VAIHTOEHTO EU:LLE 3/ Eurokriisi avaa mahdollisuuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIHTOEHTO EU:LLE 3/2012 1 Eurokriisi avaa mahdollisuuksia"

Transkriptio

1 VAIHTOEHTO EU:LLE 3/ Eurokriisi avaa mahdollisuuksia Punavihreä hyvinvointimalli on tulevaisuutemme Thomas Wallgren, sivu 4 Jari Heinonen, sivu 4 VAIHTOEHTO EU:lle 3 / Olli Salin: Viides vuosi eurokriisiä u JP Roos: Olisiko nyt aika erota Eurosta? u Mauri Nygård: Soini on EU-, EURO- ja NATO-miehiä u Arjo Suonperä: EU tulevaisuutta polttamassa u Pekka Lundgren: Vaihtoehto EU:lle -liikkeeseen haetaan lisää aktiiveja

2 2 VAIHTOEHTO EU:LLE 3/2012 P Ä Ä K I R J O I T U S Viides vuosi eurokriisiä Euroopan unionin finanssikriisi on viettänyt kesälomaa. Velkakriisi ei ole kuitenkaan kadonnut minnekään. Se alkaa näkyä nyt myös asiansa hyvin hoitaneiden maiden talouskasvun hidastumisena. Syksyn lähestyessä olemme edelleenkin lähtötilanteessa. Kohta viisi vuotta jatkuneen ongelman ratkaisua ei ole löytynyt. Euroopan keskuspankin viimeinen veto eli velkamaiden velkakirjojen ostaminen ei näiden maiden taloutta paranna. A J A N K O H T A I S T A VEU Turun sosiaalifoorumissa 2012 Pe ja Suomen Sosiaalifoorumi Arbiksella, Helsingissä VEU mukana suunnittelemassa tapahtumaa ja lehteä Tule mukaan valmistelemaan! Lisätietoja saat ottamalla yhteyttä VEU:n toimistoon Suomen johtavat poliitikot ovat sortuneet eurokriisin vangeiksi. Entistä synkemmissä tulevaisuuden näkymissä ei ole valoa näkyvissä. Yhä todennäköisempää on, että ratkaisuksi tarjotaan EU:n muuttamista liittovaltioksi ja sen seurauksena euromaiden yhteisvastuuta jäsenvaltioidensa veloista. Näyttää siltä, että tämä yritetään toteuttaa EU:n tapaan ilman kansalaiskeskustelua ja demokraattista menettelyä. Olemmeko joutumassa vain maksajiksi? Onko nyt tapahtumassa lopullinen irtiotto demokratiasta? Mitä näkymiä liittovaltio tarjoaa? Pystyykö liittovaltio kansallisvaltiota tehokkaammin kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla? Onko liittovaltiolla joitakin salaperäisiä ominaisuuksia, jotka ratkaisevat ongelmat? Onko kansainvälinen kilpailu ylipäätään tämän vuosituhannen tärkein asia? Meillä on runsaasti kokemuksia tästä kilpailumantrasta. Se tuntuu merkitsevän pelkistetysti kaiken kaupallistamista ihmisten peruspalveluita myöten. Sitäkö kansalaiset haluavat? Jäsenvaltioita vaaditaan luopumaan sellaisista itsenäisen valtion tunnusmerkeistä kuten budjettivallasta ja lainsäädännöstä. Nyt uskotaan, että liittovaltiorakenne voisi ratkaista ongelmat. Pääsemme takaamaan muidenkin velkoja ja talletuksia! En usko siihen, että euromaiden veroasteet, veronkeruun tehokkuus, tulonsiirrot ja julkisen sektorin tehtävät voitaisiin harmonisoida ja samalla estää se, etteivät vain joidenkin maiden veronmaksajat joudu maksumiehiksi. Siksi myös liittovaltiomalli johtaa näillä näkymin umpikujaan. Sekavuus, jopa sekoilu, näyttää tulleen jäädäkseen EU-maiden päätöksiin. Selvä piittaamattomuus EU:n omista päätöksistä esimerkiksi rahaliittoa perustettaessa tai nyt velkamaiden pakottaminen epäinhimillisiin säästöihin ei mitenkään auta ongelmien selvittämisessä. Omien kelluvien valuuttojen käyttöönotto sen sijaan tarkoittaisi vastuun hajauttamista eri EU-maihin, eikä olisi tarvetta yhteisvastuuseen. Ekonomistitkin ovat monista erimielisyyksistään huolimatta kaiketi yhtä mieltä siitä, että valuuttakurssijärjestelmä ei ole kansantalouden tärkein asia. Olli Salin Vaihtoehto EU:lle ry:n puheenjohtaja VEU:n toimisto Työntekijä: Mikko Korhonen Paikalla pääsääntöisesti aamupäivisin klo 8-12 Poikkeuksia kuitenkin tulee ja toimistolla asioidessa kannattaa varmistaa, että työntekijä on paikalla: Mikko Korhonen Vaihtoehto EU:lle -lehti TOIVO KOIVISTO ISSN Päätoimittaja: Olli Salin Julkaisija: Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry VEU Postiosoite: Mäkelänkatu 15, Helsinki Puhelin: (09) Sähköposti: Pankki: Sampo FI Taitto: Asmo Koste Paino: Satakunnan painotuote

3 VAIHTOEHTO EU:LLE 3/ Olisiko nyt aika? Noin runsas vuosi sitten ehdotin että Suomen olisi kannattanut lähteä eurosta. Tuolloin se olisi vielä merkinnyt sitä, että Suomen uusi valuutta olisi devalvoitunut ja muutenkin eroaminen olisi pitänyt tehdä mahdollisimman yllätyksellisesti. Korkotasomme olisi myös saattanut hetkellisesti nousta, mutta ennen kaikkea valuutan devalvoitumisella olisi ollut selvästi positiivisia vaikutuksia tilanteessa jossa Suomi oli syvässä lamassa. Nyt olemme edelleen lamassa (tai tilapäisen lievän elpymisen jälkeen olemme taas vajoamassa) ja kauppataseemme on merkittävästi huonontunut, mutta toisaalta ympäröivä maailma on myös merkittävästi muuttunut. Komissaari Olli Rehnin mukaan Suomi on saanut huonon maineen maana joka valmistelee lähtöä eurosta. Toinen EU-janitsaari Alexander Stubb taas vakuuttaa, että Suomi on sataprosenttisesti sitoutunut euroon eikä missään nimessä tule siitä lähtemään ja on valmis kaikkiin uhrauksiin mitä eurossa pysyminen edellyttää. Asetelma on selvä: ne joiden mielestä Euroopan Unionin etu on asetettava eurooppalaisten kansallisvaltioiden edun edelle, pitävät eurossa pysymistä ehdottoman välttämättömänä. Ne, joiden mielestä Euroopan Unioni edelleen on itsenäisten kansallisvaltioiden yhteenliittymä jonka ensisijaisena tarkoituksena on olla hyödyksi jäsenilleen, ovat toista mieltä. Jos on niin, että eurossa pysyminen on jollekin maalle haitallista, niin vastuullisen poliitikon tulee ajatella maansa etua. Meitä pelotellaan jatkuvasti euron hajoamisen karmeilla seurauksilla. On ilmeistä, että tilanteessa jossa euro hajoaa pakon edessä, kun muuta vaihtoehtoa ei enää ole, seuraukset ovat ikäviä kaikille niille maille jotka ovat edelleen mukana. Ne eivät välttämättä ole niin ikäviä kuin kauhukuvien maalailijat esittävät: on todennäköistä että ne maat jotka ovat pitäneet taloutensa kohtuullisessa kunnossa eivät joudu kärsimään tolkuttomista koronnousuista, valuutan arvon romahduksesta (joskin se ei olisi yksinomaan haitallista). Sen sijaan jos on tehty sitoumuksia euron tukemisesta ja jouduttu maksamaan suuria summia erilaisiin rahastoihin, niin niitä rahoja ei enää saada takaisin vaan voidaan yhtäkkiä olla tilanteessa jossa vastuut realisoituvat oikeina velkoina. Kuten The Economist arvioi, nämä vastuut ovat suhteellisesti raskaampia meille. Suomelle on kuitenkin olemassa vaihtoehto, jota muille maille, ehkä Hollantia lukuunottamatta, ei ole: voisimme erota eurosta heti, vapaaehtoisesti. Erolla ei olisi meille mitään taloudellisesti vahingollisia seurauksia: Suomen valtionlainojen korot laskisivat, Suomen uuden valuutan arvo nousisi hiukan, vapautuminen uhkaavista vastuista parantaisi taloudellisia näkymiämme ja lisäisi edelleen luottamusta Suomen kykyyn selviytyä isommastakin kriisistä. Kuten Juhana Vartiainen, joka innokkaasti on levittänyt väitettä, että Ruotsi ei suinkaan ole hyötynyt siitä että se ei ole eu- rossa (tosin meidänhän piti hyötyä selvästi enemmän siitä että olemme eurossa) on todennut, rahapolitiikka on oikeasti toissijainen ja ennen kaikkea on tärkeää että talouden perusedellytykset ovat kunnossa. On totta että rahapolitiikalla ei maata pelasteta jos se on muuten kuralla, mutta toisaalta huonolla rahapolitiikalla voi maan viedä kuralle, niin kuin vaikka Suomen 90-luvun laman aikana, jolloin tehtiin kaikki mahdolliset virheet, liian korkeasta kiinteästä valuuttakurssista tolkuttomiin budjettileikkauksiin juuri silloin kun niitä ei olisi pitänyt tehdä. Suomen ulkomaankaupasta pieni osa (n. 30% viennistä ja alle 30% tuonnista) on euroalueen sisäistä, tosiasia mitä on yritetty piilotella puhumalla EU-kaupasta yleisesti. Tämäkin on lisännyt euron haitallisuutta meille. Tulevaisuudessa ei ole näköpiirissä että tärkeimmät kauppakumppanimme liittyisivät euroon. Toisin sanoen, juuri nyt vastuullisten suomalaisten poliitikkojen, jotka pitävät silmämääränään Suomen etua, tulisi ei ainoastaan varustautua euron romahdukseen vaan irrottaa Suomi eurosta. Tätä edellyttävät Suomen ankeat talousnäkymät ja odotettavissa oleva kestävyysvaje. Vain epäisänmaalliset poliitikot, joita nykyään löytyy eniten ihmeellisesti kokoomuksen riveistä, pitävät eurossa pysymistä pyhänä asiana, jota ei saa kyseenalaistaa. Tilaisuus ei toistu, kohta junan vauhti on sellainen ettei siitä enää voi hypätä ilman vaaraa. On helppo muuten todeta, että irrottautumisella eurosta on positiivisia vaikutuksia. Kun (väärä) uutinen Suomen valmistautumisesta eroamaan eurosta tuli julki, niin Suomen valtionlainan korko laski heti. J P Roos professori Helsingin yliopisto V E U : n H A L L I T U S Puheenjohtaja Olli Salin, Jäsenet: Antti Holopainen, Miikael Jalonen, Jussi-Petteri Lappi, Lea Launokari, Pekka Lundgren, Mauri Nygård, Hannele Salava, Thomas Wallgren, Varajäsenet: Veijo Kare, Stig Lång, Riitta Suokas, Arjo Suonperä, Jyrki Yrttiaho, Sihteeri: Jussi Lilja, Toimisto (09) , Toimisto varmimmin auki arkisin klo 8-12 Kannattaa aina sopia tapaaminen puhelimitse tai sähköpostilla.

4 4 VAIHTOEHTO EU:LLE 3/2012 Eurokriisi avaa mahdollisuuksia Keskustelua eurokriisistä hallitsee vaikeaselkoinen talouspuhe. Lyhyellä tähtäimellä talouskriisin tekninen hallinta on tietenkin tärkeää. Vaaleiden kesäöiden hitaasti jo tummuessa katse voidaan kuitenkin nostaa myös kauemmas. On kysyttyvä miten tähän kriisiin on tultu ja minkälaisia mahdollisuuksia se sisältää. Kysymys on asetettava maailmanlaajuisesta, eurooppalaisesta ja suomalaisesta näkökulmista käsin. Maailmanpoliittinen kehys on helpoin hahmottaa. Euroopan unionin tiivistymisen taustalla on Länsi- Euroopan johtavien maiden halu säilyttää valta-asemaansa globalisaation aikakaudella. Kehityksen suuntaa on ponnisteluista huolimatta selvä. Alkaneella vuosisadalla Eurooppa on taantuva manner; suuri hautausmaa, kuten Dostojevskij sitä profeetallisesti kuvasi yli sata vuotta sitten. Taantuminen tapahtuu talouden ja voiman ulottuvuuksilla. Thomas Wallgren. Se on suhteellista ja johtuu eurooppalaisten tieteellisten, teknisten, poliittisten ja hallinnollisten keskintöjen käyttöönotosta kaikkialla, mikä eurooppalaistaa koko maailman. Euroopan voiman kutistumiselle me emme siis voi mitään eikä sitä ole syytä surra luvulla teollinen kasvuyhteiskunta tulee ekologisten ja demokraattisten rajojen takia myönteisenä, ihmisen vapautta ja hyvinvointia palvelevana projektina, tiensä päähän. Tiedämme siksi, että maailmanpolitiikassa tämän vuosisadan suuri kysymys on joka tapauksessa kulttuuripoliittinen eikä voimapoliittinen. Voimapoliitisesti taantuva Eurooppa voi nousta alkaneen vuosisadan historian mahtitekijäksi valjastamalla parhaat voimansa sen näyttämiseksi miten globaalit ympäristökriisit voidaan ratkaista. Eurooppa joka ei enää hae menestystä ja kansalaistensa onnellisuutta kilpailun ja kulutuksen kautta vaan yhteisöllisyyden, hiljentymisen ja vakauden kautta voi olla 2000-luvun maailmanhistorian keskeinen vaikuttaja. Kaikki muut vaihtoehdot vievät maailmanhistorian hengen, josta saksalainen modernisaation filosofian klassikko G.F.W. Hegel puhui, Euroopan ohitse. Eurooppalaisesta näkökulmasta kriisi ja sen tarjoamat vaihtoehdot hahmottuvat myös aika helposti. Eurokriisissä laukeaa Euroopan yhdentymislogiikan alkuperäinen jännite kahden erilaisen voimavaran välillä. Euroopan unioni ja sen jatkuva syventäminen ja laajentaminen perustuvat osin ihmisten haluun laajentaa kohtaamisen ja jakamisen iloa kansallisvaltioiden keinotekoisia rajoja ylittäen. Toisena motiivina on huoli rauhasta. Perustamisvaiheessa suuret idealistiset näkijät ja tekijät, kuten Monnet ja Schumann, yhdistivät nämä motiivit ns. talousfunktionalistisen yhdentymisen projektiksi. Taloudellisen yhteistyön kautta oli määrä luoda sellaista Länsi-Euroopan maiden keskinäistä riippuvuutta, että sodat niiden kesken kävisivät mahdottomaksi. Samalla vapaa markkinatalous loisi kansalaisille rauhan lisäksi hyvinvointia joka sekin motivoisi yhteistyöhön. Tämän upean projektin akilleen kantapääksi on osoittautumassa demokratian puute. Yhdentymisen perustajien visio suhteessa demokratiaan oli kirkas. Kansalaiset olivat 1900-luvun kuluessa osoittautuneet sotaisiksi. Heidän haluunsa syventää yhteistyötään ei voi luottaa. Sen takia perustajat halusivat toteuttaa Euroopan yhdentymisen vähin erin, kansalaisilta kysymättä. Tämä projekti toimi hyvissä oloissa aika hyvin. Mutta huonoon säähän se ei ole meitä valmistautunut. Nyt sää on huono. Yhdentyminen vaatii kansalaisilta taloudellisia uhrauksia. Suomalaisten ja saksalaisten pitäisi maksaa kreikkalaisten ja espanjalaisten laskuja. Kansalaisil- Punavihreä hyvinvointimalli on tulevaisuutemme Kansainvälisen kapitalismin kriisi on syvenemässä. Ns. eurokriisin syyt eivät löydy valtioiden velkaantumisesta vaan yksityisen velan kasvusta ja sen aiheuttamasta varallisuusarvojen asuntojen, osakkeiden ja erilaisten johdannaisten kuplasta, joka on puhjennut. Taustalla on ennen näkemätön velkakupla. Velka on ollut kapitalismin turbo, mutta nyt ahdin on tukossa. Lisääntynyt yksityinen velka on vivuttanut varallisuusarvoja ylöspäin, mutta tuotannollisesti hyödyttömät varallisuusarvot eivät luo kassavirtoja, joilla noita velkoja kyettäisiin maksamaan. Nykyinen kriisi onkin kapitalismin globaali systeemikriisi. USA:n ja Euroopan rooli ja merkitys maailmantaloudessa on kriisin myötä supistumassa. On tapahtumassa samanlainen muutos kuin taloushistoriassa on ennenkin tapahtunut, kun Hollanti ja Iso-Britannia romahtivat. Molemmat oli- vat pitkään maailmanvaltoja. Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina ja Etelä-Afrikka eli ns. BRICS maat ja niiden lähellä olevat maaryhmät tulevat jatkossa määrittämään tahdin. Tällä muutoksella on paitsi valtava taloudellinen myös poliittinen ulottuvuutensa. USA ja sen liittolaiset tulevat menettämään valtaansa. Ylipäätään näyttää siltä, että pitkäjänteinen yhteiskuntien menestys ei nouse kovalta uusliberalistiselta, oikeistolaiselta pohjalta. Pikemminkin tasa-arvoiset yhteiskunnat pärjäävät paremmin kuin sellaiset yhteiskunnat, joissa eroja tietoisesti kasvatetaan ja luokkaerot syvenevät. Koulutus, hyvinvointi, ihmisten osallisuus ja demokratia ovat tärkeimpiä tulevaisuuden menestystekijöitä. Pitkään toteutettu uusliberalistinen politiikka on lukinnut koko joukon ihmisiä paisuvaan köyhien joukkoon. Esimerkiksi kotikaupungissani Tampereella jo lähes 20 prosenttia ihmisistä eli tamperelaista on köyhyysrajan alapuolella. Heille, kuten muillekin huono-osaisille, on avattava ulospääsyreitit köyhyydestä. Hyvä ja kohtuuhintainen koulutus kaikille, työ ja kohtuullinen palkka, oikeudenmukainen sosiaaliturva ja palvelut sekä ennen muuta osallisuus yhteiskunnassa ovat tällaisia ulospääsyreittejä. Samalla ne ovat punavihreän hyvinvointimallin keskeisiä ja olennaisia piirteitä. Tulevaisuuden hyvinvointimalli on mitä todennäköisimmin punavihreä. Toimittaja Martti Mörttinen kirjoitti taannoin (AL ), että punavihreä on nykyään suosittu ja periaatteessa hyväkin haukkumasana. Punainen ja vihreä ovat vastavärejä, ja jos ne sotketaan, niin siitähän tulee sitä itseään. Ruskeaa. Näinköhän on? Pikemminkin näyttää siltä, että punavihreä hyvinvointimalli on juuri se tulevaisuuden visio, joka avaa myös maailmanlaajuisesti vasemmistolle, vihreille ja monipuoliselle kansalaisliikkeiden kirjolle hyvät näkymät menestyä ja muuttaa maailmaa. Jari Heinonen sosiaalityön professori Tampere Tasa-arvoiset yhteiskunnat pärjäävät paremmin kuin sellaiset yhteiskunnat, joissa eroja tietoisesti kasvatetaan ja luokkaerot syvenevät, toteaa Jari Heinonen. Hannu Oittinen

5 VAIHTOEHTO EU:LLE 3/ ta ei kuitenkaan ole haettu lupaa eurooppalaiselle solidaarisuudelle vaikeissa oloissa, eikä lupaa ole annettu. Demokratia oli siis alun alkaen yhdentymisessä heikoilla. Viime vuosina se on yhä härskimmin ohitettu. Raju merkkipaalu oli vuosien kehitys jolloin Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksessä hylätty perustuslaki Euroopan unionille saatettiin peruskirjan nimellä kosmeettisin muutoksin voimaan kansalaisilta uudelleen kysymättä. Euroopan unionilla on tässä tilanteessa kolme kehitysvaihtoehtoa. Ensimmäinen on autoritaarisen kapitalismin kiinalainen tie jota jo rakennetaan allekirjoitetun talousunionisopimuksen, Euroopan vakausmekanismin, Euroopan keskuspankin mandaatin laajentamisella ja muiden vastaavien toimenpiteiden avulla. Se johtaa hallinnon ja suurten yhtiöiden johtajien aseman vahvistumiseen ja demokratian sekä hyvinvointivaltion heikkenemiseen. Toinen tie on demokraattisen liittovaltion tie. Se vaatii Euroopan unionin uutta perustamista entistä tiiviimmäksi liitoksi kansalaisten valitsemalla tavalla. Puhtaassa muodossaan tämä tapahtuu siten, että kansalaiset valitsevat vapaissa vaaleissa perustuslaillisen konventin edustajat ja konventin tuloksesta järjestetään kaikissa maissa kansanäänestys, jossa kukin maa valitsee jäsenyytensä ja määrittelee sen ehtoja. Kolmas tie on hajoamisen tie. Tähän voidaan päätyä kaaottisesti pahenevan kriisin kautta tai mahdollisesti myös kansanvaltaisesti jos kansalaisille annetaan mahdollisuus arvioida haluaan osallistua autoritaarisen kapitalismin unioniin. Käytännössä todennäköisintä lyhyellä tähtäimellä lienee ensimmäisen ja kolmannen vaihtoehdon yhdistelmä. Kreikka ja Portugal, mahdollisesti myös Espanja ja Italia, eroavat unionista ja Saksan ympärille liittoutuneet maat syventävät yhteistyötään. Ratkaisut tehdään osin kriisiolojen hallituksissa, jotka voivat hakea valtakirjaa ratkaisuilleen vaalien kautta jälkikäteen. Saksassa ja ehkä joissakin muissa maissa oma budjettivalta siirretään kriisin pienentämälle Euroopan unionille kansanäänestysten perusteella. Mahdollista on sekin että viime vuosien tapaan etenevä kriisinhallinta pelastaa euron yhtenäisyyden. Historiallisesti kuva on silti sama. Vottajia ovat talouden ja hallinnon eliitit. Häviäjiä ovat eurooppalainen demokratia ja hyvinvointivaltio. Suomalaisesta näkökulmasta eurokriisin tarjoamia vaihtoehtoja on vaikeampi hahmottaa kuin maailman tai mantereemme näkökulmasta. Todennäköisintä on, että Suomi jatkaa nykyisellä linjalla. Liimaudumme Berliinin ja Brysselin kylkeen suomalaisen euroeliitin toivoessa, ettei lasku kasva niin isoksi, että Perussuomalaiset voittavat vaalit. Tämä tie on varsinkin vasemmistopuolueille suuren riskin tie. On vaikeaa selittää vasemmiston äänestäjille että on heidän etunsa mukaista maksaa elintasoamme merkittävästi pudottavia laskuja muihin maihin kun samalla valta jaetaan Euroopassa uudelleen markkinafundamentalistisen oikeiston ehdoilla. Ratkaisu ei ole kovin helppo myöskään poliittisen keskustan ja oikeiston sosiaaliliberaaleille. Maamme nykyisen hallituksen politiikka rakentuu siksi kokonaan sen toiveen varaan että eurokriisi alkaa pian helpottua. Ellei näin käy vanhat puolueet ovat tiukkojen valintojen edessä. Eurokriisin syventyessä Suomella aukeaa myönteisten vaihtoehtojen tie vain syvällisten arvovalintojen pohjalta. Asettamalla kansalaiset uusien vaalien tai kansanäänestyksen kautta ratkaisevaan asemaan Suomi ei voi tuoda nopeaa helpotusta vaikeaan tilanteeseen. Mutta näin tekemällä saavutamme kaksi etua. Ensinnäkin avaamme ensimmäistä kertaa Euroopan unioniin liittymisen jälkeen tilaa aidolle keskustelulle maamme tulevaisuuden suuresta linjasta. Tässä keskustelussa voi syntyä yllättäviä ja voimakkaita uusia visioita. Myös Pohjoismainen linja voi silloin herätä uuteen elämään ja tarjota maailmanpoliittisesti tärkeälle ekologiselle hyvinvointipolitiikalle lujan perustan. Toiseksi, kun me rakennamme tulevaisuutemme demokraattisesti valinnat sitovat ja motivoivat meitä kansalaisia tavalla, joka auttaa meitä kestämään vaikeita aikoja yhdessä. Demokratia on yhteistä vapautta. Se ei voi aina tuoda helppoa elämää mutta sen itseisarvo korostuu vaikeina aikoina. Thomas Wallgren Kirjoittaja on Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkija ja Suomen akatemian mielenfilosofisen tutkimusprojektin johtaja. Hän on myös Vaihtoehto EU:lle ry;n varapuheenjohtaja. Lyhyempi version tästä kirjoituksesta julkaistiin Helsingin Sanomien Vierakynänä Emu, lintu vai kala? Esko Seppänen: EMUMUNAUS Emumunaus on vauhdikas kuvaus koko systeemin laajuisesta kriisistä, sen syistä ja surkeista seurauksista ja tulevaisuudesta. Kirja perustuu tositapahtumiin. 20 (ovh 25 ) Tilaa osoitteesta viestikenttään maininta VEU. Tsekkaa myös muut Into-kirjat osoitteesta:

6 6 VAIHTOEHTO EU:LLE 3/2012 Soini on EU-, euro- ja NATO-miehiä EU ja kunnalliset liikelaitokset Kansanedustaja Pirkko Mattilaan oli koskenut totuus Timo Soinista siinä määrin, että hän pyrki pyyhkimään Soini-bluffin olemattomiin kirjoituksessaan Keskipohjanmaassa Totta tosin on, että Soinin takki ei kääntynyt siinä mielessä, että hän ei ole koskaan esittänyt eroa EU:sta eikä eurosta ja henkilökohtaisesti hän on kannattanut myös NATO-jäsenyyttä. Viimeistään nyt, kun Soini on ennakoinut tulevaa euroaluetta, hänen euroa tukeva linjansa on tullut yhä useammalle selväksi. Niinpä muutama perussuomalainen kuntapoliitikko on jo vaihtanut puoluetta. Soinin spekulointi euroalueella, joka käsittäisi mm. Saksan, Baltian ja Pohjoismaat, on sinänsä kovin epärealistinen, täysin irti tästä päivästä. Suomi on ainut euro-maa Pohjoismaista, eikä voi kuvitella, että näissä oloissa Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Grönlanti ja Färsaaret ottaisivat surkeasti epäonnistuneen euron valuutakseen. Eiväthän Norja, Islanti, Färsaaret ja Grönlanti ole edes EU:n jäseniä eurosta puhumattakaan! Saa siis Timo Soini odotella rauhassa tumput suorina tuota valuutta-aluettaan tekemättä itse mitään Suomen irrottamiseksi välittömästi eurosta. Totta on, että Soinia bluffattiin pitkään ministeriksi. Itse hän kertoi keksimästään iskulauseesta mm. Aamulehdessä ja plokissaan Lause kuului Soini sisäministeriksi. Äänestäjiä siis bluffattiin etenkin median toimesta väittämällä, että Soini haluaa eroon EU:sta ja eurosta. Niinpä äänestäjät luulivat äänestävänsä Itsenäisyyspuolueen ajaman politiikan puolesta, kun Perussuomalaisia äänestivät. Hyvin bluffi onnistui ja turmioon meni ääni. Lähellä oli myös, etteikö Soinista tullut ministeri. Ajankohtaista oli tuolloin Portugalin tukeminen, ja aivan oikein Soini oli vastustanut rahankylvöä. Vaalien jälkeen hän kuitenkin väläytteli, että neuvottelukysymyksiähän nämä ovat. Silloin nousi perussuomalaisten takametsistä äänekästä ihmettelyä, ja Soini joutui jäämään hallituksen ulkopuolelle. Soini on kertonut päätöksen ottaneen koville. Oliko vaalivoitto ollut liian suuri, eikä Timo tuolloin oikein hallinnut suurta karjaansa? Turhaa muille annettavaa tukea perussuomalaiset ovat siis vastustaneet kiitettävästi. Tuki on kuitenkin vain seurausta jäsenyyksistä, joista siis pitäisi vaatia välitöntä eroa. Suomen harhaanjohtajat tarvitsevat opposition, joka näennäisesti kritisoi hallituksen touhuja, mutta käytännössä sitä kuitenkin tukee. Tämän näennäisopposition arvokkain osa on nyt juuri Perussuomalaiset. Heitä tai muita eduskuntapuolueita äänestämällä ääni ei mene pelkästään hukkaan, vaan se on suorastaan vahingollinen. Mauri Nygård Itsenäisyyspuolueen vpj Kokkola Valtiovarainministeriön asettama työryhmä valmistelee ehdotusta kuntalain muutoksesta, jonka on määrä astua voimaan EU:n komissio on ohjeistanut Suomea mukauttamaan lainsäädäntö kilpailusopimusten mukaiseksi. Uudessa kuntalaissa kunnat määrättäisiin yhtiöittämään liikelaitoksensa tietyillä aloilla, esim. energialaitokset ja satamat. Toistaiseksi tätä pakkoa ei ole vielä ollut, vaikka useat poliitikot ja virkamiehet niin väittävätkin. Kunnalliset liikelaitokset saavat kilpailuetua komission mukaan erityisesti konkurssisuojan ja verohelpotusten muodossa. Suomi on EU:ssa sitoutunut avaamaan markkinat monilla aloilla ja tavallinen kansa saattaa yllättyä kuullessaan, kuinka pitkällä jo ollaan. Arvasiko moni EU-jäsenyydestä äänestäessään, että samalla päätettiinkin jäsenyydestä talous- ja rahaliitossa sekä siitä, että saisiko oma kunnallinen liikelaitos tulevaisuudessa tuottaa palveluja kuntalaisille entiseen tapaan. EU ja markkinoiden ehdoton vapaus EU on ennen kaikkea kilpailun ja markkinoiden vapauttamisen projekti. Markkinat hakevat laajentuakseen uusia aloja ja länsimaissa julkinen sektori on vielä yksi korpimaa valloitettavaksi. Markkinoiden vapauttamisen projekti on erilainen kuin vaikkapa pohjoismainen hyvinvointivaltioprojekti. Ero on siinä, että hyvinvointivaltiolla ja markkinoiden va- pauttamisella ei ole samat päämäärät. Päämäärät ovat monessa suhteessa vastakkaiset. EU:ssa korostetaan markkinoiden vapautta missä sitten on kuntien vapaus? Markkinoiden vapaus on niin ylivertainen arvo, että se jättää varjoonsa asukkaiden vapauden valita tavat joilla he järjestävät taloutensa. Energiamarkkinatkin pitäisi nyt rajata kunnallisen toiminnan ulkopuolelle. Alalle tuskin tulee todellista kilpailua. Kun yksityiset yritykset pääsevät kiskomaan rahaa kuntalaisten kotitalouksista, käärii siinä äkkiä hyvät rahat ja vieläpä ilman että kuntalaiset pääsisivät edes päätöksentekoon mukaan. Näpit irti liikelaitoksista! Kunnalliset liikelaitokset pitää saada säilyttää ja tietyt alat jättää kilpailun ulkopuolelle. Ei ole väärin, että kunnat varmistavat kuntalaisten perustarpeiden tyydyttämisestä liikelaitosten turvin. Väärin on se, kun kuntalaisten kukkarolle mennään kilpailuneutraliteetin ja muiden uusliberalististen dogmien ja uskonkappaleiden verukkeella. Kunnallisista liikelaitoksista on pidettävä kiinni ja niiden vuoksi on taisteltava! Yhtiöittämisessä ja yksityistämisessä on kyse kansalaisten demokraattisten oikeuksien kaventamisesta ja kuntien ja koko Suomen kansan omaisuuden ryöstämisestä. Ovet on jätetty auki ja varkaat on päästetty sisään. Mikko Korhonen

7 VAIHTOEHTO EU:LLE 3/ EU tulevaisuutta polttamassa EU:n jäsenmaissa lisääntyy tarve korottaa välittömiä ja välillisiä veroja sekä tasata jäsenmaiden välisiä eroja verotuksessa. Pankit ovat estotta tehneet voittoja velkavipua myymällä. Maksukykyisiltä jäsenmailta, kuten Suomelta, kauhotaan rahaa EU:lle pankki- ja euro- tai ties minkä kriisin varjolla miljoona toisensa jälkeen. Kapitalismin nimiin vannovat EU-poliitikot pyrkivät luomaan Suur-Saksan EU-liittovaltiona. Se tulee kalliiksi, kun köyhiä maita liitetään EU:iin, jotta tuleva valtio näyttäisi myös alueellisesti suurelta, ja yritetään samalla elättää ylisuurta kapitalistien määrää. Kapitalismi perustuu ahneuteen ja siihen, että voittoa on tultava aina vain enemmän. Mistä saada koko ajan lisää pääomaa? Se on USA:ssa ja maailmalla johtanut reaalitaloudesta irtautuneen virtuaalirahoituksen käyttöön. On keksitty monenlaisia uusia rahoitusvälineitä, joiden avulla on voitu tehdä satumaisia voittoja, vaikka näillä välineillä ei olekaan ollut reaalivakuutta. Suuret yritykset ovat siirtyneet omistajien ja sijoittajien ahneuden vuoksi muuttamaan toimintansa keinotteluksi virtuaalirahan maailmassa eli luomaan, ostamaan ja myymään näitä erilaisia uskon ja luulon varassa roikkuvia maksu- ja rahoitusvälineitä, kun monet muutkin ovat niillä rikastuneet. Samalla reaalisen tuotannon, palvelujen, keksintöjen ja tieteen harjoittaminen ja kehittäminen on jää- On aika viheltää EU-pelurien uhkapeli poikki, sanoo Arjo Suonperä. nyt, ei vain vähemmälle, vaan monen yrityksen osalta loppunut lähes kokonaan. Reaalisen tuotannon ja toiminnan osalta on jääty joko lepäämään laakereillaan tai toimintaa on kustannussäästöjen saamiseksi karsittu olemattomiin aina konkurssiin saakka. Seurauksena on ollut työttömyyden kasvu ja valtioiden verotulojen ehtyminen, kun virtuaalivälineitten avulla pelaaminen ei vaadi paljon henkilökuntaa ja tuotot on voitu helposti piilottaa veroparatiiseihin tai halvan verotuksen maihin. Oikeistolaisen ideologian mukaan valtio on pahasta ja yksityisille yrityksille pitää antaa vapaus toimia ja järjestää asiat kuten haluavat. Ahneuden sääntelyä on siksi purettu, valtion ja kuntien roolia karsittu ja toimintoja yksityistetty pois kilpailemasta yrittäjien kanssa markkinoilla. Julkisen vallan monet tehtävät on siirretty yksityisille uskoen, että ne niinkin hoidettaisiin. Julkista valtaa on jopa estetty toimimasta taloudessaan järkevästi ja säästäväisesti, josta esimerkiksi käy EU:n järjestely, jossa velkaantuneet jäsenvaltiot eivät saa lainata rahaa suoraan Euroopan keskuspankilta, vaan yksityisiltä pankeilta, joille keskuspankki puolestaan lainaa rahat tähän tarkoitukseen lähes ilmaiseksi. Näin yksityispankit saavat tehtyä tulosta velkaantuneitten jäsenvaltioitten kustannuksella ja koko kierrätys tulee entistä kalliimmaksi EU:n jäsenmaiden veronmaksajille. Joillekin pankkikriisi on tuottoisaa. Kapitalisteja tai sellaisiksi haluavia on EU:n alueella yksinkertaisesti liikaa, kaikilla ei ole mahdollisuuksia tehdä voittoja yrittämällä, kun virtuaalitaloudessa ja velkavipujen käytössä ovat seinät tulleet vastaan. Siksi yritetään väkisin pitää yllä järjettömiltä vaikuttavia systeemejä, leikata kuluttajien elintasoa ja realisoida julkisen vallan omaisuutta alehintaan, jotta jotkut kapitalistit voisivat vielä saada voittoja. Valtioiden tai kuntien taholta ei ole ryhdytty luomaan omaa uutta korvaavaa reaalista tuotantoa, palveluja tai keksintöjä kadonneiden tilalle tai täyttämään lisääntynyttä tarvetta elättää kasvava väkimäärä. Julkinen valta on ulkoistanut velvollisuutensa huolehtia kansalaisistaan, osin kapitalisteille, osin EU:lle. Sodallako työttömyys ja liikaväestöongelma EU:ssakin aiotaan hoitaa? Suomessa kokoomus-sdpvetoinen hallitus apupuolueineen tukee täysin tätä EU:n politiikkaa. Yhä useampien miljoonien siirtäminen EU:n välityksellä pankkiirien ja sijoituskeinottelijoitten taskuun kriisinhallinnan varjolla antaa samalla syyn leikata julkisen vallan palveluja, tukia ja toimintaa eli kiihdyttää edellä kuvattua politiikkaa. Lisäksi köyhien jäsenvaltioitten talouskurjuus antaa perusteet EU-liittovaltion luonnille, kun nämä jäsenmaat eivät kykene asioitaan hoitamaan, vaan ovat Saksan ja Suomen lainoituksen varassa. Ollakseen taas kerran Saksan aseveljenä sen rinnalla Suomi ottaa ensi vuonna EU-menojensa, laiminlyöntiensä ja väärän politiikkansa vuoksi jättimäisen 6 miljardin lisälainataakan kantaakseen. Tällainen EU-politiikka ja Suomen EU- jäsenyys polttavat seuraavien sukupolvien tulevaisuuden, kun reaalista tuotantoa tai muuta työtä tarjoavaa toimintaa löytyy jatkossa Suomesta yhä vähemmän, valtion ja kuntien verotulot kuihtuvat ja veronmaksajien joukko hupenee. On aika viheltää EU-pelurien uhkapeli poikki ja kutsua pelaajat takaisin nuhdeltaviksi. Arjo Suonperä Varatuomari Miksi kannattaa olla VEU:n jäsen? Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry välittää kriittistä tietoa EU-politiikan vaikutuksista ja tarjoaa kansalaisille hyvän toimintafoorumin. Koska EU-ratkaisut ovat puhtaasti poliittisia, viimeisen sanan on oltava meillä itsellämme. Haluamme päätösvallan säilyvän kansalaisilla. Tavoitteemme on liittovaltioke- hityksen pysäyttäminen ja Suomi irti EU:sta. Jos et ole jäsen, liity nyt! Jäsenmaksu sisältää VAIHTOEH- TO-lehden vuosikerran. Ilmoita maksaessasi yhteystietosi, jotta posti tulee varmasti perille. Ilmoita nimesi, osoitteesi ja mahdolliset muut yhteystietosi sähköpostilla osoitteeseen: co.inet.fi Haluatko mukaan aktiiviseen toimintaan? VEU on mukana mm. Sosiaalifoorumissa ja lisäksi VEU järjestää omia tapahtumia. Näihin kaikkiin tarvitaan käytännön tekijöitä. Ilmoittaudu toimistoon puhelimitse, sähköpostilla tai kirjeitse niin saat tietoa seuraavista tapahtumista, joissa voit olla mukana. Jäsenmaksut Henkilöjäsen: 17 euroa / vuosi Työtön / Opiskelija: 8,50 euroa / vuosi Perhejäsenmaksu: 34 euroa / vuosi Kaikki jäsenmaksun maksaneet saavat Vaihtoehtolehden postitse. Jäsenmaksutili: FI (Sampo ) Lisää viestikenttään yhteystietosi tai erillisellä viestillä sähköpostilla, kirjeellä tai soittamalla. Jos haluat VEU:n tiedottavan tapahtumista ja toiminnasta Sinulle sähköpostitse, liitä mukaan sähköposti-osoitteesi. Tapahtumista löytyy tietoa myös internetistä: www. veu.fi tai Facebook Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry

8 8 VAIHTOEHTO EU:LLE 3/2012 VEU:n toimintaryhmät hakevat aktiivisia toimijoita Turussa ja Raisiossa Kuuma poliittinen syksy on käynnissä koko EUn alueella. Sen vuoksi on nyt erityisen tärkeää saada myös meidän eli Vaihtoehto EU:n toiminta maakunnissa käyntiin ja aktiviteettiamme lisättyä. Maailma ei muutu itsestään, vaan tarvitaan tekeviä käsiä ja puhuvia suita tiedottamaan, etsimään kansalaisia, toimimaan niiden vaihtoehtojen puolesta jotka koemme oikeiksi. Moni on sitä mieltä, etteivät EU-asiat ole kuntavaalikysymyksiä, mutta minä väitän että kyllä ne ovat. Nykyisellä linjalla kun mennään niin ei ole yhtään poliitista päätöstä kuntatasollakaan johon EU:n uusliberalistinen linja ei olisi jälkeään jättänyt. Sen vuoksi kuntavaalit on meille oiva esiintymislava jolla pääsemme tiedottamaan niistä todellisista vaihtoehdoista, joista nykysuomen media ei puhu, ei keskustele. VEU:sta on kehitettävä kansalaisjärjestö joka toimii monilla eri aihealueilla tuoden julki niitä sidonaisuuksia joi- ta EU:n päätökset ja direktiivit tuovat kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Toimintaa ja tapahtumaa Varsinais-Suomessa Kuntavaalien yhteydessä Turun ja Raision toimintaryhmät tulevat järjestämään vaalipaneeleita ympäri maakuntaa joka tulee huipentumaan Turussa suurena vaalipaneelina jossa jyvät puidaan akanoista. Tarkemmat paikka-ja aika tiedot tulevat paikallistiedotteina kun ehdokasasettelut ovat valmiit eli noin jälkeen. Olemme tiiviisti mukana Occupy- ja torikokousliikkeen toiminnassa, joille pyrimme antamaan tukea ja kokemustamme miten toiminnan organisaatiota voidaan kehittää ja aktiviteetteja lisätä. Se on myös oma yliopistomme koska myös me tarvitsemme uusia ideoita toimintamme kehittämiseen. Olemme mukana myös luomassa Turun sosiaalifoorumin ohjelmaa jonka yksi aihealue eli EU:n kriisi ja sen seuraukset Suomen kunnallispolitiikassa. Alustajaksi olemme varaneet Hannu Taanilan. Ajankohta tulee sopivasti kuntavaalien jälkeiseen aikaan Seuratkaa ilmoitteluamme facebookissa ja muissa välineissä joihin saamme niitä. Toivotamme kaikki tervetulleiksi ryhmiemme toimintaan. Raisiossa Pekka Lundgren Pieni opas paikallistoiminnan aloittamiseen Näin perustat VEU:n toimintaryhmän Tunnustele asiaa keskustelemalla siitä ystäviesi ja tuttujen, eri maailmankatsomuksen omaavien ihmisten kanssa. Kokoontukaa ja sopikaa aika, paikka ja tilaisuuden ohjelma. Hoitakaa tilaisuuden ennekkotiedotus perusteellisesti. Tilatkaa VEU:n tiedotuskeskuksesta aineistoa jaettavaksi. Varmistakaa ennakkoon, että tilaisuudessa saadaan nimetyksi VEU:n toimintaryhmän toimikunta. Sopikaa tilaisuuden läpiviemisen työnjako; puheenjohtaja, avaaja, aineiston jakajat jne. Sopikaa ennen tilaisuuden päättymistä, milloin ja missä valittu toimintaryhmän toimikunta kokoontuu ensimmäisen kerran. Nimetkää joku il- moittamaan niille toimikunnan jäsenille,jotka eivät ole paikalla. Tiedottakaa tiedotusvälineille, että toimintaryhmä on perustettu ja kertokaa siitä, miten siihen voi liittyä, mitä se ensitöikseen tulee tekemään jne. Laatikaa jäljellä olevaa vuotta varten lyhyt toimintasuunnitelma, josta ilmenee järjestettävät tilaisuudet, jäsenhankintatavoite sekä maininta siitä, mihin pyritään aikaansaamaan uusi toimintaryhmä. Lähettäkää VEU:n Tiedotuskeskukselle tiedot yhteyshenkilöstä ja hänen varahenkilöstään; nimi, osoite, puhelin- sähköpostiosoite, numero. Lisää vinkkejä paikallistoiminnan aloittamiseen: Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus ry on puoluepoliittisesti sitoutumaton liike. Toimintaryhmiin pyritään saamaan ihmisiä kaikista puolueista ja sitoutumattomien ihmisten joukosta. Alku on tärkeä. Mahdollisuuksien mukaan perustamistilaisuuden järjestämispohjan tulisi olla maailmankatsomuksellisesti avara. Opistot, AY- sekä tuottajajärjestöt ovat hyviä yhteistyökumppaneita. Kokoontuessanne sopikaa työnjaosta; kuka hoitaa tilavarauksen, kuka tiedotuksen, kuka esiintyjävarauksen tai varaukset. Sopikaa myös uusi tapaaminen noin viikko ennen perustamistilaisuutta, jossa käytte läpi kaikki järjestelyt ja päätätte siitä, mitä vielä tehdään tilaisuuden onnistumiseksi. Ennakkotiedotukseen kannattaa satsata. Tehkää moniste tai vaikka kahta kokoa monisteita, joita levitetään ilmoitustauluille, postiluukuista, annetaan tutuille jne. Sopikaa paikallislehden ja radion kanssa siitä, että ne buffaavat tilaisuutta esim. haastattelemalla joitakin teistä ym. Ottakaa erityisesti tiedotuksen kohteeksi oppilaitokset ja niiden opettajanhuoneet, kunnantalot, suuret työpaikat, viljelijät. Soittakaa ja varmistakaa tuttuja paikalle päivää ennen tai saman päivän aamuna. VEU:n uutta esitettä kannattaa jakaa ovella jokaiselle sisääntulijalle. Paikalle voi varata myös aineistopöydän, jossa myydään VEU:n lehtiä, postikortteja, rintamerkkiä ym. Samalla voi liittyä myös VEU:n ja toimintaryhmän jäseneksi. Kokemus osoittaa, että ihmiset väsyvät puhetilaisuuteen noin puolessatoista tunnissa. Yli kahden tunnin tilaisuudet ovat uuvuttavia. Toimikunnan nimeäminen kannattaa panna alulle siinä vaiheessa, kun keskustelu rupeaa nyykähtämään. Ihmiset eivät lähde kylmiltään mihinkään sen vuoksi on hyvä varmistaa toimikuntaan ennakolta 5 15 jäsentä. Toimintaryhmän kokoukset ovat yleensä avoimia, mutta toimikuntaa tarvitaan valmistelemaan erilaisia asioita. Heti kun toimikunta on valittu, päättäkää kaikkien läsnäollessa, milloin ja missä se pitää ensimmäisen kokouksensa. Näin säästätte aikaa ja vaivaa. Jotta toimintaryhmän työstä tulee jäntevää ja tuloksiin johtavaa, lyhyt toimintasuunnitelma ja siihen perustuva työnjako jäsenistön kesken on hyvä olla olemassa. VEU:n Tiedotuskekus kokoaa aika ajoin toimintaryhmien edustajat yhteisiin aivoriihiin pohtimaan tulevaa ja vaihtamaan kokemuksia. Suomen itsenäisyys voidaan säilyttää vain yhteisin ponnistuksin. Ei EU:lle Kyllä itsenäisyydelle ja tasavertaiselle kansainväliselle yhteistyölle!

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Pohdintaa Syyskuu 2012 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Suuralueiden väestö 1975-2050, keskiennuste 2 Teollisuustuotannon kehitys maailmassa alueittain

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Vesa Vihriälä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sisältö Eurooppa maailmataloudessa Lähiajan näkymät Miksi eurokriisi niin sitkeä? Miten tästä eteenpäin? Kriisi ja Suomi Eurooppa

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Suomen Kauppakeskusyhdistyksen vuosiseminaari Kansallismuseon auditorio Helsinki 25.10.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Eräiden maiden kokonaistuotanto

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Tiedote 15.11.2015 Lisäyksiä 16.11.2015 RYHMÄ TUTKIJOITA JA AKTIVISTEJA MUKAAN KANSANÄÄNESTYSALOITTEESEEN EUROJÄSENYYDESTÄ

Tiedote 15.11.2015 Lisäyksiä 16.11.2015 RYHMÄ TUTKIJOITA JA AKTIVISTEJA MUKAAN KANSANÄÄNESTYSALOITTEESEEN EUROJÄSENYYDESTÄ Tiedote 15.11.2015 Lisäyksiä 16.11.2015 RYHMÄ TUTKIJOITA JA AKTIVISTEJA MUKAAN KANSANÄÄNESTYSALOITTEESEEN EUROJÄSENYYDESTÄ Joukko tutkijoita ja asiantuntija aktivisteja ilmoittaa allekirjoittaneensa Paavo

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Miten euroalue kehittyy?

Miten euroalue kehittyy? Miten euroalue kehittyy? Pasi Holm, Janne Huovari ja Markus Lahtinen Tutkimuksen on rahoittanut Perussuomalaiset rp Suomen Perusta ajatuspajan lukuun. Euron uhka: elintasoerot Vaihtotasekriisi, pankkikriisi

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Euroalueen velkakriisi ja Suomi. Sixten Korkman, 1.11.2012 VATT

Euroalueen velkakriisi ja Suomi. Sixten Korkman, 1.11.2012 VATT Euroalueen velkakriisi ja Suomi Sixten Korkman, 1.11.2012 VATT Euroalue on syvällä suossa, vaarana on Eurooppa-laajuinen pankkikriisi talouden lama (ei vain taantuma) sosiaalisten ongelmien vaikeutuminen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Miksi olemme täällä tänään? Vastaus: monien ekonomisaen mielestä jo ennen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Vaihtoehto eurokriisille

Vaihtoehto eurokriisille Vaihtoehto eurokriisille Author : admin Vaalien alla on keskusteltu vakausmekanismista, mutta ei eurokriisistä. Taitaa olla kevät. Lämmittää, kun toimittajat vittuilee poliitikoille. Vituttaa, kun toimittajat

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta

Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta Suomen Pankin rahamuseo 10.1.2013, Tieteiden yö Sampo Alhonsuo/Finanssivalvonta Sisältö Kuinka laaja ilmiö on systeeminen pankkikriisi?

Lisätiedot