Joko-tai vai sekäettä?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joko-tai vai sekäettä?"

Transkriptio

1 Joko-tai vai sekäettä? Linjoja opiskelun ja työn vuoropuheluun Maistraatinportti 2 puh Helsinki

2 Sisällys 1. Johdanto 1 2. Opiskeluaikainen työnteko 1 Työura alkaa jo ennen valmistumista, ja koulutus on osa työuraa 1 Opiskelijoille taattava mahdollisuus lepoon ja palautumiseen 1 Korkeakoulujen tulee tarjota nykyistä monimuotoisempia suoritusmahdollisuuksia 2 3. Osaamisen päivittäminen on olennainen osa työuraa 2 Alanvaihdon mahdollisuus tulee turvata läpi elämän 2 Osaamisen päivittäminen kuuluu jokaiselle 2 Opinto-ohjelmat tehtävä osaamisperustaisiksi 2 4. Opinto- ja työelämäohjausta tarvitaan kaikissa vaiheissa 3 Ohjaus toisella asteella takaa onnistuneet koulutusvalinnat 3 Ohjaus korkea-asteella luo pohjan mielekkäälle työuralle 3 Uraohjausta tarvitaan valmistumisen jälkeenkin 3 5. Korkeakoulujen ja työelämän välisestä yhteistyöstä hyötyvät kaikki 3 Tutkimuksesta yhteiseksi hyödyksi 3 Toimiva yhteistyö palvelee myös julkista sektoria 4 Opiskelijoille käytännön hyötyä työelämäyhteistyöstä 4

3 1 (4) 1. Johdanto OECD:n Education at a glance -raportin (2013) mukaan suomalaisen yhteiskunnan haaste on saada nuoret siirtymään entistä nopeammin koulutuksesta työelämään. Liian usein ainoana ratkaisuna tähän haasteeseen esitetään, että opiskeluaikoja on lyhennettävä rajaamalla opintoaikoja ja käyttämällä opintotukea taloudellisena peukaloruuvina. Vain harvoin huomioidaan, että noin 60 % opiskelijoista tekee työtä opintojensa ohella, ja että opiskelijat muodostavat jopa 11 % koko maamme työvoimasta. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus:n Opiskelijabarometri 2012 (2013) mukaan suurimmat syyt opintojen hidastumiseen ovat työssäkäynti, heikko motivaatio, joustamattomat kurssiaikataulut sekä opintojen työläys. Akavan opiskelijoiden mielestä ratkaisu työurien pidentämiseen ei piile nopeassa putkitutkinnossa, vaan opiskelun ja työn joustavassa yhteensovittamisessa - parhaimmillaan läpi koko elämän. Opintoja voi sujuvoittaa esimerkiksi kehittämällä joustavia etä- ja verkkoopiskelumahdollisuuksia sekä luomalla osa-aikaisen opiskelijan status.. Näin taataan myös opiskelijalle oikeus lepoon ja palautumiseen, ja ehkäistään uupumuksesta johtuvien opiskelu- ja työkyvyttömyysjaksojen syntymistä. Suomi tarvitsee korkeasti koulutettuja ylläpitääkseen kansainvälistä kilpailukykyään, ja monilla mittareilla Suomi on koulutuksellisesti maailman kärkimaita, ja ylittänyt jo asetetut tavoitteet ikäluokkien koulutusmäärissä. Kuitenkin jatkuvasti puhutaan siitä, miten hakijasuma korkeakouluihin tulee purkaa aloituspaikkoja lisäämällä. Opiskelijamääristä päätettäessä tulee ottaa huomioon ja ennakoida koko maan työvoimatarve, eikä vain kouluttaa lisää ihmisiä aloille, joilla tutkinnon kustannukset ovat matalimmat. Opiskelijoiden tulee voida luottaa siihen, että heille riittää koulutusta vastaavaa työtä heidän omalta alaltaan. Valtio ei kuitenkaan ole yksin vastuussa, vaan myös korkeakoulujen tulee tehdä osansa opiskelijoiden ja työnantajien saattamisessa yhteen, esimerkiksi kehittämällä alumnitoimintaa sekä yhteistyötä ympäröivän elinkeinoelämän kanssa. Tällä linjapaperilla Akavan opiskelijat haluavat esittää vaihtoehtoja nykyiselle joko- tai keskustelulle, ja tuoda esiin sitä, miten kaikki hyötyvät uusista, joustavammista tavoista sovittaa yhteen opiskelu ja työnteko kaikissa elämänvaiheissa. 2. Opiskeluaikainen työnteko Työura alkaa jo ennen valmistumista, ja koulutus on osa työuraa Opiskelijoiden työnteko ja sen positiivinen vaikutus laadullisessa työllistymisessä on tunnustettava. Opinto-ohjaus tulee muuttaa opinto- ja työelämäohjaukseksi. Koulutuksessa ja opintosuunnitelmissa tulee huomioida työnteko osana opintojen jaksottamista ja osaamisen kehittämistä. Työnantajan tulee mahdollistaa opiskelu, ja opiskelijoille tulisi tarjota mahdollisuus joustaviin työaikoihin. Harjoittelu ja vapaaehtoistyö tulee tunnistaa osaksi osaamisen kehittämistä ja nähdä tärkeänä osana työkokemusta. Työkokemus lisää työelämätietoutta ja taitoja, jotka auttavat välttämään työelämän sudenkuoppia myöhemmin elämässä. Opiskelijoille taattava mahdollisuus lepoon ja palautumiseen Opintotuki harvoin riittää elämiseen sellaisenaan. Liian jäykät opintosuunnitelmat ja opintojaksojen läsnäolopakko kuitenkin vaikeuttavat osa-aikaista työntekoa. Ongelmana usein on, että työnantaja tai korkeakoulu eivät kumpikaan halua joustaa vaatimuksistaan, jolloin opiskelija joutuu tinkimään omasta levosta ja jaksamisestaan. Opiskelijoille tuleekin varmistaa mahdollisuus opiskelukyvyn ja -motivaation ylläpitämiseen lukuvuoden aikana loppuun palamisen välttämiseksi. Korkeakoulun tulee tukea opiskelijoita opiskelukyvyn ylläpitämisessä sekä turvata opiskelijoille riittävän laajat terveys- ja tukipalvelut. Erityisesti psyykkisissä sai-

4 2 (4) rauksissa opiskelu ja rutiinit voisivat olla hyvä keino kuntoutumisessa, minkä vuoksi sairauspäivärahalla tulisi voida opiskella osa-aikaisesti. Korkeakoulujen tulee tarjota nykyistä monimuotoisempia suoritusmahdollisuuksia Opiskelijoille tulee tarjota mahdollisuus suorittaa opintokokonaisuuksia monimuotoisesti, omaan oppimistyyliin ja elämäntilanteeseen sopivalla tavalla. Myös opintoaikaa pidentävä osa-aikainen opiskelu tulee olla mahdollista. Etäopiskelun tulee olla laadukasta ja entistä joustavampaa, jotta osa-aikainen opiskelu voidaan suorittaa. Opetuksen laatu pitää taata etäopiskelusta huolimatta ja etäopiskelun sovittaminen muuhun elämään tulee olla nykyistä helpompaa. Etä- ja verkko-opinnoissa tulee olla mahdollisuus osallistuja lähiopiskeluun. Opiskelun muotojen tulee olla työtavoiltaan monipuolisempia. 3. Osaamisen päivittäminen on olennainen osa työuraa Alanvaihdon mahdollisuus tulee turvata läpi elämän Valmistumisen jälkeistä maailmaa ei voi ennustaa, joten on tärkeää, että jo opiskeluaikana opiskelijalla on mahdollisuus kehittyä itseohjautuvaksi oppijaksi. Oman osaamisen kehittämiseen kannustavat opetusmenetelmät otettava käyttöön koulutuksen kaikilla asteilla. Tämä mahdollistaa parhaat mahdolliset edellytykset jatkokouluttautumiseen ja mahdolliseen alanvaihtoon myöhemmin työelämässä ja auttaa luomaan motivaatiota elinikäiseen oppimiseen. Syyt vaihtaa alaa liittyvät liian usein työelämätietoisuuden puutteeseen tai työelämässä koettuihin ongelmiin, jotka voivat liittyä työn saatavuuteen, työssä jaksamiseen ja viihtymiseen. Riittävän osaamisen ja elinikäisen oppimisen varmistamiseksi kehitetään täydennyskoulutusta muuttamalla rahoitus kysyntälähtöiseksi. Tällä varmistetaan kaikkien yksilöiden mahdollisuus osaamisen kehittämiseen. Osaamisen päivittäminen kuuluu jokaiselle Tutkintoon johtava koulutus antaa pohjan osaamiselle, mutta tarve ja jopa velvollisuus itsensä kehittämiseen ei pääty tutkintotodistuksen saamiseen. Valmistumisen jälkeen osaamista tulee päivittää erikoistumis- ja täydennyskoulutuksilla., joilla vastataan oman alueen osaamisen tarpeeseen. Poikkitieteellisiä päivityspaketteja tulee tarjota kaikilla koulutusasteilla. Jotta osaamisen päivittäminen olisi aidosti mahdollista, tulee aikuiskoulutustukea saada nykyistä pidemmälle ajanjaksolle ja lyhyemmänkin työhistorian perusteella. Nykyisellään ansiotulot vaikuttavat liian voimakkaasti aikuiskoulutustuen suuruuteen, joten tuen tulisi olla paremmin yhteen sovitettavissa muihin etuuksiin ja palkkatuloihin. Opinto-ohjelmat tehtävä osaamisperustaisiksi Aikuisopiskelijoille tarjottava tutkintoon johtava koulutus tulee järjestää opiskelijan aiempaa osaamista vastaavaksi ja AHOT tulee ottaa käyttöön jokaiseen korkeakouluun. Tämä edellyttää, että opinto-ohjelmat ja tutkintovaatimukset rakennetaan osaamisperustaisiksi. Koulutustarjonnan liikkuvuudella sekä etäopiskelulla turvataan osaaminen kaikilla paikkakunnilla. Korkeakoulujen tulee lähtökohtaisesti tarjota opintoja erityisesti niillä alueilla, joilla on tarve tietynlaiselle osaamiselle.

5 3 (4) Muuttuva työelämä tarvitsee asiantuntijoita ja moniosaajia, jotka viihtyvät työssään ja haluavat kehittää sitä. Kaikki sivistys on arvokasta, eikä opiskelu mene hukkaan. Sisäänottomääriä tulee peilata yhteiskunnan rakenteeseen ja työmarkkinoiden tarpeeseen. Maisteriohjelmat ja YAMK-opinnot on tuotava paremmin tarjolle alanvaihtotilanteessa, sillä aina ei ole tarpeellista suorittaa alempaa korkeakoulututkintoa uudelleen vaikka ala vaihtuisikin. 4. Opinto- ja työelämäohjausta tarvitaan kaikissa vaiheissa Ohjaus toisella asteella takaa onnistuneet koulutusvalinnat Onnistuneet koulutusvalinnat tuottavat jaksamista ja hyvinvointia niin korkea-asteen opinnoissa kuin myöhemmin työelämässäkin. Korkeakoulujen, opetuksen ja työelämän kannalta taas on keskeisintä saada pätevimmät ja motivoituneimmat osaajat valikoitua. Tämän vuoksi pitkäjänteiseen opinto-ohjauksen tulee jatkua läpi koulutusasteiden, ja erityisesti henkilökohtaiseen ohjaukseen tarvitaan lisää resursseja. Ohjausta ja ohjaajia tarvitaan nykyistä enemmän, ja opettajilla tulee olla valmiudet tukea opiskelijoita opintojen ja uran suunnittelussa. Myös muiden tukiverkostojen tulee tietää ohjauksesta ja työelämästä. Ihmisille on tarjottava mahdollisuus vaihtaa koulutusalaa. Pakkohaku korkeakouluihin on nuoren kannalta ongelmallista, erityisesti mikäli korkeakoulut päätyvät rajoittamaan muun ensimmäisen korkeakoulupaikkansa vastaanottavien määrää. Korkeakouluopintoihin pääsyn onkin oltava oikeudenmukaista iästä riippumatta, ja opiskelupaikan siirtoon liittyvät väylät on tehtävä läpinäkyviksi ja joustaviksi. Ohjaus korkea-asteella luo pohjan mielekkäälle työuralle Opinto- ja työelämäohjauksessa tulee painottaa opiskelijan oman osaamisen ja tavoitteiden tunnistamista. Valmistumisen jälkeisen työllistymisensä epävarmaksi kokevat opiskelevat pidempään, minkä vuoksi urasuunnittelu, työnhaku, työelämätaidot ja työelämätietous tulee kuulua jokaiseen tutkintoon. Työelämän kannalta hyödyllisiä taitoja tulisi integroida opetukseen esimerkiksi työelämälähtöisten työskentelytapojen muodossa. Korkeakoulujen tulee pystyä takaamaan harjoittelupaikka tai muu työelämäjakso jokaiselle opiskelijalle, esimerkiksi kehittämällä suhteita alueen työnantajiin. Mentorointiohjelmia on kehitettävä yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa. Korkeakoulujen tulee ottaa tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeet huomioon oman koulutustarjontansa kehittämisessä. Uraohjausta tarvitaan valmistumisen jälkeenkin Muuttuneet työmarkkinat tarkoittavat lisääntyviä työttömyysjaksoja (between jobs) työuran aikana, kun harva enää tekee vuosikymmenten uraa samassa työpaikassa. Niinpä myös työelämän eri vaiheissa oleville tulee tarjota helposti tavoitettava väylä hankkia uraohjausta. Yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa tulisi toteuttaa monialaisia, työelämän tarpeet huomioivia mentorointi- ja uudelleenkouluttautumisohjelmia. Korkeakoulujen ja työvoimaviranomaisten yhteistyötä tulee tiivistää ja turvata korkeasti koulutetuille suunnattujen työvoimapalveluiden saatavuus ja laatu. 5. Korkeakoulujen ja työelämän välisestä yhteistyöstä hyötyvät kaikki Tutkimuksesta yhteiseksi hyödyksi Yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksilla on toisiaan tukeva rooli tiedon tuottamisessa, soveltamisessa ja arvioinnissa. Korkeakoulutusten tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyistä ja niiden kilpailukykyä tulee edistää. Julkisessa keskustelussa tuodaan usein esille sitä, että erityisesti yliopistojen tuottamaa uutta tietoa on hankala soveltaa yhteiskunnan käytäntöihin.

6 4 (4) Tiivistämällä ja edistämällä korkeakoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä sekä vuoropuhelua, saadaan tuotettu tieto hyödynnettyä yhteiskunnassa paremmin. Toimiva yhteistyö palvelee myös julkista sektoria Julkinen sektori hyötyisi nykyistä tiiviimmästä yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa, erityisesti hallinnon ja palvelusuunnittelun osalta. Korkeakoulujen tuottamaa tutkimustietoa tulee hyödyntää aiempaa tehokkaammin julkisen hallinnon prosesseissa sekä valmisteluvaiheissa. Korkeakoulut ovat avainasemassa palveluiden alueellisen saatavuuden edistämisessä. Korkeakoulujen ja julkisen sektorin yhteistyö parantaa myös alueellista kilpailukykyä. Opiskelijoille käytännön hyötyä työelämäyhteistyöstä On koko yhteiskunnan etu, jos opiskelijat valmistuvat työelämää tuntevina. Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö esimerkiksi harjoittelujen, opinnäytetöiden sekä oppimislähtöisten kehittämisprojektien kautta luo elävää dialogia elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välille, ja hyödyttää niin oppilaitosta, opiskelijoita, yrityksiä kuin yhteiskuntaakin. Alumnitoiminta tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia solmia arvokkaita verkostoja työelämään jo opiskeluaikana, ja alumnien puolestaan ylläpitää yhteyksiä tiedemaailmaan. Ammattiliittojen ja korkeakoulujen on tehtävä yhteistyötä alumnitoiminnassa, jonka tavoitteena on ammatillisesti ja valtakunnallisesti kattavat alumnipankit ja -verkostot.

Mika Saranpää ja TUNNE5-työryhmä. Osaamisen tunnistaminen työkirja ammattikorkeakouluille

Mika Saranpää ja TUNNE5-työryhmä. Osaamisen tunnistaminen työkirja ammattikorkeakouluille Mika Saranpää ja TUNNE5-työryhmä Osaamisen tunnistaminen työkirja ammattikorkeakouluille 3 kirjoittajat ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Teoksen valokopiointi

Lisätiedot

Ei paikoillanne, vaan valmiit, hep!

Ei paikoillanne, vaan valmiit, hep! Opetusministeriö Koulutus Undervisningsministeriet Ei paikoillanne, vaan valmiit, hep! Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistio Opetusministeriön työryhmämuistioita

Lisätiedot

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki o s a a Miten toimit työmarkkinoilla tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat Miten toimit osana työyhteisöä Miten työyhteisöt toimivat Miten toimit töissä Mikä sinulle on tärkeää Työelämätaidot

Lisätiedot

Helsingin kaupunki. Opetusvirasto

Helsingin kaupunki. Opetusvirasto Helsingin kaupunki Opetusvirasto AMMATILLINEN KOULUTUS OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Helsingin palvelualojen oppilaitos Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Helsingin tekniikan alan oppilaitos

Lisätiedot

Opiskeluaikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset

Opiskeluaikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset Opiskeluaikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 26/2012 simo aho sanna-mari hynninen hannu karhunen markku vanttaja Opiskeluaikainen työssäkäynti

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA SISÄLLYS LUKIJALLE 3 1 MAAHANMUUTON NYKYTILA 5 1.1 Lyhyessä ajassa maahanmuuttomaaksi... 5 1.2 Maahanmuutto on monimuotoistunut...

Lisätiedot

Palveluyritys ja yliopisto yhteistyössä. Pontta liiketoimintaan, lisäarvoa tutkimukseen

Palveluyritys ja yliopisto yhteistyössä. Pontta liiketoimintaan, lisäarvoa tutkimukseen Palveluyritys ja yliopisto yhteistyössä Pontta liiketoimintaan, lisäarvoa tutkimukseen Palveluyritys ja yliopisto yhteistyössä Pontta liiketoimintaan, lisäarvoa tutkimukseen Elinkeinoelämän keskusliitto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen

Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 188/2009 Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus

Lisätiedot

Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi

Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi

Lisätiedot

Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi vuodesta 2014 alkaen

Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi vuodesta 2014 alkaen Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi vuodesta 2014 alkaen 1 2 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Muuttuva toimintaympäristö... 5 2.1 Osaaminen ja asiantuntemus työelämässä... 5 2.2 Alueiden kehittäminen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Kirsi Saloniemi Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Aktiivi-hankkeen ennakointiraportti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2011

Lisätiedot

Tampere3-vararehtorityöryhmän raportti 13.5.2015

Tampere3-vararehtorityöryhmän raportti 13.5.2015 1(7) Mika Hannula, Harri Melin, Mikko Naukkarinen Tampere3-vararehtorityöryhmän raportti 13.5.2015 1. Johdanto Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Se on se avain! Tutkimuksia ja selvityksiä 46. Tampereen yliopiston opintotoimisto

Se on se avain! Tutkimuksia ja selvityksiä 46. Tampereen yliopiston opintotoimisto Tampereen yliopiston opintotoimisto Tutkimuksia ja selvityksiä 46 2004 Se on se avain! Kasvatustieteiden tieteenalaohjelmasta valmistuneiden tarinoita opiskelusta ja työhön sijoittumisesta Kirsti Jokihaara

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA Työryhmän raportti 21.4.2005 Moniste 7/2005 Opetushallitus

Lisätiedot

TÄÄ KUULUU MYÖS SULLE! Nuorisotakuu Hämeenlinnan seudulla

TÄÄ KUULUU MYÖS SULLE! Nuorisotakuu Hämeenlinnan seudulla TÄÄ KUULUU MYÖS SULLE! Nuorisotakuu Hämeenlinnan seudulla Maija Säkäjärvi Riitta Kinnunen Sosiaalikehitys Oy Sisällys Saatesanat 3 Johdanto 4 1 Koulutuksen merkitys nuorisotakuun perustana 6 2 Hämeenlinnan

Lisätiedot

Selvitys henkilökohtaisista koulutustileistä

Selvitys henkilökohtaisista koulutustileistä Selvitys henkilökohtaisista koulutustileistä Soveltuvuus suomalaisen aikuiskoulutuksen rahoituksen uudistamiseksi. Väliraportti Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:12

Lisätiedot

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Raportti Mitä se oikeesti on? - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Anu Sipilä Bestis Nuorisotakaajat Porvoossa Sisällys Mistä aloittaa?... 1 Peruskoulu... 2

Lisätiedot

raportteja 76 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini

raportteja 76 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini raportteja 76 H E L S I N K I 2 0 1 1 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini Tuomo Alasoini Hyvinvointia työstä Kuinka työelämää voi kehittää kestävällä

Lisätiedot

Opas koulujen ja yritysten yhteistyöhön

Opas koulujen ja yritysten yhteistyöhön Opas koulujen ja yritysten yhteistyöhön Miksi yhteistyötä? 1. Suomi tarvitsee nuorensa nopeammin hyvään työelämään 2. Nuorella tulee olla paremmat mahdollisuudet tehdä koulutus- ja uravalintansa tietoon

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT TULIVAT

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT TULIVAT Irma Laiho TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT TULIVAT Vuosien 1996 2000 Työpaikkakouluttajakoulutus-projektin laatuarviointia OPETUSHALLITUS 2001 1 Opetushallitus 2001 ISBN 952-13-1150-9 2 SISÄLLYS 1. 2. 3. 3.1. 3.2.

Lisätiedot

Kaikki irti harjoittelusta Osa 1 Käytännön opas harjoittelijalle 2015

Kaikki irti harjoittelusta Osa 1 Käytännön opas harjoittelijalle 2015 Kaikki irti harjoittelusta Osa 1 Käytännön opas harjoittelijalle 2015 Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Yliopisto-opintojen työelämäintegraatio hanke 2013 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Onhan siitä hyötyy, et mä nousen ylös sängystä, lähen ulos ja teen jotain. Nuorten kokemuksia Voimalinja hankkeen ryhmätoiminnasta

Onhan siitä hyötyy, et mä nousen ylös sängystä, lähen ulos ja teen jotain. Nuorten kokemuksia Voimalinja hankkeen ryhmätoiminnasta Onhan siitä hyötyy, et mä nousen ylös sängystä, lähen ulos ja teen jotain Nuorten kokemuksia Voimalinja hankkeen ryhmätoiminnasta Lassila, Laura 2012 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Onhan

Lisätiedot

Asiantuntijuus ja verkostomainen yhteistyö viitekehys korkeakoulutettujen erikoistumiskoulutuksille

Asiantuntijuus ja verkostomainen yhteistyö viitekehys korkeakoulutettujen erikoistumiskoulutuksille Asiantuntijuus ja verkostomainen yhteistyö viitekehys korkeakoulutettujen erikoistumiskoulutuksille FUTUREX Future Experts -projektin raportti Toim. Anne Rouhelo & Heli Trapp Asiantuntijuus ja verkostomainen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN AIKUISTEN TIETO-, NEUVONTA- JA

VARSINAIS-SUOMEN AIKUISTEN TIETO-, NEUVONTA- JA VARSINAIS-SUOMEN AIKUISTEN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN STRATEGIA 2012 2015 SISÄLTÖ 1. Varsinais-Suomen aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen strategia visio, missio ja toimenpiteet...

Lisätiedot

Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+

Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+ Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+ Sisältö 1. KOULUTUSSTRATEGIA YHTEINEN TAHDONILMAUS... 2 2. VISIO 2015+... 2 3. STRATEGISESTI TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISEN KOHTEET... 3 3.1 Ennakointi... 3 3.2 Hanketoiminta...

Lisätiedot

CICERO Learning -selvitysraportti TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN OPETUKSESSA JA OPISKELUSSA

CICERO Learning -selvitysraportti TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN OPETUKSESSA JA OPISKELUSSA CICERO Learning -selvitysraportti TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN OPETUKSESSA JA OPISKELUSSA SISÄLLYS ESIPUHE.......................................................................................3

Lisätiedot

Ohjaus on kuin tekisi palapeliä Näkökulmia aikuisopiskelijan ohjaukseen ammattikorkeakoulussa

Ohjaus on kuin tekisi palapeliä Näkökulmia aikuisopiskelijan ohjaukseen ammattikorkeakoulussa Mervi Lätti & Päivi Putkuri (toim.) C Ohjaus on kuin tekisi palapeliä Näkökulmia aikuisopiskelijan ohjaukseen ammattikorkeakoulussa Aikuisopiskelijan ohjaus ammattikorkeakoulussa -hanke Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

LAATUA YHTEISTYÖLLÄ joka päivä pieniä parannuksia

LAATUA YHTEISTYÖLLÄ joka päivä pieniä parannuksia LAATUA YHTEISTYÖLLÄ joka päivä pieniä parannuksia Laatu syntyy yhteispelillä ja kaikilla korkeakouluyhteisön jäsenillä on tärkeä merkitys sen kehittymiseen. Tämä henkilöstön ja opiskelijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

opiskelijan arvioijana

opiskelijan arvioijana Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana Heljä Hätönen www.ohjaan.fi Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 712/96) ja valokuvalain (495/6, muut. 446/95) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

Avoimen, menestyvän, kansainvälisen ja vastuunsa kantavan Suomen hyväksi

Avoimen, menestyvän, kansainvälisen ja vastuunsa kantavan Suomen hyväksi Avoimen, menestyvän, kansainvälisen ja vastuunsa kantavan Suomen hyväksi Ruotsalainen kansanpuolue on ihmiskeskeinen puolue. Uskomme itsestään ja kanssaihmisistään vastuuta ottavaan yksilöön. Yhteiskuntamme

Lisätiedot