Lainvalmisteluosasto Jyrki Jauhiainen UUSI OSUUSKUNTALAKI. 1. Yleistä

Transkriptio

1 1 Oikeusministeriö Yhteenveto Lainvalmisteluosasto Jyrki Jauhiainen UUSI OSUUSKUNTALAKI 1. Yleistä Oikeusministeriössä on valmisteltu virkatyönä ehdotus uudeksi osuuskuntalaiksi. Ehdotus on valmisteltu yhteistyössä osuuskuntien edustajien kanssa. Uudella lailla kumotaan vuodelta 2001 oleva osuuskuntalaki. Voimassa olevan lain mallina oli vuoden 1978 osakeyhtiölaki. Uuden lain mallina on vuoden 2006 osakeyhtiölaki siten, että uusi osuuskuntalaki vastaa osakeyhtiölakia sanamuotoa myöten siltä osin kuin tarvittava sääntely on samansisältöistä. Osuuskuntamuodon edelleen tarpeellisten erityispiirteiden sääntely on säilytetty vuoden 1954 ja 2001 osuuskuntalaista ilmenevien periaatteiden mukaisesti siten, että joiltakin osin säännösten sanamuotoa on tarkistettu nykykielen mukaiseksi. Tarkoituksena on saattaa osuuskuntien yhteisölainsäädäntöön perustuvat toimintaedellytykset nykyaikaisen yritystoiminnan vaatimusten mukaisiksi. Uudistuksessa on otettu huomioon yritysten toimintaympäristössä ja muussa lainsäädännössä tapahtunut kehitys. Uudella osuuskuntalailla lisätään suomalaisten osuuskuntien toimintamahdollisuuksia ja siten parannetaan osuuskuntien toimintaedellytyksiä yleisesti ja suhteessa kilpailijoihin. Toimintamahdollisuuksia lisätään vähentämällä ja keventämällä muotomääräyksiä sekä säätämällä eräistä kokonaan uusista menettelyistä. Myös lain tahdonvaltaisuutta lisätään. Uusi laki on nykyistä lakia kattavampi, mikä selkeyttää oikeustilaa ja lisää oikeusvarmuutta. Laissa ehdotetaan säädettäväksi useista sellaisista seikoista, jotka nykyään ilmenevät vain oikeuskäytännöstä ja kirjallisuudesta. Uudella osuuskuntalailla helpotetaan osuuskunnan perustamista ja hallintoa sekä edistetään jäsen- ja sijoittajarahoituksen hankintaa. Ehdotuksella pyritään myös lisäämään osuuskuntamuodon käyttökelpoisuutta uusosuustoiminnassa. Osuuskuntien toimintaedellytysten parantaminen ehdotetaan toteutettavaksi siten, että sääntelyn tahdonvaltaisuutta lisätään. Sopimusvapautta laajennetaan erityisesti oman pääoman ehtoisen rahoituksen osalta. Osuuskunnan jäsenten, johdon sekä sijoittajien, velkojien ja muiden etutahojen asemaa parannetaan selventämällä sääntelyä ja korostamalla osuuskunnan tiedonantovelvollisuutta tavalla, joka ei rajoita rehellisen yritystoiminnan harjoittamista eikä aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia osuuskunnille. Uusi laki ei kokonaisuutena arvioiden heikennä yksittäisen jäsenen, osuuden omistajan eikä velkojan tai muun sivullisen oikeussuojan tasoon. Toimintamahdollisuuksien lisäämistä koskevat uudistukset eivät kohdistu näiden ryhmien aseman kannalta keskeisiin säännöksiin. Esitys sisältää lisäksi useita velkojien ja vähemmistöjäsenten oikeussuojaa vahvistavia säännöksiä. Pienten osuuskuntien asemaan on uudistuksessa kiinnitetty erityistä huomiota. Sääntelyn olennainen selkeytyminen, sääntelyn laajentaminen sekä eräät pieniä osuuskuntia koskevien säännösten kirjoittamistavassa valitut ratkaisut helpottavat pienten osuuskuntien ja näille erilaisia palveluja tarjoavien mahdollisuuksia tutustua lain sisältöön. Esitys sisältää myös erityisesti pienille osuuskunnille suunnattuja helpotuksia, kuten mahdollisuuden perustaa osuuskunta yhden tai kahden jäsenen toimesta.

2 2 2. Osuuskunnan tarkoitus ja muut tunnusmerkit Uudessa laissa osuuskunnan keskeiset tuntomerkit säilyvät ennallaan. Näitä ovat esimerkiksi osuuskunnan tarkoituksena oleva jäsenten talouden tai elinkeinon edistäminen, jäsenten oikeus osuuskunnan palveluiden käyttämiseen, jäsenen rajoitettu vastuu sekä olettamasäännökset jäsenistön ja osuuspääoman vaihtuvuudesta, jäsen ja ääni -periaatteesta, ylijäämän käyttämisestä ja purkautuvan osuuskunnan netto-omaisuuden jakamisesta. Osuuskunnan pääasiallista tarkoitusta koskevaa rajoitusta ehdotetaan kuitenkin lievennettäväksi siten, että osuuskunnan säännöissä voidaan määrätä muusta tarkoituksesta laajemmin kuin voimassa olevan lain perusteella. Voimassa olevassa laissa sallitun aatteellisen tarkoituksen lisäksi säännöissä voidaan määrätä esimerkiksi yleishyödyllisestä tarkoituksesta tai voiton tuottamisesta omistajille. Muutoksen perusteella osuuskuntamuodossa voidaan harjoittaa hyvin monenlaista toimintaa vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi osakeyhtiömuodossa. Voimassa olevaa osuuskuntalakia vastaavasti ehdotetaan, että vain jäsenillä on äänioikeus osuuskunnan kokouksessa ja oikeus osuuskunnan palveluihin. Sanottuja oikeuksia ei edelleenkään voi liittää pelkkään osuuksien omistukseen. Jäsenyyden edellytyksenä on edelleen yhden tai useamman osuuden ottaminen ja maksaminen. Voimassa olevaa lakia vastaavalla tavalla ehdotuksen lähtökohtana on, että ylijäämää saa jakaa vain, jos osuuskunnan säännöt sen sallivat ja purkautuvan osuuskunnan säästö jaetaan jäsenten lukumäärän suhteessa. Voimassa olevaa lakia vastaavalla tavalla ehdotetaan, että jäsenyyttä ei voi siirtää ja että osuuden voi siirtää vain osuuskunnan suostumuksella, jollei säännöissä määrätä oikeudesta päästä jäseneksi tai oikeudesta siirtää osuus. Ehdotuksen mukaan jäsen ja ääni -periaate säilyy osuuskunnan päätöksenteon lähtökohtana. Osuuskunnan perustamisen ja rahoituksen hankkimisen helpottamiseksi ehdotetaan kuitenkin, että ns. ensimmäisen asteen osuuskunnissa suurimman sallitun jäsenten äänivaltaeron rajoitusta lievennetään. Ehdotuksen mukaan säännöissä voidaan sallia enintään kaksikymmenkertainen äänivaltaero nykyisen kymmenkertaisen äänivaltaeron sijasta. Jäsen ja ääni periaatteen korostamiseksi sekä osuuskunnan päätöksenteon vakauden ja jäsenten oikeuksien turvaamiseksi ehdotetaan, että erilaisen äänimäärän käyttöönotosta perustamisen jälkeen voi edelleen päättää vain yksimielinen osuuskunnan kokous. 3. Perustaminen Osuuskunnan perustamisen ja toiminnan helpottamiseksi ei enää vaadita, että osuuskunnassa pitäisi olla useampia perustajia ja jäseniä. Osuuskunnan voi siten perustaa yksinkin ja tarvittaessa hankkia osuuskunnalle lisää jäseniä perustamisen jälkeen. Perustamista helpottaa myös osuuskunnan oman pääoman ehtoista rahoitusta koskevan sääntelyn yksinkertaistaminen ja säännösten kirjoittaminen siten, että erilaisten rahoitusvälineiden erot voi helpommin havaita ja rahoitusvälineitä on helpompi käyttää jo osuuskunnan perustamisvaiheessa. Perustamismenettelyn sääntely ehdotetaan muutettavaksi vuoden 2006 osakeyhtiölakia vastaavalla tavalla sillä poikkeuksella, että osuuspääomaa ja osuuksia ei edelleenkään rekisteröitäisi. 4. Osuuskunnan ja edustajiston kokous

3 3 Jäsenen asemaa selvennetään ja oikeussuojaa parannetaan säännöksillä, jotka koskevat osuuskunnan tiedonantovelvollisuutta ja osuuskunnan kokouksen päätöksentekoa. Jäsenten mahdollisuuksia vaikuttaa kokouksen päätöksentekoon parannetaan jonkin verran esimerkiksi siten, että lisätään osuuskunnan ja sen johdon tiedonantovelvollisuutta kokouksessa käsiteltävistä asioista ennen kokousta ja kokouksen aikana. Osuuskunnan kokouksen päätöksiin sovellettavia enemmistövaatimuksia selvennetään ja yhdenmukaistetaan siten, että ehdotuksessa otetaan huomioon osuuskuntakäytäntö ja päätöksenteko sallittavista uusista järjestelyistä. Osuuskunnan kokouksen järjestämistä koskeva sääntely ehdotetaan muutettavaksi osakeyhtiölain mallin mukaisesti sillä poikkeuksella, että osuuskunnan jäsenen kyselyoikeutta ei ehdoteta kavennettavaksi. Edustajiston sääntelyä ehdotetaan tarkistettavaksi osuuskunnan kokouksen osalta ehdotettavia muutoksia ja valmistelun aikana ilmenneiden osuuskuntien tarpeiden mukaisesti. 5. Hallitus, hallintoneuvosto, toimitusjohtaja, tilintarkastus ja toiminnantarkastus Osuuskunnan hallinnon tehostamiseksi ehdotetaan hallituksen, hallintoneuvoston ja toimitusjohtajan aseman sääntelemistä osakeyhtiön johtoa vastaavalla tavalla. Ehdotuksen mukaan osuuskunnassa hallintoneuvoston toimivalta voi kuitenkin olla edelleen laajempi kuin osakeyhtiössä. Hallintokulujen vähentämiseksi ehdotetaan erityisesti pienimpiä osuuskuntia silmällä pitäen säännöksiä toiminnantarkastukseksi kutsuttavasta maallikkotarkastuksesta, jonka mallina ovat asunto-osakeyhtiölain säännökset toiminnantarkastuksesta. Harvainosuuskunnan jäsenen tarkastusoikeus ehdotetaan säilytettäväksi. 6. Rahoitus lisäosuudet ja sijoitusosuudet korvataan erilajisilla osuuksilla ja osakkeilla Oman pääoman ehtoisen rahoituksen hankkimista helpotetaan siten, että lisäosuussääntely korvataan säännöksillä erilajisista osuuksista. Ehdotuksen mukaan erilajisten osuuksien ehdot perustuvat sääntöihin ja osuuskunta voi antaa jäsenyyden edellytyksenä olevia osuuksia myös muille kuin jäsenille. Käytännössä lisäosuuksien ehdot voidaan nykyisinkin määrätä säännöissä samansisältöisiksi kuin jäsenyyden edellytyksenä olevien tavallisten osuuksien ehdot. Lisäksi sijoitusosuudet korvataan osakkeilla, jotka vastaavat lähtökohtaisesti osakeyhtiön äänettömiä jako-osattomia osakkeita. Voimassa olevan lain sijoitusosuussääntelyn mallina oli vuoden 1978 osakeyhtiölain osakkeita koskeva sääntely. Käytännössä sijoitusosuuksia on annettu erittäin vähän. Lisäosuuksien korvaaminen erilajisilla osuuksilla ja sijoitusosuuksien korvaaminen osakkeilla mahdollistaa sääntelyn yksinkertaistamisen siten, että päästään eroon jopa kolme - neljäkertaisista viittaussäännöksistä, jotka vaikeuttavat nykyisen sääntelyn ymmärtämistä. Sääntelyn monimutkaisuus ja se, että eri rahoitusvälineiden ehdot perustuvat yksityiskohtia myöten sekä lakiin että sääntöihin, ovat vaikeuttaneet olennaisesti rahoitusvälineiden käyttöä. Voimaanpanolakiin ehdotetaan olemassa olevien lisäosuus- ja sijoitusosuusjärjestelmien osalta voimassa olevaa lakia vastaavia siirtymäsäännöksiä, joten osuuskunnan ei tarvitse rahoitusvälineiden osalta muuttaa sääntöjään pelkästään uuden lain voimaan tulon vuoksi. Uusien osuuksien ja osakkeiden antaminen voi perustua sääntöihin tai osuuskunnan kokous voi päättää tai valtuuttaa hallituksen päättämään osuus- tai osakeannista suoraan lain nojalla. Osuus- ja osakeannin järjestämistä koskevien säännösten mallina ovat osakeyhtiölain säännökset osakeannista sillä poikkeuksella, että osuuksien antamista ja osuuspääoman korotusta ei edelleenkään rekisteröitäisi ja osuus- ja osakeanti voi perustua osuuskunnan kokouksen päätöksen lisäksi sääntömääräykseen, kuten nykyisinkin.

4 4 7. Nimellisarvoton ja nimellisarvoinen (osuusmaksullinen) pääomajärjestelmä Lisäksi ehdotetaan, että osuuskunta voi siirtyä ns. nimellisarvottomaan pääomajärjestelmään, jossa osuudella ei tarvitse olla nimellisarvoa (osuusmaksu). Kaikki osuuskunnat voivat ehdotuksen mukaan vapaasti, ilman ylimääräistä maksua vastaavaa sääntömääräystä, määrätä osuuden merkintähinnan määrästä. Nimellisarvoa käyttävässä osuuskunnassa merkintähinnan on oltava ainakin nimellisarvon (osuusmaksun) suuruinen. Siirtymäsäännösten perusteella olemassa oleva osuuskunta voi jatkaa nykyistä osuusmaksukäytäntöään. Ehdotuksen mukaan osuuskunnan säännöissä voi myös määrätä, että osuudesta jäsenyyden päättymisen tai osuuden irtosanomisen perusteella palautettava määrä on pienempi tai suurempi kuin osuudesta maksettu määrä, mikä vastaa osuuskuntien tarpeita. 8. Yritysmuodon muutokset Sulautumisen, jakautumisen ja yritysmuodon muuttamisen sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi osakeyhtiölakia vastaavasti siten, että osuuskunnan voi muuttaa myös henkilöyhtiöksi ja yhden jäsenen osuuskunnan toimintaa voi jatkaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Osuuskunnan muuttamisesta osakeyhtiöksi voisi edelleen päättää yleensä määräenemmistöllä. 9. Tilinpäätösvaatimukset Osuuskunnan velkojien ja muiden sivullisten suojaa parannetaan tilinpäätösvaatimuksilla, jotka helpottavat osuuskuntien ja osakeyhtiöiden tilinpäätösten vertailua. Ehdotuksessa on otettu huomioon muun muassa osuuspääoman vaihtuvuuteen liittyvät erityispiirteet ja ehdotuksessa sallittavat osuuskunnan osakkeet ja osakepääoma. 10. Ylijäämän ja muun varojen jaon edellytykset Velkojiensuojaa parantavat myös ehdotukset, joilla selvennetään ja yhdenmukaistetaan osuuskunnan varojenjaon sääntelyä suhteessa osakeyhtiön varojenjaon sääntelyyn. Esimerkiksi osuuskunnan jakokelpoinen ylijäämä ehdotetaan määritettäväksi vastaavalla tavalla kuin osakeyhtiön voitonjakokelpoiset varat. Lisäksi sallitaan omien osuuksien ja osakkeiden hankkiminen vastaavalla tavalla kuin osakeyhtiössä. Lahjojen antamisen sääntelyä selvennetään siten, että ns. varsinaisen lahjan antaminen on sallittua vain sääntöjen perusteella, mikä vastaa ylijäämän jaon sallimista vain sääntömääräyksen perusteella. 11. Vahingonkorvausvastuu ja rikosoikeudellinen vastuu Osuuskunnan johdon, tilintarkastajien, toiminnantarkastajien, jäsenten, edustajiston jäsenten, osuuskunnan ja edustajiston kokouksen puheenjohtajan ja selvitysmiesten vahingonkorvausvastuu ja rikosoikeudellinen vastuu ehdotetaan säänneltäväksi vastaavalla tavalla kuin osakeyhtiössä. 12. Voimaanpanolaki ja muun lainsäädännön muutokset Lakiesitykseen sisältyvät lisäksi talvella valmisteltavat ehdotukset laiksi osuuskuntalain voimaanpanosta sekä laeiksi kaupparekisterilain, yritys- ja yhteisötietolain, toiminimilain, arvoosuustililain, yrityskiinnityslain, maakaaren, osakeyhtiölain, eurooppaosuuskuntalain, prokuralain, yrityksen saneerauksesta annetun lain, yritys- ja yhteisötietolain, kauppakamarilain, luottolaitoslain ja osuuspankkilain muuttamisesta.

5 5 13. Lakiehdotuksen vaikutukset Kansantaloudelliset vaikutukset Ehdotuksessa pyritään yritysten toimintamahdollisuuksien lisäämiseen hallitulla tavalla. Tämä tarkoittaa yhtäältä yhtiökohtaisten, tehokkaiden menettelyjen sallimista nykyistä useammin. Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, ettei vähemmistöjäsenten, -osuudenomistajien, -osakkeenomistajien ja velkojien asemaan tule tarpeettomia epävarmuustekijöitä. Uudistuksen lähtökohdat ja ehdotusten tavoitteet johtavat osuuskuntien toiminnan tehostumiseen ja siten vallalla olevan käsityksen mukaan myös taloudellisiin tehokkuusetuihin. Tehokkuusetujen määrällinen arvioiminen ei ole mahdollista, mutta niiden olemassaolo käy ilmi muun muassa vuoden 2006 osakeyhtiölain uudistuksen valmistelun yhteydessä saaduista lausunnoista. Ehdotukset on pyritty laatimaan siten, ettei velkojien, vähemmistöjäsen, -osuudenomistajien ja osakkeenomistajien osuuskuntaan liittyvä riski lisäänny tavalla, joka nostaisi yritysrahoitukseen liittyviä kustannuksia. Ehdotuksessa on tavoiteltu sääntelyjärjestelmän kilpailukykyä. Kilpailukyky lisää mahdollisuuksia säilyttää suomalaiset osuuskunnat suomalaisina ja lisää Suomen houkuttelevuutta sijoittautumispaikkana. Yritysten sijoittautumisella Suomeen on katsottu olevan kansantaloudellisesti myönteisiä vaikutuksia. Välittömät kustannusvaikutukset Osuuskuntalaista aiheutuu osuuskunnille vain vähäisiä välittömiä taloudellisia rasitteita. Ehdotuksessa näitä on kuitenkin mahdollisuuksien mukaan pyritty vähentämään esimerkiksi siirtymäsäännöksillä siten, että osuuskunnan ei yleensä tarvitse muuttaa yhtiöjärjestystään pelkästään uuden lain vuoksi. Uuden lain lähtökohta on, että osuuskunta voi käytännössä toimia jatkossa nykyisellä tavalla ja uusi laki tarjoaa lähinnä uusia mahdollisuuksia toiminnan ja rahoituksen järjestämiseen. Mahdollisuus laatia säännöt suppeana vähentää perustamiskustannuksia sikäli kuin lain olettamasäännöksistä poikkeamiseen tai muihin erityisiin sääntömääräyksiin ei ole tarvetta. Tätä kautta myös rekisteriviranomaisen työmäärä voi vähentyä, mikä voi puolestaan vaikuttaa alentavasti rekisterin perimiin maksuihin. Toisaalta rekisteriviranomaiselle aiheutuu uudistuksesta kertaluonteisia muun muassa tietojärjestelmien muuttamisesta johtuvia kustannuksia. Koska patentti- ja rekisterihallitus on nettobudjetoitu virasto, kustannukset on ainakin pääsääntöisesti katettava rekisterin perimillä maksuilla. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset Lakiehdotuksella ei ole merkittäviä organisaatio- eikä henkilöstövaikutuksia. Yritysmuodon muutokseen liittyvän lunastusmenettelyn ja sitä koskevan muutoksenhaun vaikutukset ovat hyvin vähäisiä juttumäärien pienuuden takia. Vaikutukset talousrikollisuuteen ja harmaaseen talouteen

6 6 Ehdotuksella ei ole merkityksellisiä vaikutuksia talousrikollisuuteen tai harmaaseen talouteen. 14. Lausuntokierros, jatkovalmistelu, lakiesityksen antaminen ja voimaantulo Oikeusministeriö järjestää lakiehdotuksesta laajan lausuntokierroksen, joka päättyy Hallituksen esitys valmistellaan virkatyönä ehdotuksen ja lausuntopalautteen pohjalta. Luonnos hallituksen esitykseksi on tarkoitus julkaista keväällä 2012 ja esitys on tarkoitus antaa Eduskunnalle kevätkaudella Tavoitteena on, että ehdotettavat lait tulevat voimaan