Ostotarjous Puijon metsistä! sivu 26. T i e d o t e 3 3 v s k. n r o 2 t o u k o k u u

Transkriptio

1 K u o p i o n L u o n n o n Y s t ä v ä i n Y h d i s t y s r. y. T i e d o t e 3 3 v s k. n r o 2 t o u k o k u u Hennon siniset sinivuokot ovat ilo silmälle. Kuva Miia Komulainen Apurahapäätökset sivut Valokuvanäyttely kirjastolla sivu 4 Pro Puijo paidat tilattavissa sivu 27 Ostotarjous Puijon metsistä! sivu 26

2 Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen retkiä Kuva: Tero Pelkonen Luonnonkukkaretki Puijon Konttilassa Sunnuntaina 9.6. otetaan varaslähtö viikkoa myöhemmin olevaan pohjoismaiseen luonnonkukkien päivään! Kaikille avoin ja maksuton KLYY:n luonnonkukkaretki järjestetään Puijolla Konttilan torpan lähimaastossa. Kokoontuminen retkelle torpan pihalla klo 14. Kuljetaan Konttilan poluilla, niityillä ja metsissä Helvi Heinonen-Tanskin opastuksella, tunnistetaan kasveja ja nautitaan kesäpäivästä. Retken kesto noin 1,5 2 tuntia. Tervetuloa! La klo perhesieniretki Puijolle. Ennakkoilmoittautuminen mennessä Pohjois-Savon Sieniseuran Marja-Liisa Aholle p tai sp. marja-liisa.aho6@suomi24.fi. 2

3 Etelä-Konnevesi, Suomen seuraava kansallispuisto? Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri järjestää lauantaina 7.9. linja-autoretken Rautalammille, suunnitellun Etelä-Konneveden kansallispuiston alueelle. Kyseessä on uusien kansallispuistojen kärkihanke. Pohjois-Savon ja Keski- Suomen luonnonsuojelupiirit ovat olleet mukana aloitteessa, jossa ehdotettiin ympäristöministeriölle puiston perustamista. Retkellä tutustutaan puistoalueen itäosassa sijaitsevan Kalajanvuoren maastoon. Patikkamatkaa on noin 8 km. Kalajanvuorelle nouseva polku on jyrkkä, joten reitti vaatii jonkin verran kuntoa eikä sovellu huonojalkaisille. Kalajanvuorelta avautuu hienot näkymät ympäröivään maastoon. Lähes 80- metrisen jyrkänteen juurella on pieni lampi ja kauempana näkyvään Konneveteen on korkeuseroa lähes 115 metriä. Retki on avoin kaikille. Retken hinta on 15 euroa liiton paikallisyhdistysten jäsenille (20 euroa ei-jäsenille). Omat eväät. Reitin varrella pysähdytään Kalajanlammen nuotiopaikalle. Retkimaksu kerätään bussissa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Pekka Tenhunen, , klyy.tenhunen(at)mbnet.fi. Retkiohjelma 7.9. klo 10 lähtö Kuopiosta Maljalahdenkadulta kaupungintalon takaa. klo retkeilyä Kalajan maastossa paikallisten luonnonharrastajain opastuksella. klo 19 mennessä saapuminen takaisin Kuopioon. Retkeläisten kiinnostuksen mukaan voidaan vielä pysähtyä Konnekosken luona (kuuluu suunniteltuun kansallispuiston alueeseen. Kuva: Jorma Knuutinen 3

4 Kuva: Ilkka Markkanen KLYY:n näyttelyssä on esillä löytöjä Kuopion luonnonystävien valokuvakokoelmista. Kotiseutumme luonto on täynnä kauneutta ja monipuolisuutta. Kuvat kuljettavat meitä hienoimmista maisemista aina luonnon pienimpiin yksityiskohtiin saakka. Puijon kukkaniittyjä, Haminalahden lumimetsiä, hentojen terälehtien lumoa ja linnunhöyhenten loistoa... Mukana on myös historiallista kuva-aineistoa ja faktatietoa Kuopion luonnosta. Kirjasto asettaa esille luontoaiheista kirjallisuutta. Monet näyttelyn kuvista ovat taideteoksia, joita yleisöllä on mahdollisuus ostaa kehystettynä kotiin! Kuvien myynnistä saatavat tulot menevät yhdistyksen ja sitä kautta luonnon hyväksi. Kuvaajina ovat mm. Ilkka Markkanen, Tero Pelkonen, Juha Poutanen, Kaarina Heiskanen ja Pekka Tenhunen. Näyttely on avoinna Kuopion kaupunginkirjaston aukioloaikoina (Maaherrankatu 12). 4

5 Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys r.y. Kuopion museo, Kauppakatu 23, Kuopio KLYY:n hallitus: Puheenjohtaja: Paula Hyvönen, Lakkapolku 2 K, Kuopio, puh , paula.hyvonen@fimnet.fi Varapuheenjohtaja: Tarja Laatikainen, Välilahdentie 5 A 11, Sihteeri: Jussi Koponen, Papinkuja 2 C 25, Kuopio, puh , koponen.jussi@netti.fi Muut jäsenet: Jaakko Hakola, Satamakatu 3 D 47, Kuopio, puh Helvi Heinonen-Tanski, Sammakkolammentie 1 B 17, Kuopio, puh Juha Poutanen, Aapatie 20, Kuopio, puh Olavi Raatikainen, Tammirannantie 11 A 9, Vuorela, puh KLYY:n taloudenhoitaja, jäsenrekisteri ja osoitteenmuutokset : Pekka Tenhunen, Koivulahdentie 176 B, Tuusjärvi, puh , sähköposti: KLYY@mbnet.fi KLYY:n tilinumero: FI , HELSFIHH Jäsenmaksut on esitelty tämän lehden viimeisellä sivulla. KLYY:n kotisivu: Facebook: KLYY:n sähköpostilistalla saat sähköpostiisi uusimpia viestejä ajankohtaisista aiheista. Liittyminen käy helposti: ilmoitat itsesi listalle lähettämällä viestin osoitteeseen Tarja.Laatikainen@pp.sonera.net. Jos sinulla itselläsi on jotakin listalla tiedotettavaa, lähetät sen osoitteeseen klyy-i@lists.uef.fi (lukuohje:klyy väliviiva äl at lists piste uef piste fi). Pesä: Kirkkokatu 35, Kuopio Pesä toimii KLYY:n ja jaostojen arkistotilana sekä Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin toimipaikkana. Luonnonsuojelupiirin postit Pesän osoitteeseen! Pesän päivystysajat: maanantai ja torstai klo (ei kesä-elokuussa). Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin aluesihteeri Marja Tenhunen: Pesän puhelin/faksi (017) , sähköposti: pohjois-savo@sll.fi. KLYY-tiedote klyy.toimitus@gmail.com Toimittaja Miia Komulainen, puh , sähköposti: klyy.toimitus@gmail.com. Materiaalia otetaan vastaan mieluiten sähköpostitse. Tiedostomuodot: tekstit Word (doc, docx), OpenOffice (odt), rtf tai txt, kuvat jpg. Tiedote jaetaan KLYY:n jäsenille jäsenmaksua vastaan. Vuosittain ilmestyy neljä KLYY-tiedotetta. Seuraavan tiedotteen dead line Lehden kuvat ovat Miia Komulaisen ottamia, ellei toisin mainita. Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 100 e, 1/2 sivu 50 e, 1/3 sivu 40 e, 1/4 sivu 25 e. Paino: Kevaman pikapaino, painosmäärä 2000 kpl, ISSN X 5

6 Männyt, petäjät ja hongat, matkailua ja voimaruokaa Jo perinteeksi muodostunut keväinen KLYY:n Luontoilta veti jälleen museon kokoushuoneen täyteen väkeä. Asiantuntijoina olivat Pertti Renvall Kuopion luonnontieteellisestä museosta, Sauli Härkönen Suomen riistakeskuksesta sekä eräkirjailija ja kalatohtori Erkki Lahti. Illan juontajana oli Pekka Tenhunen. Yleisöltä tuli kysymyksiä maan ja taivaan väliltä. Käytiin mm. läpi petotilannetta, laskettiin sekä tavallisten että liito-oravien yksilömääriä, pohdittiin syötäviä kääpiä ja viriteltiin ideoita lahnankalastuksesta. Mikä on männyn, petäjän ja hongan ero? kuului visainen kysymys. Siihen totesi Pertti Renvall: Tätä meille ei opetettu biologian kurssilla! Eroja kuitenkin löydettiin ja hongat todettiin iäkkäimmiksi. Ikihongat ovat Pohjois- Savosta käytännössä kadonneet, mutta 400-vuotinen Koivumäen honka Riistaveden Savulahdesta tuli mainituksi mahtavana nähtävyytenä. Koivumäen honka komeilee mm. legendaarisen, Suomen kirjavalioihin lukeutuvan vuonna 2006 ilmestyneen Puiden kansa teoksen kannessa. Kirjan tekijät, valokuvataiteilijat Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo ovat esillä Kuopion taidemuseon Kultainen metsä näyttelyssä, jonka järjestelyissä myös KLYY on mukana. He luennoivat livenä lauantaina klo 14 taidemuseolla (Kauppakatu 35) otsikolla Kultainen metsä rahat vai henki? Eerikki Rundgren kertoi KLYY:n vuosikokouksessa luontomatkailusta. Se on jatkuvasti kasvava elinkeinoala, joka tuo uusia työpaikkoja myös maaseudulle. Kuva: Pekka Tenhunen. Kuopiossa yliopiston Ympäristöklubi järjesti kasviskokkausillan teemalla Voimaruokaa kotimaisista kasviksista. Illan aikana maisteltiinkin mm. nokkoskeittoa, härkäpapupihvejä ja pakuriteetä. Lotta Pelkosen ottamassa kuvassa pannulla hernetempeä, joka on erinomainen kotimainen proteiinin lähde. 6

7 KLYY:n puheenjohtajalta Paula Hyvönen Hei Luonnonystävät, Meillä jokaisella on omat merkkinsä kevään tulosta. Minulle se on laulujoutsenten lento taivalla ja niiden tervehdykset. Silloin palaa mieleen syksyinen ruskaretki Saariselän Muorravaarakkajoella, kun törmäsimme joutsenpariin. Se oli joskus 1970-luvulla, ja se oli ensimmäinen kohtaaminen laulujoutsenen kanssa. Hiivimme kontaten tuskin uskaltaen hengittää, jotta saisimme ne ikuistettua filmille. Laulujoutsenen tarina on luonnonsuojelun menestystarina ja syystä Suomen luonnonsuojeluliiton juhlavuoden julisteeseen on valittu joutsenen siipi. Näitä menestystarinoita tarvitaan, jotta jaksamme jatkaa työtä Talvivaaroista huolimatta. Toivottavasti norppa ja sen suojelu on seuraavan menestystarinan kohde, sillä norppakanta on kasvussa. Toinen kevään merkki, jota kaipaan täällä Savossa, on äitienpäivän aikaan valkoisena mattona kukkivat valkovuokot. Ne kuuluvat lapsuuden äitienpäiviin! Tämän vuoden luontotarjonnasta KLYY:n ja sen jaostojen lisäksi vastaa runsaalla tarjonnalla Kuopion Luonnontieteellinen museo ja kaupungin ympäristöpalvelut. Huhtikuun yleisötilaisuus tulokas- ja vieraslajeista ja niiden vaikutuksista luontoon jatkuu kesällä konkreettisena toimintana Jättipalsamit kuriin talkoina Neulaniemessä, Päivärannassa ja Länsi-Puijolla. Nyt joukolla kitkemään palsameita talkookahvien voimalla! Seuratkaa tapahtumia netistä, menopalstoilta ja KLYY-lehdestä, ja tulkaa mukaan! Soiden suojelu ja turpeen nosto, Talvivaara ja sen ympäristövaikutukset, turkiseläimet ja kansalaisaloite, Itämeren lohikannat ja niiden pyynti, puistopuiden ja Puijon merkitys kuopiolaisten hyvinvoinnille, uudet kansallispuistot ja Etelä-Konneveden mahdollisuudet tässä joitakin esimerkkejä erilaisista luonnonystävän mieltä askarruttavista aiheista. Kevät taas yllätti meidät! Paula 7 Kuva: Pekka Tenhunen tätä kirjoittaessani en tiedä, miten uusi KLYYlehden toimittaja Miia Komulainen ja Tenhusen Pekka meidät yllättää jotain uutta on luvassa. Tervetuloa Miia tekemään KLYY-lehteä!

8 Kesän retkiä Kuopion alueelliset ympäristönsuojelupalvelut ja luonnontieteellinen museo järjestävät kesän aikana opastettuja retkiä ja tapahtumia. Karhonsaaren laivaretkeä ja Pisan retkeä lukuun ottamatta retket ovat maksuttomia. Leikkaa tästä talteen ja laita vaikka jääkaapin oveen muistuttamaan! Geologiaretki Valkeisenlammelle Keskiviikkona perehdytään eri aikakausien kiviin sekä kiven käyttöön rakentamisessa. Lähtö on klo kaupunginteatterilta (Niiralankatu 2). Osallistujille tarjotaan kahvit Lounas- Salongissa. Retki järjestetään yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa. Lisätietoja: Satu Hietala, p Luonnonkukkien päivä Sunnuntaina vietetään valtakunnallista luonnonkukkien päivää Kolmisopen-Pilpan alueella. Retkelle lähdetään klo 12 Pilpantien päässä olevalta ryhmäpuutarhan pysäköintialueelta. Evästauko on Pilpan laavulla, ota omat eväät mukaan! Vesiötökkäsafari Torstaina kahlaamme rantavesiin ja lammikoihin etsimään pikkuötököitä. Kokoonnumme yliopiston tutkimuspuutarhan parkkipaikalla (Neulaniementie 7) klo Omat kumisaappaat ja eväät mukaan! Retki sopii hyvin lapsiperheille. Pilpan heinätalkoot Keskiviikkona 3.7. järjestetään yhteistyössä Puijon Ladun kanssa heinätalkoot Pilpan majan pihapiirissä. Talkoot aloitetaan klo 13. Talkoolaisille on tarjolla nuotiokahvit ja makkaraa sekä talkoosauna. asukasyhdistysten, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen ja Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluiden Luonnonhoito-Life -hankkeen kanssa. Talkoolaisille on luvassa talkookahvit ja työhanskat. - Tiistaina kitketään palsameita Neulamäen urheilukentän ympäristöstä ja Pölkkypuron notkosta. Talkoot aloitetaan Neulamäen urheilukentän parkkipaikalta klo Keskiviikkona on vuorossa Päiväranta, jossa jättipalsamia torjutaan erityisesti Puijon luonnonsuojelualueen läheisyydessä. Talkoot aloitetaan Päivärannan koulun parkkipaikalta klo Torstaina jättipalsamia poistetaan Länsi-Puijon ja Rypysuon alueilla. Talkoot aloitetaan Länsi-Puijon asukastuvan ja Salen parkkipaikalta klo Antikkalanrinteen niittytalkoot Torstaina 8.8. haravoidaan heiniä Antikkalanrinteen niityltä. Talkoolaisille on tarjolla nuotiokahvit. Yhteistyössä Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen kanssa järjestettävät talkoot aloitetaan Ala- Antikkalan pysäköintialueelta klo 15. Jättipalsamit kuriin! Jättipalsameita kitketään Neulamäessä, Päivärannassa ja Länsi-Puijolla Rypysuolla. Talkoot järjestetään yhteistyössä 8 Retkellä Rautalammilla Kuva: Ville Miettinen

9 Puijo pintaa syvemmältä Keskiviikkona pureudutaan syvällisesti Puijon elolliseen ja elottomaan luontoon. Aloitamme retken klo Ala-Antikkalan parkkipaikalta. Retki järjestetään yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa. Karhonsaaren puita ja pensaita Sunnuntaina tutustutaan Karhonsaareen ja siellä olevaan puulajipuistoon. Nelisen tuntia kestävälle laivaretkelle lähdetään matkustajasatamasta klo 11. Retkelle on ilmoittauduttava mennessä. Ilmoittautumisia otetaan vastaan alkaen numerossa (017) (virkaaikana). Risteilystä peritään aikuisilta viiden euron maksu, johon sisältyy nuotiokahvit. Retki järjestetään yhteistyössä metsät ja vesialueet -yksikön kanssa. Yöperhosilta Tiistaina klo tutustutaan yöperhosiin ja muihin pimeässä lentäviin hyönteisiin. Kokoonnumme Puijolla Konttilan pihalla. Pilpan niittytalkoot Keskiviikkona järjestetään yhteistyössä Puijon Ladun kanssa heinätalkoot Pilpan niityllä. Talkoot aloitetaan klo 13. Talkoolaisille on tarjolla nuotiokahvit ja makkaraa sekä talkoosauna. Suomen luonnon päivä Nilsiän Pisalla Lauantaina retkeillään Nilsiän Pisan luonnonsuojelualueella. Bussikuljetus Kuopiosta klo 9 ja Nilsiästä klo 10. Paluu Nilsiään noin klo 15 ja Kuopioon klo 16. Perillä kävelyä noin 6 km. Retkelle on ilmoittauduttava mennessä. Ilmoittautumisia otetaan vastaan 1.8. alkaen numerossa (017) (virka-aikana). Nilsiästä lähteville oma kiintiö 20 paikkaa. Kuljetuksesta peritään aikuisilta viiden euron maksu. Retki järjestetään yhteistyössä Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelujen kanssa. Omat eväät. Geologian päivä Puijolla Lauantaina järjestetään koko perheen kiviaiheinen aarteenetsintä- ja seikkailuretki. Lähtö on klo 11 Puijon tornin juurelta. Retkelle mahtuu 20 ensin ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset: Mari Wikholm, p Geologian päivänä voi myös tutustua Itä-Suomen geologiasta kertovaan näyttelyyn Puijon Majalla sekä tuoda kivinäytteitä tunnistettavaksi. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa. Lyhtykävely Puijolle Perjantaina juhlistetaan Puijon luonnonsuojelualueen 85-vuotispäivää sekä 50-vuotiasta Puijon tornia lyhtykävelyllä. Kävelemme lyhtyjen ja taskulamppujen valossa luonnonsuojelualueen kautta Puijon laelle ja takaisin. Kävelylle lähdetään klo 19 pesäpallokentän pysäköintialueelta. Ota oma lyhty tai taskulamppu mukaan! Retkeen sisältyy ilmainen pääsy Puijon torniin, jossa on myös kahvio avoinna retkeläisille. Vanhan metsän kääpäretki Lauantaina tehdään erilainen sieniretki: tattien tai rouskujen sijaan metsästetään kääpiä. Retkelle lähdetään klo Neulamäen urheilukentältä (Raiviopolun päässä). Ukko Lode ja muita luonnonmuistomerkkejä Lauantaina kuullaan tarinoita Ukko Loden männystä ja muista Kuopion merkittävistä puista. Retkellä korjaamme myös kohteiden merkintää. Lähtö on klo Canthian parkkipaikalta (Yliopistonranta 1 C.) 9

10 Savo-Karjalan luontopiirin PERHELEIRI KARHONSAARESSA Savo-Karjalan luontopiirin ensimmäinen vanhemmille ja heidän alle 10-vuotiaille lapsilleen tarkoitettu perheleiri järjestetään Kallaveden ympäröimässä Karhonsaaressa, jossa on vaihtelevaa metsämaastoa ja kaksi luonnonsuojelualuetta. Leirillä retkeillään, pelataan pelejä ja leikkejä, tutkaillaan luontoa, saunotaan ja uidaan sekä herkutellaan iltanuotiolla. Leirillä majoitutaan teltoissa. Leirin käytössä on lisäksi kaksi kesähuvilaa, joiden suojaan etenkin sateisina päivinä voidaan turvautua. Saaressa ei ole sähköä eikä juoksevaa vettä, mutta juomavesi saadaan saaren omasta lähteestä. Peseytymistilat ovat puulämmitteisessä saunassa. Leirin hinta on 50e/aikuinen ja 20e/lapsi. Hintaan sisältyvät kasvisruoka, ohjelma ja vakuutus. Leirille osallistuvat vanhemmat ovat päävastuussa lapsistaan ja heidän tarpeidensa mukaisesta hoidosta. Ilmoittautumisen yhteydessä kerrothan, jos tarvitset lainatelttaa tai pelastusliivejä tai teillä on ruokaaineallergioita. Ilmoittautumiset: Savo-Karjalan luontopiirin odotetut kesän luontoleirit Luonto-Liiton Savo-Karjalan piiri järjestää tulevana kesänä kaksi leiriä vehreän Karhonsaaren huviloilla Kuopiossa ja kaksi Turulan vanhalla perinnetilalla Kolin kansallispuistossa. Lastenleirit 7-11-vuotiaille Karhonsaaressa Kolin Turulassa Nuortenleirit vuotiaille Karhonsaaressa Kolin Turulassa Luontoleireillä tehdään tutusti retkiä metsän uumeniin, tutkaillaan kasveja, lintuja ja pikkuötököitä, taiteillaan luonnonmateriaaleilla, pelataan pelejä, uidaan, saunotaan sekä herkutellaan iltanuotiolla. Leirin hinta on Luonto-Liiton jäsenille 80 e ja muille 100 e. Hinta sisältää kasvisruuat, vakuutuksen ja ohjelman. Majoitus on teltoissa, ruokailua varten ja sateen varalta on käytettävissä myös sisätilat. Tietoa ja kuvia Kuopion leiripaikasta löytyy osoitteesta ja Kolilta osoitteesta Leiri-ilmoittautumiset ja lisätiedot voi laittaa Savo-Karjalan luontopiirin sähköpostiosoitteeseen sakanleirit@luontoliitto.fi tai soittamalla numeroon

11 Iloa ja murhetta Kevät on tulossa. Olen kuullut tämän kevään ensimmäiset joutsenten huudot ja peipon luritukset. Olen nähnyt ensimmäiset leskenlehdet ja sinivuokot. Ihan selvästi ensimmäiset ruohot jo vihertävät ja silmut paisuvat. Purot ovat nyt vuolaimmillaan, vaikkei meille Kuopion seudulla ole odotettavissa mitään tulvia ainakaan tänä vuonna. Vuodet eivät silti ole veljeksiä, joten tämän vuoden lumien avulla ei voida ennustaa ensi vuoden lumia. Iloihin kuuluu myös Suomen Luonnonsuojeluliiton 75- vuotisjuhla. Sitä vietetään työn, julisteiden, musiikin (rockia Helsingin Tavastialla ja klassista syksyllä), retkien yms. merkeissä. Lähde mukaan omille retkillemme tai ihan itseksesi nauttimaan luonnosta! Mutta murheekseni Kuopion kaupungin uhkaama kuolemantuomio muutamille kuusille on pantu täytäntöön Puijonlaaksossa. Muutama tiainen ja muu lintu menetti taas asuntonsa ja mahdollisesti liito-orava saa luvan etsiä uutta levähdyspaikkaa. Oma sienestyspaikkani tuli kärsimään vaikka en tietysti tiedä, tulevatko seuraavat kesät olemaan hyviä tai edes kohtuullisia sienikesiä. Taas motolla ajettiin matalaksi muutama näsiä, joita laki suojaa kukkien myynniltä. Tilalle tulee taas terttuseljaa. Maisema avautui, mutta tuskin kenenkään ikkunasta ei aukea yhtään aikaista enempää Kallaveden pintaa. Olisiko vielä suurempi murhe paikallisesti Pohjois-Savolle Talvivaaran vesien pilaaminen Nilsiän reitin osalta? Valtion tulo suurimmaksi omistajaksi ei ole toistaiseksi tuonut mitään parannusta - päinvastoin. Tätä kirjoittaessa Talvivaara aikoo laskea hätätilan varjolla noin 9 miljoonaa kuutiota kehnosti puhdistettua jätevettä Nilsiän reitille ja Oulujoen vesistöön alle puolessa vuodessa, kun sen lupa on 1,3 miljoonaa kuutiota vuodessa. Viimeisten mittausten mukaan hyvin selviä kemiallisia muutoksia näkyi jo Kiltuajärvessä Sonkajärvellä ja Nuasjärvessä Sotkamon ja Kajaanin rajoilla ja tämä velvoitemittaus ei pidemmälle ulottunutkaan. Ja ehkä vielä sitäkin suurempi murhe tieto, että ilmastomuutoksessa vääjäämättömästi kahden asteen nousu on jo ohitettu. Epävarmuus siten tulee lisääntymään tulvina, kuivuuksina myrskyinä ja muina häiriöinä, joihin on vaikea varustautua. Helvi Heinonen-Tanski 11

12 Lintuyhdistys KUIKKA Yhteystiedot: Lintuyhdistys Kuikka, c/o Kuopion museo, Kauppakatu 23, Kuopio Verkkosivut: Pj Mikko Pärssinen, , Liittymiset kotisivuilla tai jäsensihteeri Sanna Mäkeläinen, , Jäsenmaksut 2013: varsinaiset jäsenet 25e, nuoret alle 18 v. 13e, perhejäsenet 5e, kannattajajäsenet 120e. Seuraa kotisivujamme - yölaulaja- ja kahlaajaretkiä järjestetään tilanteen mukaan! Kesäkuussa Leppävirran Nikkilänmäellä yölaulajaretki. Katso myös osoitteesta Tiedustelut Liisa Tolvanen, Kaakkuriretki Ahvenisensaloon. Lähtö Varkaudesta kimppakyydein, ilmoittaudu Liisa Tolvaselle, Syksyllä on tulossa pienimuotoinen lintukuvauskurssi nuorille kuvaajille. Kysy Mikko Pärssiseltä, p Isokoskeloiden kevätkarkelot. Kuva Ilkka Markkanen. 12

13 Kuikan kuulumisia Kevättä kaikille! Monelle lintuharrastajalla kevät on vuoden kiireisintä aikaa. Saapuvien muuttolintujen jälleen näkemisen toivossa tehdyt retket, pönttöjen puhdistukset ja lintulaskennat vievät kaiken ajan ja kevään saapumisen kiihkeys tarttuu lintuharrastajaankin, näin ainakin ennen. Luulen, että joskus lintuharrastajat olivat stereotyyppisesti paljon enemmän toisiaan muistuttava joukko, jotka kaikki olivat harrastaneet lintuja koulujen luontokerhoista alkaen ja siihen samantyyppisellä vakavuudella suhtautuen. Retkeilin tänä vuonna alkukeväästä Etelä-Suomen suosituimmilla retkipaikoilla ja huomasin ilmiön, joka todennäköisesti on enemmän ja enemmän saapumassa meille Savoonkin. Lintuharrastus on nopeasti kasvava laji ja kasvaessaan harrastajajoukko on muuttumassa. Moni harrastaja kaipaa ja saa aivan erilaisia palveluita kuin aikaisemmin. Suosituimmilla paikoilla harrastajille oli tarjolla täydet palvelut oppaineen ja täysihoitoineen. Ehkäpä Riistaveden lintutornille ei vielä lähitulevaisuudessa matkailuyrittäjä kiikuta pyydettäessä smörrebrödiä niin kuin jossain muualla, mutta harrastuksen kaupallistumiseen ja joukon kasvamiseen ja erilaistumiseen meidänkin on syytä varautua. Olemme vuosia tehneet sen eteen töitä, että porukka lisääntyisi ja nyt kun työ tuottaa tulosta on hyväksyttävä erilaiset lähestymistavat harrastamiseen. Tutkijat, bongarit, kuvaajat, lintulaudan seuraajat, palveluiden käyttäjät ja niiden tarjoajat suhtautuvat harrastamiseen kovin eri tavoin, mutta erilaisin painotuksin kaikki varmasti haluavat suojella lintuja ja luontoa. Yhdistyksemme pääasiallisina tavoitteina on edistää harrastusta, tutkimusta sekä lintujen ja niiden elinympäristöjen suojelua. Tämä onnistuu parhaiten kokoamalla harrastajat yhdistyksen tiedotuksen ja valistuksen piiriin, yhteisille retkille ja suurella joukolla vaikuttamaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Luonnon ystäviltä on aina vaadittu kärsivällisyyttä, milloin muuttolintuja odottaessa, milloin suojeluhankkeen etenemisessä. Muutokset eivät tapahdu ääripäitä vertailemalla ja kärjistämällä vaan tarjoamalla ajatteluun sopivasti erilaisia vaihtoehtoja. Ei ihan tuttuja, mutta ei myöskään liian erilaisia ideoita. Sopivasti erilaista kesää kaikille! Mikko Pärssinen 13

14 Apurahoja myönnettiin lähes euroa KLYY:n rahastoista myönnettiin tänä vuonna apurahoja yhteensä euroa. Suurimmat euron stipendit jaettiin Betty Väänäsen rahastosta professori Jarmo Holopaisen tutkimusryhmälle ja joensuulaiselle FM Mia Valtoselle. Holopaisen tutkimuskohteena ovat suopursun perinnöllisyystekijät liittyen kasvinsyöjiä torjuviin ominaisuuksiin. Valtosen tutkimuskohteena on saimaannorppa. Lehtori Betty Väänäsen rahasto (hakemusten yhteissumma ) Myönnetyt apurahat yhteensä Hakija apurahan aihe myönnetty summa Hoikkala Evolutiivinen vaihtoehto antibiooteille:faagiterapian Ville Fil.yo Jyväskylä vaikutusten mallintaminen superbakteeri-infektioissa gradu 950,00 Holopainen Jarmo FT, MML Kuopio Laukkanen Liisa FM Turku Suopursun haihtuvien ja puolihaihtuvien terpeenien perinnöllinen monimuotoisuus ja vaikutus herbiforeihin väitös 4 000,00 Pirstoutuneen elinympäristön ja kasvinsyöjien vaikutukset kasvin pariutumisjärjestelmän evoluutioon 2 000,00 Lipponen Lintumalarian määrittäminen teeren (Tetrao tetrix) Anssi FM Jyväskylä verinäytteistä väitös 2 000,00 Nartey Joshua BES Kuopio Paaso Ulla FM Lahti Dityppioksidia kuluttavien bakteerien viljelty ja geneettinen karakterisointi gradu 950,00 Rauduskoivun lehtien kemiallisissa ominaisuuksissa esiintyvien perinnöllisten erojen säilyminen karikkeen hajotessa väitös 2 000,00 Pohjoismäki Jaakko FT Joensuu Rusakon ja metsäjäniksen geneettinen vuorovaikutus 2 000,00 Sorvari Jouni FT Kuopio Valtonen Mia FM Joensuu Saastealtistuneiden yksilöiden mutaatiotiheydet muurahaisilla 2 000,00 Uhanalaisen saimaannorpan geneettinen monimuotoisuus ja populaatiorakenne väitös 4 000,00 Yhdistetyn rahaston apurahojen aiheet ovat perinteiseen tapaan hyvin monenlaiset. Rahastosta haettava kokonaissumma oli maksimissaan euroa, ja kun hakijoita oli runsaasti, jouduttiin myönnettyjä apurahoja karsimaan melkoisesti. Suurimman euron tuen sai viiden KLYY:n jäsenen muodostama työryhmä, joka valmistelee Kuopion luonto aiheisen valokuvanäyttelyn Kuopion kirjastolle syyskuun kahdelle ensimmäiselle viikolle. Erilaiset julkaisuhankkeet olivat tänä vuonna erityisen suosittu hakukohde. Apurahoja myönnettiin mm. Harri Höltälle, joka ajantasaistaa Kuopion ja Pohjois-Savon linnustoteoksen sekä Kirsti Eskelisen luonnonmarjakirjalle, Asta Lähdesmäen luontokertomuskirjalle sekä Liisa Pajukaarteen lastenkirjalle männyn elämänkaaresta. Laulaja, lauluntekijä Suonna Kononen toteuttaa apurahan turvin kirjailija ja luonnon puolustaja Reino Rinteen 100-vuotisjuhlalevyn, joka perustuu Rinteen teksteihin. Kuvataiteilija Riikka Viinikanoja puolestaan toteuttaa Puijolla yleisölle suunnatun maalausprojektin. Tieteellisiä aiheita edustavat mm. Juhani Ruotsalaiselle myönnetty apuraha sienitutkimukseen, Mira Latvan gradu punalevien ekologiasta ja Pirjo Riikolan sekä Eerikki Rundgrenin kasvivaurioapurahat. 14

15 Yhdistetty rahasto (hakemusten yhteissumma ) Myönnetyt apurahat yhteensä Hakija JÄSENAPURAHAT apurahan aihe myönnetty summa Chen Lihuizi Kuopio Uusia lähtökohtia taajamakotitalouksien jätehuollon kehittämiseen 750,00 Hölttä Harri Joensuu Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto-teoksen päivittämiseen 3 000,00 Kononen Suonna Latva Mira Joensuu Kuopio Kirjailija Reino Rinteen 100-vuotisjuhlalevyn julkaisu kesäkuussa ,00 Makeiden vesien punalevien ekologia ja soveltuvuus vesien tilan seurantaan ja arviointiin (pro gradu) 950,00 Markkanen Ilkka Kuopio Kameralaitteiden ostoon (yhdistykselle lintujen kuvaukseen) 950,00 Piippo Markku Maaninka Kamerakaluston hankintoihin, mm objektiivin hankintaan luontoaiheisen keraamisen taulusarjan valmistamiseen 950,00 Rissanen Eelis Siilinjärvi Vesilintujen laskenta Pohjois-Savossa 800,00 Ruotsalainen Juhani Kuopio Sienikongressi Rovaniemellä , tutkimusmatka Kilpisjärvi , haperokansioiden täydentäminen, laservärikopioita 1 800,00 Tenhunen Pekka työryhmä Tuusniemi "Kuopion luonto" valokuvanäyttely ja postikortit 3 500,00 LUONTOSATASET Hakola Jaakko Kuopio jäsenapurahat yhteensä ,00 Äänikatiska, lepakoiden saalistusaikojen ja vuorokausirytmin seurantaa varten 100,00 Koivistoinen Samu Kuopio Mummon lintulautojen ja siemensäkkien hankintaan 100,00 Minna Laitinen, Petteri Heikkinen Kuopio Manduca-kantoreppu vauvalle, jotta poika pääsee luontoon. 100,00 Rönkä Helena Leppävirta Luontoharrastusvälineiden (opaskirjat, perhoshaavi) ja /tai taiteilijatarvikkeiden hankinta 100,00 Åberg Niklas Kuopio Olympus-äänityslaite lintujen äänten dokumentointiin 100,00 JULKAISUAPURAHAT Eskelinen Kirsti Lähdesmäki Asta Ollikainen Esa Pajukaarre Liisa Luontosataset yhteensä 500,00 Ihanat marjat - kirja,joka esittelee syötävät luonnonmarjat 13 kpl ja puu-tarhamarjoista 12 kpl, myös vähemmän tunnettuja lajeja, Suonenjoki reseptit kaikista 950,00 Kuopio Kuopio Kuopio Luontokertomuskirjan kirjoittaminen, pääaiheena lähiluonnon antamien elämysten välittäminen lukijoille 950,00 "Puusta kiveksi" ja "Purettuja puukaupungin pihoja" näyttelyistä tehdyn julkaisun painokustannuksiin 500,00 Kuningasmännyn (Pinus silvestris) tarina.suomalaiseen mytologiaan ja kasviitieteeseen perustuva lastenkirja 950,00 Viinikanoja Riikka Kuopio Maalauksia Puijolta - näyttelyn toteuttamiseen 370,00 KASVIVAURIOAPURAHAT Riikola Pirjo Rundgren Eerikki Oulu Kuopio Julkaisuapurahat yhteensä 3 720,00 Pro gradu-tutkielma endofyyttisten bakteeriyhteisöjen merkityksestä tunturikoivun elpymiselle hallamittarituhon jälkeen 700,00 Kuopion kaupungin ilmanlaatua mittaava jäkäläbioindikaattoritutkimus 1 300,00 Kasvivaurioapurahat yhteensä 2 000,00 15

16 Pohjois-Savon Sieniseura Korvasienisatoa odotellessa Lumet ovat haihtuneet metsistä ja pian lähdemme tutkimusretkille entisille ja mahdollisille uusille korvasienipaikoille tarkistamaan joko ensimmäisiä ryppynaamoja näkyisi. Kosteutta on ainakin riittävästi, mutta lämmintä tarvittaisiin nyt lisää, että pääsisimme nauttimaan kevään ensim-mäisistä sieniherkuista. Korvasieniretket on päätetty järjestää entiseen tapaan. Ensimmäinen on Suonenjoella 18.5, lähtö S-marketin parkkipaikalta klo 10. Yhteyshenkilöt Kirsti Eskelinen p ja Eeva Heikkinen p Toinen retki suuntautuu Kaaville 25.5, yhteyshenkilöt Marja-liisa Aho p ja Juhani Ruotsalainen p Kokoontuminen Alkon eteen klo 10. Retket ovat ilmaisia seuran jäsenille ja muille hinta on 6 euroa. Ota mukaan sienikori, veitsi ja eväät sekä tietenkin retkivarusteet. Liikumme henkilöautoilla kimppakyydillä. Korvasieni on tänä vuonna nimetty vuoden sieneksi ja siksi tässä tulee lisätietoa siitä: Korvasieni on keväällä kasvava ruskealakkinen, poimuinen sieni, jonka lakki on sykerömäinen ja ontto. Ulkopinnan väri vaihtelee vaaleanruskeasta liki mustaan. Lakin reunat ovat sisäänpäin kääntyneet ja kiinni jalassa. Jalka on epämuotoinen, lakkia vaaleampi. Sienen tuoksu on voimakas. Korvasientä esiintyy koko maassa, 16 etelässä jo toukokuussa ja pohjoisessa paras sato on kesäkuussa. Laji kasvaa hiekka- ja moreenipohjaisissa havumetsissä. Se suosii paikkoja, joissa maanpintaa on rikottu. Niinpä hakkuiden jälkeinen auraus tai laikutus ja ajourat lisäävät satoa. Sienten käsittelyohjeet: Mahdollinen hiekka harjataan ja jalan tyvi leikataan pois. Lakki halkaistaan, sillä onton lakin sisällä voi olla etanoita ja niiden jätöksiä. Laji on tuoreena ja väärin käsiteltynä tappavan myrkyllinen. Sienet on keitettävä väljässä vedessä (1 osa sieniä 3 osaa vettä) kahteen kertaan vähintään 5 minuuttia. Keitinvesi kaadetaan pois ja sienet huuhdellaan keittämisten välillä runsaalla vedellä. Näin käsitellyt sienet voi valmistaa ruoaksi ja myös pakastaa. Kuivaaminen on hyvä säilöntämenetelmä, koska sienet säilyvät kuivattuina vuosia. Kuivattuja sieniä on liotettava 2 tuntia(10g sieniä 2dl vettä) ja liotetut sienet on keitettävä samoin kuin tuoreet ennen ruoaksi valmistamista. Korvasieniä kuljetettaessa, keitettäessä ja kuivattaessa on huolehdittava hyvästä tuuletuksesta, koska sienistä haihtuu myrkyllisiä kaasuja. Lisäksi on suunniteltu koko perheen retki Puijon maastoon 17.8 yhdessä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa. Ilmoittautumiset Tuula Junnikkala p ja Marja-Liisa Aho myös sähköposti marja-liisa.aho6@suomi.24

17 viimeistään to Lähtö Ala- Antikkalan parkkipaikalta klo11, kesto klo 14 asti. Mahdollisuus omien makkaroiden paistamiseen kokoontumispaikalla. Sieniä kaikille aisteille - Sieniretki ja sieniruokien valmistusta kerätyistä sienistä la 7.9 klo Suonenjoella Lintharjun koulun kotitalousluokassa 129. Ensin kerätään, tunnistetaan ja käsitellään ruokasieniä ja sitten valmistetaan ne ruoaksi ja nautitaan yhdessä Sienilainsäädännön muuttunut tilanne - Kuka voi myydä sieniä. Lisänä tietoa pakurikäävästä ja muista Suomessa kasvavista lääkinnällisistä sienistä. Täydennyskoulutus sienten poimijakoulutuksen suorittaneille ja kaikille sientenkeruusta kinnostuneille ke 28.8 klo Lintharjun koulu lukion luokka L127. Ilmoittautua voi joko netissä ( tai puhelimitse toimistolle ( ). Ilmoittautuminen alkaa netissä ma 19.8 klo ja puhelinilmoittautuminen käynnistyy ti 20.8 ja päättyy 2.9. Luennolle ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Sieniseuran neuvojat ovat mukana Marttojen apuna elonkorjuutapahtumassa sieninäyttelyssä sekä Kalaryssäyksessä alustavasti yhtenä päivänä. Sieninäytteet ja muu neuvonta: Tuntemattomasta sienestä voit kysyä seuran neuvojilta tai viedä Kuopion museolle tunnistettavaksi. Voit kysyä sienten käsittelystä ja ruoaksi valmistamisesta. Sieniseuran neuvojilta voi mikä tahansa yhteisö tai kuka yksityishenkilö tahansa tilata neuvontapalvelua sienten tunnistamiseen. Tilaisuus voi olla esimerkiksi sieniretki ja opastaminen, sieninäyttely tai sieniruokakurssi. Sienineuvojat auttavat suunnittelemaan ja toteuttamaan tapahtuman tilaajan toiveiden ja kustannusarvion mukaan. Halutessasi neuvontapalvelua ota yhteyttä allekirjoittaneeseen puhelimitse tai sähköposti heikkineneevaliisa40@gmail.com. Suomen sieniseurojen tapaaminen on tänä vuonna Vaasassa Tietoja sieniretkistä, koulutuksista ja myös yleensä sieniasioista pidämme ajan tasalla Sieniseuran nettisivuilla Muista myös Suomen sieniseuran FUNGA.fi sivut. Lisäksi kannattaa käydä sienipolulla osoitteessa: opiskelemassa sieniä. Pian päästään sieneen ja nauttimaan toivottavasti lämpimästä kesästä. Eeva Heikkinen Pohjois-savon sieniseuran puheenjohta 17 Sieniretkillä voi törmätä moniin itselle tuntemattomiin sieniin. Mitähän nämä vaaleat, pienet sienet mahtavat ollakaan? Kasvupaikakseen ne olivat valinneet Korkeakosken puurappuset. Kuva: Miia Komulainen

18 Mitä soillemme kuuluu? Ylä-Savossa on toiminut vuodesta 2011 lähtien suoryhmä, joka sai KLYY:ltä apurahaa 4700 euroa vuodeksi Suoryhmä kertookin tiedotteessaan viime vuoden olleen työntäyteinen. Suoryhmän tiedote 1/2013 ======================================================================= Kartoitetuista soista laskimme linnut. Lintuhavainnot on tallennettu tai tullaan tallentamaan Tiiralintupalveluun. Otimme kuvia, että myöhemmin suot voidaan luokitella suotyypin mukaisesti. Tutkimme myös, miten luonnontilainen kohde oli ja miten ojat olivat umpeutuneet. Etsimme alueilta mm. kämmeköitä. Kartoitus antaa hyvän pohjan esim. Maalikohteiden valintaan. Työmme auttaa suojelemaan kartoitettuja soita esim. turvetuotannolta. Mitä huonommin tunnemme uhatut kohteet, sitä huonommin voimme löytää argumentteja alueiden puolustamiseen. Pystymme luokittelemaan paremmin suokohteet tärkeysjärjestykseen myös ennallistamisen kannalta. Käynneillä turvetuotantoalueille vertasimme nykyistä ympäristölupaan toteutukseen. Niissä huomasimme monia puutteita. Kävimme katsomassa myös laskuojat, miten tulva oli nostanut humusta rannoille ja miten sitä oli kertynyt purkuojien pohjaan. Jokaisesta tuotantoalueesta löytyi puutteita ja pahimmista reklamoimme ELY:ä. Metsähallituksen suojeltujen alueiden läheisyydessä kartoitimme potentiaalisen suojelualueen nähdäksemme, olivatko ne riittävän hyvin säilyneitä esittääksemme niitä suojelukohteiden täydennykseen. Muistutuksissa, valituksissa, vastaselityksissä pyrimme saamaan mukaan paikallisia asukkaita tai mökkiläisiä. Etenkin Pielavedeltä ja Sonkajärveltä saimme mukaan aktiivisia ihmisiä. Myös osakaskunnissa on kiinnostus herännyt vesistöjen suojeluun. Saimme hyvän yhteistyön aikaiseksi Pohjois- Savon Kalatalouskeskuksen kanssa, varsinkin Iisalmen toimipisteen kanssa. Keräsimme GPS-tietoa soista, kasveista, ojista ym. Tieto voidaan siirtää viranomaisten (ELY, Syke, YM) paikkatietojärjestelmiin. Hyödynsimme myös GoogleDrivea tiedon keräämiseen ja jakamiseen. Nyt sieltä löytyy tietopankki Ylä-Savon soista. Sitä on tarkoitus kasvattaa maastokauden 2013 aikana. Olemme hakeneet apurahaa vuodelle 2013 toiminnan jatkamiseksi Kulttuurirahastolta ja Suomen Luonnonsuojelun Säätiöltä. Muutamia tilastotietoja siitä, mitä teimme Ylä-Savossa tai sen välittömässä läheisyydessä: -kartoitettuja suokohteita -tarkistettuja vesiensuojelurakenteita turvetuotantoalueilla -valtionmaiden kohteita joita kartoitimme suojeluesitykseen -muistutukset/vastaselvitykset aluehallintovirastoon 36 kpl 13 kpl 7 kpl 20 kpl +asukasversioita 18

19 Lisäksi: -valitukset hallintooikeuteen -vastineet hallintooikeuteen -yvalausunnot -mielipide ympäristöministeriöön soidensuojeluohjelmasta 7 kpl 8 kpl 2 kpl 1 kpl Erityiskiitokset Pertti Kaarakaiselle, Eelis Rissaselle ja Mikko Pärssiselle! Tulemme tarvitsemaan kartoitusapua maastokaudella Muistutuksissa ja valituksissa kävi näin: Onnistuimme: -Juuka PahakalansuoPalokankaansuo: -Pielavesi, Nikaransuo: -Pielavesi, Kokkosuo: -Rautavaara/Sonkajärvi Heikinsuo: -Juankoski, Akonsuo: -Kiuruvesi, Kaikonsuo ym.: -Kiuruvesi, Peräsuo ym.: Ei lupaa (AVI). Teimme useita muistutuksia. Vapo perui hakemuksensa (AVI). Oli uusi hanke. Ei lupaa (AVI, yhtiö valitti). Uusi hanke. Lupaehtoja kiristettiin (HaO). Lupapäivitys. Ei lupaa (AVI, yhtiön toimet). Ei lupaa laajennukseen, vesistötiukennus (HaO)/lspiiri) Ei lupaa laajennukseen, vesistötiukennus (HaO)/lspiiri) Kesken: -Sonkajärvi, Päsmärinsuo: Sai luvan (AVI). Lupapäivitys. Valitettu HaO:lle, päätös Sonkajärvi, Jauhosuo: Sai luvan (AVI). Uusi hanke. Valitettu HaO:lle, päätös Sonkajärvi, Hanhisuo: Sai luvan (AVI). Uusi hanke. Valitettu HaO:lle, päätös Pielavesi, Kuivastensuo: Sai luvan (AVI). Lupapäivitys. Valitettu HaO:lle, päätös Kiuruvesi, Sarvisuo: Sai luvan (AVI). Uusi hanke. Valitettu HaO:lle, päätös Rautavaara/Sonkajärvi Kulvesuo. Sai luvan. Lupapäivitys. Valitettu HaO:lle, päätös Vieremä, Kevatussuo: Sai luvan (AVI). Lupapäivitys. Valitettu HaO:lle, päätös Kiuruvesi, Haisuräme: Täydennetty ja muutettu suunnitelmia vastustuksesta johtuen. Ei vielä päätöstä. Uusi hanke. Naturaarvion uusintavaatimus. -Kesken on n. 10 muuta, mutta ne ovat vasta AVI:n valmisteluvaiheessa -muutamia, joissa AVI päätyi vaatimaan lisäselvityksiä muistutuksen johdosta Heikko tulos, mutta mahdollisuus toimia lupavalvonnan avulla: Rautavaara Akkosuo: Keitele, Letkunsuo: Sonkajärvi, Alussuo: Sai luvan (HaO). Lupapäivitys. Sai luvan (AVI). Lupapäivitys. minialue sai luvan (AVI). Lupapäivitys. Muita seurannassa olevia ja lupavalvonnan avulla hoidettavia: Pielavesi+Keitele, useita haastattelukohteita (Lampaanjoki, Leppisuo ym.) ja Pielavedellä 2 tarkistettua lupapäivitystä, joista ei valitettu. Jarmo Yliluoma, Harri Hölttä ja Janne Kumpulainen 19

20 Eläinhoitolan tapahtumia vuonna 2012! Teksti ja kuvat Tarja Jauhiainen Tarja Jauhiainen kertoo meille Karttulassa sijaitsevan, KLYY:n apurahalla toteutetun luonnonvaraisten eläimien ensihoitopaikan kuulumisia viime vuodelta. Toiminta tapahtuu eläinlääkärin valvonnassa. Tarjaan voi ottaa eläintenhoitoasioissa yhteyttä, puh Harmaahaikara Elokuun alussa "hoidossani" oli pienen hetken harmaahaikara, joka oli löydetty Virtasalmelta omakotitalon takapihalta. Linnulla oli vanha, parantunut mutta väärin luutunut vamma jalassa. Kintereen yläpuoleisessa luussa oli "ylimääräinen kulma". Linnulla olisi voinut olla tulevaisuutta lintutarhalla, mutta apu tuli liian myöhään. Se oli täysin luuta ja nahkaa ja se menehtyi. Sen verran ehdin lintua seurata, että sen stilettinokka on vaarallinen kapistus ja mutkalla oleva kaula antaa sille yllättävää ulottuvuutta. Lisäksi pään ja kaulan väritys tekee silmälle kepposen: edestäpäin katsottuna nokan kärkeä on hankala hahmottaa. Siilinpoikanen sain pururadalta löytyneen, kankeasti liikkuneen ja selälleen kellahdelleen n. 250g painavan siilinpoikasen. Pieni piikkipallo tuksutti ja puhisi. Liikkui normaalisti, pissi, kakki ja söi omaan kokoonsa nähden kottikärrillisen jauhelihaa. Löytäjä oli jo etsinyt netistä tietoa ja tarkistanut sen piikistön, ettei siellä ollut Vasta kiinniotettu harmaahaikara ja luontokuvaaja Olli Korhonen. kärpäsentoukkia, jotka pitäisi poistaa. Pieni pyyheliina kelpasi nukkupiiloksi. Eläinlääkärin kanssa tuumittiin, että seuraillaan sitä muutama päivä, jos se on vaan ilman viilenemisen vuoksi jäähtynyt. Parin päivä päästä se makasi mahallaan ketarat ojollaan ja pelkäsin jo pahinta, mutta löysin boxin alusista täyden puukkiaisen... Seuraavana päivänä se viipotti ulkohäkissä ja kaiveli maapohjaa. Mutta illalla sen takajalat eivät pitäneet ja se kaatuili vasemmalle kyljelleen. Sain sen verran sormeiltua piikkikerän vatsaa, että vasemman takajalan edestä löysin aterioivan puukkiaisen. Siilin pienuuden vuoksi sen poistaminen olisi ollut mahdotonta vaurioittamatta itse siiliä. Seuraavana päivänä se irtosi itsestään ulkohäkissä. Parin päivän päästä pieni viipottaja yritti jo itse kiivetä häkin reunoista vapauteen ja vapautimme sen turvalliseen paikkaan nimeltä "Jemma"... :) 20

21 Oravanpojat minulle tuotiin kaksi pari viikkoa aikaisemmin Kuopion satamasta ajoradalta poimittua oravanpoikasta. Löytäjä oli Hesy:n kautta saanut hoito-ohjeet poikasille, joiden arvioitu ikä oli 6-7 viikkoa. Minulle tuotaessa ne osasivat maidonkorvikkeen ohessa nakertaa jo pähkinää ja omenaa. Katettuun pikkuhäkkiin päästyään ne sinkosivat samantien seinille ja pienempi roikkui katosta pää alaspäin. Isompi alkoi jo merkkailla reviiriään pissimällä verkonraosta. Häkin takanurkassa on linnunpönttö, jossa ei ole kattoa ja pojat linnoittautuivat sinne molemmat olivat jo niin levottomia häkissä ja kokoajan kurkistelivat ulkomaailmaan, että aukaisin terveille viikareille oven. Isompi kävi muutaman tunnin seikkailulla ja tuli vakavailmeisenä takaisin. Jonkin ajan kuluttua molemmat lähtivät ulos, isompi katosi sen siliäntien, mutta pienempi kävi pari viikkoa pöntössä yöpymässä. Ruokaa ja vettä pidin vielä tarjolla, jos kotiikävä yllättää pienin oli pihapuussa odottamassa, kun kotiuduin töistä ja jälleennäkemisen riemu oli molemminpuolinen. Pieni punainen pörröhäntä vaan viuhui kuusenrungolla :) ja lokakuussa isompikin oli auringonkukkia syömässä. "Villit" oravat tulevat pihaan vasta, kun on kunnon pakkaset. Variksenpoikanen Laittaessani pipon katon aukon tukkeeksi, säikähdin pahanpäiväisesti heidän "poksahtelujaan". Illalla oli jo omenalohko kadonnut pöntönsuulta ja seuraavana päivänä ne jo maistelivat männyn- ja kuusenkerkkiä. Annoin niille kaikenlaisia siemeniä, ryynejä, pähkinöitä, kuivaa leipää ja kaikkea, mitä luonnosta löytyi. Vesiastia oli tarkistettava monta kertaa päivässä - se kun ei tahtonut poikien vauhdissa pysyä pystyssä. Seepiansuomua ne jälttivät mielellään. Oravanpojissa ei ollut minkäänlaisia kirppuja. Eläinlääkärintarkastukset hoideltiin nykytekniikalla: laitoin videonpätkiä ell. Päivi Romuselle - pojat olivat visusti kiepissä pöntössään Päivin käydessä sain pesästä pudonneen variksenpojun, jolla ei mustaa pyrstöä näkynyt kuin 1,5cm ja painoa oli n. 250g. Poikanen oli muuten täydellinen lapsi, siinä oli vaan pari "pientä" vikaa. Sen silmät pullottivat ulos aivopaineen vuoksi ja silmän pinnalla oli samea kalvo, kun luomet eivät sopineet kostuttamaan silmää normaalisti. Toisessa jalassa oli kasvuhäiriö - parhaiten kuvailisin sitä lauseella "reumaattisen ihmisen käsi". Poikanen kerjäsi todella suureen ääneen ruokaa, suki itseään, harjotti kovalla vimmalla siipiään ja -lapsethan oppivat tulemaan vikojensa kanssa toimeen - nousi ranteilleen seisomaan :) Pesästä se oli pudonnut kakkahädän vuoksi. Kun jalat eivät toimineet oikein, kovalla vauhdilla taaksepäin kulkeminen ei ole onnistunut (tarkoituksena pruikata sonnat pesästä pois). Tervon kunnaneläinlääkäri Päivi Romunen nukutti Kronkun pois. 21

22 Postia KLYY:n lukijoilta Pateksi nimetty kesy fasaanikukko vierailee ikkunalaudalla syömässä. Kuva: Kaarina Heiskanen Tämmöinen ruokavieras on käynyt meillä jo jonkunaikaa lintujen piharuokinnalla. Kuva: Markku Vaittinen Luontohavaintoja voi ilmoittaa Hatikkaan! Nyt kerätään taas monenlaisia havaintoja luonnosta. Kuopion luonnontieteellinen museo on kiinnostunut mm. viitasammakoista. KLYY kerää tietoja metsälehmuksista. Kuopion kaupungin ympäristönsuojelupalvelut ottaisi vastaan mieluusti kuopiolaisia tietoja esim. vieraslajien esiintymistä tai vaikkapa kevätlinnunsilmistä (arvokkaiden lähdealueiden kasvi). Jos esiintymien ilmoittaminen tuntuu hankalalta paperilapuilla, tarjoaa nettiosoite pientä helpotusta luontohavaintojen ilmoittajille. Siellä voi Googlen karttapalvelun avustamana merkitä paikkatiedon varsin tarkasti kartalle ja ilmoittaa havainnon muut tiedot lomakkeella. Karttaikkunasta kannattaa käyttää yleensä versiota kartta tai satelliitti, että löytää tarkoittamansa kohteen riittävän tarkasti ja helposti. Älä myöskään piilota havainnon tietoja, sillä silloin niistä ei ole meille havaintojen kerääjille kovinkaan paljon iloa! Palvelun tarjoaa luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS Helsingistä. Sivustolle ei tarvitse edes rekisteröityä päästäkseen ilmoittamaan havaintojaan. Ilmoitettujen havaintojen pitää kuitenkin olla mahdollisimman oikeita kaikkine tietoineen TIETENKIN! Eikun luontoon ja sitten nettiin näpyttelemään! 22

23 Vouhastelua Stereotypioiksi kutsutaan ennustettavia ja odotusten mukaisia yleistyksiä. Usein ne liittyvät kansallisiin ja rodullisiin ennakkoluuloihin tyyliin kuumaveriset etelämaalaiset, muslimiterroristit, juopot venäläiset ja niin edelleen. Suomessa meillä on omat heimoihin ja vähemmistöihin liittyvät stereotypiamme. Nunnukka-saamelaiset, hitaat hämäläiset, laiskat romaanit, leuhkat stadilaiset, bättre folk-suomenruotsalaiset ja lupsakkaat, savolaiset. Useimmiten nämä yleistykset ovat vähintäänkin liioiteltuja tai eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Sitä yllättävämpää ja toisinaan ärsyttävämpää on törmätä stereotypiaan, joka pätee - ja vieläpä tavalla, joka on ehkä myönteisenkin stereotypian irvikuva ja ilkeä versio. Savolainen hellii itsestään mielikuvaa sanavalmiina, nokkelana ja pohjimmiltaan hyväntahtoisena selviytyjänä, joka salaviisaasti välttää turhasta hötkyilystä syntyvät oheisvahingot. Naapurien silmissä nämä ominaisuudet näyttäytyvät kieroutena, laiskuutena ja salakaunaisuutena, jähmeytenä. henkisenä Yksinäinen Lupus on jolokutelleessaan alkanut pitää jälkimmäistä näkökulmaa todempana. Savolais-kainuulaiseen kulttuuripiiriin syntynyt Eino Leino tunsi väkensä ja tiivisti oman turhautumisensa retoriseen kysymykseen: Miks kaikki kaunis tahtoo meillä kuolla, ja suuri surkastua alhaiseen? Kaikki kaunis tahtoo Savossa kuolla, koska sen puolustaminen on vouhottamista tai vouhastelua. Kaikki kaunis tahtoo Savossa kuolla, koska sen puolustaminen on vouhottamista tai vouhastelua. Vouhastelua on kaiken sen julkinen kannattaminen tai edistäminen, josta ei ole välitöntä taloudellista hyötyä. Pyyteettömyys ja aatteellisuus ovat Savossa jotakin hölmöä ja suorastaan vaarallista. Kun jokin asia on nimetty vouhasteluksi, niin enempiä perusteluja sen torjumiseen ei tarvita. Koska tyypillisintä vouhastelua on arvorakennusten ja kulttuuriympäristön suojeleminen sekä luonnon ja maisemaarvojen vaaliminen, niin ei pidä ihmetellä, että Savon kaupungit ovat niin historiattomia ja maaseudun tyypilliset näkymät alakuloisia rääseikköjä. Joskus laiska ja flegmaattinen savolainen herää ja intoutuu ajamaan jotakin suuruudenhullua projektia, vaikkapa Tahkon korotusta tai Puijon pelastamista matkailukohteena golfinpeluulla. Kun tällainen hanke luonnostaan lopahtaa, niin syypäitä ovat tietenkin vouhastelijat. Suteen liittyvä stereotypia on julmuus, röyhkeys ja verenhimoisuus. Yksinäinen Lupus on päättänyt elää mielikuvien mukaista elämää ja hotkaista suuhunsa jokaisen henkisesti laiskan, kaunaisen, savolaisen vöhnästelijän, jonka tapaa. Kukkahattutädit säästän, vouh, vouh!!! Yksinäinen Lupus 23

24 KLYY:n ja jaostojen jäsenmaksut v sekä yhteystiedot Uusien jäsenten tili: FI , HELSFIHH, maksun saaja KLYY. Ilmoita aina jäsenen nimi ja osoite taloudenhoitajalle tai maksun viestissä! Jäsenmaksujen ja -rekisterin yhteyshenkilö: Taloudenhoitaja Pekka Tenhunen, osoite yllä, p , sähköposti: Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys r.y. (KLYY) Jäsenmaksu 7 e (perhejäsen 3 e), ainaisjäsen 150 e, kannattajajäsen 150 e. Yhdistyksen tarkemmat yhteystiedot ovat lehden sivulla 5. Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) jäsenyys KLYY on SLL:n paikallisyhdistys. Jos haluat liiton jäseneksi, maksa yllä mainitulle tilille jäsenmaksuna 32 e (perhejäsen 10 e), maksun viestiin tieto, että liityt SLL:oon. Voit liittyä myös suoraan internetissä: merkitse siellä paikallisyhdistykseksi KLYY. Jäsenetuna mm. Luonnonsuojelija-lehti. KLYY:n jaostot: Jaostojen maksuun sisältyy KLYY-jäsenyys, joten sen jäsenmaksua ei tarvitse maksaa enää erikseen. Kuopion Nuoret Luonnonystävät (KNLY). Yhteyshenkilö: Suvi Ryynänen, p , suryyna@gmail.com. Jäsenmaksu 7 e. Lintuyhdistys Kuikka on kaikkien linnuista kiinnostuneiden yhdistys. Sen toimialue on Pohjois- Savo ja sen tarkoituksena on edistää lintuharrastusta ja -tietoutta sekä lintujen suojelua. Kuikka on BirdLife Suomi ry:n jäsenyhdistys. Yhdistys julkaisee Siivekäs-lehteä ja jäsenet saavat myös neljä kertaa vuodessa Tiira-lehden BL Suomelta. Yhteyshenkilö: Asta Lähdesmäki, Juhani Ahon katu 10, Kuopio, p , Jäsenmaksu 25 e, nuoret alle 18 v. 13 e ja perhejäsenet 5 e (ilman lehtiä). Kuopion Tähtitieteellinen Seura Saturnus on tähtiharrastajien jaosto. Tähtitorni Huuhanmäellä. Yhteyshenkilö: Matti Lähtevänoja, p , matti.lahtevanoja@saturnus.fi. Jäsenmaksu 15 e, (opiskelijat ja työttömät 10 e, perhejäsen 5 e). Pohjois-Savon Sieniseura on sieniharrastajien jaosto Pohjois-Savossa. Yhteyshenkilö: Eeva Heikkinen, Kärkkääläntie 1660, Suonenjoki, p , Jäsenmaksu 10 e (perhejäsen 3 e). Kuopion Lyseon lukion luonnontieteellinen seura SIGMA on luonnontieteistä kiinnostuneiden lukion ja yläasteen opiskelijoiden kerho. Yhteyshenkilö: Matti Räsänen, , matti.kalervo.rasanen@kuopio.fi. Jäsenmaksu 7 e. Nämä kesäiset kuvat lähetti meille Seija Tikkanen, joka pitää lasten luontokerhoa. Lisää kuvia luvassa myöhemminkin! 20