Hyvinvointitupa -hanke

Transkriptio

1 Hyvinvointitupa -hanke Joutsan kunta Vanhuspalvelut

2 Hankesuunnitelma Hakija: Hankkeen hakijana toimii Joutsan kunta (vanhuspalvelut). Hanketta varten Joutsan kunta palkkaa hankekoordinaattorin. Joutsan kunnan taloudellinen tilanne on vakaa ja mahdollistaa hankkeen väliaikaisen rahoituksen. Hankkeen toiminnasta Joutsan kunnassa vastaa vanhuspalveluista asumispalvelujen- ja hoitotyön esimies, koska hankkeen pääpaino kohdistuu ikäihmisiin. Hanke käsitellään Joutsan kunnan perusturvalautakunnassa sekä kunnanhallituksessa. Joutsan kunnassa on kokemusta hankkeiden läpiviemisestä. Hankkeen tarve ja tausta: Joutsan kunnan ikärakenne painottuu yli 65-vuotiaisiin ja yli 75-vuotiaita kunnassa on noin 770. Tulevaisuudessa kotona asuvien ikäihmisten määrä tulee nousemaan, mutta Joutsassa heille on tarjolla vain vähän lähellä olevaa ja kotona asumista tukevaa toimintaa. Yksinäisyys, turvattomuus ja syrjäytymisen vaara lisääntyvät. Vapaaehtoistoiminnalla on ensisijaisen tärkeä merkitys ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kuntien rajalliset resurssit kohdistetaan kuntatalouden jatkuvasti kiristyessä pääasiassa lakisääteisten tehtävien hoitamiseen ja ennaltaehkäisevien palvelujen järjestämiselle tulee löytää uusia toimintamuotoja. Palvelurakenteiden muuttuessa kansalaisten omaehtoinen toiminta oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä korostuu. Kolmannella sektorilla on hallussaan vahvaa terveyden edistämisen tietoa, jonka roolia tulee vahvistaa kansalaisten hyvinvoinnin varmistamisessa. Yhteistyön avulla kyetään tekemään yksittäistä yhteisöä enemmän ja edistämään kaikkien kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Ajatus kaikille kuntalaisille avoimesta hyvinvointituvasta (työnimi hankkeelle) on noussut keskusteluun sekä Kumppanuuspöydän tapaamisissa että erilaisissa Joutsan asukkaiden, yhdistysten ja kunnan kohtaamisissa, ja nyt ideaa halutaan lähteä viemään yhteisesti eteenpäin. Nyt ideoitavana olevan hyvinvointituvan keskeisenä ajatuksena on luoda joutsalaisille yhteinen olohuone tila, jonne joutsalaiset ihmiset, yhdistykset ja vapaaehtoiset voisivat kokoontua tekemään erilaisia asioita yhdessä. Joutsassa on 188 yhdistystä, joista 18 vastasi hyvinvointitupaa koskevaan kyselyyn. Vastanneiden yhdistysten jäsenmäärä on noin 1400 ja jos poistetaan päällekkäisyydet eli useampaan, kuin yhteen yhdistykseen kuuluvat, päädyttäneen noin 1000 jäseneen. Useilla yhdistyksillä on jo nyt aktiivista, ikäihmisten aktivointiin painottuvaa toimintaa, mutta yhdistysten yhteistoiminnan tarve on vakavammin tiedostettu vasta noin vuoden toimineessa Kumppanuuspöytä-projektissa. Yhdistysten toiminnan haasteita jatkossa on yhdistysten vastuutoimijoiden ikääntyminen ja se, että heitä on entistä vähemmän. Tästä seuraa se, että vastuunkantajat uupuvat ja hekin lopettavat toiminnan. Usein jäsenistöä on haasteellista saada mukaan toiminnan ideointiin, kehittämiseen ja järjestelyyn, sen sijaan yksittäiseen tapahtumaan toimijoita löytyy. Kunnan palveluiden supistuessa, paine vapaaehtoistoiminnalle kasvaa. Toisena merkittävänä haasteena on, että yhdistystoiminta helposti kääntyy sisäänpäin ja ulkopuoliset koetaan vieraammiksi, jopa kilpailijoiksi.

3 Hankkeen tavoitteet: Hanke on kolmivuotinen hanke, missä kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi palkataan hankekoordinaattori. Kolmantena vuonna hankkeen toiminnasta vastaa Joutsan kunta yhteistyössä järjestöjen kanssa. Yhtenä hankkeen päätavoitteena on yhdistysten yhteistoiminnan kehittäminen, yhdessä tekemisen oppiminen, käytäntöjen luominen yhdessä toimimiseen ja yhteisen tietoisuuden vahvistaminen, mikä vaikuttaa positiivisesti kaikenikäisten kuntalaisten terveyteen, hyvinvointiin ja osallisuuteen. Hyvinvointitupa -hankkeen tavoitteena on luoda edellytyksiä kolmannen sektorin toimijoille, jotta he kykenevät vastaamaan tulevaisuudessa edellä mainittuihin kasvaviin haasteisiin. Lisäksi tavoitteena on tuoda kunnan tarjoamaan tilaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa monipuolista toimintaa, mikä edistää eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Toiminnan sisällön suunnittelevat käyttäjät itse. Hyvin suunnitellulla ja koordinoidulla yhteistyöllä ja tilan käytöllä säästetään aikaa, rahaa ja voimia. Yhteisen tilan on tarkoitus mahdollistaa yhdistyksien toiminnan järjestämistä ja kannustaa erityisesti yhteistyössä järjestettävän toiminnan toteuttamiseen. Hyvinvointituvan tavoitteena on luoda joutsalaisille asukkaille yhteistä hyvää. Yhdessä tekemällä ja sukupolvien välistä yhteistyötä luomalla vahvistetaan kuntalaisten hyvinvointia, mikä lisää koko kunnan elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta sekä parhaimmillaan lykkää eteenpäin ikäihmisten tuettujen palvelujen piiriin siirtymistä. Hanke toimii yhteisen toiminnan ja yhdessä tekemisen käynnistäjänä, eräänlaisena aktivointina kaiken yhteisen toiminnan ei tarvitse kuitenkaan kohdentua pelkästään Kuntalan tiloihin (kunnan kiinteistö, missä pääosin kiinteä hyvinvointitupa toimii), vaan toiminta laajenee tapahtumaan koko kunnan alueella eri yhteistyötahojen yhteisenä toimintana. Hankkeen aikana luodaan hyvinvointituvan -filosofia, missä kirkastetaan hyvinvointituvan ajatus-, arvo- ja toimintamalli. Hyvinvointituvan ohjaavia arvoja ovat: - se kutsuu mukaan ja ottaa vastaan tasavertaisena - se on sosiaalinen verkosto niin ikääntyneille kuin nuoremmillekin - se on esteetön ja avoinna ihmisten tarpeiden mukaan - siellä ketään ei jätetä - tehdään yhdessä - kaikki toiminta ei ole sidottu pelkästään Kuntalan tilaan Hyvinvointitupa -filosofia kattaa myös haja-asutusalueella tapahtuvat hyvinvointitapahtumat. Hankkeen aikana luodaan yhteinen toimintamalli ja käytänteet sekä yhteinen tietoisuus, jonka avulla turvattaisiin toiminnan jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen.

4 Hankkeen toimenpiteet ja toteutustapa sekä riskit toteutuksessa: Hankkeella palkataan hankekoordinaattori kokoamaan yhteen yhdistysten ja kuntalaisten yhteiset tarpeet ja tavoitteet. Hankekoordinaattori palkataan kahdeksi vuodeksi. Hankkeen viimeisenä toimintavuotena yhdistykset yhdessä kunnan kanssa vastaavat hankkeen toiminnasta. Hankekoordinaattorin tehtävänä on - yhteistyön kartoittaminen ja suunnitteleminen eri toimijoiden välillä - resurssien tehokkaamman käytön suunnittelu (yhdistysten yhteinen toimisto) - yhteisöllisyyden vahvistaminen (kaikkien yhdistysten yhteiset kokoontumiset 2 kertaa vuodessa tapahtumakalenterin päivitystä ja uuden ideointia varten) - tiedon kulun parantaminen (yhteinen toimintakalenteri) - ääni kuuluville (kohtaamispöytä tai foorumi) - yhdistysten palveluopas (mm kokouspaikat koko kunnan alueella ja yhteystiedot) - tiedotus, mm nettisivujen tuottaminen hankkeelle - järjestöt esillä erilaisissa tapahtumissa - hankkeen hallinnointityöt Hankkeen aikana käynnistetään järjestöjen keskinäinen yhteistyö sekä kunnan ja järjestöjen välinen yhteistyö kuntalaisten ja erityisesti ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeen aikana luodaan hankkeelle nettisivut sekä luodaan järjestöjen yhteinen kalenteri. Lisäksi hankkeen aikana koulutetaan vertaisohjaajia järjestämään ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Järjestöjen vapaaehtoistoimijat osallistuvat hankekoordinaattorin apuna erilaisten toimintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen talkootyönä. Hankkeen aikana tehdään opintomatkoja muihin yksiköihin, joissa järjestetään vastaavanlaista toimintaa. Hyvinvointituvan toiminnan on hahmoteltu jakaantuvan seitsemään alaosioon: 1. Avun tarvitsijoiden ja avun tarjoajien kohtaamispaikka (Toivepuu) 2. Vuorovaikutus (Keskusteluryhmät, tilaisuudet, tapahtumat, vertaistuki) 3. Esitesalkku (Tiedon saanti ja auttaminen) 4. Tekemistä ja harrastamista (esimerkiksi atk-kerho) 5. Kokous- ja kohtaamispaikka 6. Toimistotila yhdistyksien käyttöön 7. Järjestöjen yhteistyön koordinointi (tapahtumakalenteri, järjestöpäivät, kuntayhteistyö) Hankkeen suurin riski on, että hankesuunnitelmassa esitetty toimintamalli ei jalkaudu pysyväksi toimintakäytännöksi. Tätä pyritään ennaltaehkäisemään sillä, että hankekoordinaattori palkataan vain kahdeksi vuodeksi ja näin ollen kaikilla on jo alusta saakka se tieto, että hankkeen viimeisenä toimintavuotena uuden toimintamallin tulee olla jo juurtunut käytännöntason toiminnaksi. Toisena riskinä tietysti on, että yhteistyö ei lähde toimimaan suunnitellulla tavalla.

5 Yhteys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sekä alueelliseen ohjelmaan tai paikalliseen strategiaan. Miten aiemmat hankkeet on huomioitu: Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseutuohjelman toimenpidettä 7, maaseudun palvelut ja kylien kehittäminen ja alatoimenpidettä 7.4, maaseudun palvelut. Hanke toteuttaa Maaseutukehitys ry:n strategian teemoja; asuminen ja ympäristö sekä yhteisöllisyys. Toiminta-alue, kohderyhmä ja miten se on valittu, hyödynsaajat ja muut tahot, joille hanke kohdistuu, aikataulu, miten hankkeesta on tiedotettu: Hankkeen toiminta-alue on Joutsa. Hankkeen kohderyhminä ovat paikalliset yhteisöt ja järjestöt toimijoineen. Erityiseksi kohderyhmäksi on valittu ikäihmiset, koska he ovat suuri ja edelleen kasvava ikäryhmä tulevaisuudessa Joutsassa. Ikäihmisten hyvinvoinnin lisääminen on kirjattu tavoitteeksi kuntastrategiaan ja on myös tärkeää maaseudun elinvoimaisena säilymisen kannalta. Lisäksi eläkejärjestöt ovat aktiivisia toimijoita kunnan järjestökentässä ja niissä on paljon jäseniä. Hanke alkaa syksyllä 2016 hankekoordinaattorin valinnalla. Hankkeesta on ollut alustava yleisöiltatapahtuma helmikuussa Myös Kumppanuuspöydässä hankkeen etenemisestä on tiedotettu osallistujille säännöllisesti. Miten hankkeen toteutumista arvioidaan? Miten hankkeessa syntyvää toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen: Hankkeen toteutusta seuraa erillinen seurantaryhmä/hankeryhmä. Hankkeessa mukana oleville järjestöille tehdään kysely vuosittain. Lisäksi kyselyitä tehdään eri tapahtumiin liittyen. Kuntalassa ja muualla järjestetyistä hankkeen tapahtumista pidetään kävijätilastoa. Hankkeen tavoitteena on luoda järjestöjen yhteinen toimintamalli, mikä jatkaa toimintaa hankkeen jälkeen. Tiedottaminen, miten tuloksista tiedotetaan hankkeen aikana ja sen jälkeen: Hankkeesta ja sen tapahtumista tiedotetaan aktiivisesti hankkeen nettisivuilla sekä paikallislehdessä. Hankkeen sisäistä tiedottamista tehdään laaditun sähköpostilistan avulla, jossa on edustaja jokaisesta yhdistyksestä. Yhdistyksen edustaja vastaa taas oman viestin viemisestä omalle jäsenistölleen. Yhdistysten yhteisistä kokouksista tehdään muistiot. Perusturvalautakuntaan hankkeen toiminnasta raportoidaan säännöllisesti. Tiedotuksessa hyödynnetään erilaisia viestintäkanavia, muun muassa sosiaalista mediaa. LIITTEET: - Eritelty kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma - kunnan hallintosääntöote - Pöytäkirjanote siitä kokouspöytäkirjasta, jossa hankkeesta ja sitä koskevasta tukihakemuksesta on päätetty tai muu päätös

6 Hankkeen kustannusarvio (alv 0 %) Kustannuslaji, kehittäminen Summa Palkat (Palkka laskettu kahdeksi vuodeksi, palkka 2500 /kk+sivukulut), kolmantena vuonna hanke toimii jo yhdistysten omana toimintana) Palkkiot - esim. luennoitsija, asiantuntija-apu 3000 Vuokrat Ostopalvelut - nettisivut, viestintämateriaali, koulutukset Muut välittömät kulut (mm lehti-ilmoitukset, kopioinnit, mainosmateriaali, tapahtumien järjestämisestä aiheutuvat kulut yms. ) 3000 Laskennalliset yleiskustannukset, 24 % Vastikkeeton työ - suunnittelupalaverit, tapahtumien järjestäminen, Kuntalan tilankäytön organisointi ja siivous, vertaisohjaaminen, toimintojen suunnittelu ja /1355h järjestäminen Kokonaiskustannukset Hankkeen tulot (vähennetään) Kustannusarvio yhteensä (ilman tuloja) Hankkeen rahoitussuunnitelma Hankkeen rahoitussuunnitelma Rahoituslaji, kehittäminen Summa Haettava tuki / avustus (EU ja Valtio) Kunnat Muu julkinen rahoitus Julkinen kokonaisrahoitus Yksityinen, rahallinen osuus Rahoitukset yhteensä Yksityinen, vastikkeeton työ Hankkeen tulot Yksityinen rahoitus yhteensä Kokonaisrahoitus Kuvaus, mitä tehdään talkoilla: Yksityisrahoitus muodostuu järjestötoimijoiden tekemästä talkootyöstä. Talkootyönä tehdään mm järjestöjen yhteistyön ja yhteisten toimintojen suunnittelua, yhteisten tapahtumien järjestämistä ja vertaisohjausta. Lisäksi talkoona tehdään tilan varaamiseen liittyvää toimintaa sekä tilan siivousta.

7 TAVOITTEET Yleishyödyllinen kehittämishanke Tavoitetaso Selitys Parantuneista palveluista hyötyvän maaseutuväestön määrä hlö 5000 Tuetussa hankkeessa tehdyt talkootyötunnit h 1355 joista yli tavoitetason olevat talkootyötunnit h 0 Hankkeen aikana työllistyneiden määrä yht. htv 2 Hankkeen aikana työllistyneiden määrä Naiset, alle 29 -vuotta htv Hankkeen aikana työllistyneiden määrä Naiset, 29 -vuotta ja yli htv Hankkeen aikana työllistyneiden määrä Miehet, alle 29 -vuotta Hankkeen aikana työllistyneiden määrä Miehet, 29 -vuotta ja yli htv htv Määrälliset Leader hankkeen tavoitteet Tavoitetaso Selitys Aktivointitilaisuuksiin osallistuneiden määrä yht Aktivointitilaisuuksiin osallistuneiden määrä, Naiset Aktivointitilaisuuksiin osallistuneiden määrä, Miehet Ympäristöä parantavat toimet Rakennetut/kunnostetut/varustetut rakennukset ja rakennelmat Laaditut ja päivitetyt suunnitelmat Hankkeeseen osallistuvat organisaatiot 18