Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1151/2002 vp Maanomistajien oikeusturva ja hyvän hallinnon periaatteet Natura menettelyssä Eduskunnan puhemiehelle EU:n luontodirektiivin 3 (1) artiklassa on säädetty perustettavaksi erityisten suojelutoimien alueiden yhtenäinen eurooppalainen ekologinen verkosto, Natura Verkosto koostuu alueista, joilla on luontodirektiivin liitteessä I lueteltuja luontotyyppejä ja liitteessä II lueteltujen lajien elinympäristöjä. Sen avulla on tarkoitus varmistaa kyseisten luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen suotuisan suojelun tason säilyttäminen tai tarvittaessa ennalleen saattaminen niiden luontaisella levinneisyysalueella. Natura verkostoon sisällytettävien kohteiden valinta perustuu luonto- ja lintudirektiivien säännöksiin. On ilmeistä, että Natura verkostoon liittyvä asioiden valmistelu ja päätöksenteko eivät aina ole täyttäneet hyvän hallinnon periaatteita, eikä tämä ole myöskään kaikilta osin ollut EU:n säännösten mukaista. Natura verkostoehdotuksen nähtävillä pidetyistä tietolomakkeiden tulosteista ovat puuttuneet muun ohella lajien populaatioita sekä alueen luonnontieteellistä arviointia koskevat tiedot. Myöskään voimassa olevaa kiinteistöjaotusta ei ole kaikilta osin asianmukaisesti selvitetty. Puutteita on täydennetty vasta jälkikäteen. Kohteita kuvaavien lomakkeiden tietoja on muutettu ja täydennetty valtioneuvoston Natura-päätöksen jälkeen. Oikeuskansleri Paavo Nikulan mielestä ympäristöviranomaisten olisi pitänyt panostaa nykyistä enemmän Natura ohjelman kuulemisaineiston selkeään esittämiseen. Tällöin maanomistajien olisi ollut helpompi muodostaa käsityksensä suojeltaviksi ehdotetuista alueista ja suojelun perusteista. Oikeuskansleri on lisäksi kiinnittänyt ympäristöministeriön huomiota asiakirjojen julkisuutta koskevien sääntöjen huolelliseen noudattamiseen. Kuulemisissa käytetyt tietolomakkeet ja kartta-aineisto ovat oikeuskanslerin mielestä saattaneet vaikeuttaa yksityiskohtaisen tiedon saamista suojeltavista alueista. Julkisuudessa on esitetty, että valmisteluun liittyvien kiireiden vuoksi Natura verkostoa koskeva ehdotus lähetettiin komissiolle epätäsmällisenä ja osin jopa avoimena. Tällaista menettelytapaa ei voi pitää kansallisten etujemme eikä asianosaisten näkökulmasta perusteltuna. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että maanomistajien oikeusturva sekä Suomen, EU:n ja muiden kansainvälisten sopimusten edellyttämät hyvän hallinnon periaatteen vaatimukset toteutuvat Natura menettelyssä? Versio 2.1

2 Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2003 Pekka Ravi /kok Esko Kurvinen /kok Pertti Mäki-Hakola /kok Jouni Lehtimäki /kok Petri Salo /kok Olli Nepponen /kok Pertti Hemmilä /kok Lasse Virén /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 1151/2002 vp Pekka Ravi /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Ravin /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1151/2002 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että maanomistajien oikeusturva sekä Suomen, EU:n ja muiden kansainvälisten sopimusten edellyttämät hyvän hallinnon periaatteen vaatimukset toteutuvat Natura menettelyssä? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen seuraavaa: Natura valmistelussa noudatettuun menettelyyn on kohdistunut vastaavaa arvostelua mm. tietolomakkeiden puutteellisuudesta useissa valtioneuvoston Natura-päätöksen johdosta korkeimmalle hallinto-oikeudelle osoitetuissa valituksissa sekä oikeuskanslerille osoitetuissa kanteluissa. Valituksissa ja kanteluissa esitettyihin väitteisiin on annettu seikkaperäiset vastaukset ympäristöministeriön niitä koskevissa lukuisissa lausunnoissa. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehtiin kaikkiaan valitusta. Yhtäkään niistä ei hyväksytty sillä perusteella, että valmistelussa noudatettu menettely olisi ollut lainvastainen. Korkein hallinto-oikeus tutki myös erittäin perusteellisesti valinnan perusteina olleet luonnontieteelliset tosiseikat. Vain hyvin vähäinen osa Natura-päätökseen sisältyneistä alueista edellytti suojeluperusteita koskevissa tiedoissa havaittujen puutteellisuuksien tai virheiden vuoksi oikaisua tai uutta käsittelyä. Oikeuskansleri puolestaan on todennut huhtikuussa 2002 antamissaan ratkaisuissa, ettei hän ole löytänyt perusteita sille, että ympäristöviranomaiset olisivat Natura-päätöstä valmistellessaan tai sen antamisen jälkeen menetelleet virheellisesti tai lainvastaisesti. Kanteluissa oli mm. epäilty alueiden valintaperusteita sovelletun tavalla, joka olisi ristiriidassa EY:n luonto- ja lintudirektiivien kanssa. Lisäksi kantelijat olivat otaksuneet, että asiakirjoihin olisi jälkikäteen lisätty uusia tietoja tavalla, joka olisi aiheuttanut sen, että Euroopan komissiolle olisi toimitettu valtioneuvoston päätöksen perusteena olleista tiedoista poikkeavia tietoja. Oikeuskansleri ei havainnut tutkinnassaan viranomaisten menetelleen velvollisuuksiensa vastaisesti. Maanomistajien oikeusturva ja hyvän hallinnon periaatteet toteutuvat jatkossakin siten, että asianosaisille taataan lainsäädännön edellyttämät mahdollisuudet ottaa kantaa valmisteilla oleviin päätöksiin ja siten, että heillä on valitusoikeus asiasta tehtyihin päätöksiin. Asianosaisten kuuleminen Natura verkostoehdotusta koskevan päätöksen valmisteluvaiheessa suoritetaan luonnonsuojelulain 64 :n 2 momentin mukaisesti kuuluttamalla ehdotuksesta kunnan ilmoitustaululla siten kuin julkisista kuulutuksista annetussa laissa säädetään. Kuulutuksen julkaisemisesta ilmoitetaan lisäksi riittävän ajoissa vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Ehdotusta koskevat tiedot ovat saatavilla asianomaisessa kunnassa kuulutusajan. Samaa kuulemismenettelyä noudatetaan myös, mikäli valmistellaan jo päätetyn alueen suojeluperusteisiin tehtäviä muutoksia. Natura verkostoehdotuksesta päättää valtioneuvosto yleisistunnossaan ja päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 3

4 Ministerin vastaus Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2003 Ympäristöministeri Jouni Backman 4

5 Ministerns svar KK 1151/2002 vp Pekka Ravi /kok ym. Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Pekka Ravi /saml m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 1151/2002 rd: Vad ämnar regeringen göra för att markägarnas rättsskydd och kraven i Finland, EU och andra internationella konventioner på principerna för god förvaltning skall tillgodoses i Naturaproceduren? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Motsvarande kritik har i många besvärsskrivelser till högsta förvaltningsdomstolen samt i klagomål till justitiekansler riktats mot förfarandet vid beredningen av Natura 2000, bland annat vad gäller bristerna i uppgiftsblanketterna. Påståendena i besvären och klagomålen bemöts i detalj i de talrika utlåtanden som miljöministeriet har gett med anledning av dem. Inalles inlämnades besvärsskrivelser till högsta förvaltningsdomstolen. Inga besvär ansågs motiverade på den grund att förfarandet under beredningen skulle ha varit lagstridigt. Högsta förvaltningsdomstolen undersökte också synnerligen ingående de naturvetenskapliga fakta som valet av områdena byggde på. Bara i en mycket liten del av fallen behövdes rättelse eller ny behandling på grund av brister i uppgifterna om grunderna för skyddet av de områden som ingick i Naturabeslutet. Justitiekansler har i sina utslag i april 2002 konstaterat att han inte har kunnat finna grunder för att miljömyndigheterna vid beredningen av Naturabeslutet, eller efter att beslutet fattats, skulle ha förfarit felaktigt eller lagstridigt. I klagomålen har bl.a. framförts misstankar om att grunderna för valet av områden har tillämpats på ett sätt som strider mot EG:s habitatdirektiv och fågeldirektivet. De klagande hade dessutom antagit att Europeiska kommissionen skulle ha tillställts uppgifter som avviker från dem som statsrådets beslut bygger på. Justitiekansler har vid sin undersökning inte observerat att myndigheterna skulle ha förfarit i strid med sina skyldigheter. Markägarnas rättsskydd och principerna för god förvaltning kommer också framgent att förverkligas så, att sakägarna garanteras de möjligheter som lagstiftningen kräver att ta ställning till beslut under beredning och så att de har rätt att besvära sig över besluten. Hörandet av de berörda sker då beslutet om förslaget till nätverket Natura 2000 bereds, enligt 64 2 mom. i naturvårdslagen genom kungörelse om förslaget på kommunens anslagstavla så som föreskrivs i lagen om offentliga kungörelser. Dessutom meddelas i minst en på orten allmänt spridd tidning i god tid om att kungörelsen anslås till påseende. Information om förslaget finns tillgänglig i kommunerna under kungörelsetiden. Samma förfarande med hörande tillämpas också, om ändringar bereds i grunderna för skydd av ett område om vilket beslut redan fattats. Beslut om förslaget till nätverket Natura 2000 fattas vid statsrådets allmänna sammanträde, och besvär över beslutet kan anföras hos högsta förvaltningsdomstolen. Helsingfors den 5 februari 2003 Miljöminister Jouni Backman 5