ROVANIEMEN MATKAILUSTRATEGIA

Transkriptio

1

2

3 ROVANIEMEN MATKAILUSTRATEGIA 3

4 Sisällysluettelo Graafinen suunnittelu ja taitto: Advertising KIOSKI Valokuvat: Rovaniemen kaupunki Petri Uutela, BRP, Antti Tenetz, Ilkka Väyrynen ja Timo Lindholm Painopaikka: Oy Sevenprint LTD Rovaniemi

5 1. JOHDANTO ROVANIEMEN ALUEEN MATKAILU JA SEN KEHITYS 2000-LUVULLA Rovaniemen alueen matkailun nykyrakenne ja toimijat 2.2 Matkailupalvelujen markkinointi 2.3 Koulutus ja osaaminen 2.4 Maankäyttö ja sen tarjoamat lähtökohdat 2.5 Matkailukehitys Yöpymisvuorokausien kehitys Markkina-alueet Matkailusesongit Kansainvälisten lentojen kehitys Rovaniemelle suuntautuvien matkojen tarkoitus Majoitusliikkeiden kapasiteetti, käyttöaste ja myynnin arvo Markkinaosuus 2.6. Yritysten kannattavuus 2.7. Matkailun aluetaloudellinen kehitys 3. ROVANIEMEN ALUEEN KEHITYKSEN VERTAILU LAPIN JA SUOMEN YLEISEEN KEHITYKSEEN JA JOHTOPÄÄTÖKSET Rovaniemen nykyisten matkailupalveluiden kysyntä tulevaisuudessa 6.5. Johtopäätökset 7. ROVANIEMEN NELIKENTTÄANALYYSI STRATEGISET TAVOITTEET Rovaniemen matkailuvisio vuoteen Strategiset tavoitteet 9. STRATEGISET KEHITTÄMISHANKKEET Asiakastarpeiden selvittäminen ja asiakassegmentoinnin määrittely 9.2. Kesämatkailun kehittäminen ja tuotteistaminen 9.3. Kokous- ja kongressimatkailun kehittäminen 9.4. Tapahtumatarjonnan kasvattaminen 9.5. Hyvinvointimatkailupalvelujen rakentaminen 9.6. Talvimatkailun edelleen kehittäminen 9.7. Majoituskapasiteetin rakentaminen 9.8. Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen 9.9. Rovaniemen sisäisen logistiikan kehittäminen Toimialan rakenteen keskinäisen yhteistyön vahvistaminen 4. ROVANIEMEN YLEINEN IMAGO Suomalaisten mielikuvia Rovaniemestä 4.2. Rovaniemen imago matkailukaupunkina 4.3. Rovaniemen sisäinen imago 10. VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA KAAVOITUKSEEN VAIKUTUS ALUETALOUTEEN TYÖVOIMA- JA OSAAMISTARVE ROVANIEMEN KILPAILUKYKY Rovaniemen matkailutuotteet ja niiden kilpailukyky Joulumatkailu Vapaa-ajan kesä- ja talvimatkailu Yritysmatkailu Hyvinvointimatkailu 5.2. Kohderyhmämäärittely 5.3. Rovaniemen asema eri matkailumarkkinoilla 5.4. Seurantatyökalun ja mittariston rakentaminen ja toteutus 13. KEHITTÄMISEN RAHOITUS KEHITTÄMISEN RISKIT STRATEGIAN SEURANTA JA PÄIVITYS LIITTEET VIITTEET ROVANIEMEN KASVUN MAHDOLLISUUDET Matkailun yleiset kehitysnäkymät 18. LÄHTEET Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset 6.3. Hyvinvointimatkailu tulevaisuuden mahdollisuutena 5

6 1. JOHDANTO Rovaniemen alueen matkailu on kehittynyt 90-luvulla loppupuolella ja 2000-luvun alkuvuosina kilpailukykyisesti. Viime vuosien aikana on ollut kuitenkin havaittavissa merkkejä siitä, että tuloksia tuonut strategia ei enää kaikilta osin toimi. Alueen investointivauhti on jäänyt jälkeen Lapin muista matkailukeskuksista ja yritysten kannattavuus on voimakkaasti heikentynyt. Rovaniemen maalaiskunnan ja kaupungin yhdistymisestä seurasi myös elinkeinoja palvelevan toiminnan uudelleen järjestely. Toiminta organisoitiin osakeyhtiömuotoiseksi ja sen myötä syntyi pohdinta alueen matkailua koskevan yhteistyön ja edelleen yhtiörakenteen uudelleen järjestämiseksi. Edellä todetut asiat yhdessä synnyttivät tarpeen linjata koko alueen matkailun kehittämisstrategiaa seuraaville vuosille. Rovaniemen markkinointiosuuskunta ja Rovaniemen kaupunki päättivät yhdessä asettaa työryhmän tekemään tätä strategiatyötä. Työryhmään ovat kuuluneet Janne Anttila, Teo Jeskanen, Jarmo Kariniemi, Hanna-Mari Kyläkoski, Soile Matero, Jyrki Niva, Eva Repo ja Tuula Rintala-Gardin sekä prosessista vastaavana asiantuntijana Juhani Kangas. Strategiatyö on tehty siten, että työryhmään kuuluneet yksittäiset henkilöt ja alatyöryhmät ovat valmistelleet eri osa-alueiden raportteja, minkä jälkeen niiden pohjalta on käyty työryhmäkeskusteluja. Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus on osallistunut Rovaniemen kilpailukyky kappaleen kirjoitustyöhön. Työryhmä on työn kestäessä tehnyt tutustumismatkat sekä Leville että Vuokatille. Loppuraportti vastaa työryhmän yksimielistä näkemystä Rovaniemen alueen matkailustrategian kehittämistarpeista. Työ aloitettiin syksyllä 2005 ja tavoitteena oli saada se valmiiksi maaliskuun 2006 loppuun mennessä. Työ vei enemmän aikaa kuin mitä liikkeelle lähdettäessä arvioitiin ja valmistui vasta syyskuussa Matkailustrategialuonnos on esitelty matkailuyrityksille ja muille sidosryhmille neljässä eri tilaisuudessa. Tilaisuuksista saatu arvokas palaute on otettu huomioon matkailustrategiassa. Työryhmä toivoo, että vuorovaikutus eri sidosryhmien välillä johtaa aitoon sitoutumiseen tulevan kehittämisen suunnasta. Ilman yhteistä sitoutumista ja tahtoa toteuttaa päätetyt suunnitelmat Rovaniemen matkailu ei kehity kilpailukyisesti. Yhteisen tahdon ja yhteistyön merkityksestä antavat hyvän esimerkin ne tulokset, jotka niin Levillä kuin Vuokatillakin on viime vuosien aikana saavutettu. Matkailustrategian läpileikkaavana periaatteena on kestävä kehitys, jolloin kehittämistoimenpiteissä on huomioitava matkailun vaikutus ympäristöön ja paikalliskulttuuriin matkailun taloudellisten vaikutusten lisäksi. Matkailun kestävä kehitys merkitsee myös pitkäjänteistä, kokonaisvaltaista ja kaikkien osapuolten tasa-arvoista osallistumista kehittämistyöhön. Matkailustrategian lähtökohta on Rovaniemellä tarjottavien matkailupalvelujen laadun korostaminen riisuttujen ns. massatuotteiden sijasta. Strategian tavoitteena on matkailijamäärän lisääminen, mutta tarjottavien matkailutuotteiden tulee olla lähtökohdiltaan yksilöllisiä ja asiakkaan tarpeet huomioon ottavia palveluja. 6

7 2. ROVANIEMEN ALUEEN MATKAILU JA SEN KEHITYS 2000-LUVULLA Huoltamotoiminta 18 yritystä Henkilöliikenne, taksit 116 yritystä MATKAILUN YDINTOIMIJAT Autonvuokraus Virkistysja kulttuuripalvelut n. 40 yritystä 24 yritystä Matkatoimistot 8 yritystä Majoitus 44 yritystä Ohjelmapalvelut n. 60 yritystä Tilausliikenne 3 yritystä Käyntikohteet 3 yritystä + Joulupukin Pajakylä ja Ounasvaara Erikoisliikkeet 6 yritystä Muut palvelut satoja yrityksiä Ravintolat, kahvilat, catering n. 120 yritystä Vähittäiskauppa n. 340 yritystä 2.1. Rovaniemen alueen matkailun nykyrakenne ja toimijat Yritysrakenne Yritykset voidaan kuvata sen mukaan kuinka suuren osan niiden liikevaihdosta matkailu tuottaa. Rovaniemen Kehitys Oy:n ylläpitämässä Rovaniemen seudun yritysrekisterissä on yli 3500 yritystä, joista matkailun ydintoimijoita arvioidaan olevan n. 120 yritystä. Matkailun ydintoimijoita ovat matkatoimistot ml. Destination Management Company-yritykset, majoitusliikkeet, ohjelmapalveluyritykset, tilausliikenne ja käyntikohteet. Destination Management Company, DMC-yritykset DMC-yritykset vastaavat matkailijoiden maajärjestelyistä. DMCyhtiöt voivat järjestää ryhmien kaikki kohdejärjestelyt tai vain osan niistä. Rovaniemellä toimii lähes kymmenen DMC-yritystä, joista kolme on selkeästi liikevaihdoltaan muita suurempia. Näiden kolmen yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto on n. 13 miljoonaa euroa. Kolme suurimman yrityksen liikevaihto n. 62 prosenttia ja henkilöstömäärä n. 60 prosenttia kaikkien matkatoimistojen ja ohjelmapalveluiden liiketoiminnasta. Kyseiset yritykset ovat laajentaneet toimintaansa myös Lapin muihin matkailukeskuksiin ja osa niistä on laajentanut toimintaansa majoituspalveluihin. DMC-yritysten lisäksi Rovaniemen seudulla on noin 60 pienempää ohjelmapalveluyritystä, joista suurin osa on mikroyrityksiä. Pienemmät ohjelmapalveluyritykset toimivat useimmiten verkostossa suurempien DMC-yritysten kanssa. 7

8 Majoitusliikkeet Majoitusliikkeisiin luetaan hotellit, motellit, leirintäalueet, mökkikylät, retkeilymajat ja kotimajoitus. Majoitusliikkeiden kokonaisliikevaihto ml. niiden ravintolatoiminnot on noin 24 miljoonaa euroa. Majoitusliikkeistä 8 yrityksen liikevaihto ylittää miljoonan euron. Hotelleiksi Rovaniemen alueella luokitellaan 13 majoitusliikettä, joista viisi ovat ns. ketjuhotelleja. Rovaniemen seudun majoitusliikkeiden huonekapasiteetti on n huonetta/mökkiä ja vuodekapasiteetti n Rovaniemen seudun rekisteröity majoituskapasiteetti on 25 majoitusliikettä, n huonetta ja n vuodetta. Vapaa-ajan asuntoja on Rovaniemen seudulla Ranua mukaan lukien lähes Näistä vapaa-ajan asunnoista on kaupallisessa käytössä vain pieni osa. Käyntikohteet Rovaniemen alueen matkailullisesti merkittävimmät käyntikohteet ovat Joulupukin Pajakylä, Santapark, Arktikum ja Ranuan eläinpuisto. Myös Ounasvaaraa voidaan tässä yhteydessä pitää käyntikohteena. Joulupukin Pajakylässä käy vuosittain n vierailijaa. Pajakylän alueella on n. 25 yritystä, joiden yhteen laskettu liikevaihto on n. 11 miljoonaa euroa. 1 Ounasvaaran yksityisten yritysten tarjoamissa maksullisissa aktiviteeteissä on yli kävijää vuodessa. Näistä kävijöistä suurin osa on rovaniemeläisiä. Ounasvaaran alueen yritysten kokonaisliikevaihto ylittää 12 miljoonaa euroa. 2 Arktikumin, Ranuan eläinpuiston ja Santaparkin liikevaihto on kullakin yrityksellä yli miljoona euroa. Arktikumin kävijämäärä on n ja Santaparkin n Ranuan eläinpuiston kävijämäärä on ollut n ja vuonna 2006 kävijämäärän arvioidaan lähestyvän Muut yritykset Matkailijat ovat tärkeä asiakasryhmä myös henkilöliikenteen yrityksille, takseille, autovuokraamoille, ravintoloille, kahviloille ja erikoisliikkeille. Näitä yrityksiä on Rovaniemen seudulla yli 260. Matkailun merkitys näille yrityksille vaihtelee mm. yrityksen toimipaikan sijainnin mukaan. Matkailijat ovat myös vähittäiskaupan, huoltamoiden sekä virkistys- ja kulttuuripalveluja tarjoavien yritysten asiakkaita. Matkailun todellista merkitystä näille yrityksille on vaikea arvioida. Kauppa- ja teollisuusministeriö on arvioinut vähittäiskaupan liikevaihdosta 4,5 prosenttia tulevan matkailusta. Huoltamoiden polttoaineen myynnistä kauppa- ja teollisuusministeriö arvioi matkailun osuuden olevan 14 prosenttia. Virkistys- ja kulttuuripalveluista 39 prosenttia on arvioitu tulevan matkailusta. 3 Myös muut yritykset hyötyvät matkailusta välillisesti. Matkailuyritykset ostavat palveluita mm. tilitoimistoilta, mainostoimistoilta, asianajajilta, työvoimaa vuokraavilta toimistoilta, pesuloilta jne. Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta Kuntien merkitys matkailuelinkeinolle on suurin kaavoituksessa ja infrastruktuurin rakentamisessa. Lisäksi kunnat ovat perinteisesti vastanneet alueen matkailun asiakaspalvelusta, millä on merkittävä rooli myös alueen matkailupalvelujen markkinoinnissa etenkin FIT-matkailijoille. Kunnat ovat myös panostaneet alueen imagoon ja markkinointiin. Rovaniemen kaupungin elinkeino-organisaatio jakautuu ns. sopimusohjausjärjestelmän mukaisesti palvelujen tilaajaosastoon ja palvelujen tuottajapuoleen. Palvelujen tilaamisesta päättää elinkeinojaos, jolle Rovaniemen kaupungin elinkeino-osasto valmistelee palvelusopimukset. Elinkeinoihin liittyvät palvelut ostetaan pääsääntöisesti Rovaniemen Kehitys Oy:ltä. Vastaava järjestely soveltuvin osin toimii myös Ranuan kanssa. Rovaniemen Kehitys Oy:lle perustetaan tytäryhtiö Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy, jonka omistavat Rovaniemen Kehitys Oy ja matkailuyritykset. Rahoittajat ja hankkeet Matkailun kehittämisen kannalta merkittävimmät julkiset rahoittajat ovat Lapin liitto, Lapin TE-keskus ja Lapin lääninhallitus. Julkinen rahoitus pl. TE-keskuksen yritysosaston rahoitus kanavoituu pääsääntöisesti kunnille, niiden elinkeinoyhtiöille ja oppilaitoksille. Yrityksille tärkeimmät rahoituspartnerit ovat yksityiset rahoituslaitokset ja Finnvera. Nykyinen rakennerahastokausi käynnistyi vuonna 2000 ja päättyy vuoden 2006 lopussa. Rakennerahastokauden aikana Rovaniemen seudulla on rahoitettu yli 20 matkailuhanketta noin 5,5 miljoonalla eurolla tavoite 1-ohjelman puitteissa. Koko Lapin alueella Matkailuhankkeita on rahoitettu yli 50 miljoonalla eurolla, mistä Lapin Markkinointi Oy:n osuus on lähes 11 miljoonaa euroa. Lisäksi matkailuhankkeille on tullut rahoitusta EU:n kansainvälisistä ohjelmista. Uusi rakennerahastokausi alkaa vuonna 2007 ja jatkuu vuoteen Matkailuun liittyviä hankkeita on käynnissä useita. Eri hankkeiden vaikutuksesta matkailun kehittymiseen ei ole olemassa kattavaa selvitystä. Lapin matkailustrategiassa on määritelty Lapin matkailun kehittämisen organisaatiot ja toimijat liiketoiminnalliseen ja liiketoimintaa tukeviin rooleihin. Matkailun liiketoiminta on yritysten vastuulla ja muiden organisaatioiden tehtävä on tukea tätä toimintaa. Yritysten läheisimmät yhteistyökumppanit ovat matkailukeskuksen muut yritykset, matkailun alueorganisaatio, Lapin Markkinointi Oy, Matkailun edistämiskeskus, liikenneyhtiöt ja matkanjärjestäjät. 8

9 2.2. Matkailupalvelujen markkinointi Rovaniemen alueen matkailupalveluiden yhteisestä markkinoinnista vastaa Rovaniemen markkinointiosuuskunta, joka on päätetty yhtiöittää Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:ksi (työnimi). Rovaniemen yleistä imagomarkkinointia on tehty lisäksi Rovaniemen Kehitys Oy:n toimesta ja eri hankkeiden avulla, joista esimerkkeinä Aluekeskusohjelma ja Rovaniemen Kesätuotteet-hanke. Matkailuyrityksistä etenkin suurimmat hotellit, käyntikohteet ja DMC -yritykset tekevät jatkuvasti omaa markkinointi- ja myyntityötään, millä on suuri merkitys myös koko alueen markkinoinnille. Markkinointitoimenpiteet ulkomaille tehdään pääsääntöisesti yhteistyössä Matkailun edistämiskeskuksen, liikenneyhtiöiden ja Lapin Markkinointi Oy:n kanssa. Kotimaan markkinointi tehdään pääsääntöisesti Rovaniemen markkinointiosuuskunnan ja Rovaniemen Kehitys Oy:n yhteisinä toimenpiteinä. Rovaniemen markkinointiosuuskunnan jäsenet ovat määritelleet Rovaniemen matkailupalvelujen markkinoinnin kohdentuvan seuraaville segmenteille. Tuote: Joulutuote Rovaniemen kannalta tärkein asiakas on edelleen brittiläinen perhe, mutta eteläeurooppalaisten merkitys kasvaa. Rovaniemelle heidät tuo ennen muuta joulupukki. Markkinointi päämarkkina-alueille on hoidettu suoraan yrittäjien toimesta käyttäen heidän omia jakeluteitään. Rovaniemen markkinointiosuuskunta on suuntautunut uusille markkina-alueille ja toimenpiteet ovat liittyneet joko joulupukin markkinointimatkoihin tai mediatyöhön. Mediavierailuja ja annettuja haastatteluja on ollut vuosittain reilusti yli 100 kpl. Joulutuotteen päämarkkina-alueet ovat perinteisesti olleet Britannia ja Venäjä. Kohderyhmänä ovat olleet lapsiperheet. Jouluun liittyvää markkinointia on tehty viime vuosina myös Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa. Tuote: Talvi pl. joulusesonki Rovaniemen tärkein asiakas on keskimäärin vuotias eteläeurooppalainen. Hän tulee todennäköisesti Ranskasta, Italiasta tai Espanjasta. Hän matkustaa puolisonsa kanssa joko lomaryhmässä tai omatoimimatkalla. Ostopäätöksen Rovaniemelle tulosta on tehnyt nainen. Rovaniemelle hän tulee luonnossa joko omatoimisesti tai ryhmässä tapahtuvien aktiviteettien vuoksi. Hän viipyy Rovaniemellä keskimäärin 4-7 vuorokautta. Talven asiakkaat kuuluvat joko ulkomaalaiseen lomaryhmään tai ovat kannustematkalla. Kannustematkailussa Saksa on Etelä-Euroopan lisäksi tärkeä markkina-alue. Talven markkinointi on perinteisesti keskitetty kansainväliseen markkinointiin yhteistyössä matkailun edistämiskeskuksen ja Lapin Markkinointi Oy:n kanssa. Talven markkinoinnin onnistumisessa on ollut ratkaisevaa DMC-toimistojen, suurimpien hotellien ja käyntikohteiden tekemä markkinointi- ja myyntityö. Tuote: Kesäsesonki Kesällä Rovaniemen tärkeimmät asiakkaat ovat kotimaisten perheiden ja tapahtumiin osallistujien lisäksi vuotiaat keskieurooppalaiset, joiden kotimaa on joko Saksa tai Hollanti. Kesällä Rovaniemelle matkustavat myös ranskalaiset, espanjalaiset ja italialaiset. Keski- ja eteläeurooppalaiset matkustavat puolisonsa tai ystäviensä kanssa. Heille Rovaniemi on osa Skandinavian kiertomatkaa. Rovaniemellä heitä kiinnostavat käynti- ja luontokohteet. He viipyvät keskimäärin 1-3 vuorokautta. Kesän mittavimmat markkinointitoimenpiteet on kohdennettu Suomeen kesäkampanjan puitteissa. Kesäkampanja on koostunut televisio-, radio-ja lehtimainonnasta. Lisäksi on panostettu internet-näkyvyyteen. Kansainvälisessä markkinoinnissa Rovaniemi on osallistunut perusnäkyvyyteen Matkailun edistämiskeskuksen kesäkampanjassa. Suurimmat hotellit ja DMC-yritykset ovat toteuttaneet omia myynninedistämistoimenpiteitään Koulutus ja osaaminen Lapin yliopiston kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnassa on matkailun professuuri, matkailun kulttuurintutkimuksen professuuri sekä metsäntutkimuslaitoksen ja yliopiston yhteinen luontomatkailun professuuri. Matkailun yksikössä on opetus- ja tutkimushenkilöstöä noin 10. Matkailun opetusta ja tutkimusta tukevat kauppatieteiden koulutusohjelmat. Kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnan matkailututkimuksen pääaineeseen otetaan vuosittain noin 30 uutta opiskelijaa, jotka myöhemmissä maisterinopinnoissaan voivat valita erikoistumisalakseen matkailumarkkinoinnin, matkailun kulttuurintutkimuksen tai luontomatkailun suuntautumisvaihtoehdon. Matkailusta on tehty vuodesta 1994 lähtien noin 80 pro gradu -tutkielmaa ja puolenkymmentä väitöskirjaa. Perusopetuksen lisäksi tiedekunta on mukana erilaisissa matkailuun liittyvissä maisteriohjelmissa ja hankkeissa. Lapin yliopiston aluepalveluihin kuuluvista yksiköistä alueelliset tutkimuspalvelut tekee aluekehittämistä tukevaa tutkimusta, erityisesti ennakointi- ja arviointitutkimusta yhteistyössä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa. Koulutus- ja kehittämispalveluiden yritys- ja matkailuala panostaa ammatillisen täydennyskoulutuksen lisäksi monipuoliseen yritysten kehittämiseen ja koulutukseen mm. erilaisten hankkeiden avulla. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa on matkailun koulutusohjelma, hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma sekä Degree Programme in Tourism, joka on englanninkielinen matkailun koulutusohjelma. Vuosittainen aloituspaikkojen määrä näihin koulutusohjelmiin on 110. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa tehdään myös matkailututkimusta. Matkailun koulutusohjelmassa on n. 30 opettajaa ja tutkijaa. 9

10 Lapin ammattiopisto on toisen asteen koulutusta tarjoava ammatillinen oppilaitos, jossa on matkailuun liittyvää koulutusta. Rovaniemellä toimii Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus (LEO), joka toteuttaa valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa. Lapissa elämysteollisuuteen on kytketty lappilaisten yritysten sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten vahva osaaminen matkailun, digimedian, designin ja viihde- ja kulttuuriteollisuuden muodostamassa kokonaisuudessa. LEO tuottaa elämysalan tutkimukseen, koulutukseen ja tuotekehitykseen liittyviä räätälöityjä asiantuntijapalveluita yritysten, hankkeiden ja alueen muiden toimijoiden tarpeisiin, LEO on mm. toteuttanut matkailun tutkimusohjelman esiselvityshankkeen, jonka tavoitteena on luoda monivuotinen ja monialainen matkailun tutkimusohjelma. Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus on valmistellut yhdessä matkailun verkosto-osaamiskeskuksen kanssa matkailun ja elämystuotannon klusterin uudelle ohjelmakaudelle vuosiksi Päätös uusista osaamiskeskuksista tehdään marraskuussa Maankäyttö ja sen tarjoamat lähtökohdat Yhdistyneen Rovaniemen alueiden käytön strategiatyön osana on tehty erillisselvitys matkailusta. 4 Selvityksessä on Rovaniemi jaettu neljään vyöhykkeeseen sen mukaisesti kuinka hyvin tai huonosti alue soveltuu matkailun kehittämiseen ja matkailurakentamiseen. I-vyöhyke on matkailun kehittämisen kannalta ydinvyöhyke, jonne matkailupalvelut sopivat parhaiten. I-vyöhykkeen alue on lähellä kaupungin keskustaa ja hyvin saavutettavissa. Alueella on olemassa retkeilyreittejä ja ohjelmapalveluyritykset toimivat alueella. I-vyöhyke kattaa Napapiirin ja joulukolmion alueen, Ounasvaaran, Oikaraisen, kaupungin keskustan, Nivankylän, Sinetän, Songan ja Pohtimolammen alueet sekä Vaattunki-Vikaköngäs-Vikajärven alueet. II-vyöhykkeen alue sijaitsee kauempana keskustasta. Siellä matkailun toimintaedellytykset esimerkiksi saavutettavuuden kannalta ovat heikommat kuin I-vyöhykkeellä. Alue soveltuu matkailupalvelujen käyttöön, mutta siellä voi olla jotain matkailukäyttöä rajaavia toimintoja. II-vyöhykkeen alueeseen sijoittuvat Ounasjokivarsi Sinetästä Lohinivaan saakka, Kemijokivarsi Oikaraisesta Auttiin saakka, ja Perunkajärven ympäristö. Matkailun kannalta ei-alueet määritellään alueiksi, jonne matkailupalvelujen sijoittaminen on lähes mahdotonta tai kiellettyä. Näitä alueita ovat puolustusvoimien alueet, yli 55 db lentomelualueet, keskustan tuntumassa sijaitsevat teollisuusalueet ja kaivostoiminnan alueet. 0-vyöhyke on aluetta, jossa ei ole matkailua puoltavia tekijöitä, mutta ei myöskään matkailua estäviä tekijöitä. 0-vyöhykkeellä ovat muut kuin I- ja II-vyöhykkeen alueet sekä ei-alueet. Matkailun erillisselvityksen pohjaksi tehdyissä haastatteluissa tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nostettiin Joulukolmion alue, jokivarret, Ounasvaara ja kaupungin ydinkeskusta. Erillisselvityksessä nostettiin myös esille matkailullisesti merkittäviä alueita, joissa matkailun sovittaminen muuhun maankäyttöön on herättänyt ristiriitoja paikallisen asutuksen tai muiden toimijoiden kanssa. Erillisselvitys ei anna suoranaisia ratkaisumalleja ristiriitojen sovittamiseksi, vaan siinä käsitellään malleja varsin yleisellä tasolla ja todetaan aivan oikein, että helppoja ja yksinkertaisia malleja on vaikea löytää. Selvityksessä korostetaan ennakoivia toimenpiteitä konfliktitilanteiden estämiseksi, avointa ja riittävää tiedottamista sekä demokraattisen neuvottelukunnan perustamista ristiriitojen ratkaisemiseksi. 5 Ranua ei ollut mukana Rovaniemen alueiden käytön strategiatyössä eikä matkailun osalta tehdyssä erillisselvityksessä. Ranuan kunta nostaa omalta osaltaan em. vyöhykemäärittelyn perusteella I-vyöhykkeeseen Ranuan eläinpuiston alueen ja II-vyöhykkeeseen Simojoen ja Simojärven vesistöt. 10

11 11

12 2.5. Matkailukehitys Rovaniemen seudun matkailu on kasvanut ja kansainvälistynyt 1990-luvun puolesta välistä lähtien. Kansainvälinen matkailu on kasvanut etenkin talvisesonkina Yöpymisvuorokausien kehitys Rovaniemen seudun rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet ovat pitkällä aikavälillä kehittyneet myönteisesti. Myönteisen kehityksen taustalla on ennen muuta ulkomaalaisten talvimatkailijoiden yöpymisvuorokausien kasvu. Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien kehitys Rovaniemellä * Suomi Ulkomaat Kaikki Lähde: Tilastokeskus Rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet ovat kasvaneet 23 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen Kotimaiset yöpymiset ovat kasvaneet vuositasolla yli 14 prosenttia vuodesta 2001 ja ulkomaalaisten yöpymiset ovat kasvaneet n. 30 prosenttia. Kasvu on tapahtunut ensisijaisesti kansainvälisessä talvi- ja joulumatkailussa. Kotimaiset yöpymisvuorokaudet ovat olleet vuositasolla n , poikkeuksia ovat vuodet ja vuosi Vuonna 1998 Rovaniemen maalaiskunnassa pidettiin valtakunnalliset asuntomessut ja Santapark avattiin joulukuussa Vuoden 2004 kesällä Rovaniemellä oli kuninkuusravit ja suuri nuorison lentopallotapahtuma. Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien kehitys Lapin matkailukeskuksissa * Rovaniemi Saariselkä Levi Ylläs Pyhä-Luosto Lähde: Tilastokeskus 12

13 Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien kehitys Lapin suurimmissa matkailukeskuksissa on ollut myönteistä koko 2000-luvun. Kasvu on ollut voimakkainta Ylläksen alueella. Rovaniemi on kuitenkin edelleen yöpymisvuorokausilla mitattuna Lapin suurin matkailukeskus noin vuosittaisella yöpymisvuorokaudella. Tätä asemaa on syytä käyttää matkailumarkkinoinnissa edelleen hyväksi. Kotimaiset yöpymisvuorokaudet Lapissa ovat lisääntyneet luvulla n. 10 prosenttia. Voimakkainta kasvu on ollut Ylläksellä, missä kotimaiset yöpymisvuorokaudet ovat lähes kaksinkertaistuneet. Suurin kotimainen matkailijavolyymi on yöpymisillä mitattuna Levillä, mutta Ylläs on noussut lähes yhtä suureksi. Kotimaan matkailussa Rovaniemi on menettänyt suhteellista osuuttaan. Kotimaisten rekisteröidyt yöpymiset Lapin matkailukeskuksissa * Rovaniemi Saariselkä Levi Ylläs Pyhä-Luosto Lähde: Tilastokeskus *Ennen vuotta 2001 luvut perustuvat tilastokeskuksen antamiin ennakkotietoihin ja vuoden 2001 tilastoihin ja siitä eteenpäin ennakkotietoihin on lisätty ns. korvikearvio. 13

14 Markkina-alueet Rovaniemen rekisteröidyistä yöpymisvuorokausista 61 prosenttia on kansainvälisiä yöpymisiä. Rovaniemellä on useita markkinaalueita, joiden suhteellinen painoarvo vaihtelee sesongeittain. Ranskalaiset ovat nousseet suurimmaksi ulkomaalaiseksi ryhmäksi vuonna Viimeisten viiden vuoden aikana matkailijamäärät ovat kasvaneet eniten Ranskasta ja Italiasta. Molemmista maista matkailijamäärät ovat kaksinkertaistuneet. Yöpymisvuorokausien kehitys on ollut myönteistä lähes kaikilla päämarkkinaalueilla. Japanilaisten yöpymiset ovat kuitenkin vähentyneet yli 40 prosenttia vuodesta Vähentymistä selittänee ainakin osin Japanin talouden ongelmat, mutta asiakkaita on menetetty myös Lapin muille matkailukeskuksille. Ulkomaalaisten yöpymisvuorokaudet ovat kasvaneet Lapin eri matkailukeskuksissa 2000-luvulla. Määrällisesti kasvu on ollut voimakkainta Rovaniemellä ja suhteellisesti Ylläksellä. Rovaniemellä on Helsingin jälkeen seuraavaksi eniten kansainvälisiä yöpymisvuorokausia. Espanja 8% Hollanti 6% Norja 4% Japani 3% muut 27% Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien suhteellinen jakautuminen kansalaisuuksittain Rovaniemellä 2005 Italia 8% Britit 9% Ranska 14% Venäjä 9% Saksa 12% Lähde: Tilastokeskus Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien kehitys Rovaniemen päämarkkina-alueilla Ranska Saksa Venäjä Iso-Britannia Italia Espanja Alankomaat Norja Japani Lähde: Tilastokeskus 14

15 Ulkomaalaisten rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet Lapin matkailukeskuksissa Rovaniemi Saariselkä Levi Ylläs Pyhä-Luosto Lähde: Tilastokeskus Matkailusesongit Matkailusesongeista ovat tärkeimmiksi nousseet joulu- ja talvikausi. Talvisesongin merkitys on kasvanut 1990-luvun puolesta välistä lähtien ja on noussut jo 60 prosenttiin kokonaismatkailusta. Talvisesonkiin on laskettu yöpymisvuorokaudet ns. lumisella ajalla marras-huhtikuussa. Kesäsesonkiin on laskettu yöpymisvuorokaudet kesä-syyskuussa ja muut-ryhmään kuuluvat ns. rospuuttoajat eli toukokuu ja lokakuu. Kesäsesongin suhteellisen osuuden trendi on ollut laskeva lähes koko tarkasteluajanjakson ajan, vaikka matkailijavolyymi kesäisin on pysynyt suurin piirtein samana. Kesä- ja talvisesongin suhteellisen osuuden kehitys Rovaniemellä % 60 % 50 % 40 % 30 % Talvi Kesä Muut 20 % 10 % 0% Lähde: Tilastokeskus 15

16 Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien jakautuminen sesongeittain Rovaniemi 2005 Joulu 18% Tammi 12% Marras 5% Loka 4% Syys 5% Helmi 9% Maalis 10% Talvi 59% Kesä 34% Muut 7% Elo 9% Huhti 5% Touko 3% Heinä 12% Kesä 8% Lähde: Tilastokeskus Talven merkitys korostuu vielä enemmän jos vertaillaan matkailutulon jakautumista sesongeittain. Ohjelmapalveluyritysten liikevaihdosta n. 90 % tulee talvikaudelta. 6 Majoitusmyynnin jakautuminen sesongeittain Rovaniemi 2005 Joulu 19 % Tammi 15 % Marras 6 % Helmi 12 % Talvi 67 % Kesä 25 % Muut 8 % Loka 4 % Syys 6 % Maalis 11 % Elo 6 % Huhti 4 % Heinä 7 % Kesä 6 % Touko 4 % Lähde: Tilastokeskus 16

17 Talvisesonki Rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet ovat kasvaneet Rovaniemellä talvisesongista yli 20 prosentilla. Ulkomaalaisten osalta yöpymisvuorokaudet kehittyivät myönteisesti aina tammikuun 2006 loppuun asti. Ulkomaalaisten yöpymisvuorokaudet vähenivät helmihuhtikuussa vuonna 2006 noin 15 prosenttia. Kotimaisten yöpymisvuorokausien osalta kehitys on vaihdellut vuosittain. Talvisesonkina kotimaisten matkailijoiden yöpymisvuorokaudet kasvoivat 18 prosenttia Rekisteröidyt yöpymiset Rovaniemellä marras-huhtikuussa Yhteensä Suomi Ulkomaat v v v v Lähde: Tilastokeskus Marras-huhtikuussa ulkomaalaisten yöpymisvuorokausien osuus kaikista yöpymisvuorokausista on lähes 70 prosenttia. Talven tärkeimmät matkailijaryhmät ovat joulumatkailijoiden lisäksi kannustematkailuasiakkaat ja ulkomaalaiset lomaryhmät pääosin Ranskasta. Tärkeimmät ulkomaalaiset matkailijaryhmät ovat em. lisäksi saksalaiset, espanjalaiset, italialaiset ja japanilaiset. Japani 5% Britit 4% Hollanti 4% Venäjä 3% Ranska 31% Talven pl. joulusesongin rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet kansallisuuksittain Rovaniemellä Italia 7% Espanja 7% Saksa 13% Muut maat 26% Lähde: Tilastokeskus 17

18 Talven matkailukehitys on ollut myönteistä kaikissa Lapin suurimmissa matkailukeskuksissa. Kasvu suurimmissa matkailukeskuksissa on ollut pääsääntöisesti voimakkaampaa kuin Lapissa keskimääräisesti Marras-huhtikuun rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet Lapin matkailukeskuksissa Rovaniemi Saariselkä Levi Ylläs Pyhä-Luosto Lähde: Tilastokeskus Talvisesongin ulkomaalaisten yöpymisvuorokaudet ovat Lapissa kasvaneet 2000-luvulla 25 prosenttia. Määrällisesti kasvu on ollut voimakkainta Saariselällä ja suhteellisesti Ylläksellä. Rovaniemellä ja Levillä kasvu on ollut heikompaa kuin Lapissa keskimäärin Ulkomaalaisten rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet Lapin matkailukeskuksissa marras-huhtikuussa Rovaniemi Saariselkä Levi Ylläs Pyhä-Luosto Lähde: Tilastokeskus 18

19 Kotimaisten talvimatkailijoiden määrä on kasvanut Lapissa 2000-luvulla keskimäärin 15 prosenttia. Kasvu on ollut voimakkainta Ylläksellä ja Rovaniemellä. Kotimaisten rekisteröidyt yöpymisvurokaudet Lapin matkailukeskuksissa marras-huhtikuussa Rovaniemi Saariselkä Levi Ylläs Pyhä-Luosto Lähde: Tilastokeskus Joulusesonki Joulusesonki on poikkeuksellinen koko Lapissa ja myös Rovaniemellä. Ranualla joulusesongissa ylitettiin matkailijan raja. Joulusesonki onkin ainoa sesonki, joka muistuttaa muutamina ruuhkaviikonloppuina ns. massamatkailua. Joulusesongin osuus koko talvimatkailusta on n. 30 prosenttia. Joulusesongin aikana pääosa matkailijoista tulee suorilla tilauslennoilla Rovaniemelle. Helsingin kautta matkustajia Rovaniemelle tuli joulukuussa 2005 n , mikä on puolet vähemmän kuin tilauslennoilla. Tällä hetkellä ei ole tietoa, kuinka suuri osuus matkustajista Helsinki-Rovaniemi reitillä on ulkomaalaisia vapaaajan matkailijoita. Joulun tilauslentojen lisäksi joulumatkailijoita Rovaniemelle tulee myös erikoisjunilla. Yöpyvien joulumatkailijoiden kokonaismäärä ylittänee matkailijaa ja ns. päivächarter -matkailijoita on lisäksi n Joululennot Rovaniemelle Lennot Matkustajat Lähde: Ilmailulaitos 19

20 Joulun suorat kansainväliset tilauslennot vähenivät joulukuussa 2005 lähes 19 prosenttia, mutta Helsingin kautta kulkeva liikenne kasvoi lähes 18 prosenttia. Helsingin kautta kulkevan liikenteen kasvusta huolimatta, matkustajamäärä Rovaniemen lentoasemalla väheni n. 9 prosenttia. Kansainvälisten matkustajien vähenemisestä huolimatta rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet kasvoivat Rovaniemellä n. 8 prosenttia. Joulukuun rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet ovat kasvaneet koko ja 2000-luvun. Poikkeuksena oli vuosi 2001, jolloin yöpymisvuorokaudet joulukuussa vähenivät lähes 11 prosenttia. Kasvu on ollut voimakkainta 1990-luvun loppuvuosina ja vuodesta 2002 eteenpäin. Kasvu on tasaantunut viime vuosina n. 10 prosenttiin vuosittain. Vuodesta 2001 lähtien joulun kokonaiskasvu on ollut yli 60 prosenttia. Joulusesongin tärkeimmät ulkomaalaiset matkailijaryhmät ovat britit ja venäläiset. Vuodesta 2001 lähtien brittimatkailijoiden määrä on kasvanut eniten ja yöpymisvuorokaudet Iso-Britanniasta ovat kaksinkertaistuneet. Myös espanjalaisten ja italialaisten yöpymisvuorokaudet ovat kaksinkertaistuneet. Joulukuun yöpymisvuorokausien suhteellinen kasvu on ollut voimakkainta Ranskasta ja Irlannista, joiden yöpymisvuorokaudet ovat kolminkertaistuneet Joulukuun yöpymisvuorokausien kehitys päämarkkina-alueilla Britannia Muut Italia Ranska Venäjä Espanja Irlanti Kreikka Japani Lähde: Tilastokeskus Ulkomaalaisten osuus joulukuun yöpymisvuorokausista on n. 85 prosenttia. Espanja 6 % Irlanti 5 % Kreikka 4 % Japani 3 % Britit 24 % Joulusesongin (joulukuu + venäläiset tammikuu) yöpymiset kansallisuuksittain Rovaniemellä 2005 Ranska 8 % Italia 11 % Venäjä 22 % Muut 17 % Lähde: Tilastokeskus 20

21 Lapin matkailukeskuksissa joulukuun yöpymisvuorokaudet ovat kasvaneet määrällisesti eniten Rovaniemellä ja suhteellisesti eniten Ylläksellä Joulukuun rekisteröityjen yöpymisvuorokausien kehitys Lapin matkailukeskuksissa Rovaniemi Saariselkä Levi Ylläs Pyhä-Luosto Lähde: Tilastokeskus Kesäsesonki Kesämatkailu ei ole kehittynyt toivottavalla tavalla ja sesonkivaihtelut ovat edelleen liian voimakkaat. Rovaniemen kautta kulkee potentiaalisia matkailijoita, mutta heidän viipymänsä alueella on toistaiseksi hyvin lyhyt. Ongelma korostuu etenkin ohjelmapalveluissa kysynnän vähyytenä ja majoitusliikkeissä alhaisina huonehintoina. Kesä on kuitenkin volyymiltaan huomattava sesonki käyntikohteille, mutta kesämatkailijoiden rahankäyttö myös käyntikohteissa on vähäisempää kuin talvimatkailijoiden. Vuosina 2003 ja 2004 kotimaisten kesämatkailijoiden määrä kasvoi, mutta vuonna 2005 se väheni peräti 11 prosenttia. Kesä-syyskuun rekisteröidyt yöpymiset Rovaniemellä Suomi Ulkomaat Kesä Lähde: Tilastokeskus 21

22 22

23 Kesällä Rovaniemen seudulla liikkuu kotimaisten matkailjoiden lisäksi saksalaisia, hollantilaisia, espanjalaisia, norjalaisia, italialaisia, sveitsiläisiä ja ranskalaisia matkailijoita. Ulkomaalaisten osuus kesämatkailusta on hiukan yli 50 prosenttia. Kotimaisten kesämatkailijoiden määrä kasvoi vuosina 2003 ja Molempina vuosina panostettiin voimakkaasti kesän markkinointiin ja lisäksi vuonna 2004 Rovaniemellä järjestettiin kaksi suurta tapahtumaa, Powercup-lentopallotapahtuma ja Kuninkuusravit. Myös vuonna 2005 kesää markkinoitiin voimakkaasti, mutta kampanjointi ei tuottanut odotettua tulosta. Kampanjointia jatkettiin kesällä 2006 ja kesämatkailu kasvoikin 14%. Kesäsesonkina rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet jakaantuvat melkein tasan koti- ja ulkomaisten kanssa. Päämarkkina-alueiden osuus ulkomaalaisista yöpymisvuorokausista on 69 prosenttia. Kesäsesongin kysynnän kasvattaminen on haaste koko Lapille. USA 7 % Ruotsi 7 % Ranska 5 % Saksa 28 % Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien suhteellinen jakautuminen päämarkkina-alueittain kesällä Rovaniemi 2005 Sveitsi 7 % Italia 9 % Hollanti 15 % Espanja 9 % Norja 13 % Lähde: Tilastokeskus Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien kehitys Lapin matkailukeskuksissa kesä-syyskuussa Rovaniemi Saariselkä Levi Ylläs Pyhä-Luosto Lähde: Tilastokeskus 23

24 Kansainvälisen lentoliikenteen kehitys Kansainvälinen lentoliikenne on kasvanut Rovaniemellä voimakkaasti viimeiset kymmenen vuotta. Joululentojen osuus on Rovaniemen kaikesta kansainvälisestä matkustajaliikenteestä 45 prosenttia. Joulusesongin ns. päivächartereiden määrä laski voimakkaasti Rovaniemellä vuonna Kansainvälinen matkustajaliikenne on kasvanut voimakkaimmin Rovaniemen ja Kittilän lentoasemilla Kansainvälinen matkustajaliikenne vuosittain Rovaniemi Kittilä Ivalo Enontekiö Lähde: Ilmailulaitos Rovaniemelle suuntautuvien matkojen tarkoitus Rovaniemen matkailu on muuttunut ammattiin liittyvästä matkailusta vapaa-ajan matkailuun. Rovaniemelle suuntautunut matkailu oli vielä 1990-luvun alkupuolella pitkälti ammattiin liittyvää matkailua. Vuosikymmenen loppupuolelta lähtien vapaa-ajan matkailun osuus on kasvanut alle 50 prosentista 70 prosenttiin. Lapin rekisteröidyistä yöpymisvuorokausista vuonna 2005 vapaaajan matkailua oli 82 prosenttia ja koko Suomen rekisteröidyistä yöpymisvuorokausista 66 prosenttia Majoitusliikkeiden kapasiteetti, käyttöaste ja myynninarvo Majoitusliikkeiden rekisteröity kapasiteetti Rovaniemellä on vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden aikana 910 ja 1400 huoneen välillä. Hotellikapasiteetti kasvoi Rovaniemellä merkittävästi vuonna 2001, jolloin hotelli Santa Claus avattiin. Mökkikapasiteetti on kasvanut Rovaniemellä vuonna 2004 lähinnä Ounasvaaran alueella. Voimakkaimmin Lapissa rekisteröity majoituskapasiteetti on kasvanut 2000-luvulla Ylläksellä. Rekisteröidyn majoituskapasiteetin kehitys Lapin matkailukeskuksissa Rovaniemi Saariselkä Levi Ylläs Lähde: Tilastokeskus 24

25 Rovaniemen rekisteröidyn majoituskapasiteetin suhteellinen osuus koko Lapin rekisteröidystä majoituskapasiteetista on laskenut vuodesta Rovaniemen majoituskapasiteetti on kasvanut vuodesta 2001 vain prosentin, kun majoituskapasiteetin kasvu Lapissa on vastaavana ajanjaksona ollut 14 prosenttia ja Suomessa 10 prosenttia. Rekisteröidyn majoituskapasiteetin suhteellisen osuuden kehitys 25 % 20 % 15 % 10 % Rovaniemi Saariselkä Levi Ylläs Lappi 5 % 0 % Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen käyttöasteessa näkyy matkailun voimakas sesonkiluonteisuus. Vuonna 2004 kesän käyttöaste läheni jo 50 prosenttia, mutta kotimaisen kesämatkailun huono kehitys vuonna 2005 laski käyttöasteen alle 50 prosenttiin. Rovaniemen kaikkien majoitusliikkeiden käyttöaste kuukausittain % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Vuosi 2004 Vuosi % 10 % 0 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lähde: Tilastokeskus 25

26 Sesonkivaihtelut ovat erittäin suuret Lapin kaikissa matkailukeskuksissa. Muut Lapin matkailukeskukset pystyvät kuitenkin hyödyntämään Rovaniemeä paremmin maalis-huhtikuun kotimaan hiihtosesongin sekä syksyn ruska-ajan. Käyttöaste kuukausittain Lapin matkailukeskuksissa vuonna % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Rovaniemi Saariselkä Levi Ylläs Pyhä-Luosto 20 % 10 % 0 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lähde: Tilastokeskus 26

27 Rekisteröidyn majoituskapasiteetin käyttöaste on kehittynyt Lapin matkailukeskuksissa seuraavasti: Rekisteröidyn majoituskapasiteetin käyttöasteen kehitys Lapin matkailukeskuksissa % 50 % 45 % Rovaniemi Saariselkä 40 % 35 % Levi Ylläs Pyhä-Luosto 30 % Lähde: Tilastokeskus Saariselkä on noussut kapasiteetin käyttöasteeltaan Lapin parhaaksi matkailukeskukseksi. Majoitusmyyntiään on sekä suhteellisesti että määrällisesti kasvattanut eniten Ylläs. Lapin majoitusmyynti on kasvanut vuodesta 2001 keskimäärin 24 prosenttia. Majoitusmyynti on kasvanut keskimääräistä paremmin Ylläksen lisäksi Levillä ja Rovaniemellä. Majoitusmyynnin arvon kehitys Lapin matkailukeskuksissa Pyhä-Luosto Ylläs Levi Saariselkä Rovaniemi Lähde: Tilastokeskus 27

28 Vapaa-ajan asunnot Rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet eivät anna todellista kuvaa Lapin matkailun rakenteesta, vaan etenkin hiihtokeskuksissa rekisteröimättömän majoituskapasiteetin osuus on huomattava. Rovaniemellä vapaa-ajan asuntoja on 3670 kpl vuonna Luku on Lapin suurin ja Suomen kahdeksanneksi suurin. Seuraavaksi eniten vapaa-ajan asuntoja oli Lapissa vuonna 2003 Kittilässä yht kpl ja Posiolla yht kpl. Ranualla rekisteröimättömän majoituskapasiteetin osuus on myös merkittävä. Vapaa-ajan asuntoja oli Ranualla vuonna 2003 yhteensä 1189 kpl. 7 Vapaa-ajan asuntojen kaupallisesta käytöstä ei ole tutkittua tietoa käytettävissä. Oletettavaa kuitenkin on, että Rovaniemen vapaa-ajan asunnoista on muita alueita pienempi suhteellinen osuus matkailukäytössä. Rovaniemen vapaa-ajanasunnoista vain noin neljännes on ulkopaikkakuntalaisten omistuksessa Vapaa-ajan asunnot eräissä Lapin kunnissa Inari Kittilä Kolari Pelkosenniemi Rovaniemi Sodankylä 28

29 Markkinaosuus Markkinaosuuksien jakautumisessa Lapin eri matkailukeskusten kesken ei ole tapahtunut suuria muutoksia viimeisten neljän vuoden aikana. Rovaniemi on säilyttänyt n. 20 prosentin markkinaosuuden. Kansainvälisen matkailun osalta Rovaniemen osuus on yli kolmannes kaikista ulkomaalaisista yöpymisvuorokausista. Kotimaisten yöpymisvuorokausien osalta Rovaniemen osuus jää alle 14 prosenttiin. Markkinaosuuttaan on eniten kasvattanut Ylläs. 35 % Lapin matkailukeskusten markkinaosuudet % 25 % 20 % 15 % 10 % Kotimaa Ulkomaat Kaikki 5 % 0 % Kotimaa Ulkomaat Kaikki Rovaniemi Saariselkä Levi Ylläs Pyhä-Luosto 13,5 % 12,6 % 15,8 % 15,2 % 7,3 % 31,1 % 16,2 % 10,8 % 8,1 % 4,6 % 20,6 % 14,0 % 13,8 % 12,3 % 6,2 % Lähde: Tilastokeskus Markkinaosuuksien muutokset Lapin matkailukeskuksissa , kaikki rekisteröidyt yöpymiset 25 % 20 % Rovaniemi 15 % Saariselkä Levi 10 % Ylläs Pyhä-Luosto 5 % 0 % Lähde: Tilastokeskus 29

30 Markkinaosuudet päämarkkina-alueilla Lapin matkailukeskukset erottautuvat toisistaan asiakasrakenteeltaan. Rovaniemi on vahvin Espanjan, Italian, Venäjän ja Ranskan markkinoilla. Saariselkä on vahva Japanin markkinoilla ja Levi brittimarkkinoilla. Ylläs on puolestaan vahvin Sveitsin markkinoilla. 80,0 % Markkinaosuudet kansainvälisillä päämarkkina-alueilla , 0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0, 0 % Rovaniemi Saariselkä Levi Ylläs Pyhä-Luosto Saksa Alankomaat Venäjä Ranska Iso-Britannia Sveitsi Italia Norja Japani Espanja Muut Lähde: Tilastokeskus 30

31 31

32 2.6. Yritysten kannattavuus Matkailun ydintoimialojen liikevaihdon kehitys Matkailun ydintoimialojen liikevaihto on kasvanut huolimatta 2000-luvun alun notkahduksesta. Vuonna 2005 majoitus- ja ravitsemustoiminnan liikevaihdon kasvu hidastui noin viiden prosentin keskimääräisestä kasvusta 2,6 prosenttiin. Vuoden 2006 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvua oli vain 1,3 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Matkatoimistojen ja muun matkailupalvelevan toiminnan liikevaihto kasvoi vuonna 2005 hiukan yli 2 prosenttia ja kasvu vuoden 2006 ensimmäisellä vuosineljänneksellä on ollut 6,6 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana vuonna Majoitusliikkeiden liikevaihdon mediaani on pysynyt Rovaniemellä suunnilleen samalla tasolla kun Suomessa ja Lapissa keskimäärin. Matkatoimistojen ja muun matkailua palvelevan toiminnan liikevaihdon mediaani on ollut Rovaniemellä suurempi kuin Suomessa ja Lapissa keskimäärin. 9 Yritysten kannattavuutta ja vakavaraisuutta on tarkasteltu Suomen Asiakastieto Oy:n yritysten tilinpäätöstietoihin perustuvan aineiston pohjalta. Kaikkien yritysten tunnusluvut eivät näy aineistossa. Esimerkiksi Rovaniemellä toimivien ketjuhotellien tunnusluvut kirjautuvat muulle alueelle kuin Rovaniemelle joten majoitusliikkeiden osalta tunnusluvut kuvaavat toimintaa vain osittain. Toisaalta vuoden 2005 tunnusluvut eivät ole luotettavia, koska tilinpäätöstiedot on saatu vain osalta yrityksistä. Graafiset yhteenvedot tärkeimmistä tunnusluvuista ovat strategian liitteenä (liite 1). Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että matkailuyritysten taloudellinen kehitys kahden viime vuoden aikana on ollut epätyydyttävää. Heikko taloudellinen kannattavuus merkitsee jatkuessaan yritysten investointikyvyn heikkenemistä ja sen myötä myös niiden kilpailukyvyn rapautumista. Keskeisinä syinä kannattavuuskehitykseen ovat olleet suorien asiakasyhteyksien puuttuessa matkanjärjestäjien kasvanut alihankkijoiden kilpailuttaminen, kohonneet tuotantokustannukset ja toiminnan sesonkiluonteisuus. Selvää on, että kehitys ei voi pitkään jatkua viime vuosien suuntaisena. Velkaantumis-/omavaraisuusasteet eivät anna enää mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen lainapääomalla, joten ainoa tie eteenpäin on yritysten tuloksentekokyvyn parantaminen. Tämä edellyttää uudenlaisia strategisia valintoja. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan, matkatoimistojen ja muun matkailua palvelevan toiminnan liikevaihdon kehitys Majoitus- ja ravitsemistoiminta Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta Lin. (Majoitus- ja ravitsemistoiminta) Lin. (Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta) Lähde: Tilastokeskus 32

33 2.7. Matkailun aluetaloudellinen kehitys Rovaniemen matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia on tarkasteltu samoilla periaatteilla kuin Lapin matkailustrategiassa sekä kauppaja teollisuusministeriön Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset -julkaisussa. Välitön matkailutulo ja työllistävyys perustuvat Suomen tilastokeskuksen julkaisemiin viimeisimpiin vertailukelpoisiin toimialatietoihin ja Lapin matkailustrategiassa käytettyihin prosentteihin matkailun osuudesta eri toimialojen liikevaihdosta ja työllistävyydestä. Välitön matkailutulo on yritysten saama liikevaihto, kun matkailijat ostavat tavaroita ja palveluja. Välitön matkailutulo voidaan määritellä myös matkailijoiden alueella käyttämäksi rahamääräksi. Matkailijat käyttivät rahaa Rovaniemen seudulla lähes 120 miljoonaa euroa vuonna Matkailutulo on kasvanut viimeisten n. kymmenen vuoden aikana keskimäärin viisi prosenttia vuosittain ja kokonaiskasvu vuodesta 1996 vuoteen 2004 on ollut yli 40 prosenttia Välittömän matkailutulon kehitys Rovaniemellä Lähde: Tilastokeskus 33

34 Välitön matkailutulo kasvoi voimakkaasti 1990-luvun loppupuolella, mutta matkailutulon suhteellinen kasvu on hidastunut 2000-luvulla. Liikevaihdon kasvu oli voimakasta etenkin matkatoimistoissa ja muussa matkailua palvelevassa toiminnassa. Matkailutulo on määrällisesti kasvanut 2000-luvulla eniten majoitus- ja ravitsemustoiminnassa ja suhteellisesti eniten matkailua palvelevassa vuokraustoiminnassa, lähinnä autonvuokrauksessa. Joulunajan matkailun osuuden voidaan arvioida olevan n miljoonaa euroa vuonna Välittömän matkailutulon osuus kaikkien toimialojen liikevaihdosta Rovaniemen seudulla oli 6,8 prosenttia vuonna Suomessa matkailun osuus kokonaiskulutuksesta on arvioitu olevan 2,4 prosenttia. Matkailun merkitys on siis Rovaniemelle keskimääräistä suurempi. Rovaniemen voidaan olettaa myös hyötyvän merkittävästi matkailun välillisistä vaikutuksista, koska Rovaniemen monipuolinen elinkeinorakenne mahdollistaa sen, että matkailuyritykset ostavat palveluja ja tavaroita seudun muilta yrityksiltä. Matkailun välillisen tulokertoimen on todettu vaihtelevan Suomessa 1,2-1,5 välillä. 11 Tämän arvion mukaisesti matkailun välillinen tulo on n miljoonaa euroa. Näin Rovaniemen seudun kokonaismatkailutulon voidaan arvioida olevan n miljoonaa euroa. Matkailutulo Rovaniemellä jakaantuu eri toimialoille seuraavasti: Matkailutulojen jakautuminen Rovaniemellä vuonna 2004 Virkistys, kulttuuri ja urheilu 5 % Vuokraustoiminta 3 % Huoltamot 8 % Vähittäiskauppa 28 % Henkilöliikenne 16 % Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 17 % Majoitus- ja ravitsemustoiminta 23 % Lähde: Tilastokeskus Matkailun työllistävä vaikutus Rovaniemen matkailutyöllisyys oli 997 henkilötyövuotta vuonna Henkilötyövuosien määrä on kasvanut 3,5 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen Matkailun henkilötyövuodet ovat yli nelinkertaistuneet ohjelmapalveluissa vuodesta 1995 vuoteen Majoitus- ja ravitsemustoiminnassa henkilötyövuosien määrä on kasvanut n. 10 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen Majoitus- ja ravitsemustoiminnassa vuokratyövoiman käyttö on yleistynyt, mikä ei näy em. luvuissa. Matkailun välittömät henkilötyövuodet olivat yli 9 prosenttia kaikkien toimialojen henkilötyövuosista vuonna Matkailu työllistää myös välillisesti. Matkailun työllisyyskerroin eri tutkimuksissa ja tilastoissa vaihtelee 1,02-2,5 välillä. Rovaniemen seudulla voidaan kuitenkin olettaa, että matkailun välillinen työllistävyys on merkittävää, koska seudulla on monipuolinen elinkeinorakenne, jonka tuottamia palveluja ja tavaroita matkailuyritykset ostavat. Rovaniemen seudun työllisyyskertoimeksi voidaan arvioida 1,5, jolloin matkailun kokonaistyöllistävä vaikutus on n henkilötyövuotta. Matkailun palkkatulo Rovaniemellä on n. 40 miljoonaa euroa ja verotulovaikutus n. 9 miljoonaa euroa. 34

35 Matkailun henkilötyövuosien kehitys Rovaniemellä Lähde: Tilastokeskus Matkailutyöllisyys toimialoittain Rovaniemen seudulla 2004 Vuokraustoiminta 6 % Virkistys, kulttuuri ja urheilu 7 % Huoltamot 5 % Henkilöliikenne 23 % Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 19 % Majoitus- ja ravitsemustoiminta 25 % Vähittäiskauppa 15 % Lähde: Tilastokeskus Välitön matkailutulo Välillinen matkailutulo KOKONAISMATKAILUTULO 120 milj. euroa 42 milj. euroa 162 milj. euroa Palkkatulovaikutus 40 milj. euroa Verotulovaikutus 9 milj. euroa 12 KOKONAISHYÖTY n. 202 milj. euroa 35