Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika joulukuu helmikuu 2014 Nro 4/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika joulukuu 2013 - helmikuu 2014 Nro 4/2013"

Transkriptio

1 y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika joulukuu helmikuu 2014 Nro 4/2013 Deulengo englos jakkes phenjas: Soske tumen darude buut? Me aanaa baro lohiba phuujako praal kaan aavela. Enkeli taivaan lausui näin: Miks hämmästyitte säikähtäin. Mä suuren ilon ilmoitan maan kansoille nyt tulevan. Rom. käännös Tuula Åkerlund

2 2 ROMANO BOODOS 4/2013 ROMANO BOODOS 4/ Aikaa ja välittämistä On taas se aika vuodesta, jolloin pimeimmät hetket alkavat jäädä taakse ja joulun aika lähestyy. Lumen tuo valoa ja valkeutta pimeyden keskelle. Lapset availevat adventtikalenterin luukkuja ja odottavat niistä viimeistä, jossa Jeesuslapsen vanhemmat katsovat seimessä makaavaa pienokaista ja idän viisaat tuovat hänelle lahjojaan. Ostettuja tai peräti itse tehtyjä lahjoja saattavat saada myös sukujen lapset, muistona idän viisaiden sekä Jumalan itsensä antamien lahjojen merkityksestä. Joulu muistuttaa meitä juuri tästä koko historian suurimmasta lahjasta, siitä kuinka Jumala antoi oman poikansa lahjaksi maailmaan, pelastajaksi. Suvun kesken vietetty joulu on myös hieno merkki siitä, kuinka Jumala on luonut meidät yhteyteen toistemme ja itsensä kanssa. Parasta yhteyden vaalimista on juuri kohtaaminen rauhassa ja kasvokkain. Samalla maailma kuitenkin muuttuu vauhdilla. Erilaisia teknisiä välineitä on kehitetty yhteydenpidon helpottamiseksi. Uusi tekniikka, viimeisimpänä sosiaalinen media ja mobiililaitteet toisaalta helpottavat elämää ja yhteydenpitoa, mutta toisaalta voivat myös vähentää aivan tavallista kanssakäymistä toistemme kanssa. Nykyiset nuoret ovat saattaneet jo aivan pienestä tottua tietotekniikan käyttämiseen, ja heitä kutsutaankin diginatiiveiksi. Eräs näistä, viikon ajan tet-harjoittelussa eduskunnassa ollut ysiluokkalainen Hanna Haapalinna kuvailee kokemuksiaan tekniikasta: Ennen ei ollut päivänselvää vain soittaa kaverilleen ja kysyä missä hän on ja mitä tämä tekee. Yhteydenotto ja sen pitäminen oli paljon haastavampaa. Nykyisin koulussa yleisesti kaikki kirjalliset esitelmät tehdään tietokoneilla ja monet oppitunnit vietämme koneiden ääressä. Viime kuussa julkaistu eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Uusi oppiminen -julkaisu painottaa myös koulujen käyttöön tulevaa uutta tekniikkaa. Tietokoneiden käyttö on hyvä lisä opetuksessa, mutta sen laatuun vaikuttaa moni muukin asia, joihin on kiinnitettävä huomiota. Tärkein on opettajien ammattitaito ja suhtautuminen oppimiseen. Uusi Oppiminen -julkaisun mukaan on tärkeää, että opettajat näkevät lahjakkuuden ja hyvät oppimistulokset työn ja vaivannäön tuloksena, ei synnynnäisenä ominaisuutena. Silloin mahdollisuus kehittyä on auki kaikille lapsille. Lapset tarvitsevat ympäristön, jossa kaikilla on oikeus yrittää ja onnistua, mutta myös epäonnistuminen kuuluu oppimiseen eikä se ole merkki huonoudesta. Opetuksen on oltava yksilöllistä, jotta lapsille kehittyisi eettistä herkkyyttä, ja vanhemmat on otettava aktiivisesti mukaan koulun työhön. Tällainen avoin kouluympäristö antaa lapsille oikeanlaisen itsetunnon, ja sellaista kohti on koulujamme kehitettävä. Tekniikan mahdollisuudet ovat painotuksena myös syksyllä julkaistussa valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa. Toisaalta palvelut tehostuvat ja tuovat säästöjä, toisaalta arkipäiväiset kohtaamiset vähenevät kun asiakaspalvelijan tilalla onkin automaatti. Kauempana keskuksista asuvat pääsevät internetin avulla helpommin osallistumaan. Toisaalta huonojen verkkoyhteyksien alueilla asuvat ja ne, jotka eivät voi käyttää tekniikkaa joutuvat entistä heikompaan asemaan, jos esimerkiksi henkilökohtainen palvelu tulee automatisoitumisen myötä hankalammin saatavaksi. Tekniikan maailman ulkopuolelle jäävät uhkaavat ajautua syrjään, kun yhä suurempi osa kansalaisista käyttää digitaalisia palveluja. Tet-harjoittelijallani on hyvä esimerkki siitä, kuinka uutta helppokäyttöisempää tekniikkaa voi kuka tahansa oppia käyttämään: On välillä outoa ajatella kuinka hyvin isoäitini osaa käyttää hänen uudenaikaista puhelintaan. Viestittelen ja soittelen lähes joka päivä hänen kanssaan. On mukava pitää yhteyttä säännöllisesti häneen, vaikka emme kovin kaukana toisistamme asukaan. Teknologinen kehitys, sosiaalinen media ja muut ovat nykyisin suuren mielenkiinnon kohteena, ja niihin laitetaan turhankin suuria odotuksia. Kuitenkin perinteinen, kasvokkainen kohtaaminen, yhteisöllisyys ja yhteys toisiimme ovat niitä asioita, jotka eniten tuovat hyvinvointia. Joulun sanoma on hyvin yhteisöllinen, ja sen äärelle pysähtyminen muistuttaa meitä siitä, mikä todella on tärkeää. Ei unohdeta joulun varsinaista sanomaa, Jumalan rakkautta. Jos vain Joulun Lapsi saa sydämessäs asustaa, niin silloin joulu luonas aina on. Annetaan lähimmäisillemme lahjaksi parastamme, aikaa ja välittämistä. Leena Rauhala kansanedustaja Romano Missio ry. Vilppulantie 2 C 4, Helsinki Puh. (09) , fax (09) HALLITUS 2013 Leena Rauhala Väinö Lindberg Tina Mäkelä Malla Laiti Sirpa Pöllönen Jeppe Isberg Matti Virtanen Päivi Rask-Helin Satu Nyman Helena Räsänen puheenjohtaja, kansanedustaja varapuheenjohtaja, sosiaalineuvos projektijohtaja erikoissuunnittelija oppisopimustoiminnan päällikkö yrittäjä johtaja romanikulttuuriohjaaja lähihoitaja vanhustyön päällikkö, varajäsen KESKUSTOIMISTO Tuula Åkerlund toiminnanjohtaja Mervi Pamukci toimistosihteeri SOSIAALI- JA DIAKONIATYÖ Toimisto Puh. (09) Alida Friman NAISTENVUORO -vankilaprojekti Inka Jeskanen projektikoordinaattori GSM Tuula Nyman palveluohjaaja GSM PÄIVÄKUMMUN LASTENKOTI Johtaja Hanna Pekonen Hyväneula, Mieholantie 158, Hämeenkoski Puh (03) , fax (03) KOTIMÄEN PIENRYHMÄKOTI Vs. Johtaja Susan Ihanainen Kotimäentie 213, Martinkylä Puh. (09) , Fax (09) ROMANINUORTEN OPINTORAHASTO Danske Bank Merkintä: Lahjoitus/opintorahasto Tässä numerossa Holokaustin melkein unohdettujen muistolle 3 Juulako evankeliumos 4 Omalla kielellä 4 Aktiivinen kansalainen romanit kunnissa 5 4. Kansainvälinen romaninaisten konferenssi 5 Tunnetta ja taitoa Savoy ssa 6 Itsenäisyyspäivän viettoa 7 Romaninainen vaikuttajana 7 Romanien hyvinvointi tutkittavana 7 Turussa pohdittiin romanilasten koulunkäyntiä 8 Tulevaisuus on romaninuorten käsissä 9 Romano Mission lastensuojeluyksiköt 11 Toiminnanjohtajan palsta 11 Erilailla eläkkeellä 12 Holokaustin melkein unohdettujen uhrien muistolle Tammikuun 25. päivänä 1945 puna-armeijan sotilaat valloittavat Ausschwitzin (Oszwiecim) tuhoamisleirin. Sotilaita kohtaa kammottava näky. He löytävät melkein luurangoiksi laihtuneita, nälkäkuoleman partaalla olevia vankeja, joista monen rikos on ollut heidän ei-arjalainen syntyperänsä. Tätä päivää vietetään holokaustin uhrien muistopäivänä. Uhreista muistamme parhaiten kuusi miljoonaa juutalaista, mutta harvoin me muistamme uhrien joukosta romania, joiden lukumäärä perustuu arvioihin, koska hyvin harvat Euroopan romaniväestöstä olivat ylhäällä missään väestörekisterissä. Romaniuhrien lukumäärä on vain kymmenen prosenttia juutalaisten uhrien lukumäärästä, mutta lukumäärä on suuri verrattuna maailman silloisen romaniväestön lukumäärään. Markkinatoreilta kaasukammioihin Koska harvoilla romaneilla oli vakinainen asunto, heidän pidättämisensä oli vaikeaa. Ei voitu tavoittaa heitä kirjeitse Numero 1/2014 ilmestyy maaliskuun alussa. Lehteen tarkoitettujen materiaalien on oltava Romano Mission toimistolla viimeistään 1.2. Laita kuoreen tunnus Romano Boodos. Materiaalin voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen Julkaisija: Romano Missio ry Päätoimittaja: Tuula Åkerlund Tammikuun 25. päivänä monet sytyttävät kynttilän vainojen uhreille. ja pyytää SS:n kuultavaksi. SSmiehet löysivät heitä enimmäkseen markkinatoreilta, teiden varsilta ja joskus myös SS:n onnistui pidättää koko romanileiri. Keskitysleireille toimitetuilta Natsien uhreina kuolleiden romanien muistomerkki avattiin Berliinissä lokakuussa «Musta vesi» on kolmas suuri Holokaustin uhrien muistomerkki Saksan pääkaupungissa. Kuva Rolf Krahl. romaneilta ei onnistuttu takavarikoimaan muuta omaisuutta kuin kultakorut, jotka sulatettiin ja jotka päätyivät natsien pankkiholveihin tallennettuihin kultaharkkoihin. Enemmistö romaneista keskitysleireille tuotaessa päätyi kaasukammioihin. Osa pantiin raskaaseen pakkotyöhön, mutta tuskin kukaan romaneista siitäkään elävänä selvisi. Kaikki eivät kestäneet keskitysleireille kuljetustakaan, vaan menehtyivät sen aikana. Lisäksi taudit ja kidutukset verottivat SS;n van- Toimitussihteeri: Jaakko Kaartinen Lehden ulkoasu: Valfrid Åkerlund/ Grafimus Oy gitsemien ja keskitysleireille toimittamien romanien lukumäärää. SS-upseeri Heinrich Himmler Suomen vierailullaan vuonna 1942 ehdotti,että Suomi luovuttaisi kaikki Suomen juutalaiset ja romanit Kansallissosialistisen Saksan tuhoamisleireille. Osa suomalaisista poliitikoista, muun muassa Mannerheim,Tanner ja Fagerholm asettuivat äänekkäästi vastustamaan luovutusta, eikä Suomi taipunut Himmlerin ehdotukseen. Näitä poliitikkoja Suomen romania saa kiittää olemassaolostaan. Lapin sodassa,kun Suomi taisteli entistä aseveljeänsä Saksaa vastaan, yhtään Suomen juutalaista ja romania ei joutunut sotavankeuteen Saksaan. Heidän kohtalona olisi ollut tuhoamisleireille joutuminen. Toimitusneuvosto: Tuovi Putkonen, Malla Laiti, Taina Cederström, Päivi Majaniemi Näitä uhreja ei saa unohtaa Paitsi Adolf Hitler,SS ja Gestapo, tästä joukkomurhasta suurimpia vastuunkantajia ovat myös Saksan vasallivaltion Kroatian diktaattori Ante Pavelic ja hänen johtamansa fasistinen puolue Ustasja, jonka pahamaineiset rotuopit laati kroatialainen kirjailija Mile Budak. Suuri osa romaniuhreista, arviolta ,oli kotoisin Kroatiasta. Myös toinen Saksan vasallivaltio Slovakia, jonka johtajana toisen maailmansodan aikana toimi katolilainen pappi Jozef Tiso, toimitti maan romaneja tuhoamisleireille. Saksan miehitettyä Unkarin vuonna 1944 myöskin maan romaniväestö sai kokea ankaran suoneniskun. Moniko romani selvisi hengissä keskitysleireistä? Ainakin yksi Tilaus- ja ilmoitushinnat: Vuosikerta 15 euroa, jäsenille jäsenetuna. Irtonumero 2 euroa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmoitushinta 1 euro/pmm Painopaikka: Suomen Lehtiyhtymä, Tuusula Kansikuvassa romanialainen romaniäiti lapsineen. (kuva V. Å.) nuori Slovakiasta kotoisin oleva romanityttö Miranda, nyt jo iäkäs vanhus, joka hiljattain vieraili maassamme, jäi kertomaan jälkipolville keskitysleirikokemuksistaan. Onko hän ainoa, joka on jäänyt kertomaan? Niiden lukumäärää harvat tietävät. Kirjallista aineistoa on jäänyt hyvin vähän, koska valtaosa esimerkiksi Balkanin romaniväestöstä oli luku- ja kirjoitustaidottomia. Kenties osa Euroopan romanilauluista on nähnyt päivänvalon toisen maailmansodan rotuvainoissa. Tammikuun 25. päivänä monet sytyttävät kynttilän vainojen uhreille. Toivottavasti kaikki Suomen romanit sytyttävät kynttilän niiden , kenties miljoonan tai kahdenkin romanin ja kaikkien muiden rotuvainojen uhrien muistolle. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Romano Missio ry. Vilppulantie 2 C Helsinki. Puh: (09) Telefax: (09) Internet: ISSN KIRJOITTAJA: Liisa Kylmälä

3 4 ROMANO BOODOS 4/2013 ROMANO BOODOS 4/ Juulako evankeliumos Jesusesko föddiba Lukas 2: Dola tiija keisaros Augustus diias biȟiba, te hilo vollako boliba mote te tšuuven aro skattiba. 2. Dauva skattibosko tšuuviba sas vaaguno ta staudas ka Quirinius sas Syyriako themmesko Rai. 3. Saare džeene te rannimen aro skattibosko džinniba, sakkaiek pesko iego fooros. 4. Jakkes niina Joosef džeelo Galileata, Nasaretesko foorosta apre aro Judea aro Davidesko fooros, so khaarna Betlehem, ka jou khunjudiilo aro Davidesko ȟleȟta. 5. Jou džeelo doori it lesko angrustime Maria, koon venditas kentos. 6. Ka joon aahte doori, jakkes aulo Marijako föddibosko tiija. Omalla Romano kielellä 7. Ta joi föddidas tšaaves, lako vaaguno. Joi faȟadas kentos ta rigadas les aro stanja aro krumbos dooleske, te leen ne aahdas stedos aro lotiboskotšeer. 8. Aro doi stedos auri rassako tiija sas bakrengiire, koone vallade bakren. 9. Jakkes lengo naal sterjudas Raiesko englos ta Raijesko pattiba sas trystal leen. Bakrengiire traȟte, 10. bi englos phenjas lenge: Ma darren! Me phukavaa tumenge loȟibosko boodos, baro loȟiba hilo folkenge. 11. Da diives hin tumenge föddadiilo Phirjiboskiiro aro Davidesko fooros. Jou hin Kristos, Rai. 12. Dauva hin sar merknos tumenge: tume laȟȟena kentos, koon paȟȟula faȟȟimen aro krumbos. 13. It tiija sas trystal englos baro deulengohuupa, koone baarides paarkade Deeveles ta phenle: Deeveles hin patti aro utsibi, freediba komujen aro them, koonen jou pirila. 15. Ka engli sas džeene paalal aro deulos, bakrengiire phenle maȟkar peen: Džaha menge aro Betlehem! Doori ame dikkaha douva, so hin staudas, dooles, so Rai menge phukadas. 16. Joon dzeene hastibossa ta laȟte Maria ta Josef ta kentos, koon paȟȟudas aro krumbos. 17. Ka joon dikne dauva, joon rakkade, so lenge kentosta sas phenlo. 18. Saare koon ȟunle bakrengiirengo laave, aaȟte undrimen. 19. Bi Maria garadas saare aro lako džii, so sas staudas, ta joi tenkadas douva. 20. Bakrengiire aune paalal ta paarkade ta baarides paarkade Deeveles dotta, so joon sas ȟunle ta dikne. Saare sas jakkes sar lenge sas rakkade. käännös: Henry Hedman Missio ry:n Naisten vuoro -romaninaisvankien kuntouttamisprojektissa opetellaan myös romanikieltä. Näissä kirjoituksissa naiset kertovat, mitä romanikieli merkitsee heille. Aktiivinen kansalainen romanit kunnissa Romaniasiain neuvottelukuntien neuvottelupäivät pidettiin lokakuun Vantaalla. Neuvottelupäivien järjestelyistä vastasi Etelä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta ja Vantaan kaupunki. Vuoden 2013 neuvottelupäivien teemaksi oli valittu Aktiivinen kansalainen romanit kunnissa. Neuvottelupäiville haluttiin koota laajasti yhteen kuntien edustajia, romaniasiain neuvottelukuntien ja paikallisromanityöryhmien jäseniä sekä romanijärjestöjen toimijoita keskustelemaan niistä käytännön toimista ja keinoista, joilla yhteistyönä voidaan edistää romaniasioita erityisesti kuntatasolla. Osallistujia saapuikin runsaasti eri puolelta Suomea. Neuvottelupäivien aikana painotettiin erityisesti kuntatasolla tehtävän työn tärkeyttä romanipoliittisen ohjelman toteutumisessa. Romanityö tulee sitoa kuntaan ja tärkei- tä elementtejä ovat osallisuus, yhteistyö, tiedonkulku ja ongelmien esiin nostaminen. Jotta tavoitteisiin päästäisiin, valtiovallan pitäisi selkeästi tukea kuntatasolla tehtävää työtä. Olisi myös tärkeää saada hyväksi havaitut toimet ja käytännöt Suomessa laajempaan käyttöön. Ministeritason vieraita Neuvottelupäivien ohjelma oli monipuolinen ja puheenvuorojen pitäjiksi oli saatu monia kiireisiä päättäjiä ministeriöistä. Neuvottelupäivät avasi Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen. Etelä-Suomen aluehallintovaraston ylijohtaja Anneli Taina selosti romaniasioiden polkuja aluehallintovirastossa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen käsitteli romanit ja kunnat -aihetta. Vantaan kaupungin toimialajohtajille suunnattua kyselyä romaniasioista selosti apulaiskaupunginjohtaja Heidi Nygren. EU:n ajankohtaiskatsauksen romanikysymyksissä Romaniasiain neuvottelukuntien neuvottelupäiville Tikkurilaan saapui osallistujia runsaasti eri puolelta Suomea. piti sosiaalineuvos Viveca Arhennius sosiaali- ja terveysministeriöstä. Sosiaalineuvos Väinö Lindberg kertoi kokemuksistaan romani-kunnanvaltuutettuna. Opetushallituksen valtionavustushankkeen tuloksista kertoi pääjohtaja Aulis Pitkälä Nuorisotakuun mahdollisuuksista romaninuorille selosti ministeri Lauri Ihalainen. Romanien osallistumista yhteiskuntaan käsitteli erikoissuunnittelija Malla Laiti Etelä- Suomen aluehallintovirastosta. Ministeri Lauri Ihalainen selosti nuorisotakuun mahdollisuuksista romaninuorille. Ministeri Henna Virkkusen puheenvuoron käytti valtiosihteeri Sari Raassina valtiovarainministeriöstä. Paarkiba Esa Ellalalle Romaniasian neuvottelukunnan myöntämä vuoden 2013 Paarkiba -tunnustuspalkinto luovutettiin neuvottelupäivillä sosiaalineuvos Esa Ellalalle pitkäaikaisesta ja monipuolisesta romaniasoiden edistämistyöstään omalla toimialueella. KIRJOTTAJA: Tuula Åkerlund Kaalengo tšimb Kaalengo tšimb hin iego tšimb. Douva hin fuortano, merknila buut. Douva hin aro džii. Kaalengo tšimb hin loȟani tšimb. Me rakkavaa douva, ka me aaȟȟaa tšiȟko džintaha. Ke kaalengo tšimb aaȟȟelas ranglos, douva aaȟȟelas dželti. Douva aaȟȟelas klaarako dželeni. Kaalengo tšimb hin sar luludža, looli roosa. Kaalengo tšimb rikkila kulttures praal. Mango tšimb hin mekkime tšimb naa buut na byördila douva lassa. Kaalengo tšimb hin tatti tšimb. Douva hin melankoligo, mulani džintakiiri douva džangila phurane minsibi. Kaalengo tšimb hin riȟki, brokati tšimb. Douva hin pirani tšimb. Loole Roosi Vanajan vankila Romanikieli Romanikieli on iloinen kieli. Puhun sitä, kun olen hyvällä mielellä. Jos romanikieli olisi väri, e olisi kirkkaan vihreä. Romanikieli on kuin kukka, punainen ruusu. Romanikieli pitää kulttuuria yllä. Minun kieleni on hylätty, kadotettu kieli, harva kantaa sitä mukanaan. Romanikieli on lämmin kieli. Se on melankolinen, surumielinen kieli, se herättää vanhat muistot. Romanikieli on vahva, kirjava kieli. Se on rakas kieli. Loole Roosi Vanajan vankila Mo džesko tšimb Ka me byrjydom te sikjuvaa romani tšimb, me na issadom, sar baro doolesko angouviba aaȟȟelas aro mango dživiba, sar merknavitiko saaka dotta velas mange. Me na aavadom, sar romani tšimb džumilas maan. Sydämeni kieli Kun aloin opiskella romanikieltä, en arvannut, kuinka suuri sen vaikutus olisi elämääni, kuinka merkityksellinen asia siitä tulisi minulle. En aavistanut, kuinka romanikieli lumoaisi minut. Kun tyttäreni meni töihin Romano Missioon, puhuimme Ka mango tšai džeelo butti aro Romano Missio, ame rakkadam buut romano kulttuuresta ta mango kentibosta, ka me sommas niijales mango naartengo neer. Daala rakkibi džangade mango džintakiiriba. paljon romanikulttuurista ja lapsuudestani, kun olin kesäisin sukulaisteni luona. Nämä keskustelut herättivät mielenkiintoni Sitten kuulin, että yliopistossa olisi mahdollisuus opiskella romanikieltä. Rohkaisin mieleni ja lähdin tälle ihmeelliselle Taala me hunjom, te aro Universiteetos aaȟȟelas vojiba te sikjuvel romani tšimb. Me džorjadom mo džinta ta džeijom aro dai undravitiko laȟȟibosko džaaben. Sar me kamjudom aro douva tšimb! Me laȟtom romani tšimbata rankjiba, buut rankane laave, tši pinsardo, me sikjudum lokkes ta loȟanes. Ke romani tšimb aaȟȟelas ranglos, douva aaȟȟelas mange ȟoolesko looli. Ke douva aaȟȟelas luludža, douva aaȟȟelas mo violetos, kaalo jakkakiiro löytöretkelle. Miten miellyinkään tähän kieleen! Löysin romanikielestä kauneutta, paljon kauniita sanoja, jotain tuttua opin helposti ja iloisesti. Jos romanikieli olisi väri, se olisi minulle syvän punainen. Jos se olisi kukka, se olisi orvokkini, tummasilmä.. Olen opiskellut romanikieltä intomielellä. Opiskelu on ollut suureksi iloksi minulle ja on yhäkin. Se on antanut paljon uusia asioita, paljon rikkautta elämääni. Romanikieli on minulle arvokas helmi, jonka olen löytänyt. Haluan antaa. Me som sikjudom romani tšimb džaribosko džintaha. Sikjiba hin aaȟtas baro loȟiboske mange, ta hin niina panna. Douva hin anjas buut neve saaki, buut barvilba, aro mango dživiba. Romani tšimb hin mange sar oman panokseni romanikielen säilyttämiseksi, jotta romanikieli kuȟ miritš, dooles me som laȟtom. Me kammaa te daa moi iego dielos romani tšimbako spaartimeske, jakkes te romani tšimb džiivelas panna. Seija Roth eläisi edelleen. Seija Roth Seija Roth ei osannut aikaisemmin romanikieltä. Nyt hän on opiskellut vuoden verran romanikieltä Helsingin yliopistossa. Oman kielen opiskelu on avannut hänelle uuden maailman. Seija haluaa tällä kirjoituksella rohkaista muita romaneita tulemaan mukaan opetukseen. Opettajana toimivaan Henry Hedmaniin voi ottaa yhteyttä. Toimintaa tänään, tasa-arvoa huomenna 4. Kansainvälinen romaninaisten konferenssi Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivat romaniasiain neuvottelukunta, tasaarvoasiain neuvottelukunta, Euroopan neuvosto ja Hanasaari ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus järjestivät neljännen kansainvälisen romaninaisten konferenssin Espoon Hanasaaressa Vuodesta 2003 lähtien järjestetyt romaninaisten konferenssit ovat tarjonneet romaninaisille mahdollisuuden tuoda kansainväliseen keskusteluun heidän elämäänsä vaikuttavia asioita ja ongelmia. Konferenssit ovat kehittäneet tiedonkulkua romaninaisten kesken, ja tarjonneet foorumin hyvien käytäntöjen vaihtamiseen. Konferenssit ovat myös edistäneet hallitusten tietoisuutta romaninaisten asemasta. Osallistujia oli yhteensä lähes 200. Puolet edusti romaninaisia 36 eri maasta ja yli kahtakymmentä eri kansalaisjärjestöä. Suomalaisia osanottajia oli noin 70, joista suuri osa suomalaisia romaninaisia. Euroopan unioni, Euroopan neuvoston toimielimet ja ETYJ lähettivät konferenssiin tarkkailijajäseniään ja muun muassa Amnesty International ja European Women s Lobby osallistuivat konferenssiin tarkkailijajäseninä. Ohjelma romaninaisilta itseltään Työskentely tapahtui kolmessa työryhmässä, joiden aihepiirit oli muodostettu laajan kyselyn avulla. Kysely kohdistettiin romaninaisille ja romaninaisten järjestöille. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, mitkä aihepiirit romaninaiset itse kokevat erityisen tärkeiksi ja mitä he itse haluaisivat konferenssissa käsiteltävän. Romaninaisten ihmisoikeudet ja voimaannuttaminen kulkivat aihepiirien punaisena lankana. Työryhmien teemoina olivat romanityttöjen ja -naisten osallistuminen koulutukseen, romaninaisten oikeuksien ja tasa-arvon edistäminen ja romaninaisten aktiivinen kansalaisuus ja poliittinen vaikuttaminen. Konferenssin yhtenä tärkeänä tavoitteena oli kiinnittää huomiota romaninaisiin poliittisesti aktiivisina toimijoina, joilla on annettavaa politiikan tekemiseen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Konferenssin pyrkimyksenä oli myös tukea ja vahvistaa romaninaisjärjestöjen ja muiden tasa-arvo-organisaatioiden verkostoitumista. Eurooppalainen romaninaisten verkosto valmisteilla Romaninaisten asema ei ollut esillä vuonna 2011 valmistuneissa EU:n kansallisissa romanistrategioissa romaninaisten ääni ei pääse riittävällä tavalla kuuluviin kansallisella tai paikallisella tasolla. Lisäksi monet hallitukset eivät ole ottaneet konkreettisia askelia romaninaisten aseman parantamiseksi. Vaikka lainsäädännössä romaninaisten asemassa on tapahtunut viime vuosien aikana edistymistäkin, se ei valitettavasti näy arjessa. Romaninaiset ilmaisivat myös syvän huolensa Euroopassa kasvavasta romanivastaisuudesta. Sillä on vaikutusta erityisesti romaninaisten ja -tyttöjen elämään. Konferenssissa annettiin julkilausuma, jossa todettiin, että romaninaisten on kehitettävä vertaistukea ja edistettävä keskustelua heidän kohtaamistaan haasteista ja ongelmista sekä voimaannutettava toisiaan ja omaa liikettään. Romaninaisaktivistit haluavat vahvistua ja yhdistää voimavaransa yhteisen äänen luomiseksi. Konferenssissa perustettiin työryhmä, joka alkaa valmistella Euroopan laajuista romaninaisverkoston luomista. Suomea työryhmässä edustaa romaniasian neuvottelukunnan pääsihteeri, ylitarkastaja Sarita Friman-Korpela. KIRJOITTAJA: Tuula Åkerlund Konferenssissa annettiin julkilausuma, jossa todettiin, että romaninaisten on kehitettävä vertaistukea ja edistettävä keskustelua heidän kohtaamistaan haasteista ja ongelmista sekä voimaannutettava toisiaan ja omaa liikettään.

4 6 ROMANO BOODOS 4/2013 ROMANO BOODOS 4/ Loolo džii Tunnetta ja taitoa Savoy ssa Loolo dzii -romanimusiikin konsertti pidettiin Savoy-teatterissa syyskuun 16, maanantai-iltana. Konsertti oli osa Romaniasiain neuvottelukunnan ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan sekä Euroopan neuvoston romaniyksikön järjestämää neljättä kansainvälistä romaninaisten konferenssia, joka pidettiin, Espoon Hanasaaren suomalais-ruotsalaisessa kulttuurikeskuksessa. Konsertin järjesti Romano Missio ry ja tuottajana päävastuun kantoi Sibelius Akatemiassa opiskeleva Anette Åkerlund. Konsertin juonsivat Mertsi Lindgren ja Laura Hedman. Konserttiyleisön joukossa oli monia kymmeniä romaninaisia, jotka osallistuivat kansainväliseen romaninaistenkonferenssiin. Konsertin juonsi sujuvalla englannilla Laura Hedman. Anette Åkerlundin lisäksi konsertissa esiintyivät Miritza Lundberg, Dimitri Keiski, lauluyhtye Suora lähetys. Soittoryhmään kuului alan ammattilaisia; piano Anette Åkerlund ja Johanna Pitkänen, kitara, Mertsi Lindgren, Anssi Salminen, viulu Miritza, Tero Hyväluoma, basso, Dile Kolanen, flamencokitara, Otso Paasivirta, taiteilijanimeltään Otso Krunasta, cajonisti-perkussionisti, Sami Rönkä sekä flamencotanssijat ja palmerat, Tove Djupsjöbacka ja Sari Pikkarainen. Sielukkaat ja väliin Dimitri Keiski, Miritsa Lundberg ja Anette Åkerlund irrottelivat yhdessä ja erikseen kansainvälisen romanimusiikin pyörteissä. Konsertin moniulotteinen ohjema olikin merkittävä osa sisältörikkaasta kokonaisuudesta. Se tarjosi jokaiselle jotakin. Tove Djupsjöbacka ja Sari Pikkarainen toivat flamencotanssillaan konserttiin tunnelmaa entisestään kohottavan visuaalisen lisäsävyn. Kuvassa Tove Djupsjöbacka. tuliset musiikkiesitykset sytytti yleisön raikuviin aplodeihin. Konserttista sai paljon hyvää palautetta. Helsingin sanomissa toimittaja Mari Koponen kommentoi konserttia seuraavasti: Mustalaismusiikin konserteissa on aina sitä jotakin. Romanien musiikkiperinne on maasta riippumatta hurjan rikasta, ja tunnetta riittää aina niin lavalla kuin yleisössäkin. Aina sattuu ja tapahtuu. Pönötyskulttuuriin tottunut kiittää. Viihdyttävä ja tasokas oli myös tämänkertainen konsertti. Illan ehdotonta huippua olivat viulisti Miritza Lundbergin soittamat klassistyyliset mustalaislaulut. Puhki kuluneet kappaleet eivät kuulostaisi samalta kenen tahansa klassisen viulistin soittamana. Lundberg sen sijaan puhaltaa niihin aivan omanlaistaan tulisuutta, saundia ja virtuositeettia. Yleisökin hurjistui. Lisää eloa soittoon toi illan notkea ja mahdottoman taitava bändi. Pääesiintyjäksi oli kutsuttu ruotsinsuomalaista Dimitri Keiskiä, joka voitti Ruotsin True Talent -kisan Konsertin tuottaja Anette Åkerlund esitteli tummankarheaa flamencolauluaan, jonka aateloivat ytimiin osuneella tanssillaan Tove Djupsjöbacka ja Sari Pikkarainen. Ehdottomasti upeinta oli kuitenkin Åkerlundin laulama vanha suomalainen mustalaislaulu, joka oli selvästikin laulajan ominta maailmaa. Voiko tämän kauniimpaa musiikkia ollakaan? Siinä meillä musiikinlaji, jonka pitäisi päästä muitta mutkitta Unescon aineettoman perinnön listalle, sinne fadon ja flamencon rinnalle. Lauluyhtye Suora lähetys hurmasi kuplivalla yhteispelillään, ja illan kruununa eri maiden mustalaislauluja lauloivat vielä harvinaisen sydämeen käyvästi Anette Åkerlund ja Miritza Lundberg. Uskomattoman taitavaa! Tällaisia taiteilijoita Suomen mustalaismusiikki tarvitsee. n Itsenäisyyspäivän viettoa Eeva-Leenalla ja minulla oli tilaisuus osallistua 96. Itsenäisyyspäivän viettoon Helsingin Hietaniemen hautausmaalla ja sen lähellä sijaitsevassa Mestaritalli - ravintolassa. Kutsun olivat lähettäneet romaniorganisaatiot: Romano Missio ry ja Romaniasiain neuvottelukunta ja opetushallituksen romaniväestön koulutusryhmä. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun Hietaniemen hautausmaalla paljastettiin Sodissa kaatuneille ja menehtyneille romaneille muistomerkki. Toimin tämän muistomerkkitoimikunnan puheenjohtajana vuosina Toimikunta keräsi varat tähän romanien muistomerkkiin. Sen toteutti maamme eturivin kuvanveistäjä Heikki Häiväoja. Muistomerkki paljastettiin juhlallisesti syksyllä Saavuimme hieman ennen kello Hietaniemen hautausmaan portille. Satoi lumensekaista vettä, joten kalossit ja sateensuojat olivat tarpeen. Paikalla oli runsaasti armeijan autoja ja sotilaita, mutta myös siviilejä, joiden joukossa monia romaninaisia ja -miehiä. Tämä joukko valmistautui laskemaan seppeleet Hietaniemen sankariristille ja Suomen marsalkka Mannerheimin haudalle. Siirryimme marssien hautausmaan portilta Sankariaukiolle ensin sotilaat ja sitten me muut. Sotilaat, käytännössä Etelä-Suomen alueen joukkoosastojen ja vastaavien komentajat, laskivat prikaatikenraali Pertti Laatikaisen johdolla seppeleet Sankariristille ja Suomen marsalkka Mannerheimin haudalle. Komentajiston seppeleenlaskun jälkeen romanidelegaatio laski seppeleen Suomen marsalkka Mannerheimin hautapaadelle ja siirtyi sen jälkeen romanimuistomerkille. Sama delegaatio laski seppeleen romanisankarivainajien muistomerkille. Muistomerkillä lausuttiin lyhyet muistosanat ja laulettiin virsi, jonka jälkeen siirryttiin läheiseen Mestaritalli-ravintolaan viettämään Itsenäisyysjuhlaa ja muistomerkin paljastamisen 10-vuotisjuhlaa. Minua oli pyydetty pitämään juhlapuhe lounaalla. Pidin lyhyen puheen, jossa muistelin 10 vuotta sitten tehtyä keräystyötä. Sosiaalineuvos Väinö Lindberg kiteytti omassa puheessaan muistomerkin merkityksen romaneille lyhyesti: Muistomerkki on myös tasa-arvon merkki. Se muistuttaa meitä kaikkia siitä, että me, romanit annoimme samanlaisen kalliin uhrin kuin valtaväestökin Suomen itsenäisyyden puolesta. Hyvän, maukkaan lounaan jälkeen Taito Lehmusta Etelä- Suomen Romaniasiain neuvottelukunnasta kiitti puhujia ja muita esiintyjiä hyvin toteutetusta juhlasta ja toivotti kaikille läsnäolijoille hyvää Itsenäisyyspäivää. Tämä 96. Itsenäisyyspäivän vietto kunniakäynteineen ja juhlineen jäi Eeva-Leenan ja minun mieleeni lopuksi ikää. Romaninainen vaikuttajana Romaninainen on ollut tärkeä kulttuuriperinteen siirtäjä ja ylläpitäjä kautta vuosisatojen. Vaalimallaan perinteellä hän on osoittanut selvästi ja ylpeänä, mihin ryhmään hän on kuulunut. Suomalainen romaninainen on tahtonainen, hän omaa selviytyjäluonteen. Siitä saamme kiittää vahvoja esiäitejämme. He ovat olleet mallejamme, esikuviamme. Romaninaisen on täytynyt vuosikymmenien varrella kehittää oma selviytymisstrategiansa. Hän on aina ollut voimakas ja vahva persoona naisellisella tavalla. Olosuhteet ovat kasvattaneet hänestä sellaisen. Romaninainen on aina osallistunut elannon hankintaan, kauppaamalla, tekemällä käsitöitä, tarttumalla työhön kuin työhön ja siinä ohella hän on vielä kasvattanut lapsensa. Vaikeat olosuhteet eivät ole lannistaneet häntä. Isoäitimme ovat joutuneet kiertämään, aikoinaan elämään puutteellisissa ja kurjissa oloissa huolehtien suuresta perheestä ylväänä ja samalla nöyränä. Vielä niinkin myöhään kuin 60- ja 70-luvuilla romanit taistelivat Pohjoismaissa, ns. hyvinvointivaltioissa, sellaisista perusoikeuksista kuin asunto ja riittävä toimeentulo. Tulevaisuus rakentuu tämän päivän muutoksista Romaniäidit ovat tärkeitä tulevaisuuden vaikuttajia. Äidit siirtävät arvonsa ja asenteensa lapsilleen. Romaninaisena meidän tulisi tiedostaa vastuumme esimerkin antajina lapsillemme. Romaninaisten on tärkeää löytää kätkössä olevat voimavarat, vahvuudet, resurssit ja huomata niistä kumpuava voima. Niitä voimavaroja me tarvitsemme itse mutta myös kipeästi koko romaniyhteisö. Terve oman arvonsa tuntemus tekee meistä tasapainoisia ja myönteisesti elämään suhtautuvia ihmisiä. Minä ja sinä voimme sytyttää kipinän ja yhdessä siihen puhaltamalla saada siitä liekin aikaiseksi. Me naiset voimme olla siis kipinästä kasvavan tulen sytyttäjiä, silloin kun tiedostamme oikein mahdollisuutemme vaikuttaa lapsiemme ja sitä kautta koko romaniyhteisön tulevaisuuteen. Romaninaiset voivat olla tämän totuuden edessä välittämättä siitä, mutta laiminlyömällä asemansa takaaman hyödyn, naiset kieltäytyvät katsomasta totuutta silmiin ja ottamasta vastuun ympäristöstään. Monien naisten ongelmat Jaakko Valve johtuvat juuri siitä, ettei tiedosteta omaa roolia muutoksen tekijänä ja mahdollisuuksiaan vaikuttaa myönteistä kehitystä perheessään. Tarpeet ja toiveet Jokainen meistä kaipaa huomiota ja hyväksyntää. Aikuinen tekee samalla lailla kuin lapsi, jos hän ei saa hyväksyntää, huomiota hyvällä, niin sitten huomio herätetään pahalla. Saatamme alkaa motkottaa, vaatia ja moittia lähellä olevia ihmisiämme. Samalla karkotamme viimeisetkin ystävämme viereltämme. Katkeran ihmisen vierellä on ahdistavaa olla. Ihmisen elämää on verrattu usein puutarhaan, jossa jokainen toimii itse puutarhurina. Riippuu itsestä kuinka kauniina se kukoistaa nyt ja tulevaisuudessa. Puutarhaa pitää hoitaa ja antaa oikeita ravinteita että se voi hyvin ja kaunistaa ympäristönsä. Kun tiedostamme tämän, meistä jokainen voi vaalita ja hoitaa niitä ihmissuhteita, jotka vaikuttavat meidän lähipiiriimme ja omaan elämäämme. Isoäitimme ovat jättäneet meille nykyajan romaninaisille upean perinnön. Vaalitaan sitä! Tuula Åkerlund Romanien hyvinvointi tutkittavana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL toteutti lokakuussa 2013 Romanien hyvinvointi esitutkimuksen. Sen tulosten avulla suunnitellaan laajaa romanien hyvinvoinnin tilannekatsausta. Romanien hyvinvoinnin tilannekatsaus kuuluu Romanipoliittisen ohjelmaan kirjattuihin toimiin ja sillä tähdätään romanien elinolojen ja hyvinvoinnin parantamiseen. Tutkimukseen kuuluu yksilöllinen haastattelu ja terveystarkastus. Lokakuussa toteutettiin esitutkimukseen osallistui 28 henkilöä. Nuorin oli 18-vuotias ja vanhin 87. Osallistujat olivat sitä mieltä, että he saivat hyödyllistä tietoa omasta terveydestänsä ja hyvää henkilökohtaista palvelua tutkimushoitajilta, joilla oli aikaa kuunnella jokaisen omia kokemuksia ja antaa myös ennalta ehkäisevää terveysneuvontaa. Romanien lukumäärä on Suomessa niin pieni, että koko väestön tutkimuksiin osuu hyvin harvoin romaneja. Tietoa romanien hyvinvoinnista, sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä ja elintavoista kuitenkin tarvitaan, jotta toimenpiteitä osattaisiin suunnitella oikein. Tutkimuksen onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että romanit suunnittelevat itse tutkimuksen sisältöä ja toteutusta. Esitutkimuksella oli ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli huolehtia siitä, että romanikulttuurin näkemyksiä kunnioitetaan tutkimuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos noudattaa erittäin hyvää eettistä tutkimuskäytäntöä paitsi tietojen luottamuksellisuuden suhteen, myös siinä, miten tulokset aikanaan tullaan raportoimaan. Jotkut saattavat suhtautua epäluuloisesti tutkimusta kohtaan, sillä siinä käsitellään kulttuurivähemmistön terveydentilaa. Sellaisia tutkimuksia on historian saatossa voitu väärinkäyttää. Toisaalta on muistettava myös uudemmat tutkimukset, joista on seurannut parannuksia, esimerkkeinä vuoden 1970 väestölaskennassa havaitut epäkohdat romanien asumisolosuhteissa, joita ryhdyttiin tutkimuksen tulosten innoittamana parantamaan erityislainsäädännöllä, tai Opetushallituksen perusopetuksen tilannekatsaukset, joiden perusteella on voitu kehittää romanioppilaiden koulutusmahdollisuuksia. Romanit ovat olleet osa suomalaista yhteiskuntaa jo vuosisatoja, mutta he kohtaavat silti syrjintää jokapäiväisessä elämässään. Myös syrjinnän vastainen työ vaatii kattavaa tietoa romaniväestön jokapäiväiseen elämään vaikuttavista asioista, kuten elinolosuhteista, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä. Romanien elinolojen parantaminen vaatii siis aktiivista yhteistyötä päättäjien, tutkijoiden ja romaniväestön välillä. Voisin suositella äidilleni, sanoi eräs esitutkimuksen osallistuja. Myönteisten kokemusten siivittämänä THL hakee nyt jatkorahoitusta laajaa romanien hyvinvoinnin tilannekatsausta varten, joka tullaan toteuttamaan aikaisintaan vuosina Tutkimus on toteutettava valtakunnallisesti eri puolella Suomea yhteistyössä paikallisten romanitoimijoiden kanssa, jotta osallistumaan saadaan koko Suomen romaniväestöä edustava otos. Siihen tarvitaan kaikkien Suomen romanijärjestöjen, yhdistysten ja yksittäisten kansalaisten apua. Anneli Weiste- Paakkanen Tutkija työskentelee projektikoordinaattorina Suomen romanien hyvinvoinnin tilannekatsauksen suunnitteluhankkeessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

5 8 ROMANO BOODOS 4/2013 ROMANO BOODOS 4/ Sivistystoimen ja Ohjaamon edustus paikalla Hyvä olisi puhaltaa yhteiseen hiileen lastemme kouluttautumisen suhteen, ei olla vastavirrassa, vaan laskea yhteistä elämän koskea. Tällöin se on kaikille osapuolille helpompaa. Leiripäivään osallistuneille romanimiehille onkin annettava näin lehden välityksellä erityismaininta. He olivat innokkaita ja heidän kannanottonsa olivat perusteltuja. He saivat aikaan rakentavaa keskustelua, johon läsnäolijoiden oli helppo ottaa kantaa tai kommentoida. Naiset osallistuivat siinä missä miehetkin keskusteluun. On hyvä, että koulunkäyntiasiasta käydään avointa vuoropuhelua, se on alku liikkeelle lähtemiseen. Erityisluokan opettaja ja opinto-ohjaaja Hanna Aromaa- Koskinen on työskennellyt Samppalinnan koulussa jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Hanna kertoi, että Samppalinnan koulussa on ollut romanioppilaita jo kolmannen sukupolven ajan. Samppalinnan koulu on keskitetyn palvelun koulu, sama kuin entinen erityiskoulu nimeltään. Aromaa-Koskinen oli tehnyt esityksen, jonka välityksellä hän toi terveiset leiriläisille Samppalinnan koulun opettajilta. Tarkoitus oli, että leiriläisistä kouluikäiset lapset olisivat kertoneet mitä kuva esittää ja Hanna puolestaan kertoisi, mitä kuvien kautta halutaan viestittää vanhemmille. Ajoissa olemisen taitoa oppimaan Lasten kouluun lähteminen ajoissa; tämä riippuu perheen elämätyylistä ja tavoista, eikä sillä ole suoranaista yhteyttä romanikulttuuriin, vaikkei sitä voi kokonaisuudessaan poiskaan sulkea. Romanien koulutushistoria vielä suhteellisen lyhyt, eikä kaikissa kohdin ole ehkä sisäistetty koulunkäyntiin liittyviä velvollisuuksia. Nyt on aika muuttua: katsoa ajan kelloon, joka menee eteenpäin ja meidänkin on mentävä tässä aikakäsityksessä eteenpäin. Enää emme voi vedota historiaan ja sieltä kumpuavaan aikakäsitteeseen. Jos lapsi ei ole ajoissa päiväkodissa, jää hän aamusta alkaen paitsi aamupiireistä ynnä muusta tärkeästä opillisesta. Ja lapsi oppii pienestä pitäen arkipäivän rytmin: kun ajoissa lähteminen opitaan jo päiväkodissa, on koulun lukujärjestystä helppo noudattaa. Tässä vaiheessa lapset eivät ole yksin toimijoita eivätkä päättäjiä, vaan me vanhemmat. Me voimme antaa joko hiljaisen kannustuksen tai vähättelyn lastemme koulun käynnin suhteen. Hyvät tavat kunniaan Sääntöjen noudattaminen; perheen toimintatavoilla on merkitystä tässäkin asiassa. Millaisen mallin tai hiljaisen hyväksymisen annamme sille, ettei sovittuja tai olemassa olevia sääntöjä noudateta? On tapauksia, että vaikka vanhemmat itse kuinka olisivat niin sanotusti sääntöjä noudattavia, ei lapsia ole saatu samaan malliin. Mutta toivoa saattaa, että viimeistään itse aikuistuessaan nuoret ottavat kotoa saamansa mallit käyttöönsä. Kielenkäyttö ja kunnioitus kaikkia vanhempia kohtaan; romanikodeissa opitaan kunnioittamaan vanhempia ihmisiä ja kaikkia aikuisia kohdellaan sivistyneesti. Näin ei kuitenkaan aina käyttäydytä. Tähän on vaikuttanut osaltaan nykypäivänä se, että romanilapset viettävät paljon aikaa pääväestön lapsien ja nuorten kanssa. Halu samaistua tai kokea yhdenvertaisuutta näinkin ikävässä asiassa on todellista. Lisäksi vaikuttaa myös se, että meiltä on poisnukkunut paljon vanhempaa romaniväestöä, joten romanikotien perhemalli on muuttunut pääväestön mallin suuntaan. Koululiikunta; liikunta ei ole saanut kauheasti innostusta etenkään yläkoululaisilta romaninuorilta. Tähän on pääsääntöisesti syynä vaatteiden vaihto. Yläkoulussa olevat romanityöt eivät pääsääntöisesti halua vaihtaa liikuntavaatteita, eivätkä siten pysty kunnolla osallistumaan koulun liikuntatunneille. Tässä on erityisesti huomioitava, että joidenkin romaninuorten kohdalla ei ole ongelmaa vaatteiden vaihdon suhteen. Myöskään kulttuurillista rasitetta liikuntavaatteiden vaihdolle ei ole. Se on nuoren oma valinta ja vaikka perhe ei tukisikaan liikunnallisuutteen, voi nuori käyttää omaa tahtoaan. KIRJOITTAJA: Tuula Nyman Tulevaisuus on romaninuorten käsissä Turussa pohdittiin romanilasten koulunkäyntiä Opetushallituksen perusopetuksen tuen kehittämishankkeen myötä Turun sivistystoimi kokosi yhdessä eri toimijoiden kanssa paikallisia romaneita keskustelemaan, miten saada romaninuoret jatkokoulutukseen? Turun romaneita oli koolla Sinapin leirikeskuksessa pohtimassa miten saada Turun seudun romaninuoria lähtemään jatkokoulutukseen. Leiripäivän tarkoitus oli saada niitä vanhempia koolle, jotka eivät vielä ole havahtuneet siihen, että romanilasten koulunkäyntiin pitää panostaa koko perheen voimin. Paikalle oli kuitenkin vain saapuneet ne vanhemmat, jotka ovat aktiivisia ja kiinnostuneita lastensa ja nuorten koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Paikallinen toimija Voitto Friman harmitteli, että juuri ne romaniperheet, joita pitäisi saavuttaa, eivät sitoudu eivätkä ole yhteistyöhaluisia. Turussa ja opetushallituksessa aktiivisuutta Turun kaupunki on mukana Opetushallituksen romanioppilaiden perusopetuksen tuen kehittämistoiminnassa. Opetushallitus teki jo vuosituhannen alussa selvityksen romanioppilaiden tilanteesta. Selvitys osoitti silloin monia koulunkäyntiin liittyviä ongelmia, jotka tarvitsivat lisähuomiota korjaantuakseen. Sinapin leirikeskuksessa oli romanilasten koulunkäyntiä pohtimassa muun muassa Katariinan koulun rehtori Jorma Kauppila, joka kirjasi ylös päivän keskusteluita. Jorma on Samppalinnan koulun entinen pitkäaikainen rehtori ja hänellä on vuosikymmeniä kestänyt ystävyys Turun romaneiden kanssa. Kauppila toimii Opetushallituksen hankeen hanke koordinaattorina, jossa myös Voitto Friman on mukana. Opetushallitus käynnisti myöhemmin erillisen hankkeen sekä vuonna 2008 valtakunnallisen kehittämistoiminnan, jota varten kunnille myönnettiin erillistä valtionavustusta. Romanioppilaiden perusopetuksen tilannekatsaus (Opetushallitus 2011:26) osoitti, että suurimmalla osalla romanioppilaista koulu sujuu nykyään hyvin, mutta osalla on edelleen vakavia ongelmia. Romanikotien ja koulujen välinen yhteistyö sujui sekä perheiden että rehtoreiden mukaan hienosti. Vanhemmilla vastuu Voitto Friman toimii koulunkäyntiavustajana Samppalinnan koulussa. Friman uskoo, että vanhempien on ensin itse sisäistettävä lasten koulun käynnin velvoitteet ja vaatimukset. Vain sitä kautta he voivat tukea ja kannustaa lapsia ja nuoria koulunkäynnissä. Vaikka itsellä olisi huono koulutausta, se ei tarkoita, että lasten pitäisi mennä samaa latua. Vanhempien pitää ohjeistaa ja Kuvassa keskusteupäivään osallistuneita erityisasiantuntijoita. käytännössä osoittaa, että kaaleetkin voivat muuttua koulunkäynnin suhteen, sanoo Voitto. Voitto ja hänen puolisonsa Tanja ovat siinä suhteessa laittaneet puheet käytäntöön. Heidän kaksi aikuista tytärtään ovat suorittaneet ammattitutkinnot ja ovat työelämässä tänä päivänä. Tanja kertoo, että erilaisia vaiheita ja haasteita oli tyttöjen ammattikouluun lähtemisessä ja tutkintojen loppuun suorittamisessa. Kyllä siihen tarvittiin vanhempien päättäväisyyttä ja sitoutumista. Romaninuoret: Nähkää teissä oleva mahdollisuus olla vaikuttamassa siihen miten seuraavaa historiaa kaaleista kirjoitetaan. Sen on aika muuttua. Olin itse päivässä mukana teemalla Miten romaninuoret saadaan jatkokoulutuksen piiriin? Tämä kysymys oli erityisesti noussut Turun romanilasten koulutaustasta. Turussa romanilapset On sääli, että liian monet romaninuoret lopettavat koulunkäynnin kesken tai eivät lähde jatkokoulutukseen. eivät ole paljoa jatkokouluttautuneet ja monet ovat käyneet Samppalinnan erityiskoulua. Päivän mittaan nousi kovastikin pohdiskelua siitä, että olisivatko kaikki ne sadat romanilapset oikeasti tarvinneet erityiskoulua? On sääli, että liian monet romaninuoret lopettavat koulunkäynnin kesken tai eivät lähde jatkokoulutukseen. Menee niin paljon hyvää hukkaan. Romaninuoret ovat älykkäitä! Heillä on jo lapsuudesta asti opitut eriasteiset sosiaaliset taidot. He osaavat kohdata toisen ihmisen. Monet ovat huippuhyviä matematiikassa, liikunnassa, kuvaamataidossa, vieraissa kielissä, musiikissa, käsitöissä, rimpsua voisi jatkaa koko oppiaineluettelon verran. Kun kaikki luontainen oppiminen saadaan täydennettyä kouluaineilla, ovat asiakaspalvelualan ynnä muiden ihmissuhdealan työpaikat romaninuorten vallattavissa. Tukea nivelvaiheisiin Romanivanhempien olisi hyvissä ajoin tutustuttava lastensa Turun romaneita ja Turun kaupungin sivistystoimen väkeä oli koolla Sinapin leirikeskuksessa pohtimassa miten saada Turun seudun romaninuoria lähtemään jatkokoulutukseen. koulumaailmaan ja olla mukana koulun eri toiminnoissa, vanhempainilloista alkaen. Romaninuoret tarvitsevat erityistä tukea nivel-vaiheisiin. Ensimmäinen nivelvaihe on esikoulusta ensimmäiselle luokalle. Tullessaan oikeaan kouluun, opettajalla suuri merkitys miten kohtaa romanilapsen. Erityiskohtelua ei tarvita, mutta huomioimista ja kannustamista kyllä. Toisena seuraa alakoulusta yläkouluun siirtyminen, ja sitten sekä kahdeksas ja yhdeksäs luokka ovat erityisen tärkeitä romanilapsen kohdalla. Työelämäharjoittelut ja eri ammatteihin tutustuminen yläasteen aikana ovat erityisen tärkeät, jotta saadaan kiinnostus ja motivaatio päälle. Tässä vaiheessa erityisesti opinto-ohjaajien olisi hyvä olla yhteydessä romanikotiin, jotta yhteen hiileen puhaltaminen tuottaa tulosta. Romaneiden keskuudessa puhutaan, kuinka meillä on alhainen itsetunto luonnos- taan. Romaninuorten itsetuntoa on pönkitettävä oikeassa suhteessa koko lapsuus- ja nuoruusiän. Romaninuorten on aika alkaa tähtäämään korkeammalle saavutuksissaan ja toiveissaan. Vain taivas on rajana eri mahdollisuuksille. Nähkää teissä oleva mahdollisuus olla vaikuttamassa siihen, miten seuraavaa historiaa kaaleista kirjoitetaan! KIRJOITTAJA: Tuula Nyman

6 10 ROMANO BOODOS 4/2013 ROMANO BOODOS 4/ Romano Mission toimintamuodot Romano Mission toiminta-ajatuksena on toimia valtakunnallisena lastensuojelun, sosiaalialan, hengellisen työn sekä koulutusalan palvelujärjestönä romaniväestön keskuudessa. Romano Missio toimii yhteistyössä ev.lut. kirkkojen, kuntien, valtion ja eri järjestöjen kanssa. Lastensuojelutyö Ylläpitää 14-paikkaista lastenkotia Hämeenkoskella ja 7-paikkaista pienryhmäkotia Martinkylässä. Sosiaali- ja diakoniatyö Yleistä ohjausta ja neuvontaa asunto-, työllisyys-, koulutus- sekä muissa sosiaalialan kysymyksissä. Lausunnot viranomaisille sekä luennot. Hengellinen toiminta: mm. romaneille suunnatut jumalanpalvelukset myös romanikieliset. Projektit Toimintasuunnitelmia eri sektoreilla. Naisten vuoro ( ): naisromanivankien kuntoutusja kehittämisprojekti. Julkaisutoiminta Julkaisee neljä kertaa vuodessa valtakunnallisen Romano Boodos -lehden. Stipendirahasto Myöntää pienehköjä stipendejä kannustukseksi koulutusta hankkiville romaninuorille. Romaninainen vankilassa keinoja tukemiseen Naisten vuoro -projekti on ollut vuosina naisvangeille suunnattu hanke. Projektia on hallinnoinut Romano Missio ry. ja rahoittanut Raha-automaattiyhdistys. Projektin aikana tehtiin romaninaisvankeja koskeva selvitys, johon haastateltiin vankilassa olevia romaninaisia. Tämän lisäksi romanityöntekijän toimintamallista vankilassa on tehty käsikirja. Muun muassa näitä kahta kirjallista tuotosta esitellään projektin loppuseminaarissa Malmitalolla. Seminaari on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Romaninainen vankilassa keinoja tukemiseen Naisten vuoro -projektin loppuseminaari Malmitalo, pieni Sali, Ala-Malmin tori 1, Hki kello Seminaarin avaus. Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet, Romano Mission toiminnanjohtaja Tuula Åkerlund Naisten vuoro projekti Rikosseuraamuslaitoksen näkökulmia. Erityisasiantuntija Ulla Knuuti Naisvangit ja romaninaisvangit. Johtaja Kaisa Tammi-Moilanen Lounas (omakustanne) Selvitys romaninaisvangeista Suomessa. Projektikoordinaattori Inka Jeskanen Romanityöntekijän toimintamalli vankilassa. Palveluohjaaja Tuula Nyman Kahvitauko Akvaariopaneeli Seminaarin yhteenveto ja loppusanat Lämpimästi tervetuloa! Tilaisuus alkaa aamukahvilla kello Ilmoittautuminen: viimeistään sähköpostiosoitteeseen Lisätietoja: projektikoordinaattori Inka Jeskanen, ja palveluohjaaja Tuula Nyman, ALUSSA Jumala loi Moos. 1:1 oli Sana. Joh. 1:1 Romano Mission lastensuojeluyksiköt Romano Missio ylläpitää kahta lastensuojeluyksikköä: 14-paikkainen Päiväkummun lastenkoti Hämeenkoskella ja 7-paikkainen Kotimäen pienryhmäkoti Sipoossa. Yksiköt toimivat kotina huostaan otetuille ja avohuollon tukitoimena sijoitetuille 0 21-vuotiaille lapsille. Molemmissa yksikössä on erikoistuttu romanilasten kasvattamiseen ja perheiden tukemiseen. Sijoituspaikat soveltuvat erinomaisesti myös monikulttuuristen ja valtaväestön lasten kodeiksi. Molemmat yksiköt tarjoavat avohuollon tukitoimena viikonloppuhoitoa lapsille sekä lyhytaikaista tukiasumista perheille ja jälkihuoltoa itsenäistyville nuorille. Lasten- ja pienryhmäkotien hoito- ja kasvatustavoitteet noudattavat lastensuojelussa säädettyjä lakeja ja asetuksia. Lisäksi Romano Mission lastensuojelutyön tavoitteena on antaa lapselle ja nuorelle sellainen arvomaailma ja kasvun tuki, jonka avulla he voivat selviytyä romanina suomalaisessa yhteiskunnassa. Lasten kasvua tuetaan yksilöllisesti ja jokaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen hoito- ja kasvatussuunnitelma. Jokaiselle lapselle pyritään luomaan mahdollisimman tasapainoinen arki ja elämänrytmi sekä turvalliset rajat. Perhe- ja sukulaissuhteiden ylläpitäminen ja hoitaminen ovat tärkeä osa lapsen hoitoa ja kasvatusta. Molemmat yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa, jotta lapsen yksilölliset erityistarpeet osattaisiin ottaa huomioon. Jokaiselle lapselle pyritään löytämään mielekäs ja kiinnostava harrastus. Tämän lisäksi lasten kanssa osallistutaan erilaisiin seurakunnan järjestämiin tapahtumiin, leireihin ja kerhotoimintaan sekä romanitapahtumiin ja seminaareihin. Romanilapsilla on mahdollisuus romanikielen ja -kulttuurin opetukseen molemmissa yksiköissä. Kotimäen pienryhmäkodissa käy viikoittain musiikkiterapeutti. Henkilökunnassa toimii romani- ja pääväestöön kuuluvia, työhönsä sitoutuneita ohjaajia, joilla on myös vuosien kokemus perheiden kanssa työskentelys- Toiminnanjohtajan palsta tä. Yksiköissä on erityistä asiantuntemusta muun muassa romanikulttuurista, psykiatriasta, perhe-, päihde- ja mielenterveystyöstä, liikunta- ja musiikkikasvatuksesta. Henkilöstön työhyvinvointia tuetaan esimerkiksi tyky-päivillä, säännöllisillä työpaikkapalavereilla, työnohjauksella, kehityskeskusteluilla ja liikuntaeduilla. Romano Missio tukee henkilökunnan kouluttautumista, huomioiden yksilöllisiä kehittämis-/kouluttautumistarpeita. Lyhyempien koulutusten lisäksi suurin osa ohjaajista on suorittanut lasten- ja nuorten erityisammattitutkinnon sekä vuoden kestäneen omaohjaajakoulutuksen. Paikkatilanteistamme ja palveluistamme voit kysyä Päiväkummun lastenkodista Hanna Pekonen, johtaja p Kotimäen Pienryhmäkodista Susan Ihanainen, vs. johtaja p Romano Mission keskustoimistolta Tuula Åkerlund, toiminnanjohtaja p Vastaanottaja maksaa postimaksun Palvelukortti ROMANO MISSIO Tunnus VASTAUSLÄHETYS Kyllä, tilaan Romano Boodos -lehden (4 numeroa/vuosi, vuosikerta 15 euroa) Kestotilaus (laskutus vuoden välein) Olen uusi tilaaja Liityn Romano Mission jäseneksi (jäsenmaksu 20 euroa/vuosi, sisältää jäsenetuna Romano Boodos -vuosikerran) Lehden saaja Lähiosoite postitoimipaikka Lehden maksaja, ellei sama kuin edellinen Nimi Lähosoite Postitoimipaikka Päiväys / 20 Paikkakunta Allekirjoitus Tilaukset myös puh. (09) klo 9-15) Romano Missiolla myynnissä l Tie omana, keppi turvana s. mustalaisista muistettua: Eero A. Hautala, Pietarsaaren kaup. julkaisu, 20 euroa l Suruadresseja kukkaaiheisia, 10 euroa l Onnittelu- ja suruadresseja kukka-aiheisia, 10 euroa Starttaamme Raamatun alkulehdiltä ! Tartu tilaisuuteen ja lähde lukemaan Raamattua säännöllisesti Hetkinen-oppaan matkassa. Vai antaisitko lukuoppaan joululahjaksi? Lue lisää ja tilaa Hetkinen. Ja nuorille oma opas Liftari! Aikuisille Hetkinen Raamatun lukemiseen 26 vuosi, 23 kesto (4 nroa/vuosi) Nuorille Liftari matkalla Raamattuun 20 vuosi, 19 kesto (3 nroa/vuosi) Tilaukset p ma, ti, to klo tai Julkaisija: Raamatunlukijain Liitto (RLL) l Tartu käteeni: Väinö Lindberg, cd 16,50 euroa l Romani ja päihdehuollon palvelut Opas päihdehuollon ammattilaisille 5 euroa Kaikista myyntiartikkeleistamme perimme lähetettäessä lisäksi postikulut Sydämen joulu Joulu on kaikista juhlistamme varmasti se, jota odotamme eniten ja johon valmistaudumme huolellisimmin. Joulu on siksi harvinaisen iloinen juhla. On värejä, makuja ja hajuja, jotka liittyvät jouluun ja tuovat sen mieleen. Me aikuiset muistelemme usein lapsuuden jouluja. Aistimme aina uudelleen joulutunnelman, hartauden, pakettien tutkimisen, kääreiden sisälle kurkistelemisen, kuusen koristelemisen, jouluateriat ja yhdessä olemisen ja tekemisen. Viritymme jälleen tänä vuonna joulutunnelmaan. Joulun lapsi on tullut maailmaan. Hän on tullut meidän sydämiimme ja mieliimme! Hän tahtoo tuoda elämänvalon synkän ja pimeän vuodenajan keskelle. Jumala muistaa sinut ja minut. Se on joulun keskeinen sanoma. Meitä ei ole jätetty yksin, vaan Jumala on jatkuvasti ajatellut meitä ja tullut luoksemme. Jeesus tuli maailmaan, Jumala tulee hänessä luoksemme. Joulunsanomaan liittyy myös anteeksiantamus. Minä en sinun syntejäsi muista, sanoo Herra. Meillä on uusi alku ja uusi alkamisen mahdollisuus. Mitä joulu kertoo ihmisistä, mitä Jumalasta? Kaikkivaltias Jumala tulee ihmiseksi tähän maailmaan mitä tuo tapahtuma kertoo meistä ihmisistä? Seimi kertoo suunnattoman suuresta ihmisarvosta. Jumala ei ole katsonut meitä niin huonoiksi, etteikö hän olisi voinut tulla ihmiseksi keskuuteemme. Jeesuksen maailmaan tulo muistuttaa katoamattomasta ihmisolemuksestamme. Jumala on luonut meidät ikuisuutta varten. Eniten seimi kertoo meille kuitenkin Jumalasta. Hänen rakkaudestaan ihmiseen ja luomaansa maailmaa kohtaan. Joulu on sitä, että avaamme sydämemme Jeesukselle Vapahtajalle. Jumalan Poika on tullut maailmaan. Sielu kohtaa Vapahtajansa. Jeesus on Jumalan vastaus kaipaukseesi ja rukoukseesi. Hän on syntynyt Vapahtajaksi. Istutaan alas ja hiljennytään hetkeksi; suljetaan silmätkin ja annetaan Joulutunnelman tulvia mieleemme. Joulun lapsi tuo siinä hiljaisuudessa sydämiin oman rauhansa. Elämä etenee ja meidän pitää löytää siinä oma paikkamme! Tänään meidän paikkamme on nauttia Jumalan tulemisesta ihmiseksi, myös meissä ja meidän keskellämme. Unohdetaan joulun aikana arkiaskareet. Jätetään huolemme ja murheemme tuonnemmaksi, ne kyllä hoituvat ajallaan ja tavallaan! Hetken lepo ja arjen kiireistä vapaana oleminen tekee ihmeitä ihmismielelle. Se auttaa meitä ammentamaan voimaa menneestä. Jouluna nautitaan vain Jumalan ja läheisten läheisyydestä. Jumalan joululahja on arvokkain lahja, mitä ihminen voi saada. Se on myös lahja, joka voi tehdä sinut onnelliseksi sillä kaikkein korkein on ajatellut sinua ja hän tuntee sinut sisintäsi myöten. Hän antaa sinulle sen, mitä sinun sielusi kaikkein eniten kaipaa ja tarvitsee: rakkautta. Vahvistakoon Jumala meitä Kristuksen armolla. Nauttikaamme tästä siunatusta ja armorikkaasta juhlasta!

7 12 ROMANO BOODOS 4/2013 ROMANO BOODOS 4/ Erilailla eläkkeellä Kun lähtö tästä ajasta tulee, minulle on ihan sama, missä maassa olen. Koti on taivaassa, Rauha Palojärvi sanoo. olemaan yhteydessä ystäviinsä ja sukulaisiinsa. Tietokonetta oppii käyttämään vanhempanakin, jos vain tahtoa löytyy, Rauha nauraa. Rauhaa ja paloa Rauhalle on myös tärkeää osallistuminen viikoittain Aurinkorannikon Turistikirkon toimintaan. Hän kertoo, että seurakunnassa on lämmin ilmapiiri ja monenlaista toimintaa. Joku seurakunnan naisista hakee hänet tilaisuuksiin ja saattaa takaisin kotiin. Ja olen oikein iloinen tästä ajasta, kun Jani Lindroos on ollut täällä pastorina perhe mukanaan. He käyvät usein luonani. Joskus saattaa olla hetki yksinäistä, mutta enhän minä oikeasti ole yksin, vaan Jeesus Kristus on kanssani! Rauha sanoo ja antaa pontta sanoilleen napauttamalla lusikalla pöytään. Minusta on avartavaa kokea muutakin elämää ja maailmaa kuin vain Suomi ja sen romanikulttuuri. Ja kun lähtö tästä ajasta tulee, minulle on ihan sama, missä maassa olen. Koti on taivaassa, Rauha toteaa. Jouluksi Rauha tilaa jo ajoissa espanjalaiselta kauppiaalta suomalaistyylisen kinkun. Muutkin jouluruuat kuten lohi, laatikot, rosolli ja riisipuuro valmistuvat Rauhan käsissä kätevästi. Rauhan täyttämiä pyöreitä vuosia juhlittiin viime huhtikuussa Turistikirkossa. Kahdeksankymppistä Rauhaa katsellessa ei voi kuin ihmetellä sitä sitkeyttä, rauhaa ja paloa, mitä mummosta nimenkin perusteella löytyy. Sisäisen näkökyvyn avulla hän on päässyt näkemään ja kokemaan enemmän kuin moni näkevä. Pienikokoinen mummo aivan kuin kasvaa silmissä kuunnellessa tämän avointa ja rohkeaa asennetta elämään. KIRJOITTAJA: Sanna Hedman Rauha Palojärvi, 80, on viettänyt Espanjan Aurinkorannikolla jo pitkälti toista kymmentä talvea tuhansien suomalaisten eläkeläisten tavoin. Rauha poikkeaa valtavirrasta siinä, että hän on romani ja asuu yksin, vaikka on täysin sokea. Kipinä ulkomaille lähtöön syttyi, kun Rauha kävi ensimmäisen kerran Espanjassa. Ennen päätöstä lähteä matkalle näin useamman kerran unta, että olin lentokoneessa ja sitten kävelin jossakin ulkomailla, Rauha kertoo hymyssä suin. Kerroin tästä seurakuntani pastorille Ruotsissa, joka innosti minua lähtemään ryhmän kanssa Espanjan matkalle. Joulukuussa 1995 vietin sitten kaksi viikkoa Espanjassa. Maa tuntui heti omalta. Takaisin Ruotsiin päästyäni sanoin asuntoni irti. Muutkin asiat loksahtivat paikoilleen, aivan kuin olisin kulkenut edellä valmistetuissa askelissa. Espanjaan Ruotsin kautta Rauha on syntynyt Oulaisissa, mutta hän muutti 1960 luvulla työn perässä Ruotsiin siinä virrassa, missä sadattuhannet muutkin suomalaiset. Töitä löytyi jo viikon sisällä erään hotellin keittiöltä. Rauha oli menettänyt verkkokalvon rappeutuman takia näkökyvyn toisesta silmästä jo lapsena. Vuonna 1974 sokeutui yllättäen toinenkin silmä. Se oli kova kriisi. Rauhasta tuntui, että näkökentän lisäksi pimeni koko elämä. Monenlaiset vaikeudet ja sukulaisen kuolema saivat Rauhan miettimään syvästi tuonpuoleisuutta. Hän tuli uskoon vuonna Elämä muuttui. Rauha koki saaneensa sydämeensä rauhan. Espanjassa Rauha on viettänyt vuodesta 1995 lähtien suurimman osan talvista. Kesät hän viettää Suomessa. Rauhalla on perustautina astma, mutta se ei vaivaa häntä etelän lämmössä ja kosteudessa lainkaan niin paljon kuin Suomessa. Säännöllistä lääkitystä ei edes tarvitse, ja lämmin ilmasto muutoinkin miellyttää Rauhaa. Mukavalta tuntuu myös Suomea leppoisampi yleinen ilmapiiri. Tietokonemummo Monet ihmettelevät, kuinka Rauha viihtyy Espanjassa, sillä yleensä romanit kaipaavat muita romaneja ympärilleen. Minä en ole kovin sukusidonnainen. Minulla on neljä lasta, joista nuorin on käynyt usein luonani Espanjassa. Joitakin ystäviä on myös vieraillut täällä. Ja aina löytyy suomalaisia, jotka auttavat minua kauppareissuilla ja asuntoasioissa. Viimeiset kaksi vuotta avustajanani on ollut Heta Hautamäki. Tapasimme Hetan kanssa täällä Fuengirolassa ja ystävystyimme, Rauha kertoo. Olen kotoisin Ivalosta. Omat isovanhempani asuivat kau- kana Kannuksessa. Kaipasin Suomessa usein mummolaan. Täällä Rauhan luona käyminen on minulle kuin mummolakäynti. Tapaamme monta kertaa viikossa ja soittelemme päivittäin. Autan Rauhaa kauppa- ja lääkärikäynneillä, mutta ruuan hän valmistaa aivan itse ja tekeekin todella maistuvaa ruokaa, Heta kertoo hymyillen. Rauha on näkövammastaan huolimatta taitava kutomaan. Sukat, lapaset ja villatakit valmistuvat Rauhan käsissä näppärästi. Lanka sujahtaa neulansilmään vähintään yhtä nopeasti kuin näkevälläkin. Olen tehnyt hyväntekeväisyystyötä muun muassa Marokkoon kutomalla lastenkoteihin monenlaisia käsitöitä, Rauha valaisee. Hän on käynytkin Afrikan puolella sekä eri puolilla Espanjaa. Paikallisille suomalaisille hän on tuttu näky toreilla ja kaduilla. Ruuanlaiton ja kutomisen ohessa Rauha sivistää itseään lukemalla toinen toistaan isompia opuksia. Lukeminen tapahtuu tietokoneen puhesyntetisaattorin avulla. Viimeisin kirja, jonka Rauha kuunteli, oli yli tuhatsivuinen opus Venäjän tsaarinajasta. Kirjat hän saa Näkövammaisten Keskusliiton kautta. Modernilla mummolla on tietokoneessa myös Skype, jonka avulla hän pystyy kuuntelemaan Suomen uutiset ja Avustaja Heta Hautamäelle Rauha on kuin oma mummu.

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

ja monet muut arvovieraat juhlistivat teosta Suomen

ja monet muut arvovieraat juhlistivat teosta Suomen y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika joulukuu 2012 helmikuu 2013 Nro 4/2012 Romaneita juhlittiin Ritarihuoneella

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Romanioppilaiden perusopetuksen tuen hyvät käytännöt kehittämiskunnissa

Romanioppilaiden perusopetuksen tuen hyvät käytännöt kehittämiskunnissa Erityisasiantuntija Susanna Rajala Opetushallitus Romaniväestön koulutusryhmä 9.11.2011 Seinäjoki Romanioppilaiden perusopetuksen tuen hyvät käytännöt kehittämiskunnissa Kehittämistoiminnan laajuus Opetushallitus

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

ROMANILÄHETYSLEHTI N:O

ROMANILÄHETYSLEHTI N:O ROMANILÄHETYSLEHTI N:O 5/2007 5,50 euroa l CHE-seminaari Ukrainassa l Tullaan tutuksi Jussi Asp l Ajanhaasteita tunnistettiin rakentumispäivillä Lahdessa l Ilpo ja Oska Lindeman: Vieraanvaraisuus opittiin

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Kohdista 1-9 on valittu kohdat 2,3 ja 7 2 ROMANIOPPILAAN KOHTAAMINEN

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Kohdista 1-9 on valittu kohdat 2,3 ja 7 2 ROMANIOPPILAAN KOHTAAMINEN 1 Opetushallitus 28.5.2010 Romaniväestön koulutusryhmä 16.6.2010 Susanna Rajala FL, erityisasiantuntija Hakaniemenranta 6 PL 380 00531 Helsinki susanna.rajala@oph.fi ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika syys - marraskuu 2014 Nro 3/2014

Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika syys - marraskuu 2014 Nro 3/2014 y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika syys - marraskuu 2014 Nro 3/2014 2 ROMANO BOODOS 3/2014 ROMANO BOODOS 3/2014

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA. TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1

VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA. TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1 VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1 YHTEISTYÖKUMPPANIT SEKÄ VARHAISKASVATUSPÄIVIEN SUUNNITTELURYHMÄ

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Hyvistä teoista syntyy parempi huominen

Hyvistä teoista syntyy parempi huominen y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika maalistoukokuu 2013 Nro 1/2013 Hyvistä teoista syntyy parempi huominen Päiväkummun

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Nykynuoriso on mennyt ja menee koko ajan eteenpäin.

Nykynuoriso on mennyt ja menee koko ajan eteenpäin. y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika joulukuu 2014 - helmikuu 2015 Nro 4/2014 Nykynuoriso on mennyt ja menee koko

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Meidän päiväkodistako rohkea uudistaja? Ideasta uudeksi palveluksi esimerkkinä Metsäeskari

Meidän päiväkodistako rohkea uudistaja? Ideasta uudeksi palveluksi esimerkkinä Metsäeskari Meidän päiväkodistako rohkea uudistaja? Ideasta uudeksi palveluksi esimerkkinä Metsäeskari Eveliina Saari, tiimipäällikkö, Työterveyslaitos Marja-Liisa Akselin, palvelujohtaja, Hämeenlinnan kaupunki 12.11.2012

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto KIELIPARLAMENTTI 2013 KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Kieliverkosto KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot