Kaupunki-imago kulttuuritapahtumissa. Vertaileva tutkimus Turusta ja Krakovasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunki-imago kulttuuritapahtumissa. Vertaileva tutkimus Turusta ja Krakovasta"

Transkriptio

1 Kaupunki-imago kulttuuritapahtumissa Vertaileva tutkimus Turusta ja Krakovasta Päivi Leinonen Pro gradu tutkielma Turun yliopisto Kulttuurien tutkimuksen laitos Kansatiede Joulukuu 2007

2 1 TURUN YLIOPISTO Kulttuurien tutkimuksen laitos, humanistinen tiedekunta PÄIVI LEINONEN: Pro gradu -tutkielma: Kansatiede Joulukuu 2007 Kaupunki-imago kulttuuritapahtumissa. Vertaileva tutkimus Turusta ja Krakovasta. 88 s., 16 liites. Tiivistelmä Työssä tarkastellaan kahden kaupungin kaupunki-imagon kannalta keskeisten piirteiden ilmenemistä kaupunkien kulttuuritapahtumissa. Historiallisuus on sekä Turussa että Krakovassa hallitseva osa kaupunkien imagoa. Tämän johdosta aiheen rajaus on tarkentunut käsittelemään sellaisia kulttuuritapahtumia, joissa paikallishistoria on jollain tavalla läsnä. Tarkoituksena on tuoda esiin erilaisia tapoja hyödyntää historiaa kulttuuritapahtumissa. Työn kannalta tärkeä taustatyö oli kohdekaupunkien imagojen analysointi. Tämä tapahtui monipuoliseen kirjallisuuteen ja muuhun esittelymateriaaliin perehtymällä. Tuloksena nousi esiin eräitä keskeisiä elementtejä, joista imago koostuu. Varsinainen empiirinen osuus muodostui kulttuuritapahtumien tarkastelusta. Se on tapahtunut osaksi henkilökohtaisesti havainnoiden, mutta lisäksi tietoa on kerätty esimerkiksi haastattelemalla tapahtumien järjestäjiä. Turun ja Krakovan festivaalitarjonnan selkein ero on se, että Krakovassa tapahtumia on huomattavasti enemmän. Tämän työn rajauksesta johtuen tarkasteltaviksi valikoitui kuitenkin vain pieni määrä tapahtumia; Turusta kolme ja Krakovasta viisi. Historiateemaa ilmentävissä festivaaleissa löytyi joitain yhtäläisyyksiä sekä mielenkiintoisia eroja. Molemmissa kaupungeissa historia välittyy tehokkaasti tapahtumapaikoista, jotka monessa tapauksessa ovat myös kaupunki-imagon kannalta keskeiset paikat. Molemmissa kaupungeissa on keskiaikatapahtuma, mutta Turussa sen mittakaava on suurempi. Keskiaika myös korostuu Turun imagomarkkinoinnissa. Krakovassa jännittävä erityispiirre on legendoihin perustuvan aineiston osuus kulttuuritapahtumissa. Tämä heijastelee usein mystiseksi kuvatun kaupungin imagoa. Asiasanat: Turku, Krakova, Puola, kaupunki-imago, paikallishistoria, kulttuuritapahtumat, festivaalit.

3 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Aihe Käsitteitä Festivaalit osana kaupunkikulttuuria Festivaalit ja kaupungin imago 8 2 MENETELMÄT JA AINEISTO 10 3 TUTKIMUSYMPÄRISTÖT Turku Yleistä Historiaa Krakova Yleistä Historiaa Legendojen Krakova 21 4 KAUPUNKI-IMAGOJEN ELEMENTIT Turun kaupunki-imago Suomen vanhin kaupunki Hallinnollinen, kirkollinen ja sivistyksellinen keskus Kauppapaikka Kaupunkimaisema Turkulaiset Krakovan kaupunki-imago Kulttuurin ja historian kaupunki Vanhankaupungintori Wawel ja mystinen Krakova Yliopistojen ja kirkkojen kaupunki Juutalaisten Krakova Kommunismin aika 36

4 Uudet haasteet 36 5 KULTTUURITAPAHTUMAT TURUSSA Turun festivaalivuosi Festivaalit Turun kaupunki-imagon ilmentäjinä Tarkasteltavat tapahtumat Keskiaikaiset markkinat Turun päivä Joulukaupunki 51 6 KULTTUURITAPAHTUMAT KRAKOVASSA Krakovan festivaalivuosi Festivaalityyppejä Festivaalit Krakovan kaupunki-imagon ilmentäjinä Tarkasteltavat tapahtumat Rekawka Wawelin lohikäärmeen festivaali Kaupunkifestivaali Lajkonik-paraati Juutalaisen kulttuurin festivaali 73 7 VERTAILUA Turun ja Krakovan kaupunki-imagot Turun ja Krakovan kulttuuritapahtumat Kaupunki-imagot Turun ja Krakovan kulttuuritapahtumissa 79 8 LOPUKSI 83 LÄHTEET 84 LIITTEET

5 4 1 JOHDANTO 1.1 Aihe Työni aiheena on tutkia kaupunki-imagon 1 läsnäoloa kaupungissa järjestetyissä kulttuuritapahtumissa. Työ on luonteeltaan vertaileva ja tutkimusympäristöinä ovat Turku ja Krakova. Koska kaupunki-imago on laaja käsite, keskityn muutamaan keskeisimmin esille nousevaan imagoelementtiin. Molemmissa kaupungeissa historia on vahvasti esiin nouseva imagon osa-alue ja siksi koen luontevaksi painottaa sitä tutkimuksessani. Kiinnitän huomiota myös urbaanin maiseman erityispiirteisiin, jotka usein ovat tiiviisti kytköksissä alueen historiaan. Turku kotikaupunkinani on luonteva valinta toiseksi kohteeksi. Krakova on toisena kohteena muun muassa siksi, että sillä on Puolan historiassa merkittävä asema, kuten Turulla Suomen historiassa. Krakova on Turun tavoin myös maan entinen pääkaupunki. Lisäksi Krakovalla on kokemus Euroopan kulttuuripääkaupunkivuodesta, joka Turussa on suunnitteluvaiheessa. Turku ja Krakova ovat festivaalikaupunkeina melko erilaisia, sillä Krakovassa on huomattavasti enemmän vuosittain järjestettäviä tapahtumia. Vertailukohteet ovat siten hieman eriarvoisia, mutta mielestäni se ei ole este vertailulle. Voi olettaa, että Krakovan suuresta festivaalitarjonnasta löytyy sellaisia piirteitä, jotka Turusta puuttuvat, mutta voisivat olla käyttökelpoisia. Luonnollisesti myös Turussa saattaa olla piirteitä, jotka Krakovasta puuttuvat. Tutkimuksen lähtökohtana on kysyä, ilmentävätkö kulttuuritapahtumat kaupunkiimagoa ja jos, niin millä tavoin. Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää vuotuisen festivaalitarjonnan analysointia ja sen jälkeen joidenkin tapahtumien lähempää tarkastelua. Oleskeluni Krakovassa ajoittuu kevätkauteen ja alkukesään. Tämä tietenkin vaikuttaa tarkasteltavien tapahtumien valintaan ja koko työn lopputulokseen. En pyri esittämään täydellistä selvitystä kohdekaupunkien imagoista tai festivaalitarjonnasta, vaan löytämään esimerkkejä siitä, miten paikallisia erityispiirteitä 1 Kaupunki-imagolla tarkoitetaan kaupunkiin yleisesti liitettävää mielikuvaa. Tarkemmin kappaleessa 1.2.

6 5 ja paikallishistoriaa tuodaan esille kulttuuritapahtumissa. Aiheen rajauksesta johtuen käsittelen luvussa 3 melko laajasti kaupunkien historiaa. Krakovan kohdalla esittelen myös kaupunkiin liittyviä legendoja, koska ne ovat olennaisena aineistona muutamissa festivaaleissa. 1.2 Käsitteitä Työni aihepiiriin kuuluu erilaisia kulttuuritapahtumia, jotka eri tavoin ilmentävät kaupunki-imagollisia piirteitä. Niistä suuri osa on sellaisia, joita nykykielessä kutsutaan festivaaleiksi. Festivaali-käsite sisältää hyvin monenlaisia tapahtumia ja sen yksiselitteinen määrittely on vaikeaa. Lisäksi termin käyttö on arkipäiväistynyt; miltei mitä tahansa konserttisarjaa tai jopa tavaratalon alennusmyyntiä markkinoidaan festivaalina (Silvanto 2007, 9.). Yleensä kuitenkin festivaalilla tarkoitetaan johonkin taiteenalaan tai kulttuurin osa-alueeseen keskittyvää tapahtumaa. Festivaali kestää tavallisesti useamman päivän ja mukana on suurehko joukko esiintyjiä. Jotkut festivaalit muodostuvat tietyn teeman mukaisesta toiminnasta ilman varsinaisia esityksiä. Kyse voi olla myös kulttuurituotteiden esittelystä. Yksittäinen konsertti tai muu esitys on kulttuuritapahtuma mutta ei festivaali. Kaikki kulttuuritapahtumat eivät sovi festivaali-käsitteen piiriin. Toisinaan kyse on esimerkiksi perinteikkäästä kansanjuhlasta. Myöskään yksittäistä teemapäivää ei voi kutsua festivaaliksi. Tällöin juhla-sana on sopivampi termi. Joillain festivaaleilla on yhteys vuotuisjuhliin ja ehdotonta rajaa käsitteiden välillä on vaikea määrittää. Lisäksi nykykielessä käytetään yleisesti esimerkiksi ilmaisuja kulttuurijuhla tai rock-juhla. Festivaalien ja muiden kulttuuristen juhlien yhteinen yläkäsite on kulttuuritapahtuma. Termi on työssäni käyttökelpoinen, koska tarkastelemani tapahtumat ovat luonteeltaan erilaisia. Jotkut ovat selkeästi festivaaleja ja toiset muunlaisia kulttuurisia juhlia. Käytän kulloinkin tapaukseen sopivinta ilmaisua. Kaupunki-imago on keskeinen käsite työssäni. Sille läheisiä käsitteitä ovat kaupunkikuva ja mielikuva. Yhdyskuntasuunnittelun professori Pekka Virtanen käsittelee imagon muodostumista kirjassaan Kaupungin imago. Virtasen mukaan kaupungin imago kuvaa sitä, miten muut [ulkopuoliset] kokevat ja mistä tuntevat kaupungin. Käsite siis tarkoittaa tunnetason mielikuvaa kaupungista, kun taas

7 6 kaupunkikuvalla painotetaan enemmän kaupungin visuaalista hahmoa (Virtanen, P. 1999, 9-10.). Toisaalta kaupunkitutkija Topi Antti Äikäs erottelee imagon ja mielikuvan toisistaan. Teoksessaan Imagosta maisemaan hän puhuu imagosta jonain aktiivisesti tuotettuna. Mielikuva taas on tunne, jonka imago herättää. (Äikäs 2001, ) Ero on hyvä pitää mielessä, vaikka oman tutkimukseni kannalta tarkoituksenmukaista on käsitellä kaupungin imagoa Virtasen tapaan mielikuvana, oli sitten kysymys tietoisesti tuotetuista tai luonnollisesti syntyneistä elementeistä. Kulttuuritapahtumien luonnetta pohdittaessa kuitenkin tullaan tilanteeseen, jossa imagojen aktiivinen tuottaminen, imagojen rakennus on vahvasti läsnä. 1.3 Festivaalit osana kaupunkikulttuuria Erilaiset riitit ja seremoniat ovat kuuluneet ihmisen kulttuuriin aina. On helppo nähdä nykyaikaiset festivaalit tämän perinteen jatkona. Festivaali katkaisee arjen ja luo hetkeksi oman todellisuutensa. Kaupunkikulttuurin ja kulttuuripolitiikan tutkija Satu Silvanto kirjoittaa festivaalien merkityksestä seuraavasti: Festivaalit ovat yhä arjesta poikkeavia yhteisiä osallistumisen ja ilonpidon areenoita. Ne toistuvat sykleissä niin kuin muinaiset elonkorjuujuhlat. Niiden avulla pidetään yllä yhteisön sosiaalista identiteettiä ja juhlitaan sen historiaa ja saavutuksia. (Silvanto 2007, 11.) Ensimmäisinä festivaaleina pidetään jo 500-luvulla ennen ajanlaskumme alkua Kreikassa vietettyjä Dionysos-juhlia. Arjen katkaisevilla karnevaaleilla on pitkään ollut tärkeä osa monen Eurooppalaisen kaupungin elämässä. Ensimmäisinä moderneina kaupunkifestivaaleina pidetään Bayreuthin ja Salzburgin kaupungeissa 1800-luvun jälkipuoliskolla pidettyjä musiikkifestivaaleja, jotka olivat lähinnä eliitin juhlia. (Silvanto 2007, 10.) Suomessa festivaalit saivat alkunsa Jyväskylän laulajaisista, jotka Kansanvalistusseura järjesti vuonna Niiden esimerkkiä seurasivat useat muut musiikki- ja laulujuhlat. Vuonna 1912 pidettiin Savonlinnassa ensimmäisen kerran viikon mittaiset oopperajuhlat. (Silvanto 2007, 11.)

8 7 Toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa syntyi useita merkittäviä kaupunkifestivaaleja (Silvanto 2007, 10.). Helsinki vastasi kansainväliseen festivaaliaaltoon järjestämällä Sibelius-viikkoja vuodesta 1951 vuoteen Euroopan festivaalit esittelivät edelleen pääasiassa korkeataiteita. Poikkeuksena Ranskan Festival d Avignonissa pyrittiin luomaan uudenlaisia vuorovaikutuksen muotoja yleisön, taiteilijoiden ja festivaalipaikan välille sekä houkuttelemaan useampia kansanryhmiä tapahtumaan. Rajojen rikkominen lisääntyi luvuilla. Myös vuonna 1968 perustetuilla Helsingin juhlaviikoilla otettiin kokeilevia askelia luvulta lähtien kulttuuritapahtumille on annettu yhä enemmän myös taloudellista merkitystä ja samalla festivaalien määrä on kasvanut moninkertaiseksi. (Silvanto 2007, 11.) 1980-luvulta alkoi myös suomalaisen kaupunkikulttuurin muutos. Alettiin puhua city-kulttuurista, johon kuuluivat katusoittajat, terassit ja erilaiset kaupunkitapahtumat. Uudentyyppisissä tapahtumissa kaupunkilaiset itse olivat entistä aktiivisemmassa roolissa. (Silvanto 2007, 12.) Kulttuurihistorioitsija Henri Terho on pohtinut festivaalia erityisenä kaupunkitilaan liittyvänä kokemuksena. Hän toteaa, että kaupunkifestivaali on paitsi paikkaansa myös aina aikaan sidottu ilmiö; sillä on oma tilallinen ja ajallinen kertomuksensa. Tapaustutkimuksessa Turun Down By The Laituri tapahtumasta Terho vertaa festivaalikokemusta Kevin Lynchin klassikkoteoksessaan The Image of the City esittämän kaupungin hahmottamisen malliin, jossa kaupunki muodostuu viidestä toisiinsa eri tavoin liittyvästä peruselementistä. (Lynch 1960, 46-48; Terho 2004, 77.) Kansatieteilijä ja kaupunkitutkija Timo J. Virtanen on kirjoittanut rinnakkaisista ja sisäkkäisistä kaupungeista teoksessa Arki ja ympäristö. Tällä hän viittaa kaupunkielämän moninaisuuteen ihmiset saattavat elää saman kaupungin sisällä ikään kuin eri kaupungeissa (Virtanen, T. 1994, 29.). Alueiden ja tilanteiden merkitys eri ihmisille vaihtelee ja näin koettu todellisuus saa erilaisia muotoja. Tätä ajatusta voi soveltaa myös kulttuuritapahtumiin; kussakin tapahtumassa vallitsee tietty tunnelma ja todellisuus. Erityyppisillä tapahtumilla voidaan näin korostaa eri puolia kaupungin luonteesta ja tarjota mahdollisimman monille ihmisryhmille tilaisuus löytää oma kaupunkinsa. Kulttuurin merkitystä yksilön kotipaikkaidentiteetin kehitykselle ja siten koko henkiselle hyvinvoinnille ei voi väheksyä. Esimerkiksi D.J. Walmsleyn

9 8 teoksessa Urban Living luetaan kulttuuri- ja virkistysmahdollisuudet kuuluviksi ihmisen perustarpeisiin kaupungissa. (Walmsley 1988, ) 1.4 Festivaalit ja kaupungin imago Topi Antti Äikäs on kirjoittanut, että nykyisen näkemyksen mukaan kaupunkien ajatellaan olevan kuin hyödykkeitä, joita markkinoidaan kuin mitä tahansa tuotteita. Tässä tilanteessa kaupunki-imagoilla ja mielikuvilla on yhä tärkeämpi asema paikallisen kehityksen kuvaajana. (Äikäs 2001, 52.) Kaupungin julkisuuskuvan kehittämisen kannalta on olennaista tiedostaa minkälaisista elementeistä nykyinen imago muodostuu ja päättää minkälaista kehitystä toivotaan. Kulttuuritapahtumat ovat nykyisin osa monen kaupungin kehittämispolitiikkaa. Festivaalien monitahoiset taloudelliset vaikutukset on osoitettu useissa tutkimuksissa. Suoran taloudellisen hyödyn lisäksi festivaalit vaikuttavat alueen sosiokulttuuriseen tilaan ja ilmapiiriin. (Kainulainen 2007, 176.) Näkyvät kulttuuritapahtumat lisäävät paikkakunnan tunnettavuutta ja vetovoimaa, mikä taas näkyy epäsuorasti yritysten, asukkaiden, työntekijöiden ja matkailijoiden liikkumispäätöksiin (Kainulainen 2007, 177.). Erikseen voi pohtia kaupunki-imagon ja kulttuuritapahtumien välistä suhdetta. Pitkään jatkuneet, perinteiksi muodostuneet tapahtumat ovat osa kaupunkikuvaa. Toisaalta tapahtumien järjestäminen muokkaa edelleen kaupunki-imagoa. Täysin uudenlaisia tapahtumia synnyttämällä voidaan muokata imagoa uuteen suuntaan kun taas säilyttämällä kauan jatkuneita perinteitä luodaan kuvaa jatkuvuudesta. Kulttuuritapahtuma voi olla täysin irrallaan kaupungin erityisluonteesta, siis sellainen, joka voitaisiin järjestää missä tahansa kaupungissa. Tällaiset tapahtumat eivät ilmennä kaupungin imagoa sinänsä, mutta muokkaavat sitä osaltaan. Toisaalta on tapahtumia, jotka liittyvät nimenomaan tietyn kaupungin historiaan ja alueellisiin traditioihin. Äikkään mukaan kaupunkihistoriasta on viime vuosikymmeninä tullut yksi tärkeimmistä kaupunkitilan kehittämisen ja kaupunkimarkkinoinnin välineistä, ja siten sillä on suuri merkitys myös paikallisen identiteetin kehittämisessä ja ylläpitämisessä (Äikäs 2001, 117.). Tapahtumat voivat myös muuntua ja ajan mittaan saada paikallisia

10 9 erityispiirteitä, vaikka alun perin olisivat olleet niitä vailla. Järjestäjien taholta olisi suotavaa pohtia, voiko tapahtumien omaleimaisuutta tietoisesti lisätä. Suurelle yleisölle suunnattu kulttuuritapahtuma on onnistuessaan varsin tehokas positiivisten mielikuvien herättäjä. Siksi rikas ideointi ja huolellinen suunnittelu ovat tarpeen jatkuvasti. Turkua tämä koskee erityisesti vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkihanketta ajatellen. Beate Sydhoffin mukaan vuodesta 1985 toiminut Euroopan kulttuuripääkaupungit ohjelma on selvästi osoittanut kulttuurin voiman kaupunkiympäristön kehittämisessä (Sydhoff 1999, 57.). Helsingin kulttuurikaupunkivuoden (2000) kokemuksen perusteella voi todeta, että projektilla saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia. Helsingissä tavoitteet olivat pitkälti taloudelliset, mutta tuloksena oli myös niin sanotun ruohonjuuritason kaupunkikulttuurin nousu. Kulttuurivuosi vaikutti kaupungin festivaalikentän kehitykseen, sillä se tarjosi joillekin toimijoille lisäresursseja ja edesauttoi kulttuurintuottajien ammattitaidon kehittymistä. (Silvanto 2007, 12.)

11 10 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO Työssäni tarkastelun kohteena on kahden kaupungin festivaalitarjonta sekä kaupunkiimago. Siten työ jakautuu kahteen tutkimusympäristöön ja sen lisäksi kahteen pääkysymykseen; millaisista elementeistä kaupunki-imago koostuu ja onko kaupunkiimago läsnä kulttuuritapahtumissa? Nämä kysymykset yhdistyvät lopulta varsinaiseksi tutkimuskysymykseksi; millä tavoin festivaalit ilmentävät kaupunkiimagoa? Olennaisena menetelmänä tässä työssä on havainnointi tarkasteltavina olevissa tapahtumissa. Festivaalin kokeminen henkilökohtaisesti on välttämätöntä paitsi tapahtuman fyysisen muodon tuntemiseksi, myös tunnelman tavoittamiseksi. Tarkasteltavat festivaalit on valittu kaupungin koko festivaalitarjonnasta. Valikointi oli pitkä prosessi ja työn rajaus tarkentui työn edetessä. Tutustuin myös moniin festivaaleihin, jotka eivät lopulta ole lähemmän tarkastelun kohteena. Varsinainen ymmärrys tapahtuman luonteesta ei kuitenkaan usein onnistu pelkästään havainnoimalla. Tämä koskee erityisesti työn vieraassa kulttuurissa tehtävää osaa. Siksi on tärkeää perehtyä tapahtuman alkuperään ja symboliikkaan saatavissa olevan aineiston avulla. Myös kaupunki-imagon tutkiskelussa olen käyttänyt apuna monenlaista kirjallisuutta ja muuta painettua materiaalia. Mukana on kaupungin historiaa käsittelevää kirjallisuutta sekä matkaoppaita ja esitteitä. Omakohtaisen havainnoinnin lisäksi olen kerännyt tietoa haastatteluin. Haastatellut henkilöt ovat olleet festivaaleja järjestävien organisaatioiden tai kaupungin henkilökuntaa. Kyseessä on siis avainhenkilöiden haastattelu. Avainhenkilöt ovat tietyn aiheen asiantuntijoita ja heille esitetyt kysymykset koskevat pääasiassa tätä aihetta, esimerkiksi tiettyä festivaalia. Sen lisäksi olen keskustellut kaupunki-imagosta lähes jokaisen haastatellun kanssa. Haastattelut on nauhoitettu ja litteroitu. Krakovassa haastattelut käytiin englanninkielellä. Koska Turku kotikaupunkinani on minulle Krakovaa tutumpi, on imagokysymysten pohtimisessa Krakovan osalta enemmän työtä. Lisäksi Turkua käsittelevän tutkimuskirjallisuuden löytäminen ja käyttäminen on helpompaa. Turun kohdalla

12 11 esiymmärrykseni aiheesta on muiltakin osin parempi, koska suurin osa festivaaleista on ennestään tuttuja. Toinen ero kaupunkien käsittelytavassa johtuu siitä, että Krakovan festivaalitarjonta on moninkertainen Turkuun verrattuna. Tästä seuraa, että Krakovassa joudun suorittamaan suurempaa valikointia.

13 12 3 TUTKIMUSYMPÄRISTÖT 3.1 Turku Yleistä Suomen lounaisrannikolla sijaitsevalle Turulle leimansa antaa meren ja saariston läheisyys. Aurajoen suulle syntynyt Turku on asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Tampereen ja Vantaan jälkeen. Asukkaita on vuonna 2007 noin (www 1.) Turun pinta-ala on 306 neliökilometriä, josta vesistöä on noin viidennes (Vuosikertomus 2006 Turku, 5.). Pääkaupunkiin Helsinkiin on matkaa noin 170 kilometriä. Turku on Suomen vanhin kaupunki. Nykyisessä kaupunkikuvassa on jäljellä muutamia muistomerkkejä keskiajan kaupungista, mutta pääosin rakennuskanta on melko nuorta. Tämä johtuu paitsi vuoden 1827 tuhoisasta tulipalosta (Louhenjoki-Schulman ja Hedenström 2003, 73.), myös sen jälkeisistä uudistuksista. Palon jälkeen Turku rakennettiin uuden klassistisen asemakaavan mukaan (Louhenjoki-Schulman ja Hedenström 2003, 75.). Nykyinen ydinkeskusta sijaitsee Aurajoen länsipuolella. Ruutukaavan mukainen tiivis keskusta-alue on noin neliökilometrin laajuinen. Turun kaupunkimaisemassa Aurajoella on keskeinen osa ja sen ranta-alueet ovat suositussa virkistyskäytössä. Kaupunkialueella on myös vehreitä puistoja, joista moni sijaitsee miellyttävästi mäellä syrjässä kaupungin melusta. Keskustan ulkopuolella kävelymatkan päässä on useita idyllisiä asuinalueita ja melko paljon rakentamattomia luonnonalueita. Ruissalon, Hirvensalon, Kakskerran ja Satavan saaret muodostavat huomattavan suuren osan kaupungin nykyisestä alasta Turun historiaa Arkeologiset löydöt kertovat, että Aurajoen rannoilla oli pysyvää asutusta jo rautakaudella. Kun merenpinta laski ja pidemmälle ylävirtaan purjehtiminen vaikeutui,

14 13 muodostui kaupan keskittymä Koroisiin, Turun nykyisen keskusta-alueen ulkopuolelle. Kaupan mukana kulkeutui vaikutteita kristinuskosta jo ennen niin sanottuja ristiretkiä. Legendan mukaan ensimmäinen ristiretki tehtiin vuonna Suomen ensimmäinen piispa oli Pyhä Henrik, jonka istuin sijaitsi Nousiaisissa. Piispanistuin siirrettiin Koroisiin vuonna (Louhenjoki-Schulman ja Hedenström 2003, 72.) Tapahtuma on Turun kaupungin synnyn kannalta merkittävä ja kyseiseen vuoteen viitattiin vietettäessä Turun 775-vuotisjuhlaa vuonna 2004 (Paaso 2005, 53.). Kuitenkin syntyajankohdasta on eri näkemyksiä. Se voisi olla myös vuosi 1276, jolloin Turkuun perustettiin pysyvästi tuomiokapituli, tai 1300, jolloin tuomiokirkon vihittiin käyttöön (Äikäs 2001, 126.). Kaupankäynnillä on ollut merkittävä osuus Turun kehityksessä. Kauppa keskittyi Unikankareen seudulle, nykyisen Turun tuomiokirkon kohdalle ilmeisesti merenpinnan laskun seurauksena. (Äikäs 2001, 126.) Saksalaiset kauppiaat rakensivat paikalle 1250-luvulla puukirkon, jonka paikalle myöhemmin rakennettiin Turun tuomiokirkko. Samoihin aikoihin maallinen ja kirkollinen hallinto erotettiin toisistaan ja Suomeen perustettiin käskynhaltijan virka noin vuonna Aurajoen suulle perustettiin tätä varten Turun linna. (Kostet 2002, 23.) Turusta tuli näiden tapahtumien johdosta Suomen kirkollinen ja hallinnollinen keskus. (Louhenjoki-Schulman ja Hedenström 2003, 72.). Tiivis kaupunkirakentaminen keskittyi aluksi tuomiokirkon tuntumaan. Keskiaikaisen rakennustavan mukaan rakennukset olivat kiinni kirkkoa ympäröivässä muurissa ja osittain toimivat myös osana muuria. Esimerkiksi Suomen ensimmäinen koulu, Turun katedraalikoulu muodosti osan muurista. (Louhenjoki-Schulman ja Hedenström 2003, 72; Äikäs 2001, 127.) Vaikuttaa siltä, että myös kaupungin vanhin tori on ollut tuomiokirkon vieressä, sen itäpuolella. Paikalla oli vielä 1600-luvulla avoin paikka, jota sanottiin Hevostoriksi ja myöhemmin Koulutoriksi tai Akatemiantoriksi. (Kostet 2002, 23.) Vanhimmista kartoista voi nähdä, että Hämeestä tullut maantie johti tälle aukiolle, samoin kuin Uudeltamaalta tullut tie. (Kostet 2002, 24.) Novgorodilaiset polttivat Turun vuonna Sen jälkeen kaupunkia alettiin rakentaa kirkon eteläpuolelle. Syntyi uusi kaupunginosa, jonka keskustana oli nykyinen Vanhan Suurtorin alue. (Äikäs 2001, 127.) Kirkkokortteli ja uudempi Luostarinkortteli olivat

15 luvulla keskeiset asuinalueet. Vähitellen alkoi myös Mätäjärven korttelin asutus kirkon itäpuolella luvulla kaupunkimainen asutus levisi joen toiselle puolelle, Aninkaisten alueelle. Siitä käytettiin 1410-luvun lopun asiakirjoissa nimitystä nyastadhen, uusi kaupunki. (Kostet 2002, ) Suurtori oli kaupungin liikenteellinen solmukohta. Kaupunkiin johtavat tiet yhtyivät torin itäpäässä ja toisessa päässä sijaitsi todennäköisesti joen ylittävä silta. (Kostet 2002, 26.) Silta mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1414 (Äikäs 2001, 128.). Keskiajalla ja myöhäiskeskiajalla Turku laajeni ilman yhtenäistä suunnitelmaa, lähinnä maaston muotoja myötäillen. Uuden vaiheen Turun kaupunkikuvan kehityksessä aloitti kenraalikuvernööri Pietari Brahe. Hänen toimestaan laadittiin ajanmukainen asemakaava vuonna Uusi kaava toteutti ranskalaisen esikuvan mukaista säännönmukaisuutta. Osia keskiaikaisesta kaupunkirakenteesta jäi uudistusten alle. Uudistukset koskivat lähinnä Aurajoen länsipuolta. (Äikäs 2001, 128.) Maanmittari Hans Hanssonin suunnitelmien mukaan sinne rakennettiin esimerkiksi Uusi tori, joka varattiin puutavaran myyntiin (Kostet 2002, 41.). Brahe vaikutti Turun kehitykseen myös muilla tavoin. Koko Suomen kulttuurihistorian kannalta merkittävä tapaus oli Turun akatemian perustaminen vuonna Akatemian mukana kaupunkiin tuli myös muita tieteen ja kulttuurin uutuuksia. Esimerkiksi Suomen ensimmäinen kirjapaino perustettiin Turussa vuonna (Kostet 1992, ) Brahen jälkeen uudistamistyötä jatkoi maaherra Erik van der Linde. Tulipalo tuhosi Suurtorin ympäristöä vuonna 1656 ja sen seurauksena tällekin alueelle tehtiin joitain muutoksia. Ne koskivat kuitenkin vain muutamia katuja lähinnä liikenteen toimivuuden parantamiseksi. (Kostet 2002, 31.) Esimerkiksi Hämeenkatu rakennettiin uudelleen. Tulipalot aiheuttivat tuhoja myös vuosina 1678 ja 1681, mutta niidenkään jälkeen ei ryhdytty suurimittaisiin uudistuksiin. (Kostet 2002, 33.) 1700-luvun alussa Venäjän asema Itämeren alueella voimistui ja venäläiset sotajoukot uhkasivat Suomen rajoja. Miehitys tapahtui vuonna 1713 ja Turkuun joukot saapuivat 27. elokuuta. Miehityksen alkuvuosina venäläiset aiheuttivat kaupungissa suuria tuhoja rakentamalla kasarmeja ja varastoja kaupunkikuvallisista seikoista piittaamatta. (Kostet 2002, 39.) Vuonna 1728 kaupungissa paloi jälleen. Palon jälkeen alettiin

16 15 vaatia asemakaavan uudistamista, mutta edelleenkään ei suurempia muutoksia toteutettu. (Kostet 2002, ) Turun kehityksen kannalta merkittävä ajanjakso oli 1800-luvun alku. Suomi liitettiin autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjään vuonna 1809 ja pian sen jälkeen julistettiin uudeksi pääkaupungiksi Helsinki vuonna 1812 (Louhenjoki-Schulman ja Hedenström 2003, 15). Lisäksi vuoden 1827 suurpalo vaikutti suuresti Turun kaupunkikuvaan. Arkkitehti C.L. Engel suunnitteli uuden asemakaavan, jonka määrääviä piirteitä olivat suorat, leveät kadut ja tilavat aukiot. Kaupankäynti oli yritetty siirtää jo vuonna 1818 Uudelle torille Aninkaisten puolelle, mutta Suurtori oli vielä pysynyt mukana torikaupassa. Palon jälkeen kauppa siirtyi kokonaan Uudelle torille, jonka nimeksi tuli Raatihuoneentori sinne suunnitellun uuden raatihuoneen mukaan. (Laaksonen, H. 2002, 76.) Vanhan Suurtorin itä- ja eteläpuolella kaava noudatti vanhoja linjoja, mutta Suurtorin ja tuomiokirkon väliseen tilaan tuli laaja Nikolainaukio aiemman keskiaikaisen kaupunkirakenteen tilalle. (Äikäs 2001, ). Turun asema Suomen kaupunkien joukossa muuttui. Esimerkiksi väestön kehitys pysähtyi 1820-luvulla. Pian Helsinki ohitti Turun väkimäärässä. Valtiollisten olojen muutos vaikutti lamaannuttavasti kaupungin kaupalliseen ja henkiseen kehitykseen. (Äikäs 2001, 129.). Yliopistokin siirrettiin Helsinkiin vuonna 1828 (Lybeck 1992, 44.). Sen seurauksena monet Turun akatemian ruotsinsukuiset opettajat lähtivät kaupungista. Myös Turun ulkomaankauppa ja merenkulku taantuivat 1800-luvun lopulla Euroopassa vallinneen laman vaikutuksesta. (Äikäs 2001, 129.). Yleisesti ottaen 1800-luku oli kuitenkin kehityksen aikaa Suomessa. Teollisuuden alalla tapahtui merkittävää edistystä myös Turussa. Yksi merkittävimmistä turkulaisyrityksistä oli Aurajoen rannalla toimintansa aloittanut konepaja, josta myöhemmin kehittyi Wärtsilän laivanrakennusyhtiö. Huomattavia teollisuuden toimijoita olivat myös Barkerin puuvillatehdas ja Auran sokeritehdas. (Lybeck 1992, 52.) Ensimmäisen maailmansodan tapahtumien seurauksena Suomesta tuli itsenäinen valtio. Maan teollinen toiminta lisääntyi. Maailmansotien jälkeisenä aikana talous kasvoi voimakkaasti ja elintaso nousi. Turkuun syntyi runsaasti uusia työpaikkoja ja

17 ja 1960-lukujen suuri muuttoliike lisäsi kaupungin väkilukua. Alkoi mittava uudisrakentaminen. Noin kaksi vuosikymmentä kestäneen jakson aikana taloudelliset arvot määräsivät pitkälti rakentamistavan. Paljon vanhaa rakennuskantaa purettiin, koska korjausta pidettiin kalliina vaihtoehtona. Tilalle rakennettiin taloudellisesti tuottavampaa tilaa. (Vasama 2002, 127.) Niin sanottujen hullujen vuosien jälkeen vauhti hiljeni ja rakennusten suojeluun alettiin kiinnittää enemmän huomiota. Tästä esimerkkinä on esimerkiksi 1980-luvulla alkanut Vanhan Suurtorin ympäristön kunnostaminen kulttuuritiloiksi (Kostet 2002, ). 3.2 Krakova Yleistä Krakova sijaitsee eteläisessä Puolassa, Veiksel-joen varrella, noin 300 kilometriä pääkaupungista Varsovasta etelään. Puolan eteläisen rajan muodostavat Tatra-vuoret noin sadan kilometrin päässä Krakovasta. Kaupungin pinta-ala on 327 neliökilometriä (www 2.). Krakova on Puolan kolmanneksi suurin kaupunki Varsovan ja jälkeen. 2 Vuonna 2005 siellä oli asukkaita noin (Kärkkäinen 2005, 36.) Krakovan Vanhakaupunki on pääpiirteissään säilynyt melko muuttumattomana monen vuosisadan ajan. Tosin kaupunkia ympäröinyt muuri on purettu ja nykyisin samalla paikalla keskustaa kiertää Kehäpuisto, Planty, joka sulkee sisäänsä noin kilometrin pituisen ja puolta kapeamman alueen. Vaikka Krakova on laajentunut, on keskustassa säilynyt pikkukaupunkimainen tunnelma. Auto- ja raitiovaunuliikenne ja on nykyisin ohjattu pois Vanhankaupungin alueelta. Jalankulkijoiden lisäksi kaduilla tapaa yhtenään hevosten vetämiä vaunuja, jotka nykyisin kyyditsevät lähinnä turisteja. Kuitenkaan Vanhakaupunki ei ole vain museoitu turistinähtävyys, vaan myös paikallisten asukkaiden käytössä. Vilkas ravintola- ja kahvilakulttuuri on yksi Krakovan tunnetuista piirteistä. Krakova on harvinaisen hyvin säilynyt sotien aiheuttamilta tuhoilta. Kaupungin historiallinen keskus on kuulunut UNESCO:n maailmanperintölistalle vuodesta Tapani Kärkkäisen mukaan Krakova on uusimmissa tilastoissa ohittanut Łódźin asukasluvussa ja on siis Puolan toisiksi suuri kaupunki (www 3.).

18 17 alkaen (www 4.). Vuonna 2000 Krakova oli yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista (Landry 2001, 28.). Vuosi 2007 on jälleen juhlavuosi, sillä tulee kuluneeksi 750 vuotta siitä, kun Krakovalle myönnettiin kaupunkioikeudet (Kärkkäinen 2005, 24.) Krakovan historiaa Krakovan keskustassa Wawelin kukkulalla tehdyt arkeologiset kaivaukset ovat osoittaneet, että paikalla on ollut asutusta jo paleoliittisellä kaudella, ekr. Keskiajalla tuotetut kirjoitukset kertovat Puolan valtion synnystä, mainiten myös Krakovan, mutta niissä historiallinen tieto ja legendat sekoittuvat. (Żygulski 2001, 2-4.) Luotettavampaa aineistoa sisältää espanjanjuutalaisen diplomaatin Ibrahim ibn Jakubin matkoillaan keräämät tiedot. Jakub matkusti Prahaan noin vuonna 960 jkr. ja sieltä edelleen läheisiin naapurimaihin. Matkoilla syntyneissä dokumenteissa Krakova mainitaan tärkeänä linnoituskaupunkina. (Żygulski 2001, 7.) Niissä myös kuvataan paikallisen maaseudun antimia yltäkylläisiksi ja kerrotaan slaavilaisten kauppamiesten matkoista seudun läpi esimerkiksi Konstantinopoliin. Tämä sekä arkeologiset löydöt kertovat Krakovan syntyneen ikivanhalle kauppareitille. (Niezabitowski 2007, 103.) Krakovasta tuli Puolan hallinnollinen keskus vuonna 1040 (Niezabitowski 2007, 106). Tässä asemassa se kehittyy suurehkoksi, läntisiä vaikutteita imeväksi kaupungiksi (Żygulski 2001, 17). Kehityksen katkaisi kuitenkin yllättävä tapahtuma, tataarien hyökkäys Krakovaan Suuren osan Aasiaa vallattuaan tataariarmeija tavoitteli nyt Eurooppaa. Kaupunki tuhoutui lähes täysin, mutta Wawelin linna säilyi. Valloittajat eivät viipyneet Krakovassa pitkään, mutta palasivat pian uudelleen. Tällä kertaa puolalaiset sotilaat onnistuivat pysäyttämään hyökkäyksen ja näin katkaisivat valloittajien Läntiseen Eurooppaan suuntaavan tien. Sotajoukot palasivat muutamia kertoja seuraavina vuosina, mutta puolalaiset olivat oppineet puolustautumaan heitä vastaan. (Żygulski 2001, ) Krakovan perusteellisen tuhon jälkeen tapahtunutta jälleenrakennusta varten laadittiin uusi asemakaava, jonka mukainen vanhan kaupungin rakenne on pääpiirteissään edelleen. (Żygulski 2001, 20.) Kaavan laatiminen liittyi kaupungin kannalta merkittävään tapahtumaan; vuonna 1257 Krakova sai kaupunkioikeudet. Kaupunkia ympäröivät muurit rakennettiin ja se sai itsehallinnon sekä oman tuomiolaitoksen.

19 18 (Kärkkäinen 2005, 24.) Krakova oli tuohon aikaan varsin monikulttuurinen kaupunki. Varsinkin saksalaisia uudisasukkaita tuli paljon. Juutalaisia alkoi asettua kaupunkiin viimeistään 1300-luvulla, todennäköisesti jo aiemmin. (Zamorski 2007, 76.) Kasimir Suuri kehitti vallassa ollessaan ( ) Puolaa ja Krakovaa monin tavoin. Krakovaan nousi useita kirkkoja ja muita loistokkaita rakennuksia. Esimerkiksi mahtava Verkahalli rakennettiin torin keskelle. Yksi Kasimirin merkittävimmistä toimista oli yliopiston perustaminen vuonna Aivan Krakovan läheisyyteen Kasimir perusti kaksi uutta kaupunkia, nimeään kantavan Kazimierzin ja Kleparzin luvun lopussa Kazimierziin perustettiin omien kaupunginmuurien ympäröimä juutalaiskaupunki. Sekä Kazimierz että Kleparz liitettiin osaksi Krakovaa vuonna (Żygulski 2001, ) Krakovan kukoistuskausi jatkui myös Kasimir Suuren jälkeen. Kuninkaallisen avioliiton seurauksena Puola ja Liettua muodostivat valtioliiton, jonka pääkaupunki Krakova oli. (Żygulski 2001, 34.) Gotiikan ja Renessanssin aikana kaupunkiin kutsuttiin taiteilijoita ulkomailta toteuttamaan tilaustöitä, joista monet ovat paikoillaan edelleen. Renessanssin aikana kaupungissa työskenteli paljon italialaisia taiteilijoita. (Grodziska 2007, 137.) Kun kuningas Sigismund II:n kuoli ilman kruununperijää vuonna 1572, siirryttiin Puolassa kuninkaan valitsemiseen vaalilla. Ehdokkaaksi sai asettua kuka tahansa aatelismies, myös ulkomailta. (Żygulski 2001, ) Muutaman lyhytaikaisen hallitsijan jälkeen valtaan nousi Ruotsin kuninkaan Juhana III:n ja Katariina Jagellonican poika Sigismund III Vaasa, joka kruunattiin 1587 (Żygulski 2001, ). Sigismundin kaudella Krakovan asema muuttui merkittävästi, koska Sigismund muutti hovin Varsovaan. Krakovan merkitys symbolisena pääkaupunkina kuitenkin säilyi, sillä perinteen mukaisesti kuninkaat kruunattiin yhä Wawelin katedraalissa. (Grodziska 2007, 140.) Krakova jäi syrjään vallan näyttämöltä ja seuraavat vuosisadat toivat tullessaan myös tuhoisia katastrofeja luvun puolivälissä kaupunkia koetteli musta surma, joka tappoi noin henkeä Krakovan seudulta (Żygulski 2001, 61.). Ruotsalaisten hyökkäys kaupunkiin vuonna 1655 aloitti tuhoisien sotien sarjan, joka päättyi 1795

20 19 Puolan valtion kaatumiseen. (Krasnowolski 2007, 32.). Viimeinen kohtalokas isku oli preussilaisten miehitys, jonka seurauksena kuninkaan kruunu ja valtikka sulatettiin ja näin tuhottiin Puolan valtiolliset symbolit (Żygulski 2001, 78.). Napoleonin voittoisien taistelujen seurauksena Puolan valtiollinen ydin muodostettiin uudestaan Varsovan herttuakunnan muodossa (Żygulski 2001, 79.) luvun alussa Wienin kongressissa päätettiin muodostaa Puolan kuningaskunta, jonka kuningas oli Venäjän tsaari. Krakovasta tuli muodollisesti vapaakaupunki. Olot vapaakaupungissa eivät tyydyttäneet kansalaisia ja Krakovasta tuli isänmaallisten liikkeiden tyyssija. (Żygulski 2001, 80.) Vastauksena lukuisiin kansannousuihin Itävalta lopulta pommitti Krakovaa ja teki lopun sen muodollisesta itsenäisyydestä 1848 (Żygulski 2001, 81.). Krakova kuului edelleen Itävallalle, jonka vallassa se oli ollut vuodesta 1772 alkaen lyhytaikaisia keskeytyksiä lukuun ottamatta. Itävaltalaiset suorittivat kaupungissa huomattavia uudistuksia. Ehkä merkittävin oli keskiaikaisten kaupunginmuurien tuhoaminen kaupungin kasvun tieltä 1800-luvulla. Vain noin 300 metrin pituinen pätkä muuria jätettiin paikalleen. Muurien paikalle rakennettiin kehäpuisto, joka edelleen ympäröi kaupungin vanhaa keskustaa. (Żygulski 2001, 83.) Galitsian maakunta, johon Krakovakin kuului, sai laajan autonomian vuonna 1866, joka kesti vuoteen 1918 asti (Krasnowolski 2007, 40.). Krakova oli Puolan kaupungeista ainoa, jossa puolalainen kulttuuri sai kehittyä ilman suuria rajoituksia. Kulttuurielämä nousi uuteen kukoistukseen ja tieteiden alallakin tapahtui kehitystä. (Kärkkäinen 2005, 28.) Tällä ajalla alkoi kehittyä myös Krakovan turismi, jota vauhditti 1844 alkanut rautatien rakentaminen. Itävalta-Unkarin kulttuuri ja erityisesti Wienin läheisyys vaikuttivat krakovalaisten elämään. Kahvilakulttuuri kotiutui Krakovaan ja veti puoleensa taiteilijoita ja älymystöä. (Kärkkäinen 2005, 29.) Ensimmäisessä maailmansodassa Puola sai itsenäisyyden. Pääkaupungiksi tuli Varsova, joka alkoi vetää puoleensa kulttuurin vaikuttajia. (Kärkkäinen 2005, 30.) Krakova selvisi sodan aiheuttamasta tuhosta hiljalleen ja II:sta maailmansotaa edeltäneellä vuosikymmenellä Krakovan tiede- ja taide-elämä kukoisti jälleen hetkellisesti (Żygulski 2001, ). Toisessa maailmansodassa Saksa valloitti Puolan nopeasti. Joukot saapuivat Krakovaan ja kaupunki oli pian julman terrorin kohteena. (Żygulski 2001, 119.). Kaupunkia johti kenraalikuvernööri Hans

21 20 Frank, joka asettui asumaan Wawelin linnaan. Kaupunki jaettiin neljään alueeseen: saksalainen alue, puolalais-saksalainen alue, puolalainen alue ja juutalainen alue eli getto. (Krasnowolski 2007, 44.) Alkoi systemaattinen kansanmurha, jonka pääkohteena oli juutalaisväestö, mutta myös muut puolalaiset sekä muiden maiden kansalaiset. Lähiseudulle rakennettiin lukuisia keskitysleirejä, joista kuuluisin on nykyisin museona toimiva Auschwitz. (Żygulski 2001, ) Kouluja ja kulttuurilaitoksia suljettiin tai muutettiin saksalaisten omaan käyttöön. Muun tuhon lisäksi saksalaiset ryöstelivät Krakovan taideaarteita. (Żygulski 2001, ) Neuvostoliitto hyökkäsi Krakovaan tammikuussa Yllättäen saksalaiset poistuivat paikalta ilman vastarintaa ja kaupunki säästyi aineelliselta tuholta. (Żygulski 2001, 132.) Puolalaiset eivät juuri voineet riemuita natsivallan kukistumisesta, sillä maa kuului sodan jälkeen kommunistisen Neuvostoliiton etupiiriin ja tulevaisuus toisen mahtivallan alaisena tuntui uhkaavalta. Lähes kaikki kaupungit olivat raunioina ja edessä oli valtava jälleenrakennustyö. Lisäksi Puolan rajat olivat sodan jälkeen siirtyneet huomattavasti sekä idässä että lännessä ja tästä seurasi laajamittainen uudelleenasuttaminen. (Żygulski 2001, 133.) Kommunistinen järjestelmä vaikutti paitsi ihmisten jokapäiväiseen elämään, myös kaupunkikuvaan. Krakovan läheisyyteen maaseudulle rakennettiin valtava terästehdas ja sen työntekijöitä varten sosialistisen ideologian mukainen mallikaupunki Nowa Huta. Tehtaan tarkoitus oli palvella Neuvostoliiton valmistautumista seuraavaan sotaan. Teollisuuden päästöt tekivät Krakovasta erittäin pahoin saastuneen kaupungin. Nykyisin Nowa Huta kuuluu Krakovaan. (Żygulski 2001, 134.) Krakovan taide-elämä sai kehittyä myös kommunismin aikana, tosin sensuurin alaisena. Kulttuurin avulla suodatettiin epätyydyttävää todellisuutta. Esimerkiksi kabareessa poliittinen satiiri oli yleistä. (Żygulski 2001, 138). Muutenkin krakovalaiset vastustivat valtajärjestelmää näkyvästi. Nowa Hutasta tuli eräänlainen vastarinnan keskittymä, jossa erityisesti älymystö ja opiskelijat järjestivät mielenosoituksia (Żygulski 2001, 144.). Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen muutos Krakovassa ja koko Puolassa oli nopeaa. Krakovaan perustettiin uudenlaisia kulttuuri-instituutioita, kuten esimerkiksi kansainvälisen kulttuurin keskus ja japanilaisen taiteen ja tekniikan keskus. Krakova

22 21 oli yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista vuonna Kaupungin katuja ja rakennuksia on kunnostettu ja joukkoliikennettä kehitetty. Keskustorinkin ilme koheni ja nykyisin se toimii jälleen kaupungin vireänä keskuspaikkana. (Kärkkäinen 2005, 35.) Legendojen Krakova Krakovan pitkään historiaan liittyy paljon legendoja kertomuksia, jotka ovat suureksi osaksi tarua. Monilla niistä on jonkinlainen yhteys todellisiin tapahtumiin, mutta kertomukset ovat ajan kuluessa värittyneet tarunomaisilla aineksilla. Useat legendat liittyvät henkilöihin, joista on myös historiallista tietoa. Esimerkiksi Puolan varhaiset kuninkaat ovat useiden kertomusten päähenkilöitä. Jotkut legendojen kertomista tapahtumista voisivat olla täysin mahdollisia, mutta totuudenmukaisuudesta ei ole varmuutta. Joidenkin nykyaikana vietettävien juhlien taustalla on tietty legendaarinen aihe. Krakovan kaupungin nimen alkuperästä ei ole oikeaksi todistettua tietoa, mutta useat legendat kertovat Krakovan kaupungin perustajasta, kansan rakastamasta prinssistä nimeltä Krak tai Krakus. Palvotun hallitsijan kuoltua kansa rakensi tälle hautakummun, joka on säilynyt näihin päiviin asti. Se tunnetaan nimellä Krakuksen kukkula ja siellä vietetään edelleen Rękawka-juhlaa, joka liittyy tarinaan Krakuksesta. (Grodziska 2007, 131.) Toiset tarinat kertovat prinsessa Wandasta, joka oli Krakuksen lapsenlapsi. Onnistuttuaan pelastamaan maansa vierailta sotajoukoilta Wanda uhrasi oman henkensä Veiksel-jokeen heittäytymällä, koska uskomuksen mukaan vakavasta uhkasta selviäminen vaati ihmishengen uhraamisen jumalille. Sureva kansa rakensi myös Wandalle hautakummun, joka sekin on edelleen olemassa. (Basiura, 1998, ) Prinssi Krakus liittyy myös tarinaan, joka on ehkä kaikkein tunnetuin Krakovan legendoista. Se kertoo lohikäärmeestä, jonka sanotaan asuneen Wawelin kukkulan alapuolella sijaitsevassa luolassa. Lohikäärme söi ihmisiä ja sai muuten niin rauhallisen kaupungin asukkaat pelon valtaan. Krakus ja muut kansalaiset yrittivät turhaan tappaa lohikäärmettä mutta tuloksena oli vain lisää menetettyjä ihmishenkiä. Lopulta prinssin luokse tuli nuori suutari, joka ilmoitti keksineensä keinon;

23 22 lohikäärmeelle syötettiin rikillä ja tervalla täytetty lammas. Peto lankesi ansaan ja söi lampaan. Myrkyt saivat aikaan niin pahan poltteen sen vatsassa, että se joi Veikselin vettä kunnes halkesi ja kuoli. Suutari sai palkkioksi prinsessan vaimokseen eivätkä hirviöt enää koskaan häirinneet krakovalaisten elämää. Lohikäärme elää myyttinä edelleen ja se myös kaupungin symboli, johon ei voi olla törmäämättä Krakovassa. (Basiura 1998, ) Nykyään Wawelin juurella on myös lohikäärmettä esittävä veistos. Wawelin kukkula on monien legendojen tapahtumapaikka. Wawel-myyttiin kuuluu, että Hindujen mukaan Wawel on yksi maailman seitsemästä pyhästä paikasta. Legenda kertoo, että ennen ihmisten tuloa maailmaan jumala poimi maasta seitsemän kiveä, latasi ne jumalallisella energialla ja heitti kivet maahan. Paikkoihin, joihin nämä chakra-kivet putosivat, tulisi syntymään loistokkaat kaupungit, joilla on erityinen rooli maailman historiassa. Nämä kaupungit ovat myös jumalallisen energian ikuisesti suojelemia. (Basiura 1998, 27.) Wawelilla sanotaan olevan muitakin suojelevia ja onnea tuottavia kappaleita. Sellaisia ovat katedraalin sisäänkäynnin yläpuolelle vahvoilla ketjuilla kiinnitetyt luut. Kansa piti niitä aikoinaan paikalla asuneen jättiläisen luina, mutta tiede selittää niiden olevan muinaisten suurten eläinten jäänteitä. Uskomuksen mukaan maailmassa säilyy rauha niin kauan kuin luut pysyvät paikallaan. (Basiura 1998, ) Sanotaan myös, että katedraalin kellotornin valtava kello tuottaa onnea sille joka koskettaa kellon kieltä ja samalla esittää mielessään toivomuksen (Basiura 1998, 34.). Vanhankaupungintorin laidalla olevan Mariankirkon tornit ovat harvinaisella tavalla erikorkuiset. Tarut kertovat syyn tähänkin. Niiden mukaan kirkkoa rakentaneet arkkitehtiveljekset kilpailivat nopeudesta tornien rakentamisessa. Kun veljeksistä vanhempi sai torninsa valmiiksi, hän juhlisti tilannetta kutsumalla veljensä majataloon viinilasilliselle. Ilta päättyi kuitenkin riitelyyn, jossa nuorempi veli sai surmansa. Hänen rakentamansa torni oli pitkään keskeneräinen, sillä kukaan ei halunnut ikävän tapahtuman jälkeen koskea siihen. Lopulta päätettiin vain kattaa torni kupolilla. (Basiura 1998, ) Mariankirkon tornista tasatunnein soitettava merkkisoitto on eräs Krakovan tunnuspiirteistä. Sävelmä katkeaa erikoisella tavalla kesken. Legendan mukaan tämä

24 23 johtuu siitä, että tataarihyökkäyksen aikana nuoli lävisti soittajan kurkun. (Gut 1994, ) Toinen piirre, jolta Krakovassa ei voi välttyä, on torilla parveilevat pulut. Niihin liittyy legenda, jonka mukaan ne ovat erään ruhtinaan hoviväkeä, jotka noita muutti puluiksi (Kärkkäinen 2005, 98.). Ehkä tämän tarinan vuoksi krakovalaiset suhtautuvat puluihin niin suopeasti, että ruokkivat niitä toreilla ja puistoissa. Kuva 1. Puluja ruokitaan Vanhankaupungintorilla.

25 24 4 KAUPUNKI-IMAGOJEN ELEMENTTEJÄ 4.1 Turun kaupunki-imago Suomen vanhin kaupunki Turkua luonnehdittaessa mainitaan usein, että se on Suomen vanhin kaupunki ja entinen pääkaupunki. Nämä seikat ovat pitkään olleet hallitsevia Turun kaupunkiimagossa. Topi Antti Äikäs toteaa, että esimerkiksi 1900-luvun alkupuolen kouluopetuksessa Turku esitettiin suomalaisen kaupunkikehityksen synnyinsijana. Sen lisäksi historian näkyvyyttä kaupunkikuvassa on viimeaikoinakin nostettu tietoisesti esiin, kun on oivallettu sen mahdollisuudet positiivisena imagotekijänä. (Äikäs 2001, 129.) Erityisesti on hyödynnetty Turun keskiaikaista kaupunkihistoriaa (Äikäs 2001, 134.). Käytännössä tämä on tapahtunut Turun historiallisen ytimen visuaalisen ilmeen ja toiminnallisuuden kehittämisenä (Äikäs 2001, 136.). Varhaisissa oppikirjoissa Turkua esittelevä kuvamateriaali rajoittui yleensä kuviin Turun linnasta ja tuomiokirkosta (Äikäs 2001, 129.). Nämä kohteet nousevat edelleen esiin Turkua käsittelevissä opaskirjoissa ja muussa esittelytarkoitukseen tehdyssä materiaalissa. Vanhimpina säilyneinä rakennuksina niillä onkin kiistaton asema historiasta kertovina muistomerkkeinä. Myös Pekka Virtasen teoksessa Kaupungin imago kuvaesimerkkinä Turusta on kuva, jossa näkyy tuomiokirkko ja Aurajokea. Kuvatekstissä todetaan, että kyseiset elementit yhdessä linnan kanssa luovat yleistä mielikuvaa Suomen vanhimmasta kaupungista. (Virtanen, P. 1999, 23.) Hallinnollinen, kirkollinen ja sivistyksellinen keskus Turun linna perustettiin 1280-luvulla Aurajoen suulle Ruotsin kruunun hallintoa turvaamaan. Linna on saanut nykyisen muotonsa monien eri vaiheiden kautta. Linnan loistokausi oli vuosina Tällöin Suomen käskynhaltijana toimi Juhana- Herttua. Hänen puolisonsa, Puolan kuninkaan sisaren Katariina Jagellonican mukana Turkuun kantautui vaikutteita mannermaisesta renessanssihovista. Linnan keskiaikaisten tilojen yläpuolelle rakennettiin komea asuinkerros suurine lasiikkunoineen. Turun linna paloi pahasti vuonna Se rakennettiin uudelleen, mutta

26 25 joutui vähitellen rappiolle ja kärsi myös jatkosodan pommituksissa Jo ennen sotia alkaneet kunnostustyöt jatkuivat vuoteen 1980 asti. (Louhenjoki-Schulman ja Hedenström 2003, 73.) Linna on nykyisin museona. Turun tuomiokirkon rakentaminen alkoi 1200-luvun loppupuolella, samoihin aikoihin linnan perustamisen kanssa. Kivikirkko rakennettiin aiemman puukirkon perustuksille ja vihittiin käyttöön vuonna Kirkko laajeni novgorodilaisten tuhotöiden jälkeen vuonna 1318 ja jälleen 1400-luvulla, jolloin siitä tuli valtava kolmilaivainen rakennus. Sivuilla olleiden kappeleiden johdosta laivoja oli oikeastaan viisi. Myöhemmin kappelit muutettiin piispojen ja sotilashenkilöiden haudoiksi. Nykyiset mitat kirkko saavutti 1500-luvulle tultaessa. Tuomiokirkko kärsi Turun useissa tulipaloissa ja vuoden 1827 suurpalo tuhosi koko sisustan sekä tornin. Vuonna 1831 torni sai C.L. Engelin suunnitteleman uuden huipun. Turun tuomiokirkko on Suomen ainoa keskiaikainen katedraali ja siksi sekä historiallisesti että rakennustaiteellisesti merkittävä monumentti. (Louhenjoki-Schulman ja Hedenström 2003, ) Tuomiokirkon ympäristöä voidaan sanoa suomalaisen sivistyksen kehdoksi, sillä kirkon vieressä toimi Suomen ensimmäinen koulu, Turun katedraalikoulu luvulla Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun akatemia, aloitti toimintansa kirkon tuntumassa. (Louhenjoki-Schulman ja Hedenström 2003, 72.) Akatemia siirrettiin Helsinkiin, mutta Turulla on yhä vahva asema suomalaisten yliopistokaupunkien joukossa. Turku sai uuden yliopiston vuonna 1920 ja sen lisäksi samaan aikaan perustetun, Suomen ainoan ruotsinkielisen yliopiston Åbo Akademin. (Virmavirta 2004, 42.) Kauppapaikka Turun historiapainotteisen imagon kannalta merkittävä paikka on Vanha Suurtori ympäristöineen. Se on Turun ja koko Suomen ainoa kaupunginosa, jossa on säilynyt keskiaikaisia piirteitä (Louhenjoki-Schulman ja Hedenström 2003, 75.). Torin muoto ja siihen liittyvä kaupunkirakenne edustaa erityistä asemakaavatyyppiä, joka on tuttu muista Itämeren alueen kaupungeista. Kaavaa pidetään tietoisen asemakaavoituksen tuloksena, yhdellä kertaa syntyneenä. Torin tärkein rakennus on raatihuone sen itäpäässä. Raatihuoneen rakennusajankohtaa ei tiedetä varmasti, mutta uusimpien

27 26 arkeologisten tutkimusten mukaan samalla paikalla on ollut jo 1300-luvun puolivälissä hallintoa palvellut rakennus (Kostet 2002, 28.). Samalta ajalta on peräisin myös torilta lähtevä Luostarin Välikatu, joka on nykyisin Turun ainoa keskiaikainen kaupunkitila (Äikäs 2001, 128.). Suurtorilla oli keskeinen asema kaupungissa aina Turun suurpaloon asti. Uudessa Engelin asemakaavassa torin ja tuomiokirkon ympäristö muotoiltiin suureksi puistoksi ja uusi päätori avattiin Aninkaisten puolelle kaupunkia. Näin Suurtori menetti asemansa kaupungin hallinnollisena keskuksena. (Kostet 2002, 55.) Torin rakennukset tuhoutuivat pahoin palossa. Raatihuoneen muuratut seinät havaittiin kuitenkin säilyttämisen arvoisiksi ja rakennusta korotettiin uudelleenrakentamisen yhteydessä. Maistraatti muutti viereiseen Brinkkalan taloon. (Kostet 2002, ) Seuraavalla vuosisadalla Suurtorin ympäristössä toimi esimerkiksi teollisuusyrityksiä ja poliisilaitos. Alueen yleisilmeeseen ei kiinnitetty huomiota ja se pääsi rapistumaan. Onneksi torinseudun asemakaava säilyi muuttumattomana pitkään. Rakennuskiellossa se oli vuodesta 1959 alkaen. (Kostet 2002, 59.) Suurtorin alueen kunnostamiseen ja elävöittämiseen tähtääviä suunnitelmia alettiin kehittää 1970-luvulla. Tavoitteena oli saada historiallisesti arvokas alue jälleen aktiiviseksi osaksi kaupunkia. Kulttuuritoimintoja pidettiin alueen luonteeseen sopivana käyttötarkoituksena. (Vasama 2002, 131.) Pitkällisen prosessin tuloksena peruskorjaustyöt aloitettiin vuonna 1985 Vanhan raatihuoneen talosta (Laaksonen, T. 2002, 203). Samana vuonna kaupunginhallitus päätti luovuttaa Brinkkalan talon tilat kulttuuritoimen käyttöön ja uuden kulttuurikeskuksen toiminta alkoi (Vasama 2002, 143.). Nykyisin Suurtorin rakennuksissa toimii esimerkiksi Turun taidelainaamo, Kansainvälinen kohtauspaikka ja Kirjakahvila. Alueella on näyttely- ja juhlatiloja sekä pieniä käsityöläisten puoteja. Rakennusten lisäksi myös torialuetta on ehostettu. Pihoja peittänyt asfaltti ja autojen pysäköintipaikat poistettiin ja alue sai yhtenäisen mukulakivipäällysteen. Vuonna 2000 rakennettiin torin reunaan ympäristötaideteos Ajan virta muistuttamaan paikalla aiemmin sijainneiden rakennusten seinälinjasta (Äikäs 2001, 136.). Turun historiasta kertovaan kokonaisuuteen kuuluu myös läheinen Aboa Vetus -museo, jonka kellarissa voi nähdä ainutlaatuisia maan alta sattumalta paljastuneita keskiaikaisten rakennusten raunioita (www 5.).

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Kulttuurimatka Krakovaan 4 päivää 3 yötä

Kulttuurimatka Krakovaan 4 päivää 3 yötä Kulttuurimatka Krakovaan 4 päivää 3 yötä Vietä pitkä viikonloppu kesäisessä Krakovassa Finnairin suorilla lennoilla Helsingistä! Krakovan värikäs historia ja eloisa nykypäivä, hyvin säilynyt UNESCO:n maailmanperintökohteisiin

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Jari Heiskanen, Anna Lyyra-Seppänen Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kaupunkisuunnittelu ja -rakentaminen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009 KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA Veikko Syyrakki 26.11.2009 ALUE Linna ympäristöineen Koilliskulma Verkatehdas ja keskustan rannat Asema ja radanvarsialueet Aulanko Lähtökohdat Opastus Hoito ja käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Vanha Suurtori. Vapaan tilan sydän 2015. Vallaton visio Benito Casagranden hengessä

Vanha Suurtori. Vapaan tilan sydän 2015. Vallaton visio Benito Casagranden hengessä Vanha Suurtori Vapaan tilan sydän 2015 Vallaton visio Benito Casagranden hengessä 1 Katseet tulevaisuuteen Kaupunki laajenee ja kehittyy. Tätä kehitystä täytyy ohjata dynaaminen ympäristökäsitys. Asioita

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Vanhalta Suurtorilta Tuomiokirkolle

Vanhalta Suurtorilta Tuomiokirkolle Vanhalta Suurtorilta Tuomiokirkolle (OSA 2) Hei, hauska nähdä! Nyt olemme Vanhalla Suurtorilla. Tämä oli vuosisatojen ajan Turun kaupungin, ja jopa ehkä koko Suomen tärkein kauppapaikka. Kaikki tavara,

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

SUUTARINMÄKI. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

SUUTARINMÄKI. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista SUUTARINMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista SUUTARINMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele, että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori Carcassonne Die Stadt Pelin osat: 70 muuria 2 lyhyttä muuria (käytetään portin vieressä silloin kun tavallinen muuri olisi liian pitkä) 12 tornia 1 portti 32 asukasta - 4 eri väriä 2 kangaspussia kaupunkilaattojen

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa

Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa FM Maija Mäki / maikar@utu.fi Coccyx ry 6.8.2011 Turun yliopisto osana kulttuuripääkaupunkivuotta Ohjelmarungossa yliopiston

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää 26.-27.8.2015 26.8.2015, klo 10.

KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää 26.-27.8.2015 26.8.2015, klo 10. KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää 26.-27.8.2015 26.8.2015, klo 10.40 Jukka-Pekka Flander Ympäristöneuvos YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Lisätiedot

Aboa Vetus&Novasta Vanhalle Suurtorille

Aboa Vetus&Novasta Vanhalle Suurtorille Aboa Vetus&Novasta Vanhalle Suurtorille (OSA 1) Hei ja lämpimästi tervetuloa Turkuun! Teemme kohta pienen kävelykierroksen Turun vanhassa keskustassa. Ilmakin tuntuu suosivan meitä! Aurinko lämmittää mukavasti

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

Kirjoita laatikoihin oikeat sanat! Voit käyttää samaa sanaa useamman kerran. Turun katedraalikoulu. Turun akatemia

Kirjoita laatikoihin oikeat sanat! Voit käyttää samaa sanaa useamman kerran. Turun katedraalikoulu. Turun akatemia LAATIKKOTEHTÄVÄ Kirjoita laatikoihin oikeat sanat! Voit käyttää samaa sanaa useamman kerran. kirkko lukio Turun katedraalikoulu kirkko keskiaika yliopisto kirkko Turun akatemia Aurajoki piispa Perimätieto

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla.

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. 15 Toinen suuri linja: pohjoismainen puukaupunkiperinne Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. Kuvat 11-12. Porvoon

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

Telakkaranta Historia ja tulevaisuus

Telakkaranta Historia ja tulevaisuus Telakkaranta Historia ja tulevaisuus Näyttely avoinna 15.-20.7.2013 klo 10-17 Käynti alueelle Telakkakadun ja Hernesaarenkadun kulmasta. Esillä on historiallisia valokuvia, havainnekuvia alueen tulevaisuuden

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla. Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla. Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Genius loci eli paikan henki Mistä hankkeessa on kyse? Tarinallisuus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Matka Berliiniin jouluna 2015

Matka Berliiniin jouluna 2015 5 1 0 2 a n u l u o j i n i i l r e B Matka Berliiniin jouluna 2015 Berliini on mukava matkakohde ympärivuoden. Tämän lehden aiheena on esitellä Berliinin mukavia nähtävyyspaikkoja joihin oman matkani

Lisätiedot

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain? Stop! Paina vasen yläreunasta diaesitys ja sitten alusta! Matkalla on video! Voit katsoa sen nyt tai ihan lopussa! Voit itse päättää. Johdanto Tässä PowerPoint-esityksessä tutustutaan Aurajokeen muun muassa

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

KATINSUO. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KATINSUO. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KATINSUO Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KATINSUO Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele, että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä, mutta

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Jokaisen Oma Ympäristö

Jokaisen Oma Ympäristö 1 Jokaisen Oma Ympäristö Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku / syyskuu 2010 KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä 2 Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä Käsityökoulu

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

K A N S A L L I S M U S E O N

K A N S A L L I S M U S E O N M e t r o p o l i a A M K M u o t o i l u n i n n o v a a t i o p r o j e k t i 2 0 1 5 K A N S A L L I S M U S E O N E e v a T e r ä v ä S i s u s t u s a r k k i t e h t u u r i 1 6. 1 0. 2 0 1 5 B

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan

Lisätiedot

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/

Lisätiedot

Savonlinnassa 1987. Sarin ja Pentin kotiin saapui vierailulle hyvä uskonystävä Anne. Illan mittaan keskustelu kääntyi uniin ja ilmestyksiin.

Savonlinnassa 1987. Sarin ja Pentin kotiin saapui vierailulle hyvä uskonystävä Anne. Illan mittaan keskustelu kääntyi uniin ja ilmestyksiin. Savonlinnassa 1987 Sarin ja Pentin kotiin saapui vierailulle hyvä uskonystävä Anne. Illan mittaan keskustelu kääntyi uniin ja ilmestyksiin. Pentti kertoi, kuinka jo vuosia hän oli unissa käynyt aina samassa

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

turun museokeskuksen vuokrattavat tilat

turun museokeskuksen vuokrattavat tilat turun museokeskuksen vuokrattavat tilat Turun museokeskuksesta löytyvät vuokrattavat tilat ovat ihanteellisia paikkoja juhlien, tapahtumien ja kokouksien järjestämiselle. Kun haluat tarkemmin tutustua

Lisätiedot

Kasvitieteellinen puutarha on avoinna päivittäin klo 10 17. Talvikaudella klo. 10 16. Ulkopuutarhaan voi tutustua päivittäin klo 8 20.

Kasvitieteellinen puutarha on avoinna päivittäin klo 10 17. Talvikaudella klo. 10 16. Ulkopuutarhaan voi tutustua päivittäin klo 8 20. Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha Sijainti: Turku, Ruissalo Omistaja: Turun yliopisto Aukioloajat: Kasvitieteellinen puutarha on avoinna päivittäin klo 10 17. Talvikaudella klo. 10 16. Ulkopuutarhaan

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi.

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. Olit sitten kuka tahansa, sinulla on aina uniikki ja arvokas

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

- Infraa on rakennettu aina

- Infraa on rakennettu aina - Infraa on rakennettu aina - Varhaiset rakenteet (kivikaudelta 1800-luvulle) - Teollistuvan Suomen rakentaminen (1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen) - Kaupungistuvan Hyvinvointi-Suomen rakentaminen (1950-)

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot