ROVANIEMEN MATKAILUSTRATEGIA TIIVISTELMÄ
|
|
- Maija-Leena Ahonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ROVANIEMEN MATKAILUSTRATEGIA TIIVISTELMÄ 1
2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Yhteenveto Rovaniemen matkailun nykytilasta ja mahdollisuuksista 3 2. Rovaniemen nelikenttäanalyysi 6 3. Strategiset tavoitteet Rovaniemen matkailuvisio vuoteen Strategiset tavoitteet 7 4. Strategiset kehittämishankkeet Asiakastarpeiden selvittäminen ja asiakassegmentoinnin määrittely Kesämatkailun kehittäminen ja tuotteistaminen Kokous- ja kongressimatkailun kehittäminen Tapahtumatarjonnan kasvattaminen Hyvinvointipalvelujen rakentaminen Talvimatkailun edelleen kehittäminen Majoituskapasiteetin rakentaminen Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen Rovaniemen sisäisen logistiikan kehittäminen Toimialan rakenteen keskinäisen yhteistyön vahvistaminen Vaikutus aluetalouteen Kehittämisen rahoitus Strategian seuranta ja päivitys 16 2
3 1. Yhteenveto Rovaniemen matkailun nykytilasta ja mahdollisuuksista Matkailuvolyymin kasvu Rovaniemellä on ollut hyvää koko 2000-luvun verrattuna koko Suomeen. Rovaniemi on pystynyt säilyttämään myös markkinaosuutensa Lapissa, mutta kansainvälisillä markkinoilla Rovaniemi on hitaasti menettämässä markkinaosuuttaan muille matkailukeskuksille. Matkailutulon ja työllisyyden kasvu on hidastunut 1990-luvun loppuvuosien hyvästä kasvusta. Matkailutoimialan liikevaihdon myönteisestä kehityksestä huolimatta, ydinyritysten kannattavuus on heikentynyt tasolle, joka ei turvaa pitkän aikavälin toimintaedellytyksiä. Nykyinen omavaraisuus-/velkaantumisaste ei mahdollista velkarahalla tapahtuvia investointeja ilman oman pääoman vahvistamista. Samanaikaisesti tarve saavuttaa vähintäänkin Lapin muiden matkailukohteiden tasoinen kehitys-/investointitahti on yksi kilpailukyvyn perusedellytyksiä. Suuret matkanjärjestäjät kilpailuttavat yrityksiä etenkin joulutuotteessa ja samanaikaisesti palvelutasovaatimukset ovat kohonneet ja tuotantokustannukset ovat nousseet. Matkailuyritykset ovat liian riippuvaisia matkanjärjestäjistä, koska alueen yrityskoko on pieni ja yhteistoimintaa ei ole riittävästi. Tämä riippuvuus on alueen matkailuyrityksille kriittinen tekijä. Yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa nykyisten jakeluteiden lisäksi myös vaihtoehtoisia suoria jakeluratkaisuja Tuotetarjonnan rakentaminen sähköiseen verkkokauppaan edellyttää kuitenkin palvelujen tuotteistamista ja nykyistä laajempia palvelukokonaisuuksia. Onnistuneen ja myyvän palvelukokonaisuuden rakentaminen edellyttää puolestaan nykyistä laajempaa yhteistoimintaa matkailuyritysten kesken. Rovaniemen matkailussa on suuria ongelmia etenkin sesonkivaihteluiden vuoksi ja viime vuosien kehitys näyttää siltä, että sesonkivaihtelut ovat edelleen kasvamassa. Sesonkivaihtelujen kannalta ratkaisevaa matkailijamäärän kasvun vauhdittamiseksi on kesän kotimaisen kysynnän kasvattaminen. Matkailijamäärän tasaisempi jakautuminen koko vuoden ajalle edellyttää sekä uutta tuotekehitystä että olemassa olevien tuotteiden tuotteistamista. Suuri sesonkivaihtelu on este myös uusille investoinneille. Talvisesonkina Rovaniemellä on kysyntää tasokkaalle uudelle majoituskapasiteetille, mutta kesän 3
4 huono kannattavuus hidastaa investointeja. Rovaniemen käyttöasteen kehitys ei puolla uusia investointeja ja Rovaniemellä on tällä hetkellä kapasiteettia, jolle ei ole kysyntää nykyisellä matkailijarakenteella. Rovaniemellä voidaan odottaa vielä kasvua joulu- ja talvimatkailussa, mutta mikäli tavoitteeksi asetetaan voimakas kasvu, tulee ongelmaksi riittävä hyvätasoinen majoituskapasiteetti, mikä tarjoaisi mahdollisuudet mm. perheiden viipymän pidentämiselle. Rovaniemen imago on viime vuosien aikana yleisesti kehittynyt positiiviseen suuntaan. Kotimaisten matkailijoiden keskuudessa Rovaniemi-kuvassa ei kuitenkaan ole tapahtunut merkittäviä positiivisia muutoksia. Lapin keskuksena, kaupunkina keskellä erämaata, sillä pitäisi olla kaikki edellytykset nousta imagoltaan yhdeksi johtavaksi Suomen matkailukaupungiksi. Rovaniemen alueen suurin matkailuvolyymi tulee ulkomailta. Tältä osin tutkittua imagotietoa ei valitettavasti ole olemassa. Alueelle suuntautuvan kotimaisen matkailun tavoiteasettelulle ja kehittämisen suunnittelulle käytettävissä olevat tiedot luovat pohjaa. Rovaniemi on Lapin hallinnon, kaupan sekä kulttuurin keskus ja sillä on vahvuutenaan hyvät liikenneyhteydet sekä kaupunkitasoiset palvelut keskellä erämaata. Sen maisemaa hallitsevat Kemijoki, Ounasjoki ja Ounasvaara. Kulttuurillisesti siihen historiallisesti kytkeytyvät voimakkaasti jätkä- ja lohikulttuuri sekä Rovaniemen markkinat. Rovaniemeen yhdistetään myös murtomaahiihdon, mäkihypyn ja alppilajien huippu-urheilu. Rovaniemi on matkailualueena jo selkeästi erikoistunut ja se on Lapin suurin ja kansainvälisin matkailukeskus. Rovaniemi tunnetaan paikkana napapiirillä, joulusta ja joulupukista. Rovaniemen ei ole syytä lähteä palveluissaan jäljittelemään muita Lapin matkailukeskuksia, vaan kehittää olemassa olevia vahvuuksiaan edelleen. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että matkailupalvelujen valikoimaa laajennetaan sesonkivaihtelujen pienentämiseksi. Myös palvelujen jakelua on syytä kehittää niin, että matkanjärjestäjien rinnalle syntyy vaihtoehtoisia jakeluteitä ja siten lisää suoria 4
5 yhteyksiä loppuasiakkaisiin. Tämä voi samanaikaisesti sekä parantaa alueen matkailuyritysten kannattavuutta että lisätä niiden hintakilpailukykyä. Matkailun rakennemuutos on johtamassa yhä suurempiin palvelutuotantoyksikköihin, jotka ovat paremmassa neuvotteluasemassa suurempien matkanjärjestäjien kanssa ja toisaalta suuremmat yksiköt voivat toimia suoraan myös loppuasiakkaan kanssa. Rovaniemen matkailuyritykset ovat suhteellisen pieniä ja Rovaniemeltä puuttuu ns. veturiyritys. Rovaniemen matkailun veturina on toiminut usean yrityksen verkosto, joiden tuloksellinen yhteistyö on luonut Rovaniemen matkailun kasvun. Rovaniemen mahdollisuus on pienten yritysten yhteistyön kautta synnyttää suurempi yrityskonsortio joko suoraan yritysten kesken tai alueellisen kehitysyhtiön Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:n sateenvarjon alle. Uudet matkailuinvestoinnit vaativat matkailun ympärivuotisuutta. Tuotekehityksessä tulee panostaa vahvasti kevään, kesän ja syksyn tuotteisiin. Kehitettäviä segmenttejä ovat kokous- ja kongressimatkailu, kasvava vapaa-ajan matkailu, tapahtumat ja ympärivuotinen hyvinvointimatkailu. Matkailun tuotekehitykseen liittyvät tärkeimmät hankekokonaisuudet tulevaisuudessa ovat olla Rovaniemen ja Ranuan talvimatkailun edelleen kehittäminen ja talvisesongin pidentäminen, hyvinvointipalvelujen tuotteistaminen ja kesämatkailun tuotteiden kehittäminen ja koko alueen tuotetarjonnan tuotteistaminen ja soveltuvilta osin tuominen sähköisen kaupankäynnin piiriin. Kaavoituksessa ja maankäytössä tulee huomioida myös matkailun tarpeet mm. kelkkailun lähtöalueet ja majoituskapasiteetin lisääminen. Maankäytöllisesti tärkeimpiä alueita ovat Rovaniemen kaupungin ja Ranuan keskustan lisäksi Ounasvaara, Napapiiri, Ranuan eläinpuiston alue ja Ounasjoen jokivarsi. Ns. Valion tontti tulee varata matkailu- ja virkistyskäyttöön. Myös Rovaniemen kylien matkailumahdollisuudet tulee selvittää ja hyödyntää paikallisasutus huomioon ottaen. Rovaniemen kaupungin keskustan matkailuilmettä tulee parantaa sekä talvi- että kesäaikoina. Jatkuvaa ja pitkäjänteistä ympäristön ja matkailuilmeen parantamista tarvitaan lisäksi joulukolmion, Ounasvaaran ja Ranuan eläinpuiston alueella. 5
6 Matkailun tuotekehitys edellyttää kattavaa reittiverkostoa sekä kesä- että talvimatkailijoille. Reittiverkosto tulee rakentaa niin, että se yhdistää maaseudun kylät Rovaniemen keskustaan ja Ounasvaaran reitteihin. Moottorikelkkareitit yhdistetään valtakunnalliseen reittiverkostoon maakuntakaavan mukaisesti. Rakentamisen ja kunnostamisen lisäksi tulee huolehtia myös reittien ylläpidosta. 2. Rovaniemen nelikenttäanalyysi Vahvuudet - hyvä sijainti ja saavutettavuus - Lapin suosituin ja kansainvälisin matkailualue - joulumatkailu - kaupunki keskellä erämaata Heikkoudet - toimialarakenne - ei selviä veturiyrityksiä - alhainen investointitaso - mökki- ja huoneistotyyppisen majoituskapasiteetin riittämättömyys - yhteisen päämäärän/vision puute - heikko kannattavuus Mahdollisuudet - yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden ja toimialojen välillä - koulutus- ja tutkimusyhteistyö - kesä-, kongressi- ja hyvinvointimatkailu - segmentoinnin kehittäminen - uudet jakelukanavat - laadun kehittäminen - tuotekehitys - matkailun globaali kasvu Uhat - heikko kannattavuus - pääomien rajallisuus - matkailun ympäristövaikutus - ilmaston lämpiäminen - yleismaailmallinen talouskehitys, öljyn hinnan nousu - kilpailijoiden toimenpiteet, mm. Pohjoismaat, Kanada, uudet EU-maat 6
7 3. Strategiset tavoitteet 3.1. Rovaniemen matkailuvisio vuoteen 2016 Rovaniemi on matkailijoiden arvostama ja asukkaidensa rakastama kansainvälinen matkailukaupunki. Olemme laajalti tunnettu perhe-, kannuste-, kongressi- ja hyvinvointimatkailukohde Euroopassa sekä jouluisen teemamatkailun ykköskohde maailmassa. Laadukkaat palvelumme ovat asiakaslähtöisesti tuotteistettu sekä helposti saatavilla ja ostettavissa. Kaupunkimme monipuoliset ja korkeatasoiset palvelut sekä Lapin erämaan välitön läheisyys luovat ainutlaatuisen yhdistelmän unohtumattomien elämyksien synnylle. Tarjoamme turvallisen polun kaupungin sykkivästä sydämestä luonnon helmaan vesistöille ja vaaroille. Hyvin hoidetut reitistömme innostavat sekä omatoimiseen että ohjattuun monimuotoiseen liikkumiseen luonnossa niin talvella kuin kesälläkin. Hemmottelemme matkailijan lappilaiseen perinteeseen ja erityisosaamiseen perustuvilla palveluilla sekä runsaalla kulttuuri- ja tapahtumatarjonnalla. Hyvän ja laaja-alaisen yhteistyön tuloksena yrityksemme menestyvät ja rakentavat Rovaniemen ja Rovaniemen matkailun parempaa tulevaisuutta. Vision toteutumista mitataan matkailijamäärän ja matkailutulon kehityksen seurannalla sekä vuosittaisilla asiakastyytyväisyystutkimuksilla. Lisäksi tutkitaan vuosittain yritysten näkemys Rovaniemen matkailun kehityksestä Strategiset tavoitteet Rovaniemen alueen matkailun strategiset tavoitteet vuosille on asetettu edellä todettujen kasvu- ja kehittämismahdollisuuksien pohjalta seuraaviksi: Kaksinkertaistetaan matkailijavolyymi kymmenessä vuodessa, jolloin vuosittaiseksi kasvutavoitteeksi asetetaan 7 prosenttia. Pidennetään matkailijoiden viipymä keskimäärin 6 päivään ja nostetaan käyttöaste 60 prosenttiin. 7
8 Kasvatetaan uusia tukijalkoja niin, että riippuvuus joulusesongista vähenee ja matkailusta tulee ympärivuotista. Luodaan matkailuun lisää 300 henkilötyövuotta vuoden 2010 loppuun mennessä. Parannetaan kannattavuutta niin, että 2011 saavutetaan 15 %:n sijoitetun pääoman tuottotaso Tuotteistetaan tarjonta ja viedään se sähköisen kaupankäyntiin niin, että loppuasiakkaisiin syntyy nykyistä laajemmin myös suora yhteys. Kehitetään saumaton yhteistyö toisaalta matkailualan yrittäjien kesken sekä toisaalta heidän ja muiden palveluyritysten kesken ja kaikkien näiden ja kaupungin kesken. Nostetaan Rovaniemen imago kotimaassa vuoteen 2011 mennessä viiden parhaan matkailukaupungin joukkoon. Tutkitaan alueen imago ulkomailla kohdesegmenteissä ja asetetaan tulosten pohjalta kehittämistavoitteet. 4. Strategiset kehittämishankkeet Rovaniemen alueen matkailun strategiana on kehittää edelleen nykyisiä matkailutuotteita kuten ohjelmapalveluja ja käyntikohteita. Nykyiset ohjelmapalvelut, Joulupukin pajakylä, Ounasvaara, Santapark, Arktikum ja Ranuan eläinpuisto ovat myös tulevaisuudessa alueen matkailun ydintuotteita. Tämän lisäksi tarvitaan uusia matkailutuotteita ja olemassa olevien palveluiden tuotteistamista. Tavoitteiden toteuttamiseksi on alueella käynnistettävä seuraavat strategiset kehityshankkeet: 4.1. Asiakastarpeiden selvittäminen ja asiakassegmentoinnin määrittely Loppuasiakkaan tarpeista ja odotuksista on alueen matkailuyrityksillä olemassa lähinnä kokemuspohjaista tietoa. Koko alueen markkinoinnissa yrityksissä oleva kokemuspohjainen tieto ei enää yksin riitä. Tarvitaan tutkimuksen keinoin systematisoitua tietoja asiakkaiden tarpeista ja siltä pohjalta laadittua segmentointia. On ymmärrettävä edelleen, mitkä ovat toimivat jakelutieratkaisut sekä mikä vaikutus jakelutiellä on tuotteen ja palvelun esittelytapaan. Näiden asioiden selvittämiseksi on 8
9 syytä käynnistää kaikkien matkailualan toimijoiden yhteinen tutkimus- ja kehityshanke Kesämatkailun kehittäminen ja tuotteistaminen Rovaniemen kesätuotteen raaka-aineet ovat luonto, keskiyön valoisuus sekä Rovaniemeä ympäröivät vesistöt. Kemi- ja Ounasjoki liittyvät kiinteästi Rovaniemen kulttuuriin ja historiaan esimerkiksi jätkä- ja lohikulttuurin kautta. Kesämatkailun tuotteistukseen tulee sisältyä myös alkusyksyn ruska-aika. Kesämatkailun kehittämisen tavoitteena on saada kansainvälisiä tilauslentoja Rovaniemelle. Ranualla kesäajan tärkeä matkailutuote on hilla. Ranualla hillamatkailua kehitetään tavoitteena marjanpoiminnan ja myynnin edistäminen sekä matkailijoiden viipymän pidentäminen tiedotusta lisäämällä. Tavoitteena on myös hillaimagon kohottaminen rakentamalla uusi hillatori ja hillakatu. Kesämatkailun kehittämisessä tulee kartoittaa mahdolliset ns. special interest - erikoistuotteet, jotka liittyvät erilaisiin harrastuksiin. Erikoistuotteita voivat olla esimerkiksi ratsastus, suomatkailu, geologiaan liittyvät tuotteet ja lintubongaus. Kesämatkailun kehittäminen edellyttää kaupungin ja matkailualan yhteisen kehittämishankkeen käynnistämistä. Vesistöjen virkistyskäytön kehittäminen Vesistöistä Kemi- ja Ounasjokea tulee kehittää niin, että ne palvelevat rovaniemeläisiä virkistyskäyttäjiä ja samalla myös matkailijoita. Ounasjoen virkistyskäytön kehittämisen luonnollinen yhteistyökumppani Rovaniemelle on Kittilä. Simojoen ja Simojärven virkistyskäyttöä ja markkinointia tulee edelleen kehittää yhdessä Ranuan kunnan kanssa. Vesistöihin liittyvissä hankkeissa tärkeä yhteistyökumppani on Lapin ympäristökeskus. Vesistöjen virkistyskäytön kehittäminen edellyttää jokivarren infrastruktuurin parantamista, jokireittien kartoitusta, reitistöjen kunnostusta, opasteiden ja taukopaikkojen järjestämistä. Jokimatkailun laajamittainen käynnistäminen vaatii 9
10 myös siihen soveltuvien venetyyppien kehittämistä. Yritysten kehitettäviä palveluita voivat olla nykyisten lisäksi venevuokraus, uuden tyyppiset jokiveneristeilyt ja melonta. Vesistöihin voidaan liittää erilaisia sekä urheilu- että kulttuuritapahtumia. Vesistöjen matkailullinen tuotteistaminen tehdään ohjelmapalveluyrittäjien, Lapin ympäristökeskuksen, metsähallituksen ja kuntien välisessä kiinteässä yhteistyössä paikallinen asutus sekä luonto huomioon ottaen. Ounasvaara II kehittämisohjelmassa on useita kokonaisuuksia, jotka palvelevat kesämatkailun kehittämistä. Suurin yksittäinen kesän vetovoimaa lisäävä hanke on golf-kentän laajennus. Täysimittainen golf-kenttä on golf-matkailun kasvun perusedellytys ja Ounasvaaran golf-kentän laajennuksesta 18 reikäiseksi on jo suunnitelma olemassa. Laajennus luo myös mahdollisuudet kehittää Yöttömän yön Golf-kisaa, jossa kenttinä voisivat olla mukana Ounasvaaran lisäksi Levi, Vuokatti ja erityisen sijaintinsa vuoksi kahden valtakunnan alueella oleva Kemi-Tornion kenttä. Laajennetun Golf-kentän matkailullinen hyödyntäminen tulee suunnitella golf- seuran, Ounasvaaran yrittäjien ja muiden matkailutoimijoiden yhteisen kehittämishankkeen kautta Retkeilyreittien kehittäminen Retkeilyreittien rakentaminen, nykyisten kunnostaminen ja opastaminen on olennainen osa kesämatkailun kehittämistä. Retkeilyreittejä tarvitaan seuraavasti: Pieni-karhunkierros-tyyppisen reitin luominen Rovaniemen ympäristöön alueelle Rovaniemi-Olkkajärvi-Vikäjärvi-Oikarinen-Rovaniemi. Reitin luominen Pohtimolammen ympäristöön alueelle Pohtimolampi-Sinettä- Tapionkylä. Nordic Fitness Park konseptin rakentaminen Ounasvaaran alueelle Ounasvaaran muut kesäreitit Ranuan kesäreitit Napapiirin retkeilyalueen ja Auttikönkään edelleen kehittäminen 10
11 Sekä kesä- että talvireitit tulee rakentaa niin, että niistä muodostuu kattava verkosto, joka yhdistää maaseudun kylät Rovaniemen ja Ranuan keskustaan, valtakunnallisiin reitistöihin ja Ounasvaaran reitteihin. Reittien rakentamisessa tulee ottaa huomioon reittien sopivuus liikuttaessa eri tavoin kuten esim. maastopyörillä, sauvakävellen tai motorisoiduilla välineillä Kokous- ja kongressimatkailun kehittäminen Rovaniemi on jo mukana kotimaisessa konferenssipaikkatarjonnassa. Rovaniemen vahvuuksina ovat sekä sijainti että eksoottisuus ja sillä on erityisiä kilpailuetuja tarjottavana niin kesällä kuin talvellakin. Mikäli Lappia-talon tilat on otettavissa myös konferenssikäyttöön, kilpailukykyiset edellytykset myös tilojen puolesta ovat olemassa. Uusia julkisia rakennushankkeita keskustaan suunniteltaessa on syytä pitää mielessä konferenssimatkailun tarve saada käyttöönsä myös riittävät ryhmätyötilat. Tapahtumien kehittämisellä voidaan tukea myös konferenssimatkailua. Kokous- ja kongressimatkailulle laaditaan oma kehittämisohjelma, jossa panostetaan tuotekehitykseen ja markkinoinnin kehittämiseen 4.4. Tapahtumatarjonnan kasvattaminen Tapahtumatarjontaa tule lisätä siten, että niiden sisältö on suunniteltu toisaalta ottamaan huomioon kulloisenkin matkailusesongin asiakkaiden erityisodotukset ja toisaalta edesauttamaan myös matkailun kausivaihtelun vähentämistavoitteen toteutumista. Rovaniemen tulee voida hyödyntää nykyistä paremmin ne erityiset kulttuuriperinteet, joista se tunnetaan. Tällaisia perinteitä ovat huippu-urheilu mäkihypyssä, murtomaahiihdossa ja alppilajeissa, lohikulttuuri, jätkäkulttuuri sekä nykyisin myös musiikki ja kirjallisuus Hyvinvointimatkailupalvelujen rakentaminen Urheiluopisto palveluineen on hyvinvointipalvelujen keskeisin tarjoaja Rovaniemellä. Vision siitä, mitä kaikkea sen ympärille voidaan rakentaa, tarjoaa mm. Vierumäen urheiluopisto, joka tänä päivänä on helsinkiläisten hyvin toimeentulevien hyvinvointikeskus. Lapin urheiluopisto kehittää edelleen omien hyvinvointipalvelujensa tarjontaa. Tätä tarjontaa voidaan kuitenkin edelleen kehittää liittämällä siihen muiden 11
12 paikallisten toimijoiden tarjontaa ja luomalla lappilaiseen hyvinvointikulttuuriin pohjautuvia uusia, arktisesta ympäristöstä lähteviä palveluja. Terveellinen ravitsemus olisi luonnollisesti osa tarjontaa. Tarjonnan saattaminen tietyiltä osin saman katon alle, esim. Valion tontille rakennettavaan arktiseen hyvinvointi- ja hemmottelukeskukseen, tekee palveluista matkailijoiden kannalta aikaisempaa helpommin saavutettavia Talvimatkailun edelleen kehittäminen Joulutuote Joulutuote ja talvimatkailu eivät säily kilpailukykyisenä ilman kehitystoimenpiteitä. Tuotekehityksellä tulisi joulu- ja talvisesonkia pystyä pidentämään muiden Lapin matkailukeskusten tapaan myös huhtikuulle. Ounasvaara ja hiihtovaellus joella Ounasvaaran merkitystä talvikohteena tulee nostaa. Ounasvaara II - kehittämissuunnitelman ensisijaiset hankkeet kuten Ounasvaaran toiminnan organisointi, reitistöjen kehittäminen, ympäristösuunnitelma, kylmän ja lumen osaamisen kehittäminen, HS 140 mäki sekä useat tuotekehityshankkeet ovat erittäin merkittäviä koko Rovaniemen matkailun kehittymisen kannalta ja niiden toteutus en ensisijaisen tärkeää talvimatkailun kannalta. Rovaniemen luontainen kilpailuetu kevättalven aikaan on joki ja sen tarjoamat liikuntamahdollisuudet. Hiihtotapahtumat kokoavat muualla Lapissa esim. Oloksella ja Saariselällä isoja asiakasmääriä ja tuovat siten yrityksille liikevaihtoa ja kannattavuutta. Finlandia-hiihtoon osallistui parhaimpina aikoina yli hiihtäjää. Viiden päivän vaellushiihto Kittilästä Rovaniemelle voi olla murtomaahiihtovaihtoehto suurille ikäluokille, jotka nyt ovat eläköitymässä ja jotka arvostavat kiireettömyyttä ja suorituskykyään vastaavaa maastoa. Tapahtumaan voidaan yhdistää myös kulttuuritarjontaa, johon esim. Särestöniemi antaa puitteita. Hiihtovaellus tukeutuu samoihin huoltopisteisiin, joita käytetään kesän veneilymatkailussa. Reitti voi olla vaelluskäytössä toki myös ennen ja jälkeen varsinaisen hiihtotapahtuman. 12
13 Moottorikelkkailu Moottorikelkkailussa tulee taata joustava ja turvallinen siirtyminen kaupungin keskustan majoitusliikkeistä hyvin kunnossapidetylle reittiverkostolle. Moottorikelkkailuun eteläisessä Lapissa on luontaisesti hyvät mahdollisuudet, koska talvisin lumen vahvuus tällä alueella on erittäin suuri. Lisäksi harva asutus ja laajat erämaat mahdollistavat uusien moottorikelkkareittien rakentamisen. Laajat paikalliset ja valtakunnalliset sekä hyvin kunnossapidetyt kelkkareittiverkostot muodostavat hyvät mahdollisuudet moottorikelkkailun lisäämiseen Rovaniemen ja Ranuan alueella. Ranuan talvimatkailun kehittämiseksi erityisesti Rovaniemi - Ranua välinen moottorikelkkareitti tulee toteuttaa Majoituskapasiteetin rakentaminen Vaikka Rovaniemen alueella on suurin vapaa-ajan asuntojen määrä Lapissa, alueelle suuntautuvan matkailun käytössä oleva majoituskapasiteetti muodostuu pääasiassa hotellihuoneista. Tämä on keskeinen syy siihen, että viipymät erityisesti perhematkailussa ovat lyhyitä. Matkailustrategiassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää laadukkaan mökkimajoituskapasiteetin tai huoneistohotellikapasiteetin rakentamista. Tällainen majoittuminen antaa perheille enemmän tilaa, joka on välttämätöntä pitempi kestoisessa oleskelussa ja samalla mahdollistaa omatoimisen ruokailuun. Tavoitteeksi tulee asettaa 50 mökin tai huoneiston rakentaminen vuodessa seuraavien viiden vuoden aikana 4.8. Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen Markkinoinnin kehittäminen Mielikuvatekijöistä on tullut paitsi yrityksille, myös kaupungeille ja matkailukohteille keskeinen menestystekijä. Mielikuvien rakentamisen ja markkinoinnin tulee perustua tosiasioille. Markkinoinnilla tulee rakentaa tietoisesti alueelle vahvaa ja ainutlaatuisuuksiin sekä vahvuuksiin perustuvaa imagoa, joka erottuu positiivisesti kilpailijoista. Matkailun 13
14 markkinoinnissa Rovaniemeä markkinoidaan kokonaisuutena. Tavoitteet ja kohderyhmät tulee olla tarkoin määritellyt ja valitut. Lisäksi tuotteet tulee olla kunnossa ja markkinointi tulee suunnitella ja toteuttaa entistä paremmin segmenttien mukaan kohdennetusti. (Ks. kappale 9.1.) Sähköinen kaupankäynti ja myynti Alueen matkailupalvelutarjoajien on rakennettava nykyisen jakelukanavan rinnalle myös suorat yhteydet loppuasiakkaaseen. Kustannustehokkaimmin tämä tapahtuu sähköisen kaupankäynnin kautta. Menestyksellisen toiminnan edellytyksenä ovat riittävät laajat palvelukokonaisuudet ja niiden tuotteistamien ja kuvaaminen niin, että palvelujen ostaja saa yksiselitteisen ja oikean kuvan ostamastaan palvelusta Rovaniemen sisäisen logistiikan kehittäminen Osa Rovaniemen käyntikohteista ja matkailualueista ovat vaikeasti saavutettavissa sellaisille matkailijoille, joilla ei ole omaa autoa käytettävissä tai jotka haluavat omatoimisesti kokea Rovaniemen matkailijapalveluita. Napapiirille kulkee säännöllinen linja-autoliikenne, mutta yhteys Joulupukin Pajakylän ja Santaparkin välillä ei ole riittävän hyvä. Ounasvaaran saavutettavuus eiautoileville omatoimimatkailijoille on heikko. Myös Rovaniemen ja Ranuan välisen linja-autoliikenteen toimivuus matkailijoita palvelevana reittinä on turvattava Toimialan rakenteen keskinäisen yhteistyön vahvistaminen Matkailustrategian toteutus edellyttää laajaa yhteistyötä kaupungin ja matkailualan yritysten kesken. Ounasvaaran nykyisen reitistön kehittäminen niin, että se on myös matkailijoiden käytettävissä, uusien vaellusreittien rakentaminen, joen reitistön ja siihen liittyvien palvelujen kehittäminen, mökki- ja asuntohotellitonttien kaavoitus, Valion tontin osoittaminen arktisen hyvinvointi- ja hemmottelukeskuksen käyttöön, golf-kentän laajennus ja kelkkailun vaatimien lähtöalueitten ja reittien kehittäminen ovat mm. tällaisia laajaa yhteistyötä vaativia kehittämishankkeita. Myös alueen matkailua kokonaisuudessaan koskevan perusmateriaalin tuotanto kuuluu luontevasti yhteistyöhankkeisiin. 14
15 Alueen palveluelinkeinot hyötyvät matkailuyritysten paikkakunnalle tuomasta matkailijoista. On siten luonnollista, että ne saamansa hyödyn suhteessa osallistuvat myös alueen kehittämiseen sen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. 5. Vaikutus aluetalouteen Matkailustrategiassa on asetettu tavoitteeksi matkailijavolyymin kaksinkertaistaminen kymmenessä vuodessa ja käyttöasteen nostaminen 60 prosenttiin. Yhteenveto arvioista matkailun aluetaloudellisista vaikutuksista vuonna 2016 Välitön matkailutulo Välillinen matkailutulo 376 milj. euroa 98 milj. euroa KOKONAISMATKAILUTULO 474 milj. euroa Palkkatulovaikutus 86 milj. euroa verotulovaikutus 16 milj. euroa 1 KOKONAISHYÖTY n. 560 milj. euroa Alla olevaan taulukkoon on koottu eri kasvuvaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia Rovaniemen aluetalouteen. Rovaniemen kaupungin asettaman 300 uuden työpaikan toteutumiseksi vuoden 2010 loppuun mennessä tarvitaan n. 6 prosentin vuosittainen kasvu yöpymisvuorokausissa. Mikäli matkailuinvestointien määrä ei kasva nykyisestä tasosta, on realistista todeta myös mahdollisuus matkailun taantumisesta negatiiviselle kasvu-uralle. Jos matkailu vähenee Rovaniemellä noin kahden prosentin vuositasolla, merkitsee se yli 220 henkilötyövuoden menetystä. 1 Sisältää palkkaverotulovaikutuksen kaupungille, yhteisöveron kuntatalouteen palautuvan osuuden ja kiinteistöveron. 15
16 TALOUDELLINEN Matkailu vähenee Kasvu hidastuu Nykyinen kasvu Tavoitekasvu VAIKUTUS prosenttia 2 prosenttiin 4 prosenttia 7,3 prosenttia Välitön matkailutulo 113 milj. euroa 186 milj. euroa 236 milj. euroa 376 milj. euroa Välillinen matkailutulo 30 milj. euroa 48 milj. euroa 61 milj. euroa 98 milj. euroa Kokonaismatkailutulo 143 milj. euroa 234 milj. euroa 297 milj. euroa 474 milj. euroa Palkkatulovaikutus 47 milj. euroa 63 milj. euroa 73 milj. euroa 86 milj. euroa Verotulovaikutus/kunta 8 milj. euroa 10 milj. euroa 12 milj. euroa 16 milj. euroa Kokonaishyöty 198 milj. euroa 303 milj. euroa 370 milj. euroa 560 milj. euroa Työpaikkojen muuto -223 hlötyövuotta +255 hlötyövuotta +550 hlötyövuotta hlötyövuotta 6. Kehittämisen rahoitus Strategian toteuttamisen vaatimia kehittämishankkeita ei ole vielä kuvattu sillä tarkkuudella, että tarvittava pääomapanostus olisi laskettavissa. Niitä ei ole myöskään asetettu aika-akselille. Tähän työhön on tarkoituksen mukaista edetä sitten, kun kaikki eri osapuolet ovat sitoutuneita strategian tähänastisiin tuloksiin. Selvää kuitenkin on, että kehittäminen vaatii myös mittavia taloudellisia panostuksia. Rovaniemen Matkailun ja Markkinoinnin pääomat eivät siihen yksin riitä. Tarvitaan mittavaa sekä yritysten panostusta että julkista rahoitusta, jotta kehittämishankkeet voidaan viedä suunnitellussa laajuudessa läpi. 7. Strategian seuranta ja päivitys Rovaniemen kaupunki vastaa yhteistyössä Rovaniemen Kehitys Oy:n sekä Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:n kanssa matkailustrategian toteutumisesta, tarvittavista päivityksestä ja vaikutusten seurannasta. Rovaniemen matkailustrategian hyväksymisen jälkeen laaditaan toimenpideohjelma, jossa määritellään strategisten kehittämishankkeiden tarkemmat sisällöt, päätetään hankkeiden vastuutahot ja toteuttajat sekä toteuttamisaikataulu hankkeittain. 16
66 O 33 07 N 25 O 50 51 E. Matkailustrategia TIIVISTELMÄ
66 O 33 07 N 25 O 50 51 E Matkailustrategia TIIVISTELMÄ Rovaniemen matkailustrategia tiivistelmä SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhteenveto Rovaniemen matkailun nykytilasta ja mahdollisuuksista 2. Rovaniemen nelikenttäanalyysi
LisätiedotRovaniemi Lapin pääkaupunki
Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala
LisätiedotMatkailusta elinvoimaa aluekehitykseen
Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka
LisätiedotKartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön
Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007
LisätiedotLapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto
Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde
LisätiedotMatkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
LisätiedotTilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat
LisätiedotKESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015
KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä
LisätiedotRovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus
Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.
LisätiedotAineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista
Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset
Työn keskeiset kysymykset 1. miten Ounasvaaran alueelle keskitetään hyvinvointi ja liikuntamatkailu liiketoiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja 2. miten liikunta sekä sosiaali ja terveysalan koulutus, tutkimus
LisätiedotVauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke
Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun
LisätiedotKansallispuistoissa on vetovoimaa!
Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa
LisätiedotRovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus
Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2011 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.
LisätiedotKaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)
1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.
LisätiedotRovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus
Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Kansainvälisten asioiden päällikkö Tuula Rintala Gardin 2013 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina
LisätiedotMaakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä
Maakuntaohjelma 2018 2021 Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Aluekehittäminen Keski-Suomen liiton ydintehtävä on maakunnan kehittäminen. Aluekehityslainsäädännön mukaisesti Keski-Suomen liitto
LisätiedotSuomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013
Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotClick to edit Master title Matkailuasiantuntija Satu Luiro Lapin matkailuparlamentti
9/25/2017 LAPIN MATKAILU Kehitysnäkymät ja kehittäminen Click to edit Master title Matkailuasiantuntija Satu Luiro Lapin matkailuparlamentti 21. - 22.9. 2017 Kasvun vuosi! Rekisteröidyt yöpymiset Lapissa
LisätiedotLevi 4 Kohti kestävää matkailua
Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve
LisätiedotMatkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen
Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti
LisätiedotKeski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
LisätiedotOulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010
Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta
LisätiedotMatkailijat karsastavat kaivoksia
Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia
LisätiedotSuomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde
Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon
LisätiedotStrategia Päivitetty
Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu
LisätiedotKeski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013
Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana
LisätiedotHämeenlinnan seudun puheenvuoro
Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman
LisätiedotVesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit
Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi
LisätiedotHalutuin.
Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982
LisätiedotMika Tenhunen Elinkeinokoordinaattori Sodankyläntie Pelkosenniemi
Mika Tenhunen Elinkeinokoordinaattori Sodankyläntie 1 98500 Pelkosenniemi www.pelkosenniemi.fi ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN Kuntatason strategiat ja ohjaus www.pelkosenniemi.fi Elinkeinoelämän kehittäminen
LisätiedotMatkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys
Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit
LisätiedotSATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MATKAILUN
KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma
LisätiedotE-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.
E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-
LisätiedotKulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä 11.10.2018 I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkimuksen tausta Kansainvälisen matkailun kasvu Vuonna
LisätiedotMatkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012
Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä
LisätiedotMEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com
MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä
LisätiedotYlläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa
15.02.2017 Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa Ylläksen matkailu on luontomatkailua Luontomatkailu ei rajoitu pelkästään Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueelle Luonto,
LisätiedotLapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto
Lapin matkailun kehitys 2009-2010 ja matkailustrategia 2011-2014 Matkailuparlamentti 29. 30.9.2010 Satu Luiro, Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys suhteessa tavoitteisiin v. 2009 Rekisteröidyt
LisätiedotGOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014
GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa
LisätiedotMitä kulttuurimatkailu on?
Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita
LisätiedotLME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta
LME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta Liisa Mäenpää Finnish Lapland Tourist Board ry Finnish Lapland Tourist Board ry, Lapin Matkailuelinkeinon Liitto (LME) on perustettu syksyllä 2010.
LisätiedotOIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma
OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin
LisätiedotToimialapalvelu Näkemyksestä menestystä
Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä www.tem.fi/toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu Matkailun kehitysnäkymiä Toimialojen kasvuseminaari 15.3.2018 Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä TEM Toimialapalvelu
LisätiedotMatkailun merkitys Lapissa LME:n talviseminaari Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto
Matkailun merkitys Lapissa LME:n talviseminaari 2.2.2016 Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Lähde: Lapin matkailun maankäyttöstrategia 2040 Lapin matkailun menestystarina Matkailuklusteri Lapissa
LisätiedotArvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus
Jämsän tarina 2035 Arvomme ovat Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus 2 Visio 2035 Jämsä Himoittu osaamisen, yrittämisen ja matkailun kaupunki 3 Toiminta-ajatus Jämpsän aktiiviset äijät ja ämmät
LisätiedotMetsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)
METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi
LisätiedotMatkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö
Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025
LisätiedotRovaniemen matkailun kehittämisohjelma
Rovaniemen matkailun kehittämisohjelma 2012-2016 Sisällysluettelo Sivu 1. Tausta 2 2. Rovaniemen vuonna 2006 hyväksytyn matkailustrategian toteutuminen 2 3. Matkailun kehittämisohjelmaan liittyvät muut
LisätiedotHanketiivistelmä. Elinkeinojaosto Neuvottelu Hankehaku Elinkeinojaosto
Hanketiivistelmä Elinkeinojaosto 4.9.2017 Neuvottelu 12.092017 Hankehaku 22.9.2017 Elinkeinojaosto 18.9. 2017 Haettavat hankkeet Savonlinna Joulukaupunki Savonlinna Illumination smart city lighting Saimaan
LisätiedotKemi-Konserni. Konserniraportointi 1/ 2016
Kemi-Konserni Konserniraportointi 1/ 2016 TEOLLISUUSKYLÄ OY LIIKEVAIHTO 1 601 200,00 520 660,93 32,52 0,00 0,00 Liiketoiminnan muut tuotot 100 000,00 21 346,10 21,35 0,00 0,00 Materiaalit ja palvelut 0,00
LisätiedotTAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen:
TAHKO ACTION PLAN Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen: 1. Markkinointi Tahkon yhteismarkkinoinnista vastaa Kuopio-Tahko markkinointi Oy. Yhtiön vuotuinen markkinointibudjetti
LisätiedotVesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut
Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee
LisätiedotArktisen matkailun menestystarina
Arktisen matkailun menestystarina Jorma Terentjeff teollisuusneuvos toimitusjohtaja Hiihtokeskus Iso-yöte Oy Matkailun kansantaloudellinen merkitys Matkailu on globaalisti yksi nopeimmin kasvavista toimialoista
LisätiedotTämän sopimuksen osapuolet ovat Rovaniemen kaupunginhallituksen konsernijaosto ja Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy
TULOSSOPIMUS VUODELLE 2018 MATKAILU JA MARKKINOINTIPALVELUT 1. Sopijaosapuolet Tämän sopimuksen osapuolet ovat Rovaniemen kaupunginhallituksen konsernijaosto ja Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy 2.
LisätiedotMatkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu
Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia
LisätiedotLentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella
Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010
LisätiedotMaaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto
Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi
LisätiedotKEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN
KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN Sitoutuneet osapuolet Keuruun kaupunki Keulink Seurakunta, Kamanan matkailuyrittäjät Fontana Hotel Keurusselkä Haapamäen Höyryveturipuisto Osarahoittajana Keski Suomen Liitto
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotALUEELLINEN VETOVOIMA
ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017
LisätiedotLUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014
LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja
LisätiedotMASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova
MASTER PLAN Rositsa Bliznakova etela-konnevesi.fi/master-plan/ suunniteltiin Rautalammin Konneveden matkailualueen palveluvarustusta, sekä otettiin suuntaa tulevaisuuden matkailullisiin ja virkistyskäytöllisiin
LisätiedotHÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA
HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista
LisätiedotLIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa
strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten
LisätiedotCoastal Bootcamp -projekti. Kick viinitila, Parainen
Coastal Bootcamp -projekti Kick off @Tammiluodon viinitila, Parainen 1.2.2019 Uusi matkailuhanke ja uusi yhteistyökuvio: Parainen + Salo + Kemiönsaari + Metsähallitus TAUSTAA Kotimaan matkailu on kasvussa.
LisätiedotYlläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti
Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista
LisätiedotVastuullisuus & markkinointiviestintä. Katariina Imporanta / House of Lapland 2018
Vastuullisuus & markkinointiviestintä Katariina Imporanta / House of Lapland 2018 House of Lapland 8.10.2018 Lapin yhteinen markkinointi- ja viestintätalo. Tehtävämme on varmistaa, että Lappi näkyy, kuuluu
LisätiedotLuonnostaan kestävä, paikallisuudesta ylpeä, rohkea ja tekevä luontomatkailu-muonio
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Suomen suosituin 550.000 kävijää / v Tunturi-Lapissa 14.500 asukasta, Muoniossa 2.350 1.400 yritystä / Muoniossa n. 380 Seudulla käy vuosittain 1,8 milj. vierailijaa
LisätiedotKansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä
Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä Kymenlaakson matkailuparlamentti 17.10.2017 Matti Hovi Puistonjohtaja Luontopalvelut Suomen kansallispuistot 2017 40 kansallispuistoa (Hossa ei
LisätiedotMerellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi?
Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Suomen saariston ainutlaatuisuus ja mahdollisuudet Mm. heikko saavutettavuus ja pirstaleinen yrittäjäkenttä alueen matkailullinen kehittymättömyys
LisätiedotPertunmaan kunnan strategia
Pertunmaan kunnan strategia 2019 2023 2019 PERTUNMAAN KUNTASTRATEGIA 2019 2023 KUNNAN VISIO 2023 Koko perheen Pertunmaa - yhteisöllinen ja yritysystävällinen PISTE! KEHITYKSEN POLKU Lapset ja nuoret Hyvinvointi
LisätiedotKalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen kestävän liikkumisen strategia. Hankkeen esittely
Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen kestävän liikkumisen strategia Hankkeen esittely 8.3.2018 Työn tausta Hiekkasärkkien alue on tiivis ja monipuolinen matkailukokonaisuus, jossa toiminta on vilkasta
Lisätiedot: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella
: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:
LisätiedotOutdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke
Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com
LisätiedotTahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio
Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435
LisätiedotMatkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut
Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotTeijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015
Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Ohjelma 8:45 Hankkeen esittely miksi, mitä ja kenen kanssa? Maija Pirvola, Yrityssalo 9:00 Teijon kansallispuiston erityispiirteet
LisätiedotMikä on Digi Aurora?
Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä
LisätiedotLaajavuoren alueen master plan
Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri
LisätiedotMATKAILUKLUSTERI 2005-2010
KESKI-SUOMEN SUOMEN MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 Keski-Suomen matkailun nykytila Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutus K-S v. 2002 oli yht. 361 milj.,
LisätiedotTOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon
Lisätiedotgosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla
gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta
LisätiedotROVANIEMEN MATKAILUSTRATEGIA
ROVANIEMEN MATKAILUSTRATEGIA 3 Sisällysluettelo Graafinen suunnittelu ja taitto: Advertising KIOSKI Valokuvat: Rovaniemen kaupunki Petri Uutela, BRP, Antti Tenetz, Ilkka Väyrynen ja Timo Lindholm Painopaikka:
LisätiedotMatkailu / Työ- ja elinkeinojaosto
Matkailu / Työ- ja elinkeinojaosto 26.10.2016 - Julkinen tuki matkailun edistämiseen. Tuen muutokset ja niiden vaikutukset. - Matkailun edistämisen kehittämistoimien vaikuttavuus ja vaikuttavuutta heikentävät
LisätiedotKoputtamalla kaikki palvelut yhden oven takaa
Koputtamalla kaikki palvelut yhden oven takaa Kylmämaa Tours on Ylläksellä ja Lappeassa kuljetus-, ohjelma- ja DMC-palveluja tarjoava perheyritys. Olemme palvelleet niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin
LisätiedotValtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Raija Ruusunen
Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Raija Ruusunen Matkailun kehittämisen tapa vaihtelee Suomessa alueelta toiselle Suurimalla osalla
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
LisätiedotReitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen
Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo
Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy
LisätiedotCoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely
CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 11 Rakentaminen Kauppa 16 16 18 17 Palvelut 2 9 Muut 1 2 1 2 3 4 6 7 Keski-Pohjanmaa 2 2: Henkilökunnan
LisätiedotKUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
LisätiedotKESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
Lisätiedot