Lapin matkailun maankäyttöstrategia

Transkriptio

1 Lapin matkailun maankäyttöstrategia Lapin matkailuparlamentti 2014 Kimmo Vähäjylkkä, Sweco Ympäristö Oy

2 Sumea vai kirkas kuva Lapin matkailun maankäytöstä? 2

3 Olisiko parantamisen varaa? Lapissa matkailun maankäytön suunnittelua on maakuntakaavoitusta lukuun ottamatta toteutettu irrallaan mm. Master Planien kautta. Maakuntakaavoissa esitettyjen matkailuvyöhykkeiden toteutuminen kaavoituksen ja kehityshankkeiden valossa on ennakoimatonta 2012 esiselvitys, jossa selvitettiin eri toimijoiden matkailun maankäyttöön sekä sen yhteensovittamiseen liittyviä kehittämistarpeita. Johtopäätöksinä: Matkailunäkökulma on tuotava muuhun maankäyttöön Lapissa Maankäyttöön tarvitaan yhteisiä kehittämisen kriteerejä ja työkaluja Vyöhykemäinen toimintamalli on tuotava maankäyttöön ja konkretisoitava Toimintojen välistä yhteensovittamista tarvitaan Suunnitteluprosesseissa tarvitaan eri toimijoiden välistä avointa vuorovaikutusta jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa Matkailukapasiteetin mittaamiseen ja toimintojen kehittämiseen on luotava yhteinen ja yhtenäinen menetelmä Vuoden mittaisen strategiaprosessin aikana on kuultu alueiden matkailutoimijoita, sidosryhmien edustajia ja maankäytön asiantuntijoita mm. kyselyjen ja alueellisten työpajojen kautta 3

4 Lapin matkailun virstanpylväät 4

5 Matkailukapasiteetti ja käyttöaste Rekisteröidyt yöpymiset nyt ja arvio rekisteröidyistä yöpymisistä Lapin matkailukeskuksissa v Enontekiö- Kilpisjärvi Nyt 2012 (2,4 milj.) Muonio Levi (Kittilä) Ylläs (Kolari) yöp. vrk Arvio vuonna 2020 (Kuvassa näkyvät matkailukeskukse t 4,1 milj.) Meri- Lappi Rovaniemi 5 Saariselkä Pyhä- Luosto Suomu Salla Rekisteröimättömällä kapasiteetilla voi olla paikallisesti erittäin suuri merkitys Mökkien lukumäärä kunnittain v (Tilastokeskus) Lapin maakunta Rovaniemi Kittilä Inari Posio Kolari Kemijärvi Sodankylä Ranua Salla Ylitornio Tornio Pello Muonio Enontekiö 977..Simo 975..Pelkosenniemi 715..Utsjoki 643..Savukoski 509..Keminmaa 507..Tervola 499..Kemi 304

6 Matkailu Lapin aluerakenteessa Lapin maakuntasuunnitelman 2040 (2014) aluerakenteen tavoitekartta Matkailun merkitys aluerakenteeseen ja palveluvarustukseen on suurin Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin ja Itä-Lapin alueilla. Itä-Lappia ja Kuusamoa yhdistää maakunnan rajan ylittävänä yhteistyöalueena matkailullisesti merkittävä Koillis-Suomen käytävä. Matkailualueiden saavutettavuus tukeutuu lentoasemiin ja rautateiden henkilöliikenteen pääteasemiin sekä henkilöautoliikenteen tarvitsemiin laadukkaisiin tieyhteyksiin.

7 Lapin matkailun kasvutavoite Ihmisten perustarve matkustaa tuskin muuttuu. Taantumat ja katastrofit vaikuttavat vain lyhytaikaisesti. Globaali kasvuarvio 2020 (UNTWO) +4 % vuodessa Lapin maakuntasuunnitelma 2030; matkailu 2-3 kertaistuu Lapin matkailustrategia 2014; +5 % (kotimaiset +3%/ulkomaiset +8%) Rekisteröityjä yöpymisiä nyt 2,4 milj. (2013) entä 2040? + 5% kasvulla 9,3 milj. vrk nelinkertaistuminen +3% kasvulla 5,5, milj. vrk yli kaksinkertaistuminen 7

8 Matkailuun vaikuttavia trendejä 8

9 Yhteensovittamisen haasteita Miten arvioit seuraavien toimintojen vaikuttavan Lapin matkailun tulevaisuuteen? 1. KAIVOSTOIMINTA 2. TUULIVOIMA 3. POROTALOUS 4. METSÄTALOUS 5. MAATALOUS 6. LUONNONSUOJELU (NATURA YMS.) 7. KALATALOUS 8. TURVETUOTANTO 9. MUUT UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT 10. LUONNONTUOTEALA (AMMATTIMAINEN MM. MARJAT, YRTIT JA ERIKOISLUONNONTUOTTEET) 9

10 Strategisia linjauksia

11 Strategian teemat Mitoitus Millainen kasvu on Lapissa kestävää ja mahdollista? Lisää rakentamista vai käyttöasteiden nostamista? Lapin matkailurakentaminen Millaista tulisi olla aito ja luontoa ilmentävä lappilainen matkailurakentaminen? Mikä sopii Lapin herkkään maisemaan ja mikä ei? Matkailun vyöhykkeisyys Mitä vyöhykkeisyydellä tarkoitetaan ja mitä sillä tavoitellaan? Miten vyöhykkeisyys näkyy maankäytössä? Matkailun ja muun maankäytön yhteensovittaminen Mitkä toiminnot edellyttävät maankäytössä yhteensovittamista matkailun kanssa? Miten yhteensovittamista voi toteuttaa?

12 Strategian lähtökohdat Lapilla on tarina, jossa kaikille maankäytön intresseille on oltava tilaa naapurin tarpeita kunnioittavalla tavalla. Tarinan pitää elää, muuttua ja kasvaa ajassa, kulkien käsi kädessä yhteisiä askeleita sovitellen. Lappilaisilla ihmisillä on pitkät perinteet eri elinkeinojen toiminnasta samoilla alueilla yhtä aikaa. Kun asiat hoidetaan hyvin ja toistensa tarpeet huomioon ottaen, voidaan toteuttaa todellista monikäyttöä, jossa luonnon kiertoon perustuvat matkailu, metsätalous, porotalous, maatalous ja luonnontuoteala voivat toimia ja kehittyä samoillakin alueilla. Omilla erityisalueillaan voidaan toteuttaa kaivos- ja muuta erityistoimintaa. Lappia kehitetään kunnioittaen ihmisten toimesta, mutta luonnon ehdoilla.

13 Mitoitus Strateginen tavoite / linjaus Strateginen tavoite on Lapin matkailukysynnän kaksinkertaistuminen vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteena majoitusliikkeiden 50 % huonekäyttöaste. Maankäyttöä tulee tiivistää useiden matkailukeskusten ydinalueilla Työkalupakki: ehdotuksia ja hyviä käytäntöjä Lapin matkailun maankäyttöstrategian toteuttaminen 1-3 pilotin kautta eri puolilla Lapin matkailualueita ja erityyppisissä kohteissa. Majoituskapasiteetin arviointiin tulee luoda yksiselitteinen mittaristo, jolla kokonaiskapasiteetti (vuodepaikat) saadaan selville ja vertailukelpoiseksi. Kehittämissuunnitelmille ja Master Planeille muodostetaan yhteisiä kriteerejä sisällöstä, jotka tulisi kuvata kaikissa suunnitelmissa. Minimissään kaikissa Master Planeissa tulisi kuvata nykyinen matkailukapasiteetti ja kasvutavoitteet, jotka esitetään mitoituslukuina.

14 Lapin matkailurakentaminen Strateginen tavoite / linjaus Koska luonto on Lapissa matkailun perusvetovoima luonnon ja rakentamisen harmonia on otettava korostetusti ykkösasiaksi suunnittelussa ja rakentamisessa. Asiakkaat arvostavat autenttisuutta ja aitoutta, joten rakentamisen tulee pohjautua rohkeasti lappilaiseen perinteeseen, jota voidaan modernisoida. Esteettisellä ja laadukkaalla rakentamisella voidaan parantaa asiakastyytyväisyyttä ja vetovoimaa. Ympäristötietoisuus, ekotehokas ja kestävä rakentaminen ovat oleellinen osa matkailun kilpailukykyä. Matkailurakentamisen tulee tukea Lappi-brändiä ja näin kohentaa Lapin imagoa Työkalupakki: ehdotuksia ja hyviä käytäntöjä Yleiskaavoissa ja merkittävimmissä asemakaavoissa tulee edellyttää, että ammattimainen maisemasuunnitelma on tehty ja kiinnitetty huomiota laadukkaaseen arkkitehtuuriin. Maankäytön suunnittelun apuna tulee käyttää havainnollistamista ja visualisointia tai muulla havainnollisella tavalla kuvata muuttuva tilanne. Lapin matkailurakentamiseen tulee luoda laadullinen kriteeristö, jonka pohjalta arvioidaan, miten suunnitelmissa esitetyt tavoitteet ovat käytännössä toteutuneet.

15 Lapin matkailurakentaminen / havainnollistaminen ja visualisointi maankäytön ja rakentamisen kriteerit Visualisoinnin tekniikoina voidaan käyttää esimerkiksi lappilaiseen kylämaisemaan havainnekuvia, 3D-malleja ja Puurakentamista ja perinteistä lapintyylistä rakentamista suositaan poikkileikkauksia Visualisoinnin tekniikoina voidaan käyttää esimerkiksi havainnekuvia, 3D-malleja ja poikkileikkauksia Ylläksen matkailurakentamisessa on laadittu kriteeristö, jota voidaan soveltaa hyvin myös muissa Lapin matkailukohteissa. Keskeistä rakentamisessa on pitäytyminen suunnitelman tavoitteissa. Kriteereinä mm: Perusvetovoima luonto ja maisema säilytettävä Arkkitehtuuriin erityishuomio Metsänraja on rakentamisen raja (paitsi palvelut tunturin laella) Tiivis rakentaminen välttämätöntä - pitää sopia tunturiluontoon ja Majoituspaikoista avoimet maisema- ja viherväylät tunturiin Maksimikorkeus kylissä 2,5 kerrosta ja tunturissa 3-4 kerrosta Ydinalueilta kävellen tai suksilla peruspalveluihin Tiukat kaavamääräykset ja rakennustapaohjeet, niiden noudattaminen Havainnekuvat ja pienoismallit ennen rakennuslupapäätöksiä Rinnepalvelun jälkien kunnostaminen kesäkäyttöön Reitteihin erityishuomio - ykköstason turvaaminen; 17 eri reittityyppiä Liikenne mm. parkkipaikkojen sijoittaminen maisemaan

16 Matkailun vyöhykkeisyys Strateginen tavoite / linjaus Vyöhykkeisyysajattelu on tuotava kaikkeen matkailun ja muun maankäytön suunnitteluun Lapissa. Vyöhykkeisyys on maankäytössä yhteensovittamisen väline. Matkailu- ja muut palvelut tulee rakentaa vyöhykkeillä keskittäen mikä on tärkeää huoltamisen ja luonnon säästämisen näkökulmasta. Työkalupakki: ehdotuksia ja hyviä käytäntöjä Matkailualueita koskevissa Master Planeissa on esitettävä matkailun vyöhykkeisyys toiminnallisuuden ja maankäytön näkökulmista.

17 Vyöhykkeisyyden periaatteet

18 Matkailun ja muun maankäytön yhteensovittaminen Strateginen tavoite / linjaus Kaikessa maankäytössä tarvitaan yhteensovittamista. Yhteensovittamista tulee toteuttaa ennakoiden ja suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Toimivien kaavoituskäytäntöjen lisäksi tarvitaan avointa tiedottamista ja keskustelukulttuuria sekä yhteisiä tapaamisia erityisesti päättäjien ja yrittäjien kesken. Alueilla, joilla on vahvoja intressiristiriitoja, tarvitaan neuvotteluja, vuorovaikutustyökaluja ja tarpeen mukaan puolueettoman asiantuntijan käyttämistä.

19 Matkailun ja muun maankäytön yhteensovittaminen Työkalupakki: ehdotuksia ja hyviä käytäntöjä Yleiskaavoituksella ja maisematyöluvilla ohjataan matkailualueiden metsätaloutta. Kaavamääräyksissä vältetään kaavamaisia ohjeita suojavyöhykkeistä ja hakkuutavoista, sen sijaan korostetaan maisemanhoidollista näkökulmaa metsätaloustoimien suunnittelussa. Matkailuympäristöjen maankäyttöön kehitetään vapaaehtoisia neuvottelumenettelyjä eri toimijoiden yhteistyöllä. Metsänomistajille tarjotaan tietoa uuden Metsälain tarjoamista mahdollisuuksista peitteisyyttä ylläpitäviin hakkuisiin sekä uusista tulomahdollisuuksista, kuten virkistysarvokaupasta. Merkittävien retkeilyreittien ympärille esitetään suojavyöhykkeet, joilla määritellään muun maankäytön intensiteetti. Suunnittelun alussa kehitetään korvausmenettelyn periaatteita maanomistajille reittien aiheuttamista rajoitteista. Tuulivoiman hyödyntämiseksi tulee maakuntakaavatasoisessa suunnittelussa merkitä alueet, jotka eivät haittaa matkailumaisemaa. Lappiin on luotava faktoihin perustuvia kestävien kaivostoiminnan malleja ja pilotti, joka on sopusoinnussa matkailun kanssa. Vuorovaikutuksen kautta matkailutoimijoilta ja alueen asukkailta on haettava sosiaalinen toimilupa eli paikallinen hyväksyttävyys kaivostoiminnalle. Ristiriitojen ratkaisemiseksi tulee käyttää tarpeen mukaan ulkopuolista, puolueetonta asiantuntijaa.

20 Yhteensovittamisen tarpeet matkailun kanssa Sidosryhmäkysely Lapissa 2014 Porotalous Porot ja poronhoito ovat osa Lapin matkailutuotetta ja positiivista imagoa Yhteensovittamistarpeita mm. reittien, matkailualueiden (laidunalueet ja kierto) ja aktiviteettien (esim. koiravaljakot, moottorikäyttöiset aktiviteetit) osalta Kalatalous Sovitettavissa hyvin yhteen, kalastus on osa matkailukokemusta Metsätalous Monikäyttöä korostava metsätalous tukee matkailua ja ylläpitää infrastruktuuria Yhteensovittamisella ja hyvällä suunnittelulla saadaan kokonaishyötyä enemmän kuin rajaamalla molemmat omille alueilleen Kaivostoiminta Kaivostoiminnan myötä matkailulle tärkeät yhteydet paranevat Kaivostoiminnan maisema- ja päästöhaitat heikentävät matkailun imagoa Lapin matkailu Uusiutuvat energiamuodot Matkailua tukeva vihreä mielikuva Maisemallinen (tuulivoima) ja virkistyskäyttöä uhkaava haitta (vesivoima, turvetuotanto) on huomioitava Luonnontuoteala Maatalous Sovitettavissa hyvin yhteen, luonnontuotteita voidaan hyödyntää lähellä matkailualueita Luonnonsuojelu Lapin matkailu perustuu ainutlaatuisiin luontoarvoihin Kansallispuistojen ja reitistöjen osalta tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä mm. ohjelmapalvelujen kehittämiseksi Paikallisväestö Matkailupalvelut ja reitit tarjoavat virkistysmahdollisuuksia myös paikallisille asukkaille Matkailurakentaminen kaupunkien ja kuntataajamien läheisyydessä voi heikentää virkistyskäyttöä Ei aiheuta Lapissa ristiriitoja, vaan tukee matkailua mm. maatilamatkailun ja matkailukylien kautta

21 Matkailun ja muun maankäytön yhteensovittaminen Visualisoinnin tekniikoina voidaan käyttää esimerkiksi havainnekuvia, 3D-malleja ja poikkileikkauksia

22 YHTEENSOVITTAMISEN TARPEET, KUUSAMO: kaivostoiminta ja matkailu Alueet, joilla suuri yhteensovittamisen tarve Yhteys Kuolaan, Salla- Kantalahti -rautatieyhteys Ruka-Oulanka matkailualue Karhunkierros Riisitunturi- Karhutunturi - retkeilyalue Kitkan matkailualue Ruka Yhteys Paanajärvelle ja Pääjärvelle Kuusinkijoen matkailualue Yhteys Posion matkailualueisiin Kuusamon keskustaajaman matkailupalvelut Yhteydet Syötteen matkailualueelle Matkailua palvelevan raideliikenteen jatkoyhteys Kuusamoon Kylmäluoman retkeilyalue Yhteys Kylmäluoman retkeilyalueelle Yhteys Hossan matkailualueelle Iivaara Ölkky-Hossa matkailualue Yhteydet Venäjälle Keskeisimmät nykyiset matkailualueet Tulevaisuuden matkailualueet (kyselyn mukaan) Näkökulmia yhteensovittamiseen: Matkailun ja luonnonsuojelun intressit Matkailun ja virkistyksen kannalta keskeiset vesistöt (Pohjois-Kuusamo) Maisemalliset näkökohdat ja vaikutukset Luontoon perustuvan matkailun imago Kaivostoiminnan taloudelliset hyödyt / riskiskenaariot 22

23 Johtopäätöksiä ja toimenpideehdotuksia Strategiatyössä on noussut esille neljä teemaa, joissa tarvitaan matkailualueiden ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota: 1. Matkailun kasvutavoite lisää matkailurakentamista vai käyttöasteiden nostamista? 2. Matkailurakentamisen pelisäännöt ja kriteerit millaista matkailurakentamista tulee suosia ja mitä välttää 3. Vyöhykkeinen maankäyttö matkailussa ja muussa maankäytössä säästää luontoa ja lisää toimintojen tehokkuutta ja taloudellisuutta 4. Toimintojen yhteensovittamista tarvitaan kaikessa maankäytössä Lapissa erityisesti matkailun, luonto- ja maisema-arvojen, metsätalouden ja kaivostoiminnan osalta Suunnittelua tulee toteuttaa avoimen ja vuorovaikutteisen suunnittelun keinoin Ristiriitatilanteissa on tarpeen käyttää ulkopuolista asiantuntijaa Strategiaa tulee jalostaa alueittain ja teemoittain luomalla kriteerejä ja yhteisiä pelisääntöjä hyviä esimerkkejä tarvitaan Vyöhykkeisyyttä voidaan toteuttaa mm. matkailukeskusten saavutettavuuden parantamisen kautta ( viisaan liikkumisen matkailukeskus ) Strategia tulee jalkauttaa kentälle pilottihankkeiden ja -alueiden kautta 23

24 Kiitos!