Hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen Itä-Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen Itä-Suomessa"

Transkriptio

1 M 12 LOPPURAPORTTI Euroopan aluekehitysrahasto Hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen Itä-Suomessa Toimenpideohjelma Ylä-Savon Kehitys Oy Sari Andersson Itä-Suomi ohjelman Makrohanke M 12, Hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen

2 2 Alkusanat Itä-Suomen neuvottelukunta on koonnut yhteen keskeiset ylimaakunnalliset hankekokonaisuudet. Neuvottelukunnan työ on osoitus laajasta itäsuomalaisesta yksimielisyydestä ja tahdosta. On välttämätöntä, että näille hankkeille saadaan jatkossa myös valtioneuvoston ja eduskunnan tuki. Yhteistyössä Itä-Suomesta voidaan rakentaa hyvinvoiva, elinvoimainen ja turvallinen. Itä-Suomessa hoivayrittäjyys on tärkeä, samoin hyvinvointiteknologia ja sen vienti. Itä- Suomen lääninhallitus on yhteistyössä mukana varsinkin sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen asiantuntijana. Lääninhallitus tulee omalta osaltaan tukemaan esitettyjen hankkeiden etenemistä erityisesti niissä ministeriöissä, joiden aluehallintoviranomaisena lääninhallitus toimii. Pirjo Ala- Kapee Itä- Suomen läänin maaherra

3 3 Tiivistelmä Ylä-Savon Kehitys Oy Sari Andersson: Hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen Itä-Suomessa toimenpideohjelma Itä-Suomi- ohjelman Makrohanke M 12, Hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen Heinäkuu 2006 Itä-Suomi- ohjelman tavoitteena on vauhdittaa myönteistä kehitystä Itä-Suomessa makrohankkeiden avulla. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Itä-Suomen taloudellista kilpailukykyä sekä vetovoimaa ihmisten asuinpaikkana, yritysten sijaintipaikkana ja matkailukohteena. Makrohankkeita on yhteensä 14 ja edustettuina ovat kaikki toimialat. Neljä makrohanketta ovat hyvinvointiin liittyviä ( M 10-M 13). Hyvinvoinnin makrohankkeet pyrkivät vastaamaan ikääntymisen haasteisiin, terveyden edistämiseen, hyvinvointiyrittäjyyden kehittämiseen ja hyvinvointiteknologian osaamisen vahvistamiseen sekä kansainvälistymiseen ja viennin lisäämiseen. Itä-Suomi- ohjelman toimialueena on Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Asukkaita alueella on lähes Hyvinvointiyrittäjyyden edistämisen lähtökohtana on yritysten, julkisen sektorin sekä tutkimus- ja kehittämisyksiköiden välinen yhteistyö. Makrohanketta varten tehdyssä alkuselvityksessä todetaan, että julkisen sektorin osuutta ei ole riittävästi korostettu aikaisemmissa hankkeissa ja politiikkaohjelmissa. Julkisella sektorilla on maassamme hyvinvointialalla monopoli, resurssit, vahva kokemus ja osaaminen. ( Kortelainen & Rissanen 2004) Itä-Suomessa on huomattavaa osaamista hyvinvointiyrittäjyyden toimialalla sekä laadukasta tutkimusta, mutta toimintaa ei ole saatu vietyä käytäntöön pelkästään tutkimus- ja yrityshankkeiden kautta. Tämän vuoksi uudenlaisten kumppanuuksien kehittäminen, joissa julkinen toimija on mukana, on välttämätöntä. Toimenpideohjelmassa Hyvinvointiyrittäjyydellä tarkoitetaan perinteistä sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyttä, hyvinvointimatkailua, käsityöyrittäjyyttä sekä lowteck- yrittäjyyttä. Käsityöyrittäjyys on mukana luovan talouden ammattien, kuten erilaisten terapioiden kautta, jotka kytkeytyvät terveyteen. Apuvälineiden tuotanto on myös hyvin pitkälti käsityötä muotoilua unohtamatta. Käsityöyrittäjyys on myös linkki hyvinvointimatkailuun. Kohderyhmänä toimenpideohjelmassa ovat sekä palveluiden kilpailuttajat, että ostajat, tuottajat ja tarjoajat. Tästä johtuen toimenpideohjelman kohderyhmänä ovat yritysten lisäksi myös julkiset toimijat, viranhaltijat ja luottamusmiehet. Tutkijat ja kehittämisorganisaatiot ovat yhteistyön kautta kohderyhmänä. Toimenpideohjelman toimenpiteillä pyritään 1. Hyvinvointiyrittäjyyden markkinoiden avaamiseen avoimelle kilpailulle 2. Hyvinvointipalveluiden strategisen osaamisen lisäämiseen 3. Kilpailutus- ja osto-osaamisen parantamiseen 4. Yritystoimintaa vahvistavan palveluliiketoiminnan verkoston kehittämiseen 5. Hyvinvointiyrittäjyyden määrälliseen lisäämiseen 6. Kansainvälisesti laadukkaiden uusien tuotteiden ja palvelukonseptien kehittämiseen 7. Osaamisen tason nostamiseen hyvinvointiyrittäjyydessä 8. Viennin lisäämiseen 9. Teknologian hyödyntämiseen Toimenpideohjelmassa on hankkeistettu keskeiset tavoitteet kasvuohjelmaksi ja aikataulutettu sen toteuttaminen seuraavalle ohjelmakaudelle Kussakin osahankkeessa on omat tavoitteet, riskianalyysit ja rahoitussuunnitelmat. Tärkein toteutettava hanke on REPALE, jonka tavoitteena hyvinvointiyrittäjyyden markkinoiden avaaminen parantamalla kilpailutus- ja osto-osaamista, strategista suunnittelua sekä kehittämällä toimintoja yhteistyössä yritysten kanssa. Hankkeen osahankkeena on COOP- hanke, johon on saatu rahoitusta Itä-Suomen innovatiivisista toimista. Hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli julkisille toimijoille ja yrityksille yhteistyöstä, jossa saatavat hyödyt tulevat näkyviksi ja niistä koituva hyöty myös kehittäjille IPR- suojauksen kautta, joka on hyvinvointiyrittäjyydessä vielä valitettavan vähäistä..

4 4 Sisältö 1. Johdanto 5 2. Hyvinvointiyrittäjyys Itä-Suomessa Hyvinvointiyrittäjyyden hankkeet Itä-Suomessa 8 3. Hyvinvointiyrittäjyyden haasteet ohjelmakaudella Toimenpideohjelman tavoitteet Toimenpide esitykset REPALE hanke TEROTUS hanke KULBA hanke HYTKYTYS hanke Toimenpideohjelman toimeenpano ja seuranta Tiedotus 20 Kirjallisuutta 21

5 5 1. Johdanto Lissabonissa Eurooppa-neuvoston kokouksessa asetettiin tavoitteeksi rakentaa unionista maailman kilpailukykyisin talous, joka kykenee ylläpitämään talouskasvua, luomaan uusia työpaikkoja ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan toimenpiteitä yrittäjyyden edistämiseksi. Euroopan unionin komission yrittäjyyden vihreä kirja julkaistiin Siinä korostetaan koulutuksen merkitystä yrittäjyyden kehittymisessä. Hallitusohjelmassa todetaan, että yrittäjyyttä edistetään koulutuksella eri asteilla ja yrittäjyyden houkuttelevuutta uravaihtoehtona lisätään. Yrittäjyyden politiikkaohjelma koostuu viidestä osa-alueesta, ne ovat yrittäjyyskasvatus, yritysneuvonta, yritysten perustaminen, kasvu ja kansainvälistyminen. Itä-Suomen korkeantason asiantuntijat ovat koonneet Itä-Suomi ohjelman helmikuussa Itä- Suomella tarkoitetaan Pohjois- Savon, Pohjois- Karjalan, Kainuun, Etelä- Savon ja Etelä- Karjalan maakuntia. Ohjelmassa on listattu 14 makrohanketta, joiden toteutuksella pyritään saamaan Itä-Suomi nousuun yrittäjyyttä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua tukemalla. Makrohankkeiksi on esitetty aloja ja kokonaisuuksia, jotka ovat maakunnille yhteisiä. Kaikkia makrohanke- esityksiä on arvioitu kansainvälistymisen ja yrittäjyyden näkökulmasta. Ilman voimavarojen suuntausta vientiin ei saavuteta lisäarvoa alueen taloudelle ja väestölle. Makrohankkeet ovat hyvinvointiin liittyviä ja niillä on kiinteät yhtymäkohdat toisiinsa. Väestön ikääntymisen haasteet ja mahdollisuudet ( M 10 )sekä Terveyden edistämisen toteutus ja myynti ( M 11 ) on valmisteltu Kainuussa. Hyvinvointiyrittäjyyden kehittäminen (M 12) ja Hyvinvointiteknologian osaaminen ja vienti ( M 13 ) ovat Pohjois- Savon vastuulla. Pohjois- Savon liitto on edelleen antanut vastuun Ylä- Savon Kehitys Oy:lle valmistella makrohanke M 12; hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen. Tämän valmistelun tuloksena on tehty hyvinvointiyrittäjyyden edistämisen toimenpideohjelma vuosille Tämä toimenpideohjelma on samalla M 12 valmisteluhankkeen loppuraportti. Toimenpideohjelmassa otetaan huomioon niin kansainväliset, eurooppalaiset kuin kansallisetkin tarpeet hyvinvointiyrittäjyyden edistämiselle. Tärkeimpänä kuitenkin painotetaan itäsuomalaista näkökulmaa itäsuomalaisten ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Toimenpideohjelmassa hyvinvointiyrittäjyys jaetaan neljään osaan, jotka ovat: 1. Sosiaali ja terveysalan yrittäjyys 2. Hyvinvointimatkailuyrittäjyys 3. Lowtech yrittäjyys 4. Käsityöyrittäjyys Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys on perinteistä sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutuotantoa. Hyvinvointimatkailu on kulttuurin ja luonnon arvot hyödyntävää matkailua, johon yhdistyvät liikunta, ravinto ja sosiaalinen yhdessäolo. Hyvinvointimatkailu ei ole sairautta parantavaa eikä kuntoa korjaavaa vaan kulloistakin matkailijan terveydentilaa ylläpitävää, edistävää ja virkistävää hyvää oloa tuottavaa palvelua.

6 6 Lowtech yrittäjyys on matalan teknologian hyvinvointiyrittäjyyttä, jossa pienillä yksinkertaisilla keksinnöillä ja tuotteilla autetaan ihmisten pärjäämistä, selviytymistä ja parannetaan hyvinvointia. Korkean teknologian hyvinvointiyrittäjyys on makrohanke M 13 vastuulla. Käsityöyrittäjyys yhdistää luovuuden ja käden taidot osaksi hyvinvointia esimerkiksi taideterapian, musiikkiterapian ja toimintaterapian keinoin. Käsityöyrittäjyys on myös linkkinä hyvinvointimatkailuun, koska kysyntää perinteisten kädentaitojen osaamiselle ja tekemiselle on ja niiden tuotteistus matkailutarkoituksiin on suuri mahdollisuus. Toinen merkittävä low-twch- alan haara on turvateknologia ja siihen liittyvät tuotteet ja palvelut, jotka ovat usein varsin yksinkertaisia toteuttaa. Kohderyhmänä toimenpideohjelmassa ovat viime kädessä itäsuomalaiset ihmiset. Makrohankeen toimenpideohjelma on valmistunut pääosin viranomaistyönä, jossa on konsultoitu yrittäjiä ja tutustuttu lukuisiin selvityksiin hyvinvointiyrittäjyyden arkipäivästä. Toimenpideohjelman toteutuksen aikana päähuomio kohdentuu yritysten osaamisen kehittämiseen ja hyvinvointiyrittäjyyden markkinoiden avaamiseen tarvittavaan kilpailutusja osto-osaamiseen sekä tuotteistukseen. Oleellisena tekijänä on koko toimintaympäristön huomioiminen kehittämistyössä yhdessä yritysten, julkisen- ja kolmannen sektorin kanssa. Hyvinvointiyrittäjyyden kehittämisen lähtökohtana tulee olla yritysten, julkisen sektorin ja tutkimus- ja kehittämisyksiköiden välinen yhteistyö. Julkisella sektorilla on maassamme hyvinvointialan monopoli, paljon resursseja, osaamista ja kokemusta, eikä tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia saada viedyksi käytäntöön ilman julkisen sektorin myötävaikutusta ja mukanaoloa. Tästä johtuen myös kunnalliset luottamusmiehet ja viranhaltijat ovat tärkeä kohderyhmä. Tuoreimman KTM:n selvityksen mukaan kuntien ostopalveluiden ennakoidaan kasvavan etenkin vanhusten asumispalveluissa, avohuollon kotipalveluissa ja lasten päivähoidossa. Itä-Suomessa asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavat vähenevät verotulot muuttotappiosta ja ikääntymisestä johtuen. Tämä kehitys voidaan kääntää myös mahdollisuudeksi kehittää asumiseen liittyviä palveluita ja apuvälineitä. Toinen suuri mahdollisuus on liikkuvat palvelut, jotka takaavat palvelut myös haja-asutusalueille ja joihin on mahdollisuus yhdistää erilaisia hyvinvointipalveluita. Kolmas mahdollisuus on sähköinen asiointi, joka osa-alueena on vielä kehittymätön. Koska Itä-Suomessa on yhä vähemmän tekijöitä ja palvelun tarvitsijoiden määrä kasvaa on monituottajuuden vahvistamisessa suuri haaste itäsuomalaisille toimijoille. Ilman huomiota ei voi jättää myöskään huolta työvoiman riittävyydestä hyvinvointipalveluissa. Toimialan on saatava parannettua julkisuuskuvaansa raskaana, huonosti palkattuna ja vähempiarvoisena naistentyönä. Toimenpideohjelmassa esitettyjen hankkeiden aikataulut ajoittuvat vuoden 2010 loppuun. Näiden hankkeiden kokemusten ja uusien haasteiden myötä tehdään jatkuvaa kehittämistyötä ja uusia strategisia linjauksia vuosille Koko ohjelmakausi on liian pitkä aika suunnitella yhden hankkeen kestoajaksi.

7 7 2. Hyvinvointiyrittäjyys Itä-Suomessa 2006 Terveys ja hyvinvointi on osa-alue, joka nousee väestön ikääntymisen ja elintason nousun myötä koko ajan kiinnostavammaksi liiketoiminnan toimialaksi. Vapaa-aika lisää kysyntää ja toisaalta väestön ikääntyminen. Yli 65-votiaiden osuus oli Itä-Suomessa vuonna % ja Stakesin ennusteiden mukaan vuonna 2014 yli 65-vuotiaita on 23% ja vuonna 2020 jo 27%( Stakes 1999, Kortelainen 2003,9). Tilastotietoa Suomesta, jossa olisi kattavasti kaikki hyvinvointiyritykset tilastoitu ei ole olemassa. Toimialaluokituksesta voidaan verrata luotettavasti vain perinteisiä sosiaali- ja terveysalan yrityksiä. Maassamme oli toimialaluokituksen 85 N mukaisia yrityksiä , joissa työskenteli työntekijää ja liikevaihto oli 2,182 milj. euroa. Itä-Suomessa vastaavia yrityksiä oli vuonna 2004, 2248kpl. Näistä Pohjois-Savossa toimi 776, Kainuussa 207, Etelä-Savossa 436, Etelä-Karjalassa 372 ja Pohjois-Karjalassa 457. Jos lukuja vertaa valtakunnallisesti, niin suhteessa väkilukuun Pohjois-Savossa yrityksiä on määrällisesti eniten ( yli 0.3% väestöstä). Etelä-Savossa on merkittävä lasten ja nuorten laitosten rypäs kun taas Pohjois-Savossa on yli 80 palvelutaloa ja ryhmäkotia asiakkainaan pääasiassa vanhukset. Hyvinvointiyrittäjyys on levinnyt Etelä-Suomesta pikku hiljaa Itä-Suomeen ja myös kulttuuriin ja matkailuun liittyvän hyvinvointiyrittäjyyden markkinat ovat laajentumassa pääkaupunkiseudulta ja suuremmista kaupungeista muille alueille,( Kortelainen & Rissanen 2004) Kortelaisen ja Rissasen selvityksen mukaan paikallisesti hyvinvointiyrittäjyyden kasvun taustalla on seuraavat tekijät: 1. Alueen asukkaiden varallisuuden kasvu 2. Paikallinen poliittinen ilmasto 3. Työllistymiseen liittyvät oletukset ja panostukset 4. Hyvinvointiyrittäjyyden joustavuus seutualueilla 5. Kuntien tarpeet kehittää ja tehostaa toimintaansa ( kustannukset, tuotteistaminen, laatu) Kortelainen ja Rissanen jakavat hyvinvointipalvelut karkeasti kolmeen luokkaan, joissa ensimmäisellä sijalla on ne palvelut, jotka priorisoidaan tärkeimmiksi kustannuksista riippumatta ( terveydenhuollon palvelut), toinen luokka on arjessa selviytymistä helpottavat palvelut ( kotiapu) ja kolmas luokka palvelut, joita hankitaan hyvän mielen vuoksi. Hyvinvointiyrittäjyyden edistämisessä pääpaino pyritään asettamaan ennaltaehkäisevään, terveyttä edistävään yritystoimintaan. Hyvinvointiyrittäjyyden erikoispiirteenä on monialayrittäjyys, eli palveluun on integroitu sekä sosiaali- että terveyspalveluita, kuten esimerkiksi kotihoitopalveluissa. Kunnallisessa palvelutuotannossa on edelleen ongelmana palveluiden sektorointi. Hyvinvointiyrittäjyys on myös pienyrittäjyyttä. Valtaosassa yrityksiä henkilöstöä on 1-9 (85 %) ja liikevaihto yli 30%:lla jää alle e ( Rissanen& Sinkkonen 2004). Itä-Suomessa suuret yritykset puuttuvat kokonaan. Ruotsin ja Englannin markkinoilla on jo muodostunut suuria yrityksiä,

8 8 jotka ovat tulossa Suomeen ja myös Itä-Suomeen ( ISS Care Partner). Kolmas erityispiirre on sosiaalialan yrittäjyyden profiloituminen voimakkaasti naisyrittäjyydeksi. 2.1 Hyvinvointiyrittäjyyden hankkeet Itä-Suomessa Itä-Suomessa hyvinvointiyrittäjyyttä on edistetty pääasiassa koulutuksella ja erilaisilla projekteilla. Koulutuksen tarjoajia on ollut paljon ja pääpaino on ollut yrityksen perustamisessa, laatutyöskentelyssä ja markkinoinnissa. Pääasiallisena kohderyhmänä on ollut kotihoito- ja asumispalveluyritykset. Kulttuurin, liikunnan, vapaa-ajan ja sosiaalialan monimuotoinen yrittäjyys on jäänyt tukitoimissa vähemmälle samoin terveysalan yrittäjät. Koulutus on kohdannut huonosti myös yksinyrittäjät. Merkittäviä hankkeita on ollut HOPE hanke, joka on koonnut palveluverkot internetpohjaiseksi tietoverkoksi. Kainuun hoiva on ollut verkottamishanke, joka on palkittu hyvin onnistuneesta verkostotyöstä ja yrittäjyyden kehittämisestä. Stydi projekti kehitti digitaalista oppimisympäristöä yrittäjille. Työn osaamisverkko teki mittavaa laatutyötä yrittäjien kanssa.( Kortelainen & Rissanen 2004) Tällä hetkellä merkittävä hanke on mm. Reaktioketju hanke, jonka osahankkeita on useampia Itä-Suomessa ( Helmet Varkaudessa, Ylä-Savo). Näistä valtaosa koskettaa hyvinvontia, koska kohderyhmänä on naiset. Myös Terve- Kuopio hankekokonaisuudesta on poikinut mielenkiintoinen hyvinvointimatkailun broker- konseptilla toimiva markkinointiyritys. Varkauden alueella on saatu alkuun myös verkostohanke SELMA hyvinvointiyrittäjille. Etelä-Savossa on panostettu tuotteistukseen ja strategioihin julkisella puolella. Reaktioketjuun liittyy myös merkittävää hyvinvointiyrittäjyyden tutkimusta Kuopiossa Minna Cant instituutissa. Hyvinvointiyrittäjyyden kehittämishakkeista johtuen, alueet ovat Itä-Suomessa hyvin eri vaiheessa. Verkostomainen yhteistyö on pitkällä Kainuussa ja hyvällä alulla Pohjois- Savossa Reaktioketjun ansiosta. Pro Agrian hankkeiden kautta on asiaa edistetty myös Pohjois-Karjalassa. Etelä-Savo ja Etelä-Karjala ovat selvästi tästä kehityksestä jäljessä. Toisaalta Pohjois-Savossakin on huomattavia alueellisia eroja. Ylä-Savossa toimi jo ennen Reaktioketjua Lähtöruutu, joten verkostotyöstä on jo lähes 10 vuoden kokemus, kun Varkaudessa Helmien ja SELMAN myötä on työtä tehty vasta vuosi. 3. Hyvinvointiyrittäjyyden haasteet Yleisen käsityksen mukaan ongelmana hoivapalveluyrittäjyydessä on liiketoiminnallinen osaamattomuus ja huonosti tuotteistetut palvelut. Ongelma on kuitenkin myös tarjouspyyntöjen ylimalkaisuus ja kilpailutusosaamisen puute. Mikko Poralin 2005 tekemän Hoivayritysten toimintaympäristöä Pohjois- Savossa kuvaavan selvityksen mukaan ongelmaa on myös hallintokulttuurissa, kunnissa ei ole totuttu tekemään yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Sirpa Anderssonin ja Anne Kainlaurin vuonna 2000 tekemän valtakunnallisen hoivayrittäjille suunnatun kyselyn mukaan hoivayritysten ja kuntien välinen yhteistyö on yksi hoivayritysten keskeinen menestystekijä. Toinen menestystekijä saman kyselyn mukaan oli yrittäjien välinen verkottuminen ( Andersson& Kainlauri 2000). Hoivayrittäjyyden koulutukselliset haasteet ovat mittavat. Yrittäjän on hyvin vaikea irrottautua koulutukseen ja poissaolo tuo lisäkustannuksia. Myöskään koulutustarjonta ei kaikilta osin vastaa odotuksia. Ala on hyvin erilaisiin segmentteihin ja asiakasryhmiin keskittynyt ja siksi koulutusta pitäisi olla hyvin rajatulle yrittäjäkunnalle. Liiketoiminnan kehittämisen osalta koulutusta on paremmin saatavilla, mutta se pitäisi olla kiinteä osa

9 9 oman kompetenssialueen koulutusta. Savonia - AMK: opettajan Annikki Jauhiaisen mukaan yrittäjien koulutusodotuksissa nousi kolme keskeistä asiaa, palvelujen tuotteistaminen, hinnoittelu ja kilpailutus. Koulutustarpeet siis korreloivat hyvin samoihin asioihin kuin yrittäjyyden haasteet laajemminkin. Koulutusjärjestelmää Itä-Suomessa vaivaa toisaalta vielä kilpailu eri tuottajien kanssa keskenään eikä resursseja kohdenneta selkeästi elinkeinopoliittisten tarpeiden mukaan. Kortelaisen ja Rissasen selvityksessä hyvinvointiyrittäjyyden heikkouksiksi on mainittu seuraavat asiat: 1. Valtakunnallisen ja paikallisen politiikan lyhytjännitteisyys 2. Kilpailutusosaamisen ja yhteistyön puute kunnan ja yritysten välillä 3. Ohjaus- ja valvontajärjestelmien puutteet 4. Toimialan näkymättömyys yritystoimintana 5. Yrittäjäosaamisen ja yritystoiminnan puutteet 6. Naisyrittäjyyteen ja jaksamiseen vaikuttavat tekijät 7. Tukipalvelujen puute 8. Muutokset alan yritysimagossa Keskeisenä tekijänä on kilpailutusosaamiseen liittyvä osaaminen sekä kuntien että yrittäjien osalta. Toinen merkittävä asia on lainsäädännön ja informaatio-ohjauksen jälkeenjääneisyys yrittäjyyden lisääntymisestä huolimatta. Tämä konkretisoituu Kortelaisen ja Rissasen tekemän selvityksen mukaan valvontaviranomaisten moninaisuutena ja yhteisen työn puuttumisena sekä yrittäjyyden näkymättömyytenä kansallisissa sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeissa. Terveys 2015 ja hyvinvointi 2015 suunnitelmat eivät tuo kehittämiseen kuin julkisen toimijan näkökulman. Etelä-Savossa tehdyssä hyvinvointiyrittäjyyden kehittämissuunnitelmassa (2001) on kuvattu vastaavantyyppisiä vajeita 1. Pieni yrityskoko 2. Investointipääoman puute 3. Palvelujen vähäinen tuotteistaminen 4. Hinnoitteluosaaminen 5. Yrittäjätaitojen puutteet 6. Markkinointiresurssien puutteet 7. Asiakkaiden ennakkoluulot 8. Laatunormien puuttuminen Laatunormiasia on edelleen hyvin ajankohtainen, vaikka työtä on tehty paljon. Tukipalveluista mm. psykiatrien puute estää Etelä-Suomen kuntien mahdollisuuksia sijoittaa nuoria Itä-Suomen lasten ja nuorten asumispalveluyksiköihin,( Kortelainen & Rissanen 2004). Hyvinvointiyrittäjyyden mahdollisuuksina Itä-Suomessa pidetään yrittäjien vahvaa ammattitaitoa, verkottumista, osaamiskeskittymiä, tutkimuksen ja koulutuksen integroitumista, hyvinvointiyrittäjyyden vientiä ja hyvinvointiyrittäjyyttä monialayrittäjyytenä. Myös hyvinvointiyrittäjyyden kytkemistä kulttuuriin ja matkailuun pidetään mahdollisuutena. Tutkijoiden näkemyksen mukaan keskeisenä kehittämiskohteena on yritysten, julkisen sektorin sekä tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioiden välinen yhteistyö.

10 10 4. Toimenpideohjelman tavoitteet Toimenpideohjelmalle on asetettu keskeiset tavoitteet perustuen Lissabonin strategiaan ja Itä-Suomi- ohjelmaan. Toimenpideohjelman toimenpiteillä pyritään 1. Hyvinvointiyrittäjyyden markkinoiden avaamiseen avoimelle kilpailulle 2. Hyvinvointipalveluiden strategisen osaamisen lisäämiseen 3. Kilpailutus- ja osto-osaamisen parantamiseen 4. Yritystoimintaa vahvistavan palveluliiketoiminnan verkoston kehittämiseen 5. Hyvinvointiyrittäjyyden määrälliseen lisäämiseen 6. Kansainvälisesti laadukkaiden uusien tuotteiden ja palvelukonseptien kehittämiseen 7. Osaamisen tason nostamiseen hyvinvointiyrittäjyydessä 8. Viennin lisäämiseen 9. Teknologian hyödyntämiseen 5. Toimenpide- esitykset Makrohankeen toimenpideohjelman toteutuksesta on tehty suunnitelma, että Pohjois- Savo, Kainuu ja Pohjois-Karjala tekevät omat hyvinvoinnin kasvuohjelmat, joille he hakevat omilta liitoiltaan rahoituksen. Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan osalta päätöksiä ei ole. M 12 hankeen koordinointi, koulutus ja tutkimus sisältyy REPALEeseen, muut osiot ovat maakuntien sisäinen asia. Seuraavassa esitetään toimenpideohjelman tavoitteiden perusteella neljä hanketta, joilla tavoitteisiin vastataan. Hankkeet toteutetaan portaattain ja rahoitukseen laitetaan heti REPALE, jossa sitten koordinoidaan jatkohankkeet ja niiden edistäminen. 5.1 REPALE hanke 1.Hankkeen toteuttaja Makrohankkeiden toimenpideohjelman hankkeiden jatkototeutuksesta ei ole tehty päätöksiä. Hankkeen käytännön valmistelusta vastaa: Sari Andersson Ylä-Savon Kehitys Oy, Y-tunnus Kankaankatu 1 A 6, Iisalmi Puh Hankkeen taustaa Repale on makrohankkeen M 12, hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen toimenpideohjelman toteutushanke. Toimenpideohjelman toteutushankkeista Repale on tärkein, koska se käytännössä parhaiten toteuttaa Itä-Suomen viisaiden tahtoa ja Lissabonin strategiaa sisämarkkinoiden avaamisesta. Hankkeessa pyritään koordinoimaan hyvinvointiyrittäjyyden edistämistä Itä-Suomessa, saamaan kompetenssia itäsuomalaisiin kehittämisorganisaatioihin sekä edesauttamaan

11 11 tutkimusta, joka lähtee yritysten tarpeista ( HYTKYTYS). Hankkeen työntekijöiden tehtävä on pyrkiä selkiyttämään markkinoita ja parantamaan kilpailutus- ja ostoosaamista. Hyvinvointimarkkinat ovat tänä päivänä epätäydelliset, puhutaan puolittais-, vale- ja epäaidoista markkinoista. Kuntien ja julkisten toimijoiden strategiatyötä hyvinvointipalveluiden osalta on kehitettävä yhdessä alueen yrittäjien kanssa, jotta järjestämisvastuussa olevat tahot tietävät mitä palveluita he tuottavat itse, mitä ostavat ja mitkä ovat palvelujen kustannukset ja laatukriteerit. Tämä on kaikkein tärkein markkinoita avaava ja selkeyttävä asia. Tutkijoista Jukka Jääskeläinen 2000 ja Hans Södergård 2001 ovat tutkineet kilpailutusta sekä kuntasektorin, kuntalaisen että yritysten näkökulmasta ja todenneet siitä olevan lukuisia hyötyjä. Repaleen tehtävä on myös koordinoida koulutuskokonaisuutta ( TEROTUS). Koordinoinnissa korostuu myös yhteistyö makrohankkeiden, etenkin M 13 ja M 3 kanssa. Liiketoimintaosaamisen makrohankkeessa M 3 tuli ilmi, että substanssiosaaminen hyvinvointiasioissa on tärkeää liiketoimintaosaamisen rinnalla, koska ala on voimakkaasti lainsäädännöllä ja asetuksilla ja ohjeilla säännelty. Toisaalta M 13 toisi innovaatioalustat maakuntiin ja niiden koordinoinnissa olisi hyötyä yhteisistä resursseista kehittämisasioissa. 3. Hankkeen valmistelu Hanke on valmisteltu siten, että itäsuomalaisten kehittämisyhtiöiden palaverissa todettiin, että tarvetta välittäjäorganisaatioiden osaamisen kasvattamiseen hyvinvointitoimialalla on suuri. Välittäjäorganisaatiot voisivat alueillaan antaa resurssia yritysten lisäksi myös kunnille, jotta ne saisivat palvelustrategiatyönsä valmiiksi ja palvelut tuotteistettua, mikä mahdollistaisi markkinoiden avautumisen. Tähän liittyen paranevat mahdollisuudet kilpailutukselle ja toisaalta osto-osaamisen kasvattamiseen. Tärkeimpinä välittäjäorganisaatioina olisivat seudullisia elinkeinopalveluita tarjoavat itäsuomalaiset kehittämisyhtiöt. Osaamisintensiivisillä palveluilla on kova kysyntä. Näistä lähtökohdista ja yritysten tarpeista on koottu Repaleen sisältö. Hankkeessa on erityisesti huomioitu eettiset näkökohdat, jotka liittyvät ihmisten hyvinvoinnin kanssa tehtävään voittoa tavoittelevaan toimintaan. 4. Hankkeen tavoitteet Tärkeimpänä tavoitteena on saada uudenlaiset kumppanuudet ja palvelujen tuottamismallit Itä-Suomeen. Uudessa kumppanuusmallissa yritys toimii julkisen toimijan kanssa integraattorina ja julkinen toimija saa tuloksistaan suhteessa tehtyyn työhön myös näkyvän korvauksen. Tämän tekee mahdolliseksi IPR- suojaus, joka on otettava käyttöön kehittämistyössä. Hankkeen tavoitteena on parantaa tietoa ja osaamista hyvinvointiyrittäjyydestä ja tuotteistuksen merkityksestä osto- ja kilpailutusosaamisessa koko Itä-Suomessa. Kolmantena tavoitteena on lisätä alan yrittäjyyttä ja työpaikkoja muodostamalla uusia yrityksiä ja kumppanuuksia hyvinvoinnin toimialalle tavoitteena kansainvälistyminen ja vienti. Neljäntenä tavoitteena on kasata koulutuskokonaisuus, Terotus Itä-Suomeen sekä tutkimushanke hyvinvointiyrittäjyydestä ( HYTKYTYS). 5. Hankkeen kohderyhmä Hyvinvointiyrittäjät. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen työntekijät ja viranhaltijat, luottamusmiehet ja johtavat viranhaltijat. Kouluttajat ja tutkijat.

12 12 6. Hankkeen toimenpiteet Hankkeessa resurssoidaan välittäjäorganisaatioihin alan osaamista siten, että sosiaalija terveystoimen toimialan palvelumarkkinat saadaan tuotteistettua mikä mahdollistaa kilpailutuksen ja prosessien kehittämisen edelleen. Kunnissa laaditaan konkreettisesti palvelustrategiat ja tuotteistus, jotta laatu ja kustannuskysymykset saadaan ratkaistua sekä palvelujen ostotarpeet ja aikomukset. Osto- ja kilpailutusosaamisen lisäämiseksi järjestetään koulutusta, johon myös luottamustahot ja yrittäjät osallistuvat. Toinen tavoite on saada yritykset uudenlaisiin kumppanuuksiin julkisten toimijoiden kanssa ja yhdessä kehittämään toimintaa siten, että hyödynsaajana ovat myös julkiset toimijat ja läpinäkyvästi IPR- suojauksen kautta. Kunnallisilla toimijoilla on kokemusta, resursseja ja osaamista, joka mahdollistaa tutkimuksen ja kehitystyön saamisen osaksi käytäntöä. Tämä prosessi on puuttunut maastamme ja siihen tehdään oma ICTpohjainen ohjelma, jonka avulla asiaa aletaan viedä eteenpäin. Tämä ohjelman teko on osa REPALE- hanketta ja sen rahoitukseksi haetaanon jo saatu Itä-Suomen innovatiiviset ohjelmasta rahoitusta( e). Kaiken kaikkiaan Repaleen tavoitteena on nostaa yritysten teknologisia valmiuksia ja tavoitteena on kehittäjäverkostossa myös luoda uusia työkaluja hyvinvointialan tuotantotalouden ohjaukseen. HEMA:n dosentti Petri Parvisen mukaan tällaiset tuotannonohjaustyökalut puuttuvat kokonaan hyvinvointitoimialalta. Makrohanke M 13, johon kuuluu korkean teknologian hyvinvointiyrittäjyys, osaaminen ja vienti, on valmistellut oman osuutensa innovaatioprosessin ja ympäristön kehittämiseksi Itä-Suomeen. Näiden hankkeiden yhteistyö on erittäin tärkeää, jotta saadaan teknologia palvelemaan myös sosiaalisia innovaatioita ja hyvinvointiyrittäjyyttä laajemminkin mm. matkailun ja kulttuurin alalta. On suunniteltu, että resurssit M 12 ja M 13 osalta voisivat olla molempien osalta kehittämisyhtiöihin kohdistuvia. Myös yhteistyö muiden hankkeiden kanssa on tärkeää. Itä-Suomessa on alkamassa mm. yhteistyö Jykesin vetämän Klemmari-hankkeen kanssa, mutta resurssi tietojen keräämiseen ja päivittämiseen vielä monin paikoin puuttuu. Repale sisältää e tutkimukseen varatun osuuden( HYTKYTYS), jolla palkattaisiin yksi tutkija hankkeen ajaksi tekemään tutkimusta ja arviointia hyvinvointiyrittäjyyden tavoitteiden saavuttamisesta ja hankkeeseen liittyvien muiden hankkeiden oikeaksi suuntaamiseksi. 7. Hankeaika Innovatiiviset toimet osalta IPR -ohjelman teko Hankkeen tulokset Kaikissa itäsuomalaisissa kunnissa on palvelustrategia ja tuotteistetut, laatuluokitellut hyvinvointitoimialan palvelut ja jos mahdollista seudullisesti toteutettuna yhdessä yritysten kanssa. Osto- ja kilpailutusosaaminen on tarpeen ja lainsäädännön vaatimalla tasolla. Hyvinvointitoimialalle on syntynyt uutta kysyntää ja uusia kumppanuuksia. Julkiset toimijat saavat näkyvän hyödyn kehittämistyöstä yritysten rinnalla ja yritykset näin kokemusta ja jalansijaa todellisilla markkinoilla. Yhteistyön tuloksena Itä-Suomeen on muodostunut innovaatioympäristö, jossa hyödynnetään julkisen toimijan osaaminen,

13 13 resurssit ja kokemus sekä yritysten kehittäminen ja tuotteistusinnovaatiot itäsuomalaisten ihmisten hyväksi. 9. Hankkeen vaikutukset Itä-Suomessa on aito kilpailu sosiaali- ja terveystoimen toimialalla, mikä lisää kustannustehokkuutta ja yritystoimintaa toimialalla sekä tehostaa julkisten toimijoiden omia prosesseja. 10. Kokonaisbudjetti ja Rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti on noin miljoona euroa, joka jakautuu viiteen maakuntaan, ja josta suurin osa on välittäjäorganisaatioihin palkattujen kehittäjien palkkakuluja. Kokoaikaisia työntekijöitä olisi yksi ja loput puolipäiväisiä, joiden toinen puoli muodostuu M 13 hankkeen työntekijöistä. ( Iisalmi, Kuopio, Kajaani, Joensuu/ Kitee, Mikkeli ja Savonlinna) 11. Hankeorganisaatio Hankeorganisaatio on kehittämisyhtiöt, JOSEK Oy, KETI Oy, Keski-Savon Kehittämisyhtiö Oy, Teknia Oy, Mikkelin Teknologiakeskus Oy, Kainuun Etu, Sisä- Savon Kehitys Oy, Ylä-Savon Kehitys Oy ja Socom Lappeenrannasta. 12. Hankkeen riskit Suurimpana riskinä on asiassa voimakkaasti vaikuttava poliittinen ilmapiiri. Huolimatta kuntien suurista vaikeuksista kustantaa yhä kasvavia sosiaali- ja terveystoimen menoja, ei halukkuutta kilpailun avaamiseen kaikkialla ole. Joidenkin poliittisten piirien mielestä kuntien tehtävä on järjestää kaikki palvelut itse tai ainakin olla vahvasti yksityistämistä vastaan. Lissabonin strategian mukaan olemme kuitenkin pakotettuja avaamaan kilpailua ja näin hillitsemään kustannuksia sekä edistämään yrittäjyyttä. Huomioida tulee se tärkeä asia, että järjestämisvastuu säilyy edelleen kunnilla ja sen mukana myös valvonta. Mielestäni ei pitäisi puhua lainkaan yksityistämisestä vaan yhdessä tekemisestä ja prosessien kehittämisestä itäsuomalaisten ihmisten parhaaksi. 5.2 TEROTUS hanke 1.Hankkeen toteuttaja: Makrohankkeiden toimenpideohjelman hankkeiden jatkototeutuksesta ei ole tehty päätöksiä. Hankkeen käytännön valmistelusta vastaa: Sari Andersson Ylä-Savon Kehitys Oy, Y-tunnus Kankaankatu 1 A 6, Iisalmi Puh

14 14 2 Hankkeen taustaa Terotus on makrohankkeen M 12, hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen toimenpideohjelman toteutushanke. Koulutusta on erittäin paljon olemassa, mutta se ei kohtaa kysyntää. 3. Hankkeen valmistelu Hanketta on alettu valmistella siten, että itäsuomalaisten ammattikorkeakoulujen kanssa on aiesopimus koulutusohjelman tekemiseksi ja siihen oli varattu 10000e määräraha. Sen kasaaminen vie noin 2.5 kk työajan. Palavereja on pidetty muutamien toimijoiden kanssa ja alustava Hyvinvointiyrittäjyyden erikoistumisopintojen opintokokonaisuusohjelma on olemassa. Koulutusohjelma perustuu siihen, että kukin asiakasryhmä saa oman räätälöidyn yrittäjyyskoulutusohjelman, jolloin sen asiakaskunnan tarpeisiin ja erityispiirteisiin päästään syvälle sisään. Alustavasti on kaavailtu, että tuotteen kasaa Savonia AMK ja hoivapuolen koulutus vanhuksille olisi Kajaanissa, perhekodeille ja ammatillisille perhekodeille Mikkelissä, mielenterveys- ja päihdetyölle Savoniassa ja matkailuun Savonlinnassa. Verkko-opinnot olisivat Pohjois- Karjalan vastuulla, koska siellä on tehty jo paljon mm. Stydi - opintojen yhteydessä. Opintojen laajuus olisi 60 opintopistettä ja kesto noin vuoden. Iisalmessa oli tarkoitus aloittaa pilotti jo syksyllä 2006, mutta riittävästi hakijoita ei saatu. 4. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on parantaa tietoa ja taitoa hyvinvointiyrittäjyydestä ja hyvinvointiyrittäjille koko Itä-Suomessa. Toiseksi tavoitteena on lisätä alan yrittäjyyttä ja työpaikkoja muodostamalla uusia yrityksiä hyvinvoinnin toimialalle. Kolmanneksi tavoitteena on lisätä koulutuksen kiinnostavuutta ja vaikuttavuutta, jotta se kohtaisi paremmin kysynnän. Koulutusohjelman on palveltava koko Itä-Suomea. Suurin osa toteutuksesta voi olla erikoitumisopintoina valtion budjetista rahoitettavaa toimintaa. 5. Hankkeen kohderyhmä Hyvinvointialan yrittäjät ja yrittäjiksi aikovat mukaan lukien hyvinvointimatkailuyrittäjät ja niiksi aikovat sekä soveltuvin osin käsityöyrittäjät. 6. Hankkeen toimenpiteet Hankkeessa luodaan itäsuomalainen koulutusohjelma, joka menee syvälle kunkin asiakasryhmän vaatimuksiin ja toiminnan erityispiirteisiin. Koulutusohjelmassa on osiot mm. sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöstä sekä lupamenettelystä kutakin ryhmää koskien. Hankkeessa hyödynnetään opetusministeriön yrittäjyyskasvatuksen toimenpideohjelman suosituksia sekä kokemuksia aiemmista yrittäjyyskoulutuksista Itä- Suomessa. 7. Hankeaika

15 15 8. Hankkeen tulokset Hankkeen aikana syntyy Itä-Suomeen koulutuskokonaisuus, jossa jokaisessa maakunnassa on oma osionsa, jotka muodostavat yhden suuren kokonaisuuden. Tässä kokonaisuudessa on edustettuna koko asiakaskunta. 9. Hankkeen vaikutukset Hankkeen vaikutuksena Itä-Suomessa on kattava Hyvinvointiyrittäjyyden koulutusohjelma ja hyvinvointiyrittäjyys jatkaa kasvuaan ja sen laatu on valtakunnallisesti kärkitasoa. Hyvinvointimatkailu on lisännyt merkittävästi liikevaihtoaan ja työpaikkoja syntyy. Kiinnostus koulutukseen lisääntyy. 10. Kokonaisbudjetti ja Rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti on noin? 11. Hankeorganisaatio Luontevin hallinnoija olisi Savonia- AMK suurimpana yksikkönä. Perusteluina myös se, että heillä on vahvaa yhteistyötä yliopiston kanssa ja hyvinvointiyrittäjyyden koulutuksesta on strategiat jo olemassa. Mukana verkossa olisi kaikki neljä maakuntien ammattikorkeakoulua siten, että Savonlinnan yksikkö on Mikkelin AMK:n alainen. 12. Hankkeen riskit Hankkeen riskinä on tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen voimakas kilpailu oppilaista ja yksiköiden tulevaisuus ei kaikilta osin ole taattu eikä järkeväkään. Muutosprosessit syövät energiaa ja taloudellisten tavoitteiden täyttyminen vaatii kovasti resursseja. Valtion satsaukset koulutukseen eivät ole riittäviä vaikka kilpailukykymme globaaleilla markkinoilla on nimenomaan osaamiseemme perustuvaa. Ammattikorkeakouluilla on kuitenkin hyvin paljon yhteisiä projekteja ja intressejä, joten uskon, että vaikeudet voitetaan. 5.3 KULBA hanke 1.Hankkeen toteuttaja: Makrohankkeiden toimenpideohjelman hankkeiden jatkototeutuksesta ei ole tehty päätöksiä. Hankkeen käytännön valmistelusta vastaa: Sari Andersson Ylä-Savon Kehitys Oy, Y-tunnus Kankaankatu 1 A 6, Iisalmi Puh

16 16 2 Hankkeen taustaa Kulba on makrohankkeen M 12, hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen toimenpideohjelman toteutushanke. Kulban tavoitteena on nostaa luovan talouden ja kulttuurin merkitys hyvinvoinnissa sille kuuluvaan asemaan. Kulttuuriin kuuluvat myös luonnon arvojen huomioiminen ja siten mukaan hyvinvoinnin kenttään tulee myös hyvinvointimatkailu. Monilla perinteisillä sosiaali- ja terveyspuolen ammateilla on myös kiinteästi yhteys luoviin ammatteihin, kuten erilaisilla terapiamuodoilla. Nykymaailmassa näillä on tulevaisuudessa yhä suurempi merkitys hyvinvoinnille. Tällaisia ammatteja ovat mm. taideterapeutti, musiikkiterapeutti, toimintaterapeutti, tanssiterapeutti ja virikeohjaaja. Toinen ammattikunta ovat käsityöyrittäjät, jotka tekevät esimerkiksi apuvälineitä ja räätälöivät mm. vaatteita erilaisille asiakkaille. Kun tähän ryhmään vielä lisätään muotoilijat, joiden haasteena on ikääntyminen ja dementoivat sairaudet, on luovan talouden merkitys tulevaisuudessa voimakkaasti kasvava. Tuotteiden on oltava helppokäyttöisiä, helposti lähestyttäviä ja esteettisesti miellyttäviä, jotta kaikki voivat niitä esteettömästi käyttää. Käsityöammatteja ovat myös perinteiset terveysammatit, jotka ovat puhtaasti yrittäjyyteen perustuvia, kuten optikko ja hammasteknikko. Kauppa ja teollisuusministeriö on kartoittanut käsityöyrittäjyyden uusia liiketoimintamahdollisuuksia hyvinvointitoimialalla. Kolmas näkökulma on luovuuden johtaminen. Jotta nämä ammattikunnat voivat kehittyä ja innovaatioita syntyä luovan talouden palveluihin - ja tuotteisiin on luovuutta osattava johtaa. Jokaisessa yksilössä on luova puoli, joka täytyy saada käyttöön. 3. Hankkeen valmistelu Hanketta on alettu valmistella Ylä-Savossa muutamilla aloituspalavereilla. Vastaavia hankkeita on tarkoitus saada koko Itä-Suomen alueelle. Hankkeen toteutus on kuitenkin niin riippuvainen ympäristöstä ja kulttuuritaustasta, että niiden yhdistämien ja samanlaisten sisältöjen läpivieminen viiden maakunnan alueella on lähes mahdoton tehtävä. Vastaavia hyvinvoinnin ja kulttuurin yhdistäviä hankkeita ovat esim. jo nyt Pohjois- Karjalassa aloittava Keinu- hanke ja Kuopiossa AKO:n Tanssi-hanke. Kulba toteuttaa Ylä-Savon kulttuuristrategiaa ja Pohjois-Savon kulttuuriklusterin toimenpideohjelmaa sekä Pohjois-Savon kulttuuristrategiaa. Luova talous on mukana kiinteästi Ylä-Savon Menestyskirjassa, seutustrategiassa vuosille sekä tulevassa maakuntaohjelmassa. 4. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on parantaa tietoa ja taitoa luovuuden johtamisesta koko Itä- Suomessa. Toisena tavoitteena on sitoa kulttuurityöntekijät ja yritykset tiiviimmin toisiinsa, osaksi yritysten brändien rakentamista. Kolmanneksi kulttuurin ottaminen voimakkaammin mukaan hyvinvointia lisäävänä ja jopa vaihtoehtoisena hoitona ihmisille. Neljänneksi tavoitteena on lisätä alan yrittäjyyttä ja työpaikkoja muodostamalla uusia yrityksiä luovan talouden ja hyvinvoinnin toimialalle sekä niiden rajapitoihin.

17 17 5. Hankkeen kohderyhmä Luovat ammatinharjoittajat ja niiksi aikovat, hyvinvointialan yrittäjät, muut yrittäjät sekä kaikki luovasta taloudesta ja sen mahdollisuuksista kiinnostuneet kuten kouluttajat. 6. Hankkeen toimenpiteet Hankkeessa ( ja mahdollisissa muidenkin alueiden vastaavissa) järjestetään luovan talouden seminaareja, joissa koulutetaan yrittäjiä ja luovan talouden osaajia. Luovan talouden kursseja pyritään saamaan oppilaitoksiin. Kasataan yrittäjät ja potentiaaliset yrittäjät työpajaan, jossa perustetaan kehittämisrenkaita luovien ammattien hyödyntämiseksi alueen toimijoiden keskuudessa. Osuuskuntamuotoinen yrittäjyys otetaan uutena mahdollisuutena mukaan. 7. Hankeaika Hankkeen tulokset Hankkeen aikana syntyy Ylä-Savoon osuuskunta, jossa luovan talouden ammattilaisia työskentelee yhdessä alueen yrittäjien kanssa ( 20 jäs.). Osuuskunnan jäsenet saavat toimeentulostaan noin puolet tästä toiminnasta. Lisäksi syntyy viisi uutta yritystä luovan talouden toimialalle. Uusia työpaikkoja tulee 10 ja nykyisten alalla toimivien työpaikat kyetään säilyttämään ja kasvattamaan liikevaihtoa.( Lapinlahdella vuoden loppuun toimiva 3T voi osittain jatkaa tässä muodossa)hankkeen tuloksena syntyy myös hyvinvointi/ luontomatkailun alueelle kaksi uutta yritystä, joiden verkostossa on nykyisiä ja uusia sisällöntuottajia. Työpaikkoja matkailuun syntyy 20 lisää ja nykyiset hyvinvointimatkailuyritykset lisäävät liikevaihtoaan. 9. Hankkeen vaikutukset Hankkeen vaikutuksena näkyy yläsavolaisen kulttuuriperinteen hyödyntäminen ja luovan johtamisen omaksuminen. Innovaatioympäristö on kehittynyt ja luovan talouden ammattikunta on alkanut muodostua alueelle. Hyvinvointimatkailu on lisännyt merkittävästi liikevaihtoaan ja työpaikkojen syntyminen jatkaa kasvuaan. Korjausrakentaminen ja rakennetun kulttuuriympäristön luomat mahdollisuudet pystytään hyödyntämään. 10. Kokonaisbudjetti ja Rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti on noin e, josta suurin osa on päätoimisen vetäjän palkkaa. 11. Hankeorganisaatio Ei tiedossa tällä hetkellä. Luontevin hallinnoija olisi Iisalmi tai Lapinlahti.

18 Hankkeen riskit Ei löydetä todellista ammattilaista vetämään hanketta (taiteiden maisteri). Toinen riski on pieni väestöpohja alueella, jolloin hanketta pitää laajentaa. Laajentamisen myötä etäisyydet ovat este kannattavalle liiketoiminnalle ja tulevaisuuden yhteistyölle. 5.4 HYTKYTYS hanke 1. Hankkeen toteuttaja: Makrohankkeiden toimenpideohjelman hankkeiden jatkototeutuksesta ei ole tehty päätöksiä. Hankkeen käytännön valmistelusta vastaa: Sari Andersson Ylä-Savon Kehitys Oy, Y-tunnus Kankaankatu 1 A 6, Iisalmi Puh Hankkeen taustaa Hytkytys on makrohankkeen M 12, hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen toimenpideohjelman toteutushanke. Toimenpideohjelman toteutushankkeista HYTKYTYS on tutkimuksen, yrittäjyyden ja julkisten toimijoiden palveluliiketoiminnan kehittämishanke. Hankkeella pyritään parantamaan tutkimuksen käytännön sovellettavuutta viemällä kehittämistyö yritysten ja tutkijoiden kanssa julkisten toimijoiden arkeen ja osaksi markkinoita. 3. Hankkeen valmistelu Hanketta on valmisteltu siten, että perustuen Kortelaisen ja Rissasen selvitykseen hyvinvointiyrittäjyyden haasteista, on kaavailtu Kuopion yliopistoa vetovastuuseen hankkeesta. 4. Hankkeen tavoitteet Tärkeimpänä tavoitteena on saada uudenlaiset kumppanuudet ja palvelujen tuottamismallit Itä-Suomeen, joissa kyetään hyödyntämään tieteellistä tutkimusta ja yritysten osaamista. Tutkimuksella on arvioitava Repaleen tuloksia ja suunnattava uusia hankkeita ja tutkimusta oikein. Tässä työssä on saatava tutkimusta yrittäjyysvalmiuksista, yrittäjien elämänkaaresta ja kannattavuuden näkökulmasta. Samoin on yhdessä yritysten kanssa jalkauduttava tutkimustulosten kanssa käytäntöön. Toiseksi tavoitteena on lisätä alan yrittäjyyttä ja työpaikkoja muodostamalla uusia yrityksiä ja kumppanuuksia hyvinvoinnin toimialalle. 5. Hankkeen kohderyhmä Kaikki julkiset hyvinvointipalveluiden tuottajat, alan yritykset ja tutkimusorganisaatiot.

19 19 6. Hankkeen toimenpiteet Yhdessä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa luodaan järjestelmä, jossa viedään tutkimus osaksi hyvinvointipalveluiden käytännön arkea. 7. Hankeaika Hankkeen tulokset Hyvinvointitoimialalle on syntynyt uutta kysyntää ja uusia kumppanuuksia. Toimijat pystyvät yhdessä yritysten kanssa ratkaisemaan käytännön ongelmia uusilla sovellutuksilla ja teknologioilla sekä uudenlaisilla palveluprosesseilla. Niiden vaikuttavuus kyetään tutkimaan ja arvioimaan. 9. Hankkeen vaikutukset Itä-Suomessa on aito kumppanuus sosiaali- ja terveystoimen toimialalla, mikä lisää kustannustehokkuutta ja yritystoimintaa toimialalla. Tiedemaailma kohtaa käytännön ja kehittämistyö lähtee käytännön ongelmista ja tarpeista. Saatavat hyödyt jakautuvat myös julkisten toimijoiden osalle näkyvästi. 10. Kokonaisbudjetti ja Rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti on e, joka on tutkijan palkkaa. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös koko makrohankkeen arviointitutkimus ja yhteistyö korkean teknologian kanssa eli makrohankkeen M 13 kanssa. Hankkeen rahoitus on sisällä Repale hankkeessa. 11. Hankeorganisaatio Hankeorganisaatio on tällä hetkellä avoin, mutta keskusteluja on käyty Kuopion yliopiston kanssa. 12. Hankkeen riskit Yrittäjyyden edistämiseksi on luotava parempia ja toimivampia tapoja. Julkisten toimijoiden roolia ei tähän asti ole riittävästi hyödynnetty eikä huomioitu vaan on keskitytty yritysten ja tutkimuksen yhteistyöhön laihoin tuloksin. Hankkeen riskinä on rahoituksen turvaaminen.

20 20 6. Toimenpideohjelman toimeenpano ja seuranta Toimenpideohjelman toimeenpano jatkuu rahoitusneuvotteluilla. Ensin toteutukseen lähtee Repale, sitten Terotus. Terotuksen koko ohjelman olisi tarkoitus olla valmis elokuussa Kulban toteutus on paikallista toimintaa, jota kukin alue vie eteenpäin itsenäisesti. Näin on ohjelmajohtaja Pentti Malisen kanssa alustavasti sovittu. Seurannassa oleellinen merkitys on kunkin projektin vetämässä arviointityössä ja siinä, miten saadaan yliopistojen rahoitus järjestymään tutkimukselle, siis saako HYTKYTYS hyväksynnän Repaleen mukana. Ohjelman tiedotus tapahtuu keskitetysti koordinaattorin välityksellä ja hankkeelle tehdään myös kotisivut, joiden välityksellä koko hankekartta ja Itä-Suomessa käynnissä olevat hyvinvointiyrittäjyyden hankkeet on helposti löydettävissä. Sivuille kootaan myös koulutukset, tapahtumat ja yhteistyö mm. M 13 kanssa innovaatioiden eteenpäinviemiseksi. TOTEUTUSHANKKEIDEN AIKATAULU COOP REPALE (HYTKYTYS ) KULBA TEROTUS Tiedotus Hankkeen aikana on pidetty laajennettuja hyvinvointitoimialan kokouksia, joissa on käsitelty hyvinvoinnin makrohankkeita kokonaisuutena tai M 12 ja M 13 yhteisiä. Väliraportti kustannuksista on annettu tiedoksi rahoittajille ja yhteistyökumppaneille Samalla on valmistunut Toimenpidesuunnitelma, joka on toimitettu laajalle joukolle ja siihen on pyydetty korjauksia ja täydennysehdotuksia, sekä rahoitusneuvoja. Lehdistössä on ollut lukuisia kirjoituksia makrohankkeista sekä haastatteluja.

21 21 Kirjallisuutta ENTRECARE Hyvinvointialan yrittäjyyden kasvuprojekti, loppuraportti, Irene Enlund, Seinäjoen AMK, 2005 Seinäjoki Etelä-Savon hyvinvoinnin ja hyvinvointiyrittäjyyden kehittämissuunnitelma, Etelä-Savon maakuntaliitto 2001, Mikkeli Hoivayrittäjyys, Sari Rissanen, Sirkka Sinkkonen ( toim.). PS-kustannus, 2004 Juva Hoivayrittäjällä monta tietä menestykseen, Sirpa Andersson & Anne Kainlauri 2000, Sosiaaliturva Hyvinvointistrategiat Hyvinvointiteknologia ja hyvinvointiyrittäjyys Itä-Suomessa, Pekka Kortelainen & Sari Rissanen, ISO Itä-Suomi- ohjelma 2005, Itäisen Suomen suuret tulevaisuuden kysymykset projektin loppuraportti, Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 64:2005 Mikkeli Kilpailuttaminen sosiaali- ja terveyspolitiikan näkökulmasta, Hyvinvointipalveluiden kilpailuttaminen keinona oletukset, tavoitteet ja käytäntö (s ), Lehto E, 2004, STAKES, raportteja 276 Käsityö yrittäjyys hyvinvointi, toim. Mirja Kälviäinen, KTM julkaisuja 9/2005, Helsinki Käsityöyrittäjien verkosto-osaaminen, Anne Äyväri, väitös HSE 6/2006 Liiketoimintaosaaminen Itä-Suomessa, makrohanke M 3, Heimonen Tomi, Virtanen Markku, Helsingin kauppakorkeakoulu Maakuntasuunnitelmat Markkinoiden avaaminen ja kilpailun edistäminen sosiaalisektorin hyvinvointipalveluissa, KTM tutkimuksia ja raportteja 15, Helsinki Markkinoiden toimivuus III, Kuntasektori palveluiden tilaajana, Hans Södergård 2001, KTM tutkimuksia ja raportteja 20, Helsinki Millä perusteella kilpailuttamaan?, Mirja Willberg, Kuopion yliopisto 2006, väitös Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla, Jämsä & Manninen 2000, Helsinki Selvitys hoivayritysten toimintaympäristöstä Pohjois-Savossa 2005, Mikko Porali, Pohjois-Savon TE- keskus Kuopio Sosiaalipalvelut, Toimialaraportit 16/2005 ja 18/2006, Riitta Kettunen, Etelä-Savon TEkeskus, Mikkeli Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa, Kauppinen S & Niskanen T, 2005 STAKES, raportteja 288 Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma, Opetusministeriön julkaisuja 2004:18 Yritys- ja toimipaikkarekisteri 2004, Tilastokeskus Yritystoiminta ja kuntien ostopalvelut, Pekka Lith, KTM julkaisuja 25/2006,Helsinki

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com PUMPPU-HANKE KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN Mika Anttila / Innopark Programmes Oy, Pumppu hankkeen koordinaatio Pumppu-hanke Pumppu-hanke on -

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Pohjois-Savon EBC-hankkeen tausta Ympäristö- ja bioenergia-ala Pohjois- Savossa Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Kuinka saadaan perustettua uusia ympäristöalan yrityksiä ja miten jo

Lisätiedot

LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY

LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY Riitta Vesala Hyvin Voiva Päijät-Häme - uusia haasteita ja mahdollisuuksia Luovat ja toiminnalliset menetelmät hyvinvointialalla seminaari 28.3.2007 HYVINVOINTIALAN RAKENNEMUUTOKSEN

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

kehittämistä 29.9.2014 / YW

kehittämistä 29.9.2014 / YW S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA

HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA INTENSIIVI HYVINVOINTIALAN YRITTÄJÄKSI Intensiivi hyvinvointialan yrittäjäksi on liiketoimintaosaamisen tehovalmennus, joka toteutetaan monimuotokoulutuksena sisältäen

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

HYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013

HYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013 HYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013 Kilpailukykyä ja uusia palveluja hyvinvointialan yritysten osaamista vahvistamalla Toimijoiden esittely 2 Tuija Rantala, LPKKY Hallintotieteiden maisteri Projektitehtävissä

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

SOTE alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa

SOTE alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Oulu, 3.2.2015 Pohjois Pohjanmaan ELY keskus, Kymmenen virran Sali, Veteraanikatu 1 alan kehittämiseen liittyvät muut alueelliset kehittäjäorganisaatiot. 10.00 Hyvinvointipalvelut mahdollisuus yrittäjyydelle

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

HAASTEENA HOIVAYRITTÄJYYS Porin yliopistokeskus 3.10.2006

HAASTEENA HOIVAYRITTÄJYYS Porin yliopistokeskus 3.10.2006 HAASTEENA HOIVAYRITTÄJYYS Porin yliopistokeskus 3.0.006 Minna Kaarakainen Tutkija Terveyshallinnon ja talouden laitos minna.kaarakainen@uku.fi Esityksen sisältö Hoivayrittäjyys - mitä se on? Miten tähän

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan kehittäjäseminaari Hyvä-aluefoorum Turku 10.12.2009 Marika Lähde, Prizztech Oy Hyke-hankkeen tausta ja lähtökohta Strateginen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013

Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013 Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013 Päivän ohjelma 10.00 10.15 Tervetuloa seminaariin Yhdessä yrittämään! Itä-Suomi hankkeen toiminnan esittely Projektipäällikkö Tytti Klén, Helsingin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot