KUNTOARVIO KEMIÖNSAAREN KUNTA BRÄNNBODAN KOULUN KIINTEISTÖ KEMIÖ ISS PROKO OY KIINTEISTÖJEN KÄYTÖNOHJAUS

Transkriptio

1 KUNTOARVIO KEMIÖNSAAREN KUNTA N KIINTEISTÖ KEMIÖ ISS PROKO OY KIINTEISTÖJEN KÄYTÖNOHJAUS

2 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 2(24) SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 1. YHTEENVETO Rakennustekniikka LVI-tekniikka Sähkötekniikka Välittömästi korjattavat puutteet Lisätutkimustarve PTS-suunnitelma KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA Kuntoarvion laatijat ja yhteystiedot Perustietoja kartoitettavasta kiinteistöstä Käytettävissä olleet asiakirjat Huoltotoimen ja kiinteistön käytön arviointi Sisäolosuhteisiin liittyvät havainnot Turvallisuuteen ja ympäristöriskeihin liittyvät havainnot Kosteusvaurioihin liittyvät havainnot Asbesti ja muut haitta-aineet Kulutuslukemat RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO 8 D6 Viherrakenteet... 8 D7 Päällysrakenteet... 9 D8 Aluevarusteet... 9 D9 Ulkopuoliset rakenteet E5 Putkirakenteet ja johdot F1 Perustukset F2 Rakennusrunko F3 Julkisivut F4 Yläpohjarakenteet F5 Täydentävät sisäosat F6 Sisäpuoliset pintarakenteet LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 17 G1 Lämmitysjärjestelmät G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät G3 Ilmastointijärjestelmät G4 Kylmätekniset järjestelmät G5 Paineilma- ja kaasuverkostot G7 Palontorjuntajärjestelmät SÄHKÖTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 20 H1 Aluesähköistys H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset ym H3 Johtotiet H4 Johdot ja niiden varusteet H5 Valaisimet H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet H7 Erityisjärjestelmät J1 Puhelinjärjestelmät J2 Antennijärjestelmät J3 Äänentoisto- ja merkinantojärjestelmät J4 Kiinteistön atk-järjestelmät J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät... 24

3 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 3(24) JOHDANTO Suoritimme kiinteistön kuntoarvion Kemiönsaaren kunnan kiinteistöpäällikkö Thomas Ginlundin toimeksiannosta. Kiinteistö sijaitsee Kemiönsaaren kunnan Brännbodan kylässä. Kiinteistökierros suoritettiin Kuntoarvio suoritettiin ja tämä raportti laadittiin Ympäristöministeriön julkaisun Liikeja palvelurakennusten kuntoarvio (1998) ohjeiden mukaisesti. Rakennustekniikan kuntoarvion sekä tämän raportin kokoamisen suoritti rakennusinsinööri Jarmo Minkkinen. Kiinteistökierroksella kerätyn talotekniikan aineiston ja siitä kirjoitetun materiaalin tarkastivat LVI:n osalta LVI-teknikko Jarkko Ylitolonen. Sähköteknisen arvion suoritti asiantuntija Klas Norlund. Kuntoarviossa ei ole otettu kantaa mahdollisiin tilamuutoksiin ja niistä aiheutuviin töihin ja niiden kustannuksiin. Kunnossapidon kustannukset on arvioitu nykytilanteen säilymisen pohjalta. Rakennusten osia on tarvittaessa käsitelty erikseen siltä osin, kuin niiden ominaisuudet poikkeavat toisistaan. Kuntoarvion havainnot tehtiin aistinvaraisesti. Kiinteistökierroksen yhteydessä tarkastettiin kaikki kiinteistön tyypilliset tilat. Kirjallista käyttäjäkyselyä ei kohteessa suoritettu. Lisätietoja saatiin kiinteistökierroksen aikana käyttäjiltä. Lisäksi käytössä oli joitain piirustuksia rakennuksista ja lyhyt tekninen selvitys kiinteistöstä. Kiinteistöön kuuluu kolme lämmintä rakennusta ja kylmä varasto/ katos. Rakennukset sijaitsevat tasaisella paikalla peltoaukean ja tien välissä. Tässä kuntoarvioraportissa käytetään vanhimmasta rakennuksesta nimeä rakennus 1, toiseksi vanhimmasta rakennus 2 ja veistosalista rakennus 3. Kylmä varastokatos käsitellään erikseen omana kokonaisuutena kohdassa D8 aluevarusteet. Rakennus 1 on valmistunut 1905 ja sitä on sittemmin laajennettu. Rakennus 2 on rakennettu 1940-luvun lopulla. Uusin, rakennus 3 on rakennettu 1990-luvulla. Rakennuksissa on toiminut Brännbodan koulu. Koulu on lakkautettu. Rakennus 1:ssä on vuokralainen. Rakennus 1 on hirsirunkoinen ja perustettu kivipaasille. Lähes koko rakennuksen alla on ryömintätila. Rakennuksessa on kaksi kellaria. Vesikate on vaakakaistainen profiilipeltikate. Ikkunat on uusittu osittain. Rakennus 2 on osittain hirsirunkoinen ja osittain puurankarunkoinen. Sokkelirakenne on betonia ja rakennuksen alla on ryömintätila ja kellaritilaa. Vesikate on vaakakaistainen profiilipeltikate. Rakennus 3 on perustettu maanvaraisesti. Sen runko on puurankarunko ja vesikate aaltopeltikate.

4 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 4(24) 1. YHTEENVETO 1.1 Rakennustekniikka 1.2 LVI-tekniikka Rakennukset on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Ilmanvaihto toimii muutamilla huippuimureilla ja painovoimaisesti. Rakennukset 1 ja 3 ovat sähkölämmitteisiä, rakennus 2:ssa on öljykäyttöinen vesikeskuslämmitys. Rakennukset ovat sähkötekniikaltaan välttävässä kunnossa. Sähkölaitteiden kunto on välttävä. Kiinteistön pääsulake on 3*35A. Rakennukset ovat ikäisekseen tyypillisessä kunnossa. Kunnostettu liikuntasali ja rakennus 3 ovat hyväkuntoisia. Sellaisia rakenneteknisiä seikkoja ei havaittu, jotka vaikuttaisivat turvallisuuteen. Rakennusten toiminnallisuutta ei pystytty arvioimaan, koska ne olivat tyhjillään. Rakennuksien 1 ja 2 yläpohjassa oli nähtävissä vanhoja vuotovesivaurioita. Rakennuksen 1 talouskellariin tulvii helposti vettä. Sadevesijärjestelmät ovat puutteellisia. Lyhyet syöksytorvet aiheuttavat rakennuksille tarpeetonta kosteusrasitusta. Rakennusten läheisyydessä olevat puut kerryttävät roskaa vesikaton jiireihin (rakennus 1) ja sadevesikouruihin. Puutteellisen puhdistuksen vuoksi tästä aiheutuu vuotoja rakenteisiin. Puuttuvat salaojitukset aiheuttavat ainakin rakennus 2:lle voimakasta kosteusrasitusta ryömintätilaiseen alapohjaan. Rakennuksen 1 alimmissa hirsikerroissa oli näkyvissä sellaisia lahovaurioita, jotka on korjattava melko pikaisesti. Julkisivuverhoukset, ulko-ovet ja ikkunat ovat huonokuntoisia ja vaativat korjausta ja huoltomaalausta. Koulurakennus 2:n lämmitys tapahtuu öljylämmityksellä, joka on varustettu lämmityspattereilla. Muissa rakennuksissa on suora sähkölämmitys. Rakennukset on liitetty kunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkostoon. Kupariset vesijohdot ovat kokonaisuutena tyydyttävässä kunnossa, mutta lämmönjakohuoneessa osa kylmävesiputkista oli sinkittyä terästä, joiden uusimiseen pitää varautua. Rakennus 1:n runkovesijohdot ovat muovijohtoja, jotka on asennettu suojaputkiin. Näkyvät putket ovat muovipinnoitettuja kupariputkia. Jätevesiviemärit kokonaisuutena ovat näkyviltä osiltaan hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Vaikka vesi- ja viemärikalusteet ovat LVI-teknisesti tyydyttävässä kunnossa, on ne yleensä uusittava samanaikaisesti, kun tiloihin tehdään pintojen korjausta. Sen vuoksi on niiden uusimiskustannuksiin varauduttava. Ilmanvaihtojärjestelmät toimivat nykykäytössä tyydyttävästi.

5 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 5(24) 1.3 Sähkötekniikka Rakennukset ovat sähkötekniikaltaan lähes kokonaan alkuperäisessä kunnossa lukuunottamatta rakennusta 1, johon on tehty liikuntasaliin ja sen oheistiloihin muutoksia. Rakennukseen 2 on jälkeenpäin lisätty ATK- verkkoasennuksia sekä turvavalokeskus. Sähkölaitteiden kunto on välttävä. Mahdollinen laajempi peruskorjaus aiheuttaa sähkötekniikan uusimisen kokonaisuudessaan. 1.4 Välittömästi korjattavat puutteet 1.5 Lisätutkimustarve 1.6 PTS-suunnitelma rakennuksen 1 talouskellarin kunnostus siten, että sinne ei pääse vettä rakennus 1:n jäätyvän viemärin kunnostus rakennuksen 2 alapohjan puhdistaminen orgaanisesta aineksesta rakennus 3:n jäätyvän WC-tilan korjaaminen rakennus 2:n vuotavan käyttövesiputken korjaaminen Rakennuksissa 1 ja 2 on tehtävä asbestikartoitus ennen suurempia korjaustöitä. Lisäksi rakennusten hirsiosien kunto ja korjaustarve on selvitettävä. Pohjaviemärit on puhdistettava ja kuvattava ennen isompaa korjausta. Havaitut korjaustarpeet on koottu PTS-ehdotukseksi rakennustekniikan osalta. Talotekniikan osalta ehdotusta ei ole tehty, koska toimenpide-ehdotukset ovat kunnossapitoluonteisia. Korjaukset on ehdotettu suoritettavaksi vuosien välisenä aikana. Kustannusarviossa on käytetty pienimpänä yksikkönä :a. Tämä saattaa aivan pienissä korjaustöissä olla liian suuri summa. Esitetyt summat eivät päde, jos rakennuksessa päädytään tekemään kokonaisvaltainen peruskorjaus. Ehdotettuja korjausajankohtia voidaan muuttaa, mutta korjaustöiden toteutusjärjestykseen ja rakennus-, lvi- ja sähkötöiden yhteensovittamiseen on kiinnitettävä huomiota. Jos korjausajankohtia siirretään eteenpäin, on mahdollista, että vaurioiden ja rikkoutumisten lisääntyessä korjauskustannukset tulevat nousemaan. PTS-suunnitelmassa esitetyt summat ovat arvonlisäverottomia (alv 0 %). PTSehdotuksessa ei ole otettu huomioon mahdollisia tilamuutos- tai laajennustarpeita vaan ehdotus perustuu rakennuksien tilojen nykykäytön jatkumiseen. Taulukoissa käytetyt kuntoluokat ovat seuraavat: 1=hyväkuntoinen, uutta vastaava 2=tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 3=välttävässä kunnossa, uusimis- tai korjaustarve lähivuosina 4=huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava.

6 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 6(24) RAKENNUSTEKNIIKAN PTS-EHDOTUS Raportin Toimenpide-ehdotukset Kunto- Määrä- ar vio ( x 1000 Eur ) ja ehdot et t u 2022 koodi luokka arvio Rakennetutkimukset korjaussuunnittelua varten *** 5 Asbestikartoitus *** D6 F13 Viherrakenteet Kasvien, pensaiden ja puiden poistaminen rakennuksen seinustoilta 2 3 Pintavedet Maanpinnan muotoilu rakennus 1 asuntopäädyssä 4 5 Alapohjan rakenteiden kunnon tarkistaminen, tiivistyskorjaukset 3 5 F3 Julkisivut Julkisivujen maalaus 3 erä 15 F32 Ikkunoiden kunnostus 3 50 kpl 15 F33 Ülko-ovien kunnostus 3 10 kpl 10 F5 Täydentävät sisäosat F51 Väliovien maalaus 2 50 kpl 10 Rakennustekniset työt yhteensä KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA 2.1 Kuntoarvion laatijat ja yhteystiedot Rakennustekniikka ISS Proko Oy Kiinteistöjen käytönohjaus Yhteyshenkilö: Jarmo Minkkinen PL Jyväskylä puh: jarmo.minkkinen@iss.fi LVI-tekniikan osuuden läpikäynti Jarkko Ylitolonen, sähkötekniikan osuuden läpikäynti Klas Norlund. 2.2 Perustietoja kartoitettavasta kiinteistöstä Kiinteistön nimi: Kiinteistön osoite: Käyttötarkoitus: Valmistumisajankohta: Kerrosluku: Ala: Sijainti: Brännbodan koulu Brännboda koulurakennus piharakennuksineen rakennus , laajennettu, laajennusajankohdasta ei tietoa rakennus luvun lopulla, laajennettu, laajen nu sajankohdasta ei tietoa rakennus luvulla rakennus 1 1 kerros ja kylmä ullakko rakennus 2 kellari, osittain 2-kerroksinen rakennus 3 1 kerros rakennus 1 ulkomitat 28,3*10 m2 rakennus 2 n. 480 m2 rakennus 3 n. 130 m2 tasaisella maalla

7 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 7(24) 2.3 Käytettävissä olleet asiakirjat Asemapiirustus, ei-mittakaavaisia arkkitehtipiirustuksia. Myyntiä varten tehty kuvaus rakennuksista. Kiinteistöä koskevat asiakirjat saatiin käyttöön kiinteistön omistajalta. 2.4 Huoltotoimen ja kiinteistön käytön arviointi Vesikourujen hoitotyöt havaittiin puutteellisiksi tai erittäin puutteellisiksi. Lisäksi rakennus 1:n vesikaton jiireissä oli paljon roskaa, josta aiheutuu vesikaton vuotovaara. Kiinteistön käytön kehittäminen muuhun kuin koulukäyttöön on haasteellista. 2.5 Sisäolosuhteisiin liittyvät havainnot Kiinteistökierroksen aikana ei havaittu pääosin normaalista poikkeavaa sisäilman laadussa. Rakennus 2:n ja 3:n käyttämättömyys oli aiheuttanut niihin ilman tunkkaisuutta. 2.6 Turvallisuuteen ja ympäristöriskeihin liittyvät havainnot Rakennuksissa ei havaittu turvallisuuteen liittyviä rakenteellisia tekijöitä. Rakennus 2 kellarissa oleva öljysäiliö on ikääntyessään potentiaalinen ympäristöriski. Sen kunto on syytä tarkastuttaa säännöllisesti. 2.7 Kosteusvaurioihin liittyvät havainnot Kuntoarvion yhteydessä suoritettiin aistinvaraisia kosteusteknisiin seikkoihin liittyviä havaintoja. Havaintoja täydennettiin pintakosteusosoittimen avulla. Märkätiloissa ei havaittu pintakosteudenosoittimella kosteuspoikkeamia. Rakennus 2:n kellariin johtavassa portaassa oli vuotava käyttövesiputki. Putki on korjattava välittömästi. 2.8 Asbesti ja muut haitta-aineet Lämmönjakohuoneessa on vanhoja asbestia sisältäviä putkieristeitä. Rakennus 2:n ullakkotiloissa oli vanhoja asbestia sisältäviä IV-kanavia. Erillinen asbestikartoitus on tehtävä ennen purkutöitä.

8 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 8(24) 2.9 Kulutuslukemat Kulutuslukemat on ilmoitettu kiinteistön kokonaiskulutuksena. Niitä ei ole normeerattu tai verrattu ns vertailukiinteistöihin, koska osa rakennuksista on käyttämättöminä. Normeerausta tai ominaiskulutusta ei pystytä laskemaan, koska rakennuksissa ei ole rakennuskohtaista mittausta, eikä rakennusten tilavuudet ole tiedossa. SÄHKÖ: 2007: kwh 2008: kwh 2009: kwh 2010: kwh 2011: kwh ÖLJY: 2010: l : l VESI: 2007: 549 m3 2008: 479 m3 2009: 388 m3 2010: 210 m3 2011: 371 m3 3. RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO D6 Viherrakenteet Rakennukset muodostavan väljän sisäpihan keskelleen. Piha on tasainen. Piha on ruohottunut epätasaisesti. Nurmialueen keskellä oli sorapintainen alue, jota ei kuitenkaan oltu erikseen rajattu. Rakennukselle 3 ei johtanut selkeää erotettua kulkutietä, vaan sinne mentiin nurmialueen poikki. Piha-alueella oli joitain luonnonpuita ja istutettuja pensaita. Rakennus 1:n vieressä kasvoi muutamia isoja puita, jotka osaltaan lisäävät rakennuksen julkisivujen kosteusrasitusta. Tästä voi ajan myötä aiheutua laho- ja homevaurioita rakennusrunkoon. Pinta- ja sadevesien poisto Rakennukset sijaitsevat lähes tasamaalla. Rakennus 1:n asunnon puoleisessa päädyssä maa kallistaa kohti rakennusta. Tästä aiheutuu veden tulvimista asunnon alla olevaan talouskellariin. Rakennus 2:n edessä kallio johdattaa vettä rakennuksen alle. Tästä syntyy kosteusrasitusta.

9 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 9(24) D7 Päällysrakenteet D8 Aluevarusteet Rakennuksen 3 takapuolella on jouduttu louhimaan kalliota. Louhinta on tehty siten, että kalliota on lähellä rakennuksen seinää. Tämä mahdollistaa veden ja lumen keräytymistä rakennuksen seinustalle. Lisäksi takanurkan syöksytorvi johtaa kaikki vedet aivan rakennuksen vierustalle. Tästä aiheutuu aikaa myöten ylimääräistä kosteusrasitusta rakennuksen ulkoseinälle. Rakennuksissa on sadevesijärjestelmät. Vesikouruissa oli roskaa. Erityisesti huomiota kiinnitti se, että syöksytorvet olivat rakennuksissa 1 ja 2 lyhyitä ja päättyivät lähes sokkelien yläreunaan. Syöksytorvien alapäihin oli asennettu loiskekourut. Kourut ovat asennuksen jälkeen siirtyilleet, eivätkä ne toimi enää. Osa kouruista johtaa vettä kohti sokkeleita. liian lähellä rakennuksia olevat puut ja pensaat poistetaan maanpintaa muotoillaan selkeästi rakennuksista poispäin viettäväksi etenkin rakennuksen 1 asunnon puoleisessa päädyssä rakennuksen 3 takaosan sadevesien poisto varmennetaan asentamalla sadevesiviemäröinti takaosalle D71 Bitumiset kulutuskerrokset Rakennusten ympärillä ei ollut varsinaisia bitumisia kulutuskerroksia. Tonttiliittymässä oli vähäisesti jatkettu maantien oljysorastusta kiinteistön liittymään. D72.1 Sorapäällysteet Suurin osa kiinteistön piha-alueen teistä ja väylistä on sorapintaisia. Pihan pinta on tiivis ja sateella sille todennäköisesti lammikoituu vettä. pihan toimivuutta seurataan ja tarvittaessa pihaa muotoillaan siten, että vettä ei johdu rakennusten alle (lähinnä rakennuksen 2 alle) tarvittaessa piha-alueelle rakennetaan sadevesiviemäröinti (tätä ei ole budjetoitu) Kylmä varasto ja sen päässä oleva sadekatos ovat hyväkuntoisia, eikä niille tarvitse tehdä mitään normaalien huoltotoimien lisäksi. Rakennus on perustettu reunavahvistetun teräsbetonilaatan päälle, eikä siinä ole varsinaista sokkelirakennetta. Alapohjaa ei ole lämmöneristetty. Rakennus on rankarunkoinen. Sitä ei ole lämmöneristetty. Rakennuksen toinen pää on avoin ja on toiminut sateensuojana koululaisille. Yläpohjan kannattimina toimivat kattotuolit. Rakennuksessa on muovipintainen profiilipeltikate, jonka alle on asennettu aluskate.

10 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 10(24) D9 Ulkopuoliset rakenteet Kiinteistöllä ei ollut varsinaisia ulkopuolisia rakenteita (terasseja tms). E5 Putkirakenteet ja johdot F1 Perustukset E53 Salaojat Rakennusten ympäristössä ei havaittu salaojakaivoja. Mikäli rakennuksiin on joskus asennettu tiiliputkiset salaojat, ne eivät enää toimi. Salaojien rakentamiseen on varauduttava, mikäli rakennukset halutaan säilyttää. Tämä työ on järkevää tehdä sadevesijärjestelmän rakentamisen yhteydessä (ei budjetoitu). ei toimenpide-ehdotuksia Rakennuksien kantavissa rakenteissa ei havaittu sellaisia halkeamia, jotka olisivat syntyneet perustusrakenteiden merkittävän painumisen tai muun pakkoliikkeen seurauksena. Perustusrakenteet ovat hyväkuntoiset. F11/F12.1 Anturat ja sokkelit Rakennus 1 Rakennus on perustettu osin maapenkkien, osin kallion varaan. Sokkelirakenne on lohkotuista kivipaasista, jotka on asennettu laastisaumojen avulla. Rakennuksen keskialueella alapohjarakenteet on kannateltu kivilatomuksien päältä. Sokkeleissa oli tuuletusluukut, joiden kautta arvioituna alapohjarakenne on kuiva. Rakennus 2 Rakennus on perustettu teräsbetonisten anturoiden varaan. Osa perustusrakenteesta on kallion päällä. Sokkelirakenne on betonia, rakennuksen keskialueella alapohjarakenne on tuettu betonipilareilla. Tuuletusluukuista arvioituna ainakin rakennuksen luoteinen pää on kalliperustainen ja kallion pinnalla oli vettä. Alapohjassa oleva orgaaninen aines vaikutti laholta. Rakennus 3 Myös rakennuksessa 3 sokkeliratkaisu on toteutettu graniittilohkareista latomalla. Käytössä olleesta arkkitehtileikkauksesta ei käy selville anturarakenne. Yleisleikkauksen mukaan sokkelihalkaisuna on 50 mm EPS-eristettä

11 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 11(24) F12 Perusmuurit Rakennus 1 Rakennuksessa ei ole varsinaisia perusmuureja. Maanvastaisina rakenteina rakennuksen alla on kaksi kivilohkareista muurattua kellaria. Toiseen kellariin on käynti ulkokautta. Asunnon alla olevaan kellariin on käynti asunnon lattiassa olevan luukun kautta. Kellarissa on kalliolattia. Tähän kellariin tulee vettä. Rakennus 2 Rakennuksen alla on kellaritilaa, jossa sijaitsee mm. kattilahuone ja sähköpääkeskus. Kellarin lattia on betonia. Kellarin väliseinät ovat sementtitiiltä. Varsinainen perusmuurin rakenne ei ilman rakenneaukaisuja selviä. Kellariin johtavan portaan seinät olivat betonia. Rakenteen läpi oli tunkeutunut vettä, joka näkyi kalkkisaostumina. Tämä viittaa siihen, että mitään varsinaisia vedeneristeitä rakenteissa ei ole. maanpinnan muotoilun ja pintaveden poisjohtamisen avulla saadaan veden tulo kellariin lopetettua F13 Alapohjat Rakennus 1 Alapohja on ryömintätilaisella osalla puuparruilla kannateltu lautalattia. Parrut on kannateltu ulkoseinien sokkelikivistä ja keskialueella olevista kivilatomuksista. Osa latomuksista on toiminut myös uunien perustuksina. Osa on ladottu pilarimaisiksi. Rakenne on riskialtis. Kylmiin sokkelikiviin tukeutuvien alapohjaparrujen päät lahoavat vuosien saatossa. Päät on todennäköisesti suojattu tervaamalla tai tuohieristeillä. Otetuista kuvista näkyy, että alapohjassa on erilaista, mahdollisesti jopa rakennusaikaista jätettä. Rakennus 2 Rakennuksen alapohja on osin ryömintätilainen teräsbetonilaatta, osin puuparrujen varaan rakennettu puulattia. Rakennetta ei päässyt kaikilta osilta näkemään. Mikäli alapohjassa on läpivientejä, esim. viemäreitä, näiden läpiviennit saattavat olla epätiiveitä. Rakennus 3 Rakennuksen alapohja ovat maanvarainen, reunavahvistettu teräsbetonilaattoja. Rakennuksen alapohja on lämmöneristetty ryömintätilaisten alapohjien puhdistus orgaanisesta aineksesta alapohjan tiivistäminen mahdollisuuksien mukaan

12 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 12(24) F2 Rakennusrunko F3 Julkisivut Rakennusrungoissa ei havaittu sellaisia muutoksia tai piirteitä, jotka voisivat vaikuttaa stabiiliuteen tai kantavuuteen. Rakennus 1 Rakennuksen kantavana rakenteena on ulkoseinien hirsirakenne ja salin poikittainen seinä. Puuparrut kannattelevat yläpohjaa. Rakennuksen laajennusosalla olevan suuren salin yläpohja on kannateltu ripustamalla. Rakennus 2 Rakennus on osin lautaverhoiltu hirsirakennus. Laajennusosa on rankarunkoinen. Välipohja on kaksikerroksisella osalla puurakenteinen. Rakennus 3 Rakennusrunko on puurankarunkoinen. F23 Portaat Rakennus 1 Kylmälle ullakolle johtaa puuporras Rakennus2 Kellariin menevä porras on betonia. Ullakolle menevä porras on puurakenteinen. ei toimenpide-ehdotuksia F31 Ulkoseinät Rakennus 1 Ulkoseinät ovat massivipuisia hirsiseiniä. Seinät on vuorattu ulkopuolelta pystyrimalaudoituksella. Rakenteen tuulettuvuutta tai lisäeristystä ei kiinteistökierroksen aikana havaittu. Asunnon puoleisessa päässä oli rakennuksen pitkällä sivulla havaittavissa alimman/ alimpien hirsikertojen lahoamista. Tällaista lahovaurioita voi olla paneloinnin alla muuallakin. Seinien vuoraus on osin huono ja vaatii pikaisesti maalausta. Maalaustyötä ei kuitenkaan kannata tehdä ennen lahojen hirsien vaihtoa. Sisäpuolelta seinät on vuorattu pinkopahvilla. Rakennus 2 Ulkoseinät ovat massivipuisia hirsiseiniä. Seinät on vuorattu ulkopuolelta pystyrimalaudoituksella. Rakenteen tuulettuvuutta tai lisäeristystä ei kiinteistökierroksen aikana havaittu.

13 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 13(24) Laajennusosa on puurankarunkoinen. Julkisivut on samoin pystyrimalaudoituksella verhottuja. Seinien vuoraus on osin huono ja vaatii pikaisesti maalausta. Rakennus 3 Rakennus on rankarunkoinen. Seinät on vuorattu ulkopuolelta pystyrimalaudoituksella. Käytössä olleen yleisleikkauksen mukaan ulkoseinien eristeenä on 200 mm mineraalivillaa. Rakenteessa on höyrynsulku. julkisivuvaurioiden syy ja laajuus on selvitettävä rakennusten 1 ja 2 julkisivut on maalattava F32 Ikkunat Rakennus 1 Rakennuksen ikkunat ovat asunnon osalla ja osan salin puolen tiloja kaksipuitteisia sisään-ulosaukeavia ikkunoita. Salin osalla kaakon ja lounaan puolen ikkunat on vaihdettu eristyslasillisiin MSEikkunoihin. Ikkunoissa ei ole tavanomaista ikkunapellitystä ikkuna-aukon alareunassa. Ikkunat on asennettu ajan rakennustavan mukaisesti aivan julkisivun ulkopinnan tasoon. Sen sijaan ikkunoiden päällä on koristelaudoitus, joka estää seinää pitkin valuvan veden joutumasta ikkunalle. Vaihtamattomien ikkunoiden ulkopuitteet ovat puuosiltaan huonokuntoisia ja vaativat kunnostusta tarkastelujakson aikana. Rakennus 2 Ikkunat ovat kolmilasisia, joissa sisäpuite on vaihdettu kaksilasiseksi eristyslasiksi. Ikkunat vaativat huoltotyöt ja -maalauksen tarkastelujakson aikana. Ikkunoita ei ole varustettu ikkunapellityksillä. Rakennus 3 Rakennuksen ikkunat ovat kiinteitä eristyslasi-ikkunoita. Ikkunapellitykset ovat riittäviä. puuosien kunnostus liittyvien osien huoltomaalaus

14 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 14(24) F33 Ulko-ovet F4 Yläpohjarakenteet Rakennus 1 Rakennukseen on kolme sisäänkäyntiä. Yksi salipäätyyn ja kaksi asuntopäätyyn. Vanha sisäänkäynti kuistin kautta ei ole käytössä. Rakennuksen ulko-ovet ovat alkuperäisiä. Niiden kunto on huono ja ne vaativat korjausta tarkastelujakson aikana. Rakennus 2 Rakennukseen on kolme sisäänkäyntiä. Ulko-ovet ovat alkuperäisiä. Niiden kunto on huono ja ne vaativat korjausta tarkastelujakson aikana. Rakennus 3 Rakennukseen on yksi sisäänkäynti. Ovi on varustettu ns. vasikalla, jolloin siitä on helpompi kuljettaa tavaraa sisälle. Ovi vaatii huoltomaalauksen tarkastelujakson aikana. ovien kunnostus julkisivukorjausten yhteydessä F41 Yläpohja Rakennus 1 Rakennuksen yläpohjan kantavana rakenteena on puuparrut, jotka tukeutuvat hirsisiin ulkoseiniin. Salin kohdalla yläpohja on kannateltu ripustamalla ullakkotilassa oleviin kehiin. Kehät tukeutuvat ulkopäätyseinään ja salin poikittaiseen seinään. Yläpohjassa on lämmöneristeenä mineraalivillaa jonka alla on mahdollisesti mm. sammalta. Pienellä alueella lämmöneristeenä oli myös olkia. Kattotuolit ovat ns. ruotsalaismalliset. Näin tehdyt kattotuolit on jäykistetty läheltä ulkoseinää ja näin keskialueelle on saatu vapaata tilaa. Tässä kohteessa vapaata tilaa ei kuitenkaan ole laudoitettu lattiaksi kuin pieneltä alueelta. Joitain kattotuoleja ja niiden tuentoja on vahvistettu, ilmeisesti vesikaton uusimisen yhteydessä. Vesikate on vaakasuuntainen profiilipeltikate. Vesikatteessa ei ole aluskatetta, vaan se on asennettu suoraan harvalaudoituksen päälle. Ullakkotilassa oli havaittavissa jonkin verran vesivaurioituneita kattorakennelmia. Näitä oli lähinnä jiirien kohdalla. Vuodot ovat tapahtuneet vanhan vesikatteen aikana. Vanha, poispuretun piipun kohta oli myös vuotanut. Rakennus 2 Vesikaton kannatus oli toteutettu kattovasoilla. Vanhemman puolen ullakon lattia oli katettu laudoilla. Yläpohjan lämmöneristeistä ei saatu selvyyttä. Eristeenä on mahdollisesti käytetty purua, hiekkaa ja koksikuonaa. Vanhaa huopakatetta ei oltu purettu pois uuden vesikatteen asentamisen yhteydessä. Vesikate on vaakasuuntainen profiilipeltikate. Vesikatteen aluslaudoituksessa näkyi vuotojälkiä.

15 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 15(24) Ullakkotila oli erittäin epäsiisti ja täynnä erilaista romua. Tästä aiheutuu tarpeetonta palokuormaa. Rakennus 3 Yläpohjan kannattimina toimivat kattotuolit. Vesikate on aaltopeltikate. havaittujen vuotokohtien korjaaminen ullakkotilan siivoaminen F43 Yläpohjavarusteet Rakennus 1 Katolle johtaa talotikas, jonka luota on kattotikas kattosillalle, jota pitkin on kulku yhdelle huippuimurille. Kattosilta oli puurakenteinen ja huonokuntoinen. Katolla ei ole lumiesteitä. Rakennus 2 Katolle ei johda tikasta. Katolla on lumiesteet rakennuksen etupuolella. Rakennus 3 Katolle ei johda tikasta, eikä siellä ole lumiesteitä. ei toimenpide-ehdotuksia F5 Täydentävät sisäosat F51 Väliovet Rakennusten väliovet ovat alkuperäisiä rakennusajankohdan ovia. Ovissa ei havaittu käyntivikoja. Ovet olivat huonokuntoisia ja vaativat huoltomaalauksen tarkastelujakson aikana. Rakennuksessa 2 on luokkatilojen välillä siirtoseinä. huoltomaalaus F52 Kevyet väliseinät Rakennuksien väliseinät ovat rankarunkoisia lautaseiniä seiniä. Joitain seiniä on levytetty.

16 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 16(24) F57 Hormit, kanavat, tulisijat Rakennus 1 Rakennuksen asunto-osalla on kolme vanhaa pystyuunia ja hellaleivinuuniyhdistelmä keittiössä. Osaa uuneista ja hellaa käytetään. Vuokralaisten mukaan hormit ja uunit oli nuohottu toukokuun alkupuolella. Nuohoojan mukaan hormit olivat hyväkuntoisia ja niitä pystyy käyttämään. Rakennus 2 Rakennuksen pystyuunit eivät ole käytössä. ei toimenpide-ehdotuksia F6 Sisäpuoliset pintarakenteet Rakennus 1 Asunnon osalla pintarakenteet olivat seinien ja sisäkattojen osalta välttävässä kunnossa. Seinäpinnat olivat tapetoituja pinkopahvipintoja ja sisäkatoissa oli huokoinen kuitulevy. Vanhan suuren luokkatilan jakava seinä oli levyseinä. Lattiat olivat lautalattioita. Keittiössä oli muovimatto. Salin osalla pinnat oli uusittu edellisen remontin yhteydessä. Katto ja lattia olivat lautapintaisia ja seinät levyseiniä. Salin yhteydessä olevat suihku- ja WC-tilat olivat laatoitettuja. Rakennus 2 Rakennuksen seinä- ja sisäkattopinnat olivat maalattuja levypintoja. Osassa tiloja on paneelikatto ja seinissä puolipaneeli. Lattiamateriaali oli pääsääntöisesti korkkia tai muovimattoa.. Pinnat ovat kuluneita. Rakennus 3 Katto- ja seinäpinnat olivat maalattuja levypintoja. Lattiat olivat lautalattioita. Saunan, eteisen ja WC-tilan lattiat olivat laatoitettuja. Pesuhuoneen laatoitetussa seinässä oli näkyvä, paikattu, pystyhalkeama. Sen syy ei selvinnyt. pinnat uusitaan tulevan käyttötarkoituksen mukaiseksi (ei budjetoitu)

17 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 17(24) 4. LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO G1 Lämmitysjärjestelmät Rakennuksissa 1 ja 3 on suora sähkölämmitys. Rakennuksessa 2 on perinteinen vesikiertoinen patterilämmitys. G11 Lämmöntuotanto Lämmöntuotto tapahtuu rakennus 2 kellarissa sijaitsevassa kattilahuoneessa. Lämpökattila on JÄSPI-merkkinen ja varustettu Oilon junior-pro polttimella. Poltin on uusittu 2010-luvun lopulla. G12 Lämmönjakelu Lämmitysverkoston putket ovat teräsputkia. Putket on asennettu pääosin rakenteisiin. Putkien kuntoa ei pystytty arvioimaan. G13 Lämmönluovutus Patterit ovat teräslevypattereita. Pattereiden kunto on silmämääräisen tarkastelun perusteella tyydyttävä. Patterit on varustettu termostaattiventtiileillä. Venttiilit ovat vielä toimintakuntoisia. G14 Eristykset Putkistoja on vähäisissä määrin eristetty solukumieristeellä. Lämmönjakohuoneessa on vanhoja asbestipitoisia putkieristeitä. ei toimenpide-esityksiä G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Kiinteistö on liitetty kunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkostoon. Rakennus 1:n lämminvesi tuotetaan sähkötoimisella varaajalla. Varaaja sijaitsee saliosan yhteydessä olevassa varastohuoneessa. Rakennus 2:n ja 3:n lämmin käyttövesi tuotetaan lämmityskattilalla lämmönjakohuoneessa.

18 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 18(24) G22 Vesijohtoverkosto Rakennuksien tonttivesijohto on uusittu muovinen johto. Se on uusittu 2010-luvun lopulla. Kiinteistön aiempi porakaivo on vielä käyttökuntoinen, mutta ei ole kytketty käyttövesiverkostoon, eikä ole muussakaan käytössä. Kiinteistöllä on yksi vesimittaus lämmönjakohuoneessa. Rakennus 1:n muoviset runkovesijohdot on asennettu suojaputkiin. Näkyvissä olevat putket ovat muovipinnoitettua FINCUPLAST-putkea. Muissa rakennuksissa vesijohdot ovat kuparia. Öljypolttimella tuotetussa lämpimässä käyttövedessä on kiertovesijärjestelmä. Verkosto varusteineen on tyydyttävässä kunnossa. G23 Jätevesien käsittely Kiinteistön jätevesiä ei käsitellä tontilla erikseen, vaan kaikki vedet johdetaan kunnalliseen viemäriverkostoon. G24 Viemäriverkostot Jätevesiviemärit ovat muoviviemäreitä. Tuuletusviemärit on johdettu ullakkotilaan alipaineventtiileineen. Tästä aiheutuu jäätymisvaaraa. Ainakin yksi tuuletusviemäri pitäisi olla johdettu vesikatolle. Rakennus 1:n suihkutilojen viemärit ovat jäätyneet joskus talvisin. G25 Vesi- ja viemärikalusteet Allashanat ovat pääosin yksiotehanoja ja suihkuhanat termostaattisekoittajia. Mikäli märkätiloissa tehdään pintarakenteiden korjauksia, on varauduttava vesikalusteiden uusimiseen. G26 Eristykset Putkia on vähäisissä määrin eristetty solumuovieristeellä. Silmämääräisesti arvioituna eristeet ovat tyydyttävässä kunnossa. Lämmönjakohuoneessa on vanhoja asbestipitoisia putkieristeitä. vesi- ja viemärikalusteiden uusimiseen pitää varautua WC- ja pesutilojen uudistuskorjauksien yhteydessä (ei budjetoitu) rakennusten tuuletusviemärit johdetaan vesikatolle

19 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 19(24) G3 Ilmastointijärjestelmät Rakennus 1 on varustettu yhdellä huippuimurilla. Huippuimuri on varustettu käsiohjauksella. Se palvelee asunnon WC-/ suihkutilaa ja salin suihkutilaa. Huippuimuri on asennettu vanhan hormin yläosaan. Korvausilma rakennuksen asunto-osaan tulee vuotoilmana ikkuna- ja oviraoista. Saliosalla on korvausilmaventtiilit ulkoseinissä. Rakennus 2:ssa on keittiötilassa käsiohjauksella toimiva huippuimuri, joka on kytketty huuvaan. Keittiö ei ole tällä hetkellä käytössä. Opettajien suihkutilassa on painovoimainen poisto, joka on liitetty vanhaan hormiryhmään. Eteisen WC-tilassa on painovoimainen poisto, joka on johdettu ullakkotilaan. Rakennuksen korvausilma tulee vuotoilmana ikkuna- ja oviraoista. Rakennuksen asunnon keittiössä on käytössä vanha hormiryhmä. Rakennuksessa 3 on kolme huippuimuria. Yksi palvelee opetustiloja, toinen palvelee sauna- ja pesutiloja ja kolmas WC-tilaa. Imureita ohjataan kello-ohjauksella tai käsiohjauksella. Korvausilma rakennukseen tulee ulkoseinillä olevista korvausilmaventtiileistä. G33 Kanavistot Ilmanvaihtokanavat ovat sinkittyjä peltisiä kierresaumaputkia, joilla poistoilma on ohjattu vanhoihin rakennusaineisiin hormeihin tai huippuimureille. G34 Pääte-elimet Tulo- ja poistoilmaelimet ovat tehdasvalmisteisia säädettäviä venttiileitä. ei toimenpide-ehdotuksia G4 Kylmätekniset järjestelmät Kiinteistössä ei ole kylmäteknisiä järjestelmiä. G5 Paineilma- ja kaasuverkostot Rakennuksissa ei ole paineilma- ja kaasuverkostoja. G7 Palontorjuntajärjestelmät G71 Alkusammutuskalusto Kiinteistössä on käsisammuttimia, joiden tarkastus ja huolto tehdään kahden vuoden välein. ei toimenpide-esityksiä

20 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 20(24) 5. SÄHKÖTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO H1 Aluesähköistys Kiinteistö on Kemiönsaaren kunnassa sijaitseva koulukiinteistö. Rakennuksen sähkösyöttö tulee maakaapelina Fortum Sähkönsiirto Oy:n verkosta. Sähkötekniikan osalta rakennus on tyydyttävässä/ välttävässä kunnossa ja uusittujen asennusten osalta hyvässä kunnossa. Rakennuksen 1 asuntoa lukuun ottamatta rakennukset on varusteltu koulukäyttöä ja siitä tulevia tarpeita silmällä pitäen. Tulevasta käytöstä riippuen sähkötekniikka on uusittava kauttaaltaan. Ryhmäkeskukset ovat tyydyttävässä kunnossa olevia tulppavarokekeskuksia. Laajennusvaraa ei ole enää juurikaan jäljellä. Seuraavan suuremman saneerauksen yhteydessä kaikki keskukset tulevat uusittavaksi. H11 Aluejärjestelmät H11.1 Piha- ja aluevalaisimet Pihavalaistus on toteutettu muutamalla pylväsvalaisimella ja sisäänkäyntien yhteydessä olevilla seinävalaisimilla. Valaistus on hajanainen ja puutteellinen. H12 Hämäräkytkimet ja kello-ohjaukset Ulkovalaistuksia ohjataan kellokytkimien ja hämäräkytkimen avulla. H13 Autolämmityspistorasiat Piha-alueella ei ole autolämmityspistorasioita H14 Ulkoalueiden sulatusjärjestelmät Kiinteistössä ei ole sähkösulatuksia, saattolämmityksiä eikä rännilämmityksiä. ulkovalaistus on suunniteltava ja ulkovalaisintyypit vaihtaa tulevan käyttötarpeen mukaiseksi (ei budjetoitu) H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset ym. H21.1 Muuntajat Rakennuksessa ei ole omaa muuntamoa. H22 Jakokeskukset alle 1000 V H22.1 Pääkeskukset Rakennuksen sähkösyöttö tulee maakaapelina Fortum Sähkönsiirto Oy:n verkosta. Pääkeskus sijaitsee koulurakennuksessa 2. Pääkeskus on vanha välttävässä kunnossa oleva keskus. Pääkeskuksen nimellisvirta on 35A.

21 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 21(24) H3 Johtotiet H22.2 Muut keskukset Alakeskuksia on koulurakennuksessa 1 ja koulurakennuksessa 3. Ryhmäkeskukset ovat pääosin tyydyttäväkuntoisia. Seuraavan suuremman saneerauksen yhteydessä kaikkien keskuksien uusinta on tehtävä tulevan käytön mukaisesti. Koulurakennuksessa 1 on oma alamittaus. H22.4 Pääjakelujärjestelmä Pääjakelujärjestelmä on toteutettu kaapeleilla. Koulurakennuksessa 1 kaapelointi on pääosin uusittu 2010-luvun lopulla. Kaapelointi on rakennuksen ullakolla. Koulurakennuksessa 1 on käytössä osittain alkuperäisiä kaapelointeja asunnon osalla. Koulurakennuksen 2 kaapelointi on asennettu putkitettuna. Koulurakennuksen 3 kaapelointi on alkuperäinen. H23 Kompensointilaitteet Kiinteistössä ei ole kompensointilaitteita. ei toimenpide-ehdotuksia H31 Kaapelihyllyt ja ripustuskiskot Erillisiä kaapelihyllyjä tai ripustuskiskoja ei rakennuksissa ollut H33 Kaapeliläpiviennit Seinien läpivientejä oli tiivistämättä. Palo-osastointeja rakennuksissa ei ole. ei toimenpide-ehdotuksia H4 Johdot ja niiden varusteet H41 Liittymisjohdot Rakennuksien sähkönsyöttö tulee maakaapelina Fortum Sähkönsiirto Oy:n sähköverkosta. Sähköpääkeskus, sähkön päämittaus ja etäluentapääte sijaitsevat rakennus 2:n kellarissa. H43 Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot Nousujohdot ovat alkuperäisiä. H44 Voimaryhmäjohdot Yleisesti voimaryhmäjohdot ovat tyydyttävässä/ välttävässä kunnossa. H45.1 Kytkimet ja pistorasiat Kalustevalinnat on tehty tilojen käyttötarpeiden mukaisesti. Pistorasiat ovat pääosin rakennuksissa maadoitettuja. Pistorasioita on lisätty tarpeen mukaan.

22 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 22(24) H5 Valaisimet ei toimenpide-ehdotuksia Sisävalaistus on toteutettu asunnon osalla hehkulamppuvalaisimilla ja muissa rakennuksissa loisteputkivalaisimilla. Valaistusjärjestelmä on välttävässä kunnossa. Valaistus palvelee koulukäytössä. ei toimenpide-ehdotuksia. H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet H7 Erityisjärjestelmät H61 Lämmittimet Rakennuksessa ei ole lämmitys- ja sulanapitojärjestelmiä. Koulurakennuksessa 1 ja koulurakennuksessa 3 on suora sähkölämmitys. Koulurakennuksen 1 saliosalla lämmitys on toteutettu katto- ja lattialämmitysjärjestelmillä. Asunnon osalla lämmitysjärjestelmänä on sähköpatterit. Saliosan suihkutiloissa on lattialämmitys. Rakennuksen lämminvesi tuotetaan sähkötoimisella varaajalla. Koulurakennuksessa 3 lämmitys on toteutettu kattolämmityksenä. Laatoitetuissa tiloissa (eteinen, sauna- ja pesutilat, WC) on lattialämmitys. Lattialämmitys toimii puutteellisesti WC-tilassa. H62 Kojeet ja laitteet Koulurakennus 2:n keittiöstä on purettu pois keittiövarusteita. lattialämmitys kunnostetaan koulurakennus 2:n WC-tilassa. H72 Varavoimalaitteet Rakennuksissa ei ole UPS- varavoimajärjestelmää tai muuta varajakelujärjestelmää. H74 Turvavalaistusjärjestelmät Koulurakennuksen 1 saliosalla ei ole turvavalaistusta. Koulurakennuksessa 2 on ESMI:n turvavalaisinjärjestelmä. Se on kytketty pois päältä, eikä sen määräaikaistarkastuksista ole tietoa. ei toimenpide-ehdotuksia

23 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 23(24) J1 Puhelinjärjestelmät J2 Antennijärjestelmät J11.1 Yleiseen puhelinverkkoon liitettävät puhelinjärjestelmät Koulurakennuksen asunto-osalla on puhelinverkko ja ns. yleiskaapelointijärjestelmä. J11.2 Pikapuhelinjärjestelmä Rakennuksissa ei ole pikapuhelinjärjestelmää. J21 Yhteisantenni- ja satelliittitelevisiojärjestelmät Koulurakennuksessa 2 on yhteisantennijärjestelmä. Antennijärjestelmän toimintakunnosta ei ole tietoa. Antenni sijaitsee vesikatolla. Koulurakennuksen 1 asunnon osalla on paikallinen antenni. J3 Äänentoisto- ja merkinantojärjestelmät J31 Äänentoistojärjestelmä Äänentoistojärjestelmän korjauksiin tai uusintaan tulee varautua tarkastelujakson aikana. J33 Ajannäyttöjärjestelmä Rakennuksissa ei ole ajannäyttöjärjestelmiä. J4 Kiinteistön atk-järjestelmät J41 Kiinteistön atk-verkot Koulurakennuksessa 2 on ATK-verkko ATK-luokassa. Verkko ja siihen liittyvä asennuskaappi on purettu osittain. J51 Paloilmoitusjärjestelmät Rakennuksissa ei ole paloilmoitinjärjestelmiä. J53 Videovalvontajärjestelmät Ei ole J54 Kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmät Ei ole J55 Savunpoiston- ja sammutuksen ohjausjärjestelmä Rakennuksessa ei ole savunpoisto- eikä sammutusjärjestelmää ei toimenpide-ehdotuksia.

24 KEMIÖNSAAREN KUNTA KUNTOARVIORAPORTTI 24(24) J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät Rakennuksissa ei ole automaatiojärjestelmiä. ei toimenpide-ehdotuksia ISS Proko Oy Kiinteistöjen käytönohjaus Jarmo Minkkinen asiantuntija, RI