Luovien alojen tekijänoikeuskoulutus - Oikeus työn tuloksiin - OAMK Suvi Julin Berggren Group

Transkriptio

1 Luovien alojen tekijänoikeuskoulutus - Oikeus työn tuloksiin - OAMK Suvi Julin

2 Oikeuksien siirtyminen työsuhteen perusteella Peruslähtökohdat 1. Oikeus patentoitavaan keksintöön syntyy keksijälle myös työsuhteessa ja korkeakouluissa tehtävässä tutkimuksessa 2. Tekijänoikeus teokseen syntyy teoksen luojalle, mutta oikeudet voidaan työsuhteessa siirtää sopimuksen nojalle 3. Työntekijällä/tutkijalla on velvollisuus ilmoittaa keksinnöstä ja työnantajan/korkeakoulun on ilmoitettava oikeuksien ottamisesta Työsuhteessa ja korkeakouluissa voidaan sopimusperusteisesti määrätä oikeuksien siirtymisestä, mutta lainsäädäntö asettaa rajoitteita, oikeuksia ja velvollisuuksia niin työntekijälle/tutkijalle kuin työnantajalle/korkeakoululle Oikeuksien siirtymisestä työsuhteessa/tutkimuksessa tulee lähtökohtaisesti sopia ja joistakin asioista on sovittava nimenomaisesti ja täsmällisesti (esim. tekijänoikeuden osalta oikeus muokata ja siirtää edelleen) Tietyt oikeudet jäävät aina teoksen luojalle (isyysoikeus, respektiooikeus) On joitakin poikkeuksia (esim. ohjelmistot, avoin tutkimus )

3 Oikeuksien siirtyminen työsuhteen perusteella Työsopimuksissa määrätään usein, että kaikki työsuhteessa syntyneet tekijänoikeudet kuuluvat työnantajalle Tällainen yleislauseke ei kuitenkaan siirrä oikeutta siirtää teosta edelleen ja muokata teosta, vaan oikeudesta siirtää edelleen ja muokata on nimenomaisesti sovittava Oikeuksien siirrosta työnantajan ja kolmansien välillä on myös syytä sopia nimenomaisella sopimuksella (esim. tavaramerkin suunnittelu, mallin suunnittelu jne.) Tietokoneohjelmia ja tietokantoja koskeva poikkeus tekijänoikeuslaissa (40b ): Jos tietokoneohjelma tietokanta (ja siihen välittömästi liittyvä teos, esim. ohjelmakoodi, käyttöohje) on luotu täytettäessä työ- tai virkasuhteesta johtuvia tehtäviä, tekijänoikeus tietokoneohjelmaan ja teokseen siirtyy työnantajalle

4 Oikeuksien siirtyminen työsuhteen perusteella Jokaisen keksinnön osalta keksinnöstä, oikeuksien ottamisesta keksintöön ja oikeuksien siirtämisestä keksijältä työnantajalle/korkeakoululle on sovittava erikseen Ei voida tehdä työsopimukseen yleislauseketta oikeuksien siirtymisestä, vaan on noudattava Lakia oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin eli ns. työsuhdekeksintölakia tai Lakia oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin

5 Työsuhdekeksintölaki Laki koskee 1 :n sanamuodon mukaan vain patentilla suojattavia keksintöjä Oikeus keksintöön syntyy ja kuuluu lähtökohtaisesti keksijälle Työnantajan oikeus ei ole automaattinen, vaan oikeudet tulee siirtää keksijältä (työntekijältä) työnantajalle Et voi luovuttaa parempaa oikeutta kuin itselläsi on Oikeudet keksintöihin tulee siirtää asianmukaisella sopimuksella keksijältä (työntekijältä) työnantajalle, jotta työnantaja saa laillisen oikeuden keksintöön, omistaa siihen liittyvät oikeudet ja on oikeutettu niistä määräämään

6 Oikeudet ja velvollisuudet työsuhdekeksintölaissa Työntekijän ilmoitusvelvollisuus Viipymättä kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle työsuhteensa aikana tekemästään keksinnöstä ja kuvattava keksintö riittävän tarkasti ilmoituksessa, jotta työnantaja voi arvioida keksinnön merkitystä itselleen Työnantajan oikeus saada tieto keksinnöstä ja velvollisuus ilmoittaa oikeuksien ottamisesta Työnantajalla on velvollisuus 4 kk:n kuluessa saamastaan ilmoituksesta kirjallisesti ilmoittaa työntekijälle, mikäli haluaa keksinnön oikeudet ottaa itselleen

7 Oikeudet ja velvollisuudet työsuhdekeksintölaissa Työntekijän oikeus saada ja työnantajan velvollisuus maksaa kohtuullinen korvaus Laki ei määrittele tarkemmin kohtuullisen korvauksen määrää Oikeudesta korvaukseen ei voi luopua ennalta Työntekijä on velvollinen pitämään keksintönsä salassa työnantajan 4 kk:n harkinta-ajan aikana Patentin hakeminen on tietyin ehdoin sallittua Yrityksen oikeus patentilla suojattavaan keksintöön on laissa porrastettu siten, että mitä läheisemmässä suhteessa keksinnön syntyminen on keksijän työsuhteeseen, sitä laajemmat ovat yrityksen oikeudet keksintöön (ryhmät A-D)

8 Työsuhdekeksinnöt A A-ryhmän keksinnöt: Keksinnöt, joiden hyväksikäyttö kuuluu yrityksen toiminta-alaan ja jotka ovat syntyneet keksijälle kuuluvien työtehtävien tuloksena tai olennaisesti käyttäen hyväksi yrityksessä saavutettuja kokemuksia Keksinnöt, joiden hyväksikäyttö ei kuulu yrityksen toiminta-alaan, mutta jotka ovat syntyneet keksijälle työssä annetun tarkemmin määrätyn tehtävän tuloksena. Yrityksellä on oikeus ottaa oikeudet näihin keksintöihin kokonaan tai osittain itselleen.

9 Työsuhdekeksinnöt B B-ryhmän keksinnöt: Keksinnöt, joiden hyväksikäyttö kuuluu yrityksen toiminta-alaan, mutta jotka ovat syntyneet muussa yhteydessä keksijän työsuhteeseen kuin A-ryhmän keksinnöt. Näiden keksintöjen osalta yrityksellä on oikeus saada käyttöoikeus keksintöön Ellei yritys itse pysty valmistamaan keksinnön kohdetta, on sillä oikeus valmistuttaa se voidakseen käyttää keksintöä hyväkseen omassa toiminnassaan. Yrityksellä on etuoikeus sopimalla saada laajempi oikeus tämän ryhmän keksintöihin

10 Työsuhdekeksinnöt C-D C-ryhmän keksinnöt: Keksinnöt, joiden hyväksikäyttö kuuluu yrityksen toiminta-alaan, mutta jotka ovat syntyneet ilman yhteyttä keksijän työsuhteeseen. Näiden keksintöjen osalta yrityksellä on etuoikeus sopimalla saada oikeus keksintöön. D-ryhmän keksinnöt: Keksinnöt, jotka ovat syntyneet ilman yhteyttä työsuhteeseen eivätkä kuulu yrityksen toimintaalaan. D-keksintöjen osalta yrityksellä ei ole erioikeuksia keksintöön nähden.

11 Muuta knoppi työsuhdekeksinnöistä Vaikka työsuhdekeksintölaki koskee nimenomaisesti vain patentilla suojattavaa keksintöä, mikäli työntekijä tekee lain mukaisen keksintöilmoituksen ja työnantaja ilmoittaa ottavansa oikeudet keksintöön, työnantajalle muodostuu velvollisuus esim. korvaukseen oikeuksien ottamisesta, vaikka keksintöä ei loppujen lopuksi suojatakaan patentilla, vaan esim. hyödyllisyysmallilla Työsuhdekeksintöjä koskeva pysyväisohje voidaan laatia laajemmaksikin koskemaan myös muita yrityksen aineettomia oikeuksia koskevia tuloksia: Hyödyllisyysmalleja, mallisuojaa, tavaramerkkien ulkoasun suunnittelua Työntekijöitä on informoitava ohjeen sisällöstä ja sen velvoittavuudesta

12 Korkeakoulukeksintölaki Sovelletaan suomalaisten korkeakoulujen palveluksessa olevien henkilöiden palvelussuhteessaan tekemiin patentilla suojattavissa oleviin keksintöihin Jos korkeakoulu ottaa itselleen sellaisen oikeuden keksintöön, että se rajoittaa keksijän oikeutta hakea siihen patenttia, pidetään keksintöä Suomessa patentilla suojattavissa olevana keksintönä ts. sama pätee kuin työsuhdekeksinnöissä, että pelkkä oikeuksien ottaminen riittää siihen, että korkeakoululle muodostuu velvollisuuksia

13 Korkeakoulukeksintölaki Tutkimus jaetaan 1. Avoimeen tutkimukseen ja 2. Sopimustutkimukseen Lisäksi tunnistetaan ns. muissa kuin em. tilanteissa syntyneet keksinnöt Avointutkimus a) tehdään palvelussuhteessa korkeakoulujen tutkimustehtävien täyttämiseksi ilman korkeakoulujen ulkopuolista rahoitusta ja ilman, että tutkimukseen osallistuu korkeakoulujen ulkopuolisia sopimuskumppaneita; b) toteutetaan ulkopuolisen tahon rahoittamana, mutta johon ei sisälly muita kuin tulosten julkaisemista koskevia määräyksiä; tai c) täyttäisi sopimustutkimuksen edellytykset, mutta josta korkeakoulu ja tutkimusyhteistyökumppani ovat ennen tutkimuksen alkua nimenomaisesti sopineet, että tutkimus on avointa tutkimusta;

14 Korkeakoulukeksintölaki Sopimustutkimus tarkoittaa a) tutkimusta, joka on valtion maksuperustelain mukaista maksullista palvelutoimintaa tai b) muuta kuin avointa tutkimusta tai yllä a- kohdassa tarkoitettua tutkimusta, jossa on mukana ainakin yksi korkeakoulujen ulkopuolinen taho joko osatutkimuksen tekijänä, rahoittajana tai muuna osallistujana ja johon liittyy tutkimuksen tuloksia tai sen toteuttamistapaa koskevia velvollisuuksia

15 Oikeudet ja velvollisuudet korkeakoulukeksintölaissa Keksijän ilmoitusvelvollisuus Viipymättä ilmoitettava kirjallisesti lain soveltamisalaan kuuluvasta keksinnöstä Kerrottava onko keksintö syntynyt avoimessa tutkimuksessa, sopimustutkimuksessa vai muussa tilanteessa Korkeakoulun oikeus saada tieto keksinnöstä ja velvollisuus vastata keksintöilmoitukseen Korkeakoulun on annettava keksijälle kirjallinen ilmoitus lain korkeakoululle sallimista toimenpiteistä ilman aiheetonta viivästystä (viim. 2 kk kuluttua keksintöilmoituksesta) Ilmoituksessa on myös mainittava, yhtyykö korkeakoulu keksijän käsitykseen siitä, onko keksintö syntynyt avoimessa tai sopimustutkimuksessa taikka muussa tilanteessa Korkeakoulu voi ennen vastaustaan pyytää keksijää täydentämään ilmoitusta

16 Toissijainen oikeus keksintöön avoimessa tutkimuksessa Korkeakoulu voi ottaa itselleen oikeudet avoimessa tutkimuksessa syntyneeseen keksintöön, jos keksijä ei ole 6 kk:n kuluessa keksintöilmoituksesta julkaissut keksintöä tai ilmoittanut halukkuuttaan itse hyödyntää keksintöään Ilmoitus oikeuksien ottamisesta on tehtävä kirjallisesti korkeakoulun on ennen ilmoituksen antamista tiedusteltava keksijältä, aikooko tämä hyödyntää keksintöään itse. Jos korkeakoulu jättää em. ilmoituksen lain korkeakoululle sallimista toimenpiteistä antamatta määräajassa (2 kk), katsotaan korkeakoulun luopuneen toissijaisesta oikeudesta keksintöön Keksijällä on oikeus kohtuulliseen korvaukseen

17 Oikeus keksintöön sopimustutkimuksessa Korkeakoululla on oikeus ottaa itselleen oikeudet sopimustutkimuksessa syntyviin keksintöihin 6 kk:n kuluessa keksintöilmoituksesta. Ilmoitus oikeuksien ottamisesta on tehtävä kirjallisesti. Jos korkeakoulu jättää em. ilmoituksen lain korkeakoululle sallimista toimenpiteistä antamatta määräajassa (2 kk), katsotaan korkeakoulun luopuneen oikeudesta keksintöön Kun korkeakoulu on ottanut itselleen oikeudet keksintöön, keksijän on korkeakoulun vaatimuksesta viipymättä allekirjoitettava keksintöä koskeva siirtokirja sekä muut tarvittavat asiakirjat Keksijällä on oikeus kohtuulliseen korvaukseen

18 Oikeus keksintöön muissa tilanteissa Korkeakoululla on etuoikeus neuvotella keksijän kanssa keksintöön kohdistuvista oikeuksista Jos ns. muussa tilanteessa syntynyt keksintö on korkeakoulun toiminnan kannalta tarpeellinen, on korkeakoululla em. etuoikeuden lisäksi oikeus saada kohtuullista korvausta vastaan käyttöoikeus keksintöön ts. korkeakoululle muodostuu velvollisuus kohtuullisen korvauksen maksamiseen keksijälle ja keksijällä on oikeus korvaukseen

19 Oikeuksista ja velvollisuuksista Oikeudesta korvaukseen Ennen keksinnön syntymistä laadittu sopimusehto, jolla keksijä luopuu oikeudestaan kohtuulliseen korvaukseen, on mitätön Suuruutta laskettaessa on otettava huomioon keksinnön syntyyn vaikuttaneet olosuhteet sekä korkeakoulun keksinnöstä saamat tuotot Korkeakoulun on annettava keksijälle korvauksen määrittämiseksi tarvittavat tiedot

20 Oikeuksista ja velvollisuuksista Tulosten julkistaminen Keksijä ei saa julkistaa tutkimustuloksia keksinnön suojaamisen tai muun hyödyntämisen vaarantavalla tavalla, jos korkeakoulu voi em. perustein ottaa itselleen oikeudet keksintöön Voidaan sopia toisin Ennen korkeakoulun ilmoitusajan umpeutumista, keksijä ei saa jättää sopimustutkimuksessa syntynyttä keksintöä koskevaa patenttihakemusta tai muuten määrätä keksinnöstä Patenttia saa hakea korkeakoulun luvalla Korkeakoulun on pidettävä salassa sille annetut keksintöön liittyvät tiedot, kunnes keksintö on riittävällä tavalla suojattu eikä salassapidolle ole muita erityisiä syitä Korkeakoulu voi antaa keksintöä koskevia tietoja tutkimusyhteistyön osapuolille, jos tutkimusta koskevissa sopimuksissa on sovittu tulosten hyödyntämisestä, siirtymisestä tai tiedoksisaannista Korkeakoulu voi antaa keksintöä koskevia tietoja muille tahoille, jos tietojen antaminen on keksinnön hyödyntämisen vuoksi tarpeellista Korkeakoulun on huolehdittava siitä, ettei tietojen antamisella vaaranneta keksinnön suojaamista, hyödyntämistä tai keksijän tieteellisen julkaisuoikeuden ensisijaisuutta

21 Työsuhdekeksintölautakunta Työsuhdekeksintölautakunta antaa lausuntoja työsuhdekeksintölain ja korkeakoulukeksintölain soveltamisesta Ratkaisuilla ei ole oikeudellista velvoittavuutta, mutta tyypillisesti niitä noudatetaan Riidat ratkaistaan alkaen markkinaoikeudessa Tyypilliset työsuhdekeksintölautakunnan ratkaisut koskevat esim. Kohtuullisen korvauksen määrää ja sen arviointia Olosuhteiden muuttumisen vaikutusta kohtuulliseen korvaukseen Keksinnöstä ilmoittamista Oikeuksien siirtymistä Toimivaltakysymyksiä

22 Esimerkkejä lausunnoista Lausunto 2/2012: Kohtuullinen korvaus ja lautakunnan toimivalta Hakija on pyytänyt lautakuntaa antamaan lausunnon hakijalle kuuluvasta kohtuullisesta korvauksesta: Korvauksesta on tehty 2010 osapuolten välillä sopimus Sopimuksen tekemisen jälkeen olosuhteet ovat kuitenkin muuttuneet siinä määrin olennaisesti, ettei korvauksen määrää voida enää pitää riittävänä Näin ollen kohtuullisen korvauksen määrä tulee arvioida uudestaan Hakija on lisäksi pyytänyt yleisohjeistuksen antamista vastaaviin tapauksiin Työnantajan mukaan lautakunnalla ei ole toimivaltaa ratkaista asiaa, koska osapuolet ovat sopineet työsuhdekeksintölain 7 :n mukaisesta korvauksesta osapuolet ovat sopineet, että korvausta koskevat riidat käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa Kysymys lautakunnan toimivallasta tulee joka tapauksessa ratkaista ensin Lautakunnan ratkaisu Työsuhdekeksintölain 9 :n mukaan tuomioistuin voi määrätä korvauksesta toisin, jos olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti, vaikka korvauksesta olisi määrätty tuomiolla tai sopimuksella Työsuhdekeksintölautakunta ei ole sanotussa säännöksessä tarkoitettu tuomioistuin, vaan olosuhteiden muuttumisen ja sopimuksen kohtuullistamisen arviointi on yksinomaan yleisen tuomioistuimen tehtävä. Lisäksi osapuolet ovat myös erikseen sopineet siitä, että riidat käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa Työsuhdekeksintölautakunta katsoo, ettei sillä ole toimivaltaa ottaa asiaa tutkittavakseen

23 Esimerkkejä lausunnoista 1/2011 Vanhentuminen Työntekijä A on kehitystyön tuloksena vuosina tehnyt keksinnön X. Keksinnöstä on ilmoitettu työnantajalle B kesäkuussa Keksinnön arvosta ei ole sovittu työnantajan ja keksijöiden kesken. Keksintökorvausta ei ole suoritettu. Keksintöön on myönnetty patentti A on pyytänyt työsuhdekeksintölautakunnalta kannanottoa seuraaviin kysymyksiin: 1) Onko oikeudenmukaista, että B on jättänyt vastaamatta A:n yhteydenottoon koskien erityispalkkion maksamista? 2) Mikä olisi oikeudenmukainen tapa määritellä keksinnön arvo kaikkien keksintöä koskevien tietojen ollessa yhtiön hallussa, kun taas keksijöillä ei kaikkia tietoja ole? 3) Onko B:n työsuhdekeksintöihin liittyvä toimintaohje yksiselitteinen? B on antanut työsuhdekeksintölautakunnan pyytämän vastineen.

24 Esimerkkejä lausunnoista 1/2011 Vanhentuminen: Työsuhdekeksintölautakunnan lausunto Työsuhdekeksintölain 7 :n 3 momentin mukaan, jollei korvauskannetta ole pantu vireille kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun työnantaja on ilmoittanut ottavansa oikeuden keksintöön, kanneoikeus on menetetty A ei ole pannut korvauskannetta vireille edellä mainitussa ajassa Milloin keksintöön on haettu patenttia, kanne voidaan kuitenkin aina panna vireille vuoden kuluessa patentin myöntämisestä Työsuhdekeksintölautakunta toteaa esitetyn selvityksen perusteella, A:n vuonna 1993 tekemään keksintöön on työnantajan toimesta haettu patentti, joka on myönnetty Korvauskannetta ei ole myöskään ole pantu vireille vuoden kuluessa patentin myöntämisestä Työsuhdekeksintölautakunta toteaa keksijöiden näin ollen menettäneen kanneoikeutensa Muilta osin A:n kysymyksiin vastaaminen ei kuulu työsuhdekeksintölautakunnan toimivaltaan

25 Oikeuksien hyödyntäminen yrityksissä ja oppilaitoksissa Oikeuksien ottaminen MALLI KEKSINTÖ TAVARAMERKKI Suojaaminen Oikeuksien hyödyntäminen TEKIJÄNOIKEUS Omassa toiminnassa Brändi ja sen rakentaminen Kilpailijoista erottuminen Kilpailijoiden pitäminen loitolla Kaupallistaminen Lisensointi Myynti

26