Asemakaavaselostus Asemakaava ja asemakaavan muutos A-2566a (Mukkula, Mukkulan matkailualue)

Transkriptio

1 Asemakaavaselostus Asemakaava ja asemakaavan muutos A-2566a (Mukkula, Mukkulan matkailualue) kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio vt 24 1,5 km E75 6 km kauppatori 4km kaukoliikenneterminaali 5km Sijainti kaupunkirakenteessa.

2 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 27. PÄI- VÄNÄ MARRASKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2566a (Mukkulan matkailualue) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee: Mukkulan (7.) kaupunginosan tilan rn:o osaa Asemakaavamuutos koskee: Mukkulan (7.) kaupunginosan matkailupalvelu-, retkeily- ja loma-aluetta, pysäköinti-, luonnonsuojelu-, vesi-, puisto-, lähivirkistys- ja katualueita. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Mukkulan (7.) kaupunginosan korttelit 7411, 7412, 7413, 7414, 7415, 7416 sekä matkailupalvelu-, lähivirkistys-, puisto-, uimaranta-, vesi- ja katualueita. Asemakaavan pohjalta on laadittava erillinen sitova tonttijako: korttelin 7411 tontille 1, korttelin 7412 tontille 1, korttelin 7413 tontille 1 ja 2, korttelin 7414 tontille 1, korttelin 7415 tontille 1, korttelin 7416 tontille 1. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2012 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä (kohde 39). 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Ritaniemessä, Mukkulan (7.) kaupunginosassa, noin 4 km:n päässä kauppatorilta ja noin 5 km:n päässä tulevasta kaukoliikenneterminaalista. E75:lle on matkaa vt 24 kautta noin 6 km. Alueen pinta-ala on noin 29,5 ha, josta vesialueen osuus on noin 10 ha. 1.3 KAAVAN TARKOITUS Tavoitteena on mahdollistaa nykyisen leirintäalueen kehittäminen monipuoliseksi matkailupalvelujen korttelialueeksi ja hyödyntää kartanorakennuksia matkailukäytössä. Suunnittelussa otetaan huomioon kartanopuiston ja uimarannan käyttö julkisena virkistysalueena sekä suojelu-, kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot. 1.4 KAUPUNGIN STRATEGIA Kaupungin strategiassa 2025 on linjattu, että Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki. Asemakaavamuutos liittyy strategian kehittämisteemoihin: (A) Lahti on kasvava ja kilpailukykyinen ja (B) Lahti turvaa edellytykset asukkaiden hyvinvoinnille. Asemakaavamuutoksella toteutetaan myös osatavoitteita (A3) Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liitty-

3 vää yritystoimintaa.(a7) Kaavoituksella luodaan myös edellytyksiä julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmälle. Grow Lahti-hankkeeseen liittyy myös Mukkulan matkailualue, jonka Ladec on yhdessä Lahden kaupungin kanssa määritellyt yhdeksi tärkeimmistä lähivuosien kehittämiskohteista Lahdessa.

4 1.5 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS KAUPUNGIN STRATEGIA SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö SUUNNITTELUTILANNE Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Aloite Sopimukset Pohjakartan tarkistaminen OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö... 22

5 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet KUVAUS ASEMAKAAVAN RAKENNE Kokonaisrakenne ja ratkaisun pääperiaatteet Mitoitus ja aluevaraukset YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön, luonnonsuojelualueeseen Muut vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS SEURANTALOMAKE LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1. Havainnollistava aineisto, ote viitesuunnitelmasta PES Arkkitehdit Viitesuunnitelma sisältyy Hanke- ja kannattavuustutkimukseen Mukkula - hankesuunnitelma ja kannattavuustutkimus, GSP Group Oy Tilaaja Ladec

6 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muutos on laadittu kaupungin aloitteesta. Vireille tulo vuoden 2012 kaavoituskatsauksessa Alustava maaperän pilaantuneisuus ja rakennettavuusselvitys ELY-keskukselle esitelty lähtötietoja Aloitusvaiheen yleisötilaisuus Mukkulan kartanopuiston yleissuunnitelma, Sito Oy 2013 (Kunnallistekniikka) Mukkulan matkailualueen maisemaselvitys, Ramboll Oy Hanke- ja kannattavuusselvitys GSP Group OY (Tilaaja Ladec) 7/2014-2/2015 edelliseen liittyvä työpaja (GSP) Selvitykseen liittyvä viitesuunnitelma PES Arkkitehdit Oy Luonnosvaiheen yleisötilaisuus Valmisteluvaiheen kuuleminen, kaavaluonnos kuulemisaikaa jatkettiin asti. Kaavaehdotus on ollut virallisesti nähtävillä Kaavamuutosta on käsitelty yhteistyökokouksissa Hämeen Ely-keskuksen kanssa sekä neuvoteltu Ritaniemenkadun suunnitelmista ja pidetty maastokäynti ASEMAKAAVA Suunnittelualueen pinta-ala 29,5 ha, josta on vesialuetta 9 ha. Asemakaavamuutosehdotuksen pääpaino sijoittuu nykyisen leirintäalueen paikalle, joka on nyt matkailupalvelujen aluetta (RM). Alueelle esitetään kaavoitettavaksi tapahtumapuisto (VP-1) ja siihen tukeutuva tapahtumahotelli (RM-1). Kartanopuiston kaava säilyy pääpiirteissään entisellään, ns. talouspiha-alueelle varataan vähäistä lisärakennusoikeutta tulevaisuuden varalle ja paikoitusta siirretään kartanon välittömästä läheisyydestä lähemmäksi Ritaniemenkatua. Yleinen puisto-ulkoilureitti kiertää niemen ympäri. Kelluva rakentaminen (W/RM) vaatii vesilain mukaisen luvan. Ote viitesuunnitelmasta PES Arkkitehdit TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteutuksesta vastaa yleisten alueiden osalta kaupunki. Hotellin toteutuksesta vastaa yksityinen taho. Tapahtumapuiston (yleinen alue) 1. vaiheen toimenpiteiden toteutuksesta vastaa kaupunki. Muusta toteutusmallista sovitaan hotellin toteutuksen yhteydessä erikseen.

7 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Vesijärven rannalla 4 km päässä kauppatorista ja 5 km päässä matkakeskuksesta pohjoiseen. Alue rajautuu pohjoisessa Ritaniemen luonnonsuojelualueeseen ja Reppurinpuistoon, idässä Tanssimäenpuistoon, etelässä Niemen satamaan ja Vesijärveen. Kaava-alueella oleva oppilastalojen korttelin alue on rajattu pois Luonnonympäristö Kaava-alue sijaitsee Vesijärven itärannalla Ritamäen luonnonsuojelualueen eteläpuolella. Kaava-alueeseen sisältyvät Mukkulan kartano historiallisine puistoineen sekä Ritaniemen pohjoiskärjen alue, joka on täytetty luvuilla leirintäalueen laajennusta varten. Kartanon ja kartanopuiston alue on loivasti Vesijärveen viettävää kumpuilevaa rinnettä, kun taas leirintäalue on alavaa tasaista kenttää, joka on täytetty. Kartanopuiston ja leirintäalueen väliin sijoittuu Vesijärveen laskeva metsäinen kumpare. Näkymä järveltä kohti selvitysaluetta elokuussa Näkymässä korkeimmalle kohoaa Ritamäen silhuetti. Metsänreunan yläpuolella näkyy Tanssimäen kerrostaloja. Mukkulan kartanon päärakennus ei näy luoteen suunnalta katseltaessa. Kuva Marja Mustakallio, Lahden kaupunki, Mukkulan matkailualueen maisemaselvitys Ramboll Näkymä Ritaniemen kärjestä leirintäalueelle kohti Ritamäkeä syksyllä 2013, Mukkulan matkailualueen maisemaselvitys Ramboll

8 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / Maisemarakenne: Suunnittelualue ei kuulu valtakunnallisesti, eikä maakunnallisesti merkittäviksi luokiteltuihin maisema-alueisiin. Suunnittelualue sijoittuu ranta-alueelle, joka nousee melko jyrkästi korkeaksi selännealueeksi. Suurmaisemassa taustalla kohoava Ritamäki nousee tasolle 125 mpy. Pohjoiskärki on matalaa ja tasaista aluetta, joka poikkeaa maastonmuodoiltaan muun suunnittelualueen rinteestä. Kuvalähde: Mukkulan matkailualueen maisemaselvitys Ramboll

9 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / Mukkulan kartanopuisto on maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kokonaisuus. Kartanopuistosta on tehty historiallinen selvitys vuonna 2001 (Ismo Häkkinen / Vesihydro Oy) ja yleissuunnitelma vuonna 2013 (Ismo Häkkinen / Sito Oy). Suunnittelualueesta on valmistunut Mukkulan matkailualueen maisemaselvitys, jonka on tehnyt Ramboll Oy. Maastomuodot, maaperä, rakennettavuus: Kallioperältään kaava-alue on kiillegneissiä. Alavimmat alueet ovat hiekka- ja hietamaita (keltainen ja vihreä) ja kumpareet soramoreenia (oranssi). Kaava-alueen kumpare on soramoreenia (valkoinen viivoitettu). Alava niemen kärki on täytetty luvuilla (valkoinen). Alueelle on tehty alustava maaperätutkimus. Alue on toiminut joskus maankaatopaikkana ja aluetta on täytetty ainakin kaupungin rakennustyömaiden ylijäämämassoilla. Rakennusselvityksen mukaan (Ramboll 2013) nykyisen leirintäalueen maaperä on yleispiirteiltään sekalaista täyttömaata. Täyttömaakerros on maantäytteiden silmämääräisten havaintojen perusteella savista silttiä ja hiekkaa, paikoin kiviä sekä moreenia. Maan pinnalla on päällimmäisenä nurmipintaista tai kasvillisuuspeitteistä humusmaata tai paikoin hiekkaista täyttömaata ajoväylien kohdalla. Katu- ja putkilinjat edellyttävät yksityiskohtaisia pohjatutkimuksia. Mukkulan rantaa kiertää Muinais-Päijänteen eroosiotörmä noin 85 mpy korkeudella. Kivikkoa on näkyvissä kartanopuiston ja leirintäalueen välisen kumpareen etelärinteellä. Kuva 1. Maaston korkeustasot. Kuva 2.Maataloudellinen maaperäkartta, Maatalouden tutkimuskeskus, Maantutkimuslaitos. Kuva 3.lähde: Lahden muinaisrannat, Heli Etu-Sihvola, Lahden kaupunginmuseo 2010, Lahden kaupunki Pinta- ja pohjavedet: Kaava-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kaava-alueen länsipuolella sijaitsevassa Harvasaaressa on Polttimon pohjavedenottamo. Kaava-alue sijaitsee Vesijärven rannalla (Vesijärvi ) ja kuuluu Vesijärven lähialueen valuma-alueeseen. Pienilmasto: Lounaaseen laskeva rinne on lämpötaloudellisesti edullinen. Toisaalta Vesijärveltä puhaltavat tuulet voivat viilentää paikallista ilmastoa voimakkaastikin. Etenkin pohjoinen osa on altis laajalta Enonselältä puhaltaville länsi- ja pohjoistuulille. Viheralueet: Alueen itäpäässä on merkittävä viheralue (VP/s-1), Mukkulan kartanopuisto, joka on toiminut julkisena viheralueena vuodesta 1959, jolloin kaupunki osti alueen. Nykyisin alueella on uimaranta, leikkikenttä. Vanajanlinna Oy on aloittanut tilausravintolatoiminnan kartanossa vuoden 2015 alusta. Kartanon etelärinne on myös suosittu perheiden talviulkoilukohde pulkkamäkineen talvella.

10 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / Suunnittelualueen länsipää on toiminut puistomaisena matkailupalvelualueena (RM), leirintäalueena. Alueella on puustoinen mäki, joka maisemallisesti erottaa kartanopuiston niemen leirintäalueesta, joka vilkkaimpina toiminnan vuosina ulottui myös kumpareen itäpuolelle avoimelle nurmikolle. Leirintäalueen itäreunalla Ritamäen metsän rajassa on vanhoja metsälehmuksia ja tammia. Lähde: Lahden kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala: Lahden viheralueiden arvottaminen, Asema-tai yleiskaavassa viheralueeksi kaavoitetut alueet. Kaavoitettujen viheralueiden (vihreät) riittävyys Mukkula-Kilpiäinen alueella on 279m2/asukas, mikä kuuluu luokkaan hyvä (yli 200 m2/asukas). Lähde: Lahden kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala: Lahden viheralueiden arvottaminen, pääpiirteissään viheralueiden ja muun maankäytön välistä suhdetta. Ekologiset verkostot: Ylempi kuva. Lähde: Lahden kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala: Lahden viheralueiden arvottaminen, Kaupunkiekologian kannalta arvokkaita alueita. Alempi kuva. Lähde: Tavoitteellinen viherverkosto. Kuvaa pääpiirteittäin viheralueiden ja muun maankäytön välistä suhdetta. Lahden kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala: Lahden viheralueiden arvottaminen, 2010.

11 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / Kasvillisuus: Suunnittelualueen metsäalueet on luokiteltu lehdoiksi. Rakennetuilla alueilla kasvillisuus on kulttuuripainotteista etenkin kartanopuistossa, vanhoja tammia ja pähkinäpensaita. Kuva kartanopuistosta elokuulta Maria Silvast. Lahden kaupunki. Leirintäalue on tehty osittain täyttömaalle ja kasvillisuus on istutettua. Näkymä leirintäalueelta kohti koillista marraskuussa Sorakäytävän päätteenä kaukomaisemassa näkyy Enonsaaren siluetti Lähde: Mukkulan matkailualueen maisemaselvitys Ramboll Luonnon monimuotoisuus: Lumo-kohteet: Suunnittelualueella on kaksi luonnon monimuotoisuuskohdetta (lumo-kohdetta). Lahden kaupungin lähtötietoaineistossa lumo-alueet, luonnon monimuotoisuuskohteet, on luokiteltu neljään luokkaan. Lumo-kohteella on erilaisia luontoarvoja, mutta luokitus ei merkitse suojelustatusta, ellei sitä ole erikseen suojeltu tai se ei ole lakisääteisesti suojeltu (luokka 1). Mukkulan kartanopuisto (75008) on merkitty karttaan keltaisella, luokka 3; kulttuuriset kohteet, niityt, puistot, muinaismuistot, ihmisen vaikutuksen alaiset alueet. Puistossa on vanhoja säilytettäviä tammia ja pähkinäpensaita. Mukkulan pähkinäpensaslehto on luonnonsuojelulain 29 :n nojalla suojeltu luontotyyppikohde (luonnon monimuotoisuuskohde 75090). Kohde on merkitty karttaan tumman vihreällä, luokka 1; suojelualueet, metsälakikohteet, ei toimenpiteitä, mutta luonnonhoidolliset toimenpiteet sallittu. Alue sijaitsee kartanopuiston itäpuolella, Vesijärven ja Niemenkadun välissä.

12 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / Lähde:Lahden kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala, ote Lumo-kohteet-kartasta Pesimälinnusto: Kartanopuiston ja leirintäalueen väliin jäävä metsäinen kumpare on osa Ritamäki-Kilpiäisen merkittävää pesimälinnustoaluetta. Pesimälinnustoalueen rajausta on laajennettu vähäisesti suunnittelualueen puolelle Alueelle ei sijoitu kansainvälisiä erityisvastuulajeja. Yleiskaavan 2025 selvitysaineiston, Lahden II Lintuatlas selvityksen mukaisesti Ritamäki-Kilpiäisten pesimälinnustoaluetta on laajennettu vähäisessä määrin leirintäalueen ja kartanopuiston väliselle kumpareelle. Huomionarvoinen lajisto: pikkutikka, käenpiika, harmaapäätikka, kottarainen. Vanhan metsän lajeja: pikkusieppo. idänuunilintu. Kohteen arvoa nostavat edustava lehtolajisto ja ruudun korkea yhteislajimäärä (67). Maankäyttösuositus: S/SL. (Suojelualue tai luonnonsuojelualue). Lajien suosimiksi elinympäristöiksi mainitaan mm. lahopuustoiset rantalehdot, puistikot, ja metsäiset kulttuuriympäristöt, lehtipuuvaltaiset metsät, joissa kasvaa isoja haapoja, pelto- ja kulttuurialueiden läheisyydessä valoisat seka- ja lehtimetsät, kumpuilevien mäenrinteiden valoisat pihapiirit, ahot ja metsänlaidat, taajamien pihapiirit sekä myös muut suhteellisen avoimet ympäristöt. Suunnittelualueelle sijoittuva osa on yleiskaavassa 2025 ja voimassa olevassa asemakaavassa matkailupalvelujen aluetta (RM). Lähde: Lahden kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala, Ritamäki-Kilpiäinen pesimälinnustoalueen kartta Liito-oravat: Kaupungin vuonna 2009 tekemää liito-oravaselvitystä (Lahden kaupungin lepakkokartoitus yleiskaavaa varten) on päivitetty Länsiosan kumpare, itäosan pähkinäpensaslehto

13 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / sekä Tanssimäenrinne sopivat liito-oravan elinympäristöksi. Liito-orava voi elää myös puistomaisissa puulajistoltaan vaihtelevissa ympäristöissä. Länsiosan kumpareen itäosassa on puu, joka on tulkittu liito-oravan pesäpuuksi. Lepakot: Alueella on havaittu 3-4 lepakkolajia. Alue soveltuu valtaosaltaan lepakoille. Alueelta ei ole löydetty varmoja lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lepakoille tärkeitä saalistusalueita on rannoilla ja Ritamäen luonnonsuojelualuetta vasten. III-luokan aluetta on kartanopuiston ja leirintäaluekentän ympäristössä. Luonnonsuojelu: Mukkulan pähkinäpensaslehto on Luonnonsuojelulain 29 :n nojalla suojeltu luontotyyppikohde (luonnon monimuotoisuuskohde 75090). Kaava-alue rajautuu Ritaniemen luonnonsuojelualueeseen, joka on suojeltu vuonna Rakennettu ympäristö Väestö: Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Viereisessä oppilastalojen korttelissa on kaksi asuinkerrostaloa. Yhdyskuntarakenne: Alue on ollut pääasiassa virkistyspalvelujen aluetta. Leirintäaluetoiminta ja satunnaiset tapahtumat ovat palvelleet matkailijoita. Vuoden 2015 alusta Vanajanlinna Oy on aloittanut vuokralaisena hotelli- ja tilausravintolatoiminnan kartanorakennuksissa. Työpaikat, elinkeinotoiminta, palvelut, virkistys: Kartanon hotelli- ja ravintolatoiminta mahdollistavat työpaikkoja hotelli- ja ravintolatyöntekijöille, tapahtumajärjestäjille ja harrastustoiminnan järjestäjille. Alueella on merkittävät perinteet lahtelaisten virkistysalueena niin kesäisin kuin talvisinkin. Alue muodostaa Vesijärven rantareittien ja vesialueen kanssa kokonaisuutena tärkeän osan lahtelaisten virkistyspalvelualueena järven rannalla niin hiihtäjille, kävelijöille, uimareille, surffailijoille kuin muillekin kesä- ja talviaktiviteettien harrastajille. Sosiaalinen ympäristö: Alue on merkittävä julkinen virkistys-, ulkoilu- ja uimaranta-alue koko kaupungin asukkaille. Satama-alue ja Niemenkadun pyöräily- ja kävely-yhteys keskustan ja kartanoalueen välillä, jota kuljetaan kauempaa muistakin kaupunginosista. Liikenne: Kaava-alue ei liity tiealueisiin. Ajoneuvoliikenne: Alue on saavutettavissa valtatieverkolta (vt 4-vt 24) Vanhatien-Ritaniemenkadun kautta. Mukkulaan vievän Vanhatien liittymä valtatielle 24 on valo-ohjattu liittymä kääntymiskaistoineen. Valtatie 24 kehittämisselvityksessä tulkittiin liittymien toimivuutta ja todettiin että nykyiset valo-ohjatut liittymät toimivat vielä ennustetilanteen 2040 liikennemäärillä. Osa liikenteestä saattaa hakeutua vaihtoehtoisille reiteille, jos liittymien toimivuus heikkenee. Suurten tapahtumien yhteydessä suositellaan toteutettavan erillinen liikenteen ohjaussuunnitelma Mukkulan alueelle. Keskustan suunnasta alueelle pääsee Mukkulankadun-Ritaniemenkadun tai Niemenkadun kautta. Leirintäalueelle ajetaan Ritaniemenkatua pitkin, joka on kartanopuiston ja luonnonsuojelualueen välissä, ajorataleveys on n. 4,5 m.

14 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / Niemenkadulle Niemen satamasta etelään on vireillä katusuunnitelman laadinta, jossa selkeytetään jalankulku- ja pyörätiejärjestelyjä. Joukkoliikenne: Bussireitit Polkupyöräreitit Bussilinja 21 ja 35 ajaa pitkin, vuoroväli n. 3 kertaa arkisin, 2 kertaa viikonloppuisin. 31 ja 32 Mukkulankatua pitkin, vuoroväli n. 6 kertaa arkisin, 4 kertaa viikonloppuisin. Mukkulankadulta on kävelymatkaa noin 1-2 km. Pyöräily- ja kävelyreitit: on esitetty kuvassa.niemenkadun varrella on pääpyöräreitti. Kartanopuistossa on puistokäytäviä niemen kärkeen. Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, MARY, LaRY) ja muinaismuistot: Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita (RKY) kohteita. Mukkulan kartano kartanopuistoineen on maakunnallisesti (MARY) ja paikallisesti (LaRY) kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi luokiteltu kohde Yhdyskuntatekninen huolto: Alue on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon. Verkostot kulkevat kartanon kautta. Leirintäalueen läpi kulkee sähkökaapeli Harvasaareen Polttimon vedenottamolle. Erityistoiminnot: Ei ole. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt: Pohjoispuolella on Ritaniemen luonnonsuojelualue ja eteläosassa luonnonsuojelulain nojalla suojeltu luontotyyppi (pähkinäpensaslehto 75090). Suunnittelua rajoittavat tekijät: Luonnonsuojelualue ja kulttuurihistoriallisten arvojen huomioon ottaminen sekä kartanopuiston kulutuksen sietokyky rajoittavat suunnittelua. Leirintäaluekäytössä ollut niemi on täyttömaata, mikä tulee ottaa huomioon alueen suunnittelussa.

15 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / Maanomistus: Alue on kaupungin omistuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava 2006 Ympäristöministeriö on vahvistanut Päijät-Hämeen maakuntakaavan Suunnittelualue sijaitsee matkailupalvelujen alueella (RM). Alue sijaitsee kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeällä alueella (ma). Maakuntakaavassa on myös kulttuurihistorian ja maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävän alueen rajaus (kmv), joka perustuu v selvitykseen, VAT 1993, joka on päivitetty vuonna 2010, RKY Uudessa selvityksessä Mukkulan alue on jätetty pois. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta Yleiskaava Lahden oikeusvaikutteinen yleiskaava 2025, on saanut lainvoiman Suunnittelualue on pääosin matkailutoimintojen aluetta (RM-3). Niemenkatu ja Mukkulan ostoskeskukseen kaartuva Ritaniemenkatu ovat kokoojakatuja, joille on merkitty kevyen liikenteen pääväylä. Rannasta on osoitettu Mukkulan kartanon kautta ulkoilureitistön pohjoiseen johtava pääväylä. Matkailualueen pohjoispuolella on Luonnonsuojelualue (SL). Niemenkadun mutkassa on Luonnonsuojelulain nojalla suojeltu luontotyyppi. Alue rajautuu idässä Lähivirkistysalueeseen (VL-31) ja Vesiliikenteen alueeseen (LV-4). Yleiskaavamerkinnät ja määräykset MATKAILUTOIMINTOJEN ALUE. Alue varataan matkailulle ja siihen liittyville toiminnoille. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee vaalia maiseman ominaispiirteitä ja turvata merkittävien luontoarvojen säilyminen.

16 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / LUONNONSUOJELUALUE Alue on suojeltu tai tarkoitettu suojeltavaksi luonnonsuojelulain (tai maankäyttö- ja rakennuslain) nojalla. Alueella ei saa ryhtyä toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa suojeluarvot. LÄHIVIRKISTYSALUE Merkinnällä osoitetaan rakennettujen alueiden läheisyydessä sijaitsevat viheralueet ja laajat rakennetut puistot, jotka on tarkoitettu ulkoiluun, virkistykseen ja luonnon kokemiseen. Maiseman ja luonnonympäristön ominaispiirteitä tulee vaalia hoidettaessa metsää ja rakennettaessa virkistysalueita ja reittejä. Virkistysreitit tulee liittää toisiinsa ja kevyen liikenteen verkostoon. Alueella on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus ja MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoitus. VESILIIKENTEEN ALUE Merkinnällä osoitetaan satama- ja laiturialueet. Alueen suunnittelussa vaalitaan vesi- ja rantamaiseman ominaispiirteitä. KOKOOJAKATU TAI YHDYSTIE KEVYEN LIIKENTEEN PÄÄVÄYLÄ ULKOILUREITISTÖN PÄÄVÄYLÄ Suunnitteluohjeet: Indeksi + alueen nimi: RM-3 Mukkula Alueen nykytilan kuvaus: Alue sijaitsee Vesijärven rannalla, jossa sijaitsee kartano ja sen ympäröimä maisemapuisto. Alueella on maisema- ja luontoarvoja. Alueella on arvokkaita luontokohteita (luonnonsuojelulain luontotyyppi, LUMO). Alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (MARY, LaRY). Suunnitteluohje: Arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Indeksi + alueen nimi: SL-2 Ritamäen luonnonsuojelualue ja Kilpiäisten tikkametsä Alueen nykytilan kuvaus: Ritanmäki on kulttuurivaikutteista lehtometsää kasvava kallio. Kilpiäisten tikkametsä on lehtoa, jossa on rikas linnusto. Alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (MARY, LaRY). Ritamäki on rauhoitettu Kilpiäisten tikkametsä on rauhoitettu Suunnitteluohje: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Alueella ei saa ryhtyä toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa suojeluarvot. Indeksi + alueen nimi: VL-31 Mukkulan ja Kilpiäisten lähivirkistysalueet Alueen nykytilan kuvaus: Rakennetussa ympäristössä oleva viheralueiden kokonaisuus. Alueella on Vesijärven rantamaisemaa kehystävä rinnemetsä, maisematilaa luova Merrasojan laakso ja kulttuurivaikutteista rakennettua puistoa. Alueella on ulkoilureittejä ja palstaviljelyalue. Alueella on muinaisrantoja ja arvokkaita luontokohteita (luonnonsuojelulain luontotyyppi, luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja eliölajeja, LUMO). Alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (MARY). Suunnitteluohje: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Alueella ei saa ryhtyä toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa suojeluarvot. Indeksi + alueen nimi: LV-4 Niemen venesatama Alueen nykytilan kuvaus: Alueella on maisema- ja luontoarvoja. Alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (LaRY). Suunnitteluohje:

17 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / Voimassa oleva asemakaava Ritaniemessä ja kartanon alueella on vahvistettu asemakaava. Alue jakautuu pääkäyttötarkoitukseltaan kolmeen eriluonteiseen alueeseen. Asemakaava sisältää rakentamisen sijoittamista, kokoa ja suojelua koskevia määräyksiä /A /A Osa-alueiden pääkäyttötarkoitukset ajantasaasemakaavassa: A Niemen kärki on matkailupalvelujen aluetta (RM). Kortteliin on merkitty yhteensä viisi rakennusalaa matkailupalvelurakentamista varten (rmr). Korttelin eteläosassa on matkailupalvelujen alueen osa, jonka erityispiirteet säilytetään (s-2). Kumpareella kasvaa pähkinäpensaskasvillisuutta. 2. Mukkulan kartanoympäristö on merkitty puistoksi, jonka kulttuurihistorialliset rakennukset ja erityispiirteet säilytetään. Alueen pääkäyttötarkoitus on matkailu-, ulkoilu- ja kulttuuritoiminta. Puistossa ovat sallittuja vain sellaiset toimenpiteet ja toiminnat, jotka sopivat kartanopuiston luonteeseen RM (VP/s-1). 3. Mukkulan kartanoympäristöön kuuluva puisto, jonka erityispiirteet säilytetään. Puistossa ovat sallittuja sellaiset toimenpiteet ja toiminnat, jotka sopivat viereisen kartanopuiston luonteeseen. Ote ajantasa-asemakaavasta. (VP/s-2) Kartanon itäpuolinen Niemenkadun varren ranta-alue on merkitty Mukkulan kartanoympäristöön kuuluvaksi puistoksi, jonka erityispiirteet säilytetään. Puistossa ovat sallittuja sellaiset toimenpiteet ja toiminnat, jotka sopivat viereisen kartanopuiston luonteeseen (VL/s-2). 5. Niemenkadun itäpuolella on yleinen pysäköintialue. Alueelta voidaan osoittaa autopaikkoja korttelin 7409 ja Mukkulan kartanoympäristön puiston tarpeisiin (LP-2). 6. Ritaniemenkadun ja Niemenkadun risteykseen sijoittuu yhdistettyjen liike- ja opilasasuntokerrostalojen korttelialue, jolla sallitaan viereistä kartanonpuistoa ja matkailukäyttöä tukevia toimintoja (ALO-1). 7. Retkeily- loma-aluetta (R)

18 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / Rakennusjärjestys: Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan sekä Lahden ja Kärkölän osalta voimaan Muut suunnitelmat: Mukkulan kartanopistoon on tehty vuonna 2013 yleissuunnitelma ja rakennussuunnitelma Sito Oy, Ismo Häkkinen. Suunnitelman yhteydessä on kartoitettu mm. puuston kunto, laadittu puiston käyttöohje, tutkittu alustavasti lisärakentamismahdollisuutta historialliseen ympäristöön. Kartanoon ja piharakennuksiin on tehty rakennusten kunnostussuunnitelmat vuonna 2013, Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara, Jorma J. Latva, heinäkuu Päätökset: Asemakaavamuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa Kaupunginhallitus on päättänyt Mukkulan kartanon, kartanopuiston ja kartanoniemen kehittämisestä matkailupalvelujen alueena. Päätökseen liittyy leirintäalueen toiminnan päättyminen mennessä sekä kaupungin ja Vanajanlinna Oy:n välinen aiesopimus Mukkulan matkailualueen kehittämisestä. Taustaselvityksenä hyödynnetään GSP Group Oy:n yhteistyössä kaupungin kanssa laatimaa raporttia Kannattavuustutkimus Mukkulan kartanoalue, Lahti. kts Selvitykset. Tekninen lautakunta on hyväksynyt Tapahtumapuiston ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden toteutuksen. Olemassa olevat selvitykset ja suunnitelmat: 1. Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista, Muinaismuistojen osalta tukeudutaan Museoviraston selvityksiin. 3. Mukkulan kartanopuisto, Vesihydro Oy, maisema-arkkitehti Ismo Häkkinen, Yleiskaavan 2025 selvitysaineisto: Lahden II Lintuatlas selvityksen mukaisesti Ritamäki-Kilpiäisten pesimälinnustoaluetta on laajennettu vähäisessä määrin leirintäalueen ja kartanopuiston väliselle kumpareelle. Kaupungin vuonna 2009 tekemää liito-oravaselvitystä (Lahden kaupungin lepakkokartoitus yleiskaavaa varten) on päivitetty Lepakkoselvitys Lahden Mukkulan kartanon alueella, kesä 2014, Luontoselvitys Metsänen 5. Kannattavuustutkimus-Mukkulan kartanoalue Lahti (versio II ). Yhteistyössä Lahden kaupunki, Lahden alueen kehittämisyhtiö Oy Lakes, Vanajanlinna Oy ja GSP Group Oy. 6. EU-meluselvitys 2012, Tie-, katu-, raideliikenne ja teollisuus, Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä, Mukkulan kartano, piharakennukset n:ro 2,3 ja 4. Rakennushistoriaselvitys, Lahden Tilakeskus. Kaavatyön aikana laaditut selvitykset ja tutkimukset: 1. Mukkulan leirintäalue, alustava maaperän pilaantuneisuustutkimus ja rakennettavuusselvitys, Ramboll Maisemaselvitys, Ramboll, Mukkula - hankesuunnitelma ja kannattavuustutkimus, GSP Group Oy Tutkimus sisältää hotellin ja alueen viitesuunnitelman PES Arkkitehdit Oy, tilaaja Ladec. 4. Kunnallistekninen yleissuunnitelma Ritaniemenkadun ajaradan leventämisestä ja linjauksesta. Lahden kaupunki, maankäyttö, kaupunkiympäristö 2015.

19 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin kaavoituskatsauksen julkaisemisen yhteydessä Sopimukset Asemakaavan yhteydessä ei ole tarpeen tehdä maankäyttösopimusta. Asemakaavan hyväksymisen jälkeen haetaan Hämeen Ely-keskukselta luonnonsuojelualueen lakkauttamista Ritaniemenkadun levennyskaistan osalta. Katualueen kapeus, 7,5 m (ajoväylä n. 4,5 m) haittaa kadun kunnossapitoa, elinkeinonäkökulma. Leveämpää ajoyhteyttä on tutkittu kunnallisteknisen yleissuunnitelman avulla, jossa ajoradan levennys ja linjaus on sovitettu sekä luonnonsuojelualueen reunan vanhoja tammia että kartanopuiston vanhoja tammia säästäen Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Kaupungin hallintokunnat - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Lahden kaupunginmuseo - Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt, Lahti Aqua Oy, Lahti Energia Oy/lämpö, Le-Sähköverkko Oy/siirtoverkko, Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Itella Oy, DNA Oy, Telia- Sonera Oyj, Elisa, Päijät-Hämeen jätehuolto Oy - Päijät-Hämeen yrittäjät ry, Lahden yrittäjät ry, Vammaisneuvosto - Mukkula-seura - Salpausselän luonnonystävät ry Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 2 mom. mukaisesti julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2012 kaavoituskatsauksessa (kohde 39) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin

20 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / Aloitusvaiheen yleisötilaisuus pidettiin , jossa käsiteltiin kaavan tavoitteita ja lähtöaineistoa. Valmisteluvaiheen kuuleminen pidettiin Aikaa jatkettiin asti. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus pidettiin Suomen Moottoripyörämuseossa. Paikalla oli 30 osallista. Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille on toimitettu postitse kaavaluonnos, OAS ja muu valmisteluaineisto. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla internetissä ja kirjastossa. Lausunnon ovat jättäneet seuraavat tahot: Hämeen Ely-keskus, kaupunginmuseo, Lahden seudun ympäristöpalvelut, Päijät Hämeen yrittäjät/lahden yrittäjät, Lahti Energia, Le Sähköverkko, Elisa, Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Lahden kaupungin vammaisneuvosto, Lahti Aqua. Päijät-Hämeen liitto ei anna lausuntoa, koska asemakaavamuutos on lainvoimaisen yleiskaavan mukainen. Alla on lausuntojen keskeinen sisältö tiivistettynä sekä selostus, miten on otettu huomioon ehdotuksessa. 1. Hämeen Ely-keskus Kaavamuutosluonnos on yleiskaavan mukainen. Kaavan liikenteelliset vaikutukset tulee arvioida. >> Kaavan matkatuotokset on arvioitu kunnallistekniikan liikennesuunnittelun toimesta. Ei ole vaikutuksia VT 24 liittymään. 2. Kaupunginmuseo >> Kaavamääräystekstejä on tarkistettu museon lausunnon mukaisesti VP/s-1 ja WL- määräystekstin osalta 3. Lahden seudun ympäristöpalvelut Lsyp suhtautuu kriittisesti kelluvaan rakentamiseen tuuliolosuhteiden ja kulttuuriympäristöön sopivuuden kannalta. >> Lausunnon mukaisesti kaavaan on tarkistettu lepakoille sopivien isojen puiden säilyttämistä koskevia määräyksiä sekä viheralueita. Kumpareen mäki on muutettu matkailupalvelujen tontista VP/s-alueeksi. Luonnonsuojelulain nojalta suojeltu luontotyyppi Mukkulan pähkinäpensaslehto on muutettu sl-1 alueeksi. LPA-2 alueen tekstiä on korjattu säilytettävien metsälehmusten osalta. Kaava mahdollistaa muinaisrantakivikon kohdalla rannan täytön ulkoilureitin vaatimaa leveyttä varten.rm-1 kaavamääräystekstissä on hulevesien hallinnan kokonaissuunnitelman laatimisesta ja rakennusaikaisten hulevesien käsittelystä. 4. Lahden Yrittäjät ja Päijät-Hämeen Yrittäjät Kaava tukee Mukkulan alueen kehittämistä yrityslähtöisesti, mahdollistaa matkailuelinkeinojen laajentamisen tulevaisuudessa, mahdollistaa kokous-, kongressi- ja hotellipalvelujen lisäämisen Lahdessa. Lisäksi kaava edesauttaa kaupungin vetovoiman kannalta merkittävien tapahtumien järjestämistä Mukkulassa. 5. Lahti Energia >> Lausunnon perusteella kaavaan on lisätty kaukolämpömääräys. 6. Le-Sähköverkko >> Lausunnon perusteella Harvasaareen Polttimon pumppaamolle menevälle kaapelille on lisätty johtoaluevaraus hotellitontille. Puistomuuntamo on merkitty ohjeellisena LPA-tontille, jolloin sijoitus voidaan tarkentaa suunnittelun yhteydessä. Leirintäalueen valaistus siirtyy kaupungin hallintaan, kun alue muuttuu yleiseksi puistoalueeksi. Ritaniemen valaistus on uusimiskunnossa ja jää odottamaan hankkeen toteutumista.

21 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / Elisa Oyj Elisa on kiinnostunut mahdollisesti kaapeloimaan niemen kärkeen hotellille oman valokaapelinsa, mikäli yhteisojaa/kaapelipetiä on jossain vaiheessa tarjolla. >> Uudet verkostot niemeen viedään Ritaniemenkadun alueella. 8. Päijät-Hämeen pelastuslaitos Pelastuslaitos muistuttaa lausunnossaan pelastusreittien ja pelastustieohjeen mukaisten pelastusteiden ottamista huomioon suunnittelussa. 9. Lahden kaupungin vammaisneuvosto Vammaisneuvosto pitää alueen suunnitelmaa hyvänä, mutta muistuttaa lausunnossaan inva-pysäköintipaikkojen ottamista huomioon hotellin ja tapahtumapuiston paikoituksessa. Alueen kulkukäytävistä toivotaan esteettömiä ja portaattomia. Esiintymislavan meluhaittaa toivotaan mahdollisuuksien mukaan vähennettävän. >> Rinteen kohdalle on merkitty rantaan täyttömahdollisuus tarvittavaa ulkoilureittiä varten jyrkälle osuudelle. 10. Lahti Aqua Oy >> Lausunnon mukaisesti uudelle jätevesipumppaamolle on merkitty ohjeellinen paikka LPA-tontille kääntöpaikan lähelle. Luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä mielipiteen jätti 11 tahoa. Alla on tiivistettynä mielipiteiden keskeinen sisältö. Mielipiteet ovat kokonaisuudessaan listatekstin liitteenä. Salpausselän luonnonystävät ry esittää mielipiteessään leirintäalueen kehittämistä hienovaraisesti, ilman kelluvaa rakentamista. Kylpylähotelli sopii hyvin suunniteltuna leirintäalueelle. Esittävät metsäisen kumpareen ja rinteen rajaamista kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. Ehdottavat suurten, meluavien massatapahtumien järjestämistä urheilukeskuksessa. >> Leirintäalueen niemi mukaan lukien metsäinen kumpare on tällä hetkellä kokonaisuudessaan matkailutoimintojen tonttia, joka sallii matkailua palvelevaa rakentamista alueelle. Asemakaavamuutosta ohjaa lainvoimainen yleiskaava, jossa alue on kokonaisuudessaan matkailutoimintojen aluetta. Kaavaehdotuksessa kumpareinen mäki ja Vesijärveen laskeva rinne on merkitty kartanopuistoon kuuluvaksi VP/s-3 puistoalueeksi, missä on kasvillisuuteen ja eläimistön elinpiirien säilyttämiseen liittyviä määräyksiä. Täyttöalue soveltuu perustamisolosuhteitaan huonommin hotellirakentamiseen kuin rinteen länsireuna. Alueelle ei esitetä paljon liikennettä lisäävää päiväkylpylähotellia, vaan kylpylätoiminnot ovat pienimuotoisia hotellimajoitusta täydentävää toimintaa. Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja on tutkittu vuonna 2010 tehdyssä Mukkulan kartanoalueen kannattavuustutkimuksessa. Esitettyyn hotellin sijaintiin on päädytty vuonna 2014 tehdyssä Mukkulan hankesuunnitelma ja kannattavuustutkimuksessa, missä on punnittu mm. toiminnallisia, maisemallisia ja kannattavuusnäkökohtia ja otettu huomioon alueen lähtökohdat. Muissa mielipiteissä alueen suunnitelmaa pidettiin sekä hyvänä, Mukkulan alueen elinvoimaa elävöittävänä, että esitettiin kritiikkiä hotellia, tapahtumapuistoa ja kelluvaa rakentamista kohtaan. Kritiikki kohdistui mm. kelluvaan rakentamiseen, rantaraitin sijoittamiseen rinteeseen kivikkoisen kumpareen kohdalla, hotellin sijoituspaikkaan, uudisrakentamisen (hotelli) määrään suhteessa kartanon kokoon. Mielipiteitä esitettiin alueen hienovaraisen kehittämisen ja pienimuotoisen rakentamisen puolesta. Kritiikkiä esitettiin rakentamisaikaisista vaikutuksista mm kaivantojen, luiskien, hulevesien, lähiasumiselle ja eläimistölle aiheutuvan meluhäiriön sekä lisääntyvän liikenteen ja vesiliikenteen osalta.

22 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / >> Rakentaminen ei kohdistu luonnonsuojelualueelle. Luonnon monimuotoisuuskohteet ja luonnonsuojelulain mukainen pähkinäpensaslehto on otettu huomioon kaavamääräyksissä ja aluevarauksissa. Kumpareen aluetta on muutettu kartanoympäristöön kuuluvaksi puistoalueeksi (VP/s-3). Alueen luonnon erityispiirteet säilytetään. Kaavassa on määräyksiä mm. liito-oravien, lepakoiden elinympäristöjen, pähkinäpensaiden ja isojen tammien ja metsälehmusten säilyttämisestä. Alue on ollut pitkään ilman palveluja ja rakennukset tyhjillään. Leirintäalueen säilyttämisen rakentamattomana tai vain pienimuotoisen rakentamisen sijaan matkailuhotellin rakentamisen mahdollistavan kaavamuutoksen tavoitteena on turvata ja parantaa peruskorjatun kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaan kartanon ja kartanoympäristön liiketoimintaedellytyksiä ja turvata näin alueen ja rakennusten säilyminen sekä edesauttaa riittävän asiakaspohjan syntymistä alueelle. Historialliset rakennukset säilyvät parhaiten, kun ne ovat käytössä. Hotellin rakentaminen luonnollisesti lisää alueen liikennettä ja kävijöitä niemen alueella, joka on nykyisin suhteellisen vähäisessä matkailukäytössä. Alueen kehittämisellä on kaupungin matkailun ja elinkeinoelän kannalta suotuisa vaikutus. Kartanon paikoitusaluetta siirretty kartanon välittömästä läheisyydestä kauemmaksi Ritaniemenkadun suuntaan. Ns. sanotulle avoimelle muinaiselle niittyalueelle on esitetty lisäpaikoitusalue, joka purkaa kartanon välitöntä ja niemen alueen autopaikoitus-, moottoripyöräpaikoitus ja pyöräpaikoitustarvetta ja rauhoittaa kartanon ympäristöä. Kartanon puistoa on kunnostettu entistäen puistosuunnitelman mukaisesti ja asemakaavamuutos noudattaa puistosuunnitelmaa. Leirintäalue ei ole ollut, eikä ole luonnonmukaista kartanoon kuuluvaa maisemaa tai aluetta, vaan alue on täytetty luvuilla vesialueelle. Mukkulan matkailualueella ei ole mittavaa vaikutusta vesiliikenteen lisääntymiseen. Varsinaiset koti- ja vierasvenesatama-alueet sijaitsevat Niemen satamassa. Kelluva rakentaminen on tulevaisuuden varaus, kun hotelli on toteutettu alueelle Viranomaisyhteistyö OAS lähetettiin Hämeen Ely-keskukselle tiedoksi. Valmisteluvaiheen kuuleminen on suoritettu , aikaa jatkettiin asti, jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. Lausunnot ovat listatekstin liitteenä. Kaavamuutosta on käsitelty eri vaiheissaan kaupungin ja Ely-keskuksen välisissä yhteistyökokouksissa sekä maastokäynneillä Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet kaupungin strategiassa on elinvoiman lisääminen Lahden yleiskaavan 2025 tavoitteissa on kehittää Mukkulan niemeä matkailutoimintojen alueena edesauttaa kartanoravintolan ja -hotellin toimintaedellytyksiä kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennuksissa ja tätä kautta pitää alue elävänä ja rakennukset kunnossa Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Hanke- ja kannattavuustutkimus tutkimuksen perusteella on syntynyt tavoite tapahtumapuiston kautta lisätä kysyntää hotellipalveluille

23 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / KUVAUS 5.1 ASEMAKAAVAN RAKENNE Kokonaisrakenne ja ratkaisun pääperiaatteet Kehitystyön keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu alueen käytön monipuolisuus ja viihtyisyys myös kaupunkilaisten ulkoilu- ja virkistysalueena sekä kartanorakennusten ja sen lähiympäristön suojeluarvojen kunnioittaminen. Merkittävin muutos kohdistuu niemen kärkeen, jonne kaavamuutoksella on tarkoitus mahdollistaa hotellin rakentaminen. Taustaselvityksessä hotellihankkeen kokonaisrakennusoikeudeksi on esitetty kem2 (200 huonetta). Alue jakautuu kartanopuistoon, tapahtumapuistoon ja siihen liittyvään hotellialueeseen, johon liittyy ns. kelluva maailma. Nykyinen matkailupalvelujen korttelialue jakautuu suunnitelmassa rantaa kiertäviin puistoalueisiin (VP/s-3, VP-2, VP-3) yleisöpuistoon (VP-1), hotellitonttiin (RM-1) ja hotellitoimintaa varten osoitettuihin paikoitustontteihin(lpa-1, LPA-2). Kelluvaa rakentamista varten osoitetaan korttelialue (W/RM) ja sen paikoitukseen (LPA-3) Ritaniemenkatua jatketaan yleisöpuiston rajalle asti. Ratkaisun pääperiaatteet Yleisöpuisto ja hotelli Ritaniemen kärkeä halutaan kehittää monimuotoisia tapahtumia tarjoavaksi yleisöpuistoksi. Merkittävin muutos kohdistuu niemen kärkeen nykyiselle leirintäalueelle metsäisen kumpareen pohjoispuolelle, jonne kaavamuutoksella on tarkoitus mahdollistaa tapahtumapuiston ja siihen tukeutuvan hotellin rakentaminen. Sijoittumisellaan hotellirakennus kunnioittaa kartanon johtavaa asemaa alueella. Hotelli sijoittuu alueella säilytettävien luonto- ja ympäristöarvojen ehdoilla. Kartanopuisto rajautuu visuaalisesti lehtipuuvaltaiseen kukkulaan, pieneen metsikköpuistoon. Hotellin sijainti tukee rajapinnan muodostumista, koska metsäkukkulan reunassa se jäsentää niemeä myös toiminnallisiin vyöhykkeisiin tarkoituksenmukaisella tavalla. Kartanopuiston maisema ja rauha säilyvät, koska hotellirakennus rajaa yleisötapahtumat taakseen niemen kärkeen suojaten kartanopuistoa. Massatapahtumien aiheuttama maaston kulutus ei kohdistu kartanopuistoon, vaan kärjen alueen täyttömaalle, missä haitta on vähäisin. Kuva Viitesuunnitelmasta PES Arkkitehdit Oy

24 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / Hotellihankkeen kokonaisrakennusoikeudeksi oheistiloineen on luonnoksessa esitetty k-m2. Lisäksi kaava mahdollistaisi matkailutoimintaan liittyvää kelluvaa rakentamista majoitus- ja saunakäyttöön 1000 kem2. Hotellirakennuksen maksimikorkeudeksi on kaavassa esitetty maisemaselvityksen mukaista suositustasoa + 107, joka tarkoittaa noin V- kerroksista rakennusta. Rakennusmassan kerroslukua on porrastettu kaavassa. Rakennuksen massoittelu ja rakennusalat perustuvat viitesuunnitelmaan (PES Arkkitehdit 2015), jossa rakennuksesta avautuu kolme erilaista näkymää rakennuksen siivistä, jolloin paikan kaikki maisemaelementit pystytään hyödyntämään. Hotellin rauhallisempi puoli avautuu tulosuuntaan kartanopuistoon, toinen vesistönäkymään ja kolmas tapahtumapuistoon. Kelluva rakentaminen Vesirakentaminen ja esimerkiksi kelluvien rantasaunojen rakentaminen otetaan suunnitteluun mukaan optiona ja vaiheistamisen laajennusmahdollisuutena. Kartanopuisto ja yleiset viheralueet Kartanorakennusten ja rannan välisen alueen nykyinen luonne yleisenä virkistysalueena tullaan säilyttämään ilman hotellihankkeesta johtuvia merkittäviä rajoituksia. Puistoalueet toimivat lahtelaisten ulkoilmaolohuoneena kuten tähänkin asti. Kartanorakennusten välittömässä läheisyydessä voidaan yleistä kulkua tilapäisesti rajata samoin kuin isommissa tapahtumissa tapahtumapuiston alueen yleistä kulkua. Kartanopuistossa säilyy yleinen uimaranta ja aluetta kiertää yleinen ulkoilupolku. Saavutettavuus ja liikenne Kaava-alue ei liity tiealueisiin. Kartanopuistoalue hotelleineen on saavutettavissa ajoneuvoliikenteellä valtatieverkolta (vt 4-vt 24) Vanhatien-Ritaniemenkadun kautta. Mukkulaan vievän Vanhatien liittymä valtatielle 24 on valo-ohjattu liittymä kääntymiskaistoineen. Valtatie 24 kehittämisselvityksessä tulkittiin liittymien toimivuutta ja todettiin että nykyiset valo-ohjatut liittymät toimivat vielä ennustetilanteen 2040 liikennemäärillä. Osa liikenteestä saattaa hakeutua vaihtoehtoisille reiteille, jos liittymien toimivuus heikkenee. Keskustan suunnasta alueelle pääsee Mukkulankadun-Ritaniemenkadun tai Niemenkadun kautta. Suurten tapahtumien yhteydessä suositellaan toteutettavan erillinen liikenteen ohjaussuunnitelma Mukkulan alueelle. Ns. megatapahtumat edellyttävät saapumista joukkoliikenteellä tai erillistä tapahtumakuljetusta. Alueelle johtaa hyvät pyöräilyreitit ja jalankulkureitit keskustasta. Niemen sataman yleissuunnitelman tavoitteiden mukaan vesialuetta myötäilevää kävelypromenadia parannetaan tulevaisuudessa välillä Ruoriniemi-Niemen satama. Myös Niemenkadun varren kävelyreittiä ja pyöräilyn laatukäytävää parannetaan tulevaisuudessa Ritaniemenkatu Hotellin pääsisäänkäyntiväylä, Ritaniemenkatu, kulkee kartanoalueen ohitse olemassa olevaa kulkuyhteyttä pitkin. Tällä pyritään kohdistamaan mahdollisimman vähän tapahtumien ja yleisön aiheuttamaa kuormitusta kartanoympäristölle ja huolehtimaan, etteivät arvokkaat puistorakenteet kärsi hotellin ja tapahtumien suurestakaan kävijämäärästä. Ritaniemenkatua on jatkettu hotellitontin ohi yleisöpuiston rajalle. Katualuetta on esitetty levennettäväksi n. 1-4 m kadun kunnossa pidon takia ja jotta yhdyskuntatekniset linjat pystytään kaivamaan katualueelle. Levennetty ajorata sovitetaan sekä kartanopuiston ja luonnonsuojelualueen väliseen maastoon vanhoja tammia säästäen. Osa tammista sijaitsee jo

25 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / nykyisellä katualueella. Katualueen leventämisestä on neuvoteltu Hämeen Ely-keskuksen kanssa, koska katu rajautuu Ritamäen luonnonsuojelualueeseen. Levennyksen osalta haetaan luonnonsuojelualueen lakkauttamista. Levennys on sovitettu sekä luonnonsuojelualueen reunan vanhoja tammia että kartanopuiston vanhoja tammia säästäen ja molempia rajoja muokaten.. Ajoväylästä on tehty alustava kunnallistekninen yleissuunnitelma, jossa on tutkittu ajoväylän sijainti ja linjaus olemassa olevia isoja tammia säästäen. Katualueen säilytettävät puut on merkitty kaavaan. Alueen sisäinen kävely ja pyöräily Kävelyn ja pyöräilyn uusi puistokäytävä rakennetaan kartanopuistoalueelle Sito/Ismo Häkkinen 2011 puistosuunnitelman mukaisesti. Rantaa myötäilevän polun yksityiskohtainen sijainti, mitoitus ja toteutustapa ratkaistaan viheralueiden toteutussuunnittelussa Mitoitus ja aluevaraukset Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Matkailua palvelevien rakennusten sijoittumisesta tulee laatia kokonaissuunnitelma ensimmäisen rakennuksen asemapiirroksen yhteydessä. Rakennukset tulee sovittaa maastoon ja niiden massoittelun ja materiaalien tulee sopeutua ympäristöön. Tontin hulevedet ja rakentamisen aikaiset hulevedet tulee käsitellä ja tehdä hulevesisuunnitelma rakennusluvan yhteydessä. (RM-1) Pinta-ala m2 Kokonaisrakennusoikeus kem2 Hotellihuoneita 200 kpl Lukuun sisältyy muita tiloja n kem2 autopaikkoja 1 ap/hhu (200 ap/hotellihuoneet) + 20 ap/työntekijät (yht 220 ap) tehokkuus e= 1,03 Paikoitus sijoittuu LPA-alueille kortteleihin 7414 ja Viitesuunnitelman mukaan hotellin enimmäishuonelukumäärä on ajateltu olevan 200 huonetta ravintola- ja aulatiloineen. Rakennusoikeuden määrässä on huomioitu hotelliin liittyviä kokous- ja tapahtumahuoltotiloja noin 2750 kem2 ja hotelliin liittyviä kem2 ja mahdollisia spa-kuntoilutiloja noin 1000 kem2. Kellarikerrokseen voidaan sijoittaa paikoitus- ja tapahtumakentän huoltotiloja kaavan salliman rakennusoikeuden lisäksi, kuitenkin niin, että kaavassa määritelty maksimikorkeus ja kerrosluvut eivät ylity. Kuva Ote viitesuunnitelmasta PES Arkkitehdit Oy Päämassan kerrosluku vaihtelee IV-V. Rannan puolella on I-II kerroksia ravintola-/terassi ym oheistiloja. Rinteeseen sijoittuu päämassaa porrastava laajennusosio, jonka voi toteuttaa myöhemmin. Autopaikkoja alueelle tulee rakentaa 1ap/hotellihuone (200 ap), 20 autopaikkaa työntekijöille,

26 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / Autopaikat sijoittuvat osin kellariin (n ap), pihalle n. 30 ap ja LPA-tonteille k 7414 ja 7415 (65 ap + 75 ap). Yhteensä 220 ap. Vesialueella sijaitseva korttelialue, jolle saa sijoittaa hotellitoimintaan liittyviä kelluvia majoitusrakennuksia ja niitä palvelevia laitureita, käyntisiltoja, kiinnitysjärjestelyjä ja muita rakenteita. Yhden majoitusrakennuksen enimmäiskoko saa olla 30 kem2 ja majoitusrakennusten enimmäislukumäärä 30 kpl. (W/RM) Pinta-ala m2 Kerrosluku I Rakennusoikeus 900 kem2 Autopaikkoja 1ap/50 kem2 (18 kpl) Paikoitus sijoittuu LPA-alueelle korttelin 7413 tontille 2. Kuva Ote viitesuunnitelmasta PES Arkkitehdit Oy Kelluva rakentaminen vaatii vesilain mukaisen luvan. Kelluvaan tilaan voi sijoittua myös saunatiloja. Kelluvat rakennukset liitetään kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Vesihuollon liitoskohta on korttelin 7413 katualuerajassa. Korttelia 7416 varten on osoitettu johtoaluevaraus ja huoltoajoaluevaraus korttelin 7413 tontin 1 ja Ritaniemen rantapuiston (VP- 2) kautta. Korttelin autopaikat sijoittuvat korttelin 7413 tontille 2. Paikoitusalue toteutetaan vasta, kun niemen muut autopaikoitusalueet on rakennettu. Autopaikkojen korttelialueet (LPA-1) ja (LPA-2) hotellialueella Hotellin paikoitus sijoittuu osin hotellin kellariin, hotellin edustalle sisääntulon yhteyteen sekä hotellin autopaikoitusta varten varatuille LPA-alueille k 7414 ja k 7415 (n. 65 ap + 75 ap). Ritaniemen itäpuolelle sijoittuvalla pysäköintialueella isot metsälehmukset tulee säilyttää pysäköintipaikkojen lomassa. Suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä vihertoimen kanssa maastokatselmuksen yhteydessä. Autopaikkojen korttelialue (LPA-1) oppilastalojen pohjoispuolella Niemenkadun ja Ritaniemenkadun risteyksen tuntumaan on esitetty sijoitettavaksi uusi autopaikoituksen korttelialue, joka on varattu sekä kartanon ja kartanopuiston käyttäjille että yleisöpuiston käyttäjiä varten. Alueelle tulee sijoittaa paikoitustilaa myös moottoripyöriä varten sekä polkupyöriä varten, josta osa tulee olla katettua. PUISTOT Suunnittelualueella on puistoksi ja lähivirkistysalueeksi asemakaavaehdotuksessa esitettyä aluetta 14,38 ha, mikä on 73 % suunnittelualueen maapinta-alasta, joka on 19,62 ha.. Asemakaavoitettu puistoalue lisääntyy 3,5 ha.

27 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / Niemeä kiertävät puistoalueet: Toteutuessaan tapahtumapuisto ja hotelli tuottavat uusia palveluja tukevat kartanon ravintola- ja hotellitoimintaa ja näihin liittyviä oheispalveluja. Yleisöpuistona rakennettava alue. Alueen pintamateriaalina tulee suosia nurmikkoa ja vettä läpäiseviä pintamateriaaleja. Mahdollisen rakennusluvan yhteydessä tulee hyväksyttää alueen yleissuunnitelma, joka sisältää maaston, muotoilun, istutukset, valaistuksen, tekniset rakennelmat ja laitteet. Kulkutiet tulee rakentaa vettä läpäisevillä materiaaleilla.(vp-1) Kuva Ote viitesuunnitelmasta PES Arkkitehdit Oy Alueelle muodostetaan suuri tapahtumaviheriö, jonka reunustoille voi rakentaa maavalleja avaran alueen edellyttämässä mittakaavassa. Maavallit muodostavat tasaista täyttömaakenttää jäsentävää tilanrajausta, leikkaavat tapahtumista syntyviä äänihaittoja ja kätkevät viereistä paikoitusaluetta näkyvistä. Hotellialueen vierusalueet ja reunan huolto- ja kulkureitit tulee tehdä sorapintaisina puistomaisuuden korostamiseksi. Porttialueen tuntumassa sijaitsee suurempia erityistapahtumia varten rakennettu, mahdollisen katosrakenteen suojaama tapahtumapaviljonki, johon sijoittuu tapahtumia palveleva tekninen alusta. Pysyvät huoltotilat sijoittuvat hotellirakennuksen pohjakerrokseen. Puisto. Alueelle saa rakentaa laiturirakenteita ja vesiurheiluun liittyviä rakenteita, pienimuotoisia huoltotiloja ja rakennelmia. Alueen läpi tulee tehdä yleinen ulkoilureitti. Alueen läpi kulkee maanalainen sähkökaapeli Harvasaareen sekä johtoaluevaraus ja huoltoajoyhteys kelluvan rakentamisen kortteliin. Ranta-aluetta saa täyttää ulkoilureitin rakentamista varten. (VP-2). Rinteen kohdalle on merkitty rantaan täyttömahdollisuus tarvittavaa ulkoilureittiä varten jyrkälle osuudelle, Puisto, jolla rantapuustoa säilytetään. Puistoon voi avata näkymiä järvelle tapahtumapuistoalueelta ja hotellilta. Alueen läpi tulee tehdä yleinen ulkoilureitti. Rantaviiva säilytetään pääosin luonnontilaisena (VP-3). Kartanoon liittyvät puistoalueet: Mukkulan kartanoympäristön puisto, jonka kulttuurihistorialliset rakennukset ja erityispiirteet säilytetään. Alueen pääkäyttötarkoitus on matkailu-, ulkoilu- ja kulttuuritoiminta. Puistossa ovat sallittuja vain sellaiset toimenpiteet ja toiminnat, jotka sopivat kartanopuiston luonteeseen. Puiston käytön, muutos- ja hoitotöiden tulee perustua vuonna 2013 laadittuun puiston yleissuunnitelmaan (VP/s-1).

28 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / Kartanopuisto säilyy kaavallisesti pääosin entisellään. Muutos kohdistuu autopaikoituksen (sininen alue) siirtämiseen etäämmälle päärakennuksen välittömästä läheisyydestä. Paikoitusta on siirretty sisääntulokujan läheisyyteen Ritaniemenkadulle päin, jolloin saapuminen kartanoon tapahtuu puukujaa pitkin. Tulevaisuuden varauksena esitetään vähäistä lisärakennusoikeutta (850 kem2) (punainen alue). Lisärakentaminen sijoittuu ns. vanhalle talouspiha-alueelle ja sen tulee olla päärakennukselle alisteista. Rakentaminen on I-II kerroksista puurakentamista, jonka tulee noudattaa massoittelultaan ja mittasuhteiltaan kartanon aiempia purettujen rakennusten henkeä ja täydentää kartanoympäristöä korkeatasoisella tavalla. Lisärakentamisen päämateriaali on puu ja kattomuoto harjakatto. Kuva Ote viitesuunnitelmasta PES Arkkitehdit Oy Mukkulan kartanoympäristöön kuuluva puisto, jonka erityispiirteet säilytetään. Puistossa ovat sallittuja sellaiset toimenpiteet ja toiminnat, jotka sopivat viereisen kartanopuiston luonteeseen. (VP/s-2) Alueella on entinen käyttötarkoitus. Puistoalue sijoittuu uimarannan ja oppilastalojen väliin Niemenkadun varteen. Alueella oleva luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi, pähkinäpensaslehto, on merkitty kaavaan sl-1 merkinnällä. Mukkulan kartanoon kuuluva puisto. Alueen luonnon erityispiirteet säilytetään. Alueella on pähkinäpensaita, joiden säilymisen edellytykset tulee turvata. Alueella sijaitsee liito-oravien ja lepakoiden elinympäristöt, joiden säilymisen edellytykset tulee turvata alueella toimittaessa. (VP/s-3) Mukkulan kartanoympäristöön kuuluvaa puistoaluetta on laajennettu nykyisen matkailupalvelujen alueelle, metsäiselle kumpareelle ja Vesijärveen laskevalle rinteelle. Uimaranta-alue (VV) Nykyinen uimaranta-alue on merkitty VV-merkinnällä, ja siihen liittyy viereinen puistoalueen reuna, johon voi sijoittua leikkialue ja uimarannan pukukoppeja. Lähivirkistysalue (VL/s) Niemenkadun itäpuoleisella lähivirkistysalueella on entiset merkinnät. KATUALUEET Ritaniemenkatua on jatkettu hotellitontin ohi yleisöpuiston rajalle. Katualuetta on esitetty levennettäväksi n. 1-4 m kadun kunnossa pidon takia ja jotta yhdyskuntatekniset linjat pystytään kaivamaan katualueelle. Levennetty ajorata sovitetaan sekä kartanopuiston ja luonnonsuojelualueen väliseen maastoon vanhoja tammia säästäen. Osa tammista sijaitsee jo nykyisellä katualueella. Katualueen leventämisestä on neuvoteltu Hämeen Ely-keskuksen kanssa, koska katu rajautuu Ritamäen luonnonsuojelualueeseen. Levennyksen osalta haetaan luonnonsuojelualueen lakkauttamista. Levennys on sovitettu sekä luonnonsuojelualueen reunan vanhoja tammia että kartanopuiston vanhoja tammia säästäen ja molempia rajoja muokaten.. Ajoväylästä on tehty alustava kunnallistekninen yleissuunnitelma, jossa on

29 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / tutkittu ajoväylän sijainti ja linjaus olemassa olevia isoja tammia säästäen. Katualueen säilytettävät puut on merkitty kaavaan. VESIALUEET (W-1). Vesialue, jota ei saa täyttää. Alueella ja ranraviivalla tehtävät toimenpiteet saavat olla vain alueita ja rantaviivaa luonnonmukaisesti ja puistomaisesti ennallistavia sekä yleistä virkistyskäyttöä parantavia toimenpiteitä. Merkintää on käytetty kartanopuiston edustalla sekä niemen pohjoiskärjessä. (WL) Vesiliikennealue.Taustalla olevan puiston keskiakselin puistonäkymää ja pääaihetta tulee vaalia. Rantaviivan toimenpiteiden tulee olla luonnonmukaisesti ja puistomaisesti ennallistavia sekä yleistä virkistyskäyttöä parantavia toimenpiteitä. Merkintää on käytetty kartanon laiturin ympäristössä. (W/vv) Vesialue. Alue on uimarantakäytössä. Merkintää on käytetty kartanopuiston uimarannalla. (W/RM) on vesialueella sijaitseva korttelialue, joka on selostettu kohdassa YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Lähtökohta-aineiston tavoitteiden toteutuminen mahdollistaa hotellin rakentamisen, matkailutoimintojen sekä tapahtumapalvelujen kehittämisen Lahdessa rakennus- ja kulttuurihistoriallisen kartanopuiston ja rakennusten säilyminen turvataan asemakaavalla sekä edesautetaan rakennusten säilymistä käytössä mahdollistamalla alueen matkailutoimintojen kehittäminen luonnonsuojelulain mukainen luontotyyppi, pähkinäpensaslehto, ja puustoinen kumpare on rajattu rakentamisen ulkopuolelle sekä alueen luonnon erityispiirteiden vaaliminen on merkitty kaavaan. 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön mahdollistaa matkailupalvelujen kehittämisen ja hotellin rakentamisen Alue on ollut pitkään matkailupalvelujen alueena. Kaavamuutos jatkaa alueen perinteistä käyttöä ja kehittämistä sekä Mukkulan kartanopuistoalueen pitkiä perinteitä aktiivisena kaupunkilaisten virkistys ja ulkoiluetappina ja vapaa-ajanviettoalueena. Uusi rakentaminen luo alueelle uuden kerroksellisuuden ja luo alueen kaupunkikuvaan vaihtelevuutta. Alue on erittäin hyvin kaupunkilaisten saavutettavissa mm. kävellen, hiihtäen, pyörällä, vesitse, joukkoliikenteellä. Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemakuvaan Aluetta ympäröivät korkeat selännealueet, jotka laskeutuvat varsin jyrkästi Vesijärveen ja leimaavat voimakkaasti alueen maisemaa. Järveltä katsottuna hotellirakennus ei kohoa kartanorakennusta korkeammalle, koska se lähtee nousemaan alavalta tasolta metsäkukkulan länsipuolelta.

30 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / Ote Viitesuunnitelmasta PES Arkkitehdit Kaavamääräyksissä on korttelin muuhun rakennuskantaan sopeuttavia määräyksiä mm. korkeuden, värityksen suhteen Uudisrakennuksen liian voimakkaaseen näkymiseen järvelle voidaan vaikuttaa rakennusmateriaalien valinnalla ja värityksellä sekä rantapuuston ja kasvillisuuden suunnittelulla sekä maaston muotoilulla. Kaavaan on merkitty luonnonmukaisena säilytettävät rantaviivaosuudet. Ote Viitesuunnitelmasta PES Arkkitehdit Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Kaavassa on otettu huomioon rakennus- ja kulttuurihistorian kannalta arvokkaat kohteet. Vaikutukset liikenteeseen Suurissa tapahtumissa alueelle saapuminen opastetaan joukkoliikenteellä matkakeskukselta. Paikoitusalueet osoitetaan muualta ja niiltä järjestetään joukkoliikennekuljetus tapahtumapaikalle Suurissa tapahtumapuiston tapahtumissa alue rajataan ja saapuminen alueen sisällä tapahtuu kävellen Muuten ei merkittävää vaikutusta Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön, luonnonsuojelualueeseen Kaavamuutos lisää asemakaavoitettuja puistoalueita. Rakentaminen rajoittuu vesi- ja luonnonsuojelualueeseen. Rakennettavan hotellin vaikutukset läheiseen Ritaniemen luonnonsuojelualueeseen jäävät vähäisiksi. Uuden hotelli- ja tapahtuma-alueen väliin jää vyöhyke, johon sijoitetaan paikoitusta maastoon sopiviin taskuihin. Isot metsälehmukset merkitään säilytettäviksi paikoitusalueella.

31 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / Kaavassa on määräyksiä hulevesien käsittelystä ja rantakasvillisuuden säilyttämisestä. Näkymäaukkoja voidaan tehdä järven suuntaan. Pähkinäpensasalueet ja pesimälinnustoalue kukkulalla on rajattu rakentamisen ulkopuolelle Muut vaikutukset Vaikutus työpaikkoihin ja yritystoimintaan Hotellirakentamisen mahdollistaminen sekä siihen liittyvät oheistoiminnot lisäävät välillisesti työpaikkoja ja palvelujen käyttäjiä alueelle. Mahdollistaa Lahden alueen matkailun kehittämisen ja lisäämisen. Lisää Lahden ja Mukkula-Niemen alueen vetovoimaa. Vaikutus palveluihin, sosiaaliset vaikutukset Tapahtumahotelli lisää alueelle kaupallisia palveluita ja hyödyttää matkailijoiden lisäksi myös alueen asukkaita. Hotellin oheispalvelutarjonta, ravintola- ja toistuvat tapahtumat luovat asukkaille uusia kohtaamispaikkoja. Lisää Mukkulan alueelle vetovoimaa ja lisää tapahtuma- ja kulttuuritarjontaa. Uusi hotelli yhdistää alueen asukkaita ja tarjoaa kokous- ja tapahtumatiloja, joita myös asukaat, alueella toimivat järjestöt ja yritykset voisivat käyttää. Vaikutukset virkistykseen Asemakaavoitettu puistoalue lisääntyy 3,5 ha. Rantaan ja niemen ympäri on luonnosteltu puistoreitti, joka toimii ulkoilureittinä paikallisille asukkaille ja tapahtumakävijöille. Hotelli- ja tapahtumaympäristö on ajoittaisten suurtapahtumien ulkopuolella kaikille avointa tilaa, jonne kaupunkilaiset voivat tulla ulkoilemaan ja nauttimaan hotellialueen palveluista. Vaikutus yhdyskuntatekniseen huoltoon Ritaniemenkatua jatketaan yleisöpuiston rajalle asti. Hulevesien laatua parannetaan ja viivytetään ennen vesistöön johtamista. Alueelle varataan hulevesien imeytyspainanteita. Sähkö-, kaukolämpö-, tietoliikenne- sekä vesi- ja viemäriverkostot tuodaan alueelle Ritaniemenkatua pitkin katualueella. Kelluva rakentaminen liitetään kunnallisteknisiin verkostoihin. Hotelli edellyttää jätevesipumppaamon rakentamista alueelle. Sähkölinjaa on mahdollista jatkaa Ritaniemenkadun päästä Karjusaarta kohti järven pohjassa. Puistomuuntamolle on tilavaraus LPA-2 korttelialueella. Hotellin rakentaminen edellyttää Harvasaareen Polttimon pumppaamolle johtavan sähkökaapelin siirtoa Kelluva rakentaminen tulee liittää kunnallisteknisiin verkostoihin. Liitoskohta on katualueen raja. Tapahtumapuisto edellyttää valaistuksen ja muiden teknisten valmiuksien rakentamista alueelle. Yleinen ulkoilureitti edellyttää puistopolun valaistuksen rakentamista 5.4 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Ei ole. 5.5 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavassa on määräyksiä mm. hulevesien käsittelystä, julkisivumääräyksiä ja määräyksiä rakennuksen enimmäiskorkeudesta ja massoittelusta, istutuksista, säilytettävistä puista ja luonnon erityispiirteiden vaalimisesta.

32 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Havainnollistava aineisto: Viitesuunnitelma ja selostus PES Arkkitehdit Viitesuunnitelma sisältyy selvitykseen: Mukkula - hankesuunnitelma ja kannattavuustutkimus, GSP Group Oy Tutkimus sisältää hotellin ja alueen viitesuunnitelman PES Arkkitehdit Oy, tilaaja Ladec. 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaava on toteutettavissa, kun se on saanut lainvoiman. Asemakaavan toteutuksesta vastaa yleisten alueiden osalta kaupunki. Hotellin toteutuksesta vastaa yksityinen taho. Tapahtumapuiston (yleinen alue) 1. vaiheen toimenpiteiden toteutuksesta vastaa kaupunki. Muusta toteutusmallista sovitaan hotellin toteutuksen yhteydessä erikseen. Kelluva rakentaminen on tulevaisuuden varaus, kun hotelli on toteutettu alueelle. Asemakaavan hyväksymisen jälkeen Lahden ympäristöpalvelut hakee Hämeen Ely-keskukselta luonnonsuojelualueen lakkauttamista Ritaniemenkadun vähäisen levennyksen osalta. Katualueen kapeus, 7,5 m haittaa kadun kunnossapitoa ja elinkeinoelämän kehittämistä. Levennys on sovitettu sekä luonnonsuojelualueen reunan vanhoja tammia että kartanopuiston vanhoja tammia säästäen. Ajoväylästä on tehty alustava kunnallistekninen yleissuunnitelma, jossa on tutkittu ajoväylän sijainti ja linjaus olemassa olevia isoja tammia säästäen. Katualueen säilytettävät puut on merkitty kaavaan. VAIHEITTAISUUS Kartanopuiston kunnostus on alkanut 2013 ja etenee vaiheittain kunnallistekniikan toimesta alueelle laaditun puistosuunnitelman mukaan. Niemen kärjen tapahtumapuiston toteuttaminen aloitetaan vaiheittain hyödyntämällä olemassa olevia resursseja, kun leirintäaluetoiminnan sopimus on päättynyt 9/2015. Tapahtumapuistosta kerätään käyttäjäkokemuksia hotellivaiheen toteutusta ja lopullista tapahtumapuistoa varten. Vaiheistus: 1. Ensimmäisessä vaiheessa tulee toteuttaa yleisöpuiston kasvillisuuden valmennus ja karsiminen tulevaa käyttöä varten, mahdollista täyttöä ja maaston muotoilua, sekä tekniikka, jolloin aluetta voidaan alkaa ottamaan tapahtumakäyttöön. 2. Ritaniemenkadun varressa tarkistetaan luonnonsuojelualueen rajausta kadun kunnossapidon takia. 3. Niemeä kiertävän ulkoilupolun ja valaistuksenrakentaminen 4. Ritaniemenkadun rakentaminen, verkostojen rakentaminen, pumppaamo, aluemuuntamo, hulevesijärjestelmä 5. Yleisöpuistoon liittyvien pysyvien huoltotilojen rakentaminen (osana tulevaa hotellia) 6. Hotellin 1. vaihe 7. Tarpeen mukaan kelluvaa rakentamista 8. Mahdolliset hotellin laajennusosat (sisältyvät kaavaan)

33 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / TOTEUTUKSEN SEURANTA Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennusvalvonnan rakennuslupamenettelyn kautta. Kelluva rakentaminen vaatii vesilain mukaisen luvan. Hulevesisuunnitelma tulee hyväksyttää rakennusvalvontaviranomaisella ennen rakennusluvan myöntämistä. Hulevesisuunnitelmassa tulee ottaa huomioon sekä rakentamisaikaisten että käytön aikaisten hulevesien käsittely. Rakentamisaikaisten hulevesien käsittely edellyttää erityisseurantaa Vesijärven ranta-alueella. Perustamistapaesitykset ja alueen pohjasuhteet tulee tarkentaa täydentämällä maaperätietoja ja pohjarakennesuunnittelulla. Alueella suunniteltuihin rakennuksiin sekä katu- ja putkilinjoille tulee tehdä yksityiskohtaiset rakennuskohtaiset pohjatutkimukset. 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa Kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio Asemakaavan muutosehdotus on ollut teknisen lautakunnan käsittelyssä , jolloin lautakunta päätti hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen A-2566 asetettavaksi julkisesti nähtäville. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Ehdotuksesta on jätetty viisi lausuntoa ja kolme muistutusta. Lausunnot 1. Hämeen Ely esittää lausunnossaan: Ehdotuksessa on otettu huomioon alueella oleva pähkinäpensaslehdon luontotyyppivaraus asianmukaisesti sl-1 merkinnällä. Alueella oleva ja kaavakarttaan merkitty reitistö ohjaa liikkumista alueen ulkopuolelle, mikä pienentää alueeseen kohdistuvaa kulutuspainetta. Ely-keskus esittää, että Ritaniemenkadun linjaus voidaan osoittaa kaavaehdotuksen mukaisesti. Ennen kadun leventämisen aloittamista kaupungilla tulee olla lainvoimainen päätös luonnonsuojelualueen lakkauttamisesta katualueen alle jäävän alueen osalta. Katu on suunniteltava siten, että se sopii kartanopuiston ja luonnonsuojelualueen väliin mitoitukseltaan ja yleisilmeeltään. Menettelynä kyseeseen tulisi luonnonsuojelualueen lakkauttaminen katualueen alle jäävän alueen osalta sekä samalla luonnonsuojelualueen ja kadun rajauksen täsmentäminen. Ely-keskus esittää, että kaavaselostusta täydennetään liikenteen osalta. Suurten tapahtumien yhteydessä suositellaan toteutettavan erillinen liikenteen ohjaussuunnitelma Mukkulan alueelle. >> vastineet Ely-keskuksella ei ole huomautettavaa kaavamuutoksesta pähkinäpensaslehdon osalta. Lausunnon mukaisesti kaavaselostusta on täydennetty liikenteen osalta ja luonnonsuojelualueen lakkautusta haetaan Ely-keskuksen esittämän menettelytavan mukaisesti.

34 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / Lahden ympäristöpalvelut esittää lausunnossaan: Lahden seudun ympäristöpalveluiden asemakaavaluonnoksesta antama lausunto on pääosin otettu huomioon asemakaavaehdotuksessa. Lisäksi esitetään seuraavaa: Vesialueelle sijoittuva kelluvien majoitusrakennusten korttelialue W/RM tulisi poistaa kaavasta. Alue sijaitsee Harvasaaren pohjavedenottamon läheisyydessä matalan veden alueella. Alue soveltuu huonosti kelluvaan rakentamiseen, koska mm. lounaan puoleinen järvenselkä on yli 3 km pitkä. Lisäksi rakentaminen vähentäisi luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä sekä vesistön ja rannan soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Mikäli kuitenkin asemakaavassa osoitetaan vesialueelle W/RM-korttelialue, tulee korttelin kaavamääräykseen lisätä, että rakentamiselle tulee hakea vesilain mukainen lupa pohjavesi- ja ympäristövaikutusten osalta. >> vastineet Kelluvien majoitusrakennusten korttelialue on säilytetty kaavassa. Kelluvien majoitusrakennusten sijoittaminen edellyttää lisäselvityksiä mm. tuulisuuden, pohjakiinnityksen, pohjevesi- ja ympäristövaikutusten kannalta. Kaavamääräystekstiä on täydennetty lausunnon mukaisesti. 3. Kaupunginmuseo esittää lausunnossaan: Museon luonnosvaiheessa esittämät näkökohdat on riittävässä määrin otettu huomioon, eikä museolla ole huomautettavaa. 4. Telia Sonera esittää lausunnossaan: Telia Soneran lausunnon perusteella maston sijainnista neuvotellaan erikseen Telia- Soneran kanssa ja etsitään tarpeen mukaan mahdollista paikkaa, niin ettei se ole välittömästi Mukkulan kartanopuiston ja rakennusten näköpiirissä. Matkapuhelinverkkojen toimivuus tapahtuma-alueella on tärkeä huomioon otettava asia. 5. Aqua esittää lausunnossaan: Aquan lausunnon mukaisesti korttelin 7416 käyttötarkoitusmerkintää W/RM on täydennetty siten, että korttelin 7416 vesihuollon liitoskohta on Ritaniemenkadun katualueraja. Korttelia 7416 varten on merkitty johtoaluevaraus korttelin 7413 alueella, joka on kortteleiden 7416 ja 7413 keskinäinen rasite. Korttelissa 7415 oleva jp-alueen teksti on muutettu lausunnon mukaisesti. Muistutukset 1. Salpausselän luonnonystävät ry esittää muistutuksessaan: Yhdistys esittää, että asemakaavamuutos on yleiskaavan vastainen. Yhdistys esittää muutoksia kaavaan siten että - rinteeseen kaavoitettu hotellisiipi poistetaan tai korvataan muulla - arvokas pesimälinnustoalue kokonaisuudessaan merkitään vähintään luonnon monimuotoisuuskohteeksi - kelluva rakentaminen poistetaan kaavasta Perusteluina yleiskaavan vastaisuuteen esitetään, että maiseman ominaispiirteitä ja luontoarvoja ei vaalita, eikä merkittävien luontoarvojen säilymistä turvata. Perusteluissa ominaispiirteinä ja luontoarvoina esitetään mm. mäenkumpareen pesimälinnustoaluetta, voimassa olevan asemakaavan s-2 kaavamääräysmerkintää ja muinaisrantakivikkoa. Muistutuksessa tuodaan esille myös leirintäalueniemen rantavyöhykkeen virkistyskäyttö ja ekologinen merkitys.

35 SELOSTUS A-2566a - D/3287/ / >>vastineet Asemakaavamuutos on voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen ja noudattaa yleiskaavan matkailupalvelujen alueen käyttötarkoitusmerkintää (RM-3). Lisäksi suunnittelualue on asemakaavaehdotuksessa merkitty pääosin puistoksi (VP), jossa on erilaisia suojeluarvoihin liittyviä määräyksiä. Asemakaavamuutoksella asemakaavoitetut puistoalueet lisääntyvät ehdotuksessa 3,5 ha. Kuva 1. Voimassa oleva oikeusvaikutteinen yleiskaava MATKAILUTOIMINTOJEN ALUE. Alue varataan matkailulle ja siihen liittyville toiminnoille. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee vaalia maiseman ominaispiirteitä ja turvata merkittävien luontoarvojen säilyminen. Kaavamuutoksen lähtökohtana ovat kaupungin asettamat tavoitteet matkailutoimintojen kehittämisestä kaupungissa sekä siitä tehdyt päätökset. Kaupunginhallitus on päättänyt Mukkulan kartanon, kartanopuiston ja kartanoniemen kehittämisestä matkailupalvelujen alueena. Päätökseen liittyy leirintäalueen toiminnan päättyminen mennessä sekä kaupungin ja Vanajanlinna Oy:n välinen aiesopimus Mukkulan matkailualueen kehittämisestä. Taustaselvityksenä hyödynnetään GSP Group Oy:n yhteistyössä kaupungin kanssa laatimaa raporttia Kannattavuustutkimus Mukkulan kartanoalue, Lahti. kts Selvitykset. Kaavamuutos perustuu tehtyihin selvityksiin ja aineistoon, joka kaavaehdotuksen laatimisen aikana on ollut käytössä, kts selostus sivu 18. Maiseman ominaispiirteitä on selvitetty mm. Mukkulan matkailualueen maisemaselvityksessä, Ramboll Oy. Merkittävät luontoarvot suunnittelualueella ovat luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyypp pähkinäpensaslehtoi, Mukkulan kartanopuisto sekä viereinen rauhoitusalue Ritamäki. Pähkinäpensaslehto sijaitsee suunnittelualueen itäosassa Vesijärven ja Niemenkadun välissä ja on otettu huomioon kaavamerkinnöissä (sl-1) myös Hämeen Ely-keskuksen mukaan asianmukaisesti. Mukkulan kartanopuiston kaavamerkintä noudattaa voimassa olevan asemakaavan mukaista merkintää. Myöskään viereiselle Ritämäen luonnonsuojelualueelle ei ole osoitettu toimintoja. Ritaniemenkadun vähäisestä leventämisestä kartanopuiston ja Ritamäen välissä on neuvoteltu Hämeen Ely-keskuksen kanssa. Katualueen leventäminen on tarpeen mm. kadun kunnossapidon sekä elinkeinotoiminnan takia. Kadun linjausta, jossa ajoväylän leveys levenisi 4 metristä 6 metriin, on sovitettu isojen, vanhojen tammien mukaan niin rauhoitusalueen kuin kartanopuistonkin puolella. Osa isoista säilytettävistä tammista kadun pohjoisreunassa sijaitsee nykyisinkin katualueella. Kaavassa on määräyksiä tammien säilyttämisestä. Alueesta tehdyssä maisemaselvityksessä kartanon ja leirintäalueen välistä metsäistä kukkulaa on kuvattu maisematilan kannalta merkittäväksi. Kukkula rajaa kartanopuiston ja nykyisen leirintäalueen miljöötyyppejä toisistaan. Kukkula on linnustollisesti arvokasta aluetta ja siellä kasvaa pähkinäpensasta. Kukkula ei ole suojelukohde. Asemakaavaehdotuksessa pääosa kukkulasta on muutettu puistoalueeksi (VP/s-3), jolloin luonnon monimuotoisuuden arvoa ei heikennetä olennaisesti. Kaavaehdotukseen on lisäksi lisätty (luo-1) merkintä, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue. Alueella on mää-