Kainuun maakunta -kuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 2/ (7) Sosiaali- ja terveystoimi

Transkriptio

1 Kainuun maakunta -kuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 2/ (7) PÄRE PÄIHDEHOITOPALVELUA NUORILLE -HANKE OHJAUSRYHMÄ Aika: Maanantai klo Paikka: Hyrynsalmen kunnantalo, lautakuntien kokoushuone, 1. krs Osallistujat: Huttu Ari, rehtori, Ruukinkankaan yläkoulu poissa Huttu-Juntunen Terttu, perhepalvelupäällikkö, saapui klo 12.45, poistui klo Ikäheimo Sari Marita, koordinaattori, Kaide-hanke Isola Riikka, Purnukka ry Komulainen Marja-Liisa, sos.alan erikoissuunnittelija Matti Kuntsi Opinto-ohjaaja, Kao/Suomussalmi Laitinen Satu, vapaa-aikasihteeri, Hyrynsalmen kunta, poistui Vuorinen Terhi, Suomussalmen kihlakunta Pikkarainen Marita, kehittämispäällikkö poissa Pyykkönen Silja, Diakoniatyöntekijä, Suomussalmen srk poissa Suorsa Seppo, OLH poissa Karjalainen Tarja, sihteeri Asiat: 1 Kokouksen avaus 2 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja Terttu Huttu-Juntusen ollessa estyneenä varapuheenjohtaja Marja-Liisa Komulainen avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. 4 Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Koulutusasiat käsitellään kohdassa 10. Muutoin esityslista hyväksyttiin esitetyssä muodossa. 5 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttiin kokoontuneen ohjausryhmän pöytäkirja. 6 Kokouskäytännöistä sopiminen Pöytäkirjat hyväksytään seuraavassa kokouksessa. Kokouskutsut ym. materiaalit lähetetään sähköisesti. Ohjausryhmän kokouksista ei makseta kokouspalkkiota vaan lähettävä taho kustantaa kulut. Poikkeuksena esim. vähävaraiset yhdistykset, joiden edustajille voidaan matkakulut maksaa hakemuksesta.

2 Kainuun maakunta -kuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 2/ (7) 7 Hankkeen talous- ja tilannekatsaus 8 Toimijoiden kartoitus Johanna Kurtti kertoi hankkeen tilanteesta. Palveluohjausmallia on suunniteltu ja sen työstäminen jatkuu. Johanna Kurtti on tutustunut eri toimijoiden palveluohjausmalleihin ja poiminut toimivia käytäntöjä, joita voisi hyödyntää myös nuorten päihteiden käyttäjien palveluohjausmallissa. Johanna Kurtti on osallistunut erilaisiin seminaareihin, joissa nuorten asiat ovat olleet esillä sekä käynyt tutustumassa nuorille suunnattuihin palveluihin (Nuorten Ystävät ry., Verve, REDI64). Ylä-Kainuun alueella nuorille suunnattuja palveluja ja verkostojen toimivuutta selvitellään kartoituksen avulla. Kartoituksen pohjalta tehdään yhteenveto toimivista malleista sekä kehityskohteista. Kartoitukseen pyritään ottamaan mukaan mahdollisimman laaja otos nuorten kanssa työskenteleviä toimijoita. Nuorten kanssa työskentelevien henkilöiden osaamisen vahvistamiseksi on suunnitteilla koulutuksia. (motivoiva haastattelu, euroadad ) Verkostojen luominen ja verkostoyhteistyön kehittäminen on yksi tärkeä osa projektia. Johanna Kurtti on kutsunut toimijoita koolle erilaisin kokoonpanoin sekä tutustunut eri toimijoiden palvelutarjontaan (mm. seurakunnat, nuorisotyö, poliisi). Tilaisuuksien sisältö on vaihdellut toimijoiden mukaan. Pääasiassa on mietitty verkostojen toimivuutta sekä niiden kehittämisideoita sekä pohdittu nuorten tilannetta sekä puuttumisen mahdollisuuksia toimijoiden näkökulmasta katsottuna. Yhtenä teemana on ollut esim. etsivän työn järjestäminen, jota on mietitty paikkakunnittain eri toimijoiden kesken. Johanna Kurtti on myös käynyt erilaisissa työryhmissä (mm. perhekeskuspalaverit, oppilashuoltoryhmä) esittelemässä projektia. Camera Obscura päihderata on varattu 3/2009 koko Ylä-Kainuun alueelle. Päihderataa on toteuttamassa useampia eri tahoja (koulu, nuorisotoimi, seurakunta jne.). Camera obscura on toiminnallinen päihderata ja sen käy läpi kaikki 7-9 luokkalaiset. Myös vanhemmille on tarkoitus antaa mahdollisuus kiertää rata. Hankkeen talouden toteuma saatetaan tiedoksi ohjausryhmälle. Hanke on pysynyt hankesuunnitelman mukaisessa budjetissa. Palveluohjausmallin luomisen pohjaksi PÄRE- projekti kartoittaa tämänhetkisen tilanteen eri toimijoiden osalta. Ts. mikä kunkin toimijan rooli päihteitä käyttävän nuoren tukemisessa tällä hetkellä on ja miten toimijat näkevät oman roolinsa osana palveluketjua. Jokainen nuoren kanssa toimiva henkilö on tärkeä osa verkostoa. Eri toimijoita ovat mm.

3 Kainuun maakunta -kuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 2/ (7) sosiaalitoimi, nuorisotoimi, terveystoimi, srk, poliisi, koulut sekä järjestöt. Alla olevien kysymysten avulla pyritään selvittämään olemassa olevat palvelut/palveluketjut ja yhteistyömuodot, mahdolliset ongelmat palveluiden toteuttamisessa/nuoren asioiden eteenpäinviemisessä. 1. Mitä palveluita tarjoatte nuorille? (leirit, harrastukset, muu toiminta?) 2. Millaisissa tilanteissa törmäätte työssänne nuorten päihteidenkäyttöön ja miten puututte asiaan? 3. Ketkä ovat tärkeimpiä yhteistyökumppaneitanne nuoriin liittyen? 4. Yhteistyö nuorten vanhempien kanssa? - Miten yhteistyötä voisi kehittää? 5. Konkreettiset yhteistyön muodot/vakiintuneet käytännöt nuorten asioiden eteenpäinviemisessä viranomaisten tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa? - miten yhteistyötä voisi mielestänne kehittää? Millaista yhteistyötä toivoisitte lisää? 6. Mitkä asiat oman paikkakunnan nuorten hyvinvoinnissa huolestuttavat eniten? 9 Palveluohjausmalli Johanna Kurtti käy kartoituksen läpi jokaisen kartoitukseen osallistuvan tahon kanssa. Kartoituksen yhteydessä toimijoita on pyydetty tekemään swot-analyysi (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat), jossa he arvioivat tämänhetkistä toimintaansa nuorten päihteidenkäytön ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Kartoituspohjaa voidaan muokata vastaajatahon mukaan, jotta se vastaisi paremmin tarkoitusta. Kartoitusmateriaalin on tarkoitus olla kerättynä lokakuun loppuun mennessä. Palveluohjaus on työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän hajanaisuuden haittoja. Tavoitteena on tunnistaa asiakkaan yksilölliset tarpeet ja järjestää asiakkaalle hänen tarvitsemansa palvelut ja tuki käytettävissä olevien resurssien avulla ja siirtyä instituutio- ja tarjontakeskeisistä palveluista käyttäjä- ja kysyntäkeskeisiin palveluihin. Yksilökohtaisen palveluohjauksen keskeisin sisältö on neuvonta, koordinointi ja asianajo. Hankevetäjä Johanna Kurtti on suunnitellut Ylä-Kainuuseen palveluohjausmallin pilottia, jonka kohderyhmänä ovat vuotiaat päihteitä käyttävät nuoret. Ylä-Kainuun mallissa palveluohjauksen sisältö räätälöidään aina asiakkaan mukaan. Ensimmäisenä tehdään hoidon tarpeen arviointi, joka voidaan suorittaa yksilö-, perhe- tai verkostotapaamisina.

4 Kainuun maakunta -kuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 2/ (7) Nuori voi tulla palveluohjauksen piiriin monelta eri taholta mm. nuoren kanssa työskentelevän viranomaisen lähettämänä, vanhempien tai omaisten aloitteesta. Tärkeää olisi, että nuori saa apua kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on nuoren elämänhallinnan parantuminen. Esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. On mietittävä, että onko palveluohjausmallista mahdollista luoda sellainen, että se tukisi nuorta kaikilla elämän osa-alueilla ns. kädestä pitäen ohjaaminen (käynnit työvoimatoimistossa, Kelassa, jne.) Nuoren pääsy palveluohjaajan luo on oltava nopeaa ja helppoa. On tärkeää miettiä työnjako maakunnan sisällä, muiden toimijoiden rooli sekä palveluun ohjaamisen sujuvuus. Palveluohjaukseen ohjaaminen voisi tapahtua esimerkiksi siten, että yhteistyökumppaneilla olisi lomakkeita, joilla nuori voi antaa palveluohjaajalle luvan ottaa häneen yhteyttä. Yhteistyökumppani perehdytetään kertomaan nuorelle palveluohjauksesta. Tärkeää on myös perustella nuorelle miksi palveluohjaus olisi juuri hänelle oikea vaihtoehto. Ohjausryhmä pohti, kuinka tavoitetaan ne nuoret, jotka eivät ole em. reittien kautta tavoitettavissa. Tässä kohti korostuu verkostojen merkitys ja mm. vanhempien tavoittaminen. Miten tavoittaa esim. kotonaan olevat nuoret, jotka eivät ole oppilaitoksen, työvoimatoimiston tai minkään muun tahon kirjoilla? Ohjausryhmässä mietittiin myös sitä, milloin on tarpeellista tehdä lastensuojeluilmoitus? Miten nuoreen on mahdollista saada rakennettua luottamuksellinen suhde, kun kaikki nuorten kanssa toimivat tahot ovat periaatteessa velvoitettuja tekemään lastensuojeluilmoituksen esim. päihtyneen nuoren kohdatessaan. Etsivän työn ideana ei ole se, että nuoret juoksevat karkuun heitä lähestyviä aikuisia. Keskustelua syntyi myös siitä, tehdäänkö jokaisesta palveluohjauksen piiriin tulevasta nuoresta lastensuojeluilmoitus, vai tehdään ilmoitus vasta silloin, jos nuori ei pysty sitoutumaan palveluohjaukseen vaan ongelmat jatkuvat/pahenevat? Osa nuorista tuleekin palveluohjauksen piiriin nimenomaan lastensuojeluilmoituksen kautta, mutta miten niitten nuorten kohdalla, jotka ohjaustuvat palveluun esim. nuorisotyöntekijän ohjaamana? Palveluohjausmallissa tärkeää on nuoren tilanteen seuranta. On erityisen tärkeää että prosessin etenemistä seurataan ja palvelusuunnitelmaa muutetaan tarpeen mukaan. Seurannan toteutus myös tärkeä selvittää onko se sosiaalitoimi, koulu, vanhemmat vai näistä koostuva verkosto. Palvelutarpeen kartoitus, palvelujen suunnittelu sekä seuranta kuuluvat palveluohjaajalle. Ohjausryhmässä pohdittiin sitä, onko palveluohjaaja yksi henkilö, vai jaetaanko vastuu eri tahojen kesken?

5 Kainuun maakunta -kuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 2/ (7) 10 Koulutukset Marja-Liisa Komulainen kertoi KASTE-ohjelmaan liittyvästä Hyvinvointia lapsille, nuorille ja lapsiperheille (Tukeva) -hankkeesta, joka on yhtenäinen pohjoissuomalainen lasten, nuorten, ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen hankekokonaisuus. Hankkeelle on haettu rahoitusta STM:stä. Hankkeen hallinnoijana on Oulun seutu ja Kainuussa on tarkoitus toteuttaa 2 osiota; 0 3 -vuotiaat, varhaisen tukemisen malli sekä soveltavan teatterin hyödyntäminen nuorten tukemisessa. Ylä-Kainuun nuoret olisivat pilottina tässä mukana. Juurruttaminen myös tässä asiassa on ensiarvoisen tärkeää. Suomussalmella on positiivisia kokemuksia vastaavasta toiminnasta. Suunnitelma saatetaan ohjausryhmälle tiedoksi. Johanna tekee seuraavaan kokouksen yhteenvedon, jossa erilaisia vaihtoehtoja. EuroADAD-menetelmä EuroADAD-menetelmä on puolistrukturoitu päihdehaastattelumenetelmä nuorille. Menetelmä on alun perin kehitetty päihteiden käytön takia hoitoon menevien nuorten arviointiin sen kattavuuden vuoksi. ADAD on osoittautunut hyödylliseksi yleisarviointimenetelmäksi ja sitä käytetään laajalti Australiassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa virastoissa, jotka tarjoavat kattavampaa sosiaalipalvelua nuorille. Suomessa sitä käyttävät mm. nuorisopsykiatria sekä Nuorten ystävät. EuroADAD-menetelmän seitsemän aihealuetta ovat fyysinen terveys, koulu, sosiaalinen tilanne, perhe, psyykkinen terveys, rikollisuus sekä alkoholi/huumeet. Jokainen elämänalueosioista rakentuu samalla tavalla. Ne sisältävät kysymyksiä nuoren elämästä kahdella eri aikavälillä: kokoelämän ajalta ja viimeisimmän 30 päivän ajalta. Menneen ja ajankohtaisen tiedon avulla saadaan hyödyllinen näkemys esille tulleiden ongelmien intensiteettiin ja kestoon. Kaikki aihealueet sisältävät myös kysymyksiä joihin nuori itse arvioi ongelmiensa intensiteetin ja keston riippumatta siitä, haluaako nuori apua. Haastattelija tekee jokaisesta aihealueesta yhteenvedon ja vakavuusarvion, joihin sisältyy saatu tieto, haastattelijan arvio sekä asiakkaan oma arviointi EuroADAD:in käyttöön kouluttaa mm. Jouni Susi, Helsingin kaupungin päihdekoordinaattori. Koulutuksen hinta on noin 2300e + alv ja kouluttajan matka- ja majoituskustannukset/ kahden päivän koulutus. Ryhmäkoko n henkilöä Saatetaan ohjausryhmälle tiedoksi. Jatkossa Johanna Kurtti mm. kartoittaa ne henkilöt, jotka olisivat kiinnostuneita koulutuksesta. Asian käsittelyä jatketaan palveluohjausmallin tarkentumisen jälkeen. Motivoivan haastattelun koulutus

6 Kainuun maakunta -kuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 2/ (7) PÄRE-hanke järjestää yhdessä KaiTo - Kainuulainen työja terveyskunnon toimintamalli-hankkeen kanssa motivoivaan haastatteluun lisäkoulutuksen. Koulutuksen tavoitteena on, että siihen osallistuneet henkilöt hallitsevat menetelmän siinä määrin, että voivat käyttää menetelmää työssään asiakkaiden kanssa. Koulutus on jatkoa Kainuun päihdetyön koordinointi -hanke järjestämään motivoivan haastattelun koulutuksen , jossa esitellään motivoivan haastattelun menetelmää. Koulutuksen hinta kahdellekymmenelle henkilölle on noin 2160euroa + kouluttajan matka- ja päivärahakulut. Hinta sisältää kolmen päivän koulutusprosessissa ennakkotehtävien yhteisarvioinnin sekä välitehtävien arvioinnin jokaisen opiskelijan kohdalla. Koulutuksen järjestäjiä on useampia, joten koulutus kilpailutetaan. Koulutukseen osallistujat valitaan menetelmää esittelevän koulutuksen palautteen avulla. Ohjausryhmä päätti, että koulutus voidaan järjestää. Valmennan motivoitumaan peruskurssi sekä jatkokurssi A-Klinikkasäätiö järjestää Tampereella Valmennan motivoitumaan peruskurssiin sekä jatkokurssin loppuvuoden 2008 aikana. Koulutusten hinta on yhteensä 440euroa (265euroa + 175euroa)/ henkilö. Matkakustannukset ovat n. 220 /hlö/krt. Koulutuspäivät ovat , , ja jatkokoulutus Johanna Kurtti osallistuu koulutukseen ja voi tämän jälkeen toimia motivoivan haastattelun koulutukseen osallistuvien henkilöiden tukena menetelmän käytäntöön viemisessä (tapaamiset menetelmää käyttäville työntekijöille jne.). Ohjausryhmä totesi, että menetelmän juurruttamisen kannalta olisi hyvä, että koulutukseen osallistuisi myös maakunnan vakituinen työntekijä. 11 Muut asiat Ohjausryhmä päätti, että Johanna Kurtti voi tilata hankkeelle esim. Tositietoa sarjaa ( johon kuuluu osiot nuuska, alkoholi, tupakka, huumeet, sekakäyttö sekä imppaus. Esitteitä voidaan jakaa mm. eri tapahtumien yhteydessä. Yhden paketin hinta on 0,40 ) sekä muuta päihdemateriaalia tarpeen mukaan. viikoilla 11-13/2009 Ylä-Kainuuseen tulee 7-9 luokkalaisille tarkoitettu päihderata Camera Obscura.

7 Kainuun maakunta -kuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 2/ (7) Johanna Kurtti osallistuu valtakunnallisille päihdepäiville Seuraava kokous on pe klo Suomussalmella, tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin. 12 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja kiitti osallistujia ja päätti kokouksen klo Terttu Huttu-Juntunen puheenjohtaja Tarja Karjalainen sihteeri Marja-Liisa Komulainen varapuheenjohtaja