurakentamista tulee suosia ja mitä välttää 3. Vyöhykkeinen maankäyttö matkailussa ja muussa maankäytössä säästää luontoa ja lisää toimintojen tehokkuutta ja taloudellisuutta 4. Toimintojen yhteensovittamista tarvitaan kaikessa maankäytössä Lapissa erityisesti matkailun, luonto- ja maisema-arvojen, metsätalouden ja kaivostoiminnan osalta Suunnittelussa tulee turvautua avoimeen suunnitteluun, vuorovaikutteiseen kaavoitukseen sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttämiseen ristiriitatilanteissa Strategiaa tulee edelleen jalostaa alueittain ja teemoittain luomalla kriteerejä ja yhteisiä pelisääntöjä hyviä esimerkkejä tarvitaan Strategia tulee jalkauttaa kentälle pilottihankkeiden ja alueiden kautta 1-3 erilaista strategian toteutusta 29

30 Kiitos!