VANHEMPIEN SANOMAT SÄÄSTÖTOIMET SORTAVAT LAPSEN OIKEUKSIA. Koulukuraattori Päivi Penttilä: Yhteiskunnassamme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHEMPIEN SANOMAT SÄÄSTÖTOIMET SORTAVAT LAPSEN OIKEUKSIA. Koulukuraattori Päivi Penttilä: Yhteiskunnassamme"

Transkriptio

1 VANHEMPIEN SANOMAT 2 09 S U O M E N V A N H E M P A I N L I I T T O M A R I A N K A T U 2 8 B 5, H E L S I N K I ( 0 9 ) Koulukuraattori Päivi Penttilä: Yhteiskunnassamme ihanteet ja arkitodellisuus eivät kohtaa. Kokki Sami Garam sarjakuvien äärellä: Suomeen perustettava ruokakulttuuripainotteinen lukio. SÄÄSTÖTOIMET SORTAVAT LAPSEN OIKEUKSIA Vanhempien Sanomat 1

2 2/09 Kannen kuva Viviana Garcia. Vanhempien Sanomat sai lukijoilta kiitosta Pyysimme lukijoilta verkkosivujen kautta palautetta Vanhempien Sanomien edellisestä numerosta 1/09. Suurin osa vastaajista piti lehteä ajankohtaisena, mielenkiintoisena ja tarpeellisena sekä hyödyllisenä välineenä vanhempaintoiminnassa. Useimmat vastaajat aikoivat säästää lehden myös myöhempää käyttöä varten. Osa toivoi enemmän vanhempainyhdistystoiminnan arjesta kertovia aiheita, eräs palautteen antaja piti lehteä liian virallisena ja etäisenä. Osa puolestaan kiitti lehden yhteiskunnallisia lasten hyvinvointia, koulun toimintaa ja tulevaisuutta käsitteleviä artikkeleita. Jutut, joille lukijat antoivat eniten ääniä, käsittelivät oppilashuoltoa ja lapsen oikeuksia. Lehden ulkoasu sai kiitosta lähes kaikilta vastaajilta. Lehteä pidettiin raikkaana ja lukemaan houkuttelevana. 2 Vanhempien Sanomat Vauhdikas välivuosi Pikku herra Artola, kolmantemme, syntyi juhannuksena Kulunut äitiys- ja vanhempainvapaa on ollut puuhaa täynnä. Etukäteissuunnitelmista ei toteutunut yksikään: en lukenut yhtään kirjaa, en edistänyt talomme remonttia ja ikkunoistakin tuli pestyä vain osa. Sen sijaan voin tyytyväisenä todeta olleeni täysipainoisesti lastemme kanssa. Oli antoisaa keskustella kouluikäistemme ja heidän kavereidensa kanssa, auttaa läksyissä, olla mukana harrastuksissa ja muissa arkitouhuissa. Välillä elämä tuntui kulminoituvan astiapesukoneen ääreen. Pestävää riitti, ruokapöydässä kun istui harvemmin vain oma perhe. Pikkumieskin oppi nopeasti touhuamaan muiden lasten kanssa. Oman koulun vanhempainyhdistyksen toiminta tuli myös tutummaksi puheenjohtajan roolissa. Näistä aineksista on hyvä ammentaa ideoita ja energiaa järjestösihteerin tehtäviin, isän jäädessä vuorostaan hoitamaan kotia. Johanna Vanhempainliiton järjestösihteeri Johanna Artola palasi vanhempainvapaalta takaisin työpöydän ääreen elokuussa. Vahempainliiton toimintaa tukevat Raha-automaattiyhdistys ja Opetushallitus, sekä sosiaali- ja terveysministeriö Pääkirjoitus 3 Sarjakuvakilpailun satoa 6 Puheenjohtajan palsta 7 Tanssien yläkouluun 8 Suurten luokkien kalliit kustannukset 10 Meksikossa tytöt eivät sylje 12 Lapsen oikeuksien sopimus 20 vuotta 15 Vieraskynä, Pirkko Nurmi 17 Tekijät esiin: Kuraattori on mainettaan parempi 18 Onnellinen kalajuttu 24 Linkkivinkit 27 Yhdistykset toimivat 29 Viime numerossa aloitimme juttusarjan, jossa esittelemme oppilashuollon työntekijöitä. Tässä lehdessä tapaamme koulukuraattorin. S U O M E N V A N H E M P A I N L I I T T O Mariankatu 28 B 5, Helsinki JOHANNA ARTOLA, Järjestösihteeri tai ANNE HAUTAMÄKI, projektikoordinaattori (Päihteettömyyttä edistävä lähiyhteisö -hanke) LEENA HERLEVI-VALTONEN, tiedottaja tai OUTI HURME, kehittämispäällikkö tai TUIJA METSO, erikoissuunnittelija tai PIRJO SOMERKIVI, toiminnanjohtaja tai MERVI VASARA, toimistonhoitaja uusien yhteystietojen ilmoittaminen materiaalitilaukset Julkaisija: Suomen Vanhempainliitto Päätoimittaja: Pirjo Somerkivi Toimitussihteeri: Leena Herlevi-Valtonen Ulkoasu ja taitto: Vinjetti Ky / Antti Tapola

3 Neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto uudistuu Kuten tunnettua, hyvät uutiset harvoin ylittävät uutiskynnystä. Kesällä ( ) astui kaikessa hiljaisuudessa voimaan Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Tämä asetus voi vihdoin parantaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia saada ehkäiseviä terveydenhuollon palveluja. Asetus määrittelee, mitkä terveysneuvonnat ja tarkastukset sekä kouluterveydenhuollon erikoistutkimukset kuntien on järjestettävä viimeistään vuonna Neuvoloille tulee uutena vastuuna lasta odottavien perheiden laaja terveystarkastus. Lisäksi esikoisen saavalle perheelle on järjestettävä kotikäynti ja perhevalmennusta, johon sisältyy myös vanhempainryhmätoimintaa. Raskausajan terveysneuvontaa on tarjottava molemmille vanhemmille isät on siis otettava mukaan! Peruskoulun kahdeksasluokkalaisten laajaan terveystarkastukseen lisätään oppilaan erityisten tarpeiden arviointi ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun kannalta sekä mahdollisesti tarvittavien tukitoimien suunnittelu. Syrjäytymistä pyritään ehkäisemään myös sillä, että neuvolan tai koulun terveystarkastuksista pois jääneiden perheiden tuen tarve selvitetään. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan lainsäädäntöuudistuksen tavoitteena on varmistaa palveluiden suunnitelmallisuus, yhtenäisyys ja tarpeidenmukaisuus. Alueellista tasa-arvoa, terveyserojen kaventumista, varhaista tukea ja syrjäytymisen ehkäisyä korostetaan. Myös lapsen ja perheen osallistumisen mahdollistuminen nähdään tärkeänä. Palveluiden järjestämisessä on kiinnitettävä huomiota koko perheen hyvinvointiin ja kehitysympäristöihin, ei vain lapsen yksilölliseen kasvuun ja kehitykseen liittyviin tekijöihin. Kouluissa koko luokka- ja kouluyhteisön tila on arvioinnin kohteena. Joka kolmas vuosi on tarkastettava koulu- tai opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus moniammatillisena yhteistyönä. Tässä kohden mielestäni lasten huoltajat olisi pitänyt mainita koulun yhteistyökumppaneina ja voimavaroina. Ovathan juuri yksittäiset vanhemmat, vanhempainyhdistykset ja koulujen johtokunnat tähänkin mennessä osoittaneet sellaista vaikuttamisen, vastuullisuuden ja kansalaistoiminnan voimaa, jota ei virkatyönä voi aikaansaada. Itse asiassa vanhempia helposti syytetään passiivisuudesta, jos eivät kovin ärhäkästi ole vaatimassa vaikkapa homekoulujen sulkemista. Pirjo Somerkivi Asetuksen puutteena pidän myös sitä, että siinä rajataan erikoistutkimukset koskemaan vain koululaisia ja vain näön tai kuulon erikoislääkärin, psykiatrin tai psykologin tutkimuksia. Jäävätkö siis alle kouluikäiset tai esimerkiksi neurologin tai keuhkotautien erikoislääkärin palveluita tarvitseva, lukumäärältään suuri lapsijoukko vaille varhaista tukea? Esitykseen liittyvän muistion mukaan perheelle annetaan palautetta sen hyvinvoinnista, valmiuksista ja voimavaroista. Toivoa sopii, että perheiden osallisuuden nimissä myös perheille annetaan palautteen mahdollisuus omista näkemyksistään ja kokemuksistaan. Muistiossa todetaan, että terveydentilan, kasvun ja kehityksen seurantaan sisältyy fyysisen ja neurologisen kehityksen lisäksi myös psykososiaalisen kehityksen, ihmissuhteiden ja mielenterveyden selvittäminen sekä kotona että kehitysympäristöissä. Sinänsä on kannatettavaa, että lapsen hyvinvointi nähdään näin kokonaisvaltaisesti. Epäilenpä vain, miten kaiken tämän asiantuntemuksen tarjoaminen perheille olisi eettisesti kestävin perustein mahdollista julkisen terveydenhuollon nykytilanteessa. On myös varottava sitä, ettei lasten terveydestä puhuttaessa syyllistytä liialliseen medikalisointiin, asiantuntijavaltaan ja ongelmakeskeisyyteen. Elämän synty, kasvaminen ja vanhemmuus eivät ole sairauksia (vaikka tunnistankin itsessäni juuri mummokuumeen nousevan korkeisiin lukemiin)! Vanhempainliiton liittokokouksessa on sovittu, että johtoajatuksenamme on hyvinvointia ja kasvua tukevaa yhteisö niin päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa kuin lähiyhteisöissä. Tämä asetus antaa vanhempainyhdistyksille hyvän työkalun vaikuttaa, jotta se toteutuisi. Toivotan lukijoille hyvinvointia ja menestystä lukuvuodelle ! Vanhempien Sanomat 3

4 U U T I S I A Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajalla oltava kelpoisuus Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuusvaatimukset astuivat voimaan Aamu- ja iltapäivätoiminta perustuu perusopetuslakiin. Laissa todetaan muun muassa, että toiminnassa tulee olla sen järjestämistapa huomioon ottaen riittävä määrä ammattitaitoisia ohjaajia. Tarkoitus on, että kullakin aamu- ja iltapäivätoiminnan lapsiryhmällä tulee kaikessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa olla vähintään yksi ohjaaja, joka täyttää säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Perusopetuslain mukainen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Aamu- ja iltapäivätoimintaa on järjestetty perusopetuslain nojalla vuodesta 2004 lähtien. Toimintaan osallistuvien lasten määrä on neljässä vuodessa kasvanut oppilaasta oppilaaseen. Syyskuussa 2008 toimintaan osallistui 48,0 % perusopetuksen ensimmäisen vuosiluokan oppilaista. Toisen vuosiluokan oppilaista toimintaan osallistui 27,3 %. Aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaa kunta. Se voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai se voi hankkia pal- Perusopetuksen laatukriteerit valmistuivat Opetusministeriö on valmistellut perusopetukseen laatukriteerit, joiden tavoitteena on opetuksen laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaaminen sekä opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä, ja velut esimerkiksi eri järjestöiltä tai yhteisöiltä. Kunnilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarjota toimintaa. Lisätietoja osoitteesta www. apip.fi tai opetusministeriön verkkosivuilta fi/opm. taloudellisesta asemasta riippumatta. Laatukriteerit ovat suositusluonteisia ja ne tarjoavat kunnallisille päätöksentekijöille, opetuksen järjestäjille ja kouluille käytännöllisen työkalun arvioida koulutoimea ja sitä koskevien päätösten vaikutuksia. Laatukortit muodostettiin rakenteiden laadusta, johon kuuluu neljä laatukorttia: johtaminen henkilöstö taloudelliset resurssit arviointi sekä oppilaan kohtaaman toiminnan laadusta, johon kuuluu kuusi laatukorttia: opetussuunnitelman toteuttaminen opetus ja opetusjärjestelyt oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki osallisuus ja vaikuttaminen kodin ja koulun yhteistyö oppimisympäristön turvallisuus. Perusopetuksen laatukriteerit löytyvät opetusministeriön verkkosivuilta: Perusopetuksen_laatukriteerit.html 4 Vanhempien Sanomat

5 Pysäytä mikrobien leviäminen Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla kun yskit tai aivastat Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin Puhdista kätesi heti yskimisen tai aivastamisen jälkeen Pese kädet vedellä ja saippualla tai puhdista kädet desinfioivilla käsipyyhkeillä Hakeutuessasi tutkimuksiin ja hoitoon terveydenhuollon laitokseen sinulle saatetaan laittaa paperinen suu nenäsuojus suojamaan henkilökuntaa ja muita potilailta tartunnalta, jos yskit ja aivastelet Lähteet ja lisätietoja: Opetushallitus / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos / sekä opetus- ja sosiaali- ja terveysministeriö. Pysäytä mikrobien leviäminen Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä Suomessa siirryttiin A(H1N1) influenssaepidemian rajaamisvaiheesta lieventämisvaiheeseen. Lieventämisvaiheen tavoitteena on ehkäistä influenssan leviämistä sekä epidemian aiheuttamia vakavia sairauksia ja komplikaatioita. Kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla tarvitaan nyt erityistä tarkkaavaisuutta, toimivaa yhteistyötä ja huolellista hygieniaa. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut influenssaan liittyviä ohjeita kuntien viranomaisille. Erillisiä ohjeita on annettu myös päivähoidolle ja oppilaitoksille. Oppilaitosten on muun muassa huolehdittava siitä, että oppilailla ja henkilökunnalla on edellytykset riittävän käsi- ja yskimishygienian toteuttamiseen. Epidemian leviämisen ehkäisyssä on tärkeää, että sairastuneet eivät osallistu opetukseen tai opetustyöhön. Ohjeiden mukaan potilaan on syytä olla poissa kunnes hän on kuumeeton ja oireeton vähintään vuorokauden ajan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut kansalaisille yleiset hygieniaohjeet, joita noudattamalla virustartuntoja voidaan ennaltaehkäistä: Vanhempien Sanomat 5

6 Sarjakuvakilpailun päätuomari Sami Garam: Lapset mukaan suomalaisen ruokakulttuurin kehittämiseen Vanhempainliiton keväällä järjestämään sarjakuvakilpailuun osallistui liki 100 koululaista eri puolelta Suomea. Kilpailun päätuomari tsögemesu-stadintaja, eli keittiömestari ja kirjailija Sami Garam löysi kuvista hienoja oivalluksia, hyviä yksityiskohtia ja sarjakuvalle ominaisia efektejä. Sami valitsi kolme parasta, joiden kesken hän haluaa jakaa pääpalkinnon. Koulun ruokalassa tapahtuu -sarjakuvakilpailun päävoiton jakavat: Venla Viertola Viirinkankaan koulusta Rovaniemeltä, Nea Leino sekä Mariella Suoniemi Kirkonkylän koulusta Mäntsälästä. Kaikki voittaneet ovat piirustushetkellä olleet viidesluokkalaisia. Liiton kunniamaininnan saa 8-vuotias Petra Väänänen Kulhon koulusta. Petra oli sarjakuvassaan oivaltanut, että tarvittaessa vaikkapa isän voi kutsua kouluun auttamaan ongelmatilanteissa. Onnea voittajille! Pääpalkinnon voittaneille liitto lähettää Sami Garamin omistuskirjoituksella varustetun sarjakuvateoksen, jonka Sami on kääntänyt stadin slangiksi. Tässä kuvassa on hieno oivallus ja kunnon loppuhuipentuma. Se on myös hauskalla tavalla fiktiivinen, mutta silti osittain totta. Vaihto-oppilaat ovat yleensä sitä mieltä, että suomalainen kouluruoka maistuu hyvälle, oli se sitten mitä tahansa. Manga-tyylinen, hienosti toteutettu kuva. Tarinan opetus, että ruokaa on syytä aina maistaa, on hyvä. Se, että maistaja pääsee Pariisiin, on hieno oivallus, onhan Ranska ruoan mekka, arvioi Sami Garam. Sami kiinnitti Mariellan kuvassa erityisesti huomiota kelloon: Aikaa ruokailuun kuluu alle 10 minuuttia, siis liian vähän. Ruoka kuitenkin maistuu ja liian suuren työtaakan alla oleva keittäjä on pulassa. Keittäjän myssy on erityisen hieno yksityiskohta. 6 Vanhempien Sanomat

7 Sami Garamista ruokakulttuuripainotteisen lukion rehtori? Kun ruokailuun on riittävästi aikaa, ruoan taso kohenee ja menekki kasvaa, uskoo keittiömestari ja kolmen kouluikäisen lapsen isä Sami Garam. Kouluissa, joissa patojen äärellä työskentelee oma keittäjä, ruoan valmistuksesta syntyy myös tuoksu, joka herättää ruokahalun paremmin kuin laitoskeittiöstä autolla kuljetettu ateria. Jos ruoka tulee valmiina, Sami toivoisi, että lapset saisivat käyttöönsä mausteita, joilla voisivat maustaa ateriansa vastaamaan omia makutottumuksiaan. Meillä on paljon ruokaan liittyviä hienoja asioita, joista voimme olla ylpeitä, Sami muistuttaa. Lapset pitäisi ottaa mukaan ruokakulttuurin edistämiseen. Silloin voisimme puhua pitkäjänteisestä kehityksestä. Lupaudun rehtoriksi heti kun Suomeen perustetaan ruokakulttuuripainotteinen lukio. Meillä on valtavasti eri taiteen ja tieteen aloille suuntautuneita yläkouluja ja lukioita, mutta ei yhtään sellaista, josta saisi hyvän pohjan kansainväliselle gourmetalalle, tsögemesu vetoaa. Sarjakuvakilpailun satoa on julkaistu myös liiton verkkosivuilla Kirjoittaja on Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Jarmo Leppiniemi Kouluhyvinvointi yhteistyöprojekti H yvää alkavaa syksyä kesämuistojen keskeltä. Kesäni alkoi uusin tuulin; ristiäisillä (Eliot, g, 53 cm). Esikoisestani tuli äiti ja minusta siis isoisä. Samaan aikaan juniorini pyrki lukioon ja valmistautuu aloittamaan vaihto-oppilasvuotta maailman äärissä. Vaikka oma osuuteni on enemmän katsomossa, tai enintään jossain määrin kassanhoitajana, tunsin olevani tapahtumien keskellä. Elinympäristössäni alkoi mullistus. Yksityiskohtien kertominen on myötäelämistä ja ylpeyttä. Pään pyörällä olo johtuu asioiden uutuudesta, ehkä pelostakin. Itse aikoinaan menin itsestään selvyytenä samaan lukioon, jossa olin käynyt keskikoulun. Nyt lukioiden tasoa, tarjontaa ja kilpailua vertaillaan. Onnekseni molemmat tyttäreni ovat päässeet minne halusivatkin. Eliot säästyy pyöritykseltä toistaiseksi; vielä ei tarvitse tehdä koko elämää uomittavia ratkaisuja. Pelottavan lähellä kuitenkin tärkeiden valintojen aika on. Kunpa osaisi olla avuksi, tai pitää suunsa kiinni. Uusi rooli vaatii uusia taitoja. Kun Suomi teki EU-sopimuksen, maailma muuttui markkinat kasvoivat, hyvinvointi lisääntyi, ympäristö kansainvälistyi sanotaan. Sanotaan myös lottovoitoksi syntyä suomalaiseksi, idän ja lännen sillalle. Tosiasiassa hämmästyttävän vähän on muuttunut. Ja mitä talouteen tulee, lottovoittajiksi painiskelemme hämmästyttävän suurten ongelmien kanssa. Ehkäpä sisäinen muutos on ollut riittämätön tai ainakin kovin hidas. Puunjalostus-, paperikone- ja puhelin- Suomi on nyt asiantuntija- ja insinööri-suomi. Korkeaa asiantuntemusta ja insinöörejäkin tulevaisuuden Suomi tarvitsee, mutta nämä ominaisuudet eivät lukiolaisiimme ja eliotteihin hyvinkään istutettuna riitä. Tarvitaan korkeaa yleissivistystä, laajaa kielitaitoa ja niin edelleen. EU-Suomi on osa sirpaleista, monikulttuurista Eurooppaa ja maailmaa. Ilman laaja-alaisuutta siellä ei pärjää edes spesialisti, sellaiseksi pyrkivä ei ainakaan. Tapahtumien keskellä oleva sivustakatsoja on kaikesta hämmennyksestään huolimatta elänyt tänä kesänä huippuhetkiä ja arvelee meneillään olevien asioiden tarjoavan vielä uusia tehtäviäkin. Omastakin substanssista on hyötyä. Voin pohjalaisine juurineni luennoida Eliotin skotti-isälle laihialaisuudesta. Kun peruskoulun lopettava tyttäreni oli koulunsa taloustietokilpailun paras, aloin jo uskoa talousgeeneihin. Olemme juniorini kanssa kesähauskuuttaneet toisiamme taloustieto- ja laskutehtäväkilpailulla vaikka juniori voittaisikin, niin kyllä isä vielä sen verran vastusta tarjoaa, että hänen kanssaan viitsii visailla. Vanhempien Sanomat 7

8 ss Tan ien Seitsemännen luokan aloittaminen on iso tapahtuma nuoren elämässä. Vanhemmatkin havahtuvat oman lapsen kasvamiseen viimeistään alakoulun vaihtuessa yläkouluksi. Teksti: Iida Rauhalammi Kuva: Anna Nuorteva Vera ja Susanna Winter tutustuivat yhdessä Kruunuhaan yläasteeseen jo ennen koulun alkua. Yläkouluun siirtyminen on suuri askel nuoren elämässä, mutta se pohdituttaa usein myös vanhempia. Pelottaviltakin tuntuvista elämänmuutoksista selvitäkseen nuori tarvitsee entistä enemmän tukea niin koulussa kuin kotona. Helsinkiläinen Vera Winter aloittaa syksyllä seitsemännen luokan Kruunuhaan yläasteella, jossa yhteistyö vanhempien kanssa koetaan erityisen tärkeäksi. Jo ennen syksyä alkanut yhteydenpito vanhempiin on rauhoittanut myös Veran äiti Susanna Winterin mieltä. Uusi koulu vie uuteen ympäristöön Vera Winter päätyi hakemaan tanssi- ja musiikkipainotteiseen kouluun tanssiharrastuksen innoittamana. Tykkään tanssimisesta ja koulu vaikutti muutenkin rennolta paikalta, selittää Vera hakuperusteitaan. Yläkoululta Vera odottaa entistä enemmän vastuuta ja vapautta. Olen kuullut, että opiskelu on vapaampaa mutta päivät ovat pidempiä ja läksyjä tulee enemmän, kertoo Vera. Uudessa koulussa ei ole monta entuudestaan tuttua oppilasta ja uusien kavereiden saaminen mietityttääkin Veraa eniten. Yläkoulussa eri aineissa on eri opetusryhmät ja kaikkia aineita ei opiskella oman luokan kanssa. Toisaalta on kiva, että näkee paljon ihmisiä. Toisaalta jännittää, kun ei aina ole yhtä ryhmää. Ei välttämättä saa tiivistä kaveriporukkaa. Vera pohtii. Vanhemman merkitys ei vähene Myös Veran äiti Susanna Winter pitää hyviä kaverisuhteita yhtenä tärkeimpänä yläkouluun siirtymiseen liittyvänä asiana. Hyvä yhteishenki koulussa vaikuttaa suoraan nuoren hyvinvointiin. Susannalle jäi tutustumispäivänä Kruunuhaan yläasteesta positiivinen kuva. Ilmapiiristä saattoi päätellä sen, että koulussa oppilaita tosissaan kuunnellaan ja arvostetaan. Opetuksen kannalta Susanna toivoo uudelta koululta erilaisten opetusmenetelmien käyttämistä. Toivoisin, että esimerkiksi harrastuksia ja opetusta integroitaisiin. Oppimisen kannalta pidän erityisen tärkeänä omatoimisuuteen kannustamista. selventää Susanna. Vanhempien jännittäminen tuntuu Verasta välillä hassulta. Eihän ne itse kuitenkaan joudu kokeisiin. Varmaan niitä jännittää ajatus siitä, miten oma lapsi tulee pärjäämään. Vera miettii ja lisää vielä, että yläkouluun siirtyessä vanhempien pitääkin olla enemmän kiinnostuneita koulunkäynnistä. Asiat alkaa vaikuttaa enemmän tulevaisuuteen. Yläasteelle on vielä helppo muuttaa tapoja ja parantaa numeroita, joka taas mahdollistaa esimerkiksi lukioon pääsyn. Vera perustelee. Avoin ilmapiiri lähtee koulusta Elämän muutosvaiheessa nuoren tärkein tuki ovat aidosti kiinnostuneet ja välittävät vanhemmat. Kotoa tulevan tuen lisäksi Susanna toivoo koululta viestien sujuvaa kulkemista. Toivoisin, että viestimiseen olisi matala kynnys molemmin puolin ja hassuiltakin tuntuvat viestit otettaisiin koululla tosissaan, hän 8 Vanhempien Sanomat

9 yläkouluun sanoo. Kruunuhaan yläasteelle vanhempien huoleen suhtaudutaan vakavasti. Meille on tuttua, että vanhemman näkökulmasta asiat saattavat näyttäytyä toisin kuin koulussa on tilanne nähty. Avoin ja aktiivinen yhteistyö auttaa tässäkin, kertoo koulun rehtori Lassi Kilponen. Sähköpostin ja intranetin avulla yhteyttä otetaan nykyään aikaisempaa herkemmin. Kilponen kokee kynnyksen madaltumisen positiiviseksi ilmiöksi. Tämän päivän maailmassa koulu ei voi toimia ilman aktiivista ja avointa yhteistyötä vanhempiin. rehtori korostaa. Vanhemmat rohkeasti mukaan Seitsemännelle luokalle siirtyvä nuori saattaa tuntua jo isolta ihmiseltä, mutta tarvitsee vanhempia yhtä paljon kuin ennenkin. Kruunuhaan yläasteen rehtori Lassi Kilponen rohkaisee vanhempia olemaan yhteydessä kouluun aina kun siltä tuntuu. Tervetuloa mukaan koulun yhteiseen elämään. Nuoret tar- Info Yläkouluun siirtyvä nuori tarvitsee tukea Yläkouluun siirtyvää nuori kohtaa kehitysvaiheeseen liittyvien muutosten lisäksi siirtymän uuteen fyysiseen, pedagogiseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Nuori tarvitsee vanhempien aikaa ja läsnäoloa. Keskeistä on tukea nuoren vertaissuhteita. Nuorten Akatemian Tukea seiskoille -materiaali tavoittaa elokuussa yli nuorta vanhempineen ja luokanvalvojineen. Materiaali on saatavilla sähköisenä osoitteessa Lisätietoja projektipäällikkö Kaisa Pietilä p vitsevat edelleen huolenpitoa ja rajoja. Voi olla, että rooli muuttuu sivussakulkijan tehtävään, mutta sitäkin tärkeämmäksi. kannustaa Lassi. Vera Winter arvostaa vanhempien huolenpitoa, mutta toivoo yhden asian muuttuvan yläkouluun siirtyessä. Ei tarvitse kysyä koko ajan, että ootko tehnyt läksyt. opastaa Vera. Vanhempien Sanomat 9

10 Suurten luokkien kalliit kustannukset Enemmistö suomalaisista lapsista voi hyvin. Mutta vähemmistö, joka ei todellisuudessa ole kovinkaan vähäinen, kärsii erityisesti psykososiaalisista ongelmista. Näitä ongelmia - pelkoja, ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä, kiusatuksi tulemista, syrjimistä, masennusta ja pahaa oloa on kouluikäisistä lapsista jopa prosentilla. Teksti: Niina Junttila Luokan oppilasmäärän noustessa kolmeenkymmeneen tarkoittaa tämä käytännössä sitä, että jokaiselta luokalta löytyy keskimäärin neljästä kuuteen tuen tarpeessa olevaa lasta. Määrät tietysti vaihtelevat alueittain, kouluittain ja luokittain, jossakin tukea kaipaa vain yksi tai muutama oppilas, mutta jossakin heitä on enemmän kuin opettajalla sormia. Sosiaalisten suhteiden ja hyvinvoinnin ongelmat eivät ole tarttuvia, mutta kun opettajan aika menee heikoimpien ja ongelmallisimpien oppilaiden auttamiseen, voivat huomiotta jäävien lasten pienetkin ongelmat kasvaa lumipallon lailla suuremmiksi. Suurten luokkien yksinäiset lapset Sosioemotionaalisen hyvinvoinnin ongelmilla on ikävä tapa paitsi säilyä ja syventyä, myös kasautua muihin, sekä psyykkisen terveyden että oppimisen ongelmiin. Vertailtaessa esimerkiksi kielellisesti ja matemaattisesti heikoimpaan ja taitavimpaan neljännekseen kuuluvien oppilaiden sosioemotionaalista hyvinvointia huomattiin, että heikoimmat oppilaat ovat opettajien mukaan luokassa eniten häiritseviä ja impulsiivisia sekä vähiten yhteistyökykyisiä ja empaattisia. Oppilaat itse kokivat muita enemmän sekä sosiaalista että emotionaalista yksinäisyyttä. Olisi helppoa ajatella, että suurilla luokilla jokaiselle löytyy kavereita, eikä kukaan jää yksin. Todellisuudessa kuitenkin juuri suurien luokkien oppilaat ovat pienten luokkien oppilaita yksinäisempiä. Tämä johtunee siitä, että pienillä luokilla jokainen tulee huomioiduksi, uskaltaa olla oma itsensä ja kokee toiset omaksi porukakseen, jonka jäsenistä pidetään huolta. Suuremmilla luokilla on helpompaa jäädä syrjään, tulla unohdetuksi tai ulkopuoliseksi, jonka kanssa kukaan ei mielellään leiki tai jota huomionhakuisemmat luokkakaverit kiusaavat. Tutkimusten mukaan yksinäisyys on jo alakoululaisilla lapsilla varsin pysyvää ja siihen liittyy paitsi sosiaalisten suhteiden muita ongelmia, myös itsearvostuksen heikentymistä ja ahdistuneisuutta. Yläkouluiässä yksinäisyys vahvistuu en- 10 Vanhempien Sanomat

11 Yksinäisyys on jo alakoululaisilla lapsilla varsin pysyvää ja siihen liittyy paitsi sosiaalisten suhteiden muita ongelmia, myös itsearvostuksen heikentymistä ja ahdistuneisuutta. tisestään ja mukaan tulee usein sosiaalisen ahdistuneisuuden, fobian ja masennuksen oireita sekä itsetuhoista riskikäyttäytymistä. Pienessä ryhmässä lapsi tulee huomioiduksi helpommin Koulutuksen arviointineuvoston selvityksen mukaan oppilashuollon palvelut koettiin sitä riittämättömimmiksi suhteessa tarpeeseen mitä suuremmasta koulusta oli kyse. Pienillä kouluilla näitä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan, -lääkärin, -psykologin, -kuraattorin tai sosiaalityöntekijän palveluita ei välttämättä ole suuria kouluja enempää, mutta ne koetaan riittäviksi. Ehkä suuri koulu, tai erityisesti suuressa koulussa oleva suuri luokka kasvattaa oppilashuollon palveluiden tarvetta pientä luokkakokoa enemmän. Sama ilmiö esiintyi verrattaessa erityisopetuksen tarpeen ja resurssien vastaavuutta - pienemmissä yksiköissä tarve ja resurssit vastasivat paremmin toisiaan, suurissa yksiköissä erityisopetusta ei riittänyt kaikille sitä tarvitseville. Onko lasten hyvinvoinnista varaa säästää? Sotien jälkeen yhteiskunnallamme oli varaa ja halua panostaa koululaisiin. Jokaisella pienellä kylällä oli oma koulunsa, jossa lapset saivat opetuksen ja oppimateriaalien lisäksi vallitsevaan tilanteeseen suhteutettuna ravintorikasta ruokaa, säännölliset terveystarkastukset ja tarvitsemansa hoidon. Lapset nähtiin tulevaisuuden voimavarana, joihin panostaminen oli yhteinen ja tärkeä tehtävä. Nyt, kun elämme rikkaammin kuin koskaan, ei meillä enää ole varaa panostaa lapsiin ja nuoriin, vaan koulutusjärjestelmästä, jolla maamme on nostettu oppimistulosten kärkeen, on karsittava ja säästettävä. Mikä meidän yhteiskunnassamme menee lasten hyvinvoinnin edelle? Minkä kuvan arvoistamme ja tulevaisuudestamme antaa se, että meillä on varaa lämmittää jalkapallokenttien tekonurmea ja kävelykatujen asfalttia, mutta samal- la olemme niin varattomia, että lasten kouluterveydenhuollosta, oppilashuollon palveluista, kouluruoasta, oppikirjoista ja annetuista opetustunneista on jatkuvasti leikattava? Panostaminen peruspalveluihin ja varhaiseen tukeen maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin nyt alati kasvavien huostaanottojen, psyykkisesti sairastuneiden lasten ja nuorten laitoshoidon sekä työkyvyttömyyden kustannuksissa. Hyvinvointiin panostaminen näkyisi myös iloisina, terveinä ja oppimisen motivaatiota täynnä olevina koulupäivinä. Kirjoittaja on Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ja Oppimistutkimuskeskuksen tutkija sekä Vanhempainliiton varapuheenjohtaja Vanhempien Sanomat 11

12 Meksikossa tytöt eivät sylje Sampo Piipponen avioitui meksikolaisen Viviana Garcian kanssa vuonna Pian syntyi Sofia, ja suomalais-meksikolainen perheonni saattoi alkaa. Tänään Piipposten kahvipöydässä tarjoillaan Vivianan paistamaa omenatorttua ja kyytipojaksi tiivistelmä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta. Mitä ajatuksia sopimus herättää tuoreissa vanhemmissa, joista toinen on pienen Suomen kasvatti ja toisen juuret versovat maapallon toiselta puolelta, yli 100 miljoonan asukkaan maasta? Teksti: Leena Herlevi-Valtonen Kuvat: Viviana Garcia ja Leena Herlevi-Valtonen YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 28 artikla, kohdat 1 ja Sopimusvaltiot tunnustavat jokaisen lapsen oikeuden saada opetusta 3. Sopimusvaltiot edistävät ja kannustavat kansainvälistä yhteistyötä koulutukseen liittyvissä asioissa pyrkien erityisesti poistamaan tietämättömyyden ja lukutaidottomuuden koko maailmasta ja helpottamaan tieteellisen ja teknisen tiedon sekä nykyaikaisten opetusmenetelmien hyödyntämistä. Meksikossa iso osa kansalaisista ei osaa lainkaan lukea tai kirjoittaa. Siellä lapsella on sitä paremmat mahdollisuudet koulutukseen, mitä parempi tulotaso perheellä on. Yksityisessä koulussa, joihin vain rikkailla on varaa, opiskellaan muun muassa englannin ja ranskan kielillä, kun julkinen tarjoaa vain perustason koulutusta, eikä kielikoulutusta ole. Jos eläisin Meksikossa samassa elämäntilanteessa kuin nyt Suomessa, ulkomaalaisena ja toistaiseksi työtä vailla, lapseni olisi pakotettu käymään julkista koululaitosta, vaikka en pitäisikään sitä hyvänä asiana, Viviana toteaa. Täällä ihmiset näyttävät katukuvassakin hyvin samanlaisilta, eroa köyhän ja rikkaan välillä ei juuri huomaa. Meksikossa ero on räikeä. Etniset ryhmät ovat niin köyhiä, ettei heillä ole mitä syödä. Toista ihmistä kuitenkin kunnioitetaan siellä aina; lasta ja aikuista, köyhää tai rikasta. Vieraatkin ihmiset puhuvat tuttavallisesti toisilleen linja-autoissa, kaupassa ja toreilla, riippumatta siitä mikä toisen ihmisen tausta tai tarina on, Viviana kuvailee synnyinmaansa kulttuuria. Viviana, Sofia ja Sampo viettävät arki-iltaa kotipihalla. Hyvien tapojen oppitunti YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 28 artikla, kohta 1 Sopimusvaltiot ovat yhtä mieltä siitä, että lapsen koulutuksen tulee pyrkiä: c) kunnioituksen edistämiseen lapsen vanhempia, omaa sivistyksellistä identiteettiä, kieltä ja arvoja, lapsen asuin- ja synnyinmaan kansallisia arvoja sekä hänen omastaan poikkeavia kulttuureita kohtaan; d) lapsen valmistamiseen vastuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa ymmärryksen, rauhan, suvaitsevaisuuden, sukupuolten välisen tasa-arvon ja kaikkien kansakuntien, etnisten, kansallisten ja uskonnollisten ryhmien sekä alkuperäiskansoihin kuuluvien henkilöiden välisen ystävyyden hengessä; e) kunnioituksen edistämiseen elinympäristöä kohtaan. Vaikka kielikoulutusta ei ole, meksikolaisessa peruskoulutuksessa opetetaan lapsille hyviä käytöstapoja ja toisen ihmisen kunnioittamisen taitoja. Vivianan 12 Vanhempien Sanomat

13 mielestä lapsella pitää olla oikeus hyviin tapoihin, jotta hänestä voi kasvaa järkevä aikuinen. Suomessa asuessaan Vivianalle on ollut järkytys, miten röyhkeästi jotkut suomalaiset nuoret käyttäytyvät. Minua huolestuttaa erityisesti tytöt, jotka syljeskelevät, kiroilevat ja meluavat. Mitä tapahtuu niille suloisille, hymyileville ja onnellisille lapsille, joita tapaan suomalaisissa päiväkodeissa, kun heistä tulee teini-ikäisiä? Tai mitä tapahtuu heidän vanhemmilleen, kun lapset yhtäkkiä lakkaavat kunnioittamasta heitä?, Viviana miettii. Meksikossa sellainen käyttäytyminen olisi shokki. Siellä niin ei vain yksinkertaisesti voi käyttäytyä, ainakaan julkisesti. Hyviä tapoja opetellaan Meksikolaisessa koulussa omana oppiaineenaan. Jos lapsi käyttäytyy huonosti, häntä rangaistaan. Ikävä puoli on se, että lasta saatetaan myös lyödä, vaikka sen tiedetään olevan julmaa. Sampo jää pohtimaan Vivianan huomiota. Suomalaisessa koulussa kyllä valvotaan lasten ja nuorten käyttäytymistä ja tekemisiä, mutta yleisiä käytöstapoja ei varsinaisesti opeteta, ehkä ne integroituvat eri oppiaineisiin? Toisaalta, missä on aikuisille tarjottava tapakoulutus? Kuka määrää kaapin paikan? YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 12 artikla, kohta 1 Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Sampo Piipponen suunnittelee työkseen julkisia tiloja ja ostoympäristöjä. Työssään hän joutuu pohtimaan usein samoja asioita, joita hän nyt miettii vaimonsa Vivianan kanssa; onko kohderyhmältä kysytty mielipidettä, vai tarjotaanko sellaista mitä kuvitellaan heidän tarvitsevan? Kyse on siitä, miten me tulkitsemme lapsen oikeuksia ja miten me niitä todellisuudessa toteutamme. Kun teemme päätöksiä tai suunnitelmia ihmisiä koskevis- Lapsen oikeuksien toteutumista voi arvioida tutkimalla ympäristöä lapsen näkökulmasta. sa asioissa, meillä voi olla hyvinkin vahva mielikuva tietystä ryhmästä. Laskemme keskiarvoja ja kuvittelemme tietävämme, mitä ihmiset oletettavasti odottavat tai ajattelevat. Mielikuva voi kuitenkin olla pielessä. Olemme ehkä unohtaneet kysyä asianosaisilta itseltään, mitä he todellisuudessa ajattelevat. Uskon myös, että annamme lapsille liikaa päätösvaltaa asioissa jotka kuuluvat aikuisille. Kyllä lapsia on kuunneltava, Viviana sanoo. Saatamme automaattisesti ajatella että baletti kuuluu tytöille ja karate pojille. Jokainen lapsi on kuitenkin yksilö. Hän haluaa miellyttää vanhempiaan, eikä ehkä uskalla käydä vastarintaan, vaikka ajattelisi toisin. Lasten on voitava saada ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa omaan elinympäristöönsä, mutta samalla aikuisen on taattava hänen turvallinen ja terveellinen kasvunsa. Tässä kohtaa tarvitaan siis myös rajoja. Pikku Sofiakin osaa tehdä jo hienosti päätöksiä, jos tehtävä on riittävän yksinkertainen; otatko punaisen mekon vai vihreän? Vanhempien Sanomat 13

14 Liian pieni aikuiseksi YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS Pikkuleipiä hopeatarjottimella YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 1 artikla Tässä yleissopimuksessa lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä, ellei lapseen soveltuvien lakien mukaan täysi-ikäisyyttä saavuteta aikaisemmin. Vivianan silmiin syttyy erityinen lämpö, kun hän kuvailee kotimaansa perhekulttuuria. Meksikolaiset ovat hyvin perhekeskeinen kansa. Lasten ja vanhempien välillä on tietty kunnioittava välimatka ja aikuisia teititellään siellä yhä. Perhe, ja erityisesti perheen äiti on elämän keskus eikä kodista lähetetä pois ketään, jotta hänet voitaisiin sitten pyytää käymään vaikkapa jouluna. Olemme tottuneet siihen, että nuori asuu kotona siihen asti kunnes menee naimisiin. Suomessa minusta vaikuttaa siltä, että jo 16-vuotiasta kannustetaan maailmalle, häntä pidetään jo isona ihmisenä. Minusta sen ikäinen ei ole valmis itsenäisyyteen, hän tarvitsee vielä paljon vanhempien tukea. Riski joutua vaikeuksiin on vielä niin suuri. Kaikki alle 18-vuotiaat ovat lapsia, Viviana muistuttaa. On totta, että me suomalaiset arvostamme varhaista itsenäistymistä ja samalla ruokimme itsekkyyttä, Sampo vahvistaa. Käymme jopa kursseja, jotta pärjäisimme yksin ja osaisimme kantaa vastuun omasta elämästämme. Tarvitsisimme kursseja, joissa opitaan vuorovaikutustaitoja, sitä miten tullaan toimeen toisten ihmisten kanssa. Tässä meillä olisi paljon opittavaa meksikolaisesta kulttuurista. Siellä apua ei tarvitse pyytää, sitä tarjotaan automaattisesti. Eikä apu tule valtion kassasta vaan toiselta ihmiseltä, joka kanssakulkijansa tavoin yrittää selviytyä arjesta. 26 artikla, kohdat 1 ja 2 1. Sopimusvaltiot tunnustavat jokaisen lapsen oikeuden nauttia sosiaaliturvasta, mukaan luettuna sosiaalivakuutus, ja ryhtyvät välttämättömiin toimiin tämän oikeuden täydeksi toteuttamiseksi kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. 2. Näitä etuuksia myönnettäessä olisi tarvittaessa otettava huomioon lapsen ja hänen elatuksestaan vastuussa olevien henkilöiden varallisuus ja olosuhteet, kuten myös muut lapsen esittämään tai hänen puolestaan esitettyyn hakemukseen vaikuttavat seikat. Sampon mielestä suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on hyvä, mutta se tarjoaa tukea joskus liiankin heppoisin perustein. Samaan aikaan ihmetellään, mihin lähiverkostot ja perheen tai suvun tuki ovat kadonneet. Hänen mielestään lapsille pitää opettaa, ettei kaikki tule ilmaiseksi ja itsestään. Omassa kodissani minua ohjattiin tekemään työtä unelmien eteen. Jouduin nuorena myymään vuosia keräämäni postimerkkikokoelman saadakseni uuden polkupyörän, josta haaveilin. Ratkaisu oli vaikea, mutta opin, että on tehtävä uhrauksia ja kompromisseja päästäkseen eteenpäin. Luulen, että osittain suomalaisten lasten ja nuorten vallakas käyttäytyminen johtuu siitä, että heille tarjoillaan asioita hopeatarjottimella. Täkäläinen sosiaaliturva hämmästytti minua, kun tulin Suomeen vuonna 2001, Viviana muistelee. Kerroin opiskeluaikaiselle ystävälleni tilapäisestä rahapulasta, ja hän neuvoi minua menemään Kelaan. Playa la Boquilla, Oaxaca, maaliskuussa Kotimaassani tällaista vaihtoehtoa ei ole. Meksikossa kokonainen perhe voi joutua hankkimaan elantonsa myymällä itse leivottuja pikkuleipiä kadulla. Ihmiset auttavat auliisti toinen toisiaan, koska muuta tukea ei ole. Arjen jakaminen toisten kanssa auttaa ihmisiä selviytymään elämästä sekä henkisesti että fyysisesti. YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS Info Lapsen oikeuksien yleissopimuksen ovat allekirjoittaneet kahta lukuun ottamatta kaikki maailman maat. Suomi liittyi sopimukseen vuonna Sopimus velvoittaa Suomessa valtiota, kuntia, lasten vanhempia ja muita aikuisia. Lapsen oikeuksien sopimukseen liittyy neljä yleistä periaatetta: 1. Kaikki lapset ovat tasa-arvoisia 2. Lapsen etu on ensisijainen kaikessa päätöksenteossa 3. Lapsella on oikeus hyvään elämään 4. Lapsen näkemykset on otettava huomioon Lisää asiaa lapsen oikeuksista: 14 Vanhempien Sanomat

15 Haaste vanhemmille: Lapsi ja lapsen oikeudet näkyviin omassa lähiyhteisössä Tavallisen suomalaisen lapsiperheen arjessa YK:n lapsen oikeuksien sopimus voi tuntua etäiseltä; eikö kyse ole sellaisista aiheista kuin lapsityövoiman käyttö, lapsiprostituutio, lasten hyväksikäyttäminen sodankäynnissä ja lukutaidottomuus? Globaalisti vastuu kaikista maailman lapsista on tietenkin yhteinen, mutta miten oikeuksia tulisi arvioida omassa lähiympäristössä ja arjessa? Kehittämispäällikkö Outi Hurme Vanhempainliitosta kehottaa pohtimaan kenen ehdoilla asioita oikeasti suunnitellaan? Onko lasta kuultu kun tehdään päätöksiä, ja miten tehdyt päätökset vaikuttavat lasten arkeen, kasvuun ja hyvinvointiin? Outi ehdottaa, että vanhemmat pysähtyisivät tarkastelemaan sitä fyysistä lähiympäristöä, jossa lapset elävät, ja selvittämään miten tilat ja ulkoinen ympäristö lasten näkökulmasta toimii. Toteutuvatko lapsen oikeudet esimerkiksi myymälöissä, joissa pornografinen materiaali on lapsen katseen korkeudella? Aiheuttavatko pensaat tai pysäköidyt autot näköesteitä lapsen koulutiellä? Entä onko reitti kodin ja koulun välillä lapselle turvallinen myös henkisesti, vaikka fyysisesti kaikki olisikin kunnossa? Voimme myös pohtia miltä meistä aikuisista tuntuisi kävellä tupruttavien pakoputkien tasolla tai työskennellä tiloissa, joissa juomapisteitä on puutteellisesti, käsien peseminen tai kuivaaminen on hankalaa ja niin edelleen? Tai tiloissa, joissa voi altistua sairauksille? Meidän aikuisten on muistettava kysyä lasten näkemyksiä ja ehdotuksia. Lasta tulee kuulla silloin, kun kyse on hänen elämästään ja arjestaan. Kuuleminen ei silti tarkoita, että valta siirretään lapselle. Vastuu lapsen hyvinvoinnista on vanhemmilla. Aikuisten on huolehdittava siitä, että lapsi tietää pelisäännöt ja oppii toimimaan yhteisössä. Ideoita juhlapäivän viettoon Lapsen oikeuksien sopimus täyttää vuotta. Juhlan kunniaksi liitto kannustaa vanhempainyhdistyksiä yhdessä kouluväen ja lähiyhteisössä toimivien kanssa tekemään päivää tunnetuksi. Kaveripäivä Lapsen oikeuksien päivänä voidaan vaikka joka vuosi viettää kaveripäivää. Päivälle rakennetaan tapahtumia ja teemoja, joiden avulla pohditaan ystävyyttä, yhdessä tekemistä ja toisen ihmisen kunnioittamista. Postikortteja maailmalle Lasten tekemät ja toimittamat tervehdykset oman lähiympäristön aikuisille saavat lapset liikkeelle ja aikuiset hereille. Lapset voivat aikuisten avustuksella kirjoittaa piirustukseen tai postikorttiin Hyvää lapsenoikeuksien päivää, ja viedä sen henkilökohtaisesti mummille, kummille tai vaikkapa kunnanjohtajalle. Vaikka aikuinen on mukana viestiä viemässä, tärkeintä on, että lapsi tulee huomatuksi ja kuulluksi. Paras tapahtuma palkitaan Vanhempainyhdistykset voivat osallistua liiton järjestämään tapahtumakilpailuun. Liitto palkitsee kolme parasta tapahtumaa ja julkaisee niistä jutun Vanhempien Sanomissa. Yhdistysten tapahtumia ja ideoita esitellään myös liiton verkkosivuilla. Kilpailuun osallistuvat kaikki liittoon saapuneet kirjalliset kuvaukset syyskauden aikana toteutuneesta Lapsen oikeuksien sopimukseen liittyneestä tapah- tumasta sekä sen mahdollisesta jatkosuunnitelmasta. Tiedustelut ja vapaamuotoiset tapahtumakertomukset valokuvineen voi osoittaa Vanhempainliittoon Outi Hurmeelle. Keskustelua lapsen oikeuksista ja vanhempien velvollisuuksista käydään myös liiton järjestämässä seminaarissa Helsingissä, josta yhdistysväki saa mukaansa käyttökelpoisia toimintamalleja. LOS/Outi Hurme Suomen Vanhempainliitto Mariankatu 28 B Helsinki tai sähköpostitse suomenvanhempainliitto.fi Info YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia. Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 20 vuotta Jokaisella lapsella on oikeus tietää sopimuksesta. Vanhempien Sanomat 15

16 K I R J A T Onni ja Oikku Kun perheeseen syntyy lapsi, kotiin astuu ONNI. Elämä tuntuu täydeltä ja todelta. Kun vauvankengät vaihtuvat 43-numeron lenkkareihin ja uninalle napakoruun, on perheen arkeen tupsahtanut OIK- KU. Onni ja Oikku on puheenvuoro vanhemmuuden ja perheen puolesta. Se on Vanhempainliiton toteuttama julkaisu, joka toimii tukena ja työkaluna sekä keskustelunherättäjänä vanhempainilloissa ja esimerkiksi päihteiden vastaisissa projekteissa. Onni ja Oikku -vihkosta voi tiedustella liitosta sähköpostitse osoitteessa Luokkakuva Hämäläinen Karo Simukka Salla Tammi, 2009 Luokkakuva on nuorille suunnattu lyhytproosakokoelma, joka kertoo yläkoulu- ja lukioikäisten tyttöjen ja poikien elämästä säröineen ja selkkauksineen. Kirjan kirjoittajat ovat antaneet roolihenkilöilleen aidontuntuisen ja raikkaan äänen. Hahmot edustavat ihmistyyppejä laidasta laitaan; tavallisia ja niin erilaisia nuoria, yksilöitä joukossa. Yksi etsii räpiköiden sisartaan, toinen hamuilee ensirakkaudessa, ja kolmas tekee kriittistä analyysiä koko yhteiskunnasta. Kirja sopii tyyliltään varsin hyvin aikaan sillä yhtä ja samaa tyyliä ei ole. Kirjoittajat rikkovat rohkeasti perinteisen proosan rajoja; tarinoiden ja tilanteiden vaihtuessa myös kieli ja ääni muuttuvat verkkaisesta poljennosta hengästyttävään puheryöppyyn. Pikaviestimien vaikutus näkyy kerronnassa. Se, ovatko kuvaukset uskottavia jää lukijan arvioitavaksi. Yllättävät käänteet ja oivallukset kuitenkin houkuttelevat lukemaan kirjan loppuun. Joku hahmoista voi jäädä mieleen, ja muistuttaa ehkä erehdyttävästi lukijaa itseään, silloin joskus. Mikä ihmeen HOJKS? Koulukielen sanasto avaa opetushallinnon termejä vanhemmille Suomen Vanhempainliitto ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ovat laatineet yhteistyössä koulukielen sanaston. Ensimmäisen kerran sanasto tehtiin vuonna 2000 ja nyt siitä on valmistunut neljäs päivitetty versio. Koulukielen sanasto avaa koululainsäädännön ja opetushallinnon termejä ja niiden merkityksiä koululaisten vanhemmille ja lisää näin osaltaan kotien, koulun ja opetushallinnon yhteistyötä sekä vanhempien osallisuutta kunnan koulutuspalvelujen kehittämisessä. Sanaston voi tulostaa Suomen Vanhempainliiton verkkosivuilta vanhemmille jaettavaksi. Vanhempainyhdistykset ja koulut voivat myös laittaa linkin sanastoon omilta kotisivuiltaan ja tarjota näin koulukielen sanaston vanhempien käyttöön. 16 Vanhempien Sanomat

17 V I E R A S K Y N Ä Peruskoulussa syrjäytyminen näkyy toisella asteella opintojen hidastumisena Pirkko Nurmi Pirkko Nurmi, FT, KL, THM, Lik, opinto-ohjaaja, liikunnan, terveystiedon ja sosiaalipsykologian opettaja, kouluttaja T uoreessa sosiaalipolitiikan väitöstutkimuksessani ilmeni, että opintojen hidastumisen tärkeimmät syyt olivat olleet näkyvissä jo peruskouluaikana. Opiskelija ei pääsääntöisesti ollut saanut tarpeeksi tukea, vaan hänet oli vain päästetty läpi, jätetty sivistyneesti heitteille usein sananmukaisesti koulun käytävälle. Mahtavat tulokset ovat pienestä kiinni Tiesin monien aikaisempien tutkimusten mukaan, että me opettajat osaamme olla masentavia, mutta halusin nähdä, osaako opettaja kannustaa. Tutkin opettajan kannustavuutta rakentamassani toimintatutkimuksessa, jossa osallisina oli 20 opiskelijaa ja kymmenen opettajaa. Oppilaiden mielestä paras opettaja, jota voisi kutsua asiakaslähtöiseksi opettajaksi, loi luokkaan kannustavan ilmapiirin, antoi tunnustusta, auttoi oppimaan, hymyili, kutsui nimeltä ja näki oppilaat ihmisinä. Asennemuutoksella oli suuri merkitys: 90 % opiskelijoista valmistui normiajassa. Yhteistyö luo yhteisöllisyyttä Tutkimuksen perusteella voin suositella, että kouluissa otetaan käyttöön tutkimuksessa kehitelty dialoginen yhteistoimintamalli, joka ohjaa opettajat ongelmien varhaiseen puuttumiseen ja oppimisen tukemiseen yhdessä muiden koulun toimijoiden ja vanhempien kanssa. Koulujen hyvinvoinnin kannalta tärkeintä on niiden kehittyminen nopeasti reagoiviksi ja vuorovaikutteisiksi yhteisöiksi, jotka pitävät huolen siitä, että kaikilla on hyvä olla koulussa. Vanhempien Sanomat 17

18 O P P I L A S H U O L L O N T E K I J Ä T E S I I N KURAATTORI ON MAINETTAAN PAREMPI Suurin osa lasten ja nuorten ongelmista koulussa liittyy normaaliin kasvuun ja kehitykseen, ja useimmiten asiat selviävät keskustelemalla. Aluekuraattori Päivi Penttilä kannustaa vanhempia ottamaan rohkeasti yhteyttä ja uskomaan omaan vanhemmuuteen. Nuorta ei pidä jättää yksin ottamaan elämästä selvää. Teksti: Leena Herlevi-Valtonen Kuraattori Päivi Penttilä toivoo, että meillä olisi enemmän aikaa seurata nuorten kasvamista. Joskus vanhemmat pelästyvät, kun koulusta ottaakin yhteyttä kuraattori. Mitä varten se nyt meidän asioihin sotkeutuu, moni ihmettelee. Taustalla piilee mielikuva siitä, että kuraattorin asiakkaita ovat vain häiriköt ja raggarit. Kauhukuvissa kuraattori passittaa työkseen lapsia erityiskouluihin tai lastenkotiin. Todellisuudessa koulukuraattori on mainettaan kiltimpi ihminen, jonka tehtävä on tarvittaessa selvitellä asiallisen ammatillisesti oppilaiden tilanteita. Hän on tärkeä osa oppilashuoltoryhmää, yksi aikuinen muiden joukossa tukemassa lapsia, nuoria ja heidän perheitään pienten ja suurten murheiden keskellä. Meillä on jostain syystä kauhea maine, nauraa aluekuraattori Päivi Penttilä Haagan peruskoulusta. Ensihämmennyksen jälkeen valtaosa lapsista ja vanhemmista kuitenkin kokee, että yhteistyöstä kuraattorin kanssa on apua. Kuraattorin läsnäolo ei aina tarkoita vakavia ongelmia, tai että jotain kauheaa on tapahtunut. Hän voi olla myös opettajan työparina, töitä on päätetty jakaa eri toimijoiden kesken, Päivi kirkastaa kuvaa. Ilahduttavaa on, että yhä useammin vanhemmat ottavat yhteyttä suoraan ja toivovat kuraattoria mukaan yhteistyöhön. Kuraattori työskentelee koko kouluyhteisön hyvinvoinnin puolesta. Mainetta vääristävä mielikuva voi johtua siitä, että kuraattorit työskentelevät paljon sellaisten lasten kanssa, joilla on koulussa näkyviä ongelmia, ja muut ovat niistä tietoisia. Oppilailla on myös oikeus kertoa asioistaan omalta kannaltaan, tai tilanteet tulevat muuten näkyviksi koulussa. Selvittelyistä ja niiden etenemisestä emme voi kertoa muille, ja ehkä siksi näyttää joskus siltä että kuraattorikaan ei tee mitään. Sen kertominen, onko kuraattori ollut mukana hoitamassa jonkun oppilaan asioita, on mahdollista vain oppilaalle ja hänen perheelleen. Kuraattorit kohtaavat arjessaan myös paljon lapsia, joiden ongelmat eivät tule mitenkään ilmi muille, ja koulutyö näyttää sujuvan normaalisti. Kun tulevaisuus pelottaa Olemme kiinnostuneita arvioimaan lapsen tuen tarvetta kaikenlaisissa asioissa, emme vain akateemisen edistymisen kannalta. Toimenkuvaamme kuuluu myös erityistilanteet, kuten kriisityö. Silloin voimme joutua työskentelemään kenen kanssa tahansa, ilman että taustalla on mitään perusongelmia. Usein tällaisissa tilanteissa kuraattorin työn 18 Vanhempien Sanomat

19 moninaisuus avautuu myös suuremmalle joukolle, Päivi valaisee. Kuraattori tekee tiivistä yhteistyötä opettajien ja muiden oppilashuollon ammattilaisten kanssa. Kun koulupsykologi keskittyy tarkastelemaan lapsen psyyken ja kehityksen vaikutusta koulussa pärjäämiseen, kuraattori paneutuu enemmän arjen vuorovaikutustilanteisiin ja lapsen elämään kokonaisuutena. Lapset ovat esimerkiksi huolissaan siitä, kelpaavatko he joukkoon, saavatko he kavereita. Siirtymävaiheet ja tulevaisuus voivat olla joillekin nuorille pelottava ja vaikea asia, josta kuraattorin ja vanhempien kanssa yhdessä voidaan keskustella. Yksilökeskustelujen lisäksi tämä edellyttää usein koululaisen ympärillä olevan muun verkoston etsimistä ja keskustelun käynnistämistä hänen asioistaan. Kuraattori on mukana hetken aikaa oppilaan elämänkulussa; sinä aikana on usein tärkeintä löytää hänen tulevaisuutensa kannalta tärkeät henkilöt ja elämässä eteenpäin vieviä polkuja, toimintamalleja. Kannattaa uskaltaa olla aikuinen Vanhempien suuri yksinäisyyden kokemus kasvatustehtävässä mietityttää Päiviä. Vanhemmat ovat tehtävässään epävarmoja ja kokevat syyllisyyttä; useimmiten turhaan. Joillekin vanhemmille rajojen asettaminen tuntuu olevan vaikea, jopa vastenmielinen tehtävä. Lapsen kompuroinnit ja kokeilut tulevat yllätyksenä meille vanhemmille. Hämmästymme, että miten se nyt tuolla tavalla tähän tuli? Toivoisin, että meillä olisi enemmän aikaa ja väljyyttä arjessa, jotta voisimme paremmin seurata nuortemme kasvamista. On riski jättää kasvuiässä oleva lapsi yksin ottamaan selvää asioista. Sen sijaan kannattaa uskaltaa olla oikeasti aikuinen, Päivi rohkaisee. Useimmat lasten ja nuorten ongelmat ovat normaaliin kehitykseen ja arkeen kuuluvia, joskus kummallisiakin vaiheita, ja niistä selvitään kyllä yhdessä. Monen koulupulman taustalta paljastuu erilaisia väärinymmärryksiä ja aiempia kurjia kokemuksia. Parasta työssäni ovat hetket, jolloin huomaan olleeni mukana vaikuttamassa siihen, että asiakkaat ja me koulun väki löydämme yhdessä ratkaisuja ja saamme koulutyön ja arjen taas sujumaan. Toiveena kuraattoreille kelpoisuus Jos Hyvä Haltijatar lupaisi toteuttaa Päivi Penttilän kolme toivomusta, hän toivoisi ensimmäisenä koulukuraattoreille yhteisen kelpoisuuden. Nyt joukko on kirjavaa ja koostuu monista erilaisen tutkinnon ja koulutuksen saaneista. Esimerkiksi sosiaalityöntekijän pätevyys vastaisi Päivin mukaan hyvin kuraattorin toimenkuvaa ja selkiyttäisi ammattikunnan kelpoisuutta. Toisena toiveena Päivi pyytäisi Haltijatarta kysymään päättäjiltä kuinka varmistamme että jokaiselle suomalaiselle lapselle on tarjolla sellainen ryhmä, jossa hän voi kokea olevansa arvostettu jäsen. Kolmanneksi Päivi pyytäisi oppilashuoltoon lisää resursseja. Haluaisin vielä esittää neljännenkin toiveen. Meillä on paljon sellaisia oppilaita, joille nykyinen koulujärjestelmämme ei tuota onnistumisen kokemuksia. He eivät ole akateemisesti suuntautuneita, mutta heillä on valtavasti muita taitoja ja kykyjä, joita yhteiskunnassamme tarvitaan. Miten tietoyhteiskunnassamme huolehditaan siitä että tarjolla on myös monenlaisia arvostettuja koulutusväyliä ja ammattiuria? Ylioppilasjuhlien rinnalle huomaan toivovani yhä useammin peruskoulun juhlallisia päättäjäisiä, jotka korostaisivat kaikille yhteisen peruskoulun merkitystä ja sen jälkeen tehtävien valintojen tasa-arvoisuutta. Meillä on paljon sellaisia oppilaita, joille nykyinen koulujärjestelmämme ei tuota onnistumisen kokemuksia. He eivät ole akateemisesti suuntautuneita, mutta heillä on valtavasti muita taitoja ja kykyjä, joita yhteiskunnassamme tarvitaan. Vanhempien Sanomat 19

20 NUORET KAIPAAVAT YKSILÖLLISYYTTÄ JA VÄLJYYTTÄ Sami Myllyniemen tuore Aika vapaalla -nuorten vapaa-aikatutkimus 2009 osoittaa, että mielekäs vapaa-aika on keskeisimpiä tekijöitä nuorten arjen hyvinvoinnille. Tutkimuksen mukaan nuorten vapaa-aikaa ja kansalaistoimintaa koskevat arvot ovat nopeassa muutoksessa. Esimerkiksi nuorten järjestötoimintaan osallistuminen on laskenut selvästi 2000-luvulla. Teksti: Anne Hautamäki Kyseessä on nuorempi väkemme, joka on kasvanut suoraan kulutusyhteiskunnan nettikulttuuriin. Tutkimus tarjoaa tärkeää dokumentaatiota siitä miten kansalaisuuden idea on kovin vettynyt nuorimpiemme kohdalla. Parasta mitä heille on tarjota, lienee kuluttaminen, kärjisti Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Tommi Hoikkala tutkimuksen julkistamistilaisuudessa kesäkuussa Alle 15-vuotiaat ovat asenteiltaan kriittisimpiä ja he pitävät muita ikäryhmiä useammin järjestötoiminta vanhanaikaisena. Iso osa on sitä mieltä, että heidän asuinpaikkakunnallaan järjestetty toiminta ei ole kiinnostavaa. Järjestöjen ulkopuolella tapahtuvaan järjestettyyn vapaa-ajan toimintaan osallistuu noin kolmannes kaikista nuorista, järjestämättömiin harrastuksiin tai vapaa-aikaryhmiin noin 40 prosenttia. Kasvotusten kohtaaminen nuorille tärkeää Nuoret kokevat mahdollisuutensa osallistua vapaa-ajan suunnitteluun ja kehittämiseen hyvin heikoiksi. Nuoret odottavat enemmän tilaa yksilöllisten toiveiden toteuttamiseen ja löyhän kiinnittymisen mahdollisuuksia. Toiminnan keskeisvire on viihtyminen, nopea tyydytys ja elämyksellisyys. Eivät nuoret ole yksinään näitä asioita keksineet tavoiteltaviksi arvoiksi. Ne jaetaan vanhempien kanssa, kommentoi Tommi Hoikkala. Yhteenkuuluvuuden tunne vapaa-ajan yhteisöihin on ollut laskusuunnassa läpi 2000-luvun. Iän karttuessa sekä ystävien määrä että tapaamistahti pienenevät selvästi. Yhteydenpito verkossa ja puhelimen välityksellä on samaan aikaan tiivistynyt kaikenikäisillä nuorilla. Silti tutkimus osoittaa, että ystävien tapaaminen kasvokkain on nuorille tärkeämpää kuin virtuaaliset kohtaamiset. Myös vanhempiaan nuoret tapaavat tutkimustulosten mukaan harvemmin kuin vielä 1990-luvulla. Toisin kuin ystävien kohdalla, ei puhelinja nettiyhteydenpito vanhempiin ole kuitenkaan vastaavasti lisääntynyt. Perheiden yhteinen aika vähäistä Aika Vapaalla -tutkimuksen julkistamistilaisuudessa 20 Vanhempien Sanomat

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Kasvata ilolla Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Lapsen oikeudet toteutuvat kun aikuiset ottavat niistä vastuun sekä kunnioittavat lapsen ihmisarvoa. Lapsen oikeuksissa on kysymys myös

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Lumijoen kunta päivitetty 4/11 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laki astui voimaan 1.8.2004. Kunta vastaa järjestetystä iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta.

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 On tärkeää kiinnittää huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät näytä osallistuvan. Sen

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot