ja monet muut arvovieraat juhlistivat teosta Suomen

Transkriptio

1 y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika joulukuu 2012 helmikuu 2013 Nro 4/2012 Romaneita juhlittiin Ritarihuoneella Ensimmäinen Suomen romaneja käsittelevä kokonainen historiateos julkaistiin lokakuussa Helsingin Ritarihuoneella. Presidentti Tarja Halonen ja monet muut arvovieraat juhlistivat teosta Suomen romanien historia -juhlaseminaarissa, ja tekivät kunniaa sekä romanikulttuurille että romaneitten taipaleelle maassamme. Sivut 8 9.

2 2 ROMANO BOODOS 4/2012 ROMANO BOODOS 4/ Tuoko nuorisotakuu apua syrjäytymiseen? Ensimmäinen työpaikka on nuorelle kokemuksena vielä tärkeämpi kuin sen tuoma tienisti. Usko omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin kasvaa sen myötä kohisten. Sama pätee koulutuspaikan saamiseen peruskoulun jälkeen. Siksi kaikille nuorille on varmistettava hyvä alku tällaisissa elämän saumakohdissa. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva nuorten yhteiskuntatakuu pyrkii juuri tähän. Hallitusohjelmassa sillä on tärkeä rooli nuorten työllistymistä edesauttavana uudistuksena. Muita nuoria tukevia toimia ovat muun muassa oppisopimuskoulutuksen ja etsivän nuorisotyön painottaminen. Yhteiskuntatakuun ansiosta jokaiselle alle 25-vuotialle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle taataan koulutus-, harjoittelu- tai työpaikka. Lisäksi koulutustakuu lupaa koulutuspaikan jokaiselle peruskoulun päättävälle. Yhteiskuntatakuu on hieno saavutus taloudellisesti vaikeana aikana! Nuorisotyöttömyys on vakava ongelma. Yhteiskuntatakuun toimenpiteet tulevat suureen tarpeeseen. Valitettavasti samaan aikaan myös koulutussektorille kohdistuu säästöjä. Ne tekevät yhteiskuntatakuun toteuttamisesta haastavaa. Vähenevienkin resurssien uudelleenkohdennus nuoriin on kriittisen tärkeää. Mutta sekään ei vielä riitä, vaan kunnilta vaaditaan oppilaitosten opinto-ohjauksen vahvistamista riittävillä resursseilla, koulutuksen ja työelämän kiinteää yhteyttä sekä aivan uusia keinoja takuun toteuttamiseksi. Hyvä esimerkki uusista keinoista on Vantaan nuorisopalvelujen kehittämä nuorten tuettu oppisopimusmalli. Sen avulla kouluttaudutaan oppisopimuksella kaupungin työpisteissä. Oppisopimusta edeltää aina työharjoittelujakso, jonka aikana tutustutaan alaan. Työsopimus solmitaan Vantaan kaupungin työpisteiden kanssa. Opiskelun ja työnteon lisäksi Vantaan mallissa tukea tarjotaan myös henkilökohtaisiin asioihin liittyen, kuten esimerkiksi asumiseen ja talouteen liittyviin pulmiin sekä terveydellisiin ongelmiin. Nuorisopalvelut on tarvittaessa myös työpaikkaohjaajien ja lähiesimiesten käytettävissä ohjaamiseen ja oppisopimukseen liittyvissä asioissa. Oppisopimus on nuorille hyvin haastava opiskelumuoto, joten he tarvitsevat paljon tukea opinnoissaan. Itsenäisyyttä vaativa koulutusmuoto ei sellaisenaan sovellu nuoriin, vaan uusia toimintamalleja on kehitettävä. Erityisen kiinnostava on niin kutsuttu 2+1 malli, jossa kahden vuoden perusopetusta ja ohjausta seuraa viimeisen opiskeluvuoden oppisopimussuhde. Siten nuoret saavat sekä tarvitsemansa koulutuksen ja ohjauksen että ammatillisen osaamisen ja linkin työelämään. Nuorisotyöttömyyskeskustelussa kuulee mielipiteitä, joiden mukaan nuoret ovat laiskoja eivätkä edes halua työelämään. Tutkimus ei kuitenkaan tue käsityksiä nuorten työmotivaation hapertumisesta. Kyse on enemmänkin siitä, ovatko väylät nuorille auki. Jos nuorille tarjotaan saumaton ja laadukas opintopolku peruskoulusta lukioon, ammattikouluihin ja työelämään asti, ovat nuoret kyllä valmiita työntekoon. Aktiivisen kansalaisuuden perustukset luodaan jo peruskoulussa. Siksi on mietittävä, millaisia koulutuspolkuja luodaan. Jotkut nuoret eivät viihdy koulun penkillä, eivätkä jaksa keskittyä luentoihin, mutta voivat motivoitua oppimaan tekemiseen painottuvan opetuksen kautta. Erilaiset oppijat kuten vammaiset vaativat omiin erityistarpeisiinsa räätälöidyt koulutuspolut. Kaikelle kouluttautumiselle ja työnteolle tärkeää on oikeanlainen asenneilmasto: että osaamista ja työntekoa arvostetaan. Sananlaskut 18:15 toteaa, että Ymmärtäväinen tavoittelee tietoa, viisaan korva on aina sille avoin. Innostunut ja aktiivinen ilmapiiri yhdessä hyvien mahdollisuuksien kanssa luovat nuorille tulevaisuuden. Leena Rauhala kansanedustaja Romano Missio ry. Vilppulantie 2 C 4, Helsinki Puh. (09) , fax (09) HALLITUS 2012 Leena Rauhala Väinö Lindberg Tina Mäkelä Malla Laiti Sirpa Pöllönen Roberg Blomerus Jeppe Isberg Matti Virtanen Päivi Rask-Helin Leea Järvinen puheenjohtaja, kansanedustaja varapuheenjohtaja, sosiaalineuvos projektijohtaja erikoissuunnittelija oppisopimustoiminnan päällikkö insinööri, amk yrittäjä johtaja romanikulttuuriohjaaja toiminnanjohtaja KESKUSTOIMISTO toimisto@romanomissio.fi Tuula Åkerlund toiminnanjohtaja tuula.akerlund@romanomissio.fi Mervi Pamukci toimistosihteeri mervi@romanomissio.fi SOSIAALI- JA DIAKONIATYÖ Toimisto Puh. (09) NAISTENVUORO -vankilaprojekti Inka Jeskanen projektikoordinaattori GSM inka.jeskanen@naistenvuoro.fi Tuula Nyman palveluohjaaja GSM tuula.nyman@naistenvuoro.fi PÄIVÄKUMMUN LASTENKOTI Johtaja Hanna Pekonen Hyväneula, Mieholantie 158, Hämeenkoski Puh (03) , fax (03) paivakumpu@romanomissio.fi KOTIMÄEN PIENRYHMÄKOTI Vs. Johtaja Susan Ihanainen Kotimäentie 213, Martinkylä Puh. (09) , Fax (09) kotimaki@romanomissio.fi ROMANINUORTEN OPINTORAHASTO Sampo Merkintä: Lahjoitus/opintorahasto Tässä numerossa Romanit.fi tietoa, tunteita ja tarinoita 5 Romanien kansallispäivä pääsee kalentereihin 5 Romano mirits -ohjelmalle uusi lähetysaika 5 Hortto kaalon säveltaipaleen juhlaa! 6 Matkalla unelmien ammattiin 7 Suomen romanien historiaa juhlittiin 8 Vapaaehtoistyöleirillä Kosovon romanien luona 10 Porajmos ei saa unohtua 12 Onnea vastavalmistuneelle 13 Suomen Romani-foorumin uutisia 14 Toiminnanjohtajan palsta 15 Iloisella elämänasenteella! 16 Romanien arkeen haetaan hyviä vaikutuksia Romanipoliittisen ohjelman tavoitteita laitetaan kunnissa liikkeelle monin tavoin. Romaniasiain neuvottelukunnat järjestivät lokakuussa neuvottelupäivät. Aiheena oli pohtia, kuinka kunnissa edistettäisiin romanien arkea parantavaa yhdenvertaisuutta ja osallisuutta, jota romanipoliittisessa ohjelmassa on sitouduttu toteuttamaan. Neuvottelupäivillä kuultiin myös kiinnostavia esityksiä hankkeista, joilla ehkäistään erityisesti romaninuorten syrjäytymistä ja tuetaan pääsyä koulutukseen ja työelämään. Kuluneen vuoden aikana Suomessa on erityisesti panostettu asumiskysymysten edistämiseen. Romanien asumisen yhdenvertaisuudesta on tehty selvitys, jonka tuloksia on käsitelty alueellisissa seminaareissa. Valmistumassa on myös esite viranomaisille ja romaniväestölle, jossa annetaan ohjeita asunnonhakua ja asumista koskevissa kysymyksissä. Opetushallituksen hanke romanilasten perusopetuksen kehittämiseksi on tuottanut myönteisiä tuloksia 35 kunnassa, jossa hanketta on toteutettu. Käynnistymässä on myös toimia romanien työelämään pääsyn tukemiseksi. Syrjimätöntä työelämää koskeva mediakampanja julkistettiin lokakuussa ja työhönvalmentaja-koulutus romaneille on käynnistymässä. Suomessa on edellytykset hyvään romanipolitiikkaan Kuntien osallistuminen romanipoliittisen ohjelman toimeenpanoon kaipaa edelleen vahvistamista. Romanipoliittinen ohjelma voi toimia kunnille jo pelkästään sen tarkistuslistana, onko romanien kannalta omassa kunnassa kaikki kunnossa. Monien romaniväestön kannalta tärkeiden toimenpiteiden käynnistämiseen ei tarvita erityistä rahoitusta. Numero 1/2013 ilmestyy maaliskuun alussa. Lehteen tarkoitettujen materiaalien on oltava Romano Mission toimistolla viimeistään 1.2. Laita kuoreen tunnus Romano Boodos. Materiaalin voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen toimisto@romanomissio.fi. Julkaisija: Romano Missio ry Päätoimittaja: Tuula Åkerlund Toimitussihteeri: Jaakko Kaartinen- Koutaniemi Lehden ulkoasu: Valfrid Åkerlund/ Grafimus Oy Riittää kun on tahtoa ja tietoa romaniväestön olosuhteista. Viranomaisia velvoittavan yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen on hyvä perusta kehittämiselle. Myös muissa kunnallisissa suunnitelmissa, kuten hyvinvointisuunnitelmissa tai varhaiskasvatuksen suunnitelmissa tulisi ottaa huomioon romaniväestön tarpeet. Romaniasiain neuvottelukunnat pyrkivät vaikuttamaan alueillaan olemalla suoraan yhteydessä kuntiin ja tukemalla paikallisten romanityöryhmien toimintaa. Aluehallintovirastojen suunnittelijat, jotka tuntevat romaniväestön olosuhteet, ovat tässä keskeisessä asemassa. Paikalliset romanityöryhmät viranomaisten ja romaniväestön yhteistyörakenteena ovat osoittautuneet tärkeäksi kanavaksi tuoda esiin romaniväestön oma ääni. Näitä työryhmiä on perustettu lähes kahteenkymmeneen kuntaan, mutta monista kunnista tällainen rakenne vielä puuttuu. Myös kuntatasolla järjestetyt romaniväestön kuulemistilaisuudet ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi edistää romanien asioita paikallisella tasolla. Joissakin kunnissa myös aktiivinen romaniyhdistys voi saada paljon aikaiseksi. Romaninuorten osallisuuteen monin hankkein Huoli nuorten syrjäytymisestä Toimitusneuvosto: Tuovi Putkonen, Malla Laiti, Taina Cederström. Kannen kuvassa: Kirsi Grönstrand, presidentti Tarja Halonen, Marita Korpi Tilaus- ja ilmoitushinnat: Vuosikerta 15 euroa, jäsenille jäsenetuna. Irtonumero 2 euroa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmoitushinta 1 euro/pmm Painopaikka: Suomen Lehtiyhtymä, Tuusula ja osallisuuden lisäämisestä on polttava päivän teema Suomessa. Ensi vuoden alussa voimaan tulevan nuorten yhteiskuntatakuun mukaan jokaiselle alle 25 vuotiaalle ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneelle taataan koulutus-, harjoittelu tai -työpaikka. Nuorten yhteiskuntatakuun tulisi tukea myös romaninuorten hakeutumista koulutukseen ja pääsyä työelämään. Neuvottelupäivillä kuultiin monista toimista, joita romaninuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on meneillään. Jyväskylän romaninuorten käynnistämässä Silta huomiseen -hankkeessa on luotu romaninuorille onnistunut matalan kynnyksen tukipiste, Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Vilppulantie 2 C Helsinki. Puh: (09) Telefax: (09) Internet: ISSN Kuva: Valfrid Åkerlund jossa tarjotaan tukea arkeen ja koulutukseen hakeutumisessa. Helsingin kaupungin nuorisotoimen romanikoululaisia tukeva Nevo Drom -projekti että alueellinen romaninuorisotyö ovat hyviä esimerkkejä romaninuoria tavoittavista toiminnoista. Oulun kaupungissa käynnistyy koulutuskokeilu, jossa romaninuoret voivat testata ammatillisia valintojaan ja kokeilla ammatillista koulutusta. Kaikkien näiden toimintamallien toivoisi leviävän myös muualle Suomeen. Teksti: Hannele Syrjä pääsihteeri Romaniasiain neuvottelukunta

3 4 ROMANO BOODOS 4/2012 ROMANO BOODOS 4/ Romanit.fi tietoa, tunteita ja tarinoita Juulako evankeliumos Jesusesko föddiba Lukas 2:1-20 Baramisos kentenge Tarinaa lapsille Panna kham aprula 5. dielos Tiljiba siigo Romano Boodos 3/2012 patrosta: Ka saare sas khaane ta biine. Kenti d eene lengo duituja ta Mari aa tas kokares raaneha aro tßyöka. So tumenge khunjula? Puhdas raani Virtanen Maris. Pannako tumen d iivena aro doi tßelta? Paarkiba tßi ko khunjula, Mari phenjas. ame sam saare aa te saste ta Deevel hin diijas maaro menge. Ame d iivaha panna doi tßelta. Tenho, mo d eeno hin horttas troodidas besko tßeer menge, kai ame lahas te d iiven, ka aavela hiele vetri, bi dauva gaavesko komuja, na dena menge tßeer, va ka ame hin phenle, te ame presavahas iega louveha sakko tßoon dotta lotibosta. Oi Mari, maan hin lo ano saaka tukke. Me khunjom dui diives paalal te dauva amengo neeruno tßeer biknavena kaan. Douva tßeer, kai phurano Kalle Järvinen hin d iivudas.. Ka me khunjom douva, tumen aune vaagos mo d inta, te doi aa elas tßi ko tßeer tumenge. Va ka douva naa baro, bi douva hin tßihkas tßeerime. Me d aanaa douva, doolesko 1. Dola tiija keisaros Augustus diias biȟiba, te hilo vollako boliba mote te tšuuven aro skattiba. 2. Dauva skattibosko tšuuviba sas vaaguno ta staudas ka Quirinius sas Syyriako themmesko Rai. 3. Saare džeene te rannimen aro skattibosko džinniba, sakkaiek pesko iego fooros. 4. Jakkes niina Joosef džeelo Galileata, Nasaretesko foorosta apre aro Judea aro Davidesko fooros, so khaarna Betlehem, ka jou khunjudiilo aro Davidesko ȟleȟta. 5. Jou džeelo doori it lesko angrustime Maria, koon venditas kentos. 6. Ka joon aahte doori, jakkes aulo Marijako föddibosko tiija. 7. Ta joi föddidas tšaaves, lako vaaguno. Joi faȟadas kentos ta rigadas les aro stanja aro krumbos dooleske, te leen ne aahdas stedos aro lotiboskotšeer. 8. Aro doi stedos auri rassako tiija sas bakrengiire, koone vallade bakren. 9. Jakkes lengo naal sterjudas Raiesko englos ta Raijesko pattiba sas trystal leen. Bakrengiire traȟte, 10. bi englos phenjas lenge: Ma darren! Me phukavaa tumenge loȟibosko boodos, baro loȟiba hilo folkenge. 11. Da diives hin tumenge föddadiilo Phirjiboskiiro aro Davidesko fooros. Jou hin Kristos, Rai. 12. Dauva hin sar merknos tumenge: tume laȟȟena kentos, koon paȟȟula faȟȟimen aro krumbos. 13. It tiija sas trystal englos baro deulengohuupa, koone baarides paarkade Deeveles ta phenle: Deeveles hin patti aro utsibi, freediba komujen aro them, khaal, te mango d eeno Antti tßertas douva tßeer Järviseske bi o enja bere paalal. Rakkavehako tu dotta loolo phaalunotßeeresta, so hin dai tumengo neer? Eja, douva tßeer. Mari sanjas ta phenjas raaniske. Passehako tu maan, Tino rakkadas aka sarra, sar jou dikjas suuno, te meen sas ajasaavo besko loolo tßeer. Undri aulo, lahasko ame jakkes menge iego tßeer. So tu tenkaveha, biknilako Kalle douva tßeer menge? Me d aanaa te jou biknila. Me hin rakkadom butvares leske, sar tßi ka komuja tumen aa ena, tumen tßeerena butti ta parjavena tumengo kenti tßi kas ta Kalle hin dikjas tumen daari mengo neer. Jou hin panna deulikaano d eeno, me passaa te tumen lena kouva tßeer lokkes.. Mari sas horttas lo ani ta joi sas neer te d al nikki te joi lelas te rakkavel hastes Tenhoske dotta tßeeresta. Bi raani phenjas, ma d aa panna nikki. Anjalko tu mange dola dikle ta unti so me kamjom tutta siigo var. Eija, daari doola hin. Joon tßerte tßi ka tßyöpi ta Mari staavidas hastes lako kentensa te rakkaves Tenhoske savo nevo diives aavela lengo huupake. Rannime: Tuula Åkerlund Baramisos tiljula aro vauro Romano Boodos -1/2013 numros. koonen jou pirila. 15. Ka engli sas džeene paalal aro deulos, bakrengiire phenle maȟkar peen: Džaha menge aro Betlehem! Doori ame dikkaha douva, so hin staudas, dooles, so Rai menge phukadas. 16. Joon dzeene hastibossa ta laȟte Maria ta Josef ta kentos, koon paȟȟudas aro krumbos. 17. Ka joon dikne dauva, joon rakkade, so lenge kentosta sas phenlo. 18. Saare koon ȟunle bakrengiirengo laave, aaȟte undrimen. 19. Bi Maria garadas saare aro lako džii, so sas staudas, ta joi tenkadas douva. 20. Bakrengiire aune paalal ta paarkade ta baarides paarkade Deeveles dotta, so joon sas ȟunle ta dikne. Saare sas jakkes sar lenge sas rakkade. käännös: Henry Hedman Vielä aurinko nousee 5. osa Jatkoa numerosta 3/2012 Kun kaikki olivat syöneet ja juoneet, lapset menivät huoneeseensa ja Mari oli yksin rouvan kanssa keittiössä. Mitä teille kuuluu? kysyi rouva Virtanen Marilta. Vieläkö te asutte teltassa? Kiitos hyvää kuuluu vastasi Mari ja jatkoi, Olemme kaikki olleet terveitä ja Luoja on pitänyt huolta. Siinähän me teltassa vielä asumme. Terno mieheni on etsinyt meille pientä asuntoa, jossa voisimme asua kun kohta tulee kylmät ilmat. Mutta ei nämä kylän ihmiset anna meille asuntoa, vaikka olemme sanoneet, että kyllä me itse maksamme omalla rahalla asumisestamme. Mari, minullapa on iloista asiaa sinulle. Kuulin pari päivää sitten, että tämä meidän lähellä oleva talo on myynnissä. Talo, jossa asui aikaisemmin vanha Kalle Järvinen. Kun kuulin asiasta, mieleeni tuli heti, että siinä olisi nyt hyvä asunto teille. Vaikka talo ei ole suuri, se on hyvin tehty. Tiedän sen siksi, että mieheni Antti oli rakentamassa sitä taloa 29 vuotta sitten. Puhutko sinä siitä punaisesta puutalosta, joka on tässä teidän lähellänne? Kyllä, juuri se talo. Mari nauroi ilosta ja sanoi rouvalle. Voitko uskoa, että Tino kertoi aamulla nähneensä unta, että meillä oli pieni punainen talo. Onpa ihmeellistä, saisimmeko me oman talon. Mitä luulet, myyköhän Kalle sen meille. Minä tiedän, että Kalle myy sen. Olen monesti puhunut hänelle, kuinka hyviä ihmisiä te olette, te teette työtä ja kasvatatte lapsianne hvvin ja onhan Kalle nähnyt teitä täällä meillä. Hän on myös kristitty mies, uskon että saatte sen talon edullisesti. Mari oli tosi iloinen ja hän halusi pian lähteä kertomaan asiasta Tenholle. Mutta rouva sanoi: Älä pidä vielä kiirettä. Toitko minulle niitä liinoja ja pitsejä joita pyysin sinulta viime kerralla? Kyllä tässähän niitä on. He tekivät hyvät kaupat ja Mari käveli kiireesti lastensa kanssa kertomaan Tenholle siitä uudesta päivästä, joka oli tulossa heidän perheellensä. Kirjoittanut: Tuula Åkerlund Tarina jatkuu seuraavassa Romano Boodos- 1/2013 numerossa. Tammikuussa 2013 julkaistava romanit.fiinternetsivusto kokoaa yhteen tuoretta tietoa romanien historiasta, tapakulttuurista ja nykypäivästä. Romanit pukeutuvat aina hyvin. Romanit ovat aggressiivisia ja pelottelevat. Romanit varastavat. Ovat ihan kivoja ihmisiä. Ovat Romaniasta ja kerjäävät. Yllä olevat sitaatit ovat kyselystä, jonka Yhdenvertaisuus etusijalle -hanke toteutti vuotiaille yläkoululaisille. Oppilailta kysyttiin, mitä heille tulee mieleen romaneista. Vastaajia oli runsaat 80 ja vastausten kirjo oli suuri. Osa sekoitti Suomen oman vähemmistön Itä-Euroopasta tuleviin kerjäläisiin. Joillekin nousivat ensimmäisinä mieleen puukko ja mersu, toisille romaninaisten kauniit asut. Monelle ei tullut mieleen mitään. Näkymätön vähemmistö On tavallista, että romanikulttuuri näkyy koulussa lähinnä teemapäivissä, jos niissäkään. Eri kouluaineiden oppisisällöissä romanit sen Helsingin yliopiston almanakkatoimisto on hyväksynyt romanien kansallispäivän 8.4. mukaan almanakkaan vuosikerrasta 2014 alkaen. Päivämäärä 8.4. on saatu vuodelta 1971, jolloin Lontoossa pidettiin ensimmäinen kansainvälinen romanikongressi ja hyväksyttiin romanien oma lippu. Vuodesta 1990 lähtien kongressin avajaispäivää on vietetty romanien kansallispäivänä. Romanit ovat vakiintunut vähemmistö Suomessa ja romanikulttuuri on ollut tärkeä osa suomalaista kansankulttuuria satojen vuosien ajan, toteaa kansatieteen professori Ennakkoluulot voitetaan pala palalta, sanoo Sarita Asp. sijaan mainitaan harvoin. Jos pääväestön oppilaat eivät saa koulussa oikeaa tietoa romaneista ja romanikulttuurista, he voivat perustaa näkemyksensä ennakkoluulojen ja kuulopuheiden varaan. Sisäasiainministeriön hallinnoima Yhdenvertaisuus etusijalle -hanke haluaa tarjota yläkoulujen oppilaille jotain muuta: mahdollisimman oikeaa ja puolueetonta tietoa romanien historiasta, tapakulttuurista ja nykytilanteesta. Hanna Snellman Helsingin yliopistosta. Yhdenvertaisuuden nimessä myös romanit ansaitsevat oman päivänsä almanakkaan. Romanihistorian tutkija, yliopistonlehtori Panu Pulma Helsingin yliopistosta kertoo vastailmestyneessä Yliopiston almanakassa, että ensimmäiset merkinnät Suomeen saapuneista tattareista ovat 1500-luvulta. Ensimmäiset selvitykset Suomen romanien määrästä Ovatko romanit aggressiivisia? Romanien kansallispäivä pääsee kalentereihin ja asemasta tehtiin 1860-luvulla. Nykyään romanikulttuurin näkyvinä ilmentyminä ovat korostuneet kieli, pukeutuminen ja musiikki, toteaa Panu Pulma. Valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta teki ensimmäisen ehdotuksen romanien kansallispäivän saamiseksi kalentereihin vuonna Tuolloin Helsingin yliopistossa katsottiin, ettei aika ollut vielä kypsä sen hyväksymiselle. Vantaan paikallisromanityöryhmä teki syksyllä 2011 uuden ehdotuksen, ja nyt ehdotus hyväksyttiin. Romanien kansallispäivä merkitään kalentereihin vuosikerrasta 2014 alkaen. Päivä ei ole liputuspäivä. nit aggressiivisia ja osaavatko kaikki romanit laulaa. Näihin kysymyksiin vastaavat eri aloilla toimivat romanit. Sivusto on suunnattu kaikille romanien elämästä ja nykytilanteesta kiinnostuneille, mutta erityisesti yläkoulujen opettajille ja oppilaille. Sivujen kokoamisessa on ollut mukana viranomaisia ja romaneita eri puolelta Suomea. Luottavaisesti tulevaisuuteen Työikäisten romanien keskuudessa on paljon työttömyyttä. Tärkeimmät työllistymisen esteet ovat puutteellinen ammatillinen koulutus ja lyhyt työkokemus sekä työnantajien ennakkoluulot. Romanit.fi -sivuille haastatellut nuoret suhtautuvat tulevaisuuteen realistisesti, mutta luottavaisesti. Ennakkoluulot ovat heille tuttuja, mutta he eivät anna muiden asenteiden pilata omaa elämäänsä. Elämme yhteiskunnassa, jossa kielteisiä asenteita on paljon ja ne myös näkyvät. En kuitenkaan suostu ajattelemaan asiaa niin yksioikoisesti, enkä varsinkaan alistumaan ennakkoluuloille, huomauttaa lähihoitajaksi opiskeleva 17-vuotias Sarita Asp. Saritan mukaan ongelma ei ole romaniasu tai tavat, vaan ihmisten tietämättömyys. Me voitamme ennakkoluulot, Romano mirits-ohjelmassa on kerrottu romanien ajankohtaisista asioista jo kuudentoista vuoden ajan. Viime vuodet Romano miritsiä on toimittanut Tuovi Putkonen ja ohjelmaan sisältyviä romanikielisiä uutisia kääntävät ja lukevat Miranda ja Urpo Vuolasranta sekä Tuula ja Valfrid Åkerlund. Joka viikko sunnuntaisin kello Yle Radio Tammikuussa 2013 julkaistavalla Romanit.fi -sivustolla on perustiedon lisäksi opetusmateriaalipaketti yläkouluille, kolumneja, romaninuorten haastatteluja sekä hyödyllistä tietoa eri alojen viranomaisille. Sivuilla myös vastataan oppilaskyselyssä esiin nousseisiin kysymyksiin ja väitteisiin, kuten miksi romanikerjäläiset ovat tulleet Suomeen, ovatko romapala palalta, ja minäkin työllistyn alalle, jota opiskelen. Näin uskon ja näin aion elää, Sarita kiteyttää Romanit.fi-sivustolla. Teksti: Susanna Kaaja ja Maria Friman Kuva: Maria Friman Asennemeininkiä Syrjinnänvastaista työtä on viime vuosina tehty usein romaneiden ja viranomaisten yhteistyönä. Tuorein esimerkki tästä on marraskuussa 2012 käynnistynyt Asenne meininki -kampanja. Työ- ja elinkeinoministeriön kampanja nostaa esiin työnantajien ennakkoluulot romaneja ja muita etnisiä vähemmistöjä sekä osatyökykyisiä nuoria työnhakijoita kohtaan. Tarkoitus on kannustaa työnantajia tasavertaiseen rekrytointiin ja antaa nuorille työnhakijoille vinkkejä työnhakuun. Kampanja on osa Yhdenvertaisuus etusijalle -hanketta, joka saa rahoitusta EU-komission PROG- RESS-ohjelmasta. Lisätietoja: www. yhdenvertaisuus.fi Toimittaja Tuovi Putkonen työssään. Radion Romano mirits -ohjelmalle uusi lähetysaika 1:ssä kuultava viidentoista minuutin pituinen ohjelma siirtyy vuodenvaihteessa keskiviikkoiltoihin. Ohjelman uusi lähetysaika on klo kanavalla Yle Radio 1. Ensimmäinen Romano mirits uutena lähetysaikana on keskiviikkona klo Romano miritsejä voi kuunnella myös kolmen kuukauden ajan internetissä Yle Areenassa.

4 6 ROMANO BOODOS 4/2012 ROMANO BOODOS 4/ Hortto kaalon säveltaipaleen juhlaa! Matkalla unelmien ammattiin Olen saanut kokea, että rukoukseni on kuultu ja saan kulkea Jumalan johdattamaa tietä! kirjoittaa kaupan alan opintoja tekevä Marita Åkerlund. Hortto kaalon nelikymmenvuotiasta taivalta juhlittiin isosti ja hienosti Suomen Kansallisteatterin suurella näyttämöllä sunnuntai-iltana Yhtye julkaisi Legenda 40 vuotta -levynsä ja juhlisti samalla pitkää taivaltaan. Hortto kaalon juhlakonsertti oli myös suomalaisen mustalaismusiikin juhlakonsertti. Kansallisteatterin tavallisesti 700 henkeä vetävä katsomo oli loppuunmyyty jo hyvissä ajoin ennen konserttipäivää. Teatteri avasi vielä 200 lisäpaikkaa yläparvelta, joten katsojia oli konsertissa paikalla noin 900. Konsertissa esiintyivät Hortto kaalon lisäksi yhtyeessä usein vierailevat Iiris Ellen Åkerlund, Amadeus Lundberg, viulisti Vasile Pantir Romaniasta sekä lauluyhtye Suoralähetys. Hortto kaalo on pitkän uransa aikana tehnyt Suomen romanikulttuuria musiikin kautta tutuksi omassa maassamme ja myös ulkomailla. Konsertissa loppupuheen pitänyttä Väinö Lindbergiä siteeraten: voimme olla ylpeitä, että meillä on tällainen maailman luokkaa oleva yhtye. Suomen romaneilla on ollut monia iskelmä- ja tangolaulajia, mutta Hortto kaalon tyylistä mustalaismusiikkiyhtyettä ei aiemmin ole Suomessa ollut. Vaikka meillä on monia hienoja laulajia ja rikas lauluperinne, keskuudestamme ei siitä huolimatta ole juurikaan noussut romanilaulajia, -lauluyhtyeitä tai -soittajia, jotka tekisivät Suomen romaneitten musiikkiperinnettä kuuluisaksi maailmalla. Suomalaisen kansanmusiikin kentällä menestyneitä romanilauluyhtyeitä ei ole montaa. Oikeastaan Hortto kaalon 40-vuotisjuhlakonsertti oli siis samalla paitsi suomalaisen mustalaismusiikin juhlakonsertti, myös kaikkien Suomen romaneitten juhlakonsertti. Erityisen ihania lauluja Konsertin ensimmäisessä osassa Hortto kaalo esitti tunnettuja kappaleitaan, kuten Liikkui mustalaiset vaunuillaan ja Ei kenenkään lähimmäinen. Hortto kaalo -yhtyeen varsinaisten solistien Taisto Ludber- gin, Marko Putkosen ja Feija Åkerlundin lisäksi ryhmässä lauloi yhtyeessä usein vieraileva ja levyilläkin mukana laulava Iiris Ellen Åkerlund sekä Taisto Lundbergin poika, tangokuningas vuodelta 2009 Amadeus Lundberg ja yhtyettä säestivät ryhmän luottokitaristi, Ari Salin sekä haitaristi, Tero Ylevä ja kontrabasisti, Jorma Ojanperä ja mukana oli myös Romaniasta konserttia varten Suomeen saapunut mustalaisviulisti Vasile Pantir. Hortto kaalon lisäksi illassa esiintyi taidokas lauluyhtye Suoralähetys, johon kuuluvat Mertsi Lindgren, Dimitri Grönfors ja Timi Järvivuori. Suoralähetyksen jälkeen Hortto kaalo palasi lavalle ja esitti kuulun kappaleensa Pyyhi tuuli kyyneleet. Erityisen ihanana lauluna mieleeni jäi itsellenikin tuttu Silkkiliina, jonka lauloi Marko Putkosen tytär, näyttelijä Krista Putkonen- Örn, joka myös juonsi konsertin. Toisella puoliajalla Kuvat: Valfrid Åkerlund yhtye esitti vielä monia muitakin hittejään, kuten Vapaa mustalainen ja Aka dives kaan sekä Miksi ovet ei aukene meille. Hortto kaalon esimerkillä eteenpäin! Hortto kaalon juhlakonsertti oli hieno elämys itselleni ja koko 900 hengen yleisölle, josta osa oli tullut paikalle Pohjois-Suomesta saakka. Oli myös tärkeää, että konsertti saatiin pitää nimenomaan arvostetussa Suomen Kansallisteatterissa. On upeaa, että suomalainen mustalaismusiikki pääsee nyt pienten klubien lisäksi suurille estradeille. Saamme pitää kiinni omasta rikkaasta kulttuuriperinnöstämme, jota nyt on aika tuoda esille myös muillekin. Uskallan väittää, että joukossamme olisi useitakin maailmalla pärjääviä muusikoita, mutta hämmästyttää, miksi musiikillisesti lahjakkaasta väestä ei kehkeydy enempää musiikin ammattilaisia. Kyse on vähän samasta asiasta kuin siinä, miksi koulutettujen romaneiden joukosta ei ole noussut maamme poliittisella kentällä näkyviä vaikuttajia. Hortto kaalon perustaminen 40 vuotta sitten on ollut Suomessa käännekohta koko romanimusiikille. Toivon, että Suomen romanit alkavat perustaa uusia musiikkiryhmiä. Rohkaistaan toinen toistamme musiikin ja muun taiteen tekijöinä ja ollaan iloisia ystäviemme menestyksestä. Jos meistä yksi menestyy, niin emmekö me kaikki silloin menesty. Teksti: Anette Åkerlund Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston opiskelija Hortto Kaalon 40 -vuotisjuhlakiertue joulukuussa: Sibeliustalo, Lahti Tampere-talo, Tampere Verkatehdas, Hämeenlinna Konserteissa vierailee Amadeus Lundberg Mikä Horttokaalo? Hortto Kaalo on suomalainen mustalaismusiikkiin erikoistunut yhtye, jonka suomen- ja romanikielisessä musiikissa on vaikutteita eri maiden mustalaismusiikkityyleistä. Sen perustivat vuonna 1969 Feija Åkerlund, Marko Putkonen, Taisto Lundberg ja Heikki Nyman. Heistä Nyman muutti pian perustamisen jälkeen Ruotsiin. Hortto Kaalon ensimmäinen single oli vuonna 1970 ilmestynyt kantaa ottava Miksi ovet ei aukene meille. Yhtyeen kaksi ensimmäistä albumia myivät kultaa. Yhtye esiintyi myös televisiossa. Ensimmäinen viihdesarja oli Tuovi ja Marko Putkosen sekä Reima Nikkisen käsikirjoittama Mustalaiseks olen syntynyt. Yhtye lopetti aktiivikeikkailun 1970-luvun lopulla. Sen jäsenistä Marko Putkonen on tullut tunnetuksi oopperalaulajana. Hortto Kaalolta ilmestyi 1990-luvulla yksi levy. Hortto Kaalon jäsenet osallistuivat myös lastenmusiikin tekoon ja levyttivät useita kappaleita M. A. Nummisen ja Pekka Jalkasen Iso mies ja keijukainen -albumille sekä sitä seuranneelle Oskari Olematon Suutari Joonaksen iltapäivä, osa I -levylle. Hortto Kaalo oli perustamassa Mustalaismusiikin Festivaalia Porvooseen vuonna Yhtye on esiintynyt vuosien varrella useissa Euroopan maissa luvulla yhtyettä on kuultu kirjoissa, teattereissa ja musiikkijuhlilla. Olen Marita Åkerlund Lappeenrannasta. Opiskelen liiketaloutta jo toista vuotta ja pidän kaupan alasta todella paljon. Pienestä pitäen olen haaveillut palvelualasta. Ensin halusin kampaaja-alalle, sitten mietin sosiaali- ja terveysalaa. Työharjoitteluiden kautta rupesin ajattelemaan, että ammatin tulee olla sellainen, josta oikeasti pitää ja jota haluaisi tehdä työkseenkin. Näin päädyin kauppakouluun liiketaloutta opiskelemaan. Ollessani peruskoulussa yläasteella, meille kerrottiin paljon eri ammattialoista. Pääsin jo silloin työharjoitteluihin työelämääntutustumisjaksoilla. Olin silloin kahdessa eri kampaamossa työharjoittelussa ja minulle selvisi, etten ehkä haluaisikaan tehdä kampaamotyötä ammatikseni. Toisella työharjoittelujaksolla sain opettajani avulla mahdollisuuden päästä Prisma-osuuskauppaan työharjoitteluun. Siellä minulle todella selvisi, että kauppa-ala on se, mistä minä oikeasti pidän. Rukoilin kuitenkin, että Taivaan Isä olisi mukana suunnitelmissani ja johdattaisi minua isoissa tulevaisuuden valinnoissa. Kodin tuki on korvaamaton Myös vanhempani ovat kannustaneet minua kovasti. He ovat aina sanoneet, että ammatti pitää suorittaa ja työelämään hankkiutua, sillä muuten ei elämässä pärjäisi. Olen saanut heiltä sekä muilta omaisiltani tukea ja rohkaisua opiskelujeni eri tilanteissa. Olen selviytynyt koulussa hyvin, enkä onnekseni ole joutunut syrjinnän tai rasismin kohteeksi. Yhtenä syynä siihen on varmasti ollut, että perheessämme on aina pidetty kouluasioita tärkeinä, turhia poissaoloja ei ole sallittu ja vanhempani ovat aina ylläpitäneet kodin- ja koulunvälistä yhteistyötä. Vanhempien antamalla tuella on ollut minun elämässäni suuri vaikutus. Kodin antaman tuen turvin, olen päässyt hyvin eteenpäin kouluasioissani. Opettajani ovat suhtautuneet hyvin opiskeluuni ja tulevaisuuteni haaveisiin ja myös he ovat antaneet minulle täyden tukensa. Tottakai on ollut myös vaikeita jaksoja opiskeluvaiheessa, mutta niistä on selvitty positiivisella asenteella ja elämänkatsomuksella. Mottoni onkin Minä selviän, ja saavutan sen, mitä tavoittelen! Tekemällä oppii ja kokemuksista rikastuu Opiskeluaikana vaikeinta minulle on ollut vieraiden kielten opiskelu. Sekään ei ole ollut ylitsepääsemätön este, olen vain panostanut siihen enemmän. Työharjoitteluissa olen joutunut keräämään rohkeuteni joutuessani tilanteisiin, joissa olen joutunut käyttämään esimerkiksi englannin kieltä. Mutta olen saanut huomata, että kielitaitoni on käytettäessä selvästi parantunut. Ja jos minulla on ollut jotain vaikeuksia työpaikalla tai en tiedä, miten joku asia tehdään, niin olen aina rohkeasti kysynyt neuvoa. Helpointa ovat olleet asiakaspalveluaineet ja matematiikan eri osiot. Vaikka matematiikassa on ollut vaikeuksiakin, niin silti minulla on myös omat vahvuuteni siinä, onhan matematiikka erittäin laajaalainen oppiaine. Tällä hetkellä olen työharjoittelussa Kappahlissa. Harjoitteluni on kahden ja puolen kuukauden pituinen. Olen pitänyt erityisen paljon työssäolostani siellä. Saan nauttia täyttä luottamusta esimiesteni ja kollegoideni osalta ja meillä on todella hyvä työtiimi ja työilmapiiri. Kiitosta olen saanut siitä, että olen hyvin sosiaalinen ja yhteistyökykyinen. Olen saanut kehuja myös siitä, että otan rohkeasti uusia haasteita vastaan. Iloitsen uusista haasteista, koska niiden avulla saan lisää kokemusta ja kehityn työssäni. Rohkaisua kaikille romaninuorille Tulevaisuuden haaveena minulla on, että pääsisin heti valmistumiseni jälkeen kiinni työelämään ja löytäisin koulutustani vastaavaa työtä. Toivon, että minulla olisi mahdollisuuksia päästä töihin näihin paikkoihin, joissa olen ollut työharjoittelussa. Tuota silmällä pitäen olen hoitanut työni aina yrittämällä parasta mahdollista lopputulosta. Se on näkynytkin saamissani palautteissa; työtodistuksissa ja niiden arvosanoissa, niin kuin suullisessakin palautteessa. Olen oppinut, että positiivisuus, rehellisyys ja ahkeruus eivät jää huomaamatta ja ne myös palkitaan. Haluan rohkaista jokaista romaninuorta: älkää lopettako opiskelua heti peruskoulun päätyttyä, vaikka alkuun tuntuisikin, että ei ammatillisista opinnoista selviä. Omalla asenteella pääsee hyvin pitkälle, kun vain päättää, että haluaa päästä opinnoissa eteenpäin. Ole ahkera ja positiivinen ja luo hyviä suhteita, jotta saat tukea vaikeissa tilanteissa, kun niitä tulee eteesi! Siunausta kaikille ja menestystä opiskeluihin ja mennään täysillä eteenpäin! Teksti: Marita Åkerlund

5 8 ROMANO BOODOS 4/2012 ROMANO BOODOS 4/ Presidentti Tarja Halonen juhlatunnelmissa Ritarihuoneella. Juhlapuhujia odottamassa vuoroaan. Vasemmalta Risto Blomster, Miika Tervonen, Tuula Rekola, Sarita Frima- Korpela, Gunnar Jansson, Henry Hedman sekä Väinö Lindberg. Ritarihuoneella juhlittiin Suomen romanien historiaa iloisella mielellä. Suomen romanien historia -juhlaseminaaria vietettiin arvokkaissa ja iloisissa merkeissä Helsingissä Ritarihuoneella 24. lokakuuta. Paikalle oli kokoontunut yli 200 henkeä juhlistamaan romanien 500-vuotista historiaa Suomessa. Suomen romanien historia -juhlan kohokohtana oli Suomen romanien historia -tietokirjan julkaisu. Seminaarin juhlallisista avauspuheenvuoroista vastasivat SKS:n pääsihteeri Tuomas Lehtonen, kansanedustaja Stefan Wallin, sosiaalineuvos Väinö Lindberg sekä dosentti Panu Pulma Helsingin yliopistosta. Puhujat kiittelivät puheenvuoroissaan Suomen romanien historia -tutkimushankkeen aikaisen yhteistyön sujuvuutta niin tutkijoiden, hankkeen ohjausryhmänä toimineen historiatoimikunnan kuin myös romaniväestön välillä. Koko hanketta ja sen tuloksena syntynyttä tietokirjaa pidettiin yleisesti ainutlaatuisena myös kansainvälisesti vastaavaa romanihistorian kokonaisesitystä ei muualla ole julkaistu. Suomen romanien historiaa juhlittiin Helsingissä Ritarihuoneella Tietokirjan taustalla ollutta tutkimushanketta olivat toteuttamassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sekä Romaniasiain neuvottelukunta. Ritarihuoneen tilaisuudessa julkaistiin myös sosiaalineuvos Väinö Lindbergin omaelämäkerta Kärrypoluilta punaisille matoille (SKS 2012). Lindbergin kirjan toisena kirjoittajana on toiminut toimittaja Tuovi Putkonen. Romanien oma ääni pääsee esille Tutkimushankkeen tutkijoista seminaarissa puheenvuoronsa pitivät Tuula Rekola, Miika Tervonen sekä Risto Blomster. Tulevaisuuteen suuntaavat puheenvuorot kuultiin Henry Hedmanilta sekä Sarita Friman- Korpelalta. Hedmanin romanikielisen puheen tulkkasi Tuula Åkerlund. Kuten hankkeen tutkijat Kansliapäällikkö Gunnar Jansson vastaanottaa RONK:n hänelle myöntämää Paarkiba-palkintoa. Onnittelupuhetta oli pitämässä kansanedustaja Pekka Haavisto. omissa puheenvuoroissa muistuttivat, on hanke ollut aineistojensa puolesta haastava. Romanimaininnat historiankirjassa ovat usein rajoittuneet viranomaismainintoihin, eikä arjen elämän monimuotoisuus tule niistä esille. Tässä onkin ollut koko tutkimushankkeen ja sen tuloksena kirjoitetun kirjan keskeinen päämäärä: monipuolistaa ja arkipäiväistää kuvaa romaneista ja heidän elämästään rinnan muiden suomalaisten kanssa. Tärkeä puoli tässä asiassa on ollut kuunnella romanien omaa kertomusta asioiden kulusta. Tutkijat tekivätkin runsaasti haastatteluja ja hyödynsivät jo aiemmin haastattelemalla arkistoihin kerättyä romanitietoutta. Laaja kuva Suomen romaneista Seminaarissa julkaistu tietokirja Suomen romanien historia perustuu monitieteelliseen tutkimushankkeeseen, jonka aikana on perehdytty romanien vaiheisiin Suomes- sa aina 1500-luvulta lähtien. Omat katsauksensa kirjassa saavat niin Ruotsin kuin Venäjän vallanaikaiset tapahtumat, 1900-luvun käännekohdat, toisen maailman sodan aikaiset tapahtumat sekä muun muassa Ruotsin siirtolaisuus. Myös romanipolitiikan hoitamisen vakiintuminen valtiovallan ja romanitoimijoiden väliseksi vuoropuheluksi kuvataan kirjassa yksityiskohtaisesti samoin romanien parissa tehty lähetystyö ja romaniherätys 1960-luvulta lähtien. Suomessa puhuttavaa romanikieltä, sekä musiikkia ja muuta kulttuuria kuvataan omissa artikkeleissa. Romanien oma panos kirjan sisältöön on ollut erittäin merkittävä, onhan kirjoittajista puolet romanitaustaisia. Paarkiba-palkinto Gunnar Janssonille Kirjojen julkaisemisen ohella juhlaseminaarissa palkittiin romani- ja pääväestöä niin elämätyöstään romaniväestön hyväksi kuin myös osallistumisesta romanien historian Tulevaisuuteen suuntaavat puheenvuorot kuultiin Henry Hedmanilta sekä Sarita Friman- Korpelalta. Hedmanin romanikielisen puheen tulkkasi Tuula Åkerlund. tutkimushankkeeseen. Romaniasiain neuvottelukunta on myöntänyt vuosittaisen Paarkiba-tunnustuksen vuodesta 2006 lähtien henkilölle tai taholle, joka on työllään merkittävästi edistänyt romaniväestön asemaa, koulutusta ja tukenut romanikulttuurin elinvoimaisuutta. Tänä vuonna tunnustuksen vastaanotti kansliapäällikkö Gunnar Jansson. Palkintoa oli luovuttamassa romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Pekka Haavisto. Myös Kansanrunousarkisto Juhlaseminaarin musiikista vastasi mestarikansanlaulaja Hilja Grönfors. Kuvassa vasemmalta Kiureli Sammallahti, Hilja Grönfors, Melissa ja Angela Blomerus, David Hagert sekä Valtteri Bruun. muisti yhdessä RONK:n kanssa järjestämäänsä kirjoituskilpailuun osallistuneita sekä hankkeen aikana haastateltuja henkilöitä. Palkintapuheen piti Kansanrunousarkiston johtaja Lauri Harvilahti. Kokonaisuudessaan päivä oli tunteellinen, arvokas sekä iloinen. Väinö Lindberg nosti omassa puheessaan tutkimushankkeen ja historiakirjan julkaisun yhdeksi merkkipaaluksi Suomen romanien historiassa. Myös itse hankkeeseen osallistuneena tutkijana haluan kiittää kaikkia kanssani yhteistyötä tehneitä ja kirjaan valokuvaaineistoja luovuttaneita tahoja ja henkilöitä. Ilman teitä kirjan sisältö olisi erilainen ja sen ulkonäkö ratkaisevasti erilainen! Teksti: Risto Blomster Kuvat: Gary Wornell Kirjoittaja työskentelee arkistotutkijana Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa. Yhteydenotot hankkeeseen ja kirjaan liittyvissä asioissa: ; risto.blomster@finlit.fi. Suomen romanien historia Toimittanut Panu Pulma Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1372, Tiede 494 sivua, sidottu 57 ISBN Väinö Lindberg ja Tuovi Putkonen Kärrypoluilta punaisille matoille Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1377, Tieto 164 sivua, sidottu 36 ISBN Teokset ovat myynnissä SKS:n kirjamyymälässä (Mariankatu 7, Helsinki), verkkokaupassa www. finlit.fi/kirjat ja hyvinvarustetuissa kirjakaupoissa kautta maan.

6 10 ROMANO BOODOS 4/2012 ROMANO BOODOS 4/ Vapaaehtoistyöleirillä Kosovon romanien luona Matkasin viime heinäkuun lopulla 1,7 miljoonan asukkaan Kosovoon, joka eurooppalaisten ihmisten mielissä yhdistyy enemmän tai vähemmän 1999 käytyyn sotaan. Olen kahdeksan vuoden ajan osallistunut kesäisin kaikkiaan 14 eri kansainväliselle vapaaehtoistyöleirille. Toimintaa Suomessa organisoi Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry. Aiemmin olen työskennellyt Turkissa, Tšekeissä, Serbiassa. Päätin lähteä tällä kertaa Kosovoon. Kosovo on monille tuttu erilaisista media uutisista, mutta harvat ovat siellä vierailleet. Työskentelypaikkana tulisi olemaan Plementina, joka on Kosovon yksi serbialue. Vapaaehtoistyöleirin mottona oli Living together with positives stories. Varsinainen paikallinen vastuuorganisaatio oli Tuntematon romanityttö Kosovosta. Ystävällinen romaniperhe Roma Mahalasta. Gaia Kosovo -rauhanryhmä, jonka tavoitteena on edistää etnisten ryhmien vuoropuhelua ja yhteiskunnan marginaalissa elävien romani-, ashkali- ja egyptiläisyhteisöjen lasten kouluttautumista. Plementina islamilaisten romanien asuinpaikka Matka Plementiinaan jännitti. Kosovon hallituksen omissakin raporteissa vuodelta 2008 oli todettu, että paikkakunnalla asuvat vähemmistöt kokevat syrjintää koulutuksen, työllisyyden, asumisen ja terveydenhuollon alueella. Plementinassa asuu noin 2000 serbiaa puhuvaa romania, jotka ovat muslimeja. Alueen romanit muodostavat nykyään lähes Kosovon koko romaniväestön. Romanien lisäksi alueella ovat ashkali- ja egyptiläisyhteisöt. Ashkalien etninen alkuperä on enemmänkin myyttinen. Usein heidät liitetään joko turkkilaisvallan aikaisiin maahanmuuttajiin tai Aleksanteri Suuren valloitusten aiheuttamiin väestömuuttoihin. Jotkut pitävät heitä romaneina, jotka ovat albanisoituneet. Balkanin egyptiläisiä arvellaan alueella asuvan noin 3000 henkilöä. He ja ashkalit ovat asuneet alueella vuosisatoja ja ovat alueen varsinaista alkuperäisväestöä. Liikenneyhteydet Plementinaan osoittavat jo sen, miten erityksessä romanit elävät Kosovossa. Kylä sijaitsee 11 kilometrin päässä pääkaupungista Pristinasta, mutta sinne ei ole rautatieyhteyttä, vaikka raiteet ovat olemassa. Yksikään juna ei saavu Plementinan asemalle. Ratayhteys ei ole toiminut kuuteen vuoteen. Myöskään bussiyhteyttä kylään ei ole. Ainoa mahdollisuus matkustaa lähimpään Obiliqin kaupunkiin on taksi, joka maksaa kolme euroa. Siihen romaneilla ei ole varaa. Heillä ei ole myöskään rahaa taksimatkaan Pristinaan, joka maksaa 8 euroa. Ainoa mahdollisuus monille romaneille on kävellä tai yrittää liftata. Saapuminen Roma- Mahalaan teyttä lapsiin. Kotiin kiirehtivät romanit katsovat minua uteliaasti ja Lotta informoi heitä saapumisestani ja matkani tarkoituksesta. Kaikki olivat hyvin ystävällisiä. Tiemme vei kylän viimeiseen taloon, jonka Gaia-ryhmä on vuokrannut romaaniaktivisti Driton Berisalta, ainoalta romaniopiskelijalta. Hänen talonsa oli viihtyisästi kukkien ympäröimä ja asuintalon vieressä Mahalan parhaiten hoidettu puutarha. Plemetinan romanit Plementinan romanit puhuvat serbiaa, albaniaa ja romanikieltä. Ashkali- ja egyptiläisyhteisön jäsenet puhuvat puolestaan äidinkielenään albaniaa. Alueen asukkaiden köyhyys Yksinkertainen romanikoti Kosovon Roma Mahalassa. oli ilmeistä monilla ei ollut sähköjä, ei juoksevaa vettä, eikä myöskään omaa käymälää. Vaikka rauha on tarjonnut ihmisille mahdollisuuden järjestää elämänsä uudelleen, Kosovon ja erityisesti sen vähemmistöjen yhteiskunnallista kehitystä ovat varjostaneet köyhyys ja työttömyys. Valtaväestön työttömyys on 45 prosentia. Romanien työttömyys on kuitenkin maan valtaväestöön verrattuna kaksikertainen: Heistä 90 prosenttia kärsii työttömyydestä. Plemtinan romaneista suurin osa elää työttömyyden ja lyhyiden väliaikaistöiden vuorotellessa. Toisinaan on tarjolla päiväksi tai kahdeksi töitä. Palkka maksetaan suoraan käteen. Siitä ei kierry minkäänlaista sosiaaliturvaa. Ei työttömyys-, ei eläke, eikä sairausturvaa. Köyhyydestä huolimatta on Gaia Kosovo - organisaatio saavuttanut merkittäviä tuloksia lasten koulutuksen edistämisessä. Järjestöllä on Kosovossa neljä koulutuskeskusta. Niissä käy päivittäin yhteensä nelisensataa lasta. Heille tarjotaan päivittäinen lämmin ruoka. Tulokset ovat olleet hyviä. Gracanicassa peruskoulua käyvien lasten määrä on noussut 25:sta 84:ään, Fushe Kosovassa vastaavasti 350:stä 600 oppilaaseen. Koulun kesken jättäneiden lukumäärä on pudonnut 120:sta 14:sta. Yhä useampi romanivanhempi lähettää lapsensa esikouluun. Sen toiminta on virallisesti valtion tunnustama ja opetus siellä on laadukasta. Plemetinassa romanilapset voivat osallistua kouluruokailuun joka arkipäivä ja heillä on mahdollisuus tietokoneiden käyttöön. Lasten koulunkäynnin keskeyttämisprosentti paikkakunnalla on olennaisesti laskenut. Romanilapset ovatkin saaneet aimo annokset itseluottamusta koulukäyntiin. Yhä useamman romanilapsen tie vie peruskoulun yläluokille. Lapsille kaikki- Ystävämme Simbad Plemetinasta. Saavumme Plementina/Roma- Mahalaan. Paikan nimi on alun perin romanikieltä ja äärimmäisen vaikeasti käännettävissä. Yleisin käännös voisi olla kylä kylässä. Alue on romanien asuma-aluetta ja se on suurimmaksi osaksi muurin ympäröimä. Ennen kaikkea muuri eristää romanit muusta yhteiskunnasta. Alueelle tulo on aluksi shokki saapuessani alueelle. Ensimmäiseksi silmiini iskee valtava tunkio, jonka takana pilkottaa talo monine asukkaineen. Lapset saapuvat luoksemme. Onneksi tukenani on Lotte Twenhöven, saksalainen vapaaehtoistyöntekijä, joka on asunut vuoden yhden romaniperheen luona ja osaa niin romanikieltä kuin Serbiaakin. Kaikki rakastavat Lottaa ja niin myös minun on helppo ottaa sanatonta yhen suurin toivo onkin oppimiskeskus. Kokemuksia ja vaikutelmia Oleskelumme Roma Mahalassa oli samanaikaisesti kiinnostavaa ja surullista. Me elimme turvallisesti muurin takana, kauniissa puutarhassa, nautimme ihmisten avoimesta luonteesta. Vierailulla Plemetinan oppimiskeskuksessa. Järjestimme yhteisiä musiikkiiltoja ja saimme erityisesti Plementinan romaninuorista uusia ystäviä. Mutta toisaalta olimme tietoisia siitä, että palaamme omaan kotimaahamme ja heidän on jatkettava elämäänsä vaikeissa olosuhteissa syrjittynä vähemmistönä. Katsoimme Sami Mustafan videoelokuvaa: Never back home (2010). Dokumentti kertoo romaanipakolaisten kurjuudesta Kosovon sodan jaloissa ja heidän tilanteestaan rauhan tultua. Shokeeraava filmi osoittaa äärimmäisen hyvin, kuinka monet ongelmat romanien kohdalta ratkaisematta. Romanit ovat tehneet myös videon Jekh Kham, Jekh Sel One sun, one nation, jossa kuvataan alueen romaniperheiden traditioita, historiaa ja musiikkia. Silmiä avaava kokemus meille oli niin sanottu Plementinan päivä. Se tarjosi mahdollisuuden keskustella romanien kanssa pienissä ryhmissä. Keskustelu vaatii kolmikielistä sanakirjaa (albaania, serbia ja romani), jota olimme yrittäneet koota. Kieliongelmat olivat silti vaikeat. Mutta kaikkiaan keskustelut sujuivat pääsääntöisesti ystävällisissä merkeissä. Paikkakunnalla järjestetään vuosittain kaikki etnisten ryhmien katutaidefestivaali Art in Action. Toinen vuosittainen tapahtuma on filmifestivaali Rolling filmvestival films made by and about Roma, joka tänä vuonna järjestetään Festivaali on erittäin suosittu erityisesti romaninuorten keskuudessa. Jokainen filmipätkä on tervetullut. Kynnyksenä ei ole filmin pituus. Festivaaleilla esitetään myös kännykällä otettuja videopätkiä. Sinne voi lähettää myös Suomestakin oman panoksena made by and about Roma. Kerstin Jokisalo-Neumann Oulu Linkkejä: ( com/watch?v=gciqf1xjix U&feature=plc) ( watch?v=gxzav15kvkc) ( past-projects/art-in-action-youth-exchange/) (

7 12 ROMANO BOODOS 4/2012 ROMANO BOODOS 4/ Porajmos ei saa unohtua Pariisissa järjestettiin historiaseminaari myös romaniuhreja vaatineista keskitysleireistä ja natsiajan vainoista. Syyskuun puolivälin kesäisessä säässä Pariisissa, Bastillessa sijaitsevassa natsien uhrien muistokeskuksessa, Shoah Memorialissa, pohdittiin vakavia asioita. Keskus on Euroopan suurin tutkimus-, tiedotus-, ja valistuskeskus juutalaisten kansanmurhasta. Siellä on myös kattava pysyvä näyttely aiheesta ja paljon muuta dokumentoitua tietoa. Eurooppalainen rasisminvastaista työtä tekevä liike EGAM järjesti historiaseminaarin keskitysleireistä ja natsiajan vainoista Unescon, Euroopan Unionin ja muutaman pienemmän organisaation tuella. Suomalainen Rasmus ry, Rasismin ja muukalaispelon vastainen yhdistys ja verkosto, on EGAM:in perustajajäsen. Toisen maailmansodan karmiva romanihistoria Viiden päivän seminaari alkoi puolentoista tunnin selvityksellä siitä mitä on natsismi. Aiheeseen meidät johdatti apulaisprofessori ja historioitsija Johann Chapoutot Ranskasta Grenoblen yliopistosta. Kansallissosialismista eli arkikielessä natsismi, tarkoittaa ideologiaa, jonka perusti vuonna 1933 Saksassa valtaan noussut Adolf Hitler. Hitler otti tehtäväkseen tuhota juutalaiset vuosina Samassa yhteydessä tuhottiin romaneja, homoja, vammaisia ja poliittisia vankeja. Romanien eurooppalainen Ikuinen tuli palaa keskitysleireillä kuolleiden muistoksi Shoah Memorial - keskuksessa Pariisissa. historia Toisen maailmansodan ajalta on karmiva ja se on dokumentoitu eläväksi historiaksi. Seminaarin aikana luennoitsijoiden esitykset vahvistivat sen, että Hitlerin määrittelemän rotuhygienian nimissä romaneita kuoli paljon, joidenkin arvioiden mukaan jopa suhteellisesti eniten, kun menehtyneiden määrää verrataan romanien silloiseen lukumäärään. Tiedetään myös se, että romaneita suljettiin tuolloin ghettoihin etenkin Itä-Euroopassa, joista heidät kuljetettiin myöhemmin keskitysleireille. Olen miettinyt useaan otteeseen vuosien aikana, miksi meille romaneille on niin tärkeätä kuulua tähän samaan joukkosurmattujen ryhmään juutalaisten kanssa. Mutta tärkeys ei kai niinkään ole kuulua siihen, vaan saada varmistus sille, että nämä kauheudet ovat todellakin tapahtuneet. Miksi näistä vanhoista asioista pitää puhua? On hämmästyttävää, että romanien kohtaloista on tietoa paljon, mutta siltikään kukaan historioitsijoista ei kyennyt vastaamaan kysymykseen romaniuhrien tarkasta lukumäärästä natsien ajan Euroopassa. Olisin halunnut tietää juuri sen, sillä ihminenhän on herkkä numeroille: ajattelemme katastrofeja, niiden vakavuutta ja kauheutta usein ihmisuhrien lukumäärien kautta. Jossain vaiheessa seminaarin kulkua ajattelin, että romanien joukkotuhosta, romanikielellä Porajmos, ei yleisesti ottaen olla kovin halukkaita puhumaan eurooppalaisella tasolla, eikä aihe näyttäisi olevan niin kiinnostava uuden tutkijasukupolvenkaan silmissä. Tulin siihen tulokseen, että syy on siinä, että tämän päivän Eurooppa kohtelee romaniväestöä useissa maissa paikoin samalla tavalla kuin heitä kohdeltiin Toisen maailmansodan ajan vainoissa. Tämä puolestaan on jonkinasteista ikävän historian toistoa ja se on helpompi pitää sivussa, myös poliitikkojen ja vaikkapa Euroopan unionin silmistä, sillä silloin siihen ei ole pakko puuttua lukujen natsiajan kauhut ovat kuitenkin osa Euroopan romanien historiaa, jolla on merkitystä tuhansille vielä elossa oleville keskitysleireiltä elossa selvinneille romaneille ja heidän omaisilleen. Siksi näistä vanhoista asioista on puhuttava, niistä on kerrottava nuoremmalle polvelle romaneita, mutta myös pääväestöön kuuluville koululaisille ja aikuisillekin. Tämä osa historiaa ei saa koskaan unohtua, sillä vain sillä tavalla voimme huolehtia siitä, että se ei toistuisi enää. Unohdettu kansanmurha Koko seminaarin ohjelma oli koottu kaikkien toimintojen osalta teemaa tukevaksi, jopa se kun kävimme tapaamassa Ranskan eduskunnan varapuhemiestä Sandrine Mazetieriä. Hänen kanssaan keskustelimme rasismista ja syrjinnästä ja siitä kuinka paljon sen eteen on tehtävä jatkuvasti ja säännöllisesti vielä töitä ammatillisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Purin huultani seminaarin aikana useaan otteeseen, etenkin ihmisten kanssa keskustellessa, myös Mazetierin tapaamisessa, tajutessani, että Rasmus ry oli seminaariin osallistuvista reilusta kolmestakymmenestä rasisminvastaista työtä tekevästä järjestöstä ainoa, jolla ei ole maksettuja työntekijöitä eikä edes omia tiloja. Kaikki tehdään vapaaehtoisesti, ja tehtiin ilman tukeakin toista vuotta. Tuohon huomioon kiteytyykin sitten suoraan suomalainen suhtautuminen rasisminvastaiseen työhön, sen arvostamiseen ja tärkeäksi pitämiseen. Meille oli järjestetty myös elokuvailta. Saimme katsottavaksemme juuri ilmestyneen Unohdettu kansanmurha - dokumentin, joka kertoi romanien vaiheista Toisen maailmansodan aikana. Lähes puolentoista tunnin pituinen dokumentti veti ilmeet vakaviksi ja sai monen varmasti miettimään tämän päivän Eurooppaa, itse mietin Suomea. Unohdettu kansanmurha dokumentti. DVD löytyy myös englanninkielisenä. Ranskan eduskunnan varapuhemies Sandrine Mazetier pitää tärkeänä työtä syrjinnän ja rasismin vastustamiseksi. Mikä on EGAM? Mikä on Rasmus? Rasmus-verkosto eli Rasismin ja muukalaispelonvastainen verkosto. Verkostoa koordinoi vuosina Ihmisoikeusliitto ry, joka rahoitti sen toimintaa ensimmäisinä vuosina projektirahoituksella ja sittemmin osana Ihmisoikeusliiton työtä. Keväällä 2010 verkoston koordinaattoriksi pyydettiin Janette Grönfors. Nevo Roma ry. Rasmus verkosto rekisteröitiin yhdistykseksi vuonna Rasmus ry:n tehtävät seuraa yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka liittyvät rasismiin ja monikulttuurisuuteen Suomessa vastustaa rasismia European Grassroots Antiracist Movement EGAM on eurooppalainen ruohonjuuritasolla rasismin-, antisemitismin ja syrjinnän vastaista työtä tekevä vuonna 2010 ranskalaisen SOS Racisme yhteyteen perustettu ranskalainen järjestö, jonka perustajajäseninä ovat 22 rasisminvastaista organisaatiota paristakymmenestä eri Euroopan maasta. EGAMin toimisto on Pariisissa SOS Racisme tiloissa. Sen puheenjohtajana on toiminut maaliskuusta 2012 lähtien Benjamin Abtan sekä toiminnanjohtajana Paul Morin. EGAMin tavoitteet: Viestiksi romaniväestölle Olemme erikoinen kansa, romanikansa, kautta koko maailman, sillä kerromme mieluimmin toisillemme mitä olemme kuulleet, nähneet tai kokeneet, kuin mitä joku on aiheista tutkinut, dokumentoinut ja tehnyt. Näkisin kuitenkin niin, että on mahdollista tietää menneestä ja valmistua tulevaan molemmin tavoilla: tunteella ja tiedolla. Historiaan liittyvät asiat ja niiden oppiminen ovat ainakin minulle osa identiteettini vahvistamista ja tiedon kartuttamista siitä, että olemme oikeasti olleet olemassa ja kuuluneet osaksi Eurooppaa jo kauan. Meillä on myös yhteistä lähihistoriaa muun Euroopan romanien kanssa, vaikka Suomesta romaneita ei tiettävästi Euroopan keskitysleireille lähetettykään. vahvistaa syrjinnänvastaista Eurooppaa vahvistaa syrjinnänvastaisten yhdistysten asemaa suhteessa eurooppalaisiin instituutioihin järjestää syrjinnänvastaisia kampanjoita Teksti ja kuvat: Janette Grönfors raportoi rasistisista tapauksista eri viranomaisille tarpeen mukaan kehittää ja tukee rasisminvastaisten toimijoiden ja viranomaisten välistä yhteistyötä tukee opetusta ja koulutusta, joka edistää suvaitsevaisuutta pyrkii vaikuttamaan päätöksentekijöihin edistää eri väestöryhmien välistä kanssakäymistä julkaista viikoittaista tiedotetta Verkoston jäseniä ovat yksittäiset henkilöt sekä noin kolmekymmentä yhdistystä. Facebook-ryhmässä on noin 3600 jäsentä. Rasmus ry:n puheenjohtajana on viime toukokuusta toiminut Christian Thibault ja toiminnan tarkastajana Janette Grönfors. Onnea vastavalmistuneelle maisterille Helsinkiläinen Inka Jeskanen valmistui lokakuussa valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Myös mieleinen työpaikka löytyi jo ennen opintojen päättymistä. Pääaineenaan Inka opiskeli talous- ja sosiaalihistoriaa. Sivuaineina hän opiskeli valtio-oppia, kansantaloustiedettä sekä kehitysmaatutkimusta. Opinnoissa vierähti kuusi vuotta, mikä on varsin tavallinen aika maisteriopintojen suorittamiseen. Oli ihanaa opiskella yliopistossa, sillä valinnanvapaus on niin suuri ja voi opiskella juuri sitä mikä itseä kiinnostaa Inka kertoo. Alunperin hän hakeutui yliopistoon, koska historia ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostivat. Yliopiston pääsykokeissa hän pääsi toisella yrittämällä sisään. Ei pidä lannistua, vaikka opiskelupaikkaa ei heti saisikaan Inka kannustaa. Inka kirjoitti romanien historiaan Opinnäytetyönsä eli pro gradu-tutkielman Inka teki Suomen romanien muutosta Ruotsiin 1960-luvulla. Aiheen valinta oli helppo, sillä romanikysymykset kiinnostivat omien juurien takia. Graduaan varten hän haastatteli Ruotsiin muuttaneita Suomen romaneja, sillä hän halusi tuoda romanien oman äänen kuuluviin. Inka on myös kirjoitti Ruotsiin muutosta vasta julkaistussa Suomen romanien historia teoksessa yhdessä tutkija Miika Tervolan kanssa. Opinnot jatkuvat vielä valmistumisen jälkeenkin, sillä Inka käy parhaillaan romanihistorian kurssia. Helsingin yliopistossa romanihistoriaa ja -kieltä voi opiskella humanistisessa tiedekunnassa. Tällä hetkellä Inka työskentelee Romano Mission Naisten Vuoro -hankkeessa projektikoordinaattorina. Ennen Romano Mission projektia hän työskenteli Ihmisoikeusliiton tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin kulttuuripalvelujen saatavuutta romaneille. Työssäni parasta on monipuolisuus: ihmisten kohtaaminen ja tutkimustyö ovat tasapainossa. Usko siihen että ollaan hyvällä asialla antaa voimia vaikka välillä on raskastakin Inka kertoo. Yliopisto-opinnot ovat antaneet Inkalle laajempaa näkökulmaa elämään. Tutkinto on myös mahdollistanut mielenkiintoisen työn tekemisen. Teksti ja kuva: Johanna Harjunpää