Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2566 (Mukkula, Mukkulan matkailualue)

Transkriptio

1 Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2566 (Mukkula, Mukkulan matkailualue) kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio ohikulkutie 6 km kauppatori 4km kaukoliikenneterminaali 5km Sijainti kaupunkirakenteessa.

2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 27. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2566 (Mukkulan matkailualue) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavamuutos koskee: Mukkulan (7.) kaupunginosan korttelia 7109 sekä matkailupalvelu-, retkeily- ja loma-aluetta, pysäköinti-, luonnonsuojelu-, vesi-, puisto-, lähivirkistys- ja katualueita. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Mukkulan (7.) kaupunginosan korttelit 7409, 7411, 7412, 7413, 7414, 7415, 7416 sekä matkailupalvelu-, lähivirkistys-, puisto-, uimaranta-, vesi- ja katualueita. Asemakaavan pohjalta on tehtävä sitova tonttijako: korttelin 7411 tontille 1, korttelin 7412 tontille 1, korttelin 7413 tontille 1 ja 2, korttelin 7414 tontille 1, korttelin 7415 tontille 1, korttelin 7416 tontille 1. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2012 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä (kohde 39). 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Ritaniemessä, Mukkulan (7.) kaupunginosassa, noin 4 km:n päässä kauppatorilta ja noin 5 km:n päässä tulevasta kaukoliikenneterminaalista. Ohitielle on matkaa noin 6 km. Alueen pinta-ala on noin 29,5 ha, josta vesialueen osuus on noin 10 ha. 1.3 KAAVAN TARKOITUS Tavoitteena on mahdollistaa nykyisen leirintäalueen kehittäminen monipuoliseksi matkailupalvelujen korttelialueeksi ja hyödyntää kartanorakennuksia matkailukäytössä. Suunnittelussa otetaan huomioon kartanopuiston ja uimarannan käyttö julkisena virkistysalueena sekä suojelu-, kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot. 1.4 KAUPUNGIN STRATEGIA Kaupungin strategiassa 2025 on linjattu, että Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki. Asemakaavamuutos liittyy strategian kehittämisteemoihin: (A) Lahti on kasvava ja kilpailukykyinen ja (B) Lahti turvaa edellytykset asukkaiden hyvinvoinnille. Asemakaavamuutoksella toteutetaan myös osatavoitteita (A3) Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa.(a7) Kaavoituksella luodaan myös edellytyksiä julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmälle. Grow Lahti-hankkeeseen liittyy myös Mukkulan matkailualue, jonka Ladec on yhdessä Lahden kaupungin kanssa määritellyt yhdeksi tärkeimmistä lähivuosien kehittämiskohteista Lahdessa.

3 1.5 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS KAUPUNGIN STRATEGIA SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö SUUNNITTELUTILANNE Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Aloite Sopimukset Pohjakartan tarkistaminen OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö... 16

4 SELOSTUS A D/3287/ / Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet KUVAUS ASEMAKAAVAN RAKENNE Kokonaisrakenne ja ratkaisun pääperiaatteet Mitoitus ja aluevaraukset YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön, luonnonsuojelualueeseen Muut vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS SEURANTALOMAKE LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1. asemakaavakartta A havainnollistava aineisto, ote viitesuunnitelmasta PES Arkkitehdit Viitesuunnitelma sisältyy Hanke- ja kannattavuustutkimukseen Mukkula - hankesuunnitelma ja kannattavuustutkimus, GSP Group Oy Tilaaja Ladec

5 SELOSTUS A D/3287/ / TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muutos on laadittu kaupungin aloitteesta. Vireille tulo vuoden 2012 kaavoituskatsauksessa Alustava maaperän pilaantuneisuus ja rakennettavuusselvitys ELY-keskukselle esitelty lähtötietoja Aloitusvaiheen yleisötilaisuus Mukkulan kartanopuiston yleissuunnitelma, Sito Oy 2013 (Kunnallistekniikka) Mukkulan matkailualueen maisemaselvitys, Ramboll Oy Hanke- ja kannattavuusselvitys GSP Group OY (Tilaaja Ladec) 7/2014-2/2015 edelliseen liittyvä työpaja (GSP) Selvitykseen liittyvä viitesuunnitelma PES Arkkitehdit Oy Luonnosvaiheen yleisötilaisuus Valmisteluvaiheen kuuleminen, kaavaluonnos kuulemisaikaa jatkettiin asti. Kaavamuutosta on käsitelty yhteistyökokouksissa Hämeen Ely-keskuksen kanssa sekä neuvoteltu Ritaniemenkadun suunnitelmista ja pidetty maastokäynti ASEMAKAAVA Suunnittelualueen pinta-ala 29,5 ha, josta on vesialuetta 9 ha. Asemakaavamuutosehdotuksen pääpaino sijoittuu nykyisen leirintäalueen paikalle, joka on nyt matkailupalvelujen aluetta (RM). Alueelle esitetään kaavoitettavaksi tapahtumapuisto (VP-1) ja siihen tukeutuva tapahtumahotelli (RM-1). Kartanopuiston kaava säilyy pääpiirteissään entisellään, ns. talouspiha-alueelle varataan vähäistä lisärakennusoikeutta tulevaisuuden varalle ja paikoitusta siirretään kartanon välittömästä läheisyydestä lähemmäksi Ritaniemenkatua. Yleinen puisto-ulkoilureitti kiertää niemen ympäri. Kelluva rakentaminen (W/RM) vaatii vesilain mukaisen luvan. Ote viitesuunnitelmasta PES Arkkitehdit TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteutuksesta vastaa yleisten alueiden osalta kaupunki. Hotellin toteutuksesta vastaa yksityinen taho. Tapahtumapuiston (yleinen alue) 1. vaiheen toimenpiteiden toteutuksesta vastaa kaupunki. Muusta toteutusmallista sovitaan hotellin toteutuksen yhteydessä erikseen.

6 SELOSTUS A D/3287/ / LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Vesijärven rannalla 4 km päässä kauppatorista ja 5 km päässä matkakeskuksesta pohjoiseen. Alue rajautuu pohjoisessa Ritaniemen luonnonsuojelualueeseen ja Reppurinpuistoon, idässä Tanssimäenpuistoon, etelässä Niemen satamaan ja Vesijärveen. Kaava-alueella oleva oppilastalojen korttelin alue on rajattu pois Luonnonympäristö Kaava-alue sijaitsee Vesijärven itärannalla Ritamäen luonnonsuojelualueen länsipuolella. Kaava-alueeseen sisältyvät Mukkulan kartano historiallisine puistoineen sekä Ritaniemen pohjoiskärjen leirintäalue. Kartanon ja kartanopuiston alue on loivasti Vesijärveen viettävää rinnettä, kun taas leirintäalue on rakennettu tasatulle täyttömaalle. Maisema: Mukkulan kartanopuisto on maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kokonaisuus. Kartanopuistosta on tehty historiallinen selvitys vuonna 2001 (Ismo Häkkinen / Vesihydro Oy) ja yleissuunnitelma vuonna 2013 (Ismo Häkkinen / Sito Oy). Maastomuodot, maaperä, rakennettavuus: Kaava-alueen alavammat alueet ovat hiekkaa / hietaa ja kumpareet soramoreenia. Ritaniemen kärki on täytetty luvuilla. Alueelle on tehty alustava maaperätutkimus. Katu- ja putkilinjat edellyttävät yksityiskohtaisia pohjatutkimuksia. Pinta- ja pohjavedet Kaava-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kaava-alueen länsipuolella sijaitsevassa Harvasaaressa on Polttimon pohjavedenottamo. Kaava-alue sijaitsee Vesijärven rannalla (Vesijärvi ) ja kuuluu Vesijärven lähialueen valuma-alueeseen. Viheralueet: Kaava-alue on merkittävä virkistysalue. Kartanopuisto on toiminut julkisena viheralueena vuodesta 1959, jolloin kaupunki osti alueen. Nykyisin alueella on uimaranta, leikkikenttä. Vanajanlinna Oy on aloittanut tilausravintolatoiminnan kartanossa vuoden 2015 alusta. Kartanon etelärinne on myös suosittu perheiden talviulkoilukohde pulkkamäkineen talvella.

7 SELOSTUS A D/3287/ / Kasvillisuus: Mukkulan kartanopuisto (75008) on luonnon monimuotoisuuskohteet (LUMO). Puistossa on vanhoja säilytettäviä tammia ja pähkinäpensaita. Leirintäalueen itäreunalla on vanhoja metsälehmuksia ja tammia. Eläimistö: Kartanopuiston ja leirintäalueen väliin jäävä metsäinen kumpare on osa Ritamäki-Kilpiäisen merkittävää pesimälinnustoaluetta. Kaupungin vuonna 2009 tekemää liito-oravaselvitystä (Lahden kaupungin lepakkokartoitus yleiskaavaa varten) on päivitetty Länsiosan kumpare, itäosan pähkinäpensaslehto sekä Tanssimäenrinne sopivat liito-oravan elinympäristöksi. Liito-orava voi elää myös puistomaisissa puulajistoltaan vaihtelevissa ympäristöissä. Länsiosan kumpareen itäosassa on puu, joka on tulkittu liito-oravan pesäpuuksi. Alueella on havaittu 3-4 lepakkolajia. Alue soveltuu valtaosaltaan lepakoille. Alueelta ei ole löydetty varmoja lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lepakoille tärkeitä saalistusalueita on rannoilla ja Ritamäen luonnonsuojelualuetta vasten. III-luokan aluetta on kartanopuiston ja leirintäaluekentän ympäristössä. Luonnonsuojelu: Mukkulan pähkinäpensaslehto on Luonnonsuojelulain 29 :n nojalla suojeltu luontotyyppikohde (luonnon monimuotoisuuskohde 75090). Kaava-alue rajautuu Ritaniemen luonnonsuojelualueeseen, joka on suojeltu vuonna Rakennettu ympäristö Väestö: Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Viereisessä oppilastalojen korttelissa on kaksi asuinkerrostaloa. Yhdyskuntarakenne: Alue on ollut pääasiassa virkistyspalvelujen aluetta. Leirintäaluetoiminta ja satunnaiset tapahtumat ovat palvelleet matkailijoita. Vuoden 2015 alusta Vanajanlinna Oy on aloittanut vuokralaisena hotelli- ja tilausravintolatoiminnan kartanorakennuksissa. Työpaikat, elinkeinotoiminta, palvelut, virkistys: Kartanon hotelli- ja ravintolatoiminta mahdollistavat työpaikkoja hotelli- ja ravintolatyöntekijöille, tapahtumajärjestäjille ja harrastustoiminnan järjestäjille. Alueella on merkittävät perinteet lahtelaisten virkistysalueena niin kesäisin kuin talvisinkin. Alue muodostaa Vesijärven rantareittien ja vesialueen kanssa kokonaisuutena tärkeän osan lahtelaisten virkistyspalvelualueena järven rannalla niin hiihtäjille, kävelijöille, uimareille, surffailijoille kuin muillekin kesä- ja talviaktiviteettien harrastajille. Sosiaalinen ympäristö: Alue on merkittävä julkinen virkistys-, ulkoilu- ja uimaranta-alue koko kaupungin asukkaille. Satama-alue ja Niemenkadun pyöräily- ja kävely-yhteys keskustan ja kartanoalueen välillä, jota kuljetaan kauempaa muistakin kaupunginosista. Liikenne: Kaava-alue ei liity tiealueisiin. Ajoneuvoliikenne: Alue liittyy Kymijärvi-Holman liittymän kautta ohitustiehen ja Niemenkadun kautta keskustaan. Niemenkatu on pääkatu keskustasta Mukkulaan. Niemenkadulle Niemen satamasta

8 SELOSTUS A D/3287/ / etelään tehdään parhaillaan katusuunnitelmaa, jossa selkeytetään jalankulku- ja pyörätiejärjestelyjä. Leirintäalueelle ajetaan Ritaniemenkatua pitkin, joka on kartanopuiston ja luonnonsuojelualueen välissä hyvin kapea. Bussireitit Polkupyöräreitit Joukkoliikenne: Bussilinja 21 ajaa Niemenkatua ja Mukkulankatua pitkin, vuoroväli n. 3 kertaa tunnissa. Pyöräily- ja kävelyreitit: on esitetty kuvassa.niemenkadun varrella on pääpyöräreitti. Kartanopuistossa on puistokäytäviä niemen kärkeen. Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, MARY, LaRY) ja muinaismuistot: Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita (RKY) kohteita. Mukkulan kartano kartanopuistoineen on maakunnallisesti (MARY) ja paikallisesti (LaRY) kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi luokiteltu kohde Yhdyskuntatekninen huolto: Alue on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon. Verkostot kulkevat kartanon kautta. Leirintäalueen läpi kulkee sähkökaapeli Harvasaareen Polttimon vedenottamolle. Erityistoiminnot: Ei ole. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt: Pohjoispuolella on Ritaniemen luonnonsuojelualue ja eteläosassa luonnonsuojelulain nojalla suojeltu luontotyyppi (pähkinäpensaslehto 75090). Suunnittelua rajoittavat tekijät: Luonnonsuojelualue ja kulttuurihistoriallisten arvojen huomioon ottaminen sekä kartanopuiston kulutuksen sietokyky rajoittavat suunnittelua. Maanomistus: Alue on kaupungin omistuksessa.

9 SELOSTUS A D/3287/ / SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava 2006 Ympäristöministeriö on vahvistanut Päijät-Hämeen maakuntakaavan Suunnittelualue sijaitsee matkailupalvelujen alueella (RM). Alue sijaitsee kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeällä alueella (ma). Maakuntakaavassa on myös kulttuurihistorian ja maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävän alueen rajaus (kmv), joka perustuu v selvitykseen, VAT 1993, joka on päivitetty vuonna 2010, RKY Uudessa selvityksessä Mukkulan alue on jätetty pois. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta Yleiskaava Lahden oikeusvaikutteinen yleiskaava 2025, on saanut lainvoiman Suunnittelualue on pääosin matkailutoimintojen aluetta (RM-3). Niemenkatu ja Mukkulan ostoskeskukseen kaartuva Ritaniemenkatu ovat kokoojakatuja, joille on merkitty kevyen liikenteen pääväylä. Rannasta on osoitettu Mukkulan kartanon kautta ulkoilureitistön pohjoiseen johtava pääväylä. Matkailualueen pohjoispuolella on Luonnonsuojelualue (SL). Niemenkadun mutkassa on Luonnonsuojelulain nojalla suojeltu luontotyyppi. Alue rajautuu idässä Lähivirkistysalueeseen (VL-31) ja Vesiliikenteen alueeseen (LV-4).

10 SELOSTUS A D/3287/ / Yleiskaavamerkinnät ja määräykset MATKAILUTOIMINTOJEN ALUE. Alue varataan matkailulle ja siihen liittyville toiminnoille. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee vaalia maiseman ominaispiirteitä ja turvata merkittävien luontoarvojen säilyminen. LUONNONSUOJELUALUE Alue on suojeltu tai tarkoitettu suojeltavaksi luonnonsuojelulain (tai maankäyttö- ja rakennuslain) nojalla. Alueella ei saa ryhtyä toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa suojeluarvot. LÄHIVIRKISTYSALUE Merkinnällä osoitetaan rakennettujen alueiden läheisyydessä sijaitsevat viheralueet ja laajat rakennetut puistot, jotka on tarkoitettu ulkoiluun, virkistykseen ja luonnon kokemiseen. Maiseman ja luonnonympäristön ominaispiirteitä tulee vaalia hoidettaessa metsää ja rakennettaessa virkistysalueita ja reittejä. Virkistysreitit tulee liittää toisiinsa ja kevyen liikenteen verkostoon. Alueella on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus ja MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoitus. VESILIIKENTEEN ALUE Merkinnällä osoitetaan satama- ja laiturialueet. Alueen suunnittelussa vaalitaan vesi- ja rantamaiseman ominaispiirteitä. KOKOOJAKATU TAI YHDYSTIE KEVYEN LIIKENTEEN PÄÄVÄYLÄ ULKOILUREITISTÖN PÄÄVÄYLÄ Suunnitteluohjeet: Indeksi + alueen nimi: RM-3 Mukkula Alueen nykytilan kuvaus: Alue sijaitsee Vesijärven rannalla, jossa sijaitsee kartano ja sen ympäröimä maisemapuisto. Alueella on maisema- ja luontoarvoja. Alueella on arvokkaita luontokohteita (luonnonsuojelulain luontotyyppi, LUMO). Alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (MARY, LaRY). Suunnitteluohje: Arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Indeksi + alueen nimi: SL-2 Ritamäen luonnonsuojelualue ja Kilpiäisten tikkametsä Alueen nykytilan kuvaus: Ritanmäki on kulttuurivaikutteista lehtometsää kasvava kallio. Kilpiäisten tikkametsä on lehtoa, jossa on rikas linnusto. Alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (MARY, LaRY). Ritamäki on rauhoitettu Kilpiäisten tikkametsä on rauhoitettu Suunnitteluohje: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Alueella ei saa ryhtyä toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa suojeluarvot. Indeksi + alueen nimi: VL-31 Mukkulan ja Kilpiäisten lähivirkistysalueet Alueen nykytilan kuvaus: Rakennetussa ympäristössä oleva viheralueiden kokonaisuus. Alueella on Vesijärven rantamaisemaa kehystävä rinnemetsä, maisematilaa luova Merrasojan laakso ja kulttuurivaikutteista rakennettua puistoa. Alueella on ulkoilureittejä ja palstaviljelyalue. Alueella on muinaisrantoja ja arvokkaita luontokohteita (luonnonsuojelulain luontotyyppi, luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja eliölajeja, LUMO). Alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (MARY). Suunnitteluohje: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Alueella ei saa ryhtyä toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa suojeluarvot. Indeksi + alueen nimi: LV-4 Niemen venesatama Alueen nykytilan kuvaus: Alueella on maisema- ja luontoarvoja. Alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (LaRY). Suunnitteluohje:

11 SELOSTUS A D/3287/ / Voimassa oleva asemakaava Ritaniemessä ja kartanon alueella on vahvistettu asemakaava. Alue jakautuu pääkäyttötarkoitukseltaan kolmeen eriluonteiseen alueeseen. Asemakaava sisältää rakentamisen sijoittamista, kokoa ja suojelua koskevia määräyksiä /A /A Osa-alueiden pääkäyttötarkoitukset ajantasa-asemakaavassa: A Niemen kärki on matkailupalvelujen aluetta (RM). 2. Mukkulan kartanoympäristö on merkitty puistoksi, jonka kulttuurihistorialliset rakennukset ja erityispiirteet säilytetään. Alueen pääkäyttötarkoitus on matkailu-, ulkoilu- ja kulttuuritoiminta. Puistossa ovat sallittuja vain sellaiset toimenpiteet ja toiminnat, jotka sopivat kartanopuiston luonteeseen (VP/s-1) Mukkulan kartanoympäristöön kuuluva puisto, jonka erityispiirteet säilytetään. Puistossa ovat sallittuja sellaiset toimenpiteet ja toiminnat, jotka sopivat viereisen kartanopuiston luonteeseen. Ote ajantasa-asemakaavasta. (VP/s-2) Kartanon itäpuolinen Niemenkadun varren ranta-alue on merkitty Mukkulan kartanoympäristöön kuuluvaksi puistoksi, jonka erityispiirteet säilytetään. Puistossa ovat sallittuja sellaiset toimenpiteet ja toiminnat, jotka sopivat viereisen kartanopuiston luonteeseen (VL/s-2). 5. Niemenkadun itäpuolella on yleinen pysäköintialue. Alueelta voidaan osoittaa autopaikkoja korttelin 7409 ja Mukkulan kartanoympäristön puiston tarpeisiin (LP-2). 6. Ritaniemenkadun ja Niemenkadun risteykseen sijoittuu yhdistettyjen liike- ja opilasasuntokerrostalojen korttelialue, jolla sallitaan viereistä kartanonpuistoa ja matkailukäyttöä tukevia toimintoja (ALO-1). 7. Retkeily- loma-aluetta (R)

12 SELOSTUS A D/3287/ / Rakennusjärjestys: Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Lahden kaupungin osalta voimaan Muut suunnitelmat: Mukkulan kartanopistoon on tehty vuonna 2013 yleissuunnitelma ja rakennussuunnitelma Sito Oy, Ismo Häkkinen. Suunnitelman yhteydessä on kartoitettu mm. puuston kunto, laadittu puiston käyttöohje, tutkittu alustavasti lisärakentamismahdollisuutta historialliseen ympäristöön. Kartanoon ja piharakennuksiin on tehty rakennusten kunnostussuunnitelmat vuonna 2013, Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara, Jorma J. Latva, heinäkuu Päätökset: Asemakaavamuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa kh päätös Mukkulan kartanon, kartanopuiston ja kartanoniemen kehittämisestä matkailupalvelujen alueena. Päätökseen liittyy leirintäalueen toiminnan päättyminen mennessä sekä kaupungin ja Vanajanlinna Oy:n välinen aiesopimus Mukkulan matkailualueen kehittämisestä. Taustaselvityksenä hyödynnetään GSP Group Oy:n yhteistyössä kaupungin kanssa laatimaa raporttia Kannattavuustutkimus Mukkulan kartanoalue, Lahti. kts Selvitykset. Tekninen lautakunta on hyväksynyt Tapahtumapuiston ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden toteutuksen. Olemassa olevat selvitykset ja suunnitelmat: 1. Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista, Muinaismuistojen osalta tukeudutaan Museoviraston selvityksiin. 3. Mukkulan kartanopuisto, Vesihydro Oy, maisema-arkkitehti Ismo Häkkinen, Yleiskaavan 2025 selvitysaineisto 5. Kannattavuustutkimus-Mukkulan kartanoalue Lahti (versio II ). Yhteistyössä Lahden kaupunki, Lahden alueen kehittämisyhtiö Oy Lakes, Vanajanlinna Oy ja GSP Group Oy. 6. EU-meluselvitys 2012, Tie-, katu-, raideliikenne ja teollisuus, Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä, Mukkulan leirintäalue, alustava maaperän pilaantuneisuustutkimus ja rakennettavuusselvitys, Ramboll Mukkulan kartano, piharakennukset n:ro 2,3 ja 4. Rakennushistoriaselvitys, Lahden Tilakeskus. Kaavatyön aikana laaditut selvitykset ja tutkimukset: 1. Maisemaselvitys, Ramboll, Mukkula - hankesuunnitelma ja kannattavuustutkimus, GSP Group Oy Tutkimus sisältää hotellin ja alueen viitesuunnitelman PES Arkkitehdit Oy, tilaaja Ladec 3. Lepakkoselvitys Lahden Mukkulan kartanon alueella, kesä 2014, Luontoselvitys Metsänen Kaupungin vuonna 2009 tekemää liito-oravaselvitystä (Lahden kaupungin lepakkokartoitus yleiskaavaa varten) on päivitetty 2014.

13 SELOSTUS A D/3287/ / ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin kaavoituskatsauksen julkaisemisen yhteydessä Sopimukset Asemakaavan yhteydessä ei ole tarpeen tehdä maankäyttösopimusta. Asemakaavan hyväksymisen jälkeen haetaan Hämeen Ely-keskukselta luonnonsuojelualueen lakkauttamista Ritaniemenkadun levennyskaistan osalta. Katualueen kapeus, 7,5 m haittaa kadun kunnossapitoa, elinkeinonäkökulma. Levennys on sovitettu sekä luonnonsuojelualueen reunan vanhoja tammia että kartanopuiston vanhoja tammia säästäen Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Kaupungin hallintokunnat - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Lahden kaupunginmuseo - Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt, Lahti Aqua Oy, Lahti Energia Oy/lämpö, Le-Sähköverkko Oy/siirtoverkko, Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Itella Oy, DNA Oy, Telia- Sonera Oyj, Elisa, Päijät-Hämeen jätehuolto Oy - Päijät-Hämeen yrittäjät ry, Lahden yrittäjät ry, Vammaisneuvosto - Mukkula-seura - Salpausselän luonnonsuojelijat ry Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 2 mom. mukaisesti julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2012 kaavoituskatsauksessa (kohde 39) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin Aloitusvaiheen yleisötilaisuus pidettiin , jossa käsiteltiin kaavan tavoitteita ja lähtöaineistoa. Valmisteluvaiheen kuuleminen pidettiin Aikaa jatkettiin asti.

14 SELOSTUS A D/3287/ / Luonnosvaiheen yleisötilaisuus pidettiin Suomen Moottoripyörämuseossa. Paikalla oli 30 osallista. Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille on toimitettu postitse kaavaluonnos, OAS ja muu valmisteluaineisto. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla internetissä ja kirjastossa. Lausunnon ovat jättäneet seuraavat tahot: Hämeen Ely-keskus, kaupunginmuseo, Lahden seudun ympäristöpalvelut, Päijät Hämeen yrittäjät/lahden yrittäjät, LahtiEnergia, LeSähköverkko, Elisa, Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Lahden kaupungin vammaisneuvosto, Lahti Aqua. Päijät-Hämeen liitto ei anna lausuntoa, koska asemakaavamuutos on lainvoimaisen yleiskaavan mukainen. Alla on lausuntojen keskeinen sisältö tiivistettynä sekä selostus, miten on otettu huomioon ehdotuksessa. 1. Hämeen Ely-keskus Kaavamuutosluonnos on yleiskaavan mukainen. Kaavan liikenteelliset vaikutukset tulee arvioida. >> Kaavan matkatuotokset on arvioitu kunnallistekniikan liikennesuunnittelun toimesta. Ei ole vaikutuksia VT 24 liittymään. 2. Kaupunginmuseo >> Kaavamääräystekstejä on tarkistettu museon lausunnon mukaisesti VP/s-1 ja WL- määräystekstin osalta 3. Lahden seudun ympäristöpalvelut Lsyp suhtautuu kriittisesti kelluvaan rakentamiseen tuuliolosuhteiden ja kulttuuriympäristöön sopivuuden kannalta. >> Lausunnon mukaisesti kaavaan on tarkistettu lepakoille sopivien isojen puiden säilyttämistä koskevia määräyksiä sekä viheralueita. Kumpareen mäki on muutettu matkailupalvelujen tontista VP/s-alueeksi. Luonnonsuojelulain nojalta suojeltu luontotyyppi Mukkulan pähkinäpensaslehto on muutettu sl-1 alueeksi. LPA-2 alueen tekstiä on korjattu säilytettävien metsälehmusten osalta. Kaava mahdollistaa muinaisrantakivikon kohdalla rannan täytön ulkoilureitin vaatimaa leveyttä varten.rm-1 kaavamääräystekstissä on hulevesien hallinnan kokonaissuunnitelman laatimisesta ja rakennusaikaisten hulevesien käsittelystä. 4. Lahden Yrittäjät ja Päijät-Hämeen Yrittäjät Kaava tukee Mukkulan alueen kehittämistä yrityslähtöisesti, mahdollistaa matkailuelinkeinojen laajentamisen tulevaisuudessa, mahdollistaa kokous-, kongressi- ja hotellipalvelujen lisäämisen Lahdessa. Lisäksi kaava edesauttaa kaupungin vetovoiman kannalta merkittävien tapahtumien järjestämistä Mukkulassa. 5. Lahti Energia >> Lausunnon perusteella kaavaan on lisätty kaukolämpömääräys. 6. Le-Sähköverkko >> Lausunnon perusteella Harvasaareen Polttimon pumppaamolle menevälle kaapelille on lisätty johtoaluevaraus hotellitontille. Puistomuuntamo on merkitty ohjeellisena LPA-tontille, jolloin sijoitus voidaan tarkentaa suunnittelun yhteydessä. Leirintäalueen valaistus siirtyy kaupungin hallintaan, kun alue muuttuu yleiseksi puistoalueeksi. Ritaniemen valaistus on uusimiskunnossa ja jää odottamaan hankkeen toteutumista. 7. Elisa Oyj Elisa on kiinnostunut mahdollisesti kaapeloimaan niemen kärkeen hotellille oman valokaapelinsa, mikäli yhteisojaa/kaapelipetiä on jossain vaiheessa tarjolla.

15 SELOSTUS A D/3287/ / >> Uudet verkostot niemeen viedään Ritaniemenkadun alueella. 8. Päijät-Hämeen pelastuslaitos Pelastuslaitos muistuttaa lausunnossaan pelastusreittien ja pelastustieohjeen mukaisten pelastusteiden ottamista huomioon suunnittelussa. 9. Lahden kaupungin vammaisneuvosto Vammaisneuvosto pitää alueen suunnitelmaa hyvänä, mutta muistuttaa lausunnossaan inva-pysäköintipaikkojen ottamista huomioon hotellin ja tapahtumapuiston paikoituksessa. Alueen kulkukäytävistä toivotaan esteettömiä ja portaattomia. Esiintymislavan meluhaittaa toivotaan mahdollisuuksien mukaan vähennettävän. >> Rinteen kohdalle on merkitty rantaan täyttömahdollisuus tarvittavaa ulkoilureittiä varten jyrkälle osuudelle. 10. Lahti Aqua Oy >> Lausunnon mukaisesti uudelle jätevesipumppaamolle on merkitty ohjeellinen paikka LPA-tontille kääntöpaikan lähelle. Luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä mielipiteen jätti 11 tahoa. Alla on tiivistettynä mielipiteiden keskeinen sisältö. Mielipiteet ovat kokonaisuudessaan listatekstin liitteenä. Salpausselän luonnonystävät ry esittää mielipiteessään leirintäalueen kehittämistä hienovaraisesti, ilman kelluvaa rakentamista. Kylpylähotelli sopii hyvin suunniteltuna leirintäalueelle. Esittävät metsäisen kumpareen ja rinteen rajaamista kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. Ehdottavat suurten, meluavien massatapahtumien järjestämistä urheilukeskuksessa. >> Leirintäalueen niemi mukaan lukien metsäinen kumpare on tällä hetkellä kokonaisuudessaan matkailutoimintojen tonttia, joka sallii matkailua palvelevaa rakentamista alueelle. Asemakaavamuutosta ohjaa lainvoimainen yleiskaava, jossa alue on kokonaisuudessaan matkailutoimintojen aluetta. Kaavaehdotuksessa kumpareinen mäki ja Vesijärveen laskeva rinne on merkitty kartanopuistoon kuuluvaksi VP/s-3 puistoalueeksi, missä on kasvillisuuteen ja eläimistön elinpiirien säilyttämiseen liittyviä määräyksiä. Täyttöalue soveltuu perustamisolosuhteitaan huonommin hotellirakentamiseen kuin rinteen länsireuna. Alueelle ei esitetä paljon liikennettä lisäävää päiväkylpylähotellia, vaan kylpylätoiminnot ovat pienimuotoisia hotellimajoitusta täydentävää toimintaa. Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja on tutkittu vuonna 2010 tehdyssä Mukkulan kartanoalueen kannattavuustutkimuksessa. Esitettyyn hotellin sijaintiin on päädytty vuonna 2014 tehdyssä Mukkulan hankesuunnitelma ja kannattavuustutkimuksessa, missä on punnittu mm. toiminnallisia, maisemallisia ja kannattavuusnäkökohtia ja otettu huomioon alueen lähtökohdat. Muissa mielipiteissä alueen suunnitelmaa pidettiin sekä hyvänä, Mukkulan alueen elinvoimaa elävöittävänä, että esitettiin kritiikkiä hotellia, tapahtumapuistoa ja kelluvaa rakentamista kohtaan. Kritiikki kohdistui mm. kelluvaan rakentamiseen, rantaraitin sijoittamiseen rinteeseen kivikkoisen kumpareen kohdalla, hotellin sijoituspaikkaan, uudisrakentamisen (hotelli) määrään suhteessa kartanon kokoon. Mielipiteitä esitettiin alueen hienovaraisen kehittämisen ja pienimuotoisen rakentamisen puolesta. Kritiikkiä esitettiin rakentamisaikaisista vaikutuksista mm kaivantojen, luiskien, hulevesien, lähiasumiselle ja eläimistölle aiheutuvan meluhäiriön sekä lisääntyvän liikenteen ja vesiliikenteen osalta. >> Rakentaminen ei kohdistu luonnonsuojelualueelle. Luonnon monimuotoisuuskohteet ja luonnonsuojelulain mukainen pähkinäpensaslehto on otettu huomioon kaavamääräyksissä ja aluevarauksissa.

16 SELOSTUS A D/3287/ / Kumpareen aluetta on muutettu kartanoympäristöön kuuluvaksi puistoalueeksi (VP/s-3). Alueen luonnon erityispiirteet säilytetään. Kaavassa on määräyksiä mm. liito-oravien, lepakoiden elinympäristöjen, pähkinäpensaiden ja isojen tammien ja metsälehmusten säilyttämisestä. Alue on ollut pitkään ilman palveluja ja rakennukset tyhjillään. Leirintäalueen säilyttämisen rakentamattomana tai vain pienimuotoisen rakentamisen sijaan matkailuhotellin rakentamisen mahdollistavan kaavamuutoksen tavoitteena on turvata ja parantaa peruskorjatun kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaan kartanon ja kartanoympäristön liiketoimintaedellytyksiä ja turvata näin alueen ja rakennusten säilyminen sekä edesauttaa riittävän asiakaspohjan syntymistä alueelle. Historialliset rakennukset säilyvät parhaiten, kun ne ovat käytössä. Hotellin rakentaminen luonnollisesti lisää alueen liikennettä ja kävijöitä niemen alueella, joka on nykyisin suhteellisen vähäisessä matkailukäytössä. Alueen kehittämisellä on kaupungin matkailun ja elinkeinoelän kannalta suotuisa vaikutus. Kartanon paikoitusaluetta siirretty kartanon välittömästä läheisyydestä kauemmaksi Ritaniemenkadun suuntaan. Ns. sanotulle avoimelle muinaiselle niittyalueelle on esitetty lisäpaikoitusalue, joka purkaa kartanon välitöntä ja niemen alueen autopaikoitus-, moottoripyöräpaikoitus ja pyöräpaikoitustarvetta ja rauhoittaa kartanon ympäristöä. Kartanon puistoa on kunnostettu entistäen puistosuunnitelman mukaisesti ja asemakaavamuutos noudattaa puistosuunnitelmaa. Leirintäalue ei ole ollut, eikä ole luonnonmukaista kartanoon kuuluvaa maisemaa tai aluetta, vaan alue on täytetty luvuilla vesialueelle. Mukkulan matkailualueella ei ole mittavaa vaikutusta vesiliikenteen lisääntymiseen. Varsinaiset koti- ja vierasvenesatama-alueet sijaitsevat Niemen satamassa. Kelluva rakentaminen on tulevaisuuden varaus, kun hotelli on toteutettu alueelle Viranomaisyhteistyö OAS lähetettiin Hämeen Ely-keskukselle tiedoksi. Valmisteluvaiheen kuuleminen on suoritettu , aikaa jatkettiin asti, jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. Lausunnot ovat listatekstin liitteenä. Kaavamuutosta on käsitelty eri vaiheissaan kaupungin ja Ely-keskuksen välisissä yhteistyökokouksissa sekä maastokäynneillä Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet kaupungin strategiassa on elinvoiman lisääminen Lahden yleiskaavan 2025 tavoitteissa on kehittää Mukkulan niemeä matkailutoimintojen alueena edesauttaa kartanoravintolan ja -hotellin toimintaedellytyksiä kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennuksissa ja tätä kautta pitää alue elävänä ja rakennukset kunnossa Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Hanke- ja kannattavuustutkimus tutkimuksen perusteella on syntynyt tavoite tapahtumapuiston kautta lisätä kysyntää hotellipalveluille

17 SELOSTUS A D/3287/ / KUVAUS 5.1 ASEMAKAAVAN RAKENNE Kokonaisrakenne ja ratkaisun pääperiaatteet Kehitystyön keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu alueen käytön monipuolisuus ja viihtyisyys myös kaupunkilaisten ulkoilu- ja virkistysalueena sekä kartanorakennusten ja sen lähiympäristön suojeluarvojen kunnioittaminen. Merkittävin muutos kohdistuu niemen kärkeen, jonne kaavamuutoksella on tarkoitus mahdollistaa hotellin rakentaminen. Taustaselvityksessä hotellihankkeen kokonaisrakennusoikeudeksi on esitetty kem2 (200 huonetta). Alue jakautuu kartanopuistoon, tapahtumapuistoon ja siihen liittyvään hotellialueeseen, johon liittyy ns. kelluva maailma. Nykyinen matkailupalvelujen korttelialue jakautuu suunnitelmassa rantaa kiertäviin puistoalueisiin (VP/s-3, VP-2, VP-3) yleisöpuistoon (VP-1), hotellitonttiin (RM-1) ja hotellitoimintaa varten osoitettuihin paikoitustontteihin(lpa-1, LPA-2). Kelluvaa rakentamista varten osoitetaan korttelialue (W/RM) ja sen paikoitukseen (LPA-3) Ritaniemenkatua jatketaan yleisöpuiston rajalle asti. RATKAISUN PÄÄPERIAATTEET Yleisöpuisto ja hotelli Ritaniemen kärkeä halutaan kehittää monimuotoisia tapahtumia tarjoavaksi yleisöpuistoksi. Merkittävin muutos kohdistuu niemen kärkeen nykyiselle leirintäalueelle metsäisen kumpareen pohjoispuolelle, jonne kaavamuutoksella on tarkoitus mahdollistaa tapahtumapuiston ja siihen tukeutuvan hotellin rakentaminen. Sijoittumisellaan hotellirakennus kunnioittaa kartanon johtavaa asemaa alueella. Hotelli sijoittuu alueella säilytettävien luonto- ja ympäristöarvojen ehdoilla. Kartanopuisto rajautuu visuaalisesti lehtipuuvaltaiseen kukkulaan, pieneen metsikköpuistoon. Hotellin sijainti tukee rajapinnan muodostumista, koska metsäkukkulan reunassa se jäsentää niemeä myös toiminnallisiin vyöhykkeisiin tarkoituksenmukaisella tavalla. Kartanopuiston maisema ja rauha säilyvät, koska hotellirakennus rajaa yleisötapahtumat taakseen niemen kärkeen suojaten kartanopuistoa. Massatapahtumien aiheuttama maaston kulutus ei kohdistu kartanopuistoon, vaan kärjen alueen täyttömaalle, missä haitta on vähäisin. Kuva Viitesuunnitelmasta PES Arkkitehdit Oy

18 SELOSTUS A D/3287/ / Hotellihankkeen kokonaisrakennusoikeudeksi oheistiloineen on luonnoksessa esitetty k-m2. Lisäksi kaava mahdollistaisi matkailutoimintaan liittyvää kelluvaa rakentamista majoitus- ja saunakäyttöön 1000 kem2. Hotellirakennuksen maksimikorkeudeksi on kaavassa esitetty maisemaselvityksen mukaista suositustasoa + 107, joka tarkoittaa noin V- kerroksista rakennusta. Rakennusmassan kerroslukua on porrastettu kaavassa. Rakennuksen massoittelu ja rakennusalat perustuvat viitesuunnitelmaan (PES Arkkitehdit 2015), jossa rakennuksesta avautuu kolme erilaista näkymää rakennuksen siivistä, jolloin paikan kaikki maisemaelementit pystytään hyödyntämään. Hotellin rauhallisempi puoli avautuu tulosuuntaan kartanopuistoon, toinen vesistönäkymään ja kolmas tapahtumapuistoon. Kelluva rakentaminen Vesirakentaminen ja esimerkiksi kelluvien rantasaunojen rakentaminen otetaan suunnitteluun mukaan optiona ja vaiheistamisen laajennusmahdollisuutena. Kartanopuisto ja yleiset viheralueet Kartanorakennusten ja rannan välisen alueen nykyinen luonne yleisenä virkistysalueena tullaan säilyttämään ilman hotellihankkeesta johtuvia merkittäviä rajoituksia. Puistoalueet toimivat lahtelaisten ulkoilmaolohuoneena kuten tähänkin asti. Kartanorakennusten välittömässä läheisyydessä voidaan yleistä kulkua tilapäisesti rajata samoin kuin isommissa tapahtumissa tapahtumapuiston alueen yleistä kulkua. Kartanopuistossa säilyy yleinen uimaranta ja aluetta kiertää yleinen ulkoilupolku. SAAVUTETTAVUUS Hotellin pääsisäänkäyntiväylä kulkee kartanoalueen ohitse olemassa olevaa kulkuyhteyttä pitkin. Tällä pyritään kohdistamaan mahdollisimman vähän tapahtumien ja yleisön aiheuttamaa kuormitusta kartanoympäristölle ja huolehtimaan, etteivät arvokkaat puistorakenteet kärsi hotellin ja tapahtumien suurestakaan kävijämäärästä. Ritaniemenkatua on jatkettu hotellitontin ohi yleisöpuiston rajalle. Katualuetta on esitetty levennettäväksi 5 m kadun kunnossa pidon takia ja jotta yhdyskuntatekniset linjat pystytään kaivamaan katualueelle. Ajorata sovitetaan sekä kartanopuiston ja luonnonsuojelualueen väliseen maastoon vanhoja tammia säästäen. Katualueen leventämisestä on neuvoteltu Hämeen Ely-keskuksen kanssa, koska katu rajautuu Ritamäen luonnonsuojelualueeseen ja levennyksen osalta haetaan luonnonsuojelualueen lakkauttamista. Kävelyn ja pyöräilyn uusi puistokäytävä rakennetaan kartanopuistoalueelle puistosuunnitelman mukaisesti. Alueelle johtaa hyvät pyöräilyreitit ja jalankulkureitit keskustasta. Niemen sataman yleissuunnitelman tavoitteiden mukaan vesialuetta myötäilevää kävelypromenadia parannetaan tulevaisuudessa välillä Ruoriniemi-Niemen satama ns. ponttoonilaituriyhteydellä. Ritaniemenkatua pitkin kulkee bussilinja. Myös Niemenkadun varren kävelyreittiä ja pyöräilyn laatukäytävää parannetaan tulevaisuudessa. Ns. megatapahtumat edellyttävät saapumista joukkoliikenteellä tai erillistä tapahtumakuljetusta Mitoitus ja aluevaraukset Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Matkailua palvelevien rakennusten sijoittumisesta tulee laatia kokonaissuunnitelma ensimmäisen rakennuksen asemapiirroksen yhteydessä. Rakennukset tulee sovittaa maastoon ja niiden massoittelun ja materiaalien tulee

19 SELOSTUS A D/3287/ / sopeutua ympäristöön. Tontin hulevedet ja rakentamisen aikaiset hulevedet tulee käsitellä ja tehdä hulevesisuunnitelma rakennusluvan yhteydessä. (RM-1) Pinta-ala m2 Kokonaisrakennusoikeus kem2 Hotellihuoneita 200 kpl Lukuun sisältyy muita tiloja n kem2 autopaikkoja 1 ap/hhu (200 ap/hotellihuoneet) + 20 ap/työntekijät (yht 220 ap) tehokkuus e= 1,03 Paikoitus sijoittuu LPA-alueille kortteleihin 7414 ja Viitesuunnitelman mukaan hotellin enimmäishuonelukumäärä on ajateltu olevan 200 huonetta ravintola- ja aulatiloineen. Rakennusoikeuden määrässä on huomioitu hotelliin liittyviä kokous- ja tapahtumahuoltotiloja noin 2750 kem2 ja hotelliin liittyviä kem2 ja mahdollisia spa-kuntoilutiloja noin 1000 kem2. Kellarikerrokseen voidaan sijoittaa paikoitus- ja tapahtumakentän huoltotiloja kaavan salliman rakennusoikeuden lisäksi, kuitenkin niin, että kaavassa määritelty maksimikorkeus ja kerrosluvut eivät ylity. Kuva Ote viitesuunnitelmasta PES Arkkitehdit Oy Päämassan kerrosluku vaihtelee IV-V. Rannan puolella on I-II kerroksia ravintola-/terassi ym oheistiloja. Rinteeseen sijoittuu päämassaa porrastava laajennusosio, jonka voi toteuttaa myöhemmin. Autopaikkoja alueelle tulee rakentaa 1ap/hotellihuone (200 ap), 20 autopaikkaa työntekijöille, Autopaikat sijoittuvat osin kellariin (n ap), pihalle n. 30 ap ja LPA-tonteille k 7414 ja 7415 (65 ap + 75 ap). Yhteensä 220 ap. Vesialueella sijaitseva korttelialue, jolle saa sijoittaa hotellitoimintaan liittyviä kelluvia majoitusrakennuksia ja niitä palvelevia laitureita, käyntisiltoja, kiinnitysjärjestelyjä ja muita rakenteita. Yhden majoitusrakennuksen enimmäiskoko saa olla 50 kem2 ja majoitusrakennusten enimmäislukumäärä 30 kpl. (W/RM) Pinta-ala m2 Kerrosluku II Rakennusoikeus kem2 Autopaikkoja 1ap/50 kem2 (20 kpl) Paikoitus sijoittuu LPA-alueelle korttelin 7413 tontille 2. Kuva Ote viitesuunnitelmasta PES Arkkitehdit Oy

20 SELOSTUS A D/3287/ / Kelluva rakentaminen vaatii vesilain mukaisen luvan. Kelluvaan tilaan voi sijoittua myös saunatiloja. Kelluvat rakennukset liitetään kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Korttelin autopaikat sijoittuvat korttelin 7413 tontille 2. Paikoitusalue toteutetaan vasta, kun niemen muut autopaikoitusalueet on rakennettu. Autopaikkojen korttelialueet (LPA-1) ja (LPA-2) hotellialueella Hotellin paikoitus sijoittuu osin hotellin kellariin, hotellin edustalle sisääntulon yhteyteen sekä hotellin autopaikoitusta varten varatuille LPA-alueille k 7414 ja k 7415 (n. 65 ap + 75 ap). Ritaniemen itäpuolelle sijoittuvalla pysäköintialueella isot metsälehmukset tulee säilyttää pysäköintipaikkojen lomassa. Suunnittelu tehdään yhteistyössä vihertoimen kanssa maastokatselmuksen yhteydessä. Autopaikkojen korttelialue (LPA-1) oppilastalojen pohjoispuolella Niemenkadun ja Ritaniemenkadun risteyksen tuntumaan on esitetty sijoitettavaksi uusi autopaikoituksen korttelialue, joka on varattu sekä kartanon ja kartanopuiston käyttäjille että yleisöpuiston käyttäjiä varten. Alueelle tulee sijoittaa paikoitustilaa myös moottoripyöriä varten sekä polkupyöriä varten, josta osa tulee olla katettua. PUISTOT Niemeä kiertävät puistoalueet: Toteutuessaan tapahtumapuisto ja hotelli tuottavat uusia palveluja tukevat kartanon ravintola- ja hotellitoimintaa ja näihin liittyviä oheispalveluja. Yleisöpuistona rakennettava alue. Alueen pintamateriaalina tulee suosia nurmikkoa ja vettä läpäiseviä pintamateriaaleja. Mahdollisen rakennusluvan yhteydessä tulee hyväksyttää alueen yleissuunnitelma, joka sisältää maaston, muotoilun, istutukset, valaistuksen, tekniset rakennelmat ja laitteet. Kulkutiet tulee rakentaa vettä läpäisevillä materiaaleilla.(vp-1) Kuva Ote viitesuunnitelmasta PES Arkkitehdit Oy Alueelle muodostetaan suuri tapahtumaviheriö, jonka reunustoille voi rakentaa maavalleja avaran alueen edellyttämässä mittakaavassa. Maavallit muodostavat tasaista täyttömaakenttää jäsentävää tilanrajausta, leikkaavat tapahtumista syntyviä äänihaittoja ja kätkevät viereistä paikoitusaluetta näkyvistä. Hotellialueen vierusalueet ja reunan huolto- ja kulkureitit tulee tehdä sorapintaisina puistomaisuuden korostamiseksi. Porttialueen tuntumassa sijaitsee suurempia erityistapahtumia varten rakennettu, mahdollisen katosrakenteen suojaama tapahtumapaviljonki, johon sijoittuu tapahtumia palveleva tekninen alusta. Pysyvät huoltotilat sijoittuvat hotellirakennuksen pohjakerrokseen. Puisto. Alueelle saa rakentaa laiturirakenteita ja vesiurheiluun liittyviä rakenteita, pienimuotoisia huoltotiloja ja rakennelmia. Alueen läpi tulee tehdä yleinen ulkoilureitti. Alueen läpi kulkee maanalainen sähkökaapeli Harvasaareen sekä johtoaluevaraus ja huoltoajoyhteys

21 SELOSTUS A D/3287/ / kelluvan rakentamisen kortteliin. Ranta-aluetta saa täyttää ulkoilureitin rakentamista varten. (VP-2). Rinteen kohdalle on merkitty rantaan täyttömahdollisuus tarvittavaa ulkoilureittiä varten jyrkälle osuudelle, Puisto, jolla rantapuustoa säilytetään. Puistoon voi avata näkymiä järvelle tapahtumapuistoalueelta ja hotellilta. Alueen läpi tulee tehdä yleinen ulkoilureitti. Rantaviiva säilytetään pääosin luonnontilaisena (VP-3). Kartanoon liittyvät puistoalueet: Mukkulan kartanoympäristön puisto, jonka kulttuurihistorialliset rakennukset ja erityispiirteet säilytetään. Alueen pääkäyttötarkoitus on matkailu-, ulkoilu- ja kulttuuritoiminta. Puistossa ovat sallittuja vain sellaiset toimenpiteet ja toiminnat, jotka sopivat kartanopuiston luonteeseen. Puiston käytön, muutos- ja hoitotöiden tulee perustua vuonna 2013 laadittuun puiston yleissuunnitelmaan (VP/s-1). Kartanopuisto säilyy kaavallisesti pääosin entisellään. Muutos kohdistuu autopaikoituksen (sininen alue) siirtämiseen etäämmälle päärakennuksen välittömästä läheisyydestä. Paikoitusta on siirretty sisääntulokujan läheisyyteen Ritaniemenkadulle päin, jolloin saapuminen kartanoon tapahtuu puukujaa pitkin. Tulevaisuuden varauksena esitetään vähäistä lisärakennusoikeutta (850 kem2) (punainen alue). Lisärakentaminen sijoittuu ns. vanhalle talouspiha-alueelle ja sen tulee olla päärakennukselle alisteista. Rakentaminen on I-II kerroksista puurakentamista, jonka tulee noudattaa massoittelultaan ja mittasuhteiltaan kartanon aiempia purettujen rakennusten henkeä ja täydentää kartanoympäristöä korkeatasoisella tavalla. Lisärakentamisen päämateriaali on puu ja kattomuoto harjakatto. Kuva Ote viitesuunnitelmasta PES Arkkitehdit Oy Mukkulan kartanoympäristöön kuuluva puisto, jonka erityispiirteet säilytetään. Puistossa ovat sallittuja sellaiset toimenpiteet ja toiminnat, jotka sopivat viereisen kartanopuiston luonteeseen. (VP/s-2) Alueella on entinen käyttötarkoitus. Puistoalue sijoittuu uimarannan ja oppilastalojen väliin Niemenkadun varteen. Alueella oleva luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi, pähkinäpensaslehto, on merkitty kaavaan sl-1 merkinnällä. Mukkulan kartanoon kuuluva puisto. Alueen luonnon erityispiirteet säilytetään. Alueella on pähkinäpensaita, joiden säilymisen edellytykset tulee turvata. Alueella sijaitsee liito-oravien ja lepakoiden elinympäristöt, joiden säilymisen edellytykset tulee turvata alueella toimittaessa. (VP/s-3) Mukkulan kartanoympäristöön kuuluvaa puistoaluetta on laajennettu nykyisen matkailupalvelujen alueelle, metsäiselle kumpareelle ja Vesijärveen laskevalle rinteelle. Uimaranta-alue (VV)

22 SELOSTUS A D/3287/ / Nykyinen uimaranta-alue on merkitty VV-merkinnällä, ja siihen liittyy viereinen puistoalueen reuna, johon voi sijoittua leikkialue ja uimarannan pukukoppeja. Lähivirkistysalue (VL/s) Niemenkadun itäpuoleisella lähivirkistysalueella on entiset merkinnät. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Lähtökohta-aineiston tavoitteiden toteutuminen mahdollistaa hotellin rakentamisen, matkailutoimintojen sekä tapahtumapalvelujen kehittämisen Lahdessa rakennus- ja kulttuurihistoriallisen kartanopuiston ja rakennusten säilyminen turvataan asemakaavalla sekä edesautetaan rakennusten säilymistä käytössä mahdollistamalla alueen matkailutoimintojen kehittäminen luonnonsuojelulain mukainen luontotyyppi, pähkinäpensaslehto, ja puustoinen kumpare on rajattu rakentamisen ulkopuolelle sekä alueen luonnon erityispiirteiden vaaliminen on merkitty kaavaan. 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön mahdollistaa matkailupalvelujen kehittämisen ja hotellin rakentamisen Alue on ollut pitkään matkailupalvelujen alueena. Kaavamuutos jatkaa alueen perinteistä käyttöä ja kehittämistä sekä Mukkulan kartanopuistoalueen pitkiä perinteitä aktiivisena kaupunkilaisten virkistys ja ulkoiluetappina ja vapaa-ajanviettoalueena. Uusi rakentaminen luo alueelle uuden kerroksellisuuden ja luo alueen kaupunkikuvaan vaihtelevuutta. Alue on erittäin hyvin kaupunkilaisten saavutettavissa mm. kävellen, hiihtäen, pyörällä, vesitse, joukkoliikenteellä. Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemakuvaan Aluetta ympäröivät korkeat selännealueet, jotka laskeutuvat varsin jyrkästi Vesijärveen ja leimaavat voimakkaasti alueen maisemaa. Järveltä katsottuna hotellirakennus ei kohoa kartanorakennusta korkeammalle, koska se lähtee nousemaan alavalta tasolta metsäkukkulan länsipuolelta. Ote Viitesuunnitelmasta PES Arkkitehdit

23 SELOSTUS A D/3287/ / Kaavamääräyksissä on korttelin muuhun rakennuskantaan sopeuttavia määräyksiä mm. korkeuden, värityksen suhteen Uudisrakennuksen liian voimakkaaseen näkymiseen järvelle voidaan vaikuttaa rakennusmateriaalien valinnalla ja värityksellä sekä rantapuuston ja kasvillisuuden suunnittelulla sekä maaston muotoilulla. Kaavaan on merkitty luonnonmukaisena säilytettävät rantaviivaosuudet. Ote Viitesuunnitelmasta PES Arkkitehdit Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Kaavassa on otettu huomioon rakennus- ja kulttuurihistorian kannalta arvokkaat kohteet. Vaikutukset liikenteeseen suurilla tapahtumilla on vaikutusta liikennemääriin ja paikoitukseen Suurissa tapahtumapuiston tapahtumissa alue rajataan ja saapuminen alueelle tapahtuu kävellen ja joukkoliikenteellä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön, luonnonsuojelualueeseen Kaavamuutos lisää asemakaavoitettuja puistoalueita. Rakentaminen rajoittuu vesi- ja luonnonsuojelualueeseen. Rakennettavan hotellin vaikutukset läheiseen Ritaniemen luonnonsuojelualueeseen jäävät vähäisiksi. Uuden hotelli- ja tapahtuma-alueen väliin jää vyöhyke, johon sijoitetaan paikoitusta maastoon sopiviin taskuihin. Isot metsälehmukset merkitään säilytettäviksi paikoitusalueella. Kaavassa on määräyksiä hulevesien käsittelystä ja rantakasvillisuuden säilyttämisestä. Näkymäaukkoja voidaan tehdä järven suuntaan. Pähkinäpensasalueet ja pesimälinnustoalue kukkulalla on rajattu rakentamisen ulkopuolelle Muut vaikutukset Vaikutus työpaikkoihin ja yritystoimintaan Hotellirakentamisen mahdollistaminen sekä siihen liittyvät oheistoiminnot lisäävät välillisesti työpaikkoja ja palvelujen käyttäjiä alueelle. Mahdollistaa Lahden alueen matkailun kehittämisen ja lisäämisen. Lisää Lahden ja Mukkula-Niemen alueen vetovoimaa. Vaikutus palveluihin, sosiaaliset vaikutukset Tapahtumahotelli lisää alueelle kaupallisia palveluita ja hyödyttää matkailijoiden lisäksi myös alueen asukkaita. Hotellin oheispalvelutarjonta, ravintola- ja toistuvat tapahtumat luovat asukkaille uusia kohtaamispaikkoja. Lisää Mukkulan alueelle vetovoimaa ja lisää tapahtuma- ja kulttuuritarjontaa.